1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 Yhteistyötoimikunta 13.3.2017 Yhtymähallitus 22.3.2017 Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto
2 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 1.1. Henkilöstön lukumäärä... 3 1.2. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö 31.12.2016... 4 1.3. Henkilöstö ammattiluokittain... 4 1.4. Henkilöstö tulosalueittain... 5 1.5 Henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytointi... 7 1.6 Eläkepoistumaennusteet, eläkekustannukset ja varhe-maksujen kehitys... 9 1.7. Henkilöstön ikärakenne... 16 1.8. Henkilöstön keski-ikä... 16 2. HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA... 17 2.1. Sopimusten mukaiset palkkojen tarkistukset ja sopimusmuutokset v. 2016... 18 3. POISSAOLOT... 19 4. PANOSTUKSET TYÖHYVINVOINTIIN... 26 4.1. Yhteistoiminta... 26 4.2. Henkilöstön koulutus ja kehittäminen... 26 4.3. Työterveyshuolto... 27 4.4. Työhyvinvointi... 29 4.5 Työsuojelu... 31 Taulukoita 24 kpl Kuvioita 28 kpl Kuvia 2 Kuva 1 (kansi): Vuonna 2016 40-, 30- tai 20-vuotisen pitkän palvelussuhteen johdosta palkittuja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän työntekijöitä yhteiskuvassa juhlatilaisuuden jälkeen.
3 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1. Henkilöstön lukumäärä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä oli 31.12.2016 1278 työntekijää, joista naisia oli 1177 ja miehiä 101. Edellisen vuoden henkilöstömäärä oli 1332, joista 1225 oli naista ja 107 miestä. Luvut sisältävät toistaiseksi voimassaolevassa työ-/virkasuhteessa olevat ja määräaikaiset työntekijät. Kuvio 1 Henkilöstön määrä 2011 2016 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 Kuntayhtymän henkilöstö 2011-2016 0 1.1.2011 1.1.2012 1.1.2013 1.1.2014 1.1.2015 1.1.2016 Vakituiset Määräaikaiset Taulukko 1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän vakituinen ja määräaikainen henkilöstö vuosina 2011 2016 Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä 31.12.2011 1006 324 1330 31.12.2012 1024 330 1354 31.12.2013 1024 280 1304 31.12.2014 1018 344 1362 31.12.2015 1012 320 1332 31.12.2016 1014 264 1278
4 1.2. Koko- ja osa-aikainen henkilöstö 31.12.2016 Kuvio 2 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön % jakauma 5 % 3 % Kokoaikainen päävirka/toimi Osa-aikainen päävirka/toimi Osa-aikaeläke, -lisä, - hoitovapaa 92 % 1.3. Henkilöstö ammattiluokittain Taulukko 2 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstö ammattiluokittain 31.12.2015 ja 31.12.2016. 2015 2016 Mies Nainen Yht Mies Nainen Yht Lääkärit 39 50 89 38 48 86 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 51 932 983 45 932 977 Sosiaalitoimen henkilöstö 126 126 88 88 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 3 41 44 3 36 39 Tekninen henkilöstö 14 7 21 15 6 21 Siivoushenkilöstö 69 69 67 67 Yhteensä 107 1225 1332 101 1177 1278
Henkilöä Henkilöstöraportti 2016 5 1.4. Henkilöstö tulosalueittain Kuvio 3 Henkilöstön määrä tulosalueittain 31.12. vuosina 2013 2016 600 500 400 300 200 100 0 1.1.2013 1.1.2014 1.1.2015 1.1.2016 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 Hallinto- ja tukipalvelut* 123 125 120 110 Perhe- ja psykososiaaliset palvelut 238 251 260 260 Hoidon ja hoivan palvelut 468 508 480 452 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut 475 479 472 456 *) Hallinto- ja tukipalvelut pitää sisällään talous- ja hallintopalvelut ja huoltopalvelut Taulukko 3 Henkilöstö tulosalueittain 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 määrä- määrä- määrä- määrä- vakituineaikainen vakituineaikainen vakituineaikainen vakituineaikainen Hallinto- ja tukipalvelut 105 20 107 16 102 23 99 11 Perhe- ja psykososiaalise t palvelut 189 58 198 40 196 55 210 50 Hoidon ja hoivan palvelut 334 156 335 133 345 163 335 117 Terveyden ja sairaanhoidon palvelut 396 96 384 91 375 104 370 86 Yhteensä 1024 330 1024 280 1018 345 1014 264
% henkilöstöstä Henkilöstöraportti 2016 6 Kuvio 4 Määräaikaisten % osuus tulosalueittain 31.12.2015 ja 31.12.2016 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Hallinto- ja tukipalvelut Lapsi- ja perhepalvel ut Vanhuspalve lut Terveyden ja sairaanhoido n palvelut Vakituiset 31.12.15 85,0 80,8 70,6 76,5 Määräaikaiset 31.12.15 15,0 19,2 29,4 23,5 Vakituiset 31.12.16 84,6 80,8 70,4 76,9 Määräaikaiset 31.12.16 10,0 19,2 25,9 18,9
7 1.5 Henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytointi Taulukko 4 Uudet toistaiseksi voimassaolevat työ- ja virkasuhteet vuosina 2013 2016 Yhteenveto nykyiseen organisaatioon 2013 2014 2015 2016 Talous- ja henkilöstöpalvelut arkistopäällikkö 1 yhteensä 1 Huoltopalvelut autonkuljettaja 2 laitoshuoltaja 4 4 8 sairaalalaitehuoltaja 1 siivoustyönohjaaja 1 toimistosihteeri 1 yhteensä 5 3 4 9 Perhe- ja psykososiaaliset palvelut lähihoitaja 1 ohjaaja 1 palveluesimies 1 perhepalveluohjaaja 1 perhetyöntekijä 3 2 psykiatrian apulaisylilääkäri 1 psykiatrian erikoislääkäri 1 psykiatrian ylilääkäri 1 1 psykologi 1 1 sairaanhoitaja 1 sosiaaliohjaaja 1 sosiaalityöntekijä 5 1 4 1 terveydenhoitaja 1 2 3 1 toimintaterapeutti 1 1 vammaisohjaaja 5 2 3 7 vammaisohjaaja (osa-aikainen) 2 1 yhteensä 15 12 17 13 Hoidon ja hoivanpalvelut lähihoitaja 16 16 19 10 palveluesimies 1 1 sairaanhoitaja 6 3 4 terveydenhoitaja 1 vanhustyöntekijä 1 yhteensä 23 19 23 13 Terveyden ja sairaanhoidon palvelut anestesiologian erikoislääkäri 1 apulaisosastonhoitaja 1 hammashoitaja 3 3 hammaslääkäri 1 2 kirurgian erikoislääkäri 1 laboratoriohoitaja 1 lähihoitaja 4 2 1 4 lähihoitaja (osa-aikainen) 1 osastonhoitaja 1 2 2 2 osastonsihteeri 2 2 1 1 röntgenhoitaja 1 1 sairaanhoitaja 8 6 4 13 suuhygienisti 1 1 2 2 terveyskeskuslääkäri 2 4 4 5 ylikemisti 1 ylilääkäri 1 2 yhteensä 22 24 19 33 RASHKY Yhteensä 65 58 63 68
8 Taulukko 5 Työ-/virkasuhteen muutokset vuonna 2016 Palkatut Irtisanoutunut Työsuhde purettu Vanhuus eläke Yksilöllinen varhaieläke Työkyvyttömyyseläke Lääkärit 5 2 * 3 * * Hoito- ja tutkimushenkilöstö 31 16 3 26 * 1 Sosiaalitoimen henkilöstö 23 1 * 6 1 * Hallinto- ja toimistohenkilöstö * 1 * 1 * 1 Tekninen henkilöstö * * * 1 * * Siivoushenkilöstö 9 1 * 3 * 2 Yhteensä 68 21 3 40 1 4
9 1.6 Eläkepoistumaennusteet, eläkekustannukset ja varhe-maksujen kehitys Seuraavat taulukot ja kuviot ovat KEVAn raporteista vuodelta 2016. Taulukko 6 Vakuutettujen eläköitymisennuste 2017 2036 Vuosi Vanhuuseläkkeet, henk. Työkyvyttömyyseläkkeet, henk. Osatyökyvyttömyyseläkkeet, henk. Eläkkeet yhteensä, henk. Eläkkeet, % 2015 tilanteesta Eläkkeet yhteensä %, kaikki työnantajat yhteensä 2017 28 7 7 42 3,2 3,2 2018 32 7 7 45 3,5 3,2 2019 31 7 6 44 3,3 3,3 2020 24 7 6 37 2,9 2,8 2021 31 6 6 44 3,3 3,2 2022 30 6 6 42 3,2 3,2 2023 30 6 6 42 3,2 3,2 2024 22 6 6 34 2,6 2,7 2025 28 6 6 40 3,0 3,2 2026 29 6 6 40 3,1 3,2 2027 29 5 6 40 3,1 3,2 2028 26 5 6 37 2,9 3,0 2029 26 5 6 37 2,8 3,1 2030 25 5 5 36 2,7 3,1 2031 26 5 5 36 2,8 2,8 2032 25 5 5 35 2,7 2,6 2033 28 5 5 38 2,9 2,6 2034 29 4 5 38 2,9 2,6 2035 31 4 4 40 3,0 2,5 2036 26 4 4 34 2,6 2,2 YHT 557 110 114 781 59,8 59,0 Raportin kuvaus: Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen aikasarjana vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2015 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2017 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Työuraeläkkeet sisältyvät täysiin työkyvyttömyyseläkkeisiin.
2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 Henkilöä Henkilöstöraportti 2016 10 Prosenttiosuudet on laskettu vertaamalla eläköityvien määrää vastaavaan edeltävänä vuotena palveluksessa 31.12. olevien henkilöiden joukkoon.vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiät nousevat syntymävuoden mukaan portaittain. Kuvio 5 Eläköitymisennuste 2017 2036 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Osatyökyvyttömyyseläkkeet Vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Taulukko 7 Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä, keski-ikä ja osuus eläkelajeittain Eläkelaji Määrä, henk. Määrä edellisenä vuonna, henk. Muutos, henk. Muutos-% Keskiikä, v. Keskiiän muutos, v. Osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä, % Vanhuuseläkkeet 35 20 15 75,0 63,7 0,2 61,4 2 2 0 0,0 * * 3,5 Täysi kuntoutustuki 6 2 4 200,0 36,6 * 10,5 Täysi työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä 14 9 5 55,6 57,8 1,1 24,6 Yhteensä 57 33 24 72,7 59,1-2,1 100,0 Osa-aikaeläke 5 20,0 62,0 0,5 9,5 Raportilla esitetään eläkkeelle siirtyneiden ja uuden osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä, keski-ikä ja osuus eläkelajeittain.
11 Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osa-aikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä sisältävät osakuntoutustuet. Täydet työkyvyttömyyseläkkeet ja täydet kuntoutustuet on puolestaan esitetty erikseen. Kuvio 6 Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä Vanhuuseläkkeet Täysi työkyvyttömyyseläke Täysi kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä Osa-aikaeläke 0 5 10 15 20 25 30 35 40 2014 2015 2016 Kuvio 7 Eläkkeelle siirtyneet osuuksittain 2016 14 henkilöä 22 % 6 henkilöä 9 % 35 henkilöä 56 % 2 henkilöä 3 % Vanhuuseläkkeet Täysi kuntoutustuki Täysi työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä
12 Kuvio 8 Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden keski-ikä Vanhuuseläkkeet Täysi työkyvyttömyyseläke Täysi kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä 2014 2015 2016 Osa-aikaeläke 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 vuotta Taulukko 8 Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä eläkelajeittain Vuosi Vanhuuseläkkeet 2003 4 6 1 11 Yht Täydet työkyvyttömyyseläkkeet Osatyökyvyttömyyseläkkeet Työttömyyseläke Osaaikaeläke 2004 5 5 5 15 1 2005 11 6 5 22 3 2006 11 6 3 3 23 1 2007 14 7 1 2 24 4 2008 14 8 3 1 26 1 2009 6 4 1 11 2 2010 6 5 3 1 15 4 2011 17 7 3 27 5 2012 16 6 8 30 2 2013 20 9 10 39 4 2014 24 15 11 50 6 2015 20 4 9 33 5 2016 35 8 14 57 6 Yhteensä 203 92 79 9 383 44
13 Raportilla esitetään eläkkeelle siirtyneiden ja uuden osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä ja keski-ikä eläkelajeittain. Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osa-aikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Taulukko 9 Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden keski-ikä eläkelajeittain Vuosi Vanhuuseläkkeet Yht Täydet työkyvyttömyyseläkkeet Osatyökyvyttömyyseläkkeet Työttömyys-eläke Osaaikaeläke 2003 61,8 52,5 * * 56,6 * 2004 61,4 51,3 57,3 * 56,7 * 2005 62,1 54,0 55,1 * 58,3 * 2006 61,2 50,2 * * 56,6 * 2007 62,3 53,5 * * 59,4 59,9 2008 62,0 51,9 * * 57,6 * 2009 63,5 * 53,4 * 59,5 * 2010 62,6 50,7 * * 58,2 59,1 2011 63,8 50,7 * * 59,7 60,4 2012 62,8 57,8 59,1 * 60,9 * 2013 63,5 51,4 59,8 * 59,8 60,1 2014 63,7 55,3 55,8 * 59,4 61,6 2015 63,5 59,4 56,7 * 61,2 61,5 2016 63,7 40,8 57,8 * 59,1 62,0 Yhteensä 63,0 52,2 56,9 60,1 59,1 60,7
2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 2036 Eläköityminen, % Henkilöä Henkilöstöraportti 2016 14 Kuvio 9 Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä eläkelajeittain 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vanhuuseläkkeet Osatyökyvyttömyyseläkkeet Osa-aikaeläke Täydet työkyvyttömyyseläkkeet Työttömyyseläke Kuvio 10 Eläköitymisennuste 2017-2036 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Osatyökyvyttömyys- Vanhuuseläkkeet, henk. Työkyvyttömyyseläkkeet, henk. Kaikki työnantajat yhteensä
15 Taulukko 10 Palkkasumma ja eläkemaksut vuosittain 2011-2015 Vuosi Palkkasumma Palkkaperusteinen maksu Eläkemenoperusteinen maksu Varhemaksu Maksut yhteensä 2011 44 057 394 9 333 999 457 549 204 369 9 995 917 2012 45 239 985 9 916 647 476 786 254 742 10 648 175 2013 43 832 483 9 659 865 525 399 232 001 10 417 265 2014 44 507 258 10 185 081 490 589 216 716 10 892 386 2015 45 380 263 10 613 634 474 411 267 266 11 355 311 YHT 337 250 333 73 428 465 4 407 645 2 854 151 80 690 261 Tilastot kuvaavat organisaation maksamien palkkojen ja eläkemaksujen euromääräisiä summia. Palkkasumma on työantajan maksamien bruttopalkkojen summa. Palkkaperusteista eläkemaksua työnantaja maksaa kaikesta työstä, josta karttuu eläkettä. Eläkemenoperusteista eläkemaksua maksavat ne työnantajat, joiden ennen vuotta 2005 palveluksessa olleille työntekijöille on kalenterivuoden aikana maksettu eläkettä. Varhaiseläkemenoperusteista eläkemaksua eli varhe-maksua maksavat työnantajat työntekijöistä, jotka jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Kuvio 11 KEVA-maksujen kehitys vuosina 2011-2015 12000000,00 10000000,00 8000000,00 Varhe-maksu 6000000,00 4000000,00 Eläkemenoperusteinen maksu Palkkaperusteinen maksu 2000000,00 0,00 2011 2012 2013 2014 2015
Henkilöä Henkilöstöraportti 2016 16 1.7. Henkilöstön ikärakenne Kuvio 12 Henkilöstön määrä ja ikärakenne 31.12.2016 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 17-19v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v Vuonna 2016 yli 45-vuotiaita oli 708 henkilöä eli 55,4 % koko henkilöstöstä. Vastaava prosentti vuonna 2015 oli 53,6. 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v Mies 0 3 20 11 6 11 16 11 15 8 0 Nainen 6 43 71 105 130 164 184 158 180 123 13 Yhteensä 6 46 91 116 136 175 200 169 195 131 13 65v- 1.8. Henkilöstön keski-ikä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli 31.12.2016 tarkasteltuna 45,3 vuotta. Keski-ikä on hieman noussut edellisvuosista. Vuonna 2015 keski-ikä oli 45 vuotta ja vuonna 2014 44,7 vuotta. Kuvio 13 Henkilöstön keski-ikä ammattiluokittain 31.12.2014, 31.12.2015 ja 31.12.2016 Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Sosiaalihenkilöstö Toimistohenkilöstö Tekninen henkilöstö Siivoushenkilöstö 42,3 42,1 41,8 44,5 43,9 43,5 48,8 48,7 48,1 53,0 52,0 51,5 48,1 46,3 45,3 51,2 50,5 51,7 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 2016 2015 2014
17 2. HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA Taulukko 11 Henkilöstötilinpäätös v. 2015 v. 2016 vrt. 2016 vs. 2015 Muutos % Palkat ja palkkiot 44 228 252 44 134 116-94 136-0,21 Henkilösivukulut: Eläkekulut 8 538 547 8 593 923 55 376 0,65 Muut henkilösivukulut 2 361 589 2 767 091 405 502 17,17 Koulutus 345 270 267 580-77 690-22,50 Ostettu työnohjaus 34 135 56 075 21 940 64,27 Ammattikirjallisuus ja lehdet 27 156 26 047-1 109-4,08 Henkilökunnan työterveysh. 0 0 0 0 Ostettu työterveyshuolto 710 956 661 912-49 044-6,90 Lahjat henkilökunnalle 30 173 19 586-10 587-35,09 Muut kulut(virkistyskulut) 273 182 294 168 20 986 7,68 12 321 008 12 686 381 365 373 2,97 Menot yhteensä 56 549 260 56 820 497 271 237 0,48 Poissaolojen kustannukset (HRM Info-järjestelmästä) 7 026 902,66 7 017 840,44-9 062,22-0,13 Palkka- ja henkilöstökuluja vähentävät tulot: Sairausvakuutuskorvaukset 829 729 830 227 498 0,06 Tapaturmavakuutuskorvaukset 64 046 58 376-5 670-8,85 Kelan korvaus henki. työterv. 280 000 275 000-5 000-1,79 Eläkekorvaukset 28 572 3 554-25 018-87,56 Työllistämistuki 60 001 27 088-32 913-54,85 Lääkäreiden koulutuskorvaus 218 989 201 403-17 586-8,03 Opiskelijoiden ohjauspalkk. 50 380 54 377 3 997 7,93 Oppisop.koul. koulutuskorv. 0 0 0 0 Virkistysalueiden vuokrat. 14 920 15 678 758 5,08 Tulot Yhteensä 1 546 637 1 465 702-55 916-3,62 Nettomenot 55 002 623 55 354 794 327 153 0,59
18 2.1. Sopimusten mukaiset palkkojen tarkistukset ja sopimusmuutokset v. 2016 Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (Yleiskorotus 1.2.2016 lukien) Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 0,47 prosentilla, jos tehtäväkohtakohtainen palkka on 31.1.2016 vähintään 3 404,26 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka 31.1.2016 on alle 3 404,26 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 16,00 eurolla kuukaudessa. Tekninen henkilöstö (Yleiskorotus 1.2.2016 lukien) Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 0,47 prosentilla, jos tehtäväkohtainen palkka on 31.1.2016 vähintään 3 404,26 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka on 31.1.2016 alle 3 404,26 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 16 eurolla kuukaudessa. Osa-aikatyössä tehtäväkohtaisen palkan euromääräinen korotus on samassa suhteessa alempi kuin viranhaltijan/työntekijän työaika on virka- tai työehtosopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi. TS-14 12 :n mukaista henkilökohtaista lisää ja 14 :n mukaista erillislisää korotetaan 1.12.2016 lukien 0,47 prosentilla. Sairaalalääkärit Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.1.2016 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,40 prosenttia. KVTES: n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,40 prosentilla. Terveyskeskusten lääkärit Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.1.2016 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,40 prosenttia. KVTES: n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,40 prosentilla. Terveyskeskuslääkäreille määrättyjä euromääräisiä toimenpide- ja käyntipalkkioita korotetaan 1.1.2016. Paikallinen järjestelyerä 1.1.2016: terveyskeskuslääkäreiden paikallinen järjestelyerä on 0,30 % terveyskeskuslääkäreiden palkkasummasta. Järjestelyerä kohdennetaan palkkahinnoittelukohdissa L1TK2000 ja L1VV2001 oleville sekä palkkahinnoittelun ulkopuolisille. Paikallinen järjestelyerä käytetään ensisijaisesti tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin tai siihen rinnastettavan kuukausipalkan korotuksiin tai henkilökohtaisiin lisiin. Paikallisella järjestelyerällä huolehditaan siitä, että johto- ja esimiesasemassa sekä muiden palkkahinnoittelun ulkopuolella olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden. Terveyskeskusten hammaslääkärit Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 1.1.2016 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,60 prosenttia. KVTES: n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,60 prosentilla.
Tuntia Henkilöstöraportti 2016 19 3. POISSAOLOT Kuvio 14 Poissaolotuntien osuus kokonaistyöajasta vuosina 2013-2016 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2013 2014 2015 2016 Poissaoloaika 670 411 690 727 657 188 654029 Kokonaistyöaika 2 439 752 2 499 151 2 494 508 2471555 Kuvio 15 Poissaolopäivät poissaololajeittain (kalenteripäivinä) 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2013 2014 2015 2016 Muut poissaolot Lakisääteiset poissaolot Työkyvyttömyyspoissaolot Vuosilomat
Henkilöstöraportti 2016 20 Taulukko 12 Poissaolopäivät vuosina 2012-2016 2 013 2013 % 2014 2014 % 2015 2015 % 2016 2016 % Vuosilomat 48 109 39 49 157 39 49 347 41 49 115 41 Työkyvyttömyyspoissaolot 28 197 23 28 660 23 26 780 22 25 634 21 Lakisääteiset poissaolot 36 332 29 36 306 29 30 718 26 33 055 28 Muut poissaolot 11 118 9 13 075 10 13 523 11 12 255 10 Lakisääteisiin poissaoloihin sisältyy mm. hoito- ja perhevapaat sekä määräaikaisella kuntoutustuella olevat eli ns. pitkät sairauslomat. Muut poissaolot sisältävät mm. KVTES:n mukaiset palkalliset poissaolot, koulutukset sekä palkattomat poissaolot. Kuvio 16 Poissaolopäivien palkkakustannukset sivukuluineen 8 000 000,00 7 000 000,00 6 000 000,00 5 000 000,00 4 000 000,00 3 000 000,00 2 000 000,00 1 000 000,00 0,00 2012 2013 2014 2015 Vuosilomat Työkyvyttömyyspoissaolot Lakisääteiset poissaolot Muut poissaolot Taulukko 13 Poissaolopäivien palkkakustannukset sivukuluineen 2013 2013 % 2014 2014 % 2015 2015 % 2016 2016 % Vuosilomat 4 366 910 63,4 4 553 101 65,4 4 540 916 64,6 4 621 635 65,9 Työkyvyttömyyspoissaolot 1 890 061 27,4 1 857 826 26,7 1 814 883 25,8 1 844 431 26,3 Lakisääteiset poissaolot 344 108 5,0 277 231 4,0 336 846 4,8 283 053 4,0 Muut poissaolot 290 976 4,2 274 741 3,9 334 257 4,8 268 720 3,8
Kalenteripäivää Kalenteripäivää Henkilöstöraportti 2016 21 Kuvio 17 Työkyvyttömyyspäivät kuukausittain vuosina 2011-2016 2900 2700 2500 2300 2100 1900 1700 1500 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2011 1990 1898 2277 2255 2420 2516 2320 2187 2429 2366 2223 2161 2012 2481 2728 2194 1886 2021 2103 1647 2122 2453 2303 2000 1972 2013 2405 2181 2225 2293 2143 2154 2137 2282 2299 2776 2641 2662 2014 2477 2241 2406 2419 2195 2193 2266 2452 2612 2606 2420 2373 2015 2315 2381 2749 2574 2231 2165 2087 1944 1947 1996 2136 2256 2016 2046 1956 1812 2047 1844 2070 1725 2252 2290 2438 2336 2816 Kuvio 18 Kuntayhtymän työkyvyttömyyspäivien kehitys vuosina 2011-2016 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yhteensä 2011 1990 3888 6165 8420 10839 13355 15675 17862 20290 22657 24880 27041 Yhteensä 2012 2481 5209 7403 9289 11311 13414 15060 17182 19635 21938 23938 25910 Yhteensä 2013 2405 4586 6811 9104 11248 13401 15538 17820 20118 22894 25535 28197 Yhteensä 2014 2477 4717 7124 9543 11737 13930 16196 18649 21261 23867 26287 28660 Yhteensä 2015 2315 4696 7445 10019 12250 14415 16501 18445 20392 22388 24523 26780 Yhteensä 2016 2046 4002 5814 7862 9705 11775 13500 15752 18043 20481 22817 25634
22 Kuvio 19 Työkyvyttömyyspäivät ikäluokittain (pv / työntekijä) 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 17-19v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65v- 2013 2014 2015 2016 Taulukko 14 Työkyvyttömyyspäivät ikäryhmittäin Työkyv. pv:t / hlö 2014 2015 2016 Työkyv. Työntekijöi- Työkyv. Työkyv. Työn- Työkyv. Työkyv. pv:t pv:t / pv:t tekijöi- pv:t / pv:t yht tä yht. hlö yht tä yht. hlö yht Työntekijöitä yht. 17-19v 6,1 42,6 7 1,3 6,6 5 4,6 28,3 6 20-24v 14,0 810,3 58 14,4 828,8 58 16,7 806,5 48 25-29v 14,5 1 024,8 71 16,0 1 224,7 77 15,0 1 293,6 86 30-34v 21,4 2 589,4 121 18,4 2 244,1 122 18,9 2 249,5 119 35-39v 15,8 2 220,7 141 19,4 2 768,5 143 18,8 2 574,3 137 40-44v 19,9 3 566,9 180 20,1 3 516,3 175 22,3 3 893,8 175 45-49v 24,9 4 592,0 184 22,9 4 370,5 191 20,3 3 974,5 195 50-54v 23,4 4 226,0 181 21,2 3 640,2 172 19,7 3 307,4 168 55-59v 30,8 6 289,8 204 25,2 4 996,3 198 21,2 4 083,6 193 60-64v 25,9 3 244,1 125 22,6 2 816,2 125 26,6 3 346,6 126 65v- 6,4 53,0 8 30,4 367,4 12 6,2 75,6 12 Laskennassa ovat mukana kaikki vuoden aikana palvelussuhteessa olleet työntekijät. Työkyvyttömyyspoissaoloissa ovat mukana myös kuntoutustukipäivät.
% Henkilöstöraportti 2016 23 Kuvio 20 Työkyvyttömyyden lajit vuosina 2011-2016 (% osuus työkyvyttömyyspoissaoloista) 2011 2012 2013 2014 2015 2016 KVTEL:n kunt.tuki palkaton 9,9 12,2 9,0 12,1 9,1 4,1 Työtapaturma, osapalkkainen 0,2 0,0 0,3 0,0 0,5 0,5 Työtapaturma palkallinen 2,1 1,2 1,3 1,2 2,2 2,4 Sairausloma palkaton 6,9 6,3 8,5 9,2 9,1 5,8 Sairausloma osapalkkainen 16,8 17,8 20,2 20,3 16,8 16,5 Sairausloma palkall, oma ilm. 7,2 6,5 6,0 5,8 6,2 6,5 Sairausloma palkallinen, todistus 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 57,0 56,0 54,7 51,3 56,2 61,1 Kuvio 21 Työkyvyttömyyspoissaolotapausten kestojakauma ( % ) 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1 pv 2-3 pv 4-10 pv 11-60 pv 61-90 pv 91-180 pv yli 180 pv Osasair. pv.raha 2013 1,9 7,9 13,9 33,2 7,6 18,9 15,1 1,5 2014 2,2 8,2 15,4 27,3 9,4 15,4 20,6 1,5 2015 2,2 9,8 16,0 32,2 8,4 13,2 15,9 2,3 2016 2,2 10,8 14,8 35,6 8,0 15,8 10,1 2,7
24 Taulukko 15 Työkyvyttömyyspoissaolotapausten lukumäärät vuosina 2013-2016 2013 2014 2015 2016 Työkyvyttömyys 1 pv 520 632 563 553 Työkyvyttömyys 2-3 pv 2159 2303 2553 2711 Työkyvyttömyys 4-10 pv 3804 4335 4179 3690 Työkyvyttömyys 11-60 pv 9122 7655 8413 8900 Työkyvyttömyys 61-90 pv 2089 2643 2203 2011 Työkyvyttömyys 91-180 pv 5199 4323 3447 3941 Työkyvyttömyys yli 180 pv 4151 5785 4147 2517 Osasair.pv.raha 414 413 598 666 Yhteensä 27458 28089 26103 24989 Kuvio 22 Työkyvyttömyyspoissaolojen prosentuaalinen jakauma tulosalueittain vuosina 2012-2016 2016 2015 2014 2013 2012 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2012 2013 2014 2015 2016 HaTuPa 11,2 9,9 8,8 8,5 9,6 PePS 14,7 17,4 17,2 19,7 19,9 HoiHoi 46,0 43,8 47,0 44,0 40,6 TeSaPa 28,1 28,8 27,0 27,7 29,9
Kalenteripäivää Henkilöstöraportti 2016 25 Kuvio 23 Työkyvyttömyyspoissaolot tulosalueittain vuosina 2012-2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 HaTuPa PePS HoiHoi TeSaPa 2012 2891 3801 11894 7252 2013 2793 4911 12353 8131 2014 2508 4940 13480 7731 2015 2286 5282 11771 7426 2016 2449 5107 10418 7660
26 4. PANOSTUKSET TYÖHYVINVOINTIIN 4.1. Yhteistoiminta Yhteistyötoimikunta toimii johtavana työnantajan ja henkilöstön yhteistyöelimenä. Vuonna 2016 yhteistyötoimikunta kokoontui kuusi kertaa käsittelemään yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Yhteistyötoimikuntaan kuuluivat vuonna 2016 seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja: Muut jäsenet: Asiantuntijat: Sihteeri: Kallunki Hannu Anttila Paula Aunola Marjo Haapakoski Aino Liisa Koivusipilä Satu Koski Mervi Mäntymaa Matti Pussinen Hannele Tornberg Antti Alatalo Minna Korpela Paula Weissenfelt Mikko Johanna Flink 4.2. Henkilöstön koulutus ja kehittäminen Koulutus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on tuottaa ja järjestää korkeatasoisia ja yksiköiden tavoitteiden suuntaisia koulutuspalveluja kuntayhtymän henkilöstölle. Täydennyskoulutuksen tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä, palvelujen kehittämistä sekä potilaan ja asiakkaan hyvän hoidon / palvelun toteutumista. Täydennyskoulutuksella varmistetaan, että henkilöstöllä on riittävä pätevyys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Kuntayhtymän sisäinen koulutus oli säännöllistä ja ennalta suunniteltua. Viikoittain osallistuttiin Oulun Yliopistollisen sairaalan erikoisalojen interaktiivisiin videokoulutuksiin. Oulun Yliopistollisen sairaalan koulutuksia tilattiin etälähetyksenä kuntayhtymään osallistujien koulutustarpeen mukaan. Vuonna 2016 talon sisäisiä koulutustilaisuuksia / etälähetyksellä vastaanotettuja koulutuksia järjestettiin noin 60. Näistä 5 on toteutettu etäyhteydellä. Osallistujia koulutuksissa on ollut yhteensä noin 1000. Sisäisistä koulutuksista suurimmat osallistujamäärät ovat olleet seuraavissa aihepiireissä: Peruselvytyskoulutukset (160) Potilasturvallisuuskoulutus Potilasturvallisuutta tiimityöllä CRM (105) Ventrogluteaalinen pistotekniikka (90) Titania-koulutus (60) Kanta-koulutukset (60) Elvytysvastaavien koulutus (60) Palosuojelukoulutukset (60) Ajankohtaista sisäilmasta (45) Savuttomuuskoulutukset (35) FIM-järjestelmäkoulutus (30) Infektioiden torjunta (30)
27 Uusille työntekijöille on järjestetty myös useita Effica-peruskursseja, joihin vuoden 2016 aikana osallistui noin 50 henkilöä. Lapset puheeksi toimintamalli otettiin käyttöön ja toimintaprosesseihin liitettäväksi koko kuntayhtymän strategisena tavoitteena. Henkilöstön koulutukset lapset puheeksi toimintamalliin aloitettiin jo 2013. Vuoden 2016 aikana jatkettiin toimintamallin juurruttamista. Kuntayhtymässä on annettu koulutusta lääketieteen opiskelijoille, eurolääkäreille sekä erikoistuville lääkäreille. Hyvinvointikuntayhtymän osaamisen kehittäminen tapahtuu esimiesten johdolla suunnitelmallisesti esimiehen vuosikellon eri osa-alueiden toteuttamisen kautta. Vuoden kuluessa esimies ja työntekijä ovat vuorovaikutuksessa seuraavien työhön liittyvine teemojen osalta; tavoitteiden asettaminen, henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi, osaamiskartoitus, ura ja seuraajasuunnittelu, kirjallinen tehtävänkuvaus ja kehityskeskustelu. Kuva 2 Esimiehen vuosikello. 4.3. Työterveyshuolto Työhyvinvointia käsittelevien tutkimusten mukaan esimiehen ja työntekijän välinen vuorovaikutus on ensiarvoinen työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. Kuntayhtymä on järjestänyt työntekijöilleen työterveyshuollon palvelut perustason sopimuksella sisältäen lakisääteisen työterveyshuollon sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon rajoituksin. Palvelut tuottaa Terveystalo. Työterveyshuolto on järjestetty työntekijöille, joilla on voimassaoleva palvelussuhde. Työterveyshuollon sisältö on sovittu tarkemmin työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa, joka sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet, työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet ottaen huomioon, mitä työterveyshuoltolaissa (1383/2001)ja Valtioneuvoston asetuksessa 708/2013 säädetään. Ennaltaehkäisevään työterveyteen kuuluvat mm. työterveystarkastukset (mm. lakisääteiset määräaikaistarkastukset altisteisessa ja erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä, suunnatut tarkastukset, työkuntoisuustarkastukset), työ- ja toimintakyvyn arviointi ja tukeminen, työhön paluun tukeminen yhdessä työnantajan kanssa sekä tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työntekijöille ja esimiehille. Erityinen sairastumisen vaara aiheutuu sellaisista työoloista, jossa fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamana voi todennäköisesti seurata sairaus, liiallinen altistuminen tai vaara lisääntymisterveydelle. Myös yötyö ja erityinen väkivallan uhka työssä voivat aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa. Kuntayhtymässä työterveyshuoltoa toteutetaan suunnitelmallisesti eli työpaikkakäynnit ja terveystarkastukset tehdään pääsääntöisesti työyhteisöittäin, jolloin työyhteisöstä nousevat työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävän toiminnan tarpeet tulevat esille. Työn vaarojen ja kuormitustekijöiden terveydellisen merkityksen arviointi on yksi työterveyshuollon tehtävistä. Henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavissa asioissa ja
28 työhyvinvoinnin edistämisessä on työyksikön esimiesten sekä työterveyshuollon yhteinen suunnittelu ja toiminta tärkeää. Vuonna 2016 yhteisinä tavoitteina oli edelleen sairauspoissaolojen vähentäminen, panostamalla työn fyysisen kuormituksen vähentämiseen, työkyvyttömyysriskin hallintaan hyvinvointikuntayhtymän ja työterveyshuollon yhteistyönä, työn psykososiaalisen kuormitusta vähentämällä ja rakentaa esimiestyön tukea työkykyriskien hallinnassa. Varhaisen välittämisen mallin mukaiset työkykykeskustelut käydään kaikille työntekijöille, joilla on yli 15 päivää sairauspoissaoloja tai esimiehellä nousee muu huoli työntekijän työkyvystä tai jaksamisesta. Keskustelut käydään kahden kesken esimiehen ja työntekijän välillä ja asiat tuodaan työterveyshuoltoon tiedoksi ja tarvittaessa järjestetään työterveysneuvottelu. Taulukko 16 Työterveyden tunnusluvut Mittari 2013 toteuma 2014 toteuma 2015 toteuma 2016 toteuma Sairauspoissaolopäiviä / hlö 22,8 pv 24,7 pv 21,3 pv 19,4 pv Sairaspoissaolopäiviä 27 458 28 089 26 103 24 989 Sairauspoissaolojen aiheuttamat kustannukset (* 9 610 000 9 831 000 9 136 050 8 746 150 Sairauspoissaolo % 6,2 % 6,8 % 5,9 % 5,3 % Terveys % 37 % 37,5 % 36 % 36,9 % Työterveyden kokonaiskustannukset 780 374 628 247 749 097 679 044 Kustannusten suhde Kela I / II % 30,7 % / 67,3 % 45,1 % / 52,9 % 45,9 % / 52,9 % 34,9 % / 63,3 % Kustannukset /hlö 581 472 541 504 *) Kustannukset saadaan kertomalla poissaolopäivien hinta (EK 350 ) poissaolopäivillä
Vastaajaa Henkilöstöraportti 2016 29 4.4. Työhyvinvointi Työhyvinvointikysely 2016 toteutettiin ajalla 22.11. - 26.12.2016. Kyselyyn vastasi 708 työntekijää (737 vuonna 2015). Vastausprosentti oli 55,6 % (vuonna 2015 57,5 %). Tuloksien perusteella toimintayksiköt tekevät suunnitelmat työkykyä lisääviksi toimenpiteiksi. Työhyvinvointikyselyn keskeiset tulokset Kuvio 24 Vastaajista yli 76 % koki usein työnteon elämässään tärkeäksi. Kokemus omasta työkyvystä pisteytettiin asteikolla 0-10. Edellisvuoteen nähden itselle annettu arvosana on hieman noussut, sillä vuonna 2015 työkyvylle annettiin arvosanaksi 8,39 ja vuonna 2016 arvosana oli 8,41. 275 250 225 200 175 150 125 100 75 50 25 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2015 0 1 0 0 4 13 31 69 225 250 108 2016 0 0 1 2 4 5 17 82 215 220 104 Kuvio 25 Vastaajat kokivat, että eniten omaan työkykyyn vaikuttavat tekijät olivat oma asenne, ammattitaito ja fyysinen kunto. Neljänneksi eniten koettiin vaikutusta olevan työkavereilla. Muu Työyhteisön vuorovaikutustaidot Työyhteisön pelisäännöt Työturvallisuus Työtilat ja -välineet Työn määrä Työn laatu Työkaverit Työaikajärjestelyt Palkkaus Oma psyykkinen kunto Oma fyysinen kunto Oma asenne Oma ammattitaito Esimiehen tuki 2016 2015 0 100 200 300 400 Vastausta
% vastaajista % vastaajista Henkilöstöraportti 2016 30 Kuvio 26 Vastaajien näkemys kysymykseen Työpaikan johto on kiinnostunut henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Harvoin tai ei koskaan Silloin tällöin Usein 2015 24,9 39,7 35,4 2016 22,1 40,9 37,0 Kuvio 27 Vastaajien näkemys kysymykseen Olen valmis suosittelemaan työpaikkaani muille 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Usein Silloin tällöin Harvoin tai ei koskaan 2015 57,2 35,8 7,0 2016 58,1 34,1 7,9
31 4.5 Työsuojelu Työturvallisuuslain 17 määrää, että työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työsuojelua kehitetään yhteistyössä henkilöstön kanssa jokaiselle työyksikölle ominaiset kehittämistarpeet huomioiden. Kokonaisvastuu työsuojelun toteuttamisesta on työnantajalla, jota työpaikalla edustaa esimies. Työsuojelun toteuttamisvastuu on esimiehillä organisaatiotasot huomioiden Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän työsuojeluorganisaation yhteistoiminnasta vastaa työsuojelutoimikunta: Työsuojelupäällikkö Leena Virranniemi Työsuojeluvaltuutettu Satu Koivusipilä Varatyösuojeluvaltuutettu Jouni Kavonius Työsuojelutoimikunnan jäsen Hanna Kyröläinen Työsuojelutoimikunnan jäsen Suvi Kunnasmäki Kiinteistöpäällikkö Pekka Kastell Työsuojelutoimikunnan sihteeri Kaisu Mourujärvi Työsuojelutoimikunnan rooli on olla toimielin, joka työstää valmistellut esitykset johtoryhmälle, yhteistyötoimikunnalle ja sisäilmatyöryhmälle. Työsuojelutoimikunta laatii työsuojelun toimintaohjelman, jonka yhteistyötoimikunta hyväksyy. Toimintaohjelma on laadittu vuosille 2016-2017. Toimintaohjelmassa määritellään työsuojelun painopistealueet vuosille 2016-2017: 1. Riskien ja vaarojen arviointi jatkuvana toimintana 2. Toimintaohje sisäilmastoasioiden käsittelyyn, joka laadittiin vuoden 2016 aikana 3. Koulutus ja tiedotus Vuosittain koulutusta ja tiedotusta ajankohtaisista asioista työsuojeluasiamiehille. Vuoden 2016 koulutusiltapäivä oli 17.2.2016 Työsuojeluvaltuutetut ja päällikkö pitävät oman osaamisensa ajan tasalla kouluttautumalla. 4. Haipro HaiPro-työturvallisuusilmoitusten tekemistä tehostetaan ja koulutusta lisätään edelleen työntekijöiden ja esimiehien parissa. Erityisesti korostetaan läheltä piti tilanteiden ilmoittamista. Työsuojeluorganisaatio tiedottaa esim. Haipro tilastoista. HaiPro- analyysin pohjalta esille nousseiden vaara ja läheltä piti tilanteiden torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn puututaan sisäisen koulutuksen avulla. Pisto -ja viiltotapaturmien ennalta ehkäisyn tehostaminen mm. koulutuksen avulla. 5. Työsuojelutoimikunta, työterveyshuolto ja johtoryhmä jatkavat yhteistyötään työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. 6. Tasa-arvosuunnitelman päivitettiin vuoden 2016 aikana. 7. Osallistuminen hyvinvointikuntayhtymän yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen. Yhdenvertaisuussuunnitelma valmistuu vuoden 2017 aikana osana tasa-arvosuunnitelmaa. 8. Valtakunnallisen tapaturmapäivän huomioiminen 13.5.2016, 13.1.2017 ja 13.10.2017.
32 Kuvio 28 Haipro-työtapaturmat ja läheltä piti tilanteet 2016 Tulosalueet ovat velvollisia valvomaan alueensa työolosuhteita ja työmenetelmiä sekä huolehtimaan terveydelle vaaraa aiheuttavien epäkohtien ja puutteiden korjaamiseksi ja poistamiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi tulosalueen on tunnettava omaa vastuualuettaan koskevat lainsäädännön velvoittavat ohjeet ja määräykset. Työnantajalla on myös tiedotusvastuu työsuojeluasioissa. Kuntayhtymässä lain tarkoittamia työnantajia edustavat luottamushenkilöt, johtoryhmä, tulosalueiden- ja tulosyksiköiden johtajat ja lähiesimiehet joille työsuojeluvastuuna kuuluvat seuraavat tehtävät: Luottamushenkilöjohto vastaa työsuojelun rakenteellisten edellytysten turvaamisesta määrärahojen ja muiden keskeisten resurssien myöntämisestä turvallisen toiminnan vaatimien investointien rahoituksesta työsuojeluun liittyvistä periaatepäätöksistä yleisestä työsuojelutoiminnan toteuttamisen valvonnasta Kuntayhtymän johtajan ja tulosaluejohtajat vastaavat päätöksistä yleisen työpaikan turvallisuuskulttuurin muodostamiseksi yleisten työsuojelun järjestämistä koskevien ohjeiden antamisesta, suunnittelusta ja hankinnoista muiden esimiesasemassa olevien ohjaamisesta ja valvomisesta työpaikkojen yleisestä valvonnasta ja seurannasta esitysten tekemisestä luottamuselimille tulosalueiden johtajina vastaavat viime kädessä omaa tulosaluettaan koskevien työsuojelutavoitteiden toteuttamisesta Tulosyksiköiden johtajat vastaavat oman työyhteisön kehittämisprosessin käynnistämisestä ja ylläpitämisestä työsuojeluohjeiden ja määräysten noudattamisen valvonnasta, suunnittelusta ja hankinnoista työpaikkojen turvallisuusohjeiden antamisesta henkilöstön neuvonnasta ja ohjauksesta välittömän työsuojelutoiminnan organisoinnista työsuojelu tietouden välittäminen
33 työpaikkojen yleinen valvonta ja tarkkailu mahdollisten epäkohtien ilmoittaminen johtoryhmälle Lähiesimiehet vastaavat työsuojelumääräysten noudattamisen välittömästä valvonnasta työympäristön jatkuvasta tarkkailusta henkilöstön perehdyttämisestä, ohjauksesta ja neuvonnasta mahdollisten epäkohtien ilmoittamisesta omalle esimiehelleen Jokaisen työntekijän velvollisuus ja vastuu on noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja määräyksiä noudattaa työturvallisia työtapoja noudattaa työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa siisteyttä ja järjestystä sekä varovaisuutta ja huolellisuutta huolehtia käytettävissä olevin keinoin omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä välttää muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua ilmoittaa epäkohdista esimiehelle Lisäksi on valvottava ja huolehdittava työpaikan olosuhteiden turvallisuudesta huomioimalla työympäristön sekä fysikaaliset että kemialliset ympäristötekijät käytettävien koneiden ja laitteiden kunnosta ja siitä, että ne täyttävät työturvallisuusmääräykset työtä suorittaessa käytettäväksi määrättyjen suojuksien ja henkilökohtaisten suojaimien käytöstä työmenetelmien turvallisuudesta, työmenetelmäohjeiden antamisesta ja työhön opastamisesta vähältä piti- ja tapaturmatapausten selvittämisestä työpaikalla ilmenevien turvallisuutta vaarantavien epäkohtien ja puutteiden korjaamisesta valtuuksien mukaan tai asian saattamisesta korjaavalle yksikölle Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteamisesta Työsuojeluorganisaatio toimii yhteistyössä esimiesten kanssa työsuojeluasioiden hoitamisessa sekä työterveyshuollon kanssa näissä asioissa koordinoivana ja valvovana yksikkönä. Työsuojeluasiamiehet Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän työpaikoilla toimivat työsuojeluasia-miehet, jotka työntekijät valitsevat keskuudestaan. Työsuojeluasiamiehiä on 51. Työsuojeluasiamiehellä on oikeus saada vapautusta työstään, kun hän niin sopii lähiesimiehensä kanssa. Työsuojeluasiamies työskentelee toimialueellaan yhteistyössä lähiesimiehen kanssa parantaen työturvallisuutta on organisaation eri toimialueiden henkilöstön valitsema edustaja, joka avustaa työsuojeluorganisaatiota välittömän työsuojelun yhteistoiminta-tehtävissä pitää yhteyttä kuntayhtymän työsuojelun yhteistoimintaelimiin, linjajohtoon, työsuojelupäällikköön ja työsuojeluvaltuutettuun osallistuu tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen toimialueellaan