ORIVEDEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT

ORIVEDEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT KOULUVERKON SELVITYSTYÖRYHMÄN RAPORTTI 28.10.2011

1. JOHDANTO Kasvatus- ja opetuspalvelukeskuksen kehittämisen jatkotoimenpiteenä kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 14.2.2011 51 perustaa työryhmän tarkastelemaan kasvatus- ja opetuspalvelukeskuksen organisaatiota ja johtamisjärjestelmää. Työryhmä sai työnsä päätökseen 31.5.2011 mennessä ja kaupunginhallitus käsitteli työryhmän ehdotusta kasvatus- ja opetuspalvelukeskuksen johtamisjärjestelmästä ja organisaatiosta 27.6.2011. Kaupunginhallitus pyytää lasten ja nuorten lautakuntaa käynnistämään kouluverkkoselvityksen työryhmän esityksen ja 11.4.2011 päivätyn oppilasennusteen perusteella. Selvityksen painopisteenä on Holman ja Päilahden koulujen toiminnan tulevaisuuden selvittäminen. Kouluverkkoselvityksen tulee olla kaupunginhallituksen käsittelyssä 30.11.2011 mennessä. Kasvatus- ja opetuspalveluiden johtoryhmä on kokouksessaan 5.8.2011 valinnut kouluverkon selvitystyöryhmään seuraavat viranhaltijajäsenet: kasvatus- ja opetusjohtaja Pauliina Pikka, koulusihteeri Minna Lehti (varalla toimistosihteeri Minna Lähteinen), koulunjohtaja Teppo Honkonen (varalla luokanopettaja Vera Salmela) ja koulunjohtaja Kaija Laine (varalla luokanopettaja Annamari Haikka). Lasten ja nuorten lautakunta valitsi kokouksessaan 31.8.2011 11 selvitystyöryhmään seuraavat luottamushenkilöiden edustajat: Marleena Hyytiäinen (varalla Paula Montonen) ja Anne Hämäläinen (varalla Anu Kukkonen). Kouluverkon selvitystyöryhmän tehtävänä on tarkastella Oriveden kaupungin alakoulujen tulevaisuutta oppilasennusteeseen perustuen huomioiden oppilaan edun, pedagogiset tekijät, kuljetusmatkat, kiinteistöjen kunnon ja talouden näkymät sekä muut esille tulevat asiat. Selvitystyöryhmä raportoi työstään lasten ja nuorten lautakunnalle sekä tarvittaessa kaupunginhallitukselle. Selvityksen raportti ja mahdolliset toimenpide-ehdotukset luovutetaan kaupunginhallitukselle viimeistään 30.11.2011. Selvitystyöryhmä suunnittelee aikataulun ja tavan, jolla Holman ja Päilahden koulujen ja yhteisöjen vanhempia ja asukkaita tiedotetaan ja kuullaan asiaan liittyvissä kysymyksissä. Orivedellä 2.9.2011 Pauliina Pikka kasvatus- ja opetusjohtaja 2

SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Oppilasmäärien tarkastelua 5 2.1. Koulut ja oppilasmäärät lukuvuonna 2011-2012 5 2.2. Koulujen ryhmäkokojen tarkastelu kouluittain vuosiluokilla 6 1-6 2.2.1 Eräjärven koulu 6 2.2.2 Hirsilän koulu 6 2.2.3 Holman koulu 6 2.2.4 Karpinlahden koulu 7 2.2.5 Keskuskoulu 7 2.2.6 Päilahden koulu 8 2.2.7 Rovastinkankaan koulu 8 2.3. Holman koulun oppilaiden vaihtoehtoinen sijoittuminen 9 Keskuskouluun 2.4. Päilahden koulun oppilaiden vaihtoehtoinen sijoittuminen 9 2.4.1 Päilahden koulun oppilaat Eräjärven koulun 9 opetusryhmissä 2.4.2 Päilahden koulun oppilaat Rovastinkankaan 10 koulun opetusryhmissä 2.4.3 Päilahden koulun oppilaat Keskuskoulun 10 opetusryhmissä 2.5. Holman koulun ja Päilahden koulun oppilaat Keskuskoulun 11 opetusryhmissä 3. Holman koulun ja Päilahden koulun oppilaiden kuljetusmatkojen 12 tarkastelua 3.1. Holman koulun oppilaiden koulumatkat 12 3.2. Päilahden koulun oppilaiden koulumatkat 12 3.2.1. Päilahden koulun oppilaiden kuljettaminen 13 Keskuskouluun 4. Koulujen kustannukset ja lakkautusten taloudelliset vaikutukset 15 4.1. Holman ja Päilahden koulujen lakkautusten 16 taloudelliset vaikutukset 4.1.1. Sopimus Oriveden kaupungin talouden 16 tasapainottamiseksi 4.1.2. Holman koulun lakkautuksen taloudelliset 17 vaikutukset 4.1.3. Päilahden koulun lakkautuksen taloudelliset 18 vaikutukset 5. Kiinteistöjen tarkastelua 19 5.1. Holman koulu 19 5.2. Päilahden koulu 19 6. Huoltajien palaute 21 6.1. Huoltajien kyselyjen vastaukset/ Holman koulu 21 6.2. Huoltajien kyselyjen vastaukset/ Päilahden koulu 21 6.3.. Päilahden koulun vanhempainyhdistyksen ehdotukset 22 3

Päilahden koulun tulevaisuudesta vaihtoehtona koulun lakkautukselle 6.3.1. Päilahden koulun vanhempainyhdistyksen 25 esittämä oppilasennuste 7. Koulujen opettajien kuuleminen 26 7.1. Holman koulu 26 7.2. Päilahden koulu 26 8. Kyläkouluseminaari Päilahden koululla 27.10.2011 29 9. Selvitystyöryhmän esitys Holman ja Päilahden koulujen tulevaisuudesta 9.1. Holman koulu 9.2. Päilahden koulu 4

2. Oppilasmäärien tarkastelua Liitteenä (liite 1) on 2.9.2011 päivitetty Oriveden kaupungin oppilasennuste. Tämä oppilasennuste toimii laskuperusteena alakoulujen tulevien opetusryhmien kokoja arvioitaessa tässä selvitystyössä. 2.1. Koulut ja oppilasmäärät lukuvuonna 2011-2012 Oriveden kaupungissa on yhteensä kuusi alakoulua, joissa annetaan opetusta vuosiluokilla 0 6 tai 1-6 ja yksi alakoulu, jossa annetaan opetusta vuosiluokilla 0 2. Tämän lisäksi esiopetusta annetaan kahdessa päiväkodissa. Oppilaita on vuosiluokilla 0 6 yhteensä 709, joista on esioppilaita 111. Opetusryhmien koko vuosiluokilla 1-6 on keskimäärin 16,52 oppilasta/opetusryhmä. Valtakunnallinen keskiarvo on 20,24 oppilasta/opetusryhmä. Opetusryhmien keskimääräinen koko vuosiluokilla 1-6 ilman tarkastelun alla olevia Holman ja Päilahden kouluja on 19,42 oppilasta/opetusryhmä. Koulut ja esiopetusyksiköt oppilasmäärittäin Koulu 0 1 2 3 4 5 6 yht. 1-6 yht. 0-6 Aseman 12 12 pk Eräjärven koulu Hirsilän koulu Holman koulu Holman pk esiop. Karpinlahden koulu Keskuskoulu Päilahden koulu Rovastinkangas Vuokkokujan pk 7 5 14 * 6 ** 11 ** 7 *** 11 54 61 7 7 8 20 5 12 11 63 70 0 4 4 0 0 0 0 8 8 9 0 0 0 0 0 0 0 9 13 10 12 13 9 10 11 65 78 9 29 30 43 * 30 ** 44 *** 31 **** 207 216 3 2 3 5 3 2 3 18 21 26 38 * 26 ** 27 *** 29 **** 26 37 183 209 25 0 0 0 0 0 0 0 25 Yhteensä 111 95 97 109 86 101 104 598 709 *Eräjärven koulun yhdysluokan 1-2 oppilaista neljä toisen luokan oppilasta opiskelee erityisopetuksen pienryhmässä lukuvuonna 2011 2012. **Eräjärven koulun yhdysluokan 3-4 oppilaista yksi kolmannen luokan oppilas ja yksi neljännen luokan oppilas opiskelee erityisopetuksen pienryhmässä lukuvuonna 2011 2012. ***Eräjärven koulun yhdysluokan 5-6 oppilaista yksi viidennen luokan oppilas opiskelee erityisopetuksen pienryhmässä lukuvuonna 2011 2012. *Keskuskoulun kolmannen luokan oppilaista kaksi opiskelee pienryhmässä. ** Keskuskoulun neljännen luokan oppilaista kaksi opiskelee pienryhmässä. ***Keskuskoulun viidennen luokan oppilaista kuusi opiskelee pienryhmässä. ****Keskuskoulun kuudennen luokan oppilaista viisi opiskelee pienryhmässä. *Rovastinkankaan koulun ensimmäisen luokan oppilaista yksi opiskelee pienryhmässä. **Rovastinkankaan koulun toisen luokan oppilaista kaksi opiskelee pienryhmässä. ***Rovastinkankaan koulun kolmannen luokan oppilaista neljä opiskelee pienryhmässä. ****Rovastinkankaan koulun neljännen luokan oppilaista yksi opiskelee pienryhmässä. 5

2.2. Koulujen ryhmäkokojen tarkastelu kouluittain vuosiluokilla 1 6 2.2.1 Eräjärven koulu 2011-12 2012-13 2013-14 2014-15 2015-16 2016-17 2017-18 1.-2.lk 15 * 12 18 17 18 18 15 3.-4.lk 15 * 20 19 12 18 17 18 5.-6.lk 17 * 18 17 20 19 12 18 Pienryhmä 4+2=6 Yhteensä 53 50 54 49 55 47 51 * Erityisopetuksen pienryhmässä opiskelee Eräjärven koulun oppilaista lv. 2011 2012 yhteensä seitsemän (7) oppilasta, joista kaksi on toisen luokan oppilaita, yksi kolmannen luokan oppilas, yksi neljännen luokan oppilas ja yksi viidennen luokan oppilas. Nämä oppilaat on sisällytetty tulevien lukuvuosien ryhmissä yhdysluokkiin, koska erityisopetusryhmän jatkumosta ei ole vielä päätöksiä. Eräjärven koululla yhdysluokkien koot ovat pedagogisesti ajatellen sopivia ja välillä jopa pieniä (12 oppilasta) tulevina vuosina. Koulun oppilasmäärässä ei ole nähtävissä isoja muutoksia seuraavan kuuden vuoden ennustejaksolla. Oppilasmäärä on suurimmillaan 55 oppilasta ja pienimmillään 47 oppilasta. Erotus tämän hetken oppilasmäärän ja ennustekauden lopun oppilasmäärän välillä on kaksi oppilasta eli 3,8 %. 2.2.2 Hirsilän koulu 2011-12 2012-13 2013-14 2014-15 2015-16 2016-17 2017-18 1.-2.lk 15 14 12 11 15 15 15 3.-4.lk 25 28 15 14 12 11 15 5.-6.lk 23 17 25 28 15 14 12 Yhteensä 63 59 52 53 42 40 42 Hirsilän koulun oppilasmäärä laskee tuntuvasti ennustejaksolla. Ylimmillään oppilasmäärä on lukuvuonna 2011 2012 63 oppilasta ja alimmillaan lukuvuonna 2016 2017 40 oppilasta. Erotus tämän hetken oppilasmäärän ja ennustekauden lopun oppilasmäärän välillä on 21 oppilasta eli 33,3 %. Hirsilän koulussa on yksi ylisuuri yhdysluokka vuoteen 2015 asti, jolloin vuonna 2002 syntyneiden suuri ikäluokka, 20 oppilasta, siirtyy Yhteiskouluun. Tähän asti yhdysluokan opetusta on tuettava mahdollisimman paljon jakotunnein ja mahdollisilla muilla tukitoimilla. Lukuvuoden 2015 2016 alusta alkaen opetusryhmät pienenevät selkeästi ja ovat välillä jopa vain 11-12 oppilasta. Tulevien vuosien alueen oppilasennusteet tulevat näyttämään, onko koululla seuraavan kymmenen vuoden ajanjaksolla paineita siirtyä kahteen opetusryhmään ja kaksiopettajaisuuteen. 2.2.3 Holman koulu 2011-12 2012-13 2013-14 2014-15 2015-16 2016-17 2017-18 1.-2.lk 8 13 14 9 6 2 2 esi+1-2.lk 9+8=17 5+13=18 4+14=18 2+9=11 0+6=6 2+2 2+2 Yhteensä 9 / 17 13 / 18 14 / 18 9 / 11 6 2 / 4 2 / 4 6

Holman koulun oppilasennuste on todella laskeva. Oppilaita on lukuvuonna 2011 2012 esioppilaat mukaan lukien yhteensä 17 ja ennustekauden lopussa lukuvuonna 2016 2017 yhteensä neljä. Laskua on 13 oppilasta, mikä on 76,5 %. Tosin Holman koulun kohdalla on tämän vuoden oppilasmäärässä seitsemän oppilasta, jotka eivät kuulu Holman koulun oppilaaksiottoalueeseen vaan ovat joko Keskuskoulun tai Rovastinkankaan koulun piiriin kuuluvia ja käyvät Holman koulua vuorohoidon tarpeen vuoksi. Holman koulun kohdalla selkeä taite oppilasmäärässä tapahtuu lukuvuonna 2014 2015. On selvää, että ennustejakson lopun mukaisella oppilasmäärällä ei voida ylläpitää koulua. 2.2.4 Karpinlahden koulu 2011-12 2012-13 2013-14 2014-15 2015-16 2016-17 2017-18 1.-2.lk 22 23 25 24 25 21 18 3.-4.lk 21 25 22 23 25 24 25 5.-6.lk 21 19 21 25 22 23 25 Yhteensä 64 67 68 72 72 68 68 Karpinlahden koulun oppilasennuste on tasaisesti ja hillitysti nouseva. Karpinlahden koulun yhdysluokat ovat jo lukuvuonna 2011 2012 melko suuria ja ne tulevat vielä ennustejaksolla kasvamaan. Kouluun on resursoitava tulevaisuudessa tarpeeksi jakotunteja ja mahdollista muuta tukea. Koulun oppilasmäärä on pienimmillään lukuvuonna 2011 2012 64 oppilasta ja suurimmillaan lukuvuosina 2014 2015 ja 2015 2016 72 oppilasta. Kasvu on ennustekauden loppuun neljä oppilasta eli 6,25 %. 2.2.5 Keskuskoulu 2011-12 2012-13 2013-14 2014-15 2015-16 2016-17 2017-18 1a 15 17 22 17 19 21 25 1b 14 17 22 16 19 20-2a 15 15 17 22 17 19 21 2b 15 14 17 22 16 19 20 3a 19 17 17 22 25 19 20 3b 19 17 16 21 24 18 20 4a 15 22 17 17 22 25 19 4b 15 21 17 16 21 24 18 5a 22 15 22 17 17 22 25 5b 22 15 21 17 16 21 24 6a 31 (26)* 22 15 22 17 17 22 6b - 22 15 21 17 16 21 Pienryhmät x x x x x x x Yhteensä 202 214 218 230 230 241 235 *Todellinen 6a-luokan ryhmäkoko on 26 oppilasta. Viisi kuudennen luokan oppilasta opiskelee pienryhmässä. Muut pienryhmien oppilaat on sijoitettu tässä opetusryhmäkaaviossa yleisopetuksen luokkiin. Keskuskoulun oppilasennuste on selvästi nouseva ennustekaudella. Koulun oppilasmäärä on alimmillaan lukuvuonna 2011 2012 202 oppilasta ja suurimmillaan lukuvuonna 2016 2017 241 oppilasta. Ennusteen ensimmäisen ja viimeisen lukuvuoden välillä on kasvua 33 oppilasta eli 16,3 %. Opetusryhmät ovat varsin kohtuullisen kokoisia, 20 oppilaan molemmin puolin. 7

Keskuskoulun pienryhmien oppilaat on sijoitettu ennusteryhmissä yleisopetuksen opetusryhmiin, koska ryhmien kokoa ja koostumusta on mahdotonta ennakoida. On syytä kuitenkin huomioida, että koulun oppilasmäärästä n. 20 oppilasta tulee sijoittumaan pienryhmiin, joten perusopetusryhmät tulevat todennäköisesti olemaan hieman pienempiä joillain vuosiluokilla kuin yllä olevassa taulukossa. 2.2.6 Päilahden koulu 2011-12 2012-13 2013-14 2014-15 2015-16 2016-17 2017-18 1.-2.lk 5 5 3 3 3 4 5 esi+1.-2.lk 3+5=8 0+5=5 3+3=6 3+0=3 3+4=7 4+1=5 5+1*=6 3.-6.lk 13 13 13 13 8 8 6 Yhteensä 18 / 21 18 / 18 16 / 19 16 / 16 11 / 15 12 / 13 11 / 12 * Vuoden 2011 syntyvyys 2.9.2011 mennessä. Päilahden koulun oppilasmäärä laskee ennusteen mukaan huomattavasti ennustejaksolla. Oppilasmäärä on suurin lukuvuonna 2011 2012 yhteensä 21 oppilasta vuosiluokilla 0 6 ja pienin lukuvuonna 2016 2017 13 oppilasta. Laskua oppilasmäärässä on 38,1 %. (Lukuvuotta 2017 2018 ei voida huomioida esiopetuksen osalta, koska syntyneitä voi tulla vielä vuodelle 2011.) Opetusryhmät ovat Päilahden koululla pieniä koko ennustejakson ajan. Koulun kokonaisoppilasmäärä laskee ennusteen mukaan alle 20 jo lukuvuonna 2012 2013. Vuosien 2014 2015 välillä oppilasmäärä on jo niin pieni, että kahden ryhmän perusteleminen on hankalaa oppilasmäärällä mitattuna ja toisaalta kuitenkin 0-6 vuosiluokkien opettaminen samassa ryhmässä yhden opettajan toimesta on pedagogisesti erittäin haastava tehtävä, eikä myöskään palvele oppilaan etua. 2.2.7 Rovastinkankaan koulu 2011-12 2012-13 2013-14 * 2014-15 2015-16** 2016-17*** 2017-18 1a 19 19 22 15 14 19 16 1b 19 19 21 14 13 18 15 2a 26 19 19 22 15 14 19 2b - 19 19 21 14 13 18 3a 23 26 19 19 22 15 14 3b - - 19 19 21 14 13 4a 15 23 26 19 19 22 15 4b 13 - - 19 19 21 14 5a 26 15 23 26 19 19 22 5b - 13 - - 19 19 21 6a 20 26 15 23 26 19 19 6b 17-13 - - 19 19 Pienryhmät 4+1 4+1 4+1 4+ x x x Yhteensä 183 184 201 201 201 212 205 * Lukuvuoden 2013 2014 alusta Rovastinkankaan koulussa on 10 perusopetusryhmää ja sinne on lisättävä yksi luokanopettaja. ** Lukuvuoden 2015 2016 alusta Rovastinkankaan koulussa on 11 perusopetusryhmää ja sinne on lisättävä yksi luokanopettaja. *** Lukuvuoden 2016 2017 alusta Rovastinkankaan koulussa on 12 perusopetusryhmää ja sinne on lisättävä yksi luokanopettaja. 8

Rovastinkankaan koulun oppilasmäärä nousee selvästi ennustejakson aikana. Pienin oppilasmäärä koulussa on lukuvuonna 2011 2012 183 oppilasta ja suurin oppilasmäärä lukuvuonna 2016 2017 212 oppilasta. Muutos ennustejakson alusta loppuun on 22 oppilasta eli 12 %. Opetusryhmien lisäämisen paine kohdistuu useisiin lukuvuosiin. Pienryhmän koostumusta on vaikea ennakoida, joten sen jatkumoa ei ole ennusteessa ennakoitu, vaan oppilaat on sijoitettu yleisopetuksen opetusryhmiin. 2.3. Holman koulun oppilaiden vaihtoehtoinen sijoittuminen Keskuskouluun Holman koulun oppilaat Keskuskoulussa lukuvuoden 2013 2014 alusta 2011-12 2012-13 2013-14 2014-15 2015-16 2016-17 2017-18* 1a 15 17 22+3=25 17+2=19 19+1=20 21 13+1=14 1b 14 17 22+2=24 16+2=18 19+1=20 20 12+1=13 2a 15 15 17 22+3=25 17+2=19 19+1=20 21 2b 15 14 17 22+2=24 16+2=18 19+1=20 20 3a 19 17 17 22 25 19 20 3b 19 17 16 21 24 18 20 4a 15 22 17 17 22 25 19 4b 15 21 17 16 21 24 18 5a 22 15 22 17 17 22 25 5b 22 15 21 17 16 21 24 6a 31 (26) 22 15 22 17 17 22 6b - 22 15 21 17 16 21 Pienryhmät Yhteensä 202 214 223 239 236 243 237 * Lukuvuonna 2017 2018 Keskuskoulun oma oppilasennuste vuonna 2010 syntyneille on 25 ja tällöin Holman kahden oppilaan tulo Keskuskouluun aiheuttaisi paineen ryhmän jakamiseen kahteen. On kuitenkin huomioitavaa, että Keskuskoulun oppilasennuste on korjaantunut jatkuvasti ylöspäin, joten on todennäköistä, että kaksi ryhmää jouduttaisiin perustamaan joka tapauksessa. Jakamispaineen voivat muodostaa myös mahdolliset erityisen tuen tarpeessa olevat oppilaat. Holman koulun oppilaiden mahdollinen sijoittaminen Keskuskouluun ei tuo suurempia paineita Keskuskoulun opetusryhmiin muuta kuin yllä mainitun lukuvuoden 2017-2018 osalta, jonka ennustaminen tässä vaiheessa on vielä arveluttavaa. Holman koulun oman oppilasennusteen mukaan koulun toiminnan tarkoituksenmukaisuus ja taloudellisuus on erittäin epävakaa vuodesta 2014 eteenpäin. 2.4. Päilahden koulun oppilaiden vaihtoehtoinen sijoittuminen 2.4.1. Päilahden koulun oppilaat Eräjärven koulun opetusryhmissä Päilahden koulun oppilaat Eräjärven koulun opetusryhmissä lv 2012 2013 alusta 2011-12 2012-13 2013-14 2014-15 2015-16 2016-17 2017-18 1.-2.lk 15 * 12+5=17 18+3=21 17+3=20 18+3=21 18+4=22 15+5=20 3.-4.lk 15 * 20+8=28 19+5=24 12+5=17 18+3=21 17+3=20 18+3=21 5.-6.lk 17 * 18+5=23 17+8=25 20+8=28 19+5=24 12+5=17 18+3=21 Pienryhmä 4+2=6 Yhteensä 53 68 70 65 66 59 62 9

* Erityisopetuksen pienryhmässä opiskelee Eräjärven koulun oppilaista lv. 2011 2012 yhteensä seitsemän (7) oppilasta, joista kaksi on toisen luokan oppilaita, yksi kolmannen luokan oppilas, yksi neljännnen luokan oppilas ja yksi viidennen luokan oppilas. Nämä oppilaat on sisällytetty tulevien lukuvuosien ryhmissä yhdysluokkiin, koska erityisopetusryhmän jatkumosta ei ole vielä päätöksiä. Päilahden koulun oppilaiden sijoittaminen Eräjärven kouluun olisi yhdysluokkien koon puolesta realistista vasta lukuvuoden 2015 2016 alusta alkaen. Tätä ennen syntyisi vähintään yksi ylisuuri yhdysluokka lukuvuotta kohden. 2.4.2 Päilahden koulun oppilaat Rovastinkankaan koulun opetusryhmissä Päilahden koulun oppilaat Rovastinkankaan koulun opetusryhmissä lv 2012 2013 alusta 2011-12 2012-13**** 2013-14 * 2014-15 2015-16** 2016-17*** 2017-18 1a 19 19+2=21 22 15+1=16 14 19+2=21 16 1b 19 19+1=20 21 14+2=16 13 18+2=20 15+1=16 2a 26 19+1=20 19+2=21 22 15+1=16 14 19+2=21 2b - 19+1=20 19+1=20 21 14+2=16 13 18+2=20 3a 23 13+1=14 19+1=20 19+2=21 22 15+1=16 14 3b - 12+2=14 19+1=20 19+1=20 21 14+2=16 13 4a 15 23+5=28 13+1=14 19+1=20 19+2=21 22 15+1=16 4b 13-12+2=14 19+1=20 19+1=20 21 14+2=16 5a 26 15 23+5=28 13+1=14 19+1=20 19+2=21 22 5b - 13+3 =16-12+2=14 19+1=20 19+1=20 21 6a 20 26+2=28 15 23+5=28 13+1=14 19+1=20 19+2=21 6b 17-13+3=16-12+2=14 19+1=20 19+1=20 Pienryhmät 4+1 4+1 4+1 4+ Yhteensä 183 184/18/202 201/16/217 201/16/217 201/11/212 212/12/224 205/11/216 * Lukuvuoden 2013 2014 alusta Rovastinkankaan koulussa on 10 perusopetusryhmää ja sinne on lisättävä yksi luokanopettaja. ** Lukuvuoden 2015 2016 alusta Rovastinkankaan koulussa on 11 perusopetusryhmää ja sinne on lisättävä yksi luokanopettaja. *** Lukuvuoden 2016 2017 alusta Rovastinkankaan koulussa on 12 perusopetusryhmää ja sinne on lisättävä yksi luokanopettaja. **** Lukuvuonna 2012 2013 Rovastinkankaan koulussa on ennusteen mukaan suuri 3.luokka (26 oppilasta). Päilahden koulun kolmen kolmasluokkalaisen lisäys toisi paineita jakaa ryhmä kahteen. Sama tilanne on neljännen luokan kohdalla. Päilahden koulun oppilaiden sijoittuminen Rovastinkankaan koulun opetusryhmiin toisi ryhmän muodostukseen jakopaineita ennustejakson alussa ainakin lukuvuonna 2012 2013. Tarkoituksenmukaista sijoittaminen olisi aikaisintaan lukuvuoden 2014 2015 alusta alkaen. 2.4.3 Päilahden koulun oppilaat Keskuskoulun opetusryhmissä Päilahden koulun oppilaat Keskuskoulun opetusryhmissä lv 2013 2014 alusta 10

2011-12 2012-13 2013-14 2014-15 2015-16 2016-17 2017-18 1a 15 17 22 17+1=18 19 21+2=23 12+1=13 1b 14 17 22 16+2=18 19 20+2=22 13 2a 15 15 17+1=18 22 17+1=18 19 21+2=23 2b 15 14 17+2=19 22 16+2=18 19 20+2=22 3a 19 17 17 22+1=23 25 19+1=20 20 3b 19 17 16+2=18 21+2=23 24 18+2=20 20 4a 15 22 17+2=19 17 22+1=23 25 19+1=20 4b 15 21 17+1=18 16+2=18 21+2=23 24 18+2=20 5a 22 15 22+2=24 17+2=19 17 22+1=23 25 5b 22 15 21+3=24 17+1=18 16+2=18 21+2=23 24 6a 31 (26) 22 15+2=17 22+2=24 17+2=19 17 22+1=23 6b - 22 15+1=16 21+3=24 17+1=18 16+2=18 21+2=23 Pienryhmät Yhteensä 202 214 218/16/234 230/16/246 230/11/241 241/12/253 235/11/246 Päilahden koulun oppilaat eivät toisi paineita Keskuskoulun opetusryhmien jakamiseen yhtenäkään ennustejakson tarkasteluvuonna. Keskuskoulun opetusryhmät olisivat edelleen pedagogisesti toimivan kokoisia. Lisäksi on syytä huomioida, että Keskuskoulun oppilasmäärästä n. 20 oppilasta tulee sijoittumaan pienryhmiin, joten perusopetusryhmät tulevat todennäköisesti olemaan hieman pienempiä joillain vuosiluokilla kuin yllä olevassa taulukossa. 2.5 Holman koulun ja Päilahden koulun oppilaat Keskuskoulun opetusryhmissä Holman koulun ja Päilahden koulun oppilaat Keskuskoulun opetusryhmissä lv 2013-2014 alusta 2011-12 2012-13 2013-14 2014-15 2015-16 2016-17 2017-18 1a 15 17 22+3=25 17+3=20 19+1=20 21+2=23 12+2=14 1b 14 17 22+2=24 16+4=20 19+1=20 20+2=22 13+1=14 2a 15 15 17+1=18 22+3=25 17+3=20 19+1=20 21+2=23 2b 15 14 17+2=19 22+2=24 16+4=20 19+1=20 20+2=22 3a 19 17 17 22+1=23 25 19+1=20 20 3b 19 17 16+2=18 21+2=23 24 18+2=20 20 4a 15 22 17+2=19 17 22+1=23 25 19+1=20 4b 15 21 17+1=18 16+2=18 21+2=23 24 18+2=20 5a 22 15 22+2=24 17+2=19 17 22+1=23 25 5b 22 15 21+3=24 17+1=18 16+2=18 21+2=23 24 6a 31 (26) 22 15+2=17 22+2=24 17+2=19 17 22+1=23 6b - 22 15+1=16 21+3=24 17+1=18 16+2=18 21+2=23 Pienryhmät Yhteensä 202 214 239 255 247 255 248 Holman koulun ja Päilahden koulun oppilaiden sijoittaminen Keskuskouluun ei tuo paineita Keskuskoulun opetusryhmien jakamiseen yhtenäkään ennustejakson tarkasteluvuonna. Keskuskoulun opetusryhmät olisivat edelleen toimivan kokoisia. Lisäksi on syytä huomioida, että Keskuskoulun oppilasmäärästä n. 20 oppilasta tulee sijoittumaan pienryhmiin, joten perusopetusryhmät tulevat todennäköisesti olemaan hieman pienempiä joillain vuosiluokilla kuin yllä olevassa taulukossa. 11

3. Holman koulun ja Päilahden koulun oppilaiden kuljetusmatkojen tarkastelua Kouluverkkoa tarkasteltaessa ja kouluverkon supistuksia mietittäessä nousee usein keskiöön oppilaiden koulumatkat ja niiden vaikutus koulupäivien pituuteen. Perusopetuslain 32 :ssä säädetään oppilaiden koulumatkoista seuraavaa: Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Jos esiopetusta saavan oppilaan matka kotoa esiopetukseen tai lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetusta päivähoidosta esiopetukseen on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on vastaavasti oikeus maksuttomaan kuljetukseen kotoa suoraan esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Tämän lisäksi Oriveden kaupungin oppilaskuljetusperiaatteissa (LANU 20.4.2010 32) on päätetty seuraavaa: Oriveden kaupungin koulutoimi osoittaa oppilaan lähikoulun. Perusopetuslaista poiketen Oriveden kaupungissa 1-2-luokkalaisten maksuttoman oppilaskuljetuksen raja on 3 km. Samaa kilometrimäärää sovelletaan myös esiopetuksen oppilaisiin. Koulumatkan vaikeus ja vaarallisuus määritellään läänin liikenneturvallisuusmateriaalin (Koululiitu-ohjelmalla tehdyt kartat) sekä muiden asiantuntijalausuntojen perusteella. Tässä selvityksessä käytetyt matkat on laskettu matkanmittausohjelman avulla ja lähtökohtana on käytetty lyhimpiä kulkukelpoisia reittejä. 3.1. Holman koulun oppilaiden koulumatkat Mikäli Holman koulu lakkautettaisiin, tulisi Keskuskoulusta Holman koulun oppilaiden lähikoulu. Holman koulun oppilaat opiskelevat Keskuskoulussa jo tällä hetkellä kolmannesta vuosiluokasta alkaen. Holman koulun ja Keskuskoulun välimatka on 3,02 kilometriä. Koulupaikan vaihtumisesta johtuen koulumatkat pitenisivät oppilailla 0,56 3,04 kilometriä lyhimmän koulumatkan ollessa 1,25 km ja pisimmän 17,62 km. Holman koulun oppilaista tällä hetkellä seitsemällä oppilaalla on lyhempi matka Keskuskouluun kuin Holman kouluun. Heistä lyhin matka Keskuskouluun on 1,25 km ja pisin matka 15,14 km. Nämä oppilaat opiskelevat Holman koulussa pääsääntöisesti sen vuoksi, että he ovat vuorohoidon tarvitsijoita. Heidän lähikoulunsa olisi Keskuskoulu tai Rovastinkankaan koulu. Holman koulun oppilaiden siirtyminen Keskuskouluun ei tuo merkittäviä muutoksia oppilaiden matka-aikoihin eikä näin ollen myöskään koulupäivien pituuksiin. Oriveden kaupungin opetuspalveluilla on jo olemassa olevat koulukuljetusreitit Holman koulun alueelta Keskuskouluun, koska alueen oppilaat opiskelevat Keskuskoulussa kolmannesta vuosiluokasta kuudenteen vuosiluokkaan. 3.2. Päilahden koulun oppilaiden koulumatkat Päilahden koulun lakkauttamista tarkasteltaessa on otettava vaihtoehtoisina huomioon kolme alakoulua, Eräjärven koulu, Keskuskoulu ja Rovastinkankaan koulu. Näihin kouluihin välimatkat ovat seuraavat: 12

Päilahden koulu Eräjärven koulu 10,04 km, Päilahden koulu Keskuskoulu 9,98 km ja Päilahden koulu Rovastinkankaan koulu 8,57 km. Päilahden koulun nykyisistä 0-5-luokkien oppilaista (yhteensä 18) 11 oppilaalla on vaihtoehtokouluista lyhin matka Keskuskouluun. Tämä selittyy sillä, että suurin osa Päilahden koulun oppilaista asuu Pitkäjärven alueella. Kuudella oppilaalla on lyhin matka Rovastinkankaan kouluun ja vain yhdellä oppilaalla Eräjärven kouluun. Keskuskouluun on pisin matka kolmella oppilaalla ja kaikilla muilla oppilailla on pisin matka Eräjärven kouluun. Oppilaiden koulumatkat Eräjärven kouluun vaihtelevat välillä 9,3 km 16,73 km, Keskuskouluun välillä 5,45 km 13,53 km ja Rovastinkankaan kouluun välillä 2,99 km 15,53 km. Selvityksessä tehtyjen opetusryhmäkokovertailujen perustella Keskuskoulu osoittautuisi parhaaksi vaihtoehtoiseksi kouluksi Päilahden koulun oppilaille. Sitä tukee myös se, että 11 oppilaalla eli selkeällä enemmistöllä on sinne lyhin koulumatka vaihtoehtoisista kouluista. Näin ollen käsittelemme tässä raportissa mahdolliset kuljetusmuutokset vain vaihtoehdon Keskuskoulu osalta. 3.2.1. Päilahden koulun oppilaiden kuljettaminen Keskuskouluun Kuljetussuunnittelun pohjana käytetään lukuvuoden 2012 2013 oppilaiden osoitetietoja. Oppilaiden lukujärjestystä on mahdotonta tietää tarkkaan tuleville lukuvuosille, mutta tässä käytetään yhtä mahdollista lukujärjestysaikataulua. Myös aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvat oppilaat selviävät lukuvuosittain, joten heidän tarkkaa vaikusta ajokilometreihin ei pysty laskemaan. Tällä hetkellä Päilahden koulun koulukuljetuksia ajavan autoilijan lähtöpiste on Päilahden koulu. Autoilijan kanssa on ennen reittimuutoksia käytävä sopimusneuvottelut lähtöpisteen muuttamisesta keskustaan. Suunnitelmien lähtökohtana on, että autoilijan lähtöpiste muuttuu keskustan taksitolpalle. Kuljetussuunnittelussa on huomioitava Luopioisten linjan linja-auton käyttö, sillä jos auton käyttäjämäärä tippuu huomattavasti, linja saatetaan lakkauttaa. Suunnitelma oppilaiden koulupäivä alkaa Keskuskoululla pääsääntöisesti kello 9.15 5-6-luokkalaisille tulee kaksi 8.15 alkavaa koulupäivää o tällöin hyödynnetään Yhteiskoulun taksikuljetuksia Pitkäjärventien osalta, jolloin taksi ajaisi suoraan koululle (ei syöttöä linja-autolle) o oppilaat, jotka asuvat kävelymatkan päässä Eräjärventiestä, käyttävät linja-autoa 0-4-luokkalaiset haettaisiin taksilla o oppilaat, jotka asuvat kävelymatkan päässä Eräjärven tiestä, kuljettaisi sama taksi, joka tälläkin hetkellä hoitaa oppilaskuljetusta Pitkäjärventieltä keskustaan o Pitkäjärventien ja Laasolantien osuuden hoitaisi sama taksi kuin aamun ensimmäisenkin kyydin Iltapäivään tulisi kaksi koulun päättymisajankohtaa, jotka hoitaisi pääsääntöisesti sama taksi kuin aamulla o tässä on jokaisen lukuvuoden osalta katsottava, mahtuvatko kaikki ala- ja yläkoulun oppilaat taksiin. o Ala- ja yläkoulun oppilaista ne, jotka asuvat kävelymatkan päässä Eräjärventiestä, käyttävät linja-autoa. 13

Kustannukset aamujen osalta Lukuvuonna 2011-2012 yläkoulun oppilaat ovat käyttäneet niin kutsuttua liitäntätaksia. Tämä tarkoittaa, että taksi on hakenut oppilaat Pitkäjärven alueelta ja vienyt heidät Päilahden vanhalle kaupalle. Koulun alkaessa kello 8.15 5-6 luokkalaisilla kustannus tulee jaettavaksi Yhteiskoulun ja Keskuskoulun välillä. Auton asemapaikan muuttuessa keskustaan on järkevintä tuoda oppilaat suoraan koululle, koska kustannukset eivät oleellisesti muutu. Pysyvä kustannusten muutos on kahden oppilaan linja-autokustannus eli kaksi matkaa kahtena aamuna viikossa. 0-6 luokkalaisilla syntyvät kuljetuskustannukset aamujen osalta ovat yhteensä 14 000 vuodessa. Kustannukset iltapäivien osalta Iltapäivän osalta ei voida hyödyntää Luopioisten linjan autoa, koska Keskuskoulun lopetusaika on 14.15 ja linja-auto lähtee jo kello 14.00. Yhteiskoulun ja Keskuskoulun oppilaiden kuljettaminen samalla taksilla kuitenkin onnistuu, vaikka koulujen päättymisajankohtien välillä on noin 20 minuuttia. Iltapäivissä Keskuskoulun loppumisajankohtia on kaksi. Aivan uudeksi reitiksi tulee kello 13.15 Päilahden suuntaan lähtevä kuljetus. Kuljetusreitin pituudeksi tulee 49 kilometriä. Niiden oppilaiden kuljetus, joiden koulupäivä loppuu kello 14.15, järjestetään yhdessä Yhteiskoulun kuljetusten kanssa. Tällöin kustannukseksi tulisi sama 15,7 kilometrin lenkki kuin aamuisin. Mahdollisen lukujärjestyksen mukaan yhtenä päivänä viikossa jouduttaisiin hyödyntämään Talviaisten suunnan autoa, koska kaikki oppilaat vuosiluokilla 1-6 pääsevät samaan aikaan. Tällöin käytössä on Tokeen liikenteen NOPA III. Ko. auto ajaa tällä hetkelläkin Laasolantien alussa asuvia lapsia. Iltapäivän kokonaiskustannukset lukuvuodessa ovat yhteensä 22 000 vuodessa. Yhteenveto Oppilaskuljetusten kokonaiskustannukset Päilahden koulun alueen oppilaiden osalta lukuvuodeksi olisivat tällä kuljetussuunnitelmalla 36 000. Tällä hetkellä Päilahden koulun kuljetuskustannukset ovat 26 000 vuodessa. Kuljetuskustannukset kasvaisivat 10 000. Oppilaiden kuljetusajat tällä kuljetussuunnitelmalla tulisivat olemaan joko nykyisellä tasolla tai nousemaan siitä 15 25 minuuttia/ koulupäivä. Odotustunteja oppilaille ei tulisi. Mikäli vaihtoehtoinen koulu olisi Rovastinkankaan koulu, kuljetusajat pitenisivät todennäköisesti kaikilla oppilailla. Eräjärven koulun vaihtoehdossa ei pystyttäisi hyödyntämään olemassa olevia kuljetuksia ja lähes kaikilla oppilailla tulisi lisää niin kuljetusmatkaa kuin aikaakin. 14

4. Koulujen kustannukset ja lakkautusten taloudelliset vaikutukset Koulujen kustannusten arvioinnissa työryhmä lähtee tarkastelemaan vuoden 2011 toteutuneita kustannuksia, koska vuoden 2010 toteutunutta talousarviota on vaikea käyttää, sillä siinä on ollut vielä yhdistetyt kustannuspaikat (Holma-Talviainen-Puharila ja Naappila-Päilahti-Rovastinkangas). Oppilaskohtainen hinta on laskettu painotetulla oppilasmäärän keskiarvolla kevätlukukauden 2011 ja syyslukukauden 2011 yhteenlasketuista oppilasmääristä. Oppilashinnat on laskettu toimintakuluista. Mikäli ne laskettaisiin toimintakatteesta, tilanne muuttuisi lähinnä isojen koulujen kohdalta niin, että oppilaskohtainen hinta vielä hieman laskisi. (Esi- ja perusopetuksen perushinta vuonna 2011 on 6 710,31 6-15-vuotiasta asukasta kohden.) Eräjärven koulu (oppilaita vuosiluokilla 1-6 ka 54) - kokonaiskustannukset 8 300 /oppilas - kuljetuskustannukset 1 300 /oppilas Hirsilän koulu (oppilaita vuosiluokilla 1-6 ka 64) - kokonaiskustannukset 4 800 /oppilas - kuljetuskustannukset 150 /oppilas Holman koulu (oppilaita vuosiluokilla 1-2 ka 10) - kokonaiskustannukset 7 800 /oppilas - kuljetuskustannukset 600 /oppilas * Holman koulu (oppilaita vuosiluokilla 0-2 ka 16,5) - kokonaiskustannukset 6 500 /oppilas - kuljetuskustannukset 904 /oppilas Karpinlahden koulu (oppilaita vuosiluokilla 1-6 ka 61) - kokonaiskustannukset 6 800 /oppilas - kuljetuskustannukset 700 /oppilas Keskuskoulu (oppilaita vuosiluokilla 1-6 ka 215) - kokonaiskustannukset 4 600 /oppilas - kuljetuskustannukset 150 /oppilas Päilahden koulu (oppilaita vuosiluokilla 1-6 ka 20) - kokonaiskustannukset 6 200 /oppilas - kuljetuskustannukset 900 /oppilas Päilahden koulu (oppilaita vuosiluokilla 0-6 ka 21,5) - kokonaiskustannukset 6 400 /oppilas - kuljetuskustannukset 1 100 /oppilas Rovastinkankaan koulu (oppilaita vuosiluokilla 1-6 ka 169) - kokonaiskustannukset 5 300 /oppilas - kuljetuskustannukset 45 /oppilas * Holman koulun kustannusten laskentaa vaikeuttaa se, että kevätlukukauden 2011 0-2- luokkalaiset olivat yhdellä opettajalla ja syyslukukauden alusta 2011 esioppilaat ovat omana ryhmänään ja 1-2-luokkalaiset omanaan. 15

/oppilas kuljetus/oppilas Eräjärven koulu 8 300 1 300 Hirsilän koulu 4 800 150 Holman koulu 7 800 600 Karpinlahd.koulu 6 800 700 Keskuskoulu 4 600 150 Päilahden koulu 6 200 900 Rovastink.koulu 5 300 45 Koulut kokonaiskustannuksissa kalleusjärjestyksessä: 1. Eräjärven koulu erotus seuraavaan 500 - erotus halvimpaan 3 700 2. Holman koulu erotus seuraavaan 1 000 - erotus halvimpaan 3 200 3. Karpinlahden koulu erotus seuraavaan 600 - erotus halvimpaan 2 200 4. Päilahden koulu erotus seuraavaan 900 - erotus halvimpaan 1 600 5. Rovastinkankaan koulu erotus seuraavaan 500 - erotus halvimpaan 700 6. Hirsilän koulu erotus seuraavaan 200 7. Keskuskoulu 4.1. Holman ja Päilahden koulujen lakkautusten taloudelliset vaikutukset Kaupungin kiristyvässä taloustilanteessa on tarkkaan huomioitava mahdollisten lakkautusten taloudelliset vaikutukset. Yleinen kustannustaso nousee koko ajan ja kasvatus- ja opetuspalveluilla on mittavat investoinnit edessä lähitulevaisuudessa (Keskuskoulun peruskorjaus- ja laajennusremontti, Rovastinkankaan koulun laajennus ja Rovastinkankaan alueen päiväkodin rakentaminen). Toiminnan kustannustehokkuus korostuu ja tällöin tulee mietittäväksi oppilasmäärältään pienten yksiköiden tarkoituksenmukaisuus ja toiminnasta aiheutuvat kustannukset. On välttämätöntä miettiä vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotta koko kaupungin alueella pystytään palvelut tuottamaan laadukkaasti ja tehokkaasti. Oppilasennusteiden päivitykset osoittavat toistuvasti, että oppilasmäärät ovat nousussa keskusta-alueen tuntumassa ja muilla alueilla joko staattisia tai laskevia. Suurimmat opetustoiminnasta aiheutuvat kulut kouluille ovat henkilöstökulut, kiinteistökulut sekä kuljetuskustannukset. Nämä tekijät ovat siis ratkaisevimpina otettava huomioon harkittaessa jonkin yksikön toiminnan lopettamista. 4.1.1. Sopimus Oriveden kaupungin talouden tasapainottamiseksi Oriveden kaupunginhallitus on 14.4.2008 päättänyt sopimuksesta Oriveden kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Tasapainottamissopimuksessa sanotaan seuraavaa: Tämän sopimuksen tavoitteena on löytää keinot, joiden avulla Oriveden talous saadaan tasapainoon. Keinovalikoimaan tavoitellaan selkeästi rahamääräisesti laskettavia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat talouteen nopeasti sekä hitaammin vaikuttavia kehittämistoimenpiteitä, jotka varmistavat kehityssuunnan muuttumisen. Keinovalikoimasta rajattiin pois henkilökunnan lomautukset ja irtisanomiset. Kyseisenä aikana talouden tulee olla sellaisessa tasapainossa, joka turvaa kunnan palveluntuotannon. Tasapainottamisasiakirjassa on ennustettu kaupungin väestöllisen huoltosuhteen heikkenemistä ja kaupungin nettomenojen muutosta niin, että vuoteen 2010 ja 2015 kaupungilla olisi tilaisuus sopeuttaa palvelutuotanto-organisaatiotaan ja alkaa kasvattaa sitä uudelleen vuoteen 2025, jolloin vuotuisten nettomenojen voidaan olettaa kasvaneen vuoden 2005 tasosta, vuoden 2005 rahanarvossa noin kaksi miljoonaa euroa. Suurimmat rakenteelliset muutokset palvelusektoreilla tarkoittavat sitä, että opetukseen voitaisiin kohdentaa jopa 600 700 000 euroa nykytasoa vähemmän varoja, päivähoitoon 200 400 000 euroa lisää varoja. 16

Tilanne on kaupungin palvelurakenteen suuntaamisen kannalta haastava: toisaalta on pystyttävä purkamaan lasten ja nuorten tarvitsemia palveluita vanhusten palveluiden hyväksi ja keskittämään palveluita sinne, missä niitä tarvitaan juuri nyt ja aivan lähitulevaisuudessa. Nykyisellä tulo/meno rakenteella kaupungilla ei ole mahdollisuuksia järjestää palveluita tasaisesti kaikissa kaupungin osissa. Palveluntuotantoa on keskitettävä sinne, missä väestö on. On luotettava siihen, että Oriveden sijainti on niin hyvä, että kaupunki saa tarvitessaan palveluja tuottavia työntekijöitä silloin, kun tilanne on akuutti. Varautuminen sillä tavalla, että organisaatiossa pidetään työntekijöitä ja palvelurakenteita varmuuden vuoksi ei ole mahdollista. Valmistelu- ja päätöksentekotilanne on myös oppilasmäärien kehityksen suhteen haastava kaupungin asukasluvun käännyttyä kasvuun. Väestön kasvu keskittynee kuitenkin taajama-alueille ja niiden välittömään läheisyyteen, eikä kyläkouluverkoston vahvistaminen ole enää perusteltua siitäkään huolimatta, että kylille voi muuttaa yksittäisiä asukkaita. Pysyvä peruste kylille muuttamiseen ei voi enää uskottavasti olla kyläkoulujen säilyminen nykyisellään. Talouden tasapainottamishankkeissa joudutaan lähes poikkeuksetta puuttumaan kouluverkkoon, joka myös Orivedellä on laaja ja vaikuttaa koulujen lukumäärän ja sijoittelun perusteella kunnan koko ja kasvualueet huomioon ottaen epätarkoituksenmukaiselta. Koulukysymys on aina tunteisiin vetoava ja esimerkki suuremman ryhmän intressistä suhteessa pienempään ryhmään. Pienten kyläkoululaisten vanhemmat ja isovanhemmat pitävät lähellä olevaa kyläkoulua ainoana oikeana paikkana lapsilleen, he ovat usein valmiita jopa hyväksymään lakisääteistä vaatimattomammat palveluolosuhteet oppilaille, jos kyläkoulu saataisiin säilytettyä. Vanhempien on kuitenkin muistettava, että liian pienet kouluyksiköt voivat lopulta toimia lasten hyvinvointia vastaan vanhemmille mukava koulun läheisyys voi olla poissa lapsen pedagogisesta hyvinvoinnista, vastaavasti lain tarkoituksena on suojella kuntalaisia epätarkoituksenmukaiselta käyttäytymiseltä, tämän vuoksi koulujen opetuksen ja koulunkäynnin resursoinnin on oltava normeeratulla tasolla. Lisäksi epätarkoituksenmukainen kouluverkko kuluttaa resursseja sieltä, missä niitä tarvitaan suhteessa enemmän vielä suuremmalle oppilasmäärälle. Kaupunginvaltuusto on tehnyt periaatepäätöksen siitä, että koulu suljetaan, kun sen oppilasmäärä alittaa 20 oppilasta. Kouluverkkosuunnitelman valmistelussaan ohjausryhmä ei pitänyt tarkoituksenmukaisena noudattaa ehdotonta 20 oppilaan rajaa viitaten edellisessä kappaleessa esitettyihin perusteluihin. Ohjausryhmä piti kuitenkin hyvänä sitä, että kunkin koulun oppilasmäärän tulee perustua koulun oppilaaksiottoalueella asuvien peruskouluikäisten määrään. Kouluverkon järjestelyssä päätökset on tehtävä ennakoiden tulevaisuutta riittävän pitkälle. Kunakin vuonna (helmi-maaliskuussa) tapahtuvan kouluun ilmoittautumisen perusteella ja jälkeen tehtävillä päätöksillä koulun mahdollisesta lakkauttamisesta saman vuoden syyslukukauden alussa ei luoda vakavaa perustaa koulun toiminnalle. Se ei mahdollista myöskään kylän itsensä pitkäjänteistä kehittämistyötä. Pitkäjänteinen suunnittelu mahdollistaa sekä kaupungin koulutoimessa tarvittavat järjestelyt että kyläyhteisön varautumisen uuteen tilanteeseen riittävän ajoissa. 4.1.2. Holman koulun lakkautuksen taloudelliset vaikutukset Holman koulussa työskentelee lukuvuonna 2011 2012 yksi luokanopettaja vuosiluokilla 1-2 ja yksi esiopettaja esiopetusryhmässä. Holman koulun kiinteistössä toimii lisäksi vuoropäiväkoti. Holman koulun kiinteistön kuntoa ja tarkoituksenmukaisuutta on arvioitu tarkemmin kappaleessa 5.1. 17

Mikäli Holman koulu lakkautetaan, saavutetaan sillä seuraavat säästöt vuositasolla: luokanopettajan virka 39 000 (päätoiminen tuntiopettaja luokanopetuksessa) esiluokanopettajan tehtävä 20 400 (65% hlö:n palkkauskuluista) kiinteistökulut * 33 000 (koulun osuus) yhteensä (* 92 400 ) / 59 400 * Holman koulun kiinteistökulujen kohdalla on huomioitava, että kulut eivät kokonaisuudessaan katoa vaan ne pääasiassa vain siirtyvät päivähoidon maksettavaksi. Jonkin verran lasten väheneminen saattaa kiinteistökuluihinkin vaikuttaa laskevasti. Holman koulun kohdalla koulukiinteistöä ei ole mahdollista myydä niin kauan kuin siinä on vuoropäiväkoti. Vuoropäiväkoti on tarkoitus tulevaisuudessa sijoittaa Rovastinkankaan alueelle rakennettavaan uuteen päiväkotiin, joten kiinteistön myynti saattaa tulla mahdolliseksi tulevaisuudessa, jolloin kaupunki voi saada siitä myyntituloja. 4.1.3. Päilahden koulun lakkautuksen taloudelliset vaikutukset Päilahden koulussa työskentelee lukuvuonna 2011 2012 kaksi luokanopettajaa vuosiluokilla 0-6. Päilahden koulun kiinteistössä toimii koulun lisäksi ryhmäperhepäiväkoti, jossa on kaksi hoitajaa. Mikäli Päilahden koulu lakkautetaan, saavutetaan sillä seuraavat säästöt vuositasolla: kaksi luokanopettajan virkaa 78 000 (luokanopettaja ja päätoiminen tuntiopettaja luokanopetuksessa) kiinteistökulut 28 800 säästöä ruokahuollossa 2 100 lisäkustannuksia kuljetuksista - 10 000 yhteensä 98 900 Lisäksi Päilahden koulun osalta kaupungin on mahdollisuus saada myyntituloja myymällä koulukiinteistö. 18

5. Kiinteistöjen tarkastelua Kouluverkkoratkaisuja mietittäessä nousevat myös kiinteistöt usein ratkaisevaan asemaan. - Millainen on kiinteistön yleiskunto? - Kuinka paljon ja kuinka mittavia korjauksia ja remontteja kiinteistöön tullaan tulevina vuosina tarvitsemaan? - Täyttääkö kiinteistö koulurakennukselle asetetut vaatimukset? - Onko vanhan koulukiinteistön korjaaminen kannattavaa ja järkevää? Aluehallintovirasto on tehnyt työsuojelutarkastukset Holman ja Päilahden kouluihin keväällä 2011 (Holma 28.4.2011 ja Päilahti 31.5.2011). Kuntotarkastaja Hämeen talokatsastus on tehnyt kouluihin kuntotarkastukset ajalla 3.10. 13.10.2011. 5.1. Holman koulu (liitteet 2 ja 3) Holman koulu on kaksikerroksinen, 1930-luvun loppupuolella rakennettu koulurakennus. Se on vanha, hirsirunkoinen, puuvuorattu talo, jonka alkuperäisten hirsien ikää ei ole arvioitu, koska rakennus on siirretty Hirsilästä nykyiselle paikalleen. Työsuojelutarkastuksessa 28.4.2011 tarkastaja Soili Saarela kiinnitti erityisesti huomiota työtilojen riittävän tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen ilmanvaihtoon. Kuntotarkastuksen mukaan ilmanvaihdossa ei havaittu vaurioita. Korvausilman osalta oli merkintä, että mikäli ikkunat tiivistetään liimapaperilla tms. suositellaan, että pieni osa ikkunoista jätetään tiivistämättä korvausilman saannin varmistamiseksi. Oriveden kaupungin investointiohjelmaan on merkitty Holman koulun ilmastoinnin uusimiseen 120 000 vuodelle 2015. Merkittävimmät kuntotarkastuksessa esille tulleet korjaustarpeet ovat Holman koululla vesikaton sammaloitumiseen ja julkisivun kunnossapitämiseen tähtäävät korjaustoimet. Merkittävä osuus rakennuksen julkisivusta koostuu suurista ikkunapinnoista, jotka ovat nykyisen mittapuun mukaan teknisen käyttöikänsä loppupuolella. Oriveden kaupungin investointiohjelmaan on Holman koulun ulkomaalaukseen ja ikkunoiden uusimiseen merkitty 25 000 vuodelle 2013. Tärkeimmät jatkotutkimustarpeet Holman koulun kiinteistön osalta ovat matalan puisen alapohjan kuntoon liittyvät lisätutkimustarpeet, joita tarkastuksessa ei tehty, koska tutkimuksissa jouduttaisiin rikkomaan rakennetta käytössä olevissa tiloissa. Tällainen tarkempi kuntotutkimus tulisi ajoittaa peruskorjausremontin yhteyteen ja sellaiseen ajankohtaan, jolloin tilat eivät ole oppilas- ja päivähoitokäytössä. Kuntotarkastaja, projektiarkkitehti Jyri Tolkin mukaan Holman koulu on teknisen käyttöikänsä sekä käyttäjäkyselyiden perusteella ja aistinvaraisesti tarkastettuna hyvässä kunnossa. Käyttäjien palautteen mukaan koulun suurimpana ongelmana on sisäilman laatu sekä meluhaitat. Nämä liittyvät enemmänkin siihen, että kiinteistössä on liikaa ihmisiä päivittäin sen kokoon ja kuntoon suhteutettuna. 5.2. Päilahden koulu (liitteet 4 ja 5) Päilahden koulu on kaksikerroksinen 1927 rakennettu koulurakennus. Se on vanha, hirsirunkoinen ja puuvuorattu talo. Työsuojelutarkastuksessa 31.5.2011 tarkastaja Soili Saarela ei nostanut esiin kiinteistön kannalta oleellisia asioita muuta kuin huomion riittävästä, työn edellyttämästä valaistuksesta. 19

Merkittävimmät kuntotarkastuksessa esiin tulleet korjaustarpeet Päilahden koulun osalta ovat vesikaton pinnoitteen irtoamisesta johtuva pinnoitus tai peltien vaihto lähinnä korroosion takia. Välitöntä riskiä vuodoista katolla ei kuitenkaan ole. Myös puujulkisivun kunnossapitämiseen tähtäävät korjaustoimenpiteet ovat tärkeitä. Kuten Holman koululla, ei myöskään Päilahden koululla päästy tutkimaan alapohjaa kunnolla, koska rakennetta olisi jouduttu rikkomaan käytössä olevissa tiloissa. Alapohjan kunnosta ei siis saatu täyttä varmuutta. Kuntotarkastajan mukaan Päilahden koulu on teknisen käyttöikänsä sekä käyttäjäkyselyiden perusteella ja aistinvaraisesti tarkastettuna hyvässä kunnossa. Käyttäjien puolelta merkittävin kiinteistöön liittyvä ongelma on tilojen riittämättömyys ei ole liikunta- eikä käsityötiloja. 20

6. Huoltajien palaute Kouluverkon selvitystyöryhmä teki Holman ja Päilahden koulujen huoltajille kirjallisen kyselyn, jolla pyrittiin kartoittamaan huoltajien näkemyksiä koulusta ja sen tulevaisuudesta. Holman koulun huoltajista kyselyyn vastasi yhdeksän (9) huoltajaa ja Päilahden koulun huoltajista 13. Pääasiassa kyselyihin oli paneuduttu huolella. Oppilaiden huoltajat kokivat selvästi tärkeäksi, että heitä kuullaan asiassa. Kyselyjen vastauksista laadittiin yhteenvedot (liitteet 6 ja 7). Selvitystyöryhmä piti kokouksen kummallakin koululla (Holma 21.9.2011 ja Päilahti 11.10.2011). Näiden kokousten aluksi huoltajilla oli mahdollisuus keskustella selvitystyöryhmän jäsenten kanssa kyselyiden yhteenvedoista sekä muista kouluverkkoselvitykseen liittyvistä, mieltä askarruttavista asioista. Holman koululla huoltajia oli paikalla seitsemän ja Päilahden koululla 15. Keskustelu oli molemmilla kouluilla aktiivista ja kantaaottavaa. 6.1. Huoltajien kyselyjen vastaukset/ Holman koulu (liite 6) Yhteenvetona Holman koulun huoltajien kyselyiden vastauksista voisi sanoa, että kaikki oppilaiden huoltajat haluavat Holman koulun jatkavan toimintaansa nykyisellä mallilla. Pienellä koululla on paljon vahvuuksia ja mahdollisuutta yksilölliseen opetukseen sekä turvallista ja luonnonläheistä ympäristöä pidetään tärkeinä arvoina. Muutama vanhempi tunnisti koulun heikkouksiksi ahtaat tilat, ilmanvaihdon ongelmat sekä epävarmuuden ilmapiirin vuodesta toiseen koulun tulevaisuuteen liittyen. Suurimpina uhkakuvina, jos koulu lakkautettaisiin, pidettiin suuria luokkakokoja, koulukiusaamisen lisääntymistä, ongelmien hankalampaa esille tuloa sekä turvattomuutta. Pari vanhempaa kuitenkin totesi vastauksissaan, että osa näistä tuntemuksista saattaa olla vain ennakkoluuloja. Tärkeimpinä työryhmän huomioitavina asioina huoltajat pitivät kuljetusasioita, lapsen etua, todellisia taloudellisia säästöjä ja ns. inhimillisiä säästöjä. He toivovat Oriveden profiloituvan lapsiystävällisenä, erilaisia kouluvaihtoehtoja tarjoavana paikkakuntana, jossa säästöjä ei haeta lasten kustannuksella. 6.2. Huoltajien kyselyjen vastaukset/ Päilahden koulu (liite 7) Myös Päilahden koulun huoltajien kyselyjen vastauksista voisi yhteenvetona sanoa, että kaikki huoltajat haluavat Päilahden koulun jatkavan toimintaansa nykyisellä mallilla. Koululle löydettiin paljon vahvuuksia, joista eniten nousivat esille yhteisöllisyys, ympäröivä luonto ja välituntipiha, yksilöllisyyden huomiointi, turvallisuus, tuttuus henkilöstön ja vanhempien kesken sekä kiusaamisen vähäisyys. Heikkouksia löydettiin vain vähän. Niistä merkittävimpinä nousivat esille liikunta- ja käsityötilojen puuttuminen, oman keittiön puuttuminen ja tuontiruoka sekä koulun vähenevä oppilasmäärä. Suurimpina uhkakuvina mahdollisen lakkautuksen kohdatessa pidettiin lapsen hyvinvoinnin heikkenemistä isoissa kouluissa, suuria luokkakokoja, lapsen sopeutumista uuteen kouluun sekä ylipäätään tällaista kehityssuuntaa. Päilahden koulun oppilaiden huoltajat haluavat selvitysryhmän huomioivan ennen kaikkea oppilaiden kuljetusmatkojen ja sitä myöten koulupäivien pitenemisen, suuret ryhmäkoot, todelliset säästöt sekä perheiden asiointisuunnat. He myös toivovat ryhmän miettivän muita vaihtoehtoja koulun lakkauttamiselle. Seuraavassa kappaleessa on käsitelty Päilahden koulun vanhempainyhdistyksen tuomien vaihtoehtojen mahdollisuutta ja realistisuutta. 21

6.3. Päilahden koulun vanhempainyhdistyksen ehdotukset Päilahden koulun tulevaisuudesta vaihtoehtona koulun lakkautukselle Päilahden koulun vanhempainyhdistys ry on lähettänyt 21.9.2011 kouluverkon selvitystyöryhmälle ja kaupunginvaltuutetuille sekä kaupunginjohtajalle sähköpostin, jossa he esittävät työryhmän käsiteltäväksi vaihtoehtoisia ratkaisuja Päilahden koulun lakkauttamiselle. Vanhempainyhdistyksen esitykset on merkitty kursiivilla. Työryhmä käsittelee tässä kappaleessa vaihtoehdot ja antaa niihin oman näkemyksensä. Vaihtoehto 1. Koulun profiloituminen: opetukseen ympäristö- ja luontopainotus ja teemaksi kestävä kehitys - Vihreä lippu-hankkeen käynnistäminen - Koulun maaseutu- ja luontoympäristön hyödyntäminen (yhteys viljelijöihin ja karjankasvatustiloihin) Koulujen profiloituminen on yleistynyt jonkin verran viime vuosien aikana, mutta pääosa Suomen perusopetusta tarjoavista kouluista on ns. yleiskouluja. Profiloituminen hyvien, yleisesti tunnustettujen ja yhteiskunnan myönteistä kehitystä tukevien arvojen mukaisesti voisi tuoda koululle lisäarvoa. Ainakin se toisi todennäköisesti näkyvyyttä ja julkisuutta ja vaikuttaisi näiden asioiden painottamiseen koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja koulun kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksen ohjelma. Lisäksi Vihreä lippu on kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki. Ohjelman kriteerit täyttävä osallistuja saa ohjelman tunnuksena toimivan vihreän lipun käyttöoikeuden kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vihreän lipun ohjelmaan osallistuminen maksaa n. 250 / vuosi. Tämä vaihtoehtona koulun lakkauttamiselle tarkoittaisi sitä, että kaupunki sitoutuu ylläpitämään Päilahden koulun toimintaa ympäristö- ja luontopainotteisena peruskouluna. Merkittäviä lisäkuluja tästä ei tule Päilahden koululle, mutta se ei myöskään vähennä perusopetuksen kustannuksia. Tässä on kyse arvovalinnasta ja tähän sitoutuminen tarkoittaisi sitä, että myöskään muut perusopetuksen koulut eivät joutuisi tämän vaihtoehdon maksajiksi, vaan mahdolliset säästöt haettaisiin muulla tavoin tai niitä ei voitaisi perusopetukselta vaatia. Tällöin valtuusto hyväksyy sen, että tietynlaisen opetusmuodon ylläpito aiheuttaa kustannuksia perusopetuksen tulosalueelle. Tätä vaihtoehtoa tukemalla valtuusto poikkeaisi aiemmista linjauksistaan. Vaihtoehto 2. Päilahden ja Holman koulujen yhdistäminen - Holman suunnalta lapset kuljetettaisiin Päilahden kouluun - alkaen nykyisin Holmassa olevista ja tulevista oppilaista Tätä vaihtoehtoa tarkasteltaessa on huomioitava se, että Holman koulussa opiskelee tällä hetkellä seitsemän oppilasta, joiden lähikoulu ei ole Holman koulu vaan se on Keskuskoulu tai Rovastinkankaan koulu. Nämä oppilaat opiskelevat Holman koulussa sen vuoksi, että heillä on vuorohoidon tarve ja Oriveden kaupungissa vuorohoito on järjestetty Holman koululla olevassa vuoropäiväkodissa. Näiden lasten kohdalla on siis todennäköistä, että huoltajat haluavat heidät lähikouluihin sitten, kun vuorohoidon tarve poistuu. Taulukossa on Holman koulun ja Päilahden koulun yhdistetyt oppilasmäärät lukuvuodesta 2012 2013 alkaen. Taulukosta on otettu pois seitsemän Holman koulussa tällä hetkellä opiskelevaa oppilasta, joiden lähikoulu ei ole Holman koulu. 22