Vammalan Seudun kalastusalueen KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

Vammalan Seudun kalastusalueen KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA vuosille 2014-2018

Vammalan Seudun Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2014-2018 Simo Suominen, Keijo Sydänmaa Vammalan seudun kalastusalue Kalastusalueen hallitus 2013 1

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 KUVAUS ALUEISTA JA PERUSTIEDOT... 54 2.1 Yleistä... 4 2.2 Kulovesi... 7 2.3 Rautavesi. 9 2.4 Liekovesi.. 11 2.5 Kokemäenjoen alue... 12 2.6 Ekojärvi... 14 2.7 Houhajärvi... 14 2.8 Kiimajärvi... 15 2.9 Ylistenjärvi... 17 2.10 Kalastusalueen muut pienvesialueet... 18 2.11 Merkittävät lisääntymisalueet. 19 2.12 Kuormittajat ja velvoitteet 19 2.13 Kalojen käyttökelpoisuus. 20 3 KALASTUS JA SAALISTIEDOT.. 21 3.1 Yleistä.. 21 3.2 Virkistyskalastus. 24 3.3 Kulovesi 25 3.4 Rautavesi. 26 3.5 Liekovesi 27 3.6 Jokialue ja muut järvet 27 4 ARVIO KALAKANNOISSA TAPAHTUNEISTA MUUTOKSISTA. 27 4.1 Yleistä 27 4.2 Kulovesi 28 4.3 Rautavesi 29 4.4 Liekovesi 30 4.5 Jokialue ja muut järvet 30 5 ARVIO ISTUTUSTEN TULOKSELLISUUDESTA REITTIVESISSÄ. 30 6 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA RAJOITUKSET 31 6.1 Yleistä. 31 6.2 Verkkokalastus Rajoitukset ja seisovat pyydykset 32 6.3 Virkistyskalastus.. 6.3.1 Yleistä 6.3.2 Viehekalastus 6.3.3 Onginta ja pilkintä 2

7 KALASTUSALUEEN KALASTUS JA SEN HARJOITTAMISEEN KALASTUSKÄYTTÖ... VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 7.1 Tavoitteet 7.2 Pyydysyksiköinti 7.3 Kokonaispyydysyksikkömäärät ja sen jakaminen eri kalastajaryhmille.. 7.4 Kalastus. 7.4.1 Yleistä.. 7.4.2 Onginta ja pilkintä 7.4.3 Viehekalastus 7.4.4 Verkkokalastus ja seisovat pyydykset.. 7.4.5 Ammattikalastus 33 33 34 34 35 35 36 36 36 37 8 HOITOTOIMENPITEET 8.1 Yleistä 8.2 Suositeltavat hoitotoimenpiteet reittivesillä 8.2.1 Yleistä 8.2.2 Hoitokalastus ja järvien kunnostus 8.2.3 Ekojärvi. 8.2.4 Houhajärvi. 8.2.5 Kiimajärvi 8.2.6 Ylistenjärvi.. 8.3 Istutussuositukset 8.3.1 Istutukset vuosittain reittivesiin 8.4 Tiedustelu.. 8.5.1 Kalastuksen lisääminen 8.6 Tiedottaminen 8.7 Suositeltavat selvitykset. 8.7.1 Kuha 8.7.2 Siika 8.7.3 Ankerias, harjus ja made.. 8.7.4 Muikkukantojen selvitys 8.8. Pienvesien käyttö- ja hoitosuunnitelmat 8.9 Muut toimenpiteet 8.9.1 Valvonta 8.9.2 Virkistyskalastuskohteet 8.9.3 Nuorisotoiminta 8.9.4 Kalastusmatkailu ja elinkeinokalatalous 8.9.5 Toiminnan rahoitus 37 37 38 38 38 39 39 39 39 40 42 43 43 44 44 44 45 45 45 45 45 46 46 46 47 47 9 YHTEENVETO LÄHDEAINEISTOT: 47 49 3

1 JOHDANTO Vammalan Seudun Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma on päivitetty ja täydennetty vuosiksi 2014-2018. Suunnitelma käsittää alueen päävesialueen Kulo- Rauta- ja Liekoveden, sekä jokialueen Kokemäenjoessa. Lisäksi siihen on otettu alueen suurimmat järvet Ekojärvi, Houhajärvi, Kiimajärvi ja Ylistenjärvi. Suunnitelman laatijoiksi on valittu kalastusalueen isännöitsijä Keijo Sydänmaa, Simo Suominen ja kalastusalueen hallitus. Apuna suunnittelussa käytetään aikaisempien vuosien käyttö- ja hoitosuunnitelmia, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laatimia velvoitetarkkailuraportteja, Hämeen ELY - keskuksen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja sekä muita alueelta valmistuneita selvityksiä. Kalastusalue toimii hyväksymänsä ohjesäännön mukaan paikallisena kalavesien omistajien ja käyttäjien yhteistoimintaelimenä. Se noudattaa kalastuslain ja asetusten sekä hallintomenettelylain säädöksiä. Kalastaja ja kalastusoikeuden haltija ei ilman perusteltua aihetta saa vaikeuttaa toimenpiteellään tai laiminlyönnillään tämän käyttö- ja hoitosuunnitelman toteuttamista. Kalastusalueen tekemät päätökset tulee perustua tähän käyttö- ja hoitosuunnitelmaan ja tulee KaL 82 :n mukaan olla ohjeena kalakantojen hoidossa ja kalastuksen järjestämisessä. Tämän suunnitelman tavoitteena on helpottaa kalastusalueen ja osakaskuntien päätösten tekoa. Kalastusta suunniteltaessa on huomioitava KaL 1, joka antaa ohjeita kalastuksen järjestämiseen. Sen mukaan kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon. Kalaveden käyttö ja hoito kuuluvat vesialueen omistajille. Kalaveden omistajat voivat antaa kalaveden käytön ja hoidon joko kokonaan tai osaksi kalastusalueen tehtäviksi, eikä kalastusalue voi tehtävistä kieltäytyä. Kalastusalue hoitaa kalavesien käytön ja hoidon sille selvittelysopimuksin siirretyillä vesialueilla, sekä valvoo, että muuallakin kalastusalueeseen kuuluvilla vesialueilla noudatetaan kalastusalueen, kalastuslain ja asetusten antamia määräyksiä. Tässä suunnitelmassa keskitytään reittiveden kalataloudelliseen suunnitteluun. Lisäksi yli 100 hehtaarin järvet Ekojärvi, Houhajärvi, Kiimajärvi ja Ylistenjärvi on käsitelty lyhyesti. Kalastusalueen pienemmistä järvistä ja puroista on laadittu oma pienvesien käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka on hyväksytty vuoden 2006 kalastusalueen kokouksessa. Pienvesiä koskevia asioita on kirjattu mukaan lyhykäisesti. Raputaloudellinen käyttö- ja hoitosuunnitelma on hyväksytty vuoden 2001 kalastusalueen kokouksessa ja siinä on käsitelty raputalouteen liittyvät asiat Vammalan seudun kalastusalue. 2 KUVAUS ALUEISTA JA PERUSTIEDOT 2.1 Yleistä 4

Vammalan Seudun kalastusalue sijaitsee kokonaisuudessaan Pirkanmaan maakunnassa. Vedet sijaitsevat Sastamalassa entisen Vammalan ja Äetsän alueella sekä Nokian kaupungissa kalatalouden osalta alue kuuluu Hämeen ELY-keskuksen alaisuuteen. Vammalan Seudun kalastusalueen vedet kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön, jonka vedet laskevat pääasiassa Tampereelta Pyhäjärvestä Nokian virran kautta (MQ 147 m 3 /s) ja Ikaalisten suunnasta Siuronkoskesta (MQ 29 m 3 /s) Kuloveteen. Vettä tulee runsaasti pieniltä valuma-alueilta laskevia jokia ja puroja myöten, mm Ylistenjärveltä ja Kiimajärveltä. Houhajärven vesi laskee Sammaljoen-Illonjoen kautta Huittisiin ja Kokemäenjokeen. Kokemäenjokea pitkin vedet laskevat lopulta mereen Porin edustalle. Reittiveden suurimman altaan Kuloveden pinta-ala on 3503 ha, Rautaveden 2452 ha, Liekoveden 458 ha, ja jokialueen noin 370 ha. Suurimmat järvet Ylistenjärvi 449 ha, Houhajärvi 375 ha, Kiimajärvi 186 ha ja Ekojärvi 108 ha. Kalastusalueen koko vesipinta-ala on 9164 ha. Veden laatu jokialueella määräytyy nykyisin varsin pitkälle Nokian virrasta tulevan veden laadun mukaiseksi. Kulo- ja Rautaveden veden laatu on parantunut selvästi vuosien aikana kuormituksen alenemisen myötä. Esimerkiksi veden fosforipitoisuus on laskenut sekä Kulo- että Rautavedellä selvästi vuosien aikana. Kuormituksesta johtuen Kulovesi on kuitenkin pysynyt Rautavettä rehevämpänä. Vaikka järvien veden happiolosuhteet ovat parantuneetkin selvästi vuosien aikana, havaitaan vedessä edelleen happivajetta. Korkeasta perustuotantotasosta muodostuva orgaaninen aine sekä kuormittajien happea kuluttavien aineiden kuormitus kuluttavat edelleen veden happivaroja. Happipitoisuus laskee ajoittain jo 10 metrin syvyydessä haitallisen alhaiseksi kaloille ja pohjanläheiset vedet ovat nykyäänkin vielä usein kesällä hapettomia. Alusveden hapettomien kausien aikana sedimenttiin sitoutunut fosfori vapautuu alusveteen (Heikki Holsti 2011. Kulo- ja Rautaveden kalataloudellinen tarkkailu 2010). YHTENÄISLUPA-ALUE Tarkempi kalastusalueen kartta keskiaukeamalla. Kokemäenjoen veden laadun tarkkailu kuuluu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tehtäviin ja tulokset ovat luettavissa yhdistyksen nettisivuilta (www.kvvy.fi). Nokianvirran veden laatu vuonna 2012. Tuloksissa ovat mukana myös velvoitetarkkailun tulokset. 5

6

Veden laatua tarkkaillaan jätevesien velvoitetarkkailujen (Nokian kaupunki, SCA Tissue Finland Oy Nokia, ja Sastamalan kaupunki) avulla. Kalataloudelliset velvoitetarkkailut perustuvat aluehallintoviraston tekemiin päätöksiin. Vammalan Seudun kalastusalue kuuluu Länsi- ja Sisä - Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen. Kyseessä olevat velvoitetarkkailut on laadittu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksessä ja ne on hyväksytty Hämeen ELY-keskus. 2.2 Kulovesi Pinta-ala Rantaviivan pituus Keskisyvyys Suurin syvyys 3503 ha 102 km 8,1 m 37 m Nokian ja Sastamalan välinen vesireitti Kulovesi - Rautavesi, saa vetensä pääosin Nokianvirrasta Pirkkalan kalastusalueelta Kuloveteen laskee pohjoisesta lisäksi Siuron reitti Mahnalan-Kirkkojärven kalastusalueelta. Suodenniemen kalastusalueelta laskee vesiä Tupurlanjärven ja Piikkilänjärven kautta Leukaluissa Kuloveteen. Kulovedestä vedet virtaavat Rautaveden kautta Kokemäenjokeen. Valuma-alue on erittäin laaja ja veden vaihtuvuus siten nopeaa. Kuloveden lähivaluma-alueella ja Nokianvirran varrella sijaitsee runsaasti peltoa, mikä näkyy yhdessä muun kuormituksen kanssa Kuloveden vedenlaadussa kohonneena ravinnetasona. Veden laatu määräytyy nykyisin varsin pitkälle Nokianvirrasta tulevan veden laadun mukaan. Kuloveden vesi on sameahkoa ja lievästi ruskeaa. Veden humusleima on vain kohtalainen ja happamuustaso on normaali. Siuronkosken kautta laskevan Ikaalisten reitin vaikutus näkyy talvisin ajoittain päällysvedessä mm. suolapitoisuuden selvänä laskuna. Veden yleislaatuun Siuron reitiltä tulevat lisävedet eivät juurikaan vaikuta. Pitkällä aikavälillä vesistön tila on parantunut merkittävästi koko alueella ylävesistössä tapahtuneen kuormituskevennyksen ansiosta. Nokian seudulta tuleva ravinnekuormitus lisää fosforipitoisuutta keskivirtaaman aikana alle 1,0 µg/l. Tästä huolimatta Kulovesi ja myös alapuolinen Rautavesi ovat säilyneet rehevinä Nokianvirran kohonneista ravinnepitoisuuksista johtuen. Ravinnetaso on lievästi reheville vesille ominainen. Lievä rehevyys aiheuttaa leväsamennusta ja ajoittain sinileväkukintoja. Nokia Oy:n lopetettua selluloosan valmistuksen happea kuluttava kuormitus laski tuntuvasti, eikä se vaikuta enää sanottavasti happipitoisuuksiin. Kuloveden Kesäniemen edustalla sijaitsevalla syvänteellä ei ole todettu talvisin merkittäviä happitalouden häiriöitä. Sen sijaan Kalmetsaaren viereisessä syvänteessä happitalouden häiriöt ovat olleet talvisin melko säännöllisiä. Pohjan läheinen vesikerros on ajoittain jopa täysin hapeton. Kesäisin pohjan läheisessä vesikerroksessa on todettu molemmilla syvännealueilla alhaisia happipitoisuuksia kerrostuneisuuden pysyessä vakaana. Päällysveden happiongelmat ovat pitkällä aikavälillä lähes hävinneet metsäteollisuuden jätevesien leiman vähennyttyä merkittävästi. Kuloveden vedenlaatu on parhaimmillaan hyvä ja heikoimmillaan vain välttävä. Parhaimmillaan vedenlaatu on talvisin, jolloin vesi on vain lievästi sameaa ja ravinnetaso on alhaisimmillaan. Kesäisin vedenlaatu on selvästi heikompi, sillä ravinnetaso nousee lähelle rehevien vesien rajaa ja vedessä 7

voimakas kuluminen syvänteiden pohjalla. Kokonaisuudessaan vedenlaadun voidaan sanoa olevan tyydyttävä. (Tiedot: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen internet-sivut 2013 (www.kvvy.fi)). on todettu voimakkaita leväsamennuksia. Vedenlaatua heikentää sekä talvella että kesällä hapen voimakas kuluminen syvänteiden pohjalla. Kokonaisuudessaan vedenlaadun voidaan sanoa olevan Pohjoisesta Mahnalanselän - Kirkkojärven kalastusalueelta laskee Siuronkoski, jossa on entinen Vattenfalin voimala. Siuronkosken voimalaitos toimii ja on nykyään Sami Oksasen puutarhan omistuk- tyydyttävä. (Tiedot: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen internet-sivut 2013 (www.kvvy.fi)). sessa. Omistaja rakennutti kalaportaat vuonna 2004. Myös kalojen kutusoraikkoja on koskessa kunnostettu. Siuronkoskessa lipotaan keväisin kuoretta. Siuronkosken virkistyskalastuskohteessa noudatetaan sille laadittuja kalastussääntöjä. Siuronkoskelle myytiin kalastuslupia vuonna 2013 yli 2000 Pohjoisesta Mahnalanselän - Kirkkojärven kalastusalueelta laskee Siuronkoski, jossa on entinen Vattenfalin voimala. Siuronkosken voimalaitos toimii ja on nykyään Sami Oksasen puutarhan omistuksessa. Omistaja rakennutti kalaportaat vuonna 2004. Myös kalojen kutusoraikkoja on koskessa kun- kpl joista osa vuosilupia arvioitu kalastusvuorokaudet n. 4000 kpl. Kalastajia käy kautta Suomen, ja koski on Pirkanmaan suosituimpia koskikalastuskohteita. nostettu. Siuronkoskessa lipotaan keväisin kuoretta. Siuronkosken virkistyskalastuskohteessa noudatetaan sille laadittuja kalastussääntöjä. Siuronkoskelle myytiin kalastuslupia vuonna 2013 yli 2000 Kuloveden länsiosa kuuluu yhtenäislupa - alueeseen, Suoniemen vedet ovat järjestäytyneet Suoniemen Kalastusseuran huostassa (ei sopimuksia vesialueen omistajien kanssa) ja lisäksi Kulovedellä kpl joista osa vuosilupia arvioitu kalastusvuorokaudet n. 4000 kpl. Kalastajia käy kautta Suomen, ja koski on Pirkanmaan suosituimpia koskikalastuskohteita. on yksityisiä vesialueita. Kuloveden pohjoisosassa sijaitsee Leukaluun salmi, jonka kautta pohjoisesta laskee vesiä Piikkilänjärvestä ja Suodenniemen kalastusalueelta. Kuloveden länsiosa kuuluu yhtenäislupa - alueeseen, Suoniemen vedet ovat järjestäytyneet Suoniemen Kalastusseuran huostassa (ei sopimuksia vesialueen omistajien kanssa) ja lisäksi Kulovedellä Kuloveden eteläpuolella sijaitsee Sarkolanlahti, jonka perukoille laskevaan Lanajokeen nousee kuoretta. Sarkolanlahti on jonkin verran rehevöitynyt. Vahalahti ja erityisesti sen yksi osa-alue, Pumpulin- on yksityisiä vesialueita. Kuloveden pohjoisosassa sijaitsee Leukaluun salmi, jonka kautta pohjoisesta laskee vesiä Piikkilänjärvestä ja Suodenniemen kalastusalueelta. lahti, ovat lähes umpeenkasvaneita. Syynä lahtien rehevöitymiseen pidetään yläpuolisten suoalueiden ojituksia. Kalmetsaaren ja Vanajavuoren läheisyydessä on merkittäviä syvänteitä. Muuraisaaren Kuloveden eteläpuolella sijaitsee Sarkolanlahti, jonka perukoille laskevaan Lanajokeen nousee kuoretta. Sarkolanlahti on jonkin verran rehevöitynyt. Vahalahti ja erityisesti sen yksi osa-alue, Pumpulin- pohjoispuolelle laskee Karinoja. lahti, ovat lähes umpeenkasvaneita. Syynä lahtien rehevöitymiseen pidetään yläpuolisten suoalueiden ojituksia. Kalmetsaaren ja Vanajavuoren läheisyydessä on merkittäviä syvänteitä. Muuraisaaren Kutalan-saaren länsipuolella sijaitsee Hulttistenvuolle ja itäpuolella Kutalan vuolle. Kutalan vuolteeseen laskee etelästä Myllyoja, jonka eteläinen haara (Karrasalonoja) lähtee Otajärvestä. Otajärvessä pohjoispuolelle laskee Karinoja. on jokirapua. Etelästä laskee Piimäsjärvistä Kärppälänjoki. Piimäsjärviä rasittaa voimakas hajakuormitus. Kärppälänjokeen laskee sivuhaara etelästä, Haapakorvenoja. Alueella sijaitsee Masossa Kutalan-saaren länsipuolella sijaitsee Hulttistenvuolle ja itäpuolella Kutalan vuolle. Kutalan vuolteeseen laskee etelästä Myllyoja, jonka eteläinen haara (Karrasalonoja) lähtee Otajärvestä. Otajärvessä Mustalahden rapufarmi. Kuloveden länsipäässä sijaitsee Salonsaaren pohjoispuolella Hiedan vuolle ja Myllyvuolle sekä Salonsaaren eteläpuolella Karkunkylän vuolle. on jokirapua. Etelästä laskee Piimäsjärvistä Kärppälänjoki. Piimäsjärviä rasittaa voimakas hajakuormitus. Kärppälänjokeen laskee sivuhaara etelästä, Haapakorvenoja. Alueella sijaitsee Masossa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen viimeisessä tutkimuksissa Kuloveden veden laatu Mustalahden rapufarmi. Kuloveden länsipäässä sijaitsee Salonsaaren pohjoispuolella Hiedan vuolle mainitaan tyydyttäväksi. (yhdistyksen internet-sivut) ja Myllyvuolle sekä Salonsaaren eteläpuolella Karkunkylän vuolle. Istutusvesi Kokemäenjoen Kulovesi vesistön vesiensuojeluyhdistyksen viimeisessä tutkimuksissa Kuloveden veden laatu mainitaan tyydyttäväksi. (yhdistyksen internet-sivut) Kuloveteen on istutettu kaudella 2008-2012 kuhaa, harjusta, kirjolohta, järvilohta ja taimenta. Aiemmin Istutusvesi myös haukea, Kulovesi siikaa, ankeriasta, karppia, toutainta, suutaria ja täplärapua. Kuloveteen on istutettu kaudella 2008-2012 kuhaa, harjusta, kirjolohta, järvilohta ja taimenta. Aiemmin myös haukea, siikaa, ankeriasta, karppia, toutainta, suutaria ja täplärapua. Taimen Järvilohi Kirjolohi Harjus Kuha 2 4v 4 6v 2 3v 1k 1k 2008 6265 657 14801 2009 2704 500 960 4000 2010 Taimen 5017 Järvilohi Kirjolohi 1262 Harjus 1000 Kuha 7803 2011 23994 4v 4 6v 2745 3v 1k 1k 5000 2012 3945 2489 1000 5105 8 Kulovedellä kuhan istutusmäärät ovat olleet merkittäviä. 8 Istutuksessa pidettiin tauko vuonna 2006 Kuhan istutukset ovat määrällisesti olleet sopivia, joskin viime aikaisten tutkimustulosten perusteella kuhaistutuksia ei suositella sellaisiin vesiin, joissa on luontaisesti lisääntyvä kuhakanta. Kulovesi so-

2011 3994 2745 5000 2012 3945 2489 1000 5105 Kulovedellä kuhan istutusmäärät ovat olleet merkittäviä. Istutuksessa pidettiin tauko vuonna 2006 Kuhan istutukset 2008 ovat määrällisesti 6265 olleet sopivia, 657 joskin viime aikaisten tutkimustulosten 14801 perusteella 2009 2704 500 960 4000 kuhaistutuksia ei suositella sellaisiin vesiin, joissa on luontaisesti lisääntyvä kuhakanta. Kulovesi sopii ominaisuuksiltaan hyvin kuhavedeksi. Tehdyillä istutuksilla on todennäköisesti ollut kantaa vah- 2010 5017 1262 1000 7803 2011 3994 2745 5000 vistava vaikutus, 2012 mutta saalistietojen 3945 perusteella on mahdotonta 2489 erottaa luonnossa 1000 syntyneitä 5105 ja istutettuja poikasia. Kulovedellä kuhan istutusmäärät ovat olleet merkittäviä. Istutuksessa pidettiin tauko vuonna 2006 Kuhan Siikaa istutukset istutettu viimeksi ovat määrällisesti vuonna 2002 olleet Aikaisemmin sopivia, joskin suoritetut viime aikaisten runsaat istutukset tutkimustulosten eivät ole perusteella antaneet mainittavaa kuhaistutuksia tulosta, ei suositella joten sen sellaisiin istutuksesta vesiin, on joissa luovuttu. on luontaisesti Siikakanta lisääntyvä on kuitenkin kuhakanta. olemassa Kulovesi ja kanta sopii ominaisuuksiltaan luontaisesti lisääntyvä. hyvin kuhavedeksi. Tehdyillä istutuksilla on todennäköisesti ollut kantaa vah- lienevistava vaikutus, mutta saalistietojen perusteella on mahdotonta erottaa luonnossa syntyneitä ja istutettuja poikasia. on harvinainen kala Suomessa ja Vammalan Seudun kalastusalue on varsin tärkeässä ase- Toutain massa lajin säilymisen kannalta. Tällä hetkellä osakaskunnat eivät ole kiinnostuneita jatkamaan toutaimen Siikaa istuttamista, istutettu viimeksi koska vuonna se mielletään 2002 Aikaisemmin selkeästi särkikalaksi, suoritetut jonka runsaat käyttöön istutukset ei ole eivät totuttu. ole antaneet Velvoitetarkkailuraporttien mainittavaa tulosta, mukaan joten sen toutainkanta istutuksesta on on todettu luovuttu. lisääntyvän Siikakanta ilman on kuitenkin istutuksia. olemassa Toutainta ja kanta istutettiin lienee viimeksi luontaisesti vuonna lisääntyvä. 2000. Toutain Järvitaimenen, on harvinainen kirjolohen kala ja järvilohen Suomessa istutukset ja Vammalan ovat Seudun olleet runsaita kalastusalue ja taimenen on varsin ja kirjolohen tärkeässä takaisinsaanti lajin on säilymisen ollut hyvin kannalta. kattavaa. Tällä Järvilohen hetkellä takaisin osakaskunnat saanti on eivät toistaiseksi ole kiinnostuneita ollut heikkoa. jatkamaan Lohikalaistu- tou- asemasstaimetukset ovat istuttamista, lisänneet koska virkistyskalastajien se mielletään kiinnostusta selkeästi särkikalaksi, aluetta kohti, jonka joka käyttöön näkyy luvanmyynnissä. ei ole totuttu. Velvoitetarkkailuraporttien mukaan toutainkanta on todettu lisääntyvän ilman istutuksia. Toutainta istutettiin viimeksi Harjusta vuonna istutettu 2000. viimeksi vuonna 2010 ja aiemmin 2005 ja 2007. Vuollealueille ja Siuronkoskeen on muodostunut vähäinen harjuskanta. Järvitaimenen, kirjolohen ja järvilohen istutukset ovat olleet runsaita ja taimenen ja kirjolohen takaisinsaanti on on ollut istutettu hyvin viimeksi kattavaa. vuonna Järvilohen 1995 takaisin ja 1997. saanti Ankeriassaaliit on toistaiseksi Kulovedellä ollut heikkoa. lienevät Lohikalaistu- viime vuo- Ankeriasta sina tukset peräisin ovat lisänneet muualla virkistyskalastajien tehdyistä istutuksista. kiinnostusta aluetta kohti, joka näkyy luvanmyynnissä. Aikaisemmin Harjusta on istutettu on istutettu viimeksi pieni vuonna määrä 2010 karppia, ja aiemmin joka on 2005 kasvanut ja 2007. hyvin. Vuollealueille Takaisin saanti ja Siuronkoskeen prosentti ollut on muodostunut hyvä. Karpin vähäinen käyttöön harjuskanta. ei ole totuttu ja sen istuttaminen palveleekin vain kalalajien monipuolisuutta. Aikoinaan istutetut karpit lienevät jo pyydetyn loppuun. Yläpuolisista vesistä on levinnyt lisääntyvä Ankeriasta suutarikanta, on istutettu viimeksi kalojen koon vuonna ollessa 1995 kilon ja 1997. kahta Ankeriassaaliit puolta. Kulovedellä lienevät viime vuosina peräisin muualla tehdyistä istutuksista. 2.3. Rautavesi Aikaisemmin on istutettu pieni määrä karppia, joka on kasvanut hyvin. Takaisin saanti prosentti on ollut Pinta-ala: hyvä. Karpin käyttöön ei 2452 ole totuttu ha ja sen istuttaminen palveleekin vain kalalajien monipuolisuutta. Rantaviivan Aikoinaan pituus: istutetut karpit 95 kmlienevät jo pyydetyn loppuun. Yläpuolisista vesistä on levinnyt lisääntyvä Keskisyvyys suutarikanta, kalojen 5,3 koon m. ollessa kilon kahta puolta. Suurin syvyys 25 m. Veden 2.3. Rautavesi keskiviipymä 14 vrk Pinta-ala: 2452 ha Rantaviivan pituus: 95 km Keskisyvyys 5,3 m. Suurin syvyys 25 m. 9 9

Veden keskiviipymä 14 vrk Rautaveden Veden keskiviipymä tärkein kalalaji on 14 kuha. vrk Lisäksi tärkeitä lajeja ovat hauki ja ahven. Harvinaisempia saaliskaloja ovat olleet siika, ankerias ja harjus. Vammalan Rautaveden seudun tärkein kalastusalue kalalaji on kuha. yhdessä Lisäksi Kokemäenjoen-Loimijoen tärkeitä lajeja ovat hauki kalastusalueen ja ahven. Harvinaisempia kanssa siirsi saaliskaloja edustalta ovat merilohia olleet siika, ja ankerias taimenia. ja harjus. siirto kustannettiin Kokemäenjoen voimalalaitosten kalatalous- Porimaksuvaroin. Vammalan seudun Vuosina kalastusalue 2011 ja 2013 yhdessä lohia Kokemäenjoen-Loimijoen ja taimenia siirrettiin Kuloveteen kalastusalueen 33 kappaletta. kanssa Siirron siirsi Porin edustalta on merilohia saada tietoja taimenia. kalojen siirto käyttäytymisestä kustannettiin Kulovedessä Kokemäenjoen ja voimalalaitosten muistuttaa siitä, kalatalous- että Koke- tarkoituksenmäenjokmaksuvaroin. mukaan Vuosina luettuna 2011 järvineen ja 2013 lohia on ollut ja taimenia yksi tärkeimmistä siirrettiin maamme Kuloveteen lohijoista. 33 kappaletta. Kalat merkittiin Siirron tarkoituksena palautustietoja on saada tietoja saadaan kalojen lähivuosien käyttäytymisestä aikana. Kulovedessä ja muistuttaa siitä, että Koke- ja merkkien mäenjoki mukaan luettuna järvineen on ollut yksi tärkeimmistä maamme lohijoista. Kalat merkittiin ja merkkien Rauta- ja palautustietoja Liekoveteen saadaan tehdyt lähivuosien kalanistutukset aikana. 2008-2012 Rauta- ja Liekoveteen tehdyt kalanistutukset 2008-2012 Taimen Järvilohi Kirjolohi Kuha Täplärapu Meri lohi 2 Taimen 4v 4 Järvilohi 6v 2 Kirjolohi 3v 1k Kuha 1-2k Täplärapu ylisiirto Meri lohi 2008 21000 4v 4996 6v 2 3v 1k 8529 1-2k 2400 ylisiirto 2009 2408 500 11871 3000 2010 1000 500 9282 2008 2011 1000 1992 996 295 8529 5568 2400 1800 18 2009 2012 2408 500 312 11871 11526 3000 2010 1000 500 9282 2011 1992 295 5568 1800 18 Rautavesi on varattu täplärapualueeksi, ja alueelle on suoritettu rapuistutuksia. Vesialue kuuluu ko- 2012 312 11526 konaisuudessaan yhtenäislupa - alueeseen. Rautavesi on varattu täplärapualueeksi, ja alueelle on suoritettu rapuistutuksia. Vesialue kuuluu kokonaisuudessaan ovat yhtenäislupa olleet Rauta- - alueeseen. ja Liekovedellä erittäin mittavia. Istutusmäärät vaihtelevat vuosit- Kuhaistutukset tain ja näin ollen niiden vaikutusta on melko vaikea havaita saalistiedoissa, koska kannoissa tapahtuviin Kuhaistutukset muutoksiin ovat vaikuttaa olleet luonnossa Rauta- ja Liekovedellä syntyneiden poikasten erittäin mittavia. lukumäärä. Istutusmäärät vaihtelevat vuosittain ja näin ollen niiden vaikutusta on melko vaikea havaita saalistiedoissa, koska kannoissa tapahtuviin muutoksiin ja järvilohta vaikuttaa on luonnossa istutettu samoin syntyneiden kirjolohta poikasten joiden lukumäärä. takaisin saanti on ollut varsin Järvitaimenta hyvä. Viimeinen Järvitaimenta ankeriasistutus ja järvilohta on Rautaveteen istutettu samoin tehtiin kirjolohta vuonna 2007. joiden Tästä takaisin istutuksesta saanti on lienee ollut varsin peräisin hyvä. hyvät siimakalastajien ankeriassaaliit vuosina 2012 ja 2013. Viimeinen ankeriasistutus Rautaveteen tehtiin vuonna 2007. Tästä istutuksesta lienee peräisin hyvät Kuloveteen siimakalastajien aikoinaan ankeriassaaliit istutetut karpit vuosina levisivät 2012 ja hyvin 2013. Rautaveteen ja kasvoivat hyvin. Verkkokalastajain saamat isokokoiset karpit todistavat, että istukkaiden takaisinsaantiprosentti on ollut korkea. Istutetut karpit aikoinaan lienevät pyydetyt istutetut loppuun. karpit levisivät Ilmeisesti hyvin yläpuolisista Rautaveteen vesistä ja kasvoivat on varsinkin hyvin. Rautaveden Verkkokalasta- itä- Kuloveteen osiin jain saamat levinnyt isokokoiset suutari. Sen karpit koko todistavat, on ollut kilon että kahta istukkaiden puolta. takaisinsaantiprosentti Kalastajille tämä on ollut on aivan ollut korkea. uutta, eikä Istutetut käyttöön karpit lienevät ole vielä pyydetyt totuttu. loppuun. Luontaisesti Ilmeisesti Rautavedessä yläpuolisista esiintyy vesistä vähän on varsinkin järviruutanaa, Rautaveden jota itä- on kalan saatu osiin levinnyt saaliiksi suutari. viime vuosina Sen koko enenevässä on ollut kilon määrin. kahta puolta. Kalastajille tämä on ollut aivan uutta, eikä kalan käyttöön ole vielä totuttu. Luontaisesti Rautavedessä esiintyy vähän järviruutanaa, jota on Veden saatu saaliiksi laatu noudattaa viime vuosina pääosin enenevässä Kuloveden määrin. veden laatua, joskin kuormituksesta johtuen Rautavesi on vähemmän rehevöitynyt. Molemmissa vesissä fosforipitoisuudet ovat selvästi laskeneet vuosien aikana. Veden laatu Vaikka noudattaa happiolosuhteet pääosin ovat Kuloveden selvästi veden parantuneet, laatua, havaitaan joskin kuormituksesta vedessä edelleen johtuen happivajetta. Rautavesi Korkeasta on vähemmän perustuotantotasosta rehevöitynyt. Molemmissa muodostuva vesissä orgaaninen fosforipitoisuudet aine sekä ovat kuormituksen selvästi laskeneet happea kuluttava vuosien aikana. Vaikka happiolosuhteet ovat selvästi parantuneet, havaitaan vedessä edelleen happivajetta. Korkeasta perustuotantotasosta muodostuva orgaaninen aine sekä kuormituksen happea kuluttava 10 10

vaikutus näkyy vedenlaadusta. Happipitoisuus laskee ajoittain jo 10 metrin syvyydessä haitallisen alhaiseksi kaloille. Pohjanläheiset vedet ovat nykyisinkin vielä kesäisin hapettomia. Rautaveden pohjoisosaan laskee Nohkuanjärvestä Nohkuanjoki, joka on suuosaltaan lettoa, joten kalataloudellinen merkitys on pieni. Kalastusalueen pohjoisrajalla sijaitsee Hurttiojärvi, joka on ollut aikoinaan Karkun alueen raakavesilähde. Rautaveden luoteispuolella sijaitsevat Riippilänjärvi (69,97 ha) ja Sorvijärvi (2,47 ha), joiden ranta-alueille on tehty laajamittaisia suunnitelmia vapaa-ajan virkistyskäytön suhteen. Golf-kentän omistajille on määrätty velvoitteita Riippilänjärven vesialueelle. Ritajärvet ovat Vammalan kaupungin virkistysaluetta. Ritajärvien alue on erämaahenkinen ja siellä on seisovilla pyydyksillä pyynti kielletty. Ainoastaan yhdelle henkilölle on annettu lupa koekalastukseen kahdella katiskalla. Jokialueilla on ollut kotimaista jokirapua. Ritajärvien alueesta on laadittu virkistyskäyttösuunnitelma (Uotila, 1994). Suunnitelmassa on käsitelty lyhyesti kalastuksen järjestämistä. Rautaveteen laskee pohjoisesta Rautajoki, joka saa alkunsa Pääjärvestä (11,61 ha vska puolella) ja Iso Haukijärvestä (9,67 ha). Rautajoessa on jokirapua. Etelästä Rautaveteen laskee Ekojoki, jota kuormittaa Polar mining Oy:n rikastamo. Toinen Ekojoen haaroista saa alkunsa Kaltsilan Kiimajärvestä (15,70 ha) ja toinen Ekojärvestä (107,62 ha). Rautavesi päättyy Vammaskoskeen. Nopeusrajoitus Hiedan vuolteessa Salosaaren ja Isosaaren välillä on 6 solmua/h. Vammaskoskessa nopeusrajoitus on 10 km/h. Rautaveden veden laatu viimeisessä Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen mittauksessa 2011 todetaan tyydyttäväksi. 2.4. Liekovesi Pinta-ala: Rantaviivan pituus keskisyvyys suurin syvyys 458 ha 12 km 2,2 m 11 m Liekovedessä pääkaloina ovat kuha ja hauki. Liekovesi onkin hyvä kuhavesi. Lisäksi siellä on muita alueelle tyypillisiä kalalajeja, mm. toutainta, madetta, ja ahventa, Lisäksi tavataan istutettuna järvitaimenta, kirjolohta. Liekovesi kuuluu kokonaan yhtenäislupa-alueeseen. Istutusvesi Liekovesi Liekoveden istutukset on tilastoitu yhdessä Rautaveden kanssa. Todennäköisesti myös Liekovedellä kuha lisääntyy luontaisesti, joten istutusten vaikutusta kannan vaihteluihin on vaikea havaita. 11

Liekoveteen laskee pohjoisesta Vaunujoki, joka saa alkunsa aivan kalastusalueen pohjoisrajan tuntumasta. Yläpuolisista järvistä mainittakoon Joutsijärvi (9,74 ha vska puolella), Miekkajärvi (8,56 ha), Kyynärjärvi (24,98 ha) sekä Pikku- ja Iso Lattiojärvet (6,87 ha), joista lähtevä Lattionoja laskee Vaunujokeen. Vaunujoki on hyvää jokirapualuetta. Liekoveden kaakkoisosaan laskee Pesurinoja, jonka yläpuolella on Ylistenjärvi (448,7879 ha). Ylistenjärvestä ja alapuolisista vesistä tuhoutui hyvä jokirapukanta syksyllä 2000, todennäköisesti ruton vuoksi. Pesurinkoskella on tehty alustavia tutkimuksia taimenen kotiuttamisesta jokeen ja mahdollisesta poikastuotannosta. Roismalanlahti on rehevöitynyt viime vuosina. Syynä lienee virtausten muuttuminen; nykyään päävirta menee sivummalta, eikä vesi vaihdu kunnolla lahdessa. Roismalanlahden perälle on valmistunut pumppulaitos v. 2008, jolla Roismalanaukean ylisvedet nostetaan Liekoveteen. Tällä saattaa olla vaikutusta veden virtauksiin varsinkin tulva-aikoina. Roismalanlahti on virkistyskalastukselle tärkeä lähikalastusalue. Liekoveden veden laatu noudattelee yläpuolisten vesien laatua ja on Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen tutkimusten mukaan tyydyttävä. Hartolankoskessa on voimalaitos, jossa veden pitkäaikainen keskivirtaama on 183 m3/s. 2.5. Kokemäenjoen alue Jokialue on noin 10 km pitkä ja 50-160 metriä leveä. Pinta-ala noin 370 ha. Hartolankosken ja Äetsän voimalaitosten veden juoksutuksesta johtuen pinta-ala vaihtelee suuresti. Virtausten voimakas vaihtelu ja rantojen liejuisuus on suuri haitta kalastukselle. Jokiuomassa on suuria syvyysvaihteluja. Syvimmät kohdat noin 10-15 m. Jokialueelle on istutettu mm kuhaa, haukea ja harjusta. Lisäksi on istutettu järvitaimenta, kirjolohta ja järvilohta. Kokemäenjoen istutukset: 2008 2009 Harjus 1k 5500 Järvitaimen 3v 1266 Järvitaimen 3k 2320 Kirjolohi 2v 517 Järvitaimen 4k 300 Järvitaimen 4k 1020 Kirjolohi 2v 914 Kirjolohi 3k 258 2011 Järvitaimen 3V 2716 2010 Kirjolohi 3k 664 Järvitaimen 3v 2538 Kirjolohi 2v 510 Kirjolohi 2v 662 Kuha 1k 1606 Kirjolohi 3k 254 Kuha 1k 2205 2012 Harjus 1k 5400 Järvitaimen 3v 1767 Kirjolohi 2v 1005 12

Täplärapu aik. 200 Kirjolohi 3k 195 Harjus 1k 5400 Toutaimen on havaittu lisääntyneen alueella ja lisäksi toutainistutukset aikaisemmin ovat olleet erittäin merkittäviä. Ne takaavat kannan säilymisen Kokemäenjoen alueella. Jokialueella on erittäin hyvä kalastettava kanta taimenta, kuhaa ja haukea. Harjusta on saatu satunnaisesti. Viimeisen viisivuotiskauden aikana harjusta istutettiin runsaasti, jonka toivotaan lisäävän harjuksen saantia tulevaisuudessa. Vähempiarvoista kalaa, kuten särkeä, pasuria ja lahnaa on suunnattomasti, mutta niiden pyyntiä ei harrasteta muuta kuin virkistysmielessä ongella. Ravinto- ja happitilanne joessa on hyvä, joten kalojen kasvulle ja lisääntymiselle on varsin hyvät edellytykset. Harjuskannan nykytilasta ja luonnonvaraisesta lisääntymisestä on tehty tutkimussuunnitelma. (Olli van der Meer 2006. Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa). Vammalan ja Äetsän välillä on veden laadussa havaittavissa ravinteiden lisääntymistä ja selvää hygieenistä likaantumista. Muutos voi osittain aiheutua alueelle kohdistuvasta hajakuormituksesta ja osittain Vammalan kaupungin jätevesistä. Hartolankosken alapuolelle laskee etelästä Soininjoki, johon lasketaan Vammalan jätevesipuhdistamon vedet. Joen pohjoispuolella sijaitsee Kiimajärvi (162,9304 ha), joka on Natura-alue. Kiimajärvestä laskee Kikkerlänjoki, jossa on jokirapua. Rannikolle päin mentäessä pohjoisesta laskevat seuraavina pääuomaan Meskalanjoki ja Luojoki. Luojoki saa alkunsa Tyrisevänjärvestä (48,55 ha) ja Kivijärvestä (28,18 ha). Luojoessa on ollut jokiravun lisäksi luontainen taimenkanta. Seuraavana pääuomaan laskee pohjoisesta Hahmo-oja ja etelästä Kilpijoki. Lähes luonnontilainen Kilpikoski, joka on suojeltu koskiensuojelulailla, on Natura-aluetta. Se on 160 metriä leveä. Kilpikoskessa on vain vähän putoamiskorkeutta, mutta kuohuva koskiosuus on maisemallisesti kaunis. Se on uhanalaisen toutaimen lisääntymisaluetta. Kilpikoski on onginta- ja pilkintäkieltoaluetta eikä kalastus läänin viehekalastusluvalla ole sallittua. Jokialueella on lisäksi Töörin- ja Talankosket. Töörinkoski on noin 160 m pitkä ja sen jälkeen on suvanto. Talankoski on yli 300 m pitkä koski, jonka uomaa on vähän avarrettu. Putoamiskorkeutta on noin 2 m koko alueella. Myös nämä koskialueet ovat toutaimen luontaista lisääntymisaluetta. Ne ovat maisemallisesti erittäin kauniita. Kilpikoskessa kalastus on sallittu osakkaille. Pohjoispuolella, Äetsän voimalaitoksen yläpuolella sijaitsee Kemira Chemicals oy. Voimalaitoksen alapuolelle lasketaan Sastamalan jäteveden puhdistamon vedet Aarikkalan kylän kohdalta pääuomaan. Veden laatu todetaan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen mukaan tyydyttäväksi. 13

2.6 Ekojärvi Pinta-ala: Rantaviivan pituus 107,62 ha 6,2 km Ekojärvi on luonnonsuojelualuetta ja se on kuuluisa lintujärvi. Ekojärvi on hyvin matala, suurin syvyys 1,5 metriä, ja sen rantoja kiertää leveä ruoko-, sara- ja osmankäämikasvustojen vyöhyke. Alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura - alueisiin. Kalataloudellisesti sillä ei ole suurta merkitystä. Mataluudesta ja runsaasta kasvillisuudesta johtuen järven happitalous on huono, etenkin talvella happi voi loppua kokonaan. Vesi on tummaa ja sen laatua luonnehtii voimakas humusleimaisuus ja rehevyys. Talviset kalakuolemat ovat olleet tavanomaisia, mutta kalasto on näitten jälkeen nopeasti normalisoitunut. Vahva ruutanakanta ei ole kärsinyt veden laadusta, vaan on hyötynyt ravinnon saannissa. Järven kalastoa pitäisi enemmän hyödyntää silloin, kun siihen on mahdollisuutta. 2.7 Houhajärvi Houhajärven pinta-ala 379,99 ha. Se sijaitsee vedenjakajan eteläpuolella. Järven vedet laskevat eteläpäästään Sammaljokeen ja sen kautta Kokemäenjokeen. Järvi on melko matala, vain sen leveämmässä päässä on syvyyttä noin seitsemän metriä. Vammalan raakaveden ottamo sijaitsee Houhajärven läheisyydessä. Vammalan saadessa uuden vedenottamon muualle, saattaa veden otto alueelta vähetä tai jopa loppua. Se saattaa parantaa veden laatua järvessä. Rapukanta hävisi noin 5 vuotta sitten. Nykyään Houhajärvessä on ravustuskielto. Houhajärvellä toimii Houhajärvi-yhdistys, joka vastaa järven hoidosta ja kunnostusasioista. Järvellä on suoritettu hoitokalastusta nuottaamalla. Saaliiksi on saatu runsaasti särkeä ja pientä lahnaa. Istutuksesta peräisin järvessä on vähäinen kasvava kuhakanta. Houhajärveltä on laadittu selvitys: "Houhajärven äyriäisplankton ja kalasto vuonna: Perttu Louhesto & Vesa Saarikari 2004". Pinnankorkeuden säännöstely on rakenteilla. Kalatutkimusten perusteella Houhajärven ahven on erittäin hidaskasvuista ja isompien ahventen ravinnonhankinta kohdistuu ensin eläinplanktoniin ja planktonin loputtua 1-2 vuotiaisiin kalanpoikasiin. Näin ollen myös kasviplanktonin määrä pääsee lisääntymään ja leväkukinnot lisääntyvät. HOUHAJÄRVEN HOITOKALASTUKSET 2008. Hoitokalastusta on 2006, 2007, 2008, 2009 ja 2010. Arviomme mukaan nyt järveen särkien massamäärä on sopivalla tasolla eikä aiheuta merkittävää sisäistä kuormitusta. Särkien lisäkasvun määrää seurataan ja tarvittaessa vähennetään. Lahnaa on selvästi vielä liikaa. Lahna on pahin sisäisen kuormituksen aiheuttaja. Moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla ajo Houhajärvellä on kielletty. 14

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen mukaan Houhajärven veden laatu on tyydyttävä. Houhajärven veden laatutiedot vuosina 2008-2012. HOUHAJÄRVI HOUHAJÄRVI Taulukko1 Näytteenotto- Näytesyvyys Lämpötila Fek. kolif Fek. strepto- Alkaliteetti Sähkönjohtavuus ph Väriluku KHT Sameus Kokonais-P Happipit. Hapen päivämääränäytteenotto- m Näytesyvyys o Lämpötila C Fek. kolif bakteerit pmy/100 Escherichia mlcoli kokit Fek. strepto- pmy/100 Alkaliteetti ml mmol/l Sähkönjohtavuus ms/m ph Väriluku KHT Sameus Pt Kokonais-N mg/l mg/l ammonium-n FNU Nitraatti-N mikro-g/l Kokonais-P Happipit. mg/l Hapen kyllästysaste % päivämäärä m o C bakteerit pmy/100 ml pmy/100 ml kokit pmy/100 ml mmol/l ms/m Pt mg/l mg/l FNU mikro-g/l mg/l mg/l mikro-g/l mg/l kyllästysaste % 18.03.2008 1 1 4 50 0,12 8,7 6,4 80 14 4,1 15 11 78 10.09.2008 1 12 1 15 0,3 7,9 7,1 70 9,2 5,1 17 9,6 93 18.03.2008 1 1 4 50 0,12 8,7 6,4 80 14 4,1 15 11 78 31.03.2009 1 0,5 <2 <2 0,26 8,1 6,5 60 10 1,9 16 12 85 10.09.2008 1 12 1 15 0,3 7,9 7,1 70 9,2 5,1 17 9,6 93 07.09.2009 1 15,6 <2 4 0,76 7,9 7,2 70 8,3 3,6 24 8,7 90 22.03.2010 31.03.2009 1 1 0,5 0 <2 0 <2 0 0,26 0,3 8,1 6,5 9,0 60 10 6,5 1,9 15 6,9 0,73 <10 16 12 8,8 85 62 06.10.2010 07.09.2009 1 1 15,6 7,5 <2 <2 4 <2 0,76 0,327,9 7,2 7,5 70 8,3 7,1 3,6 25 8,7 1,9 1024 8,711 90 94 19.03.2011 22.03.2010 1 1 00,3 0 0 0 0 0,3 0,389,0 6,5 9,1 15 6,9 6,7 0,73 25 9,8 2,5 27<10 8,8 8,8 62 63 12.09.2011 06.10.2010 1 1 7,515 <2 4 <230 0,32 0,347,5 7,1 7,4 25 8,7 7,1 1,9 25 8,1 3,2 2310 119,3 94 95 07.03.2012 19.03.2011 1 1 0,3 0,1 0 0 0 0 0,38 0,329,1 6,7 8,1 25 9,8 6,9 2,5 30 10 0,73 <1027 8,813 63 91 10.09.2012 12.09.2011 1 1 15 11,5 4 3 30 3 0,34 0,287,4 7,1 7,4 25 8,1 3,2 7 30 9,4 2,9 1823 9,3 9,4 95 89 07.03.2012 1 0,1 0 0 0,32 8,1 6,9 30 10 0,73 <10 13 91 10.09.2012 1 11,5 3 3 0,28 7,4 7 30 9,4 2,9 18 9,4 89 2.8 Kiimajärvi. Pinta-ala Suurin syvyys noin 162,93 ha 7 m Kiimajärvi on yksi harvoista luontaisesti runsasravinteisista järvistä Pirkanmaalla. Sen kalastuksesta ja kalanhoidosta vastaa osakaskuntien yhteenliittymä. Kiimajärvi on pitkänomainen luode - kaakkoissuuntainen järvi. Pituutta sillä on noin 4 km ja leveyttä keskimäärin puolisen kilometriä. Kiimajärven kaakkois- ja luoteispäät ovat reheviä, mutta järven keskiosa on eri tyyppistä, melko jyrkkärantaista ja karummalta vaikuttavaa kuin järven päät. Järvi on lähdevaikutteinen. Sivu 1 Kiimajärven kaakkoispäässä sijaitsee Kiimajärven kylätaajama, ja keskivaiheilla järveä on runsaasti mökkejä. Järven kaakkoispäätä sekä Haapaniemenlahtea ympäröivät pitkään viljellyt peltoaukeat. Lisäksi valuma-alueella on jonkin verran ojitettuja soita ja metsätalousmaata. Luoteesta, Kiikoisten suunnasta järveen työntyy Sarvan harju, jossa on Kiikoisten kunnan vedenottamo. Kiimajärveen laskevat myös Kortejärven (23,30 ha), Syväjärven (40,24 ha), Kaitajärven (12,80 ha) ja Lammijärven (11,45 ha) vedet. Kiimajärveä on aikoinaan laskettu. Kiimajärvi on ruskeavetinen humusjärvi, jonka ravinnetaso on talvella lievästi rehevien vesien tasoa, mutta kohoaa kesällä voimistuvan hajakuormituksen takia reheville vesille ominaiselle tasolle. Veden ph on neutraali ja puskurikyky hyvä. Alusvedessä voi esiintyä lopputalvella happivajetta, mutta kokonaisuutena happitilanne on ollut kohtalaisen hyvä. Järvi on suhteellisen matala ja suhteellisen pitkä selkäalue huomioiden kesäkerrostuneisuus voi jäädä lieväksi. Kiimajärven yleistilaa voidaan pitää tyydyttävänä, mihin vaikuttaa mm. järven kohonnut rehevyystaso. Kiimajärveen suunnitellaan laadittavan kunnostussuunnitelma. Sen tavoitteena tulee olemaan järven ulkopuolisen kuormituksen vähentäminen ja valuma-alueen kunnostus. 15

Kiimajärvellä on tehty kesällä 2001 koekalastus sekä sedimentti- ja syvyystutkimus. Koekalastustulosten eivät yksiselitteisesti anna perusteita hoitokalastukselle. Kiimajärvi on rehevä järvi, jonka saalismäärät ovat luonnostaankin korkeat. Särkikalavaltaisuus on tällaiselle järvelle ominaista. Selvityksen mukaan arvellaan, että hoitokalastuksen vaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi, ellei muissa järven veden laatuun vaikuttavissa tekijöissä tapahdu muutosta. Selvityksessä todetaan, että tällä hetkellä tärkeimpänä kalavesien hoitotoimenpiteenä voidaan pitää järveen ihmistoiminnan seurauksena tulevan kuormituksen tehokasta vähentämistä valuma-alueen vesiensuojelua parantamalla. (Tiedot kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2004-2008). Kiimajärvellä sallitaan nykyään vain 1 verkko taloutta kohden, silmäkoko 50 mm. Kuha on lisääntynyt luontaisesti, sillä kuhanpoikasia on saatu muun pyynnin yhteydessä. Saalikaloista suurimmat kuhat ovat painaneet 5-8 kiloa. : Kalaston hoitoa on suoritettu nuottauksin. Järvestä on poistettu vähempiarvoista pikkukalaa, pääosin särkeä ja lahnaa, sekä pikkuahventa vuonna 2004-2007 Ilmastointilaitteella on alusveden happipitoisuutta lisätty talvisin. Vuosittain on suoritettu vähäisessä määrin vesikasvien poistoa. Kiimajärven poistopyynnin kokonaissaalis on 82 kg/ha. Tämä määrä on osoittautunut riittäväksi veden laadun paranemiselle. Veden näkösyvyys on pysynyt hyvänä ja pyydyksiä sotkeva limalevä on pysynyt pääosin pois. Kiimajärven lahnakantaa kannattaa vielä lähivuosina pienentää. (Ote Kari Kinnusen raportista 2008): Särkikantaa on vielä harvennettava reippaasti. Hoitokalastusten alussa havaittiin särkien koko pieneksi. Koska hapettomuuden aiheuttamia kalakuolemia ei ole ollut, on kysymyksessä nälkiintymisen vuoksi pienikokoiseksi jäänyt, jo kasvunsa lopettanut normaali aikuisikäinen särkikanta. Tällaisesta särkikannasta ei saa enää tervettä tekemälläkään. On parempi uusia valtaosa koko kannasta. Näin tehtiin. Kesä 2007 havainnot tukevat nopeakasvuisuutta. Uskon että saamme välttämättömän ja kookkaista yksilöistä muodostuvan särkikannan Kiimajärveen. Alkuvuosina tällainen nuori särkikanta tuottaa biomassa reippaasti joten sitä on harvennettava vielä muutamaan kertaan siihen asti että se saavuttaa normaalin ikärakenteen. Tähän prosessiin menee vielä puolenkymmentä vuotta. Kiimajärvessäkin on lahnaa vielä vähittäin poistettava. Särkien pyyntipäivien määrä laskelmiemme mukaan olisi kaksi - kolme pyyntipäivää parin vuoden välein. Tämän jälkeen kalakanta pitää pääosin oman tasapainonsa kunnossa. Tästä eteenpäin hoitokalastuksia tehtäisiin vain tarvittaessa. Ongelmana on usein hoitokalastusjakson jälkeinen aika. Pääosin se työmaillamme on järjestyksessä. Tämä on vielä aika uusi asia missä meillä ammattilaisillakin on vielä opittavaa. Aivan yksin me emme ehkä selviä. Kysymys on seurannasta, missä ei ole vielä löydetty selvää konseptia miten havaitaan ajoissa mahdollinen uusi järven ekohäiriön syntyminen. Tässä asiassa on osakaskunnilla aika iso rooli. Meidän yritysryhmän sisällä on pohdittu asiaa ja olemme rakentaneet tiettyjä toimintamalleja missä aktiiviset henkilöt toimivat tiedonhankkijoina ja havaintojentekijöinä. Pidämme tätä seikkaa tärkeänä ja asiaa kannatta pohtia (Kinnunen 2008). Kalastusalue antaa tarvittaessa asiantuntija apua järven osakaskunnille. 16

Kiimajärveen on istutettu 2009 Hauki ek 3000 kpl Kiimajärveen läiheisessä yhteydessä olevaan Kaitajärveen Hauki ek 1000 kpl 2011 Kuhan poikasia 3180 kpl. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen mukaan Kiimajärven veden laatu on hyvä. 2.9 Ylistenjärvi Ylistenjärven pinta-ala on 448,79 ha. Ulappa - alueen syvyys on 5-6 metriä ja suurin syvyys noin 11,5 metriä. Järvi on muodoiltaan avoin, lukuun ottamatta järven pohjoisosan matalaa kivikkoista melko suljettua Tapionlahtea. Järven valuma-alueen pinta-ala on 17 km 2 ja se on latvajärvi (Meriluoto, 2001). Ylistenjärven vesiensuojeluyhdistys vastaa järven kalastuksesta ja kalanhoidosta. Istutukset Ylistenjärvelle: 2008 Rapu aik 1045 kpl Ylistenjärvi on ollut erittäin kirkasvetinen, hiekkapohjainen järvi, ja on säilynyt melko karuna (Meriluoto 2001). Kuitenkin veden samentumista on ollut havaittavissa viimeisien vuosien aikana. Vaarana on vähittäinen rehevöityminen, jollei järveen tulevaa ravinnekuormitusta vähennetä. Koska Ylistenjärven vesi vaihtuu hitaasti, sen tilan parantuminen, jos se pääsee rehevöitymään, on hyvin hidasta. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota peltoviljelystä, metsätaloustoimenpiteistä sekä loma- ja haja - asutuksesta tulevaan kiintoainekuormaan. Laaditussa kunnostus- ja hoitosuunnitelmassa annetaan ohjeita järveen tulevan kuormituksen vähentämiseksi (Meriluoto 2001). Ylistenjärvessä on luontaisesti lisääntyvä muikkukanta, joka on luotu siirtoistutuksilla. Myös kuhaa on istutettu, mutta sen lisääntymisestä luontaisesti ei ole havaintoja. Järvessä on ollut aikoinaan hyvä siikakanta, jota on ylläpidetty istutuksin. Istutuksia ei ole suoritettu viimeisten vuosien aikana, ja kanta on heikko. Rapurutto tuhosi rapukannan vuoden 2000 kesällä. Ylistenjärvellä on tehty hoitonuottauksia useampana vuonna. Viimeinen nuottauskerta 2007 antoi saalista 3300 kg. Siitä oli salakkaa 55 %, särkiä 29% ja ahventa 16 %. Myös muikkua löytyi saaliin joukosta kymmeniä kiloja, joka kertoo emokalamuikun hyvästä kannasta. Parantuneissa olosuhteissa tämä tuottaa nopeasti vahvoja vuosiluokkia. Nuottaajan mukaan muikkuistutuksia ei tässä vaiheessa kannata tehdä. (Raportti Kari Kinnunen: Houha- ja Ylistenjärven saalistiedot 2007) Ylistenjärven kokonaissaalis poistokalastuksessa oli 7800 kg (17.8 kg/ha). Tämä määrä on osoittautunut sopivaksi. Ylistenjärven työn tarkoituksena on muikkukannan palauttaminen. Tässä työssä korjataan tietyn kalalajin laatua ja määrää. Hyvin tuloksiin päästään aina pienemmillä saalistavoitteilla oli järvi karu tai rehevä. Työtapa poikkeaa parannettuun veden laatuun tähtäävistä hoitokalastuksista. 17

Syksyn hoitokalastuksissa tavoitettiin 0+ muikkua eli hottaa. Nuorta muikkua oli riittävän paljon tuottamaan vahvan verkkomuikkukannan. Siltä osin työ on tehty. Kannattaa kuitenkin seurata muikkuikäluokkien kehitystä. Isorysä on parhain väline selvittämään muikkuikäluokkien määrää ja suhteita. Lahnaa oli paljon syyskuun alun kaikuluotauksissa nähtävillä. Tämän lahnakannan harventaminen ei tekisi pahaa kalastolle. Lahna on viheliäinen jos se pääsee runsastumaan. Syksyn luotauksissa lahna oli asettunut syvännealueen reunaan riittävän taajaan tiheyteen mistä se on hyvä ottaa kiinni. Mikäli on mahdollista, niin lahnakantaa kannattaa aina harventaa. Korostan että kysymyksessä ei ole akuutti tilanne kun vain muistaa seurata ja harventaa lahnakantaa ainakin lähivuosina. Onnistuessaan kahden neljän päivän työskentely nuotalla todennäköisesti riittää sopivaksi. Ylistenjärvi on karu. Kalojen kokonaismäärä hehtaarilla on selvästi pienempi kuin Houhajärvellä (Kinnunen 2008). Nopeusrajoitus Ylistenjärvellä on 10 km/h. Jäällä ajo moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla on kokonaan kielletty. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen mukaan Ylistenjärven veden laatu on erinomainen. Osakaskunnat ovat ryhtyneet toimiin veden laadun säilyttämisessa hyvänä. Kalastusalue on mukana tarvittaessa - antamaan asiantuntija apua. Ylistenjärven veden laatu vuosina laatu vuosina 2008-2012 Ylistenjärvi Taulukko1 Näytteen- Näyte- Lämpötila Fek. kolif Escherichia coli Fek. strepto- Alkaliteetti Sähkönjohtavuus ph Väriluku KHT Sameus Kokonais-N Kokonais-P Happi Hapen Näytteen- Näyte- Lämpötila Fek. kolif Fek. strepto- Alkaliteetti Sähkönjohtavuus ph Väriluku KHT Sameus Kokonais-P Happi Hapen otto pvm. otto syvyys pvm. m syvyys oc m oc bakteerit bakteerit pmy/100 ml ml pmy/100 kokit ml pmy/100 kokit pmy/100 ml mmol/l ml mmol/l ms/m mg/l FNUmg/l mikrog/l FNU mikrog/l mikrog/l mg/l mg/l kyllästysaste kyllästysaste % % 18.03.2008 8 2,5 <2 4 0,12 6,6 6,2 70 13 3,1 <10 5,9 46 10.09.2008 18.03.2008 8 8 13 2,5 1 <2 3 4 0,1 0,12 6,6 5,5 6,2 7,1 70 50 13 3,1 6,5 2,7 <10 <10 5,9 9,6 46 93 31.03.2009 8 3 <2 <2 0,3 6,4 6,2 35 7,5 1,6 15 2,2 18 10.09.2008 8 13 1 3 0,1 5,5 7,1 50 6,5 2,7 <10 9,6 93 07.09.2010 8 15. <2 0,22 5,6 7,2 30 6,3 1,2 <10 9,2 96 22.03.2010 31.03.2009 8 8 3,5 3 0<2 0 <2 0,360,3 6,4 7,1 6,2 6,535 7,5 20 1,6 4,8 1,2 15<10 2,2 3,7 18 29 06.10.2010 07.09.2010 8 8 8,8 15. <2 <2 <2 <2 0,22 0,22 5,6 7,2 7,230 6,3 10 1,2 5,5 1 <10 <10 9,2 11 96 98 29.03.2011 22.03.2010 8 8 4 3,5 00 0 0 0,440,36 7,18 6,5 6,920 4,8 50 1,2 4,7 7,6 <10 <10 3,7 2,6 29 21 12.09.2011 06.10.2010 8 8 19 8,8 0<2 0 <2 0,240,22 5,6 5,4 7,2 7,210 5,5 10 14,9 0,94 <10 <10 11 9,2 98 100 07.03.2012 8 2,6 0 0 0,28 6,5 6,3 40 8,7 1,4 <10 5,5 42 29.03.2011 8 4 0 0 0,44 8 6,9 50 4,7 7,6 <10 2,6 21 10.09.2012 8 13,5 0 0 0,26 5,6 7,2 20 5,9 1,2 10 9,5 94 12.09.2011 8 19 0 0 0,24 5,4 7,2 10 4,9 0,94 <10 9,2 100 07.03.2012 8 2,6 0 0 0,28 6,5 6,3 40 8,7 1,4 <10 5,5 42 10.09.2012 8 13,5 0 0 0,26 5,6 7,2 20 5,9 1,2 10 9,5 94 2.10 Kalastusalueen muut pienvesialueet Kalastusalueen pienvesistä on tehty oma pienvesien käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka on hyväksytty 2006. (Vammalan Seudun Kalastusalue: Pienvesien Käyttö- ja hoitosuunnitelma Simo Suominen 2005). Luettelo Vammalan seudun kalastusalueen järvistä ja pinta-alat sekä korkeus meren pinnasta metreinä. Liite 1. Kalastusalueen pienvesiin on istutettu Sammaljoki 2010 Rapu 1k 2205 kpl Piikkilänjärvi 2008 Kuha 1 k 3400 kpl Riippilänjärvi 2008 Kuha 1 k 3125 kpl Riippilänjärvi 2008 Planktonsiika 1 k 625 kpl Sivu 1 Kaitajärvi, Kiikka 2009 Hauki ek 1000 kpl 18

Purojen kunnostushanke: Kalastusalue selvittää minkälaisiin toimenpiteisiin tulee ryhtyä näiden tutkimusten perusteella. Myllyojalla tehtiin kunnostusta vuonna 2012. Kunnostuksia on aloitettu Rauta-, Kikkerlän- ja Vaunujoella 2013. 2.11 Merkittävät lisääntymisalueet Uhanalainen toutain lisääntyy Vammalan Seudun kalastusalueella. Tärkeimmät kutualueet ovat Siuronkoski, Lukkisalmi ja Kilpikoski sekä Vammaskoski, kuten muutkin Kokemäenjoen koskialueet. Toutaimen on havaittu lisääntyvän luontaisesti myös Otamuksessa ja Tupurlanjärvessä Suodenniemen kalastusalueella, josta kaloilla on mahdollisuus levitä Kulovedelle. Harjus lisääntyy Kokemäenjoen jokialueella. Ylistenjärvessä on lisääntyvä muikkukanta. Kuhan merkittävimmät ja suurimmat lisääntymisalueet sijaitsevat matalissa saarien rannoissa. Kulovedellä kuha lisääntyy syvänteistä nousevilla harjannealueilla, joissa veden syvyys on noin 3,5-4 m. Tärkeimmät lisääntymisalueet Kulovedellä ovat Siuronkoski, Maijansaaren pohjois - koillinen puoli ja Kalmetsaaren itäpuoli. Myös Maijansaaresta Suoniemeä kohti oleva sorakkoharjanne on todettu kuhan kutupaikaksi. Rautavedellä kuha lisääntyy Papinsaaren ja Oksalon välisellä alueella (myös Selkäsaaren ja Kuivaluodon alueet) sekä Vihattulanniemen, Ekosaaren ja Salosaaren ympäristössä. Liekovedellä Vammaskosken alapuolisella virta-alueella on oletettavasti kuhan kutualueita. Pilkkijät ovat viime vuosina saaneet kuhaa useammasta kohdin kalastusalueelta, joka kertoo kuhakannan olevan erittäin runsas näillä kohdin. Alueet lienevät myös kuhan parhaita lisääntymisalueita. Syksyllä 2012 suoritetussa Siuronkosken luonnonuomassa sähkökoekalastuksessa tavattiin koskessa syntyneitä taimenenpoikasia vain 3 kpl. Hauen lisääntymisalueina ovat Kulo- ja Rautavedellä lähes kaikki ruohikkoiset rannat. Mateiden tärkeimmät lisääntymisalueet sijaitsevat Vammaskoskessa sekä muissa jokisuissa ja pienissä joissa. 2.12 Kuormittajat ja velvoitteet Vammalan Seudun kalastusalueen vesiä kuormittavat mm. Nokian kaupunki (Kullanvuori ja Siuro), SCA Tissue Finland Oy, Vammalan Kaupunki, Stormin rikastamo sekä Kemira Chemicals Oy. Lisäksi vesiä rasittaa hyvin runsas hajakuormitus. Voimalaitokset sähköätuottavat Äetsä, Hartola ja Melo voimalatokset. Laitosten päästörajat, lupaehdot, myöntämispäivät ja uuden luvan hakupäivät ovat mm. kalastusalueen tiedossa. Velvoiteistutukset ja korvaukset: Nokian kaupungin puhdistamo 4180 euroa vuosittaista kalastuksenhoitomaksua. Siuron puhdistamo 1430 euroa vuosittaista kalastuksenhoitomaksua. 19