KYSELYTUTKIMUSRAPORTTI Keski-Suomen LEADER-ryhmiltä yritysrahoitusta saaneet yritykset

KYSELYTUTKIMUSRAPORTTI Keski-Suomen LEADER-ryhmiltä yritysrahoitusta saaneet yritykset 8/2012 Niina Puistovirta

2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Mitä LEADER-toiminta on?... 4 3. Kyselyn tavoite ja aiemmat tutkimukset... 5 4. Taustatiedot haasteltavista yrityksistä... 6 5. Kyselyn tulokset aihealueittain... 9 5.1. Mitä kautta yritykset saavat tietoa LEADER-rahoituksesta?... 9 5.2. Miten yritykset ovat kokeneet LEADER-ryhmien antaman palvelun?... 11 5.2.1. Ongelmakohtia ja kehitettävää... 13 5.3. Rahoituksen vaikutukset... 14 5.4. Rahoituksen avulla aloitetun toiminnan jatkuvuus, kokemukset ja suositteluhalukkuus... 16 5.5. LEADER-ryhmien toiminnan kehittäminen tulevaisuudessa... 18 5.6. Yrittäjien mielipiteet LEADER-ryhmän hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta... 20 5.7. Vapaa sana... 21 6. Johtopäätökset ja suositukset... 21 LÄHTEET... 25 LIITTEET... 26 Kuvat Kuva 1. Keski-Suomen LEADER-ryhmien alueet... 4 Kuva 2. PoKo ry:n aluekartta... 5 Kuva 3. Yritysten saama tuki (N70)... 6 Kuva 4. Myönnettyjen tukien jaottelu lajeittain. (N70).... 7 Kuva 5. Ryhmien jakamien tukien määrät (N70)... 7 Kuva 6. Yritysten ikäjakauma... 8 Kuva 7. Vastanneiden yritysten toimialat (N70)... 8 Kuva 8. Mistä saitte ensimmäisen kerran tietoa LEADER-rahoituksesta yrityksille? (N 69)... 9 Kuva 9. LEADER-rahoitukseen tarkemmin tutustuttuanne, kävikö tiedoista selkeästi ilmi a) voiko yrityksenne hakea tukea / b) miten tukea haetaan? (N 70)... 10 Kuva 10. Saitteko muualta kuin LEADER-ryhmältä apua tuen hakemiseen? (N 69)... 10 Kuva 11. Tiedonsaanti hakuvaiheessa. Saitteko tukihakemuksenne hakuvaiheessa LEADER-ryhmältä riittävästi tietoa.. (N 70)... 11 Kuva 12. Tiedonsaanti toteutus- ja maksatusvaiheessa. Saitteko hankkeenne toteutus- ja maksatusvaiheessa LEADER-ryhmältä riittävästi tietoa.. (N 70)... 12 Kuva 13. Yrittäjien palvelukokemukset. Mielestäni LEADER-ryhmän henkilökunta.. (N 70)... 12 Kuva 14. Rahoituksen vaikutukset yrityksessä... 15 Kuva 15. Suosittelisitteko LEADER-rahoituksen hakemista toisille yrityksille?... 17 Kuva 16. Millaista toimintaa toivotte LEADER-ryhmiltä tulevaisuudessa? (N 70)... 18

3 1. Johdanto Yrittäjyyteen innostaminen on tärkeä teema Suomessa ja Euroopassa. Yrittäjyys on myös yksi maaseudun elinvoimaisena pitämisen kulmakivistä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman keskeisenä tavoitteena on perinteisen maa- ja metsätalouden tukemisen lisäksi monipuolistaa maaseudun yritystoimintaa ja kannustaa paikallislähtöiseen kehittämistyöhön. Suomen kansallisen maaseudun kehittämisstrategian toimintalinja 3 määrittelee ensisijaiset tavoitteet maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseksi ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi. Toimintalinjan tavoitteena on tukea maaseudun yritysten ja työpaikkojen määrän lisääntymistä ja elinkeinojen monipuolistumista, vahvistaa naisten ja nuorten osuutta elinkeinotoiminnassa, edistää uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen hyödyntämistä työtilaisuuksien luomiseksi maaseudulle sekä lisätä maaseudun osaamista yrittäjyyden sekä tietotekniikan ja muun teknologian alueilla. Toimintalinja 3:n toimenpiteillä kuten taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle (311) ja tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen (312) kehitetään maaseudun yritystoimintaa. (MMM, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2012, s.60 61.) Strategiaa toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla. Ohjelman keskeisenä tavoitteena, strategiaa mukaillen, on maaseudun yritystoiminnan vahva kasvu ja työpaikkojen lisääminen myös muilla kuin perinteisillä maaseudun yritystoiminnan aloilla (Maaseutuvirasto, Yritystoiminnan tuet -esite 2007 2013). Ohjelmasta tuetaan sen tavoitteita toteuttavien, maaseudun yritystoimintaa monipuolistavien yritysten perustamista, kehittämistä ja laajentamista. Suomessa hyväksi maaseudun kehittämisen välineeksi todetulla LEADER-toimintatavalla on olennainen merkitys toimintalinjan 3 tavoitteiden saavuttamisessa (MMM, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2012, s. 61). Meneillään oleva Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on alkanut vuonna 2007 ja jatkuu vuoden 2013 loppuun. Uutta ohjelmakautta valmistellaan parhaillaan. Omalta osaltaan kehittämisohjelmaa toteuttavat ja maaseudun yrityksiä rahoittavat tämän kyselyn tilanneet Keski-Suomen LEADER-toimintaryhmät, JyväsRiihi ry, Maaseutukehitys ry, Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry ja Vesuri-Ryhmä ry. Lisäksi kyselyssä oli mukana PoKo ry, jonka alueena on Mänttä-Vilppula, Virrat, Ruovesi ja Kuru. Pieniä yrityksiä Suomessa on paljon ja niiltä odotetaan sekä kasvua että työllistävää vaikutusta. Suomen yrittäjien (2011) mukaan Suomen yrityksistä 93,4 % on alle kymmenen henkeä työllistäviä mikroyrityksiä ja uusista työpaikoista kolme neljästä syntyy pk-yrityksiin. Kuitenkin tuoreen, kesäkuussa 2012 julkaistun yritysrahoituskyselyn (Elinkeinoelämän keskusliitto ym. 2012) mukaan mikroyritysten rahoitusongelmat ovat jopa kolme kertaa yleisempiä kuin suurten yritysten rahoitusongelmat. Rahoitusongelmat ovat myös keskimäärin selvästi vakavampia kuin suurissa yrityksissä: lähes puolet rahoitusongelmia kokeneista mikroyrityksistä ei saanut ulkoista rahoitusta lainkaan. Rahoituksen puute heijastuu mikroyrityksillä suoraan toiminnan jatkumiseen: yli 80 prosentilla rahoitusongelmia kokeneista mikro- ja pienistä yrityksistä yrityksen toiminnan jatkuvuus oli joko vaarassa tai liiketoimintaa voitiin jatkaa vain olennaisesti suunnitellusta poikkeavalla tavalla. (Mt 2012.) LEADER-toimintaryhmät ovat tärkeitä rahoittajia maaseudun mikroyrittäjille. Tämän kyselytutkimuksen tarkoituksena oli tulevan ohjelmakauden strategiaa silmälläpitäen selvittää, miten toimintaryhmiltä rahoitusta saaneet yritykset ovat kokeneet hyötyneensä LEADER-toiminnasta ja rahoituksesta, sekä mitä he toivovat rahoitukselta ja toimintaryhmätyöltä tulevaisuudessa.

4 2. Mitä LEADER-toiminta on? LEADER-toimintaryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. LEADER-toimintaryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita sekä yrityksiä. Ryhmät myös neuvovat tuen hakijoita hakemusten valmistelussa ja hankkeiden toteuttamisessa ja myös tiedottavat tuista, paikallisesta maaseudun kehittämissuunnitelmastaan ja rahoittamistaan hankkeista sekä aktivoivat paikallisia toimijoita (Maaseutu.fi/leader). LEADER-toiminnan kulmakiviä ovat paikallisuus, oma-aloitteisuus ja verkostoituminen. Ryhmät saavat vuosittain käyttöönsä tietyn summan julkista rahaa, jolla ne rahoittavat valitsemansa hankkeet omalla toimintaalueellaan. Ryhmiä rahoitetaan EU:n maaseuturahaston Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007-2013. Osa toimintaryhmien rahoituksesta on peräisin kansallisista lähteistä, joita ovat valtio ja kunnat. (Maa- ja metsätalousministeriö 2011.) Manner-Suomessa toimii kaiken kaikkiaan 55 LEADER-toimintaryhmää ja yksi toimii Ahvenanmaalla. Keski-Suomen LEADER-ryhmien sekä PoKo ry:n alueet ja yritysten kotikunnat näkyvät alla olevissa kartoissa. Kuva 1. Keski-Suomen LEADER-ryhmien alueet

5 Kuva 2. PoKo ry:n aluekartta Yritysten on mahdollista saada avustusta investointeihin, yritysten kehittämiseen ja ensimmäisten vieraiden työntekijöiden palkkakustannuksiin. (Maaseutuvirasto, yritystoiminnan tuet 2010). Tukiprosentit voivat vaihdella alueittain ja ryhmittäin. Jäljempänä näistä tukimuodoista käytetään nimiä investointituki, kehittämistuki ja käynnistämistuki. Yrittäjä voi hakea tukea maaseuturahaston varoista joko ELY-keskuksesta tai paikalliselta toimintaryhmältä, eli LEADER-ryhmältä. Tukihakemusten käsittelypaikan määrittelee lähinnä haettavan tuen määrä. Keski-Suomessa kustannusarvioltaan yli 80 000 euron arvoiset hankkeet käsitellään pääsääntöisesti suoraan ELY-keskuksessa (Viisari ry 2009). Pienemmät hankkeet kulkevat paikallisen LEADER-ryhmän kautta, vaikka lopullinen rahoituspäätös tehdäänkin ELY-keskuksessa. LEADER-ryhmä tekee hankkeen tarkoituksenmukaisuusharkinnan ja ELY-keskus laillisuusharkinnan. ELY-keskus ei voi muuttaa LEADER-ryhmän tekemää tarkoituksenmukaisuusharkintaa, vaan voi puuttua ainoastaan hankkeen laillisuuteen. Jos hanketukea haetaan suoraan ELY-keskuksesta, niin ELY-keskus vastaa sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusharkinnoista. (Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista 29.12.2006, 4.luku 33 ) 3. Kyselyn tavoite ja aiemmat tutkimukset Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten yrittäjät saavat tiedon LEADER-rahoituksesta, onko tieto yrittäjille selkeää ja mitä mahdollisia ongelmakohtia rahoitusprosessissa on. Lisäksi kartoitettiin rahoituksen vaikutuksia yrityksissä ja tiedusteltiin yrittäjien mielipiteitä LEADER-ryhmien nykyisestä palvelusta sekä toiveita koskien tulevaisuuden LEADERtoimintaa. Kyselylomake on laadittu yhteistyössä Keski-Suomen LEADER-ryhmien (JyväsRiihi ry, Maaseutukehitys ry, Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry, PoKo ry ja Vesuri-Ryhmä ry) kanssa. Yritysten kokemuksia LEADER-toiminnasta, ohjelmaperusteisista rahoittamismalleista ja rahoituksen vaikutuksista on selvitetty muutamissa aiemmissa tutkimuksissa. Viisari Ry:n alueella on Aikaväli-hankkeen puitteissa vuonna 2007 tehty kysely LEADER+yritysrahoitusta saaneille yrityksille (Puro, 2007). Vuonna 2012 Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus selvitti tutkimuksessaan (Ponnikas ym. 2012) Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan ohjelmallisen kehittämisen vaikuttavuuksia. Kyselyyn osallistui rahoitusta saaneiden yritysten lisäksi kehittämishankkeiden ja kehittämisyhtiöiden edustajia sekä kunnanjohtajia. Valtakunnallisella tasolla LEADER-toiminnan vaikutuksia on tutkittu

6 viimemmäksi manner-suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 arviointiraportissa vuodelta 2011 (Keränen ym. 2012). Kaikkien näiden kyselyiden tuloksissa nousevat melko selvästi esille samat teemat: LEADERtoiminta koetaan yrittäjää lähellä olevaksi, erityisesti aloittaville- ja mikroyrityksille merkittäväksi tukimuodoksi. LEADER-ryhmien palvelu ja heiltä saatu apu on yrittäjien mielestä hyvää, mutta rahoituksen hakemiseen vaadittu byrokratia on turhan raskas ja sitä tulisi keventää. Saadulla rahoituksella on ollut myönteisiä vaikutuksia yrityksen toimintaan ja liikevaihtoon. Hypoteesina on, että tämän kyselyn tulokset ovat samansuuntaisia edeltävien kyselyiden kanssa. 4. Taustatiedot haasteltavista yrityksistä Haastateltaviksi on valittu n. 30 % kunkin LEADER-ryhmän yritysrahoitusta saaneista yrityksistä. Jyväs-Riihi ry, Viisari ry ja Maaseutukehitys ry ovat tietoisesti valinneet haastateltavat yritykset rahoitusta saaneiden joukosta, mutta tavoitelleet monipuolista otosta. Vesuri-ryhmä ry ja PoKo ry käyttivät haastateltavien valinnassa arvontaa. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin kesä-heinäkuun 2012 aikana. Haastattelussa apuna käytettiin Webropolohjelmistoa, jonka sähköiselle lomakkeelle saadut vastaukset tallennettiin. Haastattelut aloitettiin 13.6.2012 ja päätettiin 13.7.2012. Kyselyssä oli mukana 77 yritystä. Yrityksistä 15 oli Jyväs-Riihen alueelta, 17 Viisarin alueelta, viisi Maaseutukehityksen alueelta, 20 Vesuri-ryhmän alueelta ja 20 PoKon alueelta. Näistä yhteensä kyselyyn vastasi 70 yritystä, joten vastausprosentiksi muodostui 90. Kyselyyn osallistuvien yritysten taustatiedot saatiin kultakin LEADER-ryhmiltä valmiina. Taustatiedoista käy ilmi LEADER-alue, yrityksen nimi, yhteyshenkilöt, paikkakunta, saatu tukilaji ja määrä, yrityksen ikä, yrittäjän ikä (jos tiedossa) ja onko yrityksellä maatilakytkentää. Taustamuuttujissa eri tuet, kehittämis-, investointi- ja käynnistystuki, laskettiin yhteen yhdeksi tukisummaksi. Kuvassa 3 näkyy tukimäärien jakauma. 34 % 33 % alle 5000 e 5000-10000 e 10001-20000 e yli 20000 9 % 24 % Kuva 3. Yritysten saama tuki (N70) Kyselyyn osallistuneet yritykset ovat saaneet hyvin erisuuruisia tukia. Suurin yksittäinen summa oli 108 000, pienin puolestaan 1125. Sekä suuria yli 20 000 euron että pienimpiä alle 5000 euron tukia jaettiin lähes yhtä paljon.

7 Kuvassa 4 on esitetty, miten tuet jakautuivat investointi-, käynnistämis- ja kehittämistukien kesken. 25 % 16 % 59 % Investointituki Käynnistämistuki Kehittämistuki Kuva 4. Myönnettyjen tukien jaottelu lajeittain. (N70). Eniten tukea on myönnetty investointeihin (kuva 4). Neljännes tuista oli kehittämistukea ja 16 % käynnistystukea. Sama vastaaja on saattanut useampaa kuin yhtä tukea. Seuraavassa kuvassa 5 puolestaan on nähtävissä tukisummien jakauma LEADER-ryhmittäin. 30 25 20 15 10 5 0 4 11 4 1 3 alle 5000 e (N=23) 1 1 3 1 5000-10000 e (N=6) 4 3 5 1 4 10001-20000 e (N=17) 6 3 5 3 7 yli 20000 (N=24) Viisari ry Vesuri-ryhmä ry PoKo ry Maaseutukehitys ry JyväsRiihi ry Kuva 5. Ryhmien jakamien tukien määrät (N70) Viisari ry ja Jyväs-Riihi ry ovat myöntäneet eniten suurimpia, yli 20 000 euron tukia, PoKo ry:n jakamat tuet jakautuvat tasaisesti eri kokoluokkiin ja Vesuri Ry puolestaan on myöntänyt eniten alle 5000 euron tukia. Myös Maaseutukehityksen jakamien tukien määrä on painottunut yli 20 000 euron tukisummiin.

8 Kuvassa 6 näkyy tukia saaneiden yritysten ikä, mikä vaihteli juuri aloittaneesta yli 20 vuotta toimineisiin. yli 20 vuotta; 5 11-20 vuotta; 14 5-10 vuotta; 14 alle 2 vuotta; 18 2-4 vuotta; 19 alle 2 vuotta 2-4 vuotta 5-10 vuotta 11-20 vuotta yli 20 vuotta Kuva 6. Yritysten ikäjakauma Niukasti yli puolet yrityksistä oli kuitenkin enintään neljä vuotta toimineita, eli melko tuoreita yrityksiä. 5-10 vuotta ja 11-20 vuotta yrittäneitä oli molempia 14 kappaletta. Yli 20 vuotta toimineita yrityksiä oli mukana viisi. Yritysten toimialakirjo oli hyvin heterogeeninen (Kuva 7). Yrityksistä seitsemällä oli maatilakytkentä. Yrityksen toimiala Muu palvelutoiminta Taiteet, viihde ja virkistys Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Kiinteistöalan toiminta Informaatio ja viestintä Majoitus- ja ravitsemistoiminta Tukku- ja vähittäiskauppa; Rakentaminen Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, Teollisuus Kaivostoiminta ja louhinta Maatalous, metsätalous ja kalatalous 1 1 2 3 3 3 4 4 4 5 5 5 7 10 13 Yrityksen toimiala 0 2 4 6 8 10 12 14 Kuva 7. Vastanneiden yritysten toimialat (N70). Vastaajista suurin osa oli yksittäisiä ammatinharjoittajia, joiden toimialojen kirjo vaihteli suuresti. Majoitus- ja ravitsemisyrittäjiä oli 10 ja taiteet, viihteet ja virkistys alalla, johon kuuluu esim. liikunta-alan yrittäjät, oli myös monta vastaajaa.

9 5. Kyselyn tulokset aihealueittain Tässä osiossa käydään läpi kyselyn tuloksia ja pohditaan johtopäätöksiä. Lainaukset ovat poimintoja yrittäjien avoimista kommenteista, joita kyselyn aikana tuli esille. 5.1. Mitä kautta yritykset saavat tietoa LEADER-rahoituksesta? Puolet vastaajista on saanut tiedon LEADER-rahoituksesta paikkakunnan kehittämisyhtiön tai muun yrittäjien neuvontatahon kautta kehittämisyhtiön lisäksi tiedonlähteiksi mainittiin ProAgria ja TE-toimisto (kuva 8). Toiseksi eniten, 28 prosentille, tieto on kantautunut yrittäjien korviin puskaradion välityksellä. Tiedon lähteeksi mainittiin useimmiten toiset yrittäjät tai sukulaiset. Pari vastaajaa kertoi saaneensa tietoa koulutustilaisuudesta. Osalle puolestaan LEADER-rahoitus oli tuttu edellisen yritystoiminnan tai yhdistystoiminnan kautta. Vastaajista 16 % oli ottanut yhteyttä suoraan LEADER-ryhmään. Internetistä tietoa oli saanut vain kaksi ja lehti-ilmoituksista kolme vastaajaa. 2 % Internetistä 28 % Yrityspalvelusta / elinkeinoviranomaisilta 4 % 50 % Suoraan LEADER-ryhmästä Lehdestä 16 % "Puskaradiosta" Kuva 8. Mistä saitte ensimmäisen kerran tietoa LEADER-rahoituksesta yrityksille? (N 69) Haastatteluissa kävi ilmi, että yrittäjät eivät ole lähes lainkaan etsineet oma-aloitteisesti tietoa LEADER-rahoituksesta, vaan tiedot on saatu pääasiassa kehittämisyhtiön tai suoraan LEADER-ryhmien työntekijöiden kanssa käytyjen keskustelujen kautta. Yleensä tiedonkulku on edennyt niin, että yrittäjä on saanut vinkin LEADER-rahoitusmahdollisuudesta ja ottanut sitten suoraan yhteyttä joko LEADER-ryhmään tai aloittanut hakuprosessin kehittämisyhtiön kanssa. Yrityksistä 40 oli täysin, ja 12 jokseenkin samaa mieltä siitä, että yritysten hakukelpoisuuskriteerit oli ilmaistu selkeästi. Se, miten tukea haetaan, ei ollut yrityksille aivan niin selkeää: 11 vastaaja oli jokseenkin eri mieltä ja 2 täysin eri mieltä hakemistavan selkeydestä (kuva 9). Valtaosa, 34 yritystä, oli kuitenkin täysin samaa mieltä että myös ohjeet tuen hakemiseksi olivat selkeät.

10 80 70 60 50 40 40 30 20 10 0 34 5 täysin samaa mieltä 12 17 4 jokseenkin samaa mieltä 6 3 3 ei samaa eikä eri mieltä 9 11 2 0 2 1 täysin eri jokseenkin mieltä eri mieltä 2 3 0 ei kokemusta a) voiko yrityksenne hakea tukea b) miten tukea haetaan Kuva 9. LEADER-rahoitukseen tarkemmin tutustuttuanne, kävikö tiedoista selkeästi ilmi a) voiko yrityksenne hakea tukea / b) miten tukea haetaan? (N 70) Noin puolella vastaajista seudullinen kehittämisyhtiö tai vastaava neuvontataho, kuten TEtoimisto oli apuna myös hakemusten täyttämisessä (kuva 10). Monet yrittäjät mainitsivatkin, että apu hakemusten täyttämisessä oli tarpeen eikä itse olisi papereita osannut täyttää. Kymmenessä tapauksessa hakijayritys ei ole ollut ollenkaan LEADER-ryhmän kanssa tekemisissä hakuvaiheessa. 51 % 49 % Kyllä En Kuva 10. Saitteko muualta kuin LEADER-ryhmältä apua tuen hakemiseen? (N 69) Monet vastaajat mainitsivat, että epäselvät asiat avautuivat viimeistään keskusteluissa joko LEADER-ryhmän tai muun neuvontatahon kanssa. Joissain tapauksissa esimerkiksi yrityksen toimiala, kilpailutilanne tai rahoitettava investointi esimerkiksi erikoinen laite ei istunut suoraan rahoitusperusteisiin, jolloin koko hanke vaati tarkempaa selvittelyä ja keskusteluja ennen aloittamista.

11 5.2. Miten yritykset ovat kokeneet LEADER-ryhmien antaman palvelun? Lähes poikkeuksetta yrittäjät ovat olleet hyvin tyytyväisiä LEADER-ryhmiltä saamiinsa apuun ja neuvoihin hakuprosessin aikana (kuva 11). Hankesuunnitelman laatimisesta, hakemusten täyttämisestä ja tarvittavien liitteiden hankkimisesta on annettu yrityksille hyvin tietoa: n. 80 % vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä saamansa tiedon riittävyydestä. Hakemusten etenemisestä on tiedotettu sen sijaan yritysten mielestä hiukan huonommin: 70 % mielestä tiedonsaanti on ollut hyvää (täysin tai jokseenkin samaa mieltä) mutta kahdeksan vastaajaa oli jokseenkin tai täysin eri mieltä saamansa tiedon riittävyydestä. Kymmenen vastaajaa ei ole ollut LEADER-ryhmän kanssa yhteyksissä hakuvaiheessa, vaan hakemus on täytetty esimerkiksi kehittämisyhtiön avustuksella. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 10 10 10 10 3 12 1 3 11 5 11 16 3 41 a) hankesuunnitelman laatimiseksi 46 48 b) lomakkeiden täyttämiseksi c) hakemukseen tarvittavista liitteistä 15 34 d) hakemukseni etenemisestä 0 ei kokemusta 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä Kuva 11. Tiedonsaanti hakuvaiheessa. Saitteko tukihakemuksenne hakuvaiheessa LEADERryhmältä riittävästi tietoa.. (N 70) Viimeistään rahoituspäätöksen tultua ja maksatusvaiheessa yritykset ovat kuitenkin olleet suoraan yhteyksissä LEADER-ryhmään. Tällöinkin yritykset ovat olleet yli 90-prosenttisesti tyytyväisiä (täysin tai jokseenkin samaa mieltä) LEADER-ryhmiltä saamiinsa tietoihin rahoituspäätökseen liittyen ja miten toimia maksatuksen hakemiseksi (kuva 12).

12 100 % 90 % 80 % 1 2 1 2 1 2 21 13 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 45 52 0 ei kokemusta 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 20 % 10 % 0 % a) rahoituspäätöksestä ja sen ehdoista b) maksatuksen hakemisesta 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Kuva 12. Tiedonsaanti toteutus- ja maksatusvaiheessa. Saitteko hankkeenne toteutus- ja maksatusvaiheessa LEADER-ryhmältä riittävästi tietoa.. (N 70) Yrittäjien kokemukset LEADER-ryhmien tarjoamasta palvelusta on esitetty kuvassa 13. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 3 2 1 2 2 1 3 3 5 3 1 6 10 11 51 a) oli helposti tavoitettavissa 64 52 b) oli palvelualtista c) osasi antaa oikeaa tietoa oikeaan aikaan 56 d) puhui asioista ymmärrettävästi 0 ei kokemusta 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Kuva 13. (N 70) Yrittäjien palvelukokemukset. Mielestäni LEADER-ryhmän henkilökunta.. Heikosta tavoitettavuudesta mainitsi kuusi vastaajaa, mutta he sanoivat itsekin, että siihen vaikutti esimerkiksi sen hetkiset henkilönvaihdokset tai sairaslomat. Mainintoja tuli myös siitä, että vaikka juuri samaisella hetkellä ei henkilökuntaa tavoitettukaan, yrittäjään otettiin yhteyttä kuitenkin ensi tilassa. Myös kysymyksiin sai aina vastauksen. Palvelualttiudesta eri mieltä oli vain yksi vastaaja, yli 95 % vastaajista piti henkilöstöä palvelualttiina. Kaiken kaikkiaan useimmat vastaajat kokivat, että LEADER-ryhmät ovat hoitaneet työnsä erinomaisesti, ja mahdollinen takkuaminen tapahtuu ELY-keskuksissa tai on kiinni prosessin synnynnäisestä byrokratiasta, ei LEADER-ryhmistä. Yrittäjät pääasiassa kiittelivät LEADER-

13 ryhmien avuliasta ja palvelualtista henkilökuntaa. Monet vastaajista mainitsivat, että ilman ulkopuolista apua, kuten LEADER-ryhmien tarjoamaa palvelua, hakemusten täyttämisestä ei olisi tullut mitään tai yrittäjä ei olisi viitsinyt lainkaan ryhtyä koko hakemusruljanssiin. 5.2.1. Ongelmakohtia ja kehitettävää Kysyttäessä avoimesti mahdollisia ongelmia hakuprosessissa, vastaukset liittyivät lähinnä prosessin byrokratiaan kokonaisuudessaan sekä pitkiin odotusaikoihin (liite 1). Ilman suurempia ongelmia prosessin totesi sujuneen 70 vastaajasta 30 vastaajaa eli 43%. Ei ollut [ongelmia]. Apua tuli koko ajan, sähköpostilla viestiteltiin, oli monta tapaamista. Erittäin positiivista, vaikka vei aikaa. Ihmeellistä, että rahoitusta yleensä saa. Ei mitään ongelmia. Saatiin hyvin apua ja tietoa, asia tuli ymmärrettäväksi selkokielellä, että mistä on kyse. Itse kun ei ole mikään paperinpyörittäjä. Monille kuitenkin hakemukset ovat mutkikkaita täyttää ja lomakkeiden kieli vaikeaselkoista. Kaksi vastaajaa mainitsi, että pienille ja suurille yrityksille voisi olla omat lomakkeensa. Myös tarkastusbyrokratia herätti hämmennystä. [Yritykselläni oli] pieni tarve, osa-aikaisen työntekijän palkkaus, joillakin puolestaan on miljoonainvestoinnit -> sama lomake molemmille! Lomakepapereiden täyttö on vaikeaa, lomakebyrokratia suhteessa hankkeen vaatimaan on rahoitukseen suuri! Pieniä asioita suureilla lomakehärdellillä, 17 eri lomaketta tarvittiin. Hakemuksen täyttämisessä oli ongelmia, oli vaikeasti ymmärrettäviä kysymyksiä: 30 % lomakkeiden kielestä on vaikeaselkoista. Tilitoimistokaan ei ymmärrä, esim. vaadittuja lukuja. Samantyylisiä kysymyksiä ja adjektiiveja on paljon. [Paperit] vaativat asiantuntija-apua. Lomakkeiden täyttäminen oli haastavaa. Tehdä kymmenen liitettä.. byrokratia olisi kiva saada alas. Järjetöntä yhteiskunnan ja yrittäjien ajan ja rahan tuhlausta! Yllätyin loppukäsittelystä: Viisari tarkastaa Viitasaarella ja Saarijärvellä, sitten tarkastetaan vielä Ely-keskuksessa kaikki useaan kertaan, tarkastaja vielä kävi jälkeenpäin... tuntui hullulta! Tarkastus suhteessa saatuihin rahasummiin käsittämätöntä! Yrittäjä on jo itsekin tarkastanut paperit lähetettäessä - homma antaa vaikutelman ettei yrittäjään luoteta. Tuli tunne, että oli viimeinen kerta kuin haen rahaa! Aikaa tuhlaantui todella paljon, ensimmäinen omarahoitus on jo maksettu, mutta lisää omaa rahaa menee vielä paljon ennen kuin pääsen töihin. Tukirahoitusta ei ole vielä saatu. Koko prosessi hakemusten täyttämisestä päätöksen sekä rahojen saamiseen kestää monen yrittäjän mielestä liian kauan. Kun tukea myönnetään, tuesta ei ole käytännön hyötyä aloittavalle yritykselle. Rahan saa vasta sitten kun kassa on täynnä ja yritys pyörii. Raha pitäisi saada nopeammin käyttöön. Esim. Finnveran siltarahoitus on toimiva. Kun rahaa tarvitaan sitä ei saa, kun vasta jälkeenpäin. Prosessi on liian pitkä rahojen takaisin saamiseksi. Haastavinta oli epätietoisuus rahan saapumisesta tilille. Ei pystynyt ennakoimaan omaa budjettiaan, pitkä odotusaika maksatuksessa.

14 Yksi LEADER-rahoituksen ongelmakohta tulee vastaan esimerkiksi uutta innovaatiota, keksintöä tai tuotetta kehiteltäessä: etukäteen on mahdotonta tietää mitä tarvikkeita tai kuluja projekti tulee pitämään sisällään, koska ollaan luomassa jotain ennennäkemätöntä. Pienelle yritykselle myös ennusteiden laatiminen vuosien päähän tai hankintojen kilpailutus, jos mahdollisia valmistajia on esimerkiksi vain yksi, tuottavat ylimääräistä päänvaivaa. Tarkkuus liian suuri, jos joku naula esim. oli vääränlainen, niin ei kuulunutkaan hankkeeseen.. Tuotekehittämisessä ei voi sanoa etukäteen mitä siihen tarvitsee. Riittäisi, että saa tietyn summan ja piste. Osa tuotteista kehitetty omalla rahalla, koska [tarvittavia osia] ei voinut määritellä etukäteen. Osa hankkeesta meni "pieleen". Kun tehdään luovaa uutta, mitä ei ole olemassa, rahoitus tulee vasta jälkikäteen. Pitää kehittää ja olla tuloksia ennen kuin on resursseja. Palkat jäävät maksamatta, jotta voi pitää hankkeen pystyssä. Pitää jo ennakkovaiheessa tietää mikä asia liittyy hankkeeseen, säännöt muuttuvat matkan varrella, kuittien kerääminen.. koko kirjanpito pitää käydä läpi että saa rahat. Säännöissä mukana pysyminen ja asioiden ylöskirjaaminen on vaikeaa. Pienyritykselle haastavaa oli talouslukujen ja ennusteiden antaminen, jos joku ei olisi niitä täyttänyt, niin olisi jäänyt tekemättä. Jos asiakkaita käy, niin rahaa tulee. Pienyrityksille voisi olla omat lomakkeet. Vaikea pienyrityksen on antaa ennusteita vuosien päähän, täysin piti vetää hatusta. Ei pienyrittäjä semmoisia osaa antaa. Ohjeistuksesta huolimatta joillakin oli ollut ongelmia hakemusten täyttämisessä ja väärin tai puutteellisesti täytettyjen lomakkeiden vuoksi papereita joko hakemus- tai maksatusvaiheessa oli jouduttu lähettämään useampaan kertaan. Tarjouspyyntöjen tekeminen oli vaikeaa, rahan eteen sai tehdä hommia. Seuraavan kerran tiedän että en kovin helposti lähde hakemaan. Kirjanpitäjältä sain paljon apua. Lopputulos ei vastannut kuitenkaan odotuksia. Kun menin Jämsekiin, täytettiin hakemuksia - siinä vaiheessa ammattitaito oli kaukana.. olisin voinut saada tukea mm. kassakoneisiin ja pankkikorttikoneisiin mutta niitä ei laitettu hakemukseen. Kuitteja ei enää voitu lisätä investointeihin. Tietoa ja osaamista LEADER-rahoituksesta voisi lisätä kehittämisyhtiöissä. Ulkopuolisen avun tarve lomakkeiden tulkitsemiseksi ja täyttämiseksi sekä prosessin etenemisen aikana on ilmeinen. Yksi yrittäjä ehdottikin, että kilpailutusta varten voisi olla valmis tarjouspyyntöpohja helpottamaan pyyntöjen lähettämistä. Into rahoituksen hakemiseen saattaa loppua jo alkuunsa, kun yrittäjä näkee hakemuslomakkeen. 5.3. Rahoituksen vaikutukset Kyselyssä tiedusteltiin rahoituksen vaikutuksia väittämien avulla (kuva 14). Saadulla rahoituksella on ollut paljon vaikutusta 22 yrityksen ja jonkin verran vaikutusta 29 yrityksen liikevaihdon kasvuun (a). Sen sijaan henkilöstömäärän kasvuun (b) vaikutus on ollut vähäisempi: 39 yrityksen henkilöstömäärään rahoitus ei ole vaikuttanut lainkaan. Vaikutusta on ollut lähinnä niillä yrityksillä, jotka ovat saaneet käynnistysrahoitusta. Rahoitus on myös ollut suureksi avuksi tuotannon tehostamisessa (c), 26 yrityksen tuotantoa rahoitus on tehostanut paljon ja 28 yrityksen tuotantoa jonkin verran. Rahoitus on vaikuttanut paljon 20 yrityksen ja jonkin verran 22 yrityksen uusien tuotteiden, tuotantomenetelmien tai toimintatapojen kehittämiseen (d). Rahoitus on vaikuttanut paljon tai jonkin verran 43 yrityksen yleiseen kasvuun (f). Yli puolet yrityksistä mainitsi rahoituksen myös vaikuttaneen yhteistyö- ja sidosryhmäverkoston kasvamiseen.

15 Yksi merkittävä seikka on rahoituksen henkinen anti: yrityksistä 40 % sai rahoituksesta paljon ja hiukan yli 40 % jonkin verran uskoa yrityksen toimintaedellytyksiin. Saadulla rahoituksella on ollut paljon tai jonkun verran vaikutusta yhteensä 51 yrityksen toiminnan jatkumiselle (i). Hankkeen toteuttamiseksi rahoitus on ollut välttämätön 45 prosentille yrityksistä (j). Vähäisin vaikutus rahoituksella on ollut yritysten kansainvälistymiseen (h), minkä vain viisi yritystä mainitsi vaikutuksena. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 4 5 2 4 7 8 10 13 5 1 19 13 20 39 5 7 28 29 6 22 32 6 24 11 22 26 20 9 11 12 1 6 3 2 0 5 10 14 7 5 30 19 61 33 28 32 18 5 0 1 0 en osaa sanoa 1 ei lainkaan 2 vähän 3 jonkin verran 4 paljon Kuva 14. Rahoituksen vaikutukset yrityksessä Avoimissa kommenteissa (liite 2) rahoituksen vaikutuksiin liittyen tuli esiin, että rahoitus on monelle yrittäjälle erittäin hyvä ja suuri apu, vaikkei olisi välttämätönkään: Rahoitus ei ollut täysin välttämätön, mutta hyvä apu. Vähentänyt ainakin ensimmäisen vuoden miinusta. Uskottu on [toimintaedellytyksiin] joka tapauksessa, mutta rahoitus on erittäin suuri apu. Rahoitus on vaikuttanut uuden palvelun toteuttamiseen. Raha auttoi todella paljon, vaikkei ihan välttämätön olisi ollutkaan. Saatu rahoitus on esimerkiksi mahdollistanut suuremman tai paremman investoinnin, mitä pelkällä omalla tai lainarahalla olisi hankkinut. Saatu rahoituspäätös on myös aikaistanut tai saanut alulle suunnitteilla olleita hankkeita: Ilman rahoitusta ei olisi aloitettu niin mittavaa investointia. Isolla rahalla on päästy kehittämään. Joillekin yrityksille rahoituksella on ollut todella suuri merkitys, joko taloudellisesti ja/tai henkisesti: Ei ole ollut vielä henkilöstövaikutuksia. Rahoitus vaikuttaa välillisesti kaikkeen. Rahoitus on pitänyt yritystä pystyssä, koska on ollut paljon vaikeuksia. Rahoitus mahdollistaa välillisesti sen, että voi lähteä verkostoitumaan - se vaatii kuitenkin omaa aktiivisuuta.

16 Helpottanut yksityisyrittäjän arkea. Ikinä en ole saanut mitään tämän tyylistä tukea. Tuki on ollut "sata jänistä". Osa vastaajista ei vielä osannut täysin arvioida rahoituksen vaikutuksia, sillä hanke oli vielä kesken tai kyseessä oli keksintö, joka on vasta kokeiluasteella. Nämä vastaajat kuitenkin arvioivat esimerkiksi liikevaihdon kasvavan ja hankkeen tuovan positiivisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa tulee vaikuttamaan. Poika on koulutuksessa ja tulee jatkamaan yritystä. Jokainen penni on tarpeen, iso apu. Hankkeessa kehitetään tuotteita, työ alkaa sen jälkeen kun tuotteet on olemassa. Rahoitus luo tavoitteellisuutta ja antaa uskoa yritykseen. Kansainvälistyminen on mahdollista, ja se on ehkä uuden hankkeen paikka. Ei vielä vaikutusta liikevaihtoon, mutta kun toiminta alkaa niin liikevaihto tuplaantuu kahden vuoden aikana. Myös henkilöstö tulee kasvamaan 5-6 henkilöön. Tarkoitus on laajentaa muihinkin akkreditoituihin palveluihin. Tulevaisuudessa kasvua odotettavissa kaikilla osa-alueilla, myös kansainvälistyminen periaatteessa mahdollista, muttei sitä ole vielä konkreettisesti mietitty. Joillekin puolestaan saatu rahoitus on ollut hienoinen pettymys: Tuotekehittely oli kyseessä, mutta rahoituksella ei loppupeleissä ollut merkitystä, koska rahoitusta ei tullut toivottua määrää. Alussa antoi toki uskoa toimintaedellytyksiin, mutta lopputulos jäi laihaksi. Ei olisi jäänyt varmaan tekemättä ilman rahoitusta, mutta rahoitusmahdollisuus antoi sysäyksen eteenpäin. Maksatus tuli kahdessa erässä, vain pari tonnia... itse tehtiin paljon työtä. Paljon ongelmia oli hakemusvaiheessa mm. oman työn osuuden laskeminen Hankkeesta tuli kuluja todella paljon, oli sitouduttu hyvin suureen omaan rahoitusosuuteen. Tämä oli erillinen halli-hanke, passiivienergia urheiluhalli ensimmäinen maailmassa lajiaan. Käytännössä muu toiminta vaikeutui kovasti, koska tämä hanke vei paljon rahaa ja lopulta keskeytyi. Yksi vastaaja kritisoi hiukan kasvun korostamista rahoituksen saamiseksi, vaikka rahoituksen vaikutus liiketoimintaan onkin ollut suuri: Vuosi investointipäätöksen jälkeen lv nousi 42 %. Uudella kalustolla saa tehtyä enemmän tavaraa. Tuotanto 30 % tehokkaampi. Pystyy sahaamaan isompaa tavaraa ja tehokkaammin. Ilman tukea ei olisi mahdollisuus hommata investointia omalla rahalla. Yrityksellä ei ole kasvuhakua. Mikroyrityksellä harvoin on kasvuhalukkuutta, ja tukihommat usein räätälöity kasvua ajatellen. Rahoituksella voisi kannustaa myös ihan perustoimeentuloon ja toiminnan kannattavuuteen ja tehostamiseen. Kaiken kaikkiaan rahoituksella on pääsääntöisesti ollut myönteistä vaikutusta yritysten liiketoimintaan ja yrityksen alulle saattamiseen ja kehittymiseen/kehittämiseen. 5.4. Rahoituksen avulla aloitetun toiminnan jatkuvuus, kokemukset ja suositteluhalukkuus Haastatelluista yrityksistä 67:llä rahoituksen avulla käynnistetty toiminta jatkuu tai hankitut investoinnit ovat edelleen käytössä. Kolmen yrityksen hankkeet ovat keskeytyneet. Yrityksistä 60 oli hakenut LEADER-rahoitusta ensimmäistä kertaa. Vastaajista 10 sanoi hakeneensa aiemminkin LEADER-rahoitusta. Joillekin rahoitus oli tuttu esimerkiksi edellisen

17 yritystoiminnan tai yhdistystoiminnan kautta. Eri rahoitusmuodot myös sekoittuivat vastaajien mielessä, eivätkä he lopulta olleet aivan varmoja, ovatko hakeneet juuri LEADERrahoitusta vai jotain muuta tukea. Haastatellusta 70 yrityksestä 67, eli 96 %, suosittelisi LEADER-rahoitusta toisille yrityksille ja moni vastaajista olikin jo kertonut tästä rahoitusmuodosta eteenpäin (kuva 15). 4 % Kyllä En 96 % Kuva 15. Suosittelisitteko LEADER-rahoituksen hakemista toisille yrityksille? Perusteluina suosittelulle vastaajat mainitsivat esimerkiksi sen, että rahoitus on helpotus pienelle yrittäjälle ja antaa uskoa eteenpäin. Ne, joilla hanke oli sujunut hyvin, olivat ehdottomasti suosittelun kannalla. Suosittelusta huolimatta moni myös muistutti, että hakemusprosessiin on syytä suhtautua tietyllä varauksella: hakeminen vaatii paljon paperityötä ja sitoutumista sekä ottaa aikaa. Suosittelen paperisotaa rakastaville, kuten eräs vastaaja totesi. Muutamat kokivat myös niin, että kovin pienten summien vuoksi hakemiseen ei kannata ryhtyä, koska paperityöhön kulutettu aika vie tuloja varsinaisesta työstä - toisin sanoen saman rahan olisi tienannut omalla työllään byrokratiaan kulutetussa ajassa. Aloittaville ja pienyrityksille ok, isommille ei Oli yllätys että pienet yritykset voi jotain joskus saada. Jos paperit on kunnossa ja selkeät, niin mikäs siinä. Nyt osaisi jo itsekin laatia. Kolmesta kielteisesti vastanneesta yksi perusteli vastauksiaan pettymyksellä ELY-keskuksen toimintaan (oma hanke oli kariutunut), toinen ei suosittelisi rahoitusmuotoa pienille hankkeille vaativan byrokratian vuoksi. Kolmas puolestaan mainitsee, että rahoitus voi vääristää kilpailutilannetta, mikäli myös varakkaammat saman alan toimijat saavat tukea. Rahoituksen tulisi kohdistua niihin, jotka todella tukirahoitusta tarvitsevat.

18 5.5. LEADER-ryhmien toiminnan kehittäminen tulevaisuudessa Yrittäjiltä kysyttiin, millaista toimintaa he odottavat LEADER-ryhmiltä tulevaisuudessa (kuva 16). Kaikki avoimet kommentit kysymykseen liittyen ovat liitteessä 3. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 11 9 16 22 12 aktiivisempaa yhteydenpitoa 3 5 6 31 25 kattavampaa pienyritysneuvontaa 19 15 8 19 9 suurempi vastuu hakemuksista 0 4 5 25 36 infotilaisuudet 1 täysin eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Kuva 16. Millaista toimintaa toivotte LEADER-ryhmiltä tulevaisuudessa? (N 70) Yhteensä 49 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että ryhmä voisi pitää vielä aktiivisemmin yhteyttä hankkeen aikana ja joidenkin mielestä myös sen jälkeen. Keskusteluissa kävi ilmi, että yrittäjät kaipaavat yhteydenpidolta kuulumisten kyselyä ja kiinnostusta yritystä ja yrittäjää kohtaan: yhteydessä oleminen on myös yrittäjän henkistä tukemista ja kannustamista. Ei ole koskaan liikaa yhteydenpitoa, neuvontaa ja ohjeistusta, etenkin aloittavalla yrityksellä. Yhteydenpito ei ole pahitteeksi. Kyllä saa käydä kahvilla :) Henkinen tuki hankkeen aikana ja mitä kuuluu -puhelut olisivat mukavia. Monien mielestä kuitenkin yhteydenpito jo nykyisellään on vallan riittävää ja neuvoja on saatu aina kysyttäessä yhteydenpidon lisäämiselle ei koeta tarvetta. Yhteydenpidon tiiviys myös todennäköisesti vaihtelee hankkeesta, yrittäjän neuvonnan tarpeesta tai LEADERryhmästä riippuen. Nykyinen yhteydenpito on riittävää.. yrittäjä itse soittaa jos tarvitsee apua. Moni saattaa tarvita apua paperisotaan. Riippuu hankkeesta yhteistyön tiiviys. Yrittäjän pitää itse osata täyttää hakemuksia - "laittaa voi leivän päälle". Kysymyksestä, pitäisikö LEADER-ryhmien tarjota nykyistä kattavampaa pienyritysneuvontaa, vastaajista 36 % oli täysin samaa mieltä ja 45 % jokseenkin samaa mieltä. Myönteisesti vastanneiden mielestä neuvontaa ei ole koskaan liikaa, ainakaan aloittelevalle

19 yrittäjälle. Koska LEADER-ryhmät tuntevat jo yritykset, myös monialaisempi neuvontapalvelu voisi olla luontevaa. Eniten kaivattiin markkinointineuvontaa (8 mainintaa), mikä ilmeni avoimissa kommenteissa. Markkinointiasioissa etenkin tarvitsisi lisää neuvontaa. Rahoituksen mukana tulee esiin monia muitakin liiketoiminnan osa-alueita, ryhmä tuntee jo yrityksen, niin yhteistyö on luontevaa. Mielipiteet siihen, pitäisikö LEADER-ryhmän ottaa vielä suurempi vastuu hakemusten täyttämisestä, jakautuivat tasaisemmin. Eri LEADER-ryhmät toimivat eri tavoin, ja joissakin ryhmissä yhteistyö hakemusten täyttövaiheessa on jo hyvin tiivistä yrittäjä saa siis jo paljon apua nyt, eikä enempää voisi oikeastaan antaa. Yksi vastaaja puolestaan oli valmis jopa maksamaan palvelusta, jossa yrittäjän tarvitsisi ainoastaan kuvailla hanke ja allekirjoittaa hakemukset. Avoimissa kommenteissa nousi usein kuitenkin esiin se, että yrittäjän täytyy myös itse ottaa vastuuta hakemusten täyttämisestä ja tehdä oma osuutensa (11 mainintaa). Osalle yrittäjistä hakemusten täyttäminen ei ollut tuottanut mitään ongelmia. Hakemusten täyttäminen olisi siunaus Hakemusten täyttöön voisi tarjota apua jos yrittäjällä ei ole muita apuja saatavilla, hakemukset ovat mutkikkaita. Yrittäjän täytyy tietää itse oma liiketoimintansa Kädestäpitämismeininki ei ole hyvästä. Vastaajista 52 % oli täysin samaa mieltä siitä, että LEADER-ryhmät voisivat järjestää yritysrahoituksen infotilaisuuksia. Vastaajien mielestä tiedotusta LEADER-rahoituksesta on tarpeen lisätä ja toiminta voisi olla näkyvämpää. Yleisesti ottaen moni vastanneista ei ollut tiennyt tästä rahoitusmuodosta lainkaan ennen kuin menivät yritysneuvojan juttusille tai kuulivat asiasta muuta kautta. Avoimissa vastauksissa (5 mainintaa) toivottiin myös henkilökohtaista tiedottamista ja suoraa kontaktia enemmän kuin yleisötilaisuuksia: yrittäjän aika on kortilla ja lähteminen työn äärestä tai vähäisellä vapaa-ajalla kuuntelemaan luentoja ei onnistu tai houkuttele. Tiedotusta LEADER-rahoituksesta pitäisi lisätä, jotta pienet yritykset voisivat saada tukea ja tietäisivat. Mieluummin suoramarkkinointia yrityksille, juuri sinulle! Uusien rahoitusmahdollisuuksien ym. tuen (esim. markkinointi) hakeminen ja etsiminen on työlästä ja aikaavievää, jos joku tulisi kertomaan kotiin/toimistolle asti niin olisi tosi hyvä juttu. Yrittäjät eivät ehdi infotilaisuuksiin, henkilökohtainen kontakti kuitenkin tärkeämpi ja tavoittavampi. LEADER-ryhmien toiminta on yrittäjien mielestä nykyisellään hyvää, mutta tuntematonta. Ryhmä koetaan rahoittavana tahona, eikä siltä odoteta oikeastaan enempää.

20 5.6. Yrittäjien mielipiteet LEADER-ryhmän hyödyllisyydestä ja tarpeellisuudesta LEADER-ryhmien toiminta koettiin poikkeuksetta tärkeänä kaikkien 70 vastanneen yrityksen mielestä. Kaikki avoimet kommentit ovat liitteessä 4. Yrittäjien vastauksissa korostui LEADER-ryhmän suuri merkitys rahoituksen saamisen väylänä. Ryhmällä on myös merkittävä rooli yrittäjän apuna mutkikkaassa hakuprosessissa, lomakkeiden täyttämisessä sekä byrokratian pehmentäjänä ja selventäjänä. Näitä perusteluja tuli 28 yritykseltä. Saa ohjeita tukien hakuun, tuki on osana budjetissa. Jos ajattelee koko Eurooppaa, niin Suomessa myös tulee hyödyntää tätä rahaa. Suomentavat hankejargonia, helpottaa ja nopeuttaa hankehakemista, tarjoavat asiantuntijpalvelua ja helpottavat yrittäjän hakemista. On erittäin tärkeää, papereita ei osaa täyttää ilman apua. Yksittäisen yrityksen kannalta on tärkeä ja merkittävä rahoitustuki ja apu. Liputetaan ja kiitollisuudella vastaanotetaan! Seuraavaksi eniten, 19 mainintaa, sai LEADER-ryhmän merkitys nimenomaan pienten yritysten ja maaseudun yritysten rahoittajana ja paikallisena toimijana. Pienten yritysten ja pienten hankkeiden on vaikea muutoin saada rahoitusta, mutta LEADER-ryhmä paikallisena ja lähellä olevana toimijana on mikroyrittäjälle tärkeä ja helposti lähestyttävä organisaatio. Tärkeää tällaisella alueella toimivalle ja pienelle yritykselle. Pienuus on hyväksyttyä tämän instanssin kanssa. Esim. Ely-keskusta ei kiinnosta pienyrittäjät. Tarve kehittää maaseudun yrityksiä ei takuulla vähene, suuri osa maaseudun asukkaista lienee yrittäjiä. Kohderyhmä jää monen neuvonta- ja rahoitustyön ulkopuolelle. Omalla paikkakunnalla oli ihminen jonka luona saattoi käydä ja myös virka-ajan ulkopuolella. Kaksi instanssia [LEADER-ryhmä ja ELY-keskus], jotka tekevät päätöksen on pieni harmi siihen nähden että joku on apuna. Papereiden täyttäminen yksin iltapuhteella kotona on ahdistuksen paikka. Monesti hakeminen tyssää siihen, ettei vaan jaksa hakea tukia, mikä on todella suuri harmi. Avoimista vastauksista 13 liittyi LEADER-ryhmän merkitykseen yleisen henkisen tuen ja rohkaisun antajana. Ryhmän toiminta on koko hakuprosessin kannalta tärkeää, on toinen puoli kakkua, helpompi ylittää kynnys lähteä hakemaan, rohkaisee. Hankkeen alkuarviointi on oleellista, [LEADER-ryhmä] antaa mielipiteen hankkeen mielekkyydestä, jos ryhmän mielestä hankkeella on potentiaalia, niin se luo uskoa projektin toteuttamiseen. LEADER-ryhmän tarjoama rahoitus on suuri apu myös aloittavalle yritykselle (12 mainintaa). Tärkeää alkuvaiheessa; saa tukea ja uskoa yrittämiseen, saa täsmärahoitusta. Kehittää yritystä eteenpäin, kun alussa ei ole rahaa missään - tärkeä potku alkuvaiheessa. Tulee jatkuvuutta ja rahaa toiminnan kautta. Liikkeellelähtöasetelmassa tärkeää. [LEADER-toiminta on] todella tärkeää. Mahdollistaa monen aloittavan yrityksen toiminnalle hyvän alun, helpottaa alkuinvestointeja - suuri asia. Moni hankinta olisi jäänyt tekemättä ilman tukea, pystyi satsaamaan eri tavalla yrityksen aloittamiseen.