KOHTI TANSSIVAA TORNIA Tuotantoassistenttina tanssiteatteri Aurinkobaletissa

KOHTI TANSSIVAA TORNIA Tuotantoassistenttina tanssiteatteri Aurinkobaletissa Humanistinen Ammattikorkeakoulu Turun/Kauniaisten kampus Kulttuurituotannon koulutusohjelma AIK (240 op) Harjoitteluraportti: Tuottajan työn ja tuotanto-prosessin käytännöt (10 op) Pia Puustelli 24.5.2011

1 1. HARJOITTELUPAIKKA: TANSSITEATTERI AURINKOBALETTI 1.1. 30 vuotta turkulaista nykytanssia Aurinkobaletti on perustettu vuonna 1981. Alkuvuosina teatterin teokset edustivat nykybalettia, mutta 1990-luvun alusta lähtien tyylilajiksi on muodostunut nykytanssi. Ryhmän taiteellisena johtajana toimii tanssija-koreografi Urmas Poolamets ja toiminnanjohtajana Katja Lehmussaari. Aurinkobaletin toiminta-ajatus ja perustehtävä on tuottaa taiteellisesti korkeatasoisia nykytanssiesityksiä. Aurinkobaletin kannatusyhdistys on määritellyt tehtäväkseen edistää tanssitaidetta myös tarjoamalla ( ) työtilaisuuksia vieraileville taiteilijoille, tukemalla tanssin koulutusta mm. tarjoamalla harjoittelupaikkoja, harjoittamalla tanssin tiedotustoimintaa, arkistoimalla tanssitaiteeseen liittyvää materiaalia, järjestämällä seminaareja ja kurssitoimintaa ja ylläpitämällä Aurinkobaletin Manilla-teatteria ja järjestämällä tilaan sopivia kulttuuritilaisuuksia. (Aurinkobaletti 2011.) Aurinkobaletin kohderyhmän ytimen muodostavat nykytanssista kiinnostuneet Turun ja sen lähialueiden asukkaat. Timo Cantellin (2003, 55-56) mukaan nykytanssin yleisö on naisvaltaista, melko nuorta, korkeasti koulutettua ja seuraa aktiivisesti myös muita taiteita, erityisesti visuaalisia taiteita ja elokuvaa. Monella tanssitaidetta seuraavalla on myös omakohtaista tanssialan kokemusta, joko harrastuspohjalta tai ammattilaisena. Aurinkobaletti, kuten monet muutkin tanssiteatterit, tekee lisäksi teoksia myös lapsille. Yleisötyöllä, kuten työpajoilla, yleisöpohjaa laajennetaan muutoinkin esim. kouluihin ja työyhteisöihin (esim. TYKY-toiminta). Lisäksi kiertuetoiminnalla voidaan yleisöpohjaa laajentaa maantieteellisesti, aina ulkomaille asti. 1.2. Aurinkobaletti on VOS-tanssiteatteri Aurinkobalettia ylläpitää voittoa tavoittelematon Aurinkobaletin kannatusyhdistys ry. Vuonna 2009 yhdistyksen kokonaistulot olivat 471 977 euroa. Aurinkobaletti on Teatteri-

2 ja orkesterilain piiriin kuuluva tanssiteatteri (ns. VOS-tanssiteatteri) ja sen valtiolta saama tuki vuonna 2009 oli 291 214 euroa (62 % kokonaistuloista). Lisäksi Aurinkobaletti kuuluu Turun kaupungin kanssa sopimuksen tehneisiin taidelaitoksiin ja vuonna 2009 kaupungin toiminta-avustus oli 63 000 euroa (13 % kokonaistuloista). Muita tuloja ovat esitystulot, muut kuin em. avustukset, apurahat ja muu varainhankinta. Yhdistyksen kokonaismenot vuonna 2009 olivat 442 382 euroa, joista palkkojen osuus oli 335 763 euroa (76 %), kiinteistökuluja oli 47 813 euroa (11 %) ja tuotantokuluja 58 807 euroa (13 %). Ylijäämää oli 29 594 euroa, josta 15 000 euroa oli Turku 2011 - säätiön ennakkorahoitusta Tanssiva torni -teoksen tuotantoon. Ylijäämä varattiinkin kokonaisuudessaan tähän tuotantoon, jonka kokonaisbudjetti on noin 570 000 euroa, mikä on siis suurempi kuin Aurinkobaletin normaali vuosibudjetti. Hankkeen kustannukset jakautuvat vuosille 2010 ja 2011. (Aurinkobaletti 2010; Aurinkobaletti 2011.) 1.3. Aurinkobaletilla on laaja yhteistyöverkosto Aurinkobaletti toteuttaa Läntisen tanssin aluekeskuksen tehtäviä opetus- ja kulttuuriministeriön aluekeskuksille määrittelemien tehtävien mukaisesti. Aurinkobaletti tarjoaa työtilaisuuksia Läntisen tanssin aluekeskuksen palkkaamille taiteilijoille. Aluekeskusrahoituksesta noin 30-50 % käytetään työllistämiseen. Muu Aurinkobaletin aluekeskusrahoitus kohdennetaan erityisesti yleisötyön tekemiseen sekä tanssin saatavuuden ja saavutettavuuden lisäämiseen. Rahoituksella katetaan mm. osa kiertuekuluista sekä subventoidaan lähikuntien lasten matkustuskustannuksia Turussa järjestettäviin esityksiin. Aurinkobaletti tukee lisäksi Manilla-teatterissa toteutettavia Läntisen tanssin aluekeskuksen produktiota. Aurinkobaletin lähimpiä yhteistyökumppaneita on Pro Manillasäätiö, jonka Aurinkobaletin kannatusyhdistys perusti vuonna 1997. Pro Manillasäätiön kanssa Aurinkobaletti tuottaa vuosittain Tehdasfestivaali Manifestin. Festivaalin ohjelma

3 kootaan tuoreista vierailuesityksistä, erityisesti nykytanssin ja uuden sirkuksen alueilta. Tapahtumaan osallistuu myös muita Manillan toimijoita, mm. Tehdas Teatteri. Aurinkobaletti on Suomen Teatterit ry:n jäsen. Aurinkobaletin toiminnanjohtaja Katja Lehmussaari toimii yhdistyksen tanssiteatteritoimikunnan puheenjohtajana. Aurinkobaletti on lisäksi mukana Tanssin talo -hankkeessa, jolla pyritään saamaan Helsinkiin tanssiin keskittyvä tila. Aurinkobaletti tekee myös yhteistyötä eri taidealojen oppilaitosten kanssa tarjoamalla harjoittelupaikkoja. Harjoittelijoita on ollut mm. Teatterikorkeakoulusta, Taideteollisesta korkeakoulusta, Turun AMK:n Taideakatemiasta sekä Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Aurinkobaletti on erittäin suosittu myös peruskoululaisten TETharjoittelupaikkana. 1.3. Työharjoitteluni tuotantoassistenttina Työtehtäväni Aurinkobaletissa liittyivät pääasiassa huhtikuun puolivälissä Turussa kantaesityksensä saaneeseen Tanssiva torni -teokseen, joka kuuluu sekä Turun että Tallinnan viralliseen kulttuuripääkaupunkiohjelmaan. Teoksen konseptista, koreografiasta ja ohjauksesta on vastannut Sasha Pepeljajev, joka on ollut Aurinkobaletin vakiovieraana 2000-luvun alusta lähtien. Teosta esitettiin Turussa Logomossa kahdeksan kertaa huhtikuun aikana, jonka jälkeen se vierailee vielä Tallinnassa kesäkuussa. Tanssiva torni on kansainvälinen hanke, joka tuo yhteen taiteilijoita Suomesta, Venäjältä, Virosta ja Yhdysvalloista. Kuten jo edellä Aurinkobaletin taloutta koskevassa kappaleessa todettiin, Aurinkobaletin normaalin toimintaan nähden kyseessä on mittava hanke. Olen työskennellyt Aurinkobaletissa opintojeni ohessa osa-aikaisesti marraskuun alusta 2010 toukokuun alkupuolelle. Työharjoitteluni on opinnollistettu Tuottajan työn ja

4 tuotanto-prosessin käytännöt -opintojakson lisäksi projektiosuudeksi opintojaksoon Syventävä perehtyminen kulttuurin sisällöntuotantoon: esittävät taiteet. Työtehtäviin on kuulunut erilaisia tuotantoon liittyviä avustavia tehtäviä. Pääpaino on kuitenkin esityksen markkinointiin ja siitä tiedottamiseen liittyvissä tehtävissä. Kerron näistä tarkemmin kolmannessa luvussa: Oppimistavoitteet ja -tulokset. 2. AURINKOBALETIN TOIMINNAN ARVIOINTI 2.1. Aurinkobaletti täyttää julkisen tuen vaatimukset Teatteri- ja orkesterilaki (1992) asettaa Aurinkobaletin toiminnalle tiettyjä ehtoja valtion tuen saamiseksi, kuten että teatterin tulee harjoittaa vakinaista ja ammatillista esitystoimintaa, sen tulee työllistää vähintään yksi alan ammattilainen, eikä se saa tavoitella taloudellista voittoa. Lain piiriin kuuluu yhteensä 57 teatteria, joista tanssiteattereita on 10. Lisäksi Turun kaupunki (2010) määrittelee oman yhteistyösopimukseen perustuvan tukensa perusteet seuraavasti: Sopimuksen piiriin kuuluu ammattilaisryhmiä, ( ) jotka tukevat ammattilaisten työllistymistä tai ammattilaisten työn esille tuomista. Arvioinnin perustana ovat taiteellisen laadun ja kokemuksen lisäksi vakiintunut toiminta, kehittyminen eteenpäin ja jatkuvuus. Julkisen tuen vaatimuksissa taiteellisen laadun takeeksi katsotaan lähinnä ammattimainen työryhmä. Aurinkobaletti siis täyttää nämä edellytykset ja sen toimintaa voidaan näiltä osin pitää onnistuneena. Säännöllisen tuen turvin Aurinkobaletti pystyy tekemään pitkäjänteistä taiteellista työtä ja voi pitää työntekijöitä vakituisissa työehtosopimusten mukaisesti palkatuissa työsuhteissa. Vuonna 2011 Aurinkobaletin ympärivuotiseen henkilökuntaan kuuluvat taiteellinen johtaja (toimii myös tanssija-koreografina), toiminnanjohtaja, neljä

5 tanssijaa, valo- ja äänimestari sekä osa-aikaisina tuotantosihteeri, projektikoordinaattori ja siviilipalvelusmies. 2.2. Aurinkobaletti tuottaa vuosittain noin sata esitystä VOS-teattereiden pääasiallinen toiminta ei ole taloudellisen voiton tavoittelu, vaan tavoitteena on julkisen tuen avulla toimia taloudellisesti kestävällä pohjalla ja kyetä työllistämään alan ammattilaisia. Teatterin tuotantoa voidaan kuitenkin tarkastella myös määrällisesti, vertaamalla sitä esim. Suomen muiden VOS-tanssiteattereiden tuotantoon. Näitä on siis tällä hetkellä Suomessa 10. Vuonna 2009 Aurinkobaletti tuotti 8 kantaesitystä. Esityskertoja (sisältäen näytökset ja tanssityöpajat) oli yhteensä 93, joista 81 oli Turussa. Muiden ryhmien vierailuesityksiä Aurinkobaletissa oli 29. Lippuja esityksiin myytiin 21 699 ja katsojien kokonaismäärä oli 31 589, joista vierailuesitysten katsojia oli 3 187 ja Aurinkobaletin esitysten katsojia 28 402. Aurinkobaletin lukuja on taulukossa 1 verrattu neljän vastaavalla tavalla toimivan tanssiteatterin keskiarvoihin sekä VOS-tanssiteattereiden yhteislukuihin. (Aurinkobaletti 2010; Tanssin tiedotuskeskus 2010, ks; tarkemmin vertailutaulukko liitteestä 1.) Mielestäni näiden lukujen perusteella Aurinkobaletin voidaan sanoa onnistuneen toiminnassaan hyvin. Taulukko 1. Aurinkobaletin esityksiä koskevien määrien vertailu muiden VOS-tanssiteattereiden vastaaviin lukuihin. Kantaesitykset Esityskerrat Myydyt liput Vierailuesitykset Kokonaiskatsojamäärä Aurinkobaletti 8 93 21 699 29 31 589 Keskiarvo 1 vastaavat 3,25 118,5 19 261 9,5 21 122 Kaikki VOStanssiteatterit 2 170 2 412 364 237 113 458 985 1 Vertailuluvuiksi on laskettu keskiarvot taulukon luvuista koskien Aurinkobalettia vastaavia tanssiteattereita Tanssiteatteri Eriä, Rimpparemmiä, Tanssiteatteri Minimiä ja Tanssiteatteri MD:tä. 2 Vuonna 2009 Tanssiteatteri Rollo muuttui teatteri Rolloksi. Tekstissä ja liitteen 1 taulukossa vuotta 2009 koskevissa tiedoissa Rollo on vielä luettu tanssiteattereihin ja on siksi mukana vertailussa, jolloin VOStanssiteattereiden yhteismäärä oli 11.

6 2.3. Aurinkobaletin esitykset ovat laadukkaita Aurinkobaletin voidaan mielestäni sanoa onnistuneen myös tanssiesitysten laadussa. Tästä kertovat lukuisat niin kotimaisten kuin kansainvälistenkin tunnettujen koreografien vierailut. Ryhmässä ovat vierailleet mm. Carolyn Carlson, Kilina Crémona, Boris Eifman, Andrew de Groat, Virpi Pahkinen, Sanna Kekäläinen, Tommi Kitti, Marjo Kuusela, Kirsi Monni ja Arja Raatikainen. Venäläisestä Sasha Pepeljajevista on tullut Aurinkobalettiin peräti vakiovieras. Myös vierailut eri puolilla Eurooppaa sekä Palestiinassa ja Hongkongissa kertovat esitysten korkeasta taiteellisesta tasosta. 2.4. Aurinkobaletin yleisötyö Taiteen julkisiin tukiin liitetään myös usein sen alueelliseen ja sosiaaliseen saatavuuteen ja saavutettavuuteen sekä kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen liittyviä tavoitteita (ks. esim. Laakkonen 2009, 8; OPM 2010). Näihin Aurinkobaletti pyrkii vastaamaan koululaisille ja aikuisille suunnatuilla työpajoilla sekä kiertue-esityksillä. Ohjelmistossa on vuosittain 1-2 lastenteosta, joita pyritään viemään aktiivisesti kiertueille. Lastenesitysten katsoja- ja esitysmäärät ovat kuitenkin laskeneet viime vuosina rajusti. Tähän tuntuu vaikuttaneen paitsi kuntien kulttuurimäärärahojen leikkaaminen myös lastenesitysten ylitarjonta. Koska Aurinkobaletin tuotannoissa on mukana 4-6 tanssijaa, se ei pysty kilpailemaan hinnoilla pientuotantojen saati opiskelijaproduktioiden kanssa. Läntisen tanssin aluekeskusrahoituksen suuntaaminen mm. esitysten yhteydessä järjestettäviin tanssityöpajoihin sekä kiertueisiin on kuitenkin helpottanut tilannetta. (Aurinkobaletti 2011.)

7 3. OPPIMISTAVOITTEET JA -TULOKSET 3.1. Työtehtäväni Aurinkobaletissa Työtehtäväni Aurinkobaletissa ovat siis liittyneet pääasiassa huhtikuun puolivälissä Turussa kantaesityksensä saaneeseen Tanssiva torni -teokseen: Tanssiva torni -työpajojen markkinointia Varsinais-Suomen kuntiin (pois lukien Turku): ensin yhteystietojen kokoamista kuntien verkkosivuilta, sitten markkinointia puhelimitse ja sähköpostimateriaalia lähettämällä. Teoksen promootiotyötä: o Helsingin matkamessuilla: flyereiden toimittaminen Turku 2011 ja Tallinn2011 osastoille jaettaviksi sekä flyereiden jakoa suoraan yleisölle tanssijoiden esittäessä lavalla esityksen promoa. o Turun yliopistolla: esiteiden levittämistä yliopistorakennusten ilmoitustauluille ja flyereiden jako suoraan yleisölle tanssijoiden esittäessä esityksen promoa. Teoksen esittelytekstien kääntämistä ranskaksi. Teoksen suomenkielisen käsiohjelman tekstien työstämistä Teoksen markkinointisuunnitelman suunnittelun ja toteutuksen koordinointia Tallinnassa: mm. yhteydenpitoa Tallinn2011-organisaation, kampanjan käytännön toteutuksen yksityiskohtien selvittelyä ja suunnittelua sekä tarjouspyyntöjä paikallisilta materiaalien tuottajilta. Muut tuotannolliset tehtävät Aurinkobaletissa: mm. lipunmyynnissä paikkaaminen, työryhmän viikkokokouksiin osallistuminen ja muut juoksevat asiat. 3.2. Aikaisempi työkokemus ja sen laajentaminen Aloittaessani Aurinkobaletissa minulla oli jo aikaisemmalta työuraltani kertynyttä kokemusta tapahtumajärjestämisestä (erityisesti messutapahtumat ja seminaarit). Lisäksi olen jo vuosia toiminut viestintään ja markkinointiin liittyvissä tehtävissä mm.

8 turkulaisessa viestintätoimisto Sanakunnassa ja viimeiset viisi vuotta Helsingin yliopiston hakijapalveluissa. Harjoitteluni tavoitteena on ollut syventää tuottajan työn tuntemusta kulttuurialalla ja perehtyä tanssiteatterin erityisvaatimuksiin esitysten tuotannon näkökulmasta. Työtehtävissäni olen päässyt hyödyntämään viestinnän ja markkinoinnin osaamistani ja laajentamaan sitä tanssiesityksen markkinoinnin erityispiirteisiin. Näitä olivat mm. alalle tyypilliset markkinointikeinot. Ensinnäkin suoramarkkinointi on teattereille tärkeää (ks. tarkemmin teatteriesityksen markkinoinnista: Hytti 2005, 84-109.). Kanta-asiakkaat ja esityksiin useampia henkilöitä tuovat ryhmänvetäjät ovat kullanarvoisia kohderyhmiä. Lisäksi suoramarkkinointia tehdään tietyille muille kohderyhmille, kuten alueen kulttuurihallinnossa työskenteleville henkilöille. Postitettavaa materiaalia myös räätälöitiin kohderyhmän mukaan. Toisille lähetettiin Tanssivan tornin esite, tärkeimmille kohderyhmille esite saatekirjeen kera. Suoramarkkinointi on Aurinkobaletissa myös pitkäjänteistä. Tanssivaa tornia markkinointiin jo vuoden 2010 alusta lähtien kausiesitteissä, joissa esiteltiin tulevaa ohjelmistoa. Suomen esitysten liput tulivat myös myyntiin jo kesäkuussa 2010. Toiseksi opin promootioesitysten merkityksen. Aurinkobaletin tanssijat ovat tehneet mm. Helsingin Matkamessuilla, Turun yliopistolla sekä muutamissa seminaareissa, yms. tilaisuuksissa lyhyitä Tanssivan tornin promoja eli esityksiä, joissa annettiin esimakua tulevasta teoksesta. Lisäksi näissä promootiotilaisuuksissa jaettiin teoksen flyereita. Myös yleisötyö toimii tanssiesitysten markkinointina, koska työpajoihin kuluu myös osallistujien tulo varsinaiseen esitykseen. Lisäksi työpajat kasvattavat tanssiteatterille uutta yleisöä ja houkuttelevat osallistujia tulemaan myöhemminkin Aurinkobaletin esityksiin. Tanssivan tornin työpajoista tehtiin erillinen markkinointikirje, jota lähettiin sekä kirjeitse että sähköpostitse Varsinais-Suomen kouluille. Sähköpostiosoitteet ja luvat

9 sähköpostien lähettämiseen kerättiin soittamalla Varsinais-Suomen kuntien kulttuuri- ja/tai sivistystoimesta vastaaville henkilöille. Lisäksi tehtiin erillinen aikuisten työpajojen suoramarkkinointilähetys. Koska Tanssivaa tornia esitetään myös Tallinnassa, kuului tehtäviini myös Tallinnan tulevan markkinointikampanjan toteutuksen koordinointia. Käytännössä siis mm. yhteydenpitoa Tallinn2011-säätiöön, kampanjan käytännön toteutuksen yksityiskohtien selvittelyä ja suunnittelua sekä tarjouspyyntöjä paikallisilta materiaalien tuottajilta. Tämä antoi minulle kokemusta kansainvälisestä markkinoinnista sekä harjoitusta toimimiseen englannin kielellä. Tämä osuus opinnollistettiin pääosiltaan Syventävä perehtyminen kulttuurin sisällöntuotantoon: esittävät taiteet -kurssin projektina, joten olen raportoinut siitä tarkemmin edellä mainitun kurssin aikana. Toukokuun alussa Tallinnan markkinointikampanjan koordinointi ja käytännön toteutuksesta vastaaminen siirtyi minulta Aurinkobaletissa palkattuna olevalle projektikoordinaattorille, joka matkustaa myös kesäkuussa paikanpäälle esitysten ajaksi. 3.3. Uudet ammattitaidon alueet Työskennellessäni osana Aurinkobaletin tiimiä olen päässyt näkemään tanssiteatterin kulissien taakse. Olen oppinut mitä kaikkea tarvitaan esityksen rakentamiseen: harjoitusaikoja, tiloja, tekniikkaa, puvustusta, jne. Esimerkiksi työryhmän viikkokokoukset ovat olleet hyvin opettavaisia. Esiin ovat nousseet monet käytännön asiat. Esimerkiksi kiertueilla esitysten lavastus-, valo- tai äänitekniikkaa joudutaan hieman soveltamaan tilojen koosta, muodosta ja rakenteista riippuen, kun esityspaikkana voi olla vaikkapa koulun liikuntasali. Tällöin esitystekniikkaa joudutaan ehkä tekemään omaa estradia kevyemmin. Tämä on kuitenkin tarkoituksenmukaista edellä mainitun esitysten saavutettavuuden kannalta.

10 Olen myös oppinut lippujen myyntiin liittyvien käytännönjärjestelyjen ja sopimusten merkityksen, kun lippuja myy ulkopuolinen palveluntarjoaja, kuten Tanssivan tornin tapauksessa Lippupiste Suomessa ja Piletilevi Virossa. Tanssiva torni on Aurinkobaletin toiminnassa poikkeuksellisen suuri tuotanto. Erityisen haastavaa siitä tekee sen massiivinen lavastus (oikea torni), kansainvälinen työryhmä (Suomesta, Venäjältä, Virosta ja Yhdysvalloista) sekä esitykset kahdessa maassa ja kaupungissa (Turussa ja Tallinnassa). Olen päässyt seuraamaan tuotantojärjestelyjen etenemistä: työryhmän eri jäsenten aikataulutus ja matkat eri maiden välillä; Tornin rakennus ensin Tallinnaan (missä työryhmä harjoitteli helmi-maaliskuussa) ja siirto Turun Logomoon; majoituksen ja ruokailumahdollisuuksien järjestäminen kansainväliselle työryhmälle Tallinnassa ja Turussa; jne. Huhtikuussa olin mukana näytösten aikana Logomossa jakamassa toimittajien varaamia pressilippuja ja myymässä katsojille käsiohjelmia. Näin siten myös mitä kaikkea liittyy suuren tuotannon näytäntöjaksoon. 3.4. Oma arvioni oppimisestani Aurinkobaletissa Aikuisopiskelijana minulle on ehtinyt kertyä jo vuosien työkokemus. Kuten jo aiemmin kuvasin, minulla on ollut jo ennen harjoittelua ammattitaitoa ja kokemusta tietyiltä harjoitteluun liittyviltä osa-alueilta, erityisesti viestinnän ja markkinoinnin osalta. Myös sosiaaliset taitoni ovat kehittyneet mielestäni kiitettävälle tasolle jo ennen harjoittelua. Olen kuitenkin hyvin tyytyväinen harjoitteluuni ja pidän sitä onnistuneena. Olen päässyt tutustumaan mielenkiintoiseen työyhteisöön, oppinut tuntemaan alan toimintatapoja ja päässyt syventämään aikaisempaa osaamistani uudella alueella. Seuraavassa taulukossa oma arvioni oppimistuloksistani harjoittelun päättyessä:

11 Suunnittelukyvyt Sosiaaliset kyvyt Teknillistaidolliset kyvyt Arviointikyvyt Hyvä: Pystyy suunnittelemaan työnsä järjestelmällisesti ja toteuttaa annetut tehtävät itsenäisesti, kykenee tilanteiden arviointeihin ja pyytää tarvittaessa ohjausta/apua. Kiitettävä: Hallitsee erilaiset työtilanteet ja ihmissuhteet vastuullisesti ja työyhteisön yhteistyötä edistävästi. Arvioi omaa toimintaansa eettisesti. Kiitettävä: Toimii suunnitelmallisesti, soveltavasti, luotettavasti ja teknisesti laadukkaasti. Toiminta on asiakaskeskeistä sekä laatu- ja kustannustietoista. Hyvä: Pystyy arvioimaan omia toimintojaan ja valintojaan kehittyneesti. Pystyy arvioimaan työyhteisön menetelmiä ja toimintatapoja monipuolisesti. Pystyy arvioimaan ja arvottamaan vaihtoehtoisia toimintatapoja ja harjaantuu soveltamaan niitä käytännössä.

12 LIITE 1 Kotimaisten tanssiteattereiden ja -ryhmien esityskerrat ja katsojat 2009 Teatteri Kantaesitysten lkm. Esityskerrat Osuus esityksistä % Myydyt liput Vierailu- Ilmais- Katsojat esitysten esitykset yhteensä lkm. lkm. Osuus katsojista % Suuret teatterit 1) 9 99 3,9% 83 066 92 906 19,6% Suomen Kansallisbaletti 7 81 79 713 16 0 89 292 Helsinki Dance Company 2 18 3 353 0 7 3 614 VOS-tanssiteatterit 1) 44 1 316 51,6% 198 094 247 363 52,3% Aurinkobaletti 8 93 21 699 29 0 31 589 Tanssiteatteri Eri 2) 5 145 25 193 6 0 25 361 Tanssiteatteri Hurjaruuth 3 145 27 767 57 0 31 955 JoJo Oulun tanssin keskus 2) 5 39 1 741 15 8 3 165 Rimpparemmi 3 97 15 493 18 0 19 561 Tanssiteatteri Minimi 2 129 22 023 0 0 22 147 Tanssiteatteri MD 3 103 14 336 14 10 17 418 Tanssiteatteri Raatikko 3 305 31 287 0 0 31 287 Tanssiteatteri Rollo 3) 1 85 12 177 0 0 12 341 Tero Saarinen Company 0 38 16 800 0 0 17971 Zodiak - Uuden tanssin keskus 4) 11 137 9 578 19 20 35 585 Vapaat tanssiryhmät 1) 71 541 21,2 % 63 306 75 769 16,0% Alma Flamenca 1 7 2 105 0 0 2 105 alpo aaltokoski company 5 27 3 071 0 2 3 904 Arja Raatikainen & Co 3 26 1 743 0 0 1 874 As2wrists 3 13 1 356 0 5 4 151 Canela 5 10 1 299 0 2 2 777 Compañía Kaari Martin 1 16 4 171 1 1 4 821 Dis Tanz 4 45 1 976 0 0 1 976 Ehkä-tuotanto 3 12 256 2 0 364 Flow Productions 2 29 1 769 1 6 2 305 Glims & Gloms dance company 5 27 2 247 0 19 3 355 Gruppen Fyra 2 13 280 0 0 1 310 Ismo Dance Co 4 8 942 13 0 1 742 Karttunen Kollektiv 2 34 3 404 0 0 3 598 Kekäläinen & Company 1 24 1 653 0 6 1 738 KokoTeatteri 1 14 464 18 0 1 139 Liisa Pentti + CO 1 15 577 0 0 591 M.A.D. Tanssimaisterit 4 11 512 0 12 1 333 Myrskyryhmä 0 11 348 0 0 348 P.D.C. Pori Dance Company 8 31 19 101 0 0 19 314 Petri Kekoni Company 1 6 124 0 0 139

13 Pikinini Meri 6 53 926 0 0 1 948 Routa 3 35 3 101 3 0 3 290 Susanna Leinonen Company 1 16 2 142 0 0 2 381 Tanssiryhmä Tsuumi 1 7 2 925 0 1 3 245 Tanssiryhmä Täpinä 1 12 1 570 0 0 1 613 Tanssiteatteri KAIE 7 40 1 460 0 1 1 485 Tommi Kitti & Co 2) 0 16 5 287 0 0 5 342 Watt 2 4 772 5 0 1 229 Yksittäisten koreografien teokset 1) Vähennys yht.tuotannoista ja kesk. vier. 59 596 23,4% 28 628 0 16 56 798 12,0% -13-140 -8 857-5 -13 851 YHTEENSÄ 1) 170 2 412 100% 364 237 217 113 458 985 100% 1) Kokonaisluvuissa on huomioitu yhteistuotannoista ja keskinäisistä vierailuista syntyvät päällekkäisyydet. 2) Lisäksi - in addition: ERI: 6 es. yht.työssä Suomalaisen kamarioopperan kanssa, JoJo 3 es. yht.työssä Zodiakin kanssa, Tommi Kitti & Co 2 es. yht.työssä Savonllinnan oopperajuhlien kanssa. 3) Tanssiteatteri Rollo muuttui Teatteri Rolloksi vuoden 2009 alussa, mutta oli vielä 2009 budjetissa tanssiteatterien momentilla. Tästä johtuen luvut vielä mukana tanssin tilastoissa. 4) Kokonaiskatsojamäärä sisältää 21 600 ilmaista katsojaa Dans över Gränsen -näyttelyssä. Lähde: Tanssin tiedotuskeskus 2010.

14 LÄHTEET Aurinkobaletti 2010. Vuosikertomus 2009. Aurinkobaletin kannatusyhdistys ry. Julkaisematon dokumentti. Aurinkobaletti 2011. Toimintasuunnitelma 2011. Aurinkobaletin kannatusyhdistys ry. Julkaisematon dokumentti. Cantell, Timo 2003. Nykytanssin yleisöt. Tutkimus Tanssiareena 2000-festivaalin kävijöistä. Tilastotietoa taiteesta N:O 31. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta. Hytti, Jukka 2005. Teatterituottajan opas. Helsinki: Like. Laakkonen, Johanna (toim.) 2009. Tanssissa on tulevaisuus. Tanssin visio ja strategia 2010-2020. Helsinki: Taiteen keskustoimikunta Valtion tanssitaidetoimikunta. OPM 2010. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia - ehdotus toimintaohjelmaksi 2010 2014. Opetusministeriön julkaisuja 2010:1, Hanna-Liisa Liikanen. Viitattu 4.2.2011. http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2010/liitteet/opm1.pdf?lang=fi Tanssin tiedotuskeskus 2010. Kotimaisten tanssiteattereiden ja -ryhmien esityskerrat ja katsojat 2009. Viitattu 4.2.2011. http://www.danceinfo.fi/tanssitilastot/arkisto/2009/kotimaisten-tanssiteattereiden-jaryhmien-esityskerrat-ja-katsojat-2009/ Teatteri- ja orkesterilaki 3.8.1992/730. Turun Kaupunki 2010. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset. Viitattu 4.2.2010. http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=205682