HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/ (72) SAIRAANHOITOPIIRI. Biomedicum Helsinki, luentosali 1, Haartmanink. 8, Helsinki

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (72) VALTUUSTO AIKA 16.12.2015 klo 09:00-13:50 Kokous keskeytetty klo 11.17-12:30 Kokous klo 12:30-13:50 PAIKKA Biomedicum Helsinki, luentosali 1, Haartmanink. 8, Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 28 KOKOUSASIOIDEN KÄSITTELYAIKATAULU 6 29 KOKOUKSEN AVAAMINEN 7 30 NIMENHUUTO JA ÄÄNILUETTELON HYVÄKSYMI- NEN 31 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAI- SUUS 8 9 32 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 10 33 ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA 11 34 INFOASIAT 12 35 ERON MYÖNTÄMINEN HYVINKÄÄN SAIRAANHOI- TOALUEEN LAUTAKUNNAN JÄSEN PAULA IRVALLE JA UUDEN JÄSENEN VAALI 36 ERON MYÖNTÄMINEN LOHJAN SAIRAANHOITO- ALUEEN LAUTAKUNNAN JÄSEN ISMO TURUSELLE JA UUDEN JÄSENEN VAALI 37 ERON MYÖNTÄMINEN LÄNSI-UUDENMAAN SAI- RAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN VARAJÄSEN PÄIVI SIRÉN-LAINEELLE JA UUDEN VARAJÄSE- NEN VAALI 38 ERON MYÖNTÄMINEN PSYKIATRISEN SAIRAAN- HOIDON LAUTAKUNNAN JÄSEN JESPER EKELUNDILLE JA UUDEN JÄSENEN VA- LINTA 39 OMAVELKAISEN TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN OY APOTTI AB:LLE 40 OMAVELKAISEN TAKAUKSEN VELALLISEN VAIH- TUMINEN TULORAJAT YLITTÄVIEN POTILAIDEN HOIDON TURVAAMISEKSI MERJANTIE 10:SSÄ 13 15 17 19 21 25

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 2 (72) 41 OMAVELKAISEN TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖ OY HYVINKÄÄN SAIRAALANMÄKI NI- MISELLE YHTIÖLLE 42 ESITYS KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2015 TALOUS- ARVION MUUTTAMISESTA, TUKIPALVELUYKSI- KÖIDEN SISÄISTEN ASIAKASPALAUTUSTEN PE- RIAATTEIDEN VAHVISTAMISESTA, TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA VUODEN 2015 POISTOSUUNNITELMAN MUUTTAMISESTA 43 ESITYS TUKIPALVELUIDEN LIIKELAITOSTEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMISESTA HUS-DESIKO LIIKELAITOKSEN TOIMIALAN OSALTA JA ESITYS LIIKELAITOKSEN PERUSPÄÄOMAN MUUTTAMI- SESTA 44 ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVIOKSI JA TA- LOUSSUUNNITELMAKSI 2016-2018 26 29 37 39 45 ILMOITUSASIAT 69

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 3 (72) OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Karhu Ulla-Mari 09:00-13:50 puheenjohtaja Könkkölä Kalle 09:00-13:50 I varapj. Äyräväinen Irene 09:00-13:50 II varapj. Lukkari Anna-Maija 09:00-13:50 varajäsen Ojanperä Ilkka 09:00-13:50 jäsen Hämäläinen Seija 09:00-13:50 jäsen Korkatti Juhani 09:00-13:50 jäsen Nukala Kari T. 09:00-13:50 jäsen Vuori Merja 09:00-13:50 jäsen Salli Päivi 09:00-13:50 jäsen Söderholm Sture 09:00-13:50 jäsen Veikanmaa Jouko 09:00-13:50 jäsen Muurinen Seija 09:00-13:50 jäsen Hallipelto Aatos 09:00-13:50 jäsen Anttila Maija 09:00-13:50 jäsen Lehtinen Pauliina 09:00-13:03 jäsen poistui klo 13:03 / 41 Pahlman Irma 09:00-13:50 jäsen Rantalainen Antti 09:00-13:50 jäsen Bergman-Auvinen Marie 09:00-13:50 jäsen Viljanen Barbro 09:00-13:50 jäsen Kakko Katri 09:00-13:50 jäsen Salo Maritta 09:00-13:50 jäsen Velin Raino 09:00-13:50 jäsen Kurkela Heikki 09:00-13:50 jäsen Lind Tuula 09:00-13:50 jäsen Pyykkölä Markku 09:00-13:50 jäsen Savilahti Marjatta 09:00-13:50 jäsen Gustafsson Stefan 09:00-13:50 jäsen Gammals Erik 09:00-13:50 jäsen Villikka Aino 09:00-13:50 jäsen Poikonen Piritta 09:00-13:50 jäsen Stenvall Patrik 09:00-13:50 jäsen Järvinen Anja 09:00-13:50 jäsen Helin Anna 09:00-13:50 jäsen poissa klo 12.30-12.45 / 35-41 Tilvis Reijo 09:00-13:50 jäsen Kalmi Petri 09:00-13:50 jäsen Tapiolinna Maiju 09:00-13:50 jäsen Kuisma Risto 09:00-13:50 jäsen Majuri Taina 09:00-13:50 jäsen Lindgård Stina 09:00-13:50 jäsen Eskola Tapani 09:00-13:50 jäsen Tasanko Jaana 09:00-13:50 jäsen Siggberg Björn 09:00-13:50 jäsen Oksanen Ari 09:00-13:50 jäsen Sundbäck Janica 09:00-13:50 jäsen Elo Tuula 09:00-13:50 jäsen Heinänen Salla 09:00-13:50 jäsen saapui klo 9.50 / 34 infoasiat Kuusisto Merja 09:30-13:50 varajäsen saapui klo 9.30 / 34 infoasiat Huvila Raimo 09:00-13:50 jäsen Kyyrö Marja 09:00-13:50 jäsen Niemi-Saari Mari 09:00-13:50 jäsen Noro Tiina 09:00-13:50 jäsen Waara Matti 09:00-13:50 jäsen

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 4 (72) Urho Ulla-Marja 09:00-13:50 hallituksen pj. Heinimäki Heikki 09:00-13:50 hallituksen jäsen Ikävalko Suzan 09:00-13:50 hallituksen jäsen Karma Pekka 09:00-13:50 hallituksen jäsen Laine Leena 09:00-13:50 hallituksen jäsen Luhtanen Leena 09:00-13:50 hallituksen jäsen Långvik Berndt 09:00-13:50 hallituksen jäsen Murto Pekka 09:00-13:50 hallituksen varajäsen Niemi Marika 09:00-13:50 hallituksen jäsen Oksanen Jari 09:00-13:50 hallituksen jäsen Ranki Risto 09:00-13:50 hallituksen jäsen Yltävä Harry 09:00-13:50 hallituksen jäsen Vuorento Reijo 09:42-13:50 hallituksen varajäsen Vanhanen Reetta 09:00-13:50 hallituksen varajäsen saapui klo 9.42 34 Lindén Aki 09:00-13:50 toimitusjohtaja Frostell Mari 09:00-13:50 talousjohtaja Kauppinen Ilkka 12:30-13:50 hallintojohtaja Lehtonen Lasse 09:00-13:50 hallintoylilääkäri Mäkijärvi Markku 09:00-13:50 johtajaylilääkäri Saukkomaa Johanna 09:00-13:50 viestintäpäällikkö Sonkeri Outi 09:00-13:50 henkilöstöjohtaja Vento Jaana 09:00-13:50 sihteeri POISSA Lamberg-Allardt Christel jäsen Svanfeldt Stefan jäsen ALLEKIRJOITUKSET Ulla-Mari Karhu puheenjohtaja Jaana Vento sihteeri

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 5 (72) PÖYTÄKIRJAN Pöytäkirja tarkastettu 30.12.2015 TARKASTUS Maritta Salo pöytäkirjantarkastaja Stefan Gustafsson pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin keskuskirjaamossa, NÄHTÄVÄNÄ Tynnyrintekijänkatu 1 C, Helsinki, 15.1.2016 21.12.2015 :t 39-41

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 6 (72) VALTUUSTO 28 16.12.2015 KOKOUSASIOIDEN KÄSITTELYAIKATAULU VALT 28 Päätös Puheenjohtajan ehdotuksesta hyväksyttiin seuraava kokouksen aikataulu: klo 9-10 klo 10-11 klo 11.00-11.45 klo 11.30-12.30 klo 12.30 Info-osuus Vs. toimialajohtaja Jarkko Pajarinen ja toimitusjohtaja Aki Lindénin esitykset Info-osuus Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Ryhmäkokoukset Lounas Kokous jatkuu

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 7 (72) VALTUUSTO 29 16.12.2015 KOKOUKSEN AVAAMINEN VALT 29 Puheenjohtaja avasi kokouksen.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 8 (72) VALTUUSTO 30 16.12.2015 NIMENHUUTO JA ÄÄNILUETTELON HYVÄKSYMINEN VALT 30 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoito piirin kuntayh tymän jäsen kuntien sekä Helsingin yli opiston valitse mat valtuus ton jäsenet ja heidän varajäsenensä se kä äänimäärät käyvät sel ville liitteenä 1 olevasta ääniluettelosta. Päätösesitys Valtuusto päättää hyväksyä ääniluettelon nimen huudon edellyt tämässä muodossa. Päätös Valtuusto hyväksyi ääniluettelon nimenhuudon edellyttämässä muodossa (ptk-liite 1).

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 9 (72) VALTUUSTO 31 16.12.2015 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS VALT 31 Kutsu valtuuston kokouksesta on lähetetty valtuuston jäsenille ja hallituksen jäsenille sekä tiedoksi jäsenkuntien kunnanhallituksille ja Helsingin yliopistolle kirjeitse, joka on lähetetty joulukuun 9. päi vänä 2015. Lisäksi kokouskutsu on ollut nähtävänä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän julkisten kuulutusten ilmoitustau lulla 9.-16.12.2015, Stenbäckinkatu 9, Helsinki. Valtuusto on perussopimuksen mukaan päätösvaltainen, kun vä hintään kaksi kolmannesta (2/3) sen jäsenistä on saapuvilla ja he edustavat vähintään puolta (1/2) kaikkien valtuuston jäsenten ko konaisäänimäärästä. Päätösesitys Valtuuston kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja pää tösvaltaiseksi. Päätös Valtuuston kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 10 (72) VALTUUSTO 32 16.12.2015 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN VALT 32 Päätösesitys Valtuusto valitsee kaksi jäsentä tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Päätös Valtuusto päätti valita pöytäkirjan tarkastajiksi Maritta Salon ja Stefan Gustafssonin.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 11 (72) VALTUUSTO 33 16.12.2015 ÄÄNTENLASKIJOIDEN VALINTA VALT 33 Päätösesitys Valtuusto valitsee kaksi jäsentä tämän kokouksen ääntenlaski joiksi. Päätös Valtuusto valitsi ääntenlaskijoiksi Tapani Eskolan ja Antti Rantalaisen.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 12 (72) VALTUUSTO 34 16.12.2015 INFOASIAT 21/00/02/00/01/2013 VALT 34 Trauma-Syöpäkeskushanke ylilääkäri Jarkko Pajarinen Toimitusjohtajan katsaus toimitusjohtaja Aki Lindén Sote-uudistus alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Päätösesitys Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 13 (72) VALTUUSTO 35 16.12.2015 ERON MYÖNTÄMINEN HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN JÄSEN PAULA IRVALLE JA UUDEN JÄSENEN VAALI 65/00/00/01/02/2013 VALT 35 Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsen Paula Irva on 29.10.2015 päivätyllä sähköpostilla pyytänyt eroa Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenyydestä henkilökohtaisista syistä ja paikkakunnalta muuton takia. Kuntalain 38 :n 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Perussopimuksen 10 :n mukaan hallituksen alaisena sairaanhoitopiirissä toimivat 4 :ssä mainittujen sairaanhoitoalueiden toimintaa varten valtuuston toimikaudekseen asettamat lautakunnat. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnassa on 9-13 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee yhden (1) lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Jäsenet lautakuntaan valitaan sairaanhoitoalueeseen kuuluvista kunnista. Lautakunnan kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi lautakunnan kokoonpano muodostetaan myös alueellisesti ja kielisuhteiden kannalta tasapuoliseksi siten, että jokainen jäsenkunta on edustettuna. Tätä sopimusmääräystä ei sovelleta jäseneen, joka valitaan muihin sairaanhoitoalueisiin kuuluvista kunnista HYKS-sairaanhoitoalueen lautakuntaan eikä Helsingin yliopiston nimeämään jäseneen. Tasa-arvolain 4,2 :n mukaisesti kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta valtuustoa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Valtuuston valitseman Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Annika Kokko, pj. Hyvinkää Kalle Hakala Hyvinkää Kaarina Wilskman Järvenpää Petri Ovaska Järvenpää Marjaana Manninen Mäntsälä Jari K. Sillanpää Mäntsälä Matti Uotila Nurmijärvi Marjukka Bruun-Vartia Nurmijärvi Maarit Porttinen, vpj. Hyvinkää Aarre Ahvenainen Hyvinkää Reijo Aitta Järvenpää Pentti Koivunen Tuusula Reijo Liinamaa Mäntsälä Tanja Luostarinen Nurmijärvi Terho Pursiainen Järvenpää Katri Kakko Järvenpää Maritta Kopsala Nurmijärvi Taru Järvimaa Hyvinkää

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 14 (72) VALTUUSTO 35 16.12.2015 Ali Mehmet Hyvinkää Thea Backlund Hyvinkää Heini Liimatainen Järvenpää Raija-Riitta Luiro-Piippo Hyvinkää Paula Irva Tuusula Kari Leppiaho Tuusula Reijo Tilvis Mäntsälä Eeva-Liisa Leino Järvenpää Hallitus Valtuusto päättää myöntää Paula Irvalle eron Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenyydestä, valita jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2013-2017 Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakuntaan Paula Irvan tilalle uuden jäsenen. Päätös Valtuusto päätti myöntää Paula Irvalle eron Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenyydestä, valita jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2013-2017 Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakuntaan Paula Irvan tilalle uudeksi jäseneksi Ulla Rosenqvistin.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 15 (72) VALTUUSTO 36 16.12.2015 ERON MYÖNTÄMINEN LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN JÄSEN ISMO TURUSELLE JA UUDEN JÄSENEN VAALI 65/00/00/01/02/2013 VALT 36 Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsen Ismo Turunen on 20.10.2015 päivätyllä sähköpostilla pyytänyt eroa Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenyydestä paikkakunnalta muuton takia. Kuntalain 38 :n 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Perussopimuksen 10 :n mukaan hallituksen alaisena sairaanhoitopiirissä toimivat 4 :ssä mainittujen sairaanhoitoalueiden toimintaa varten valtuuston toimikaudekseen asettamat lautakunnat. Jäsenet lautakuntaan valitaan sairaanhoitoalueeseen kuuluvista kunnista. Lautakunnan kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi lautakunnan kokoonpano muodostetaan myös alueellisesti ja kielisuhteiden kannalta tasapuoliseksi siten, että jokainen jäsenkunta on edustettuna. Tasa-arvolain 4,2 :n mukaisesti kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta valtuustoa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Valtuuston valitseman Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Tuija Sundberg, pj. Vihti Jaripekka Turtiainen Vihti Raimo Karjalainen Lohja Terttu Grönfors-Roos Lohja Aulis Stenholm Karkkila Paula Salapuro Karkkila Sirpa Kaisla Siuntio Rauli Nummenmaa Siuntio Pirjo-Leena Forsström, vpj. Lohja Iiro Jääskeläinen Lohja Marjo Hellgren Karkkila Tero Vepsäläinen Karkkila Ismo Turunen Siuntio Merja Juolahti Vihti Kari Hakala Lohja Arja Penttinen Lohja Laila Reikko Karkkila Pekka Halonen Siuntio Tiina Sivonen Karkkila Heidi Savolainen Karkkila Matti Pajuoja Lohja Gunilla Wikberg Lohja Merja Laaksonen Siuntio Sebastian Oksanen Lohja Markku Lehtonen Lohja Sari Metsäkivi Vihti

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 16 (72) VALTUUSTO 36 16.12.2015 Hallitus Valtuusto päättää myöntää Ismo Turuselle eron Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenyydestä, valita jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2013-2017 Lohjan sairaanhoitoalueen lautakuntaan Ismo Turusen tilalle uuden jäsenen. Päätös Valtuusto päätti myöntää Ismo Turuselle eron Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnan jäsenyydestä, valita jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2013-2017 Lohjan sairaanhoitoalueen lautakuntaan Ismo Turusen tilalle uudeksi jäseneksi Keijo Tarnasen.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 17 (72) VALTUUSTO 37 16.12.2015 ERON MYÖNTÄMINEN LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNNAN VARAJÄSEN PÄIVI SIRÉN-LAINEELLE JA UUDEN VARAJÄSENEN VAALI 65/00/00/01/02/2013 VALT 37 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan varajäsen Päivi Sirén-Laine on 12.11.2015 päivätyllä sähköpostilla pyytänyt eroa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan varajäsenyydestä paikkakunnalta muuton takia. Kuntalain 38 :n 3 momentin mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Perussopimuksen 10 :n mukaan hallituksen alaisena sairaanhoitopiirissä toimivat 4 :ssä mainittujen sairaanhoitoalueiden toimintaa varten valtuuston toimikaudekseen asettamat lautakunnat. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnassa on 9-13 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee yhden (1) lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Jäsenet lautakuntaan valitaan sairaanhoitoalueeseen kuuluvista kunnista. Lautakunnan kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi lautakunnan kokoonpano muodostetaan myös alueellisesti ja kielisuhteiden kannalta tasapuoliseksi siten, että jokainen jäsenkunta on edustettuna. Tätä sopimusmääräystä ei sovelleta jäseneen, joka valitaan muihin sairaanhoitoalueisiin kuuluvista kunnista HYKS-sairaanhoitoalueen lautakuntaan eikä Helsingin yliopiston nimeämään jäseneen. Tasa-arvolain 4,2 :n mukaisesti kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta valtuustoa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Valtuuston valitseman Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Erkki Rissanen, pj. Raasepori Päivi Sirén-Laine Raasepori Anja Roos Hanko Timo Riikkilä Hanko Seija Kähkönen Raasepori Kalervo Heinonen Raasepori Jari Wetterstrand Inkoo Barbro Viljanen Inkoo Eva Comét, vpj Raasepori Jorma Saaristo Raasepori Jouko Veikanmaa Hanko Ulf Lindström Hanko Niina Holmström Inkoo Gunnar Nyberg Inkoo Charlotta Wolff Raasepori Marko Reinikainen Raasepori

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 18 (72) VALTUUSTO 37 16.12.2015 Ira Enckell Raasepori Susanna Grönqvist Raasepori Pekka Tuunanen Hanko Veijo Ratilainen Inkoo Mikko Vainio Raasepori Birgitta Gran Hanko Roger Engblom Raasepori Marie Bergman-Auvinen Inkoo Eero Koli Hanko Riitta Rossi Raasepori Hallitus Valtuusto päättää myöntää Päivi Sirén-Laineelle eron Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan varajäsenyydestä, valita jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2013-2017 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakuntaan Päivi Sirén-Laineen tilalle uuden varajäsenen. Päätös Valtuusto päätti myöntää Päivi Sirén-Laineelle eron Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan varajäsenyydestä, valita jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2013-2017 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakuntaan Päivi Sirén-Laineen tilalle uudeksi varajäseneksi Tuula Öhmanin.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 19 (72) VALTUUSTO 38 16.12.2015 ERON MYÖNTÄMINEN PSYKIATRISEN SAIRAANHOIDON LAUTAKUNNAN JÄSEN JESPER EKELUNDILLE JA UUDEN JÄSENEN VALINTA 117/00/00/01/02/2013 VALT 38 Perussopimuksen 12 :n mukaan valtuuston toimikaudekseen asettama psykiatrisen sairaanhoidon lautakunta huolehtii hallituksen apuna psykiatrisen sairaanhoidon kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Lautakunnassa on yhdeksän (9) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Helsingin yliopistolla on oikeus nimetä lautakunnan jäsenistä yksi (1) jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee yhden (1) lautakunnan jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden (1) varapuheenjohtajaksi. Lautakuntaa valittaessa noudatetaan soveltuvin osin hallituksen kokoonpanoa koskevan 9 :n määräyksiä. Tasa-arvolain 4,2 :n mukaisesti kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta valtuustoa tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisestä syystä muuta johdu. Valtuuston valitseman psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Raija Meriläinen, pj Espoo Ilkka Kujala Järvenpää Jouni Vilkki Askola Mervi Ahola Hyvinkää Aira Suvio-Samulin Helsinki Frank Ryhänen Helsinki Kaarina Pärssinen, vpj Tuusula Tapani Harinen Espoo Ilkka Tynkkynen Helsinki Laura Lindeberg Helsinki Tiina Turkia Helsinki Eero Untamala Vantaa Mika Niikko Vantaa Leena Lauren Vantaa Benny Engård Lapinjärvi Anna-Lena Karlsson-Finne Kauniainen Jesper Ekelund HY Jouko Lönnqvist HY Jesper Ekelund on sähköpostitse 9.2.2015 pyytänyt eroa psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan jäsenyydestä uusien työtehtävien takia toisella paikkakunnalla. Helsingin yliopisto on sähköpostitse 20.8.2015 ilmoittanut, että se on nimennyt psykiatrisen sairaanhoidon lautakuntaan Jesper Ekelundin tilalle uudeksi jäseneksi Kirsi Suomisen.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 20 (72) VALTUUSTO 38 16.12.2015 Hallitus Valtuusto päättää myöntää Jesper Ekelundille eron psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan jäsenyydestä; ja valita jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2013-2017 psykiatrisen sairaanhoidon lautakuntaan Jesper Ekelundin tilalle uudeksi jäseneksi Kirsi Suomisen. Päätös Valtuusto päätti myöntää Jesper Ekelundille eron psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan jäsenyydestä; ja valita jäljellä olevaksi valtuustokaudeksi 2013-2017 psykiatrisen sairaanhoidon lautakuntaan Jesper Ekelundin tilalle uudeksi jäseneksi Kirsi Suomisen.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 21 (72) VALTUUSTO 39 16.12.2015 OMAVELKAISEN TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN OY APOTTI AB:LLE 248/00/04/00/2012 VALT 39 Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit, Kirkkonummen kunta, Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) sekä KL-Kuntahankinnat Oy ovat tehneet sopimuksen sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintayhteistyöstä. Hankinnan kohteena on kuntien ja HUS:n käyttöön tuleva sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Hankintayhteistyö on osa Apotti-hanketta. Hankkeen tarkoituksena on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja palveluja. Apotti-hankkeen yhtenä osana on asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. Apotti-hankkeen ohjausryhmä päätti kokouksessaan 9.1.2014 esittää mm., että asiakas- ja potilastietojärjestelmän tuotannonaikaista toimintaa varten perustetaan osakeyhtiö. Neuvottelut yhtiön omistuksen jakautumisesta ja osakassopimuksen sisällöstä käytiin vuoden 2014 ja kevään 2015 aikana. Valtuusto päätti 17.6.2015 hyväksyä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiin liittyviä palveluja omistajilleen omakustannushintaan tuottavan Oy Apotti Ab -nimisen osakeyhtiön (yhtiö) perustamisen yhdessä Helsingin kaupungin, Kauniaisten kaupungin, Kirkkonummen kunnan sekä Vantaan kaupungin kanssa. Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit sekä Kirkkonummen kunta tekivät kukin tahoillaan päätökset yhtiön perustamisesta ja yhtiö rekisteröitiin 15.7.2015. Yhtiön toimialana on tietojärjestelmäalan palvelutoiminta, ohjelmistojen ja laitteistojen hankinta, suunnittelu ja kehittäminen. Lisäksi yhtiö voi tarjota tietojärjestelmiin liittyvää konsultointia, koulutusta sekä tuki- ja käyttöpalveluita. Yhtiö toimii julkisista hankinnoista annetun lain mukaisena osakkeenomistajiensa sidosyksikkönä, jonka tarkoituksena on tuottaa palveluja yhtiön osakkeenomistajille. Yhtiön tarkoituksena on vastata hankittavan asiakas- ja potilastietojärjestelmän toteutuksesta, käyttöönotosta sekä tuotannon aikaisesta toiminnasta. Yhtiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä-, järjestelmäkehitys- ja tukipalveluita omistajilleen omakustannusperiaatteella. Yhtiö tukee omistajiaan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan muutoksessa sekä tehokkaiden yhtenäisten toimintamallien kehittämisessä. HUS omistaa yhtiön osakkeista 46 %. Muut omistajat Helsingin kaupunki (38 %), Kauniaisten kaupunki (0,5 %), Vantaan kaupunki (13 %) sekä Kirkkonummen kunta (2,5 %). Asiakas- ja potilastietojärjestelmän käytön on suunniteltu vastaisuudessa laajentuvan ja myöhemmin järjestelmän käyttäjiksi liittyvät HUS-alueen kunnat tulevat yhtiön osakkaiksi alkuperäisten osakkaiden sopimalla tavalla.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 22 (72) VALTUUSTO 39 16.12.2015 Hallitus päätti 21.9.2015 hyväksyä Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän osalta Epic Systems Corporationin tarjouksen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisestä asiakas- ja potilastietojärjestelmästä. Järjestelmähankinnan sopimus on määrä allekirjoittaa syksyn 2015 aikana, jolloin tarjouspyynnön ja hankintaa koskevien sopimusehtojen mukaisesti maksuposteihin sidotut maksut valitulle toimittajalle aloitetaan. Oy Apotti Ab:n toiminta rahoitetaan pääosin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP) tehtävillä maksuilla sekä pitkäaikaisilla lainoilla vuoteen 2020 asti. Vuosien 2016-2020 välillä lainojen osuuden arvioidaan kattavan 90 % yhtiön rahoitustarpeesta ja näin ollen SVOP -sijoitusten osuus olisi 10 %. Lainojen lyhennykset aloitetaan rahoituslaskelman mukaisesti vuonna 2020. Pitkäaikaisten rahalaitoslainojen vakuudeksi yhtiö tarvitsee osakkailtaan omavelkaiset takaukset omistusosuuksien suhteessa. Arvioitu lainan kokonaistarve on n. 202 milj. euroa, josta HUS:n omistuksen (tällä hetkellä 46 %) mukainen osuus on n. 92,8 milj. euroa. Takausvastuun jakautuminen nykyisten osakkaiden kesken on kuvattu esityslistan liitteenä olevassa rahoituslaskelmassa. Asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnan rahoittamiseksi on välttämätöntä, että kukin osakas myöntää yhtiölle omistusosuuttaan vastaavan omavelkaisen takauksen, koska yhtiöllä ei ole ulkopuolisten rahoittajien näkökulmasta vakuusarvoista varallisuutta. Koska lopullinen kokonaislainamäärä saattaa hieman kasvaa alustavista laskelmista, on tarkoituksenmukaista, että HUS:n omavelkainen takaus myönnetään enimmillään 99 milj. euron suuruisena, kuitenkin niin, ettei HUS:n omavelkainen takaus koskaan ylitä HUS:n omistusprosentin (tällä hetkellä 46 %) mukaista osuutta yhtiön kokonaislainamäärästä tai yksittäisistä lainoista. Tämän mukaisesti uusien osakkaiden tulee myöntää omistusosuuttaan vastaavan takauksen, missä yhteydessä tapahtuu muiden osakkaiden takausosuuksien tarkistaminen. HUS:n myönnettäväksi esitettävä takaus ei vaaranna sen kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Takaukseen ei myöskään sisälly kuntalaissa tarkoitettua merkittävää taloudellista riskiä. HUS:n edut turvataan seuraavassa esitetyillä ehdoilla. Takaus myönnetään enintään 31.12.2028 saakka. Takauksesta ei peritä vastavakuutta, ellei yhtiön omistuspohja muutu siten, että yli puolet sen osakkeista siirtyisi uudelle omistajalle, tai sen toiminnan tarkoitus (tuottaa omistajilleen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiin liittyviä palveluja) käynnissä olevan palvelurakenneuudistuksen seurauksena muuttuisi. Takauksesta voidaan periä vuosittain vähintään 0,5 %:n suuruinen takausprovisio edellä sanottujen yhtiön omistuspohjaan tai toiminnan tarkoitukseen liittyvien muutosten toteutuessa. Takausprovision määrä lasketaan takausvastuun kohteena olevan lainan jäljellä olevasta pääomasta per 31.12. ja maksetaan määräytymisajankohtaa seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 23 (72) VALTUUSTO 39 16.12.2015 Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen valtiontukea koskevan artiklan 107(1) mukaisesti tuki on kielletty, jos kaikki seuraavat kriteerit täyttyvät yhtäaikaisesti: (1) tuki on muodossa tai toisessa myönnetty valtion varoista; (2) tuki on valikoiva eli se suosii tiettyä yritystä tai tuotannon alaa; (3) tuki vaikuttaa kilpailuun vääristämällä tai uhkaamalla vääristää sitä; ja (4) tuella on kauppavaikutus eli se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Koska kyseessä on takauksen myöntäminen yhtiölle, jonka julkisyhteisöt ovat perustaneet hoitamaan niiden toimialaan kuuluvaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvää tehtävää, ja koska yhtiön tarkoituksena on tuottaa omakustannusperusteisia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasja potilastietojärjestelmiin liittyviä palveluja vain omistajilleen, eivät edellä esitetyt kriteerit 3-4 täyty. Kyseessä ei siten ole kielletty valtiontuki. Asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta on kilpailutettu julkisista hankinnoista annetussa laissa säädetyssä menettelyssä ja hankinta-asiakirjoissa on määritelty ne muut julkisyhteisöt, jotka voivat puitejärjestelyn perusteella ja yhtiön osakkaaksi tulemisen kautta käyttöönottaa järjestelmän. Yhtiö ei toimi lainkaan kilpailluilla markkinoilla, vaan se on perustettu ainoastaan toteuttamaan omistajilleen niiden yhteiseen tietojärjestelmähankintaan perustuvaa palvelua. Edellä mainituilla perusteilla takauspäätöksellä ei vääristetä tai uhata vääristää kilpailua, eikä takauspäätöksellä vaikuteta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Koska tukea koskevat kriteerit eivät sanotuin tavoin täyty, ei takauspäätöstä tehtäessä ole tarvetta selvittää enempää sitä, onko toimenpide markkinaehtoinen. Hallitus Valtuusto päättää a) myöntää Oy Apotti Ab:lle asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaa varten enintään 99 milj. euron määräisen Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omavelkaisen takauksen osana yhtiön yhteensä n. 202 milj. euron suuruista rahoitusjärjestelyä, yhtiön järjestelmähankintaa varten nostamien lainojen ja niiden korkojen, viivästyskorkojen sekä mahdollisten perimiskulujen kattamiseksi. Takauksen voimassaoloaika on rajoitettu enintään 31.12.2028 saakka; b) ettei HUS:n omavelkainen takaus koskaan ylitä HUS:n omistusprosentin mukaista osuutta taattavien rahoitusjärjestelyjen kokonaismäärästä tai yksittäisistä lainoista/ järjestelyistä; c) että HUS pidättää oikeuden vaatia vastavakuuksia siinä tilanteessa, että yhtiön omistuspohja muuttuu siten, että yli puolet sen osakkeista siirtyy uudelle omistajalle, tai sen toiminnan tarkoitus (tuottaa omistajilleen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiin liittyviä palveluja) käynnissä olevan palvelurakenneuudistuksen seurauksena muuttuu;

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 24 (72) VALTUUSTO 39 16.12.2015 d) että Oy Apotti Ab:lle myönnettävistä yksittäisistä omavelkaisista takauksista voidaan kohdassa c) mainituissa olosuhteissa periä vuosittain vähintään 0,5 %:n suuruinen takausprovisio, joka lasketaan takausvastuun kohteena olevan lainan jäljellä olevasta pääomasta per 31.12. ja maksetaan määräytymisajankohtaa seuraavan tammikuun loppuun mennessä; e) että em. päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit sekä Kirkkonummen kunta tekevät omalta osaltaan vastaavat, määrällisesti omien omistussuhteidensa mukaiset päätökset Oy Apotti Ab:n lainojen omavelkaisesta takaamisesta; f) valtuuttaa toimitusjohtajan ja talousjohtajan yhdessä allekirjoittamaan rahoituslaitosten lainatakaussopimukset; g) tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa. Päätös Esitys hyväksyttiin.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 25 (72) VALTUUSTO 40 16.12.2015 OMAVELKAISEN TAKAUKSEN VELALLISEN VAIHTUMINEN TULORAJAT YLITTÄVIEN POTILAI- DEN HOIDON TURVAAMISEKSI MERJANTIE 10:SSÄ VALT 40 HUS:n valtuusto päätti 16.6.2010 19, että HUS-kuntayhtymä antaa enintään 510 255 euron omavelkaisen takauksen VAV Asunnot Oy:n Merjantie 10:n ryhmäkotia koskevan Kuntarahoitus Oyj:n VAV Asunnot Oy:lle myöntämän lainan (nro 14828/10) vakuudeksi. VAV Asunnot Oy on Vantaan kaupungin 100 % omistama yhtiö. VAV Asunnot Oy on rakennuttanut ryhmäkodin, jonka hankesuunnitelman HUS:n hallitus hyväksyi 29.8.2005 143. Kuntayhtymä on vuokrannut talon VAV Asunnot Oy:ltä hengityshalvauspotilaiden asumistarkoitukseen. Kuntayhtymän omavelkaista takausta tarvittiin, koska kaksi asukaspaikkaa kuudesta muutettiin kuntayhtymän pyynnöstä vapaarahoitteisiksi, jotta ryhmäkotiin pystyttiin asuttamaan korkotukilainan ja avustuksen ehtojen varallisuusrajat ylittävät asukkaat. Antamalla omavelkaisen takauksen VAV Asunnot Oy:n tarvitseman vapaarahoitteisiin asukaspaikkoihin liittyvän lainan vakuudeksi HUS-kuntayhtymä varmistaa tarpeidensa mukaiset asukasvalinnat ja mahdollisimman edulliset vuokrakustannukset. VAV Asunnot Oy on muuttanut yhtiörakennettaan siten, että 1.6.2015 alkaen palvelutalokiinteistöt on siirretty uuteen VAV Hoivakiinteistöt Oy:öön, joka on VAV Asunnot Oy:n 100 % omistama tytäryhtiö. HUS-kuntayhtymä on allekirjoittanut 14.8.2015 vuokrasopimuksen Merjantie 10 asunnoista VAV Hoivakiinteistöt Oy:n kanssa. Myös VAV Asunnot Oy:n ryhmäkotiin kohdistuva Kuntarahoitus Oyj:n laina, jolle HUS-kuntayhtymä on myöntänyt omavelkaisen takauksen ja allekirjoittanut takaussitoumuksen 26.10.2010 (luoton numero 14828/10), siirtyy VAV Hoivakiinteistöt Oy:lle sen jälkeen, kun HUS:n valtuuston omavelkaisen takauksen velallisen vaihtumista koskeva päätös on lainvoimainen ja VAV Hoivakiinteistöt Oy on tehnyt päätöksen ottaa velka vastattavakseen sekä toimittanut tarvittavat asiapaperit Kuntarahoitukselle. Lainaa on jäljellä 382 695 euroa 30.11.2015 ja laina maksetaan takaisin viimeistään 8.11.2030. Kyseessä on vain lainan velallisen vaihtuminen ja lainan ehtoja ei miltään muilta osin muuteta. Takaussitoumuksen ehtoja ei myöskään muuteta muutoin kuin velallisen vaihtuminen VAV Asunnot Oy:stä VAV Hoivakiinteistöt Oy:ksi. Hallitus Päätös Valtuusto päättää hyväksyä takaussitoumuksessa mainitun velallisen vaihtamisen VAV Asunnot Oy:n tytäryhtiöksi VAV Hoivakiinteistöt Oy:ksi ja vahvistaa HUS-kuntayhtymän omavelkaisen takauksen olevan velallisen muuttumisen jälkeen edelleen voimassa sillä edellytyksellä, että Kuntarahoitus Oyj:n myöntämän lainan (nro 14828/10) ehtoja ei muilta osin muuteta ja velallisen vaihtumisesta esitetään HUS-kuntayhtymälle uusi allekirjoitettu velkakirja; tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa. Esitys hyväksyttiin.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 26 (72) VALTUUSTO 41 16.12.2015 OMAVELKAISEN TAKAUKSEN MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖ OY HYVINKÄÄN SAIRAALANMÄKI NIMISELLE YHTIÖLLE 141/10/03/02/01/2013 VALT 41 HUS-kuntayhtymä ja Hyvinkään kaupunki omistavat yhdessä Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäki -nimisen osakeyhtiön, jossa Hyvinkään kaupungilla on osake-enemmistö. Yhtiö omistaa Hyvinkään sairaalan yhteydessä olevan sairaalarakennuksen. HUS:n omistusosuus yhtiöstä on valtuuston 11.12.2014 28 tekemän päätöksen mukaisesti suunnatun osakeannin jälkeen 38,29 %. Hyvinkään kaupunki omistaa yhtiöstä 61,71 %. Valtuuston ao. päätöksessä HUS sitoutui takaamaan omistusosuuttaan vastaavan määrän yhtiön uudisrakentamishanketta varten tarvitsemasta enintään 62.000.000 euron määräisestä lainasta. Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäen toimesta tehdyssä, vuonna 2013 valmistuneessa yhteisrakentamisen hankeselvityksessä päädyttiin esittämään, että kiinteistöosakeyhtiö rakennuttaa Hyvinkään sairaalan yhteyteen uudisrakennuksen, johon tulee tilat HUS:n aikuisten akuuttivuodeosastolle ja lasten somatiikan yksikölle, yleissairaalapsykiatrialle, Hyvinkään nuorisopsykiatrialle, Nurmijärven mielialahäiriöpoliklinikalle ja Hyvinkään päiväosastolle. Hyvinkään kaupungin käyttöön tulee terveyskeskussairaalan 8 osastoa, kuntoutuspalvelut ja erityistyöntekijöiden tiloja, psykososiaalinen yksikkö (A-klinikka, psykiatrian yksikkö), tehostetun kotihoidon toimistotiloja sekä kotiutusyksikkö. Hallitus hyväksyi 11.3.2013 37 HUS:n ja Hyvinkään kaupungin välisen aiesopimuksen toimitilajärjestelyistä ja yhteistyöstä Hyvinkään sairaala-alueella. Aiesopimuksen hyväksymisen jälkeen hankkeesta laadittiin 16.10.2014 päivätty hankesuunnitelma. Uudisrakentamishanke toteutetaan kiinteistöyhtiön toimesta ja taseeseen. Uudisrakentamishankkeen yhteydessä toteutetaan kaksitasoinen pysäköintilaitos, johon voidaan sijoittaa noin 300 autopaikkaa. Aiesopimukseen verrattuna tietojärjestelmät ja -tekniikka sekä pysäköintilaitos ja niistä aiheutuvat kustannukset sisältyvät hankesuunnitelmaan. Omistajat ovat käsitelleet hanketta omissa päätöksentekoelimissään vuoden 2014 lopulla ja vuoden 2015 alussa. HUS on osaltaan päättänyt (1) hyväksyä hankesuunnitelman hankkeen toteutusta HUS:n käyttöön tulevien tilojen osalta sitovana suunnitelmana, (2) nimetä toimitusjohtaja Aki Lindénin tai hänen määräämänsä viranhaltijan edustamaan HUS-kuntayhtymää Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäen ylimääräisessä yhtiökokouksessa 26.11.2014, (3) merkitä ja maksaa Kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Sairaalamäen omistajilleen suunnatusta 3 milj. euron suuruisesta osakeannista 1.148.700 euroa, (4) sitoutua takaamaan omistusosuuttaan vastaavan määrän (38,29 %) Kiinteistöosakeyhtiön uudisrakentamishanketta varten tarvitsemasta enintään 62.000.000 euron määräisestä lainasta,

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 27 (72) VALTUUSTO 41 16.12.2015 (5) oikeuttaa hallintojohtaja Ilkka Kauppisen merkitsemään Kiinteistö Oy Hyvinkään Sairaalanmäen ylimääräisen yhtiökokouksen 26.11.2014 päättämässä suunnatussa osakeannissa mainituilla ehdoilla yhtiön osakkeet 4365 7274, 7322 8295 ja 15505 16865 eli yhteensä 5245 uutta osaketta; (6) hyväksyä osakassopimuksen, (7) hyväksyä toiminnallisen sopimuksen (8) hyväksyä maanvuokrasopimukset (9) hyväksyä tilavuokrasopimuksen sekä (10) valtuuttaa hallintojohtaja Ilkka Kauppisen tekemään solmittaviin sopimuksiin tarvittavat teknisluonteiset korjaukset ja täydennykset ja (11) oikeuttaa hallintojohtaja Ilkka Kauppisen ja sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saaren allekirjoittamaan kohdissa 6-9 mainitut sopimukset. Osakkaat kilpailuttivat yhdessä yhtiön tarvitseman lainan syksyllä 2015. Rahoittajaksi valittiin kiinteistöyhtiön hallituksen 27.10.2015 päätöksellä kokonaisedullisimman tarjouksen tehnyt Kuntarahoitus Oyj. Lainapääoma on enintään 62 milj. euroa, laina-aika 25 vuotta ja laina sidotaan 3 kk:n Euribor -korkoon. Lainan marginaali on 0,450 % ja 10 vuoden kuluttua 0,550 %. Viitekoron arvon alittaessa 0,00 prosentin määrän, on luoton viitekoron arvo tällöin 0,00 %. Myöskään luoton viitekoron ja marginaalin summa ei voi koskaan olla alle 0,00 %. Lainatarjous on voimassa 31.12.2015 asti ja omistajien lainatakauspäätösten tulee olla lainvoimaisia ennen lainan nostoa. Lainan suojaamisesta yhtiön hallitus päättää erikseen myöhemmin omistajien yhteistyössä määrittelemät suositukset huomioiden. Laina voidaan nostaa useammassa erässä rahoitustarpeen ajoittumisen mukaisesti. Ensimmäinen nosto arvioidaan tehtävän huhtikuussa 2016. Pitkäaikaisten rahalaitoslainojen vakuudeksi yhtiö tarvitsee osakkailtaan omavelkaiset takaukset omistusosuuksien suhteessa. HUS:n myönnettäväksi esitettävä takaus ei vaaranna sen kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Takaukseen ei myöskään sisälly kuntalaissa tarkoitettua merkittävää taloudellista riskiä. HUS-kuntayhtymän edut turvataan seuraavassa esitetyillä ehdoilla. Takauksesta ei peritä vastavakuutta, ellei yhtiön omistuspohja muutu siten, että yli puolet sen osakkeista siirtyisi uudelle omistajalle, tai sen toiminnan tarkoitus käynnissä olevan palvelurakenneuudistuksen seurauksena muuttuisi. Takauksesta voidaan periä vuosittain vähintään 0,5 %:n suuruinen takausprovisio edellä sanottujen yhtiön omistuspohjaan tai toiminnan tarkoitukseen liittyvien muutosten toteutuessa. Takausprovision määrä lasketaan takausvastuun kohteena olevan lainan jäljellä olevasta pääomasta per 31.12. ja maksetaan määräytymisajankohtaa seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen valtiontukea koskevan artiklan 107(1) mukaisesti tuki on kielletty, jos kaikki seuraavat kriteerit täyttyvät yhtäaikaisesti: (1) tuki on muodossa tai toisessa myönnetty valtion varoista; (2) tuki on valikoiva eli se suosii tiettyä yritystä tai tuotannon alaa;

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 28 (72) VALTUUSTO 41 16.12.2015 (3) tuki vaikuttaa kilpailuun vääristämällä tai uhkaamalla vääristää sitä; (4) tuella on kauppavaikutus eli se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Koska kyseessä on takauksen myöntäminen yhtiölle, jonka julkisyhteisöt ovat perustaneet hoitamaan niiden toimialaan kuuluvaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvää tehtävää, ja koska yhtiön tarkoitus on omistaa, hallinnoida ja ylläpitää omakustannusperusteisia sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä tiloja vain omistajilleen, eivät edellä esitetyt kriteerit 3-4 täyty. Kyseessä ei siten ole kielletty valtiontuki. Edellä mainituilla perusteilla takauspäätöksellä ei vääristetä tai uhata vääristää kilpailua, eikä takauspäätöksellä vaikuteta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Koska tukea koskevat kriteerit eivät sanotuin tavoin täyty, ei takauspäätöstä tehtäessä ole tarvetta selvittää enempää sitä, onko toimenpide markkinaehtoinen. Hallitus Valtuusto päättää, että 1. HUS-kuntayhtymä myöntää enintään 23.739.800,00 euron omavelkaisen takauksen Kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Sairaalanmäen enintään 62.000.000,00 euron lainalle HUS-kuntayhtymän omistusosuuden 38,29 % suhteessa. Taattava laina on Kuntarahoitus Oyj:n tarjoukseen perustuva laina, jonka laina-aika on 25 vuotta ja korkosidonnaisuus 3 kk:n Euribor -korko; 2. HUS-kuntayhtymä pidättää oikeuden vaatia vastavakuuksia siinä tilanteessa, että yhtiön omistuspohja muuttuu siten, että yli puolet sen osakkeista siirtyy uudelle omistajalle, tai sen toiminnan tarkoitus käynnissä olevan palvelurakenneuudistuksen seurauksena muuttuu; 3. Kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Sairaalanmäelle myönnettävistä yksittäisistä omavelkaisista takauksista voidaan kohdassa 2 mainituissa olosuhteissa periä vuosittain vähintään 0,5 %:n suuruinen takausprovisio, joka lasketaan takausvastuun kohteena olevan lainan jäljellä olevasta pääomasta per 31.12. ja maksetaan määräytymisajankohtaa seuraavan tammikuun loppuun mennessä; 4. em. päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että Hyvinkään kaupunki tekee omalta osaltaan vastaavan päätöksen Kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Sairaalanmäen lainan omistusosuuttaan vastaavasta (61,71 %) omavelkaisesta takauksesta; 5. se valtuuttaa toimitusjohtajan ja talousjohtajan yhdessä allekirjoittamaan lainatakaussopimukset; 6. se tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa. Päätös Esitys hyväksyttiin.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 29 (72) VALTUUSTO 42 16.12.2015 ESITYS KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2015 TALOUSARVION MUUTTAMISESTA, TUKIPALVELUYK- SIKÖIDEN SISÄISTEN ASIAKASPALAUTUSTEN PERIAATTEIDEN VAHVISTAMISESTA, TILIKAU- DEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA VUODEN 2015 POISTOSUUNNITELMAN MUUTTAMISESTA 238/02/02/00/01/2014 VALT 42 2015 talousarvion kuntayhtymätasoinen sitovuus Vuoden 2015 talousarvio hyväksyttiin HUS:n valtuustossa 11.12.2014 ja talousarvio sitovia taloudellisia tavoitteita päivitettiin HUS:n ja jäsenkuntien välisistä työnjaollisista muutoksista johtuen 29.4.2015 pidetyssä valtuuston kokouksessa. Kuntayhtymätasolla tuloslaskelmaosan sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetettiin kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin kehityksen huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Sitovilla nettokuluilla tarkoitetaan jäsenkunnille kohdistuvan erikoissairaanhoidon palvelutuotannon kuluja. Sitovat nettokulut ovat yhtä suuret kuin jäsenkuntien maksuosuus vähennettynä tilikauden tuloksella (alijäämä kasvattaa sitovia nettokuluja ja ylijäämä puolestaan pienentää sitovia nettokuluja). Kuntayhtymän rahoitusosan sitova tavoite on pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja pitkäaikaisten lainojen vähennysten enimmäismäärä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Taloussuunnittelukauden 2015-2017 tavoitteeksi asetettiin tasapainoinen talous. Vuoden 2015 tulostavoitteeksi vahvistettiin kuitenkin 1,5 milj. euron alijäämä, joka kohdistuu Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ensihoitotoimintaan. Taloussuunnitelmakausille asetettiin nollatulostavoite, jolloin vuosikate = poistot. Lokakuun lopussa päivitetty tavoitteellinen vuosiennuste pohjautuu tammi-syyskuun toteumatietoihin ja sen perusteella muodostettuun näkemykseen loppuvuoden kehityksestä, mm. palveluiden kysynnästä. Osa loppuvuoden aikana toteutettavista sopeutustoimenpiteistä tulee vähentämään erityisesti joulukuussa potilashoidon volyymia. Ennuste perustuu siihen oletukseen, että koko vuoden toimintavolyymi ylittää talousarvion sisältämän suunnitelman 4,1 % (tammi-lokakuussa toteutunut volyymi ylitti talousarvion 5,8 %). Vuosiennusteessa on huomioitu listatekstin alkuosassa mainitut talouden sopeuttamistoimenpiteet. Yhtymäjohdon tavoitteena on pitää sitovien nettokulujen talousarvioylitys mahdollisimman pienenä huomioiden kasvanut palveluvolyymi.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 30 (72) VALTUUSTO 42 16.12.2015 Tuloslaskelmaosan sitovien tavoitteiden päivitys ja perusteet Tammi - lokakuu 2015 oli toiminnallisesti talousarviota ja edellisvuotta vilkkaampi. Kokonaisuutena palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi kasvoi 4,2 % edelliseen vuoteen verrattuna ja se ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 5,8 %. Verrattuna edellisvuoteen on sekä NordDRG-tuotteiden kokonaislukumäärä + 5,2 %, että käyntituotteiden lukumäärä kasvanut. Käyntituotteiden kasvu oli somatiikassa 3,1 % ja psykiatriassa 4,3 %. Psykiatristen hoitopäivien lukumäärä on sen sijaan laskenut 5,7 % palvelurakenteen muutoksen ja avohoidon lisääntymisen johdosta. Kokonaisuutena avohoidon osuus on hieman noussut viime vuoden tasosta. Avohoidon osuus kokonaistuotannosta oli tammi-lokakuussa 42,2 %. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus on kehittynyt positiivisesti. Tammi-lokakuun toteutunut laskutus oli (127,7 milj. euroa) ja se ylitti talousarvion 12,2 milj. eurolla (+ 10,6 %) Elektiivisten lähetteiden määrä oli tammi-lokakuussa 2,4 % edellisvuoden määrää suurempi. Kuluvan vuoden tammi-lokakuussa oli kuitenkin yksi arkipäivä vähemmän kuin viime vuonna ja arkipäiväoikaisun jälkeen tammi-lokakuun elektiivisten lähetteiden vertailukelpoinen määrä on kasvanut +2,9 % viime vuodesta. Päivystyskäyntien määrä on laskenut - 0,3 % edellisvuodesta. Tammi-lokakuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 1,6 % ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 3,7 % eli 45,1 milj. euroa. Toteutunut kumulatiivinen talousarvioylitys johtuu pääasiassa volyymin kasvusta aiheutuvasta toiminnan kulujen budjettiylityksestä. Kesäkuussa toteutettu jäsenkuntapalautus ei vaikuta sitoviin nettokuluihin. Tammi-lokakuussa toiminnan kulut (toimintakulut + poistot + rahoituskulut) ylittivät talousarvion 2,6 % eli 40,8 milj. euroa ja vastaavasti toimintavolyymi ylitti 5,8 % talousarvion. Tammi-syyskuun toteumatietojen perusteella kuntayhtymän eri yksiköissä laaditun vuosiennusteen mukaan tilikauden tulos on kuntayhtymätasolla muodostumassa 40,0 milj. euroa ylijäämäiseksi. Ennuste sisältää kesäkuussa toteutetun 25,0 milj. euron palautuksen jäsenkunnille. Ennusteen mukaan kuntayhtymän sitovat nettokulut ylittyvät 26,6 milj. eurolla (1,8 %) huhtikuussa päivitettyyn talousarvioon verrattuna. Päivitetyssä sitovien nettokulujen vuosiennusteessa on huomioitu tehostamistoimenpiteiden vaikutus. Vuosiennusteen toteutuminen edellyttää tehokasta kustannusten hallintaa loppuvuoden aikana. Toiminnan kulujen (toimintakulut + rahoituskulut + poistot) ennustetaan toteutuvan 2,7 % (52,1 milj. euroa) huhtikuussa päivitettyä talousarviota suurempina vaikka palvelutuotannon volyymin ennustetaan koko vuodelta ylittävän talousarvion 4,1 %.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 31 (72) VALTUUSTO 42 16.12.2015 Alla olevassa taulukossa on esitetty päivitetyn vuosiennusteen perusteella uusi esitys kuntayhtymän sitoviksi nettokuluiksi 2015 talousarviossa. TA 2015 (valtuusto 12/2014) TA 2015 (valtuusto 4/2015) Esitys TA 2015 (valtuusto 12/2015) Muutos-% TA 2015 (12/2015)/ TA 2015 (6/2015) Sitovat nettokulut Tuotto-/kuluryhmä (1 000 euroa) TP 2014 Toimintakulut 1 784 232 1 793 040 1 796 987 1 849 645 2,9 % + korkokulut 2 763 3 500 3 500 2 500-28,6 % + muut rahoituskulut 11 752 11 761 11 761 11 828 0,6 % + poistot 106 853 110 027 110 055 110 600 0,5 % =Toiminnan kulut 1 905 601 1 918 327 1 922 303 1 974 574 2,7 % - muut myyntituotot 41 077 39 199 39 226 43 028 9,7 % - maksutuotot 62 287 61 322 61 322 67 296 9,7 % - tuet ja avustukset 10 268 7 368 7 368 7 865 6,7 % - muut toimintatuotot 38 789 37 362 36 898 40 288 9,2 % - korkotuotot 1 031 517 500 570 13,9 % - muut rahoitustuotot 313 100 117 251 115,3 % = Toiminnan nettokulut 1 751 836 1 772 460 1 776 872 1 815 277 2,2 % - myyntituotot ulkokunnilta ja muilta 279 224 292 317 293 954 305 756 4,0 % = Sitovat nettokulut 1 472 612 1 480 143 1 482 918 1 509 521 1,8 % Muutos-% edellisestä vuodesta 4,4 % 0,5 % 0,7 % 2,5 % Muutos-% alkuperäisestä talousarviosta 0,2 % 2,0 % TA 2015 muutos, joka hyväksyttiin valtuuston huhtikuun kokouksessa, sisälsi Helsingin fysiatrian toiminnan siirron Hyks sisätautien ja kuntoutuksen tulosyksikön toiminnaksi, Helsingin kaupungin sairaala-apteekin lääkehuollon ja kliinisen farmasian palvelujen ensimmäisen osan siirron HUS-Apteekin toiminnaksi sekä vaativan erityistason saattohoidon siirtämisen Hyks-alueen kunnilta osaksi Hyks Syöpäkeskuksen tulosyksikön toimintaa. Liitteessä 2 on esitetty kuntayhtymän tilikauden tulosennuste yksiköittäin. Yhtymähallinnon antamien ohjeiden mukaisesti tulosalueet ja liikelaitokset laativat omat vuosiennusteet ennen tilinpäätöksen yhteydessä suoritettavia tukipalveluyksiköiden sisäisiä asiakashyvityksiä. Kuntayhtymän sisällä suoritettavilla, eri yksiköiden välisillä asiakashyvityksillä, ei ole vaikutusta kuntayhtymätasoisiin talouslukuihin. Sairaanhoitoalueiden toteutuneet tulokset pitävät sisällään kesäkuussa toteutetun 25,0 milj. euron jäsenkuntapalautuksen. Taulukossa on esitetty jäsenkuntapalautuksen jakautuminen sairaanhoitoalueittain. Liitteessä 2 on myös esitetty sitovien nettokulujen ennuste sairaanhoitoalueittain. Muiden kuntayhtymän yksiköiden taloudelliseksi tavoitteeksi ei ole asetettu sitovia nettokuluja. Sairaanhoitoalueiden yhteenlasketut sitovat nettokulut ylittävät vuosiennusteen perusteella huhtikuussa päivitetyn talousarvion 3,1 % (44,3 milj. euroa). Vuosiennusteen mukaan muista kuntayhtymän yksiköistä tulee sitoviin nettokuluihin 16,6 milj. euron positiivinen vaikutus verrattuna talousarvioon ja siten kuntayhtymätasolla sitovien nettokulujen ennusteen mukaiseksi talousarvoylitykseksi koko vuodelta muodostuu edellä esitetty 26,6 milj. euroa (1,8 %).

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 32 (72) VALTUUSTO 42 16.12.2015 Talousarvion investointiosan muutos Valtuusto hyväksyi 11.12.2014 ( 32) tulosalueiden investointien enimmäismääräksi vuonna 2015 yhteensä 147 milj. euroa. Liikelaitosten investoinnit olivat alkuperäisessä talousarviossa 19 080 000 euroa. Talousarvioon 2015 lisättiin valtuuston 29.4.2015 päätöksellä ( 9) 1,1 milj. euroa HUS-Asunnot Oy osakepääoman korottamiseen. Kokouksessa 17.6.2015 ( 23) valtuusto hyväksyi eräitä muita investointien tarkistuksia niin, että tulosalueiden investointien valtuustoon nähden sitova enimmäismäärä on vuoden 2015 talousarviossa ennen nyt esitettävää muutosta 150 750 000 euroa. Naistenklinikan lisärakennuksen laajennus ja peruskorjaus on laajimpia meneillään olevia investointeja HUS:ssa. Kesäkuun 2015 kokouksessa valtuusto hyväksyi hankkeen kustannusarvion nostamisen 48 milj. euroksi (aikaisemmin 42 milj.). Muutos johtui pääurakoitsijan vaihtumisesta työn ollessa kesken ja siitä, että rakennustyöhön tuli tämän vuoksi lisäkustannuksia ja merkittäviä viivästyksiä. Naistenklinikan hankkeelle on hallituksen vahvistamassa investointiohjelmassa varattu kuluvalle vuodelle 13,4 milj. euroa, mutta edelleen esiin tulleiden muutostöiden ja viivästysten vuoksi rahoitustarve jää 8 milj. euroon. Investointiohjelmaan on syyskauden aikana tullut myös eräitä muita hankkeiden ja niiden rahoituksen vuosijaon tarkistustarpeita. Ne liittyvät mm. valmistuvien hankkeiden laitevarusteluun. Tulosalueiden investointien määrä vuonna 2015 esitetään muutettavaksi oheisen taulukon mukaisesti 142 milj. euroksi. 1 000 euroina Alkuper. TA-muutos TA-muutoses. TA 2015 17.6.2015 16.12.2015 Yhtymähallinto Osakkeet ja osuudet 300 1 400 1 400 Lahjoitus lastensairaalaa varten 13 300 13 300 13 300 HUS-Tilakeskus Rakennushankkeet 77 750 83 740 76 800 Sairaanhoitoalueiden laitehankkeet HYKS-sairaanhoitoalue 32 870 29 670 27 400 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 380 240 250 Lohjan sairaanhoitoalue 670 670 650 Hyvinkään sairaanhoitoalue 1 300 1 300 1 300 Porvoon sairaanhoitoalue 430 430 400 Tietohallinto 20 000 20 000 20 500 Tulosalueet yhteensä 147 000 150 750 142 000 HUS-Apteekki 2 940 2 940 2 940 HUSLAB 3 600 3 600 3 600 HUS-Kuvantaminen 8 010 8 010 8 010 HUS-Desiko 1 940 2 110 2 110 HUS-Logistiikka 770 770 770 Ravioli 1 730 1 730 1 730 HUS-Servis 90 90 90 Liikelaitokset yhteensä 19 080 19 250 19 250 HUS-kuntayhtymä yhteensä 166 080 170 000 161 250

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 33 (72) VALTUUSTO 42 16.12.2015 Talousarvion 2015 rahoitusosan muutos Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi on asetettu pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja pitkäaikaisten lainojen vähennysten enimmäismäärä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Pitkäaikaisten lainojen lisäysten enimmäismääräksi määriteltiin talousarviossa 90,0 milj. euroa ja vähennysten enimmäismääräksi 10,2 miljoonaa euroa. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 50,0 milj. euroa ja lainojen lyhennykset toteutuvat alkuperäisen talousarvion mukaisina. Antolainauksen muutokset nettomääräisinä olivat alkuperäisessä talousarviossa - 5,3 milj. euroa. Antolainauksen muutokset tulevat toteutumaan tämänhetkisen arvion mukaan - 0,5 milj. eurona, kun antolainoja on nostettu 3,4 milj. euroa (TA2015 7,5 milj. euroa) ja antolainat lyhenevät 2,9 milj. eurolla (TA2015 2,2 milj. euroa). 3,4 milj. euron antolainan nosti talousarvion mukaisesti HUS-Kiinteistöt Oy. Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n ja Kiinteistö Oy HUS- Asunnot yhtiön ei ole tarvinnut nostaa niille talousarviossa varattua antolainaa. HUS-Kiinteistöt Oy maksaa marraskuussa ullakkotiloihin kohdistuneen lainan jäljellä olevan pääoman 0,4 milj. ennenaikaisesti takaisin 1 000 euro TA 2015 (Valtuusto 12/2014) Uusi esitys TA 2015 Antolainasaamisten lisäys - 7 500-3 400 Antolainasaamisten vähennys 2 245 2 869 Antolainauksen muutokset - 5 255-531 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 90 000 50 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 10 238-10 238 Tukipalveluyksiköiden sisäisten asiakaspalautusten periaatteet vuodelta 2015 Ylijäämäiseen tilikauden tulokseen yltävät tukipalveluyksiköt (liikelaitokset ja tulosalueet) suorittavat tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä HUS-Kuntayhtymän sisäisen asiakaspalautuksen, joka vastaa yksikön positiivista tilikauden tulosta. Kuntayhtymän sisäinen asiakashyvitys kohdistetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaisessa suhteessa tukipalveluyksikön sisäisille asiakkaille. Annettavassa asiakaspalautuksessa huomioidaan myös saadut asiakaspalautukset toiselta tukipalveluyksiköltä. Yhtymähallinnon tulosalueen toteutunut ylijäämä hyvitetään kokonaisuudessaan kuntayhtymän sisällä yhtymähallinnon toteutuneiden veloitusten suhteessa. Yksiköiden laatimissa vuosiennusteissa ei ole ohjeiden mukaisesti huomioitu HUS-kuntayhtymän sisäisiä asiakaspalautuksia. Ennen Yhtymähallinnon ylijäämän sisäistä palautusta tehdään potilasvakuutuksen tasauslaskelma. Potilasvakuutusmaksut on talousarviossa hyväksytyllä tavalla veloitettu asukaslukuperusteisesti jäsenkunnilta ja laskutus tasataan toteutuneita kustannuksia vastaavaksi tilinpäätöksen yhteydessä. Yhtymähallinnon ja ulkoisen tarkastuksen osalta ylijäämä palautetaan perittyjen veloitusten suhteessa.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 34 (72) VALTUUSTO 42 16.12.2015 Vuoden 2015 tuloksen käsittely Kuntayhtymän syyskuun toteumatietojen perusteella laadittu vuosiennuste päätyy 40,0 miljoonan euron ylijäämään. Ennusteessa on huomioitu kesäkuussa toteutettu 25,0 milj. euron palautus jäsenkunnille. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tulot muodostuvat jäsenkuntien palvelumaksuista ja kuntayhtymän muista tuloista. Kuntien palvelumaksut määräytyvät kuntien käyttämien palvelujen mukaan. Palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat määrää hallitus. Jotta jäsenkunnat voisivat sisällyttää omiin 2015 tilinpäätöksiinsä HUS:n palveluiden käyttöä koskevat oikeat luvut, esitetään, että valtuusto ennakolta päättää periaatteista, joita noudatetaan tilikauden tuloksen käsittelyssä. Ylijäämän palautus esitetään tehtäväksi seuraavasti: Sairaanhoitoaluekohtainen toteutunut ylijäämä kuntayhtymän sisäisten asiakaspalautusten jälkeen palautetaan jäsenkunnille palveluiden käytön suhteessa = euromääräinen jäsenkuntien maksuosuus Sairaanhoitoaluekohtaisesta toteutuneesta ylijäämästä vähennetään mahdollisten alijäämäisten tukipalveluyksiköiden tilikauden tulos sairaanhoitoaluekohtaisen palvelukäytön mukaisessa suhteessa. Tukipalveluyksikön toteutunut alijäämä jätetään ko. yksikköön. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kohdalla huomioidaan talousarviossa vahvistettu ensihoitotoiminnan alijäämä. Laskelmassa huomioidaan toteutunut ensihoidon alijäämä. Ensihoitotoiminnasta syntyvän alijäämän ylittävä tilikauden tulos palautetaan palveluiden käytön mukaisessa suhteessa jäsenkunnille Laskenta tehdään jäsenkunnittain koko vuoden tasolla ja syntyvästä palautettavasta summasta vähennetään kesäkuussa toteutetun palautuksen osuus Vuoden 2015 poistosuunnitelman muuttaminen Ylijäämän palautus jäsenkunnille ei vaikuta sitovien nettokulujen toteumaan. Toimintaprosessien kehittymisen ja muuttumisen johdosta poistosuunnitelmaan esitetään lisättäväksi vuonna 2015 kaksi uutta poistoluokkaa. HUS-Desikon käyttöön Sairaalasängyt 5 vuotta ja Raviolin käyttöön Ruoan esivalmistuslaitteet, kahvinvalmistuslaitteet, ruoankuljetuslaitteet (kuljetus- ja tekniikkavaunut) ja kylmälaitteet 7 vuotta.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 35 (72) VALTUUSTO 42 16.12.2015 Hallitus Valtuusto päättää muuttaa päätöksiään 29.4.2015 9 ja 17.6.2015 23 ja vahvistaa HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut 26,6 miljoonaa euroa talousarviota suurempina, jolloin talousarvion 2015 tuloslaskelmaosassa kuntayhtymän sitovien nettokulujen määrä on 1 509,5 miljoonaa euroa. tulosalueiden investointien määräksi vuonna 2015 enintään 142,0 milj. euroa, kuntayhtymän pitkäaikaisten lainojen lisäysten enimmäismääräksi 50,0 milj. euroa ja pitkäaikaisten lainojen vähennysten enimmäismääräksi 10,2 milj. euroa, sekä antolainauksen muutoksiksi enintään -0,5 milj. euroa. Valtuusto päättää oikeuttaa hallituksen tammikuussa 2016 hyvittämään jäsenkunnille vuoden 2015 sairaanhoitoaluekohtaisen ylijäämän vähennettynä tukipalveluyksiköiden alijäämällä toteutuneen kuntakohtaisen erikoissairaanhoidon palveluiden käytön mukaisessa suhteessa (= jäsenkuntien maksuosuus) siltä osin kuin sairaanhoitoaluekohtainen tulos on ylijäämäinen pois lukien Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, jonka osalta laskelmassa huomioidaan ensihoidosta syntyvä alijäämä. että poistosuunnitelmaan lisätään vuonna 2015 kaksi uutta poistoluokkaa HUS-Desikon käyttöön Sairaalasängyt 5 vuotta ja Raviolin käyttöön Ruoan esivalmistuslaitteet, kahvinvalmistuslaitteet, ruoankuljetuslaitteet (kuljetus- ja tekniikkavaunut) ja kylmälaitteet 7 vuotta. Asian käsittely Kokouksessa jaettiin pöydällle korjattu esityslistan liite 2. Aatos Hallipelto Maija Anttilan kannattamana esitti, että päätösesityksen kohta, jonka mukaan "valtuusto päättää oikeuttaa hallituksen hyvittämään jäsenkunnille vuoden 2015 sairaanhoitoaluekohtaisen ylijäämän..." muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Valtuusto päättää, että vuoden 2015 tuloksen käsittelystä päätetään vuoden 2015 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä." Puheenjohtaja totesi, että oli tehty hallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys, josta oli äänestettävä. Puheenjohtajan esityksestä hyväksyttiin äänestysjärjestys, jonka mukaan ne, jotka ovat hallituksen esityksen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat Aatos Hallipellon esityksen kannalla äänestävät EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 474 JAA ääntä ja 615 EI ääntä. Puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen Aatos Hallipellon esityksen äänin 615-474. Äänestyspöytäkirja on pöytäkirjan liitteenä 2.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 36 (72) VALTUUSTO 42 16.12.2015 Päätös Valtuusto päätti muuttaa päätöksiään 29.4.2015 9 ja 17.6.2015 23 ja vahvistaa 2HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut 26,6 miljoonaa euroa talousarviota suurempina, jolloin talousarvion 2015 tuloslaskelmaosassa kuntayhtymän sitovien nettokulujen määrä on 1 509,5 miljoonaa euroa. tulosalueiden investointien määräksi vuonna 2015 enintään 142,0 milj. euroa, kuntayhtymän pitkäaikaisten lainojen lisäysten enimmäismääräksi 50,0 milj. euroa ja pitkäaikaisten lainojen vähennysten enimmäismääräksi 10,2 milj. euroa, sekä antolainauksen muutoksiksi enintään -0,5 milj. euroa. Valtuusto päätti että vuoden 2015 tuloksen käsittelystä päätetään vuoden 2015 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. että poistosuunnitelmaan lisätään vuonna 2015 kaksi uutta poistoluokkaa HUS-Desikon käyttöön Sairaalasängyt 5 vuotta ja Raviolin käyttöön Ruoan esivalmistuslaitteet, kahvinvalmistuslaitteet, ruoankuljetuslaitteet (kuljetus- ja tekniikkavaunut) ja kylmälaitteet 7 vuotta.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 37 (72) VALTUUSTO 43 16.12.2015 ESITYS TUKIPALVELUIDEN LIIKELAITOSTEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMISESTA HUS-DESIKO LIIKELAITOKSEN TOIMIALAN OSALTA JA ESITYS LIIKELAITOKSEN PERUSPÄÄOMAN MUUTTA- MISESTA 618/00/01/02/2009 VALT 43 HUS-Desiko liikelaitos vastaa potilashoitoa tukevien laitos- ja välinehuoltopalvelujen tuottamisesta asiakkaiden parhaaksi. Liikelaitos osallistuu infektioiden torjuntatyöhön yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa ja siten vaikuttaa potilaan hoidon sujuvuuteen ja hoitoympäristön turvallisuuteen. Hyksin organisaatiomuutoksen valmistelun yhteydessä vuonna 2013 nousi esille kysymys välinehuoltoyksikön organisatorisesta asemasta. Välinehuolto on siinä määrin sairaanhoidollista toimintaa, että sen organisatorinen sijoittuminen nähtiin perustelluksi siirtää omana kokonaisuutenaan osaksi sairaanhoitotoimintaa. HUSin toimitusjohtaja päätti 16.10.2013 127 välinehuoltotoimintojen siirtämisestä HUS-Desikosta Hyksin ATekin tehtäväksi 1.1.2016 lukien. Muutoksella tavoitellaan yhtenäistä, potilaslähtöistä ja kustannustehokasta leikkaussalitoiminnan prosessia. Hyksin osuus välinehuollon palveluiden käytöstä tammi-lokakuussa 2015 oli 69,1 % (11,6 milj. euroa), josta Hyks ATeKin osuus oli 30,3 % (5,1 milj. euroa). HUS:n välinehuoltoyksikkö osana Hyks ATeK tulosyksikköä palvelee jatkossakin keskitettynä yksikkönä myös HUS:n muita tulosalueita ja liikelaitoksia sekä jäsenkuntien perusterveydenhuollon yksiköitä. Välinehuollon organisatorinen siirto aiheuttaa vähäisiä muutoksia tukipalveluiden liikelaitoksen johtosääntöön HUS-Desiko liikelaitoksen osalta: Johtosäännön 1 :n Tukipalveluiden liikelaitokset ja niiden toimialat alku kuuluu seuraavasti: Osana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatiota toimivat seuraavat neljä tukipalveluiden kunnallista liikelaitosta: HUS-Desiko Liikelaitos vastaa potilashoitoa tukevien laitos- ja välinehuoltopalvelujen tuottamisesta asiakkaiden parhaaksi. Liikelaitos osallistuu infektioiden torjuntatyöhön yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa ja siten vaikuttaa potilaan hoidon sujuvuuteen ja hoitoympäristön turvallisuuteen. Esityksenä on, että sanat laitos- ja välinehuoltopalvelujen korvataan ilmaisulla sairaalahuolto- ja laitoshygieniapalveluiden. Toimitusjohtajan päätöksellä 18.11.2015 144 HUS-Desikon välinehuollon henkilöstö siirtyy ensi vuoden alusta Hyksin ATek tulosyksikköön. Henkilöstöä siirtyy yhteensä 404 henkilöä. Siirtyvien välinehuollon henkilöiden lomapalkkavelka siirtyy HUS-Desikon taseesta HUS-kuntayhtymän taseeseen 31.12.2015 kirjanpitoarvolla, joka on lokakuun tilanteen ja loppuvuoden ennusteen mukaan noin 150 000 euroa.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 38 (72) VALTUUSTO 43 16.12.2015 Muutoksen yhteydessä HUS-Desikon välinehuollon koneet ja laitteet sekä Gemini-välinehallintajärjestelmä siirtyvät HUS-Desikon taseesta HUS-kuntayhtymän taseeseen 31.12.2015 kirjanpitoarvolla. Siirtyvän omaisuuden kirjanpitoarvo on yhteensä noin 2 270 000 euroa. HUS-Desiko liikelaitoksen peruspääomaa 2 543 955,65 euroa pienennetään siirtyvän käyttöomaisuuden 31.12.2015 kirjanpitoarvon ja siirtyvään henkilöstöön kohdistuvan 31.12.2015 lomapalkkavelan erotuksella. Toiminnallisen muutoksen jälkeen HUS-Desiko liikelaitos jatkaa sairaalahuolto- ja laitoshygienia- sekä sairaalasänkyjen huolto-, vuokraus- ja puhdistuspalveluiden tuottajana. Hallitus Valtuusto päättää muuttaa tukipalveluiden liikelaitoksen johtosäännön 1 :ä HUS-Desiko liikelaitoksen toimialakuvauksen ensimmäisen lauseen kuulumaan: Liikelaitos vastaa potilashoitoa tukevien sairaalahuolto- ja laitoshygieniapalveluiden tuottamisesta. että Hyksin ATek tulosyksikköön siirtyvään henkilöstöön kohdistuva lomapalkkavelka (31.12.2015 tilanteessa) siirtyy HUS-Desiko liikelaitoksen taseesta HUS-kuntayhtymän taseeseen; että HUS-Desikon välinehuollon koneet ja laitteet sekä Gemini-välinehallintajärjestelmä siirtyvät HUS-kuntayhtymän taseeseen 31.12.2015 kirjanpitoarvolla; ja että HUS-Desiko liikelaitoksen peruspääomaa 2 543 955,65 pienennetään siirtyvän käyttöomaisuuden 31.12.2015 kirjanpitoarvon ja siirtyvään henkilöstöön kohdistuvan 31.12.2015 lomapalkkavelan erotuksella. Päätös Esitys hyväksyttiin.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 39 (72) VALTUUSTO 44 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVIOKSI JA TALOUSSUUNNITELMAKSI 2016-2018 312/02/02/00/01/2015 VALT 44 Yleistä Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2016-2018 pohjana on voimassaoleva strategia. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävillä linjauksilla ja valinnoilla pyritään strategian mukaisesti jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita muuttamalla parannetaan tuottavuutta ja hillitään kustannusten kasvua. Talousarviossa määritellään kuntayhtymän taloussuunnittelukauden tavoitteet ja esitetään ne voimavarat, jotka ovat käytettävissä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä ne investoinnit, joilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista sekä ohjataan sairaaloiden toimintakapasiteetin määrää, laatua ja sijaintia. Taloussuunnitelma laaditaan HUS-kuntayhtymässä kolmeksi vuodeksi. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on muista osa-alueista poiketen neljä vuotta 2016-2019. Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2016 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa liikelaitosten tavoitteet sekä tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden sekä muiden tulosalueiden (Tietohallinto, Yhtymähallinto, Työterveys, Tilakeskus ja Ulkoinen tarkastus) käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Edellä esitetyn johdosta valtuustossa hyväksyttävään talousarvioasiakirjaan on sisällytetty lisäinformaationa tulosalueista ainoastaan hyvin tiiviisti esitetyt tunnusluvut. Talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelussa on lähtökohtana ollut strategian mukaisesti tuottavuuden parantaminen vuonna 2016 1,8 %:lla ja vuosina 2017-2018 vähintään yhdellä prosentilla. Parantuva tuottavuus ja onnistunut kustannusten hallinta mahdollistavat kilpailukykyisen ja kustannukset kattavan hinnoittelun. Tuottavuuden parantamistavoitteella edistetään HUS:n strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaa parantamista. Tavoitteena on pystyä samoilla resursseilla tuottamaan aikaisempaa enemmän tai vastaavasti pienemmillä resursseilla toteuttamaan nykyinen tuotanto. Tuottavuuden parantaminen edellyttää määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintatapojen ja prosessien kehittämistä mahdollinen hukka eliminoiden sekä rakenteellisia ratkaisuja (esim. toimintojen keskittämisiä HUS-tasoisesti sekä sairaaloiden välisen työnjaon edelleen kehittämistä). Tuottavuutta parannetaan keinoilla, jotka edistävät kokonaistason optimointia. Toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen on kiinteä osa normaalia päivittäistä toimintaa. Tuottavuuden parantamisella tavoitellaan sitä, että tuotos kasvaa kustannuksia enemmän. Tuottavuuden parantaminen edellyttää toiminnan ja prosessien jatkuvaa parantamista. Tuottavuuden parantamiseen tähtäävien tavoitteiden rinnalla monilla tuottavuutta parantavilla toimenpiteillä on vaikutusta myös hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 40 (72) VALTUUSTO 44 16.12.2015 Kuntalain talousarviota koskevat säädökset Talousarviomateriaalissa käytetään vertailupohjana vuoden 2015 ennustetta ("9+3"), joka valmistui marraskuun alussa. 2015 ("9+3") ennusteessa on huomioitu tulosalue ja liikelaitoskohtaisesti 2015 loppuvuodelle asetetut talouden sopeuttamistavoitteet ja -toimenpiteet. Kuntalain 110 :n mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. kunnan/ kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. 1.5.2015 alkaen myös kuntayhtymää koskee kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Taloussuunnitelma esitetään kolmen vuoden suunnittelukaudelle, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Valtuusto hyväksyy hallituksen esityksestä talousarviossa kuntayhtymälle sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Investointisuunnitelma laaditaan neljälle vuodelle. Valtuustossa käsiteltävään talousarvioasiakirjaan on sisällytetty tilintarkastajan ohjeiden mukaisesti tulosaluekohtaiset keskeiset tunnusluvut, vaikka hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat. Liikelaitoksista esitetään liikelaitosten talousarviot ja taloussuunnitelmat sekä tytäryhtiöistä (HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja HYKSin Oy) talousarviot sisältäen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymän valtuusto hyväksyy liikelaitoksille ja tytäryhtiöille asetettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat valtuuston vahvistettua talousarvion. Jokainen sairaanhoito- ja tulosalue sekä tukipalveluyksikkö on laatinut tarkemman tason yksikkökohtaisen käyttösuunnitelman. Yksikkökohtaisista käyttösuunnitelmista laaditaan yhteenvedot: Sairaanhoito- ja tulosalueet, Sairaanhoidolliset tukipalvelut, Muut tukipalvelut. Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta; strategiset painopisteet ja avaintavoitteet sekä päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet vuonna 2015 Talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2016-2018 kuntayhtymätasoinen tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet perustuvat valtuuston 19.10.2011 hyväksymään strategiaan vuosille 2012-2016. Strategiaa toteutetaan vuosisuunnitelmien ja talousarvion kautta. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien taloustilanne.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 41 (72) VALTUUSTO 44 16.12.2015 Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Voimassa oleva strategia on poikkeuksellinen laaja. Se on "kaiken kattava" toimintaohjelma usealle vuodelle. Selvästi uusina ja vahvoina painopistealueina siinä on nostettu esille tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa ja HUS:n palveluiden monipuolinen kilpailukykyisyys. Vuosittain HUS:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä käyttösuunnitelmissa asetetaan seuraavan talousarviovuoden konkreettiset, strategiaan perustuvat tavoitteet koko yhtymälle sekä erikseen tulosalueille ja liikelaitoksille. Hallitus käsitteli 26.1.2015 HUS:n strategian 2012-16 uudistamistarvetta ja toimitusjohtajan kommentteja HUS:n strategian toteuttamisesta. Käsittelyssä päätettiin, että laajakantoisempaa strategian uudistamista ei nyt käynnistetä, vaan meneillään oleva valtuustokausi toimitaan nykyisellä strategialla. Vuosittaisilla tavoitemäärittelyillä talousarvion yhteydessä voidaan painottaa sen hetken ajankohtaisimpia asioita. Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien strategisten avaintavoitteiden valintaperusteena on terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUS:n toiminnalle kuten myös muutosten tehokas hyödyntäminen ja tuleviin sote-muutoksiin valmistautuminen. Strategisten avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUS:n henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessin yhteydessä arvioidaan ja valitaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä määritetään tarvittavat resurssit. Toimenpideohjelmia päivitetään ja täydennetään säännöllisesti tavoitteiden edistymisen perusteella. Vuosien 2015-16 strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky sekä 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö Strategisiin painopisteisiin sisältyy seuraavat lupaukset; Lupaus potilaalle Hoitomme on laadukasta, vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä Lupaus omistajalle Toimimme tehokkaasti ja kilpailukykyisesti osana potilaiden palveluketjuja Strategiset painopisteet on edelleen määritelty strategisiksi avaintavoitteiksi, joiden toteuttamisella edetään kohti strategisia painopisteitä.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 42 (72) VALTUUSTO 44 16.12.2015 Talousarvion sitovuus Strategisten painopisteiden toteuttamiseksi vuodelle 2016 asetetaan strategiset avaintavoitteet alla mainituille kuudelle osa-alueelle; 1. Potilaan hoidon oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus 2. Hoidon laatu ja turvallisuus 3. Asiakaskokemus 4. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa 5. Parhaat osaajat, henkilöstötyytyväisyys 6. Palvelujen hinta ja talouden hallinta Strategisia avaintavoitteita on yhteensä 14 ja niiden mittareita 30. Strategiset avaintavoitteet ja niiden mittarit on kuvattu talousarvioasiakirjan luvussa 2. Kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet muodostuvat viidestä taloudellisesta tavoitteesta. Taloussuunnittelukauden 2016-2018 tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Vuodelle 2016 tulostavoite on 1,8 miljoonaa euroa alijäämäinen ja taloussuunnitteluvuosien 2016-2017 vuosittainen tulostavoite on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Talousarviovuodelle 2016 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin joustavan huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Investointien osalta sitoviksi tavoitteiksi asetetaan tulosalueiden investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet esitetään valtuuston hyväksyttäväksi hankekohtaisesti. Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Kuntayhtymä maksaa jäsenkunnille peruspääomasta 3 %:n korkoa. Sitovat tavoitteet 1 000 euroa Tilikauden tulos -1 810 Sitovat nettokulut 1 508 545 Tulosalueiden investointien yhteismäärä 127 000 Pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä 39 762 Antolainauksen muutokset nettomääräisinä 348

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 43 (72) VALTUUSTO 44 16.12.2015 Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Jäsenkuntien maksuosuus pitää sisällään uusia toiminnallisia muutoksia 6,0 milj. euroa sekä vuonna 2015 toteutettujen toiminnallisten muutosten vaikutuksia vuodelle 2016 5,0 milj. euroa. Tietojärjestelmä- ja tietotekniset muutokset 4 milj. euroa Apotti-hanke 2 milj. euroa HYKS sairaanhoitoalue noin 5 milj. euroa Meilahden tornisairaalan käyttöönotto, Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen ja palovammayksikön valmistuminen (vuonna 2015 aloitettuja, jotka vaikuttavat vielä vuoden 2016 talousarvioon) Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät työnjaolliset muutokset HUS:n ja jäsenkuntien välillä; Jäsenkuntien maksuosuuteen sisältyvät työnjaolliset muutokset; Helsingin vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikka (0,5 milj. euroa) Muihin palvelutuloihin sisältyvät työnjaolliset muutokset; Helsingin kaupungin lääkehuollon 2. vaiheen integraatio HUS-Apteekin toiminnaksi 1.1.2016 alkaen (6,7 milj. euroa). Lohjan yhteispäivystyksen kehittäminen (3,5 milj. euroa) Hyvinkään yhteispäivystys- ja akuuttitoiminnan kehittäminen (0,2 milj. euroa) Yhteispäivystystoiminta HYKS Akuutin Peijaksen sairaalassa (5,6 milj. euroa, Vantaa ja Kerava) Espoon murtumapoliklinikkatoiminnan siirto HYKS Akuutin Jorvin yhteispäivystykseen (1,0 milj. euroa) HUS:n sisäisistä työnjaollisista muutoksista merkittävin on HUS-Desiko liikelaitoksen välinehuollon toimintojen siirtyminen osaksi HYKS Leikkaussalitteho- ja kivunhoidon tulosyksikköä 1.1.2016 alkaen. Talousarvioesityksen 2016 tuloslaskelma Seuraavassa taulukossa on esitetty vuosittainen tuloslaskelma TP 2014 - TAE 2016 ja HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut TP 2014 - TAE 2016. Taulukossa esitetty, 2016 talousarvion vertailupohjana käytetty vuoden 2015 ennuste ("9+3") on laadittu lokakuun lopussa ja se perustuu tammi-syyskuun toteumaan. Ennusteessa ei ole huomioitu mahdollista tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä suoritettavaa ylijäämän palautusta jäsenkunnille.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 44 (72) VALTUUSTO 44 16.12.2015 (1 000 euroa) TP 2014 TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Jäsenkuntien maksuosuus 1 475 306 1 481 418 1 549 535 1 506 735-2,8 % 1,7 % Muut palvelutulot 279 224 293 954 305 756 332 654 8,8 % 13,2 % Muut myyntitulot 41 077 39 226 43 028 50 608 17,6 % 29,0 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus 30 796 30 348 29 487 27 673-6,1 % -8,8 % Myyntituotot 1 826 403 1 844 946 1 927 806 1 917 670-0,5 % 3,9 % Maksutuotot 62 287 61 322 67 296 68 739 2,1 % 12,1 % Tuet ja avustukset 10 268 7 368 7 865 7 226-8,1 % -1,9 % Muut toimintatuotot 7 993 6 550 10 801 6 323-41,5 % -3,5 % Toimintatuotot yhteensä 1 906 951 1 920 186 2 013 767 1 999 958-0,7 % 4,2 % Henkilöstökulut 1 101 698 1 116 125 1 130 786 1 136 304 0,5 % 1,8 % Palveluiden ostot yhteensä 285 970 292 990 301 801 305 672 1,3 % 4,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht. 339 981 326 378 354 891 365 876 3,1 % 12,1 % Avustukset 893 946 1 168 1 318 12,8 % 39,3 % Muut toimintakulut yhteensä 55 691 60 548 60 999 66 074 8,3 % 9,1 % Toimintakulut yhteensä 1 784 232 1 796 987 1 849 645 1 875 244 1,4 % 4,4 % Poistot ja arvonalentumiset 106 853 110 055 110 600 111 824 1,1 % 1,6 % Toimintakulut ja poistot yht. 1 891 085 1 907 042 1 960 246 1 987 068 1,4 % 4,2 % Toimintakate poistojen jälkeen 15 866 13 144 53 521 12 891-75,9 % -1,9 % Rahoitustuotot ja -kulut yht. 13 171 14 644 13 508 14 701 8,8 % 0,4 % Tilikauden tulos 2 694-1 500 40 014-1 810-104,5 % 20,7 % Sitovat nettokulut 1 472 612 1 482 918 1 509 521 1 508 545-0,1 % 1,7 % Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyy varsinainen erikoissairaanhoidon palvelutuotanto. Omana tuotantona tuotettu osuus laskutetaan tuotteistuksen mukaisesti DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteina. Lisäksi maksuosuuksiin sisältyvät erikoissairaanhoidon ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, apuvälineet, tartuntatautilääkkeet, perinnöllisyyslääketiede ja potilasvakuutus. Jäsenkuntien maksuosuudet muodostavat HUS:n kokonaisrahoituksesta 75,3 %. Muut palvelutulot tiliryhmään kirjautuu myynti muille sairaanhoitopiireille, laitoksille ja valtiolle sekä muiden sairaanhoidollisten palveluiden myynti mm. kuntien perusterveydenhuollolle (esim. yhteispäivystyksen ja ensihoidon myyntituotot, jotka eivät sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin). Lisäksi tiliryhmään kirjautuvat siirtoviivemaksut. Siirtoviivemaksuja ei budjetoida. Edellä mainittujen lisäksi tiliryhmään kirjataan myyntituotot apuvälineistä sekä sairaanhoidollisten tukipalveluiden tuotot (laboratoriopalvelut, veri ja verivalmisteet, patologian palvelut, terapiapalvelut, radiologiset palvelut sekä lääkkeet ja apteekkipalvelut). Muiden palvelutulojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 16,6 %.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 45 (72) VALTUUSTO 44 16.12.2015 Muut myyntitulot tiliryhmä koostuu muita kuin sairaanhoidollisia tukipalveluita tuottavien liikelaitosten tuotoista. Tiliryhmään kirjautuvat lääkintä- ja tietotekniset palvelut, toimitilapalvelut, toimisto- ja asiantuntijapalvelut (tietotekniset asiantuntijapalvelut, koulutustuotot, työterveys- sekä asiakirja- ja toimistopalvelut), laitos- ja välinehuolto- ja vaatteistonhuoltopalvelut sekä ravitsemispalvelut. Muiden myyntitulojen osuus HUS:n tuotoista on 2,5 %. Valtion tutkimus ja kehitys tiliryhmä sisältää valtion tutkimusmäärärahan ja koulutuskorvauksen. Valtion koulutuskorvaus käsittää valtion tuen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutukseen. Koulutuskorvauksen laskennallisina perusteina käytetään tutkintomääriä, opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määriä ja annettuja koulutuskuukausia. Tutkimusmäärärahalla puolestaan katetaan tutkimustoiminnan suoria kustannuksia sekä tutkimustoimintaa palvelevien resurssien kustannuksia. Valtion tutkimus- ja kehityskorvaus muodostaa 1,4 % HUS:n tuotoista. Maksutuotot HUS-kuntayhtymä voi päättää asiakasmaksujen suuruudesta asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa säädetyissä rajoissa. Talousarvioesityksessä asiakasmaksuja on korotettu 1.1.2016 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksen indeksikorotuksen mukaisesti. Asiakkailta perittävien poliklinikka- ja hoitopäivämaksujen osuus HUS:n kokonaistuotoista on 3,4 %. Tuet ja avustukset Valtionavustukset ovat vuosina 2009-2014 Tekesin, EU:n, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Akatemian myöntämiä tutkimus- ja kehittämishankkeiden valtionavustuksia sekä lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitettuja valtionavustuksia. Tuet ja avustukset sisältävät arvion vuodelle 2016 siirtyvistä keskeneräisten hankkeiden tuista ja avustuksista. Vuonna 2016 mahdollisesti myönnettävien uusien tukien ja avustusten osuutta ei ole sisällytetty talousarvioesitykseen. Tukiin ja avustuksiin on sisällytetty myös arvioitu osuus KELAn maksamasta korvauksesta työterveyshuollolle sekä lahjoitusvaroista ja muista avustuksista. Tukien ja avustusten osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,4 %. Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot koostuvat pääosin vuokratuotoista. Muiden toimintatuottojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,3 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty talousarvioesitykseen sisältyen toimintatuottojen muutokset vs. talousarvio 2015 ja ennuste 2015.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 46 (72) VALTUUSTO 44 16.12.2015 Talousarvio 2015 Ennuste 2015 (9+3) Toimintatuotot yhteensä (1 000 euroa) muutos % (1 000 euroa) muutos % Talousarvio / Ennuste 2015 1 920 186 2 013 767 Jäsenkuntien maksuosuus 24 777 1,3 % -43 340-2,2 % Hki vanhuspsykiatrian siirto, HYKS 540 0,0 % 540 0,0 % Peijaksen yhteispäivystys, HYKS 5 621 0,3 % 5 621 0,3 % Espoon murtumapoliklinikka Jorviin, HYKS 1 040 0,1 % 1 040 0,1 % Lohjan Yle-päivystys (yht.päivystys+p.os.) 3 503 0,2 % 3 503 0,2 % HYKS, muiden maksajien palvelutuotot 18 134 0,9 % 9 083 0,5 % Helsingin lääkehuoltopalvelut, HUS-Apteekki 6 721 0,4 % 5 550 0,3 % HUS-Logistiikan uudet kunta-asiakkaat 3 169 0,2 % 2 016 0,1 % Raviolin ulkoinen myynti 1 621 0,1 % 700 0,0 % Tietohallinnon ulkoinen laskutus mm. Apotti Oy hankeresurssit 5 379 0,3 % 4 923 0,2 % Yhtymähallinto, muut ulkoiset myyntitulot 900 0,0 % 700 0,0 % Ulkoiset vuokratilat (mm. yht-päivystys), Tilakeskus -905 0,0 % -1 903-0,1 % Ensihoito 1 961 0,1 % 1 461 0,1 % Maksutuotot 7 417 0,4 % 1 444 0,1 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus -2 675-0,1 % -2 494-0,1 % Muut 2 569 0,1 % -2 653-0,1 % Talousarvio 2016 1 999 958 4,2 % 1 999 958-0,7 % Toimintakulut Toimintakulujen yhteismäärän vertailukelpoinen muutos vuoden 2015 ennusteesta (ilman työnjaollisia muutoksia ja muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutuksen kasvua sekä sisältäen 1,8 %:n tuottavuustavoite) on noin -0,3 %. Alla olevassa taulukossa on esitetty talousarvioesitykseen sisältyvien toimintakulujen vertailukelpoinen muutos vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. Talousarvion vertailukelpoiset toimintakulut laskevat 4,8 milj. euroa (0,3 %) vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. milj. euroa TA 2016 Toimintakulut yhteensä 1 875,2 ENNUSTE 2015 Muutos % Kesken vuotta 2015 aloitettujen toimintojen vaikutus vuodelle 2016 yhteispäivystys Porvoossa 1.3.2015 alkaen, Helsingin fysiatria 1.3.2015 alkaen, vaativa erityistason saattohoitotoiminta 1.3.2015 alkaen, Helsingin lääkehuoltopalvelut 1. vaihe 1.5.2015 alkaen) -1,5 Jäsenkunnilta siirtyvät toiminnot vuonna 2016 Helsingin vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikka -0,5 Helsingin lääkehuolto 2. vaihe -6,7 Lohjan yhteispäivystys -3,5 Hyvinkään yhteispäivystys -0,2 Yhteispäivystys Peijaksen sairaalassa -5,6 Espoon murtumapoliklinikkatoiminta -1,0 Jäsenkunnilta siirtyvät toiminnot yhteensä -17,5 Apotti - Apotti Oy:ltä veloitettava projektityö -5,0 Ensihoitotoiminta -2,4 Liikelaitosten uudet kunta-asiakkaat ja muun ulkoisen myynnin kasvu -4,0 Vertailukelpoiset toimintakulut TA 2016 vs. ennuste 2015 1 844,8 1 849,6-0,3 %

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 47 (72) VALTUUSTO 44 16.12.2015 Henkilöstökulut Palkkoihin ja palkkioihin on budjetoitu keskimäärin 0,7 %:n kustannustason nousu TA 2015 - TAE 2016. Henkilösivukuluihin (sivukulu- %: 23,41 %) on budjetoitu 0,3 %:n keskimääräinen kustannustason nousu. Henkilösivukulujen lisäksi on huomioitu varhaiseläkemaksun (Varhe) ennustettu muutoskerroin 1,26. Henkilöstökulujen keskimääräinen kustannustason nousu talousarviosta 2015 talousarvioehdotukseen 2016 on yhteensä 0,9 %. Varhe-maksu huomioiden henkilöstökulut kasvavat ennusteeseen 2015 verrattuna 0,5 % ja talousarvioon 2015 verrattuna 1,8 %. Palveluiden ostot Palveluiden ostoihin on budjetoitu 305,7 milj. euroa. Summa on 1,3 % suurempi kuin ennuste "9+3" vuodelle 2015 ja 4,3 % suurempi kun talousarvio 2015. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on budjetoitu 365,9 milj. euroa, missä on kasvua vuoden 2015 "9+3" ennusteeseen 3,1 % ja 12,1 % talousarvioon 2015 verrattuna. Muut toimintakulut Muut toimintakulut tiliryhmän suurimmat erät ovat ulkoiset toimitilavuokrat, koneiden ja laitteiden vuokrat sekä kiinteistövero. Tiliryhmään kirjautuu myös mahdolliset luottotappiot. Budjetoitu nousu vuoden 2015 ennusteesta on yhteensä 5,1 milj. euroa (8,3 %) ja se muodostuu ulkoisten vuokratilojen kasvusta 2,6 milj. euroa (merkittävin on Helsingin Yliopistolta vuokrattava HUSLABin toimitalo Meilahdessa). Rahoituserät ja poistot Korkotuotot ja - kulut on budjetoitu syyskuun 2015 korkotasoilla. Uusien, taloussuunnittelukautena 2016-2018 nostettavien lainojen korkoarviona on käytetty 1,2 %:n vuosikorkoa. Suunnittelukautena korkokuluja kasvattaa investointien rahoittamiseksi tarvittavan pitkäaikaisen lainakannan kasvu. Perussopimuksen mukaan peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää valtuusto. Talousarvion valmistelussa on peruspääoman korkona käytetty kiinteää 3 %:n korkoa, joka on otettu huomioon palveluiden hinnoittelussa. Vuoden 2016 arvioitu poistotaso 111,8 milj. euroa nousee 1,6 % vuoden 2015 talousarvioon ja 1,1 % vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna. Kasvu perustuu toteutuneisiin sekä talousarviovuodelle esitettyihin investointeihin. Poistojen laskennassa on noudatettu talousarvion liitteenä 10 esitettävää poistosuunnitelmaa. Tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet sekä laskutus- ja sopimuskäytäntö Hoitopalveluiden tuotteistuksessa ja hinnoittelussa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa. Valtuusto vahvisti joulukuussa 2014 tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet vuosille 2015 ja 2016 eikä niihin ole esitetty merkittäviä muutoksia vuodelle 2016.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 48 (72) VALTUUSTO 44 16.12.2015 Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Tavoitteena on ollut aikaisempaa joustavampi tuotteistus ja hinnoittelu, mikä reagoi nopeammin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Hoitopalveluiden tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet 2015-2016 on esitetty talousarvioasiakirjan liitteessä 2. Hoitopalveluiden hinnat on määritetty sairaanhoitoalueittain kustannusvastaavasti ja palveluhinnat vastaavat palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tuotehinnoittelussa huomioidaan sairaanhoidolliselle toiminnalle asetettu 1,7 %:in tuottavuustavoite, poikkeuksena Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue, jonka tuottavuustavoitteeksi asetettiin 1,5 %. Tuottavuustavoite huomioidaan ainoastaan NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteiden tuotehinnoittelussa. Tuottavuustavoitetta ei ole sisällytetty välisuoritehintoihin eikä niihin perustuva suoriteperusteinen laskutus siten sisällä tuottavuustavoitetta. Kuntalaskutuskäytäntöön ei esitetä muutoksia vuodelle 2016 ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan palveluhinnastoissa etukäteen vahvistetuin hinnoin. Vuoden 2015 alusta alkaen potilasvakuutuksen kustannukset on veloitettu jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti. Potilasvakuutuksen kustannuksia ei ole huomioitu HUS:n hinnastohinnoissa ja niiden osuus huomioidaan muiden maksajien laskutuksessa laskutuskertoimella, joka lisätään tuotehintoihin. Jäsenkuntien maksuosuudet ja jäsenkunnille suunnitellut palvelut Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkunnan erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta vuoden 2015 talousarvion pohjalta huomioimalla ennustettu väestön määrän ja ikärakenteen muutos vuonna 2016. Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi jäsenkuntien taloustilanne sekä HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet, perinnöllisyyslääketiede ja potilasvakuutus). Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, ensihoito, HUS:n liikelaitosten suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkunnan lopullinen laskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 49 (72) VALTUUSTO 44 16.12.2015 Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2016 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana oli vuoden 2015 talousarvio Oletettiin, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan Huomioitiin vuoden 2015 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua Huomioitiin arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos vuonna 2016, 1,0 % Huomioitiin vuonna 2015 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutukset vuodelle 2016 ja uusien vuodelle 2016 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Mahdollisuus käynnistää uusia kustannuksia lisääviä toiminnallisia muutoksia vuonna 2016 ovat hyvin rajalliset. Huomioitiin vuoden 2016 tuottavuustavoite, 1,8 % Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2016 yhteensä noin 1,0 % (15.763 henkilöä) vuodesta 2015. Erityisen voimakasta väestön kasvu on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 3,1 % vuodesta 2015 vuoteen 2016). HUS:ssa on selvitetty jäsenkuntien palveluiden toteutunutta käyttöä eri ikäryhmissä ja selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä palveluiden käyttö on kasvanut selvästi väestön kasvua nopeammin. Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2015 vuoteen 2016 on 1,35 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2016 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 18,1 milj. euroa (1,22 %). Tartuntatautilääkkeiden osuus HUS:n jäsenkuntien maksuosuuksista vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 22,3 milj. euroa. Toteutunut vuoden 2014 käyttö kasvoi 15,0 % vuoteen 2013 verrattuna ja ylitti 3 milj. eurolla vuoden 2015 talousarvioon sisältyvän summan. Tartuntatautilääkkeiden kulujen kasvu on jatkunut myös kuluvana vuonna. Ennuste vuodelle 2015 ("9+3") on 26,5 milj. euroa.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 50 (72) VALTUUSTO 44 16.12.2015 Tartuntatautilääkkeet (1 000 ) Alla olevassa taulukossa on esitetty tartuntatautilääkkeiden käytön ja jäsenkuntalaskutuksen kehitys Toteuma TP 2014 Talousarvio TA 2015 Rullaava 12kk heinä 2015 Ennuste 2015 "9+3" Muutos-% ENN 2015 / Tot 2014 Poikkeama ENN 2015 / TA 2015 Talousarvio TAE 2016 Muutos-% TAE 2016 / TA 2015 Yhteensä 22 286 19 706 27 796 26 521 19 % 35 % 26 740 36 % Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioiden HUS:n toiminnan vuosittainen tuottavuustavoite. Ottaen huomioon tartuntatautilääkkeiden käytön kasvun vuoden 2016 talousarvion jäsenkuntien maksuosuusraamia on nostettu ylimääräisellä 7 milj. eurolla. Tartuntatautilääkkeiden laskutuksen kehitys huomioiden jäsenkuntien maksuosuus HUS:n talousarviossa on vuonna 2016 1506,7 milj. euroa. Talousarvioesityksessä 2016 jäsenkuntien maksuosuuteen sisältyy 5,0 miljoonaa euroa (0,3 %) vuonna 2015 aloitettujen toiminnallisten muutosten vaikutuksia. Lisäksi jäsenkuntien maksuosuuteen sisällytettäviksi esitetään uusiin tietohallinnon toiminnallisiin muutoksiin 6,0 miljoonaa euroa vuodelle 2016. milj. euroa Alkuperäinen TA TA 2015 muutos Muutettu TA 2015 TA 2015 muutoksen vuositason vaikutus Muutettu TA2015, vertailukelpoinen % vaikutus TA 2015 1 478,6 2,8 1 481,4 0,6 1 482,0 Väestön kasvu ja ikärakenne (2016 vs. 2015), tuotantovolyymin kasvu 18,1 18,1 1,2 % Kustannustason muutos (2016 vs. 2015) 14,8 14,8 1,0 % Tuottavuustavoite 2016-26,7-26,7-1,8 % Vuonna 2015 aloitetut toiminnalliset muutokset 5,0 5,0 0,3 % Toiminnalliset muutokset 2016 (toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavat hankkeet) 6,0 6,0 0,4 % - Apotti, ei aktivoitavat kulut *) 2,0 2,0 - Muut tietohallinnon hankkeet 4,0 4,0 Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet ilman työnjaollisia muutoksia (lähtökohtana TA2015) 1 495,9 1,2 % 1 499,2 1,2 % Kuntien ja HUS:n väliset työnjaolliset muutokset 0,5 0,0 % Tartuntatautilääkkeiden kasvu 7,0 0,5 % Yhteensä TAE 2016 maksuosuudet 1 506,7 1,7 % TK-päivystysten osuus, muu jäsenkuntalaskutus (TA2015) 11,2 *) Päivitetään aktivointiperusteiden tarkennuksen jälkeen milj. euroa Muutos edv TA 2015 muutos sisältää: TP 2012 1 353,2 2,8 % - Hki fysiatrian siirto TP 2013 1 421,7 5,1 % 10kk: 1,0 milj., vuosi: 1,2 milj. TP 2014 1 475,3 3,8 % - Hki saattohoito siirto TA 2015 1 478,6 0,2 % 10kk: 1,8 milj., vuosi: 2,1 milj. - TA 2015 muutettu 1 481,4 0,4 % TAE 2016 1 506,7 1,7 % Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus.

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 51 (72) VALTUUSTO 44 16.12.2015 Alla olevassa taulukossa on esitetty jäsenkuntien maksuosuuden muutos verrattuna vuoden 2015 ennusteeseen huomioimalla ennusteen mukaisen ylijäämän palauttaminen jäsenkunnille. Talousarvion maksuosuudet laskevat vuoden 2015 ennusteesta ylijäämän palautuksen jälkeen 2,8 milj. euroa (0,2 %). milj. euroa TA 2015 ENN 2015 TAE 2016 Muutos % ENN15/ TA15 Muutos % TAE16/ ENN15 Muutos % TAE16/ TA15 Jäsenkuntien maksuosuus 1 481,4 1 549,5 1 506,7 4,6 % -2,8 % 1,7 % Ennustettu ylijäämä 40,0 Jäsenkuntien maksuosuus ylijäämän palautuksen jälkeen 1 481,4 1 509,5 1 506,7 1,9 % -0,2 % 1,7 % Kuntayhtymätasoinen jäsenkuntien maksuosuus on kohdistettu sairaanhoitoalueille ennakoidun toiminnan mukaisesti (vuoden 2014 tilinpäätöksen ja 2015 talousarvion perusteella) ts. sairaanhoitoalueiden tulo- ja kuluraami seuraa toimintaa. Kuntien euromääräiset maksuosuudet puretaan tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi tuotehinnoittelun valmistuttua. Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutumista suhteessa talousarvioon seurataan mm. hinta-määräeroanalyysin avulla. Jäsenkunnan lopullinen maksuosuus vuonna 2016 määräytyy sen asukkaille annettujen hoitojen aiheuttamista kustannuksista etukäteen vahvistetun hinnaston mukaisin maksuin. Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto jäsenkuntakohtaisista maksuosuuksista. Vertailupohjana käytetty vuoden 2015 ennuste ("9+3") on laadittu lokakuussa. 1 000 TP 2014 Alkuperäinen TA 2015/1 Muutettu TA 2015/2 Muutos-% TA 2015/2 TP 2014 Ennuste 2015 "9+3" Maksuosuus TAE 2016 Muutos-% TAE 2016 / TA 2015 Muutos-% TAE 2016 / ENN 2015 HYKS-sha kunnat 1 040 891 1 040 586 1 043 360 0,2 % 1 097 451 1 065 230 2,1 % -2,9 % Espoo 239 949 241 500 241 700 0,7 % 251 976 248 597 2,9 % -1,3 % Helsinki 517 676 519 236 521 236 0,7 % 547 726 528 248 1,3 % -3,6 % Kauniainen 8 324 7 244 7 259-12,8 % 8 415 7 975 9,9 % -5,2 % Kerava 34 967 36 849 36 922 5,6 % 36 864 35 931-2,7 % -2,5 % Kirkkonummi 35 081 33 357 33 444-4,7 % 35 543 35 009 4,7 % -1,5 % Vantaa 204 893 202 400 202 800-1,0 % 216 928 209 471 3,3 % -3,4 % Länsi-Uudenmaan sha 52 345 51 354 51 354-1,9 % 57 095 51 961 1,2 % -9,0 % Hanko 11 093 10 907 10 907-1,7 % 12 601 10 956 0,4 % -13,1 % Inkoo 5 211 6 515 6 515 25,0 % 6 689 5 909-9,3 % -11,7 % Raasepori 36 041 33 931 33 931-5,9 % 37 805 35 097 3,4 % -7,2 % Lohjan sha 98 513 101 345 101 345 2,9 % 106 121 101 270-0,1 % -4,6 % Karkkila 10 100 11 047 11 047 9,4 % 10 682 10 678-3,3 % 0,0 % Lohja 52 997 54 241 54 241 2,3 % 57 372 54 164-0,1 % -5,6 % Siuntio 6 328 6 976 6 976 10,2 % 6 929 6 791-2,7 % -2,0 % Vihti 29 088 29 081 29 081 0,0 % 31 138 29 637 1,9 % -4,8 % Hyvinkään sha 184 046 183 597 183 597-0,2 % 188 965 186 308 1,5 % -1,4 % Hyvinkää 48 629 50 801 50 801 4,5 % 49 392 50 157-1,3 % 1,5 % Järvenpää 40 243 38 490 38 490-4,4 % 42 661 39 890 3,6 % -6,5 % Mäntsälä 19 955 20 189 20 189 1,2 % 20 240 20 417 1,1 % 0,9 % Nurmijärvi 39 499 38 135 38 135-3,5 % 41 180 39 425 3,4 % -4,3 % Tuusula 35 720 35 982 35 982 0,7 % 35 492 36 419 1,2 % 2,6 % Porvoon sha 99 511 101 761 101 761 2,3 % 99 903 101 966 0,2 % 2,1 % Askola 4 772 5 651 5 651 18,4 % 5 837 5 297-6,3 % -9,2 % Lapinjärvi 2 984 2 913 2 913-2,4 % 2 981 2 961 1,6 % -0,7 % Loviisa 16 257 15 224 15 224-6,4 % 15 408 15 826 4,0 % 2,7 % Pornainen 5 013 4 567 4 567-8,9 % 4 330 4 879 6,8 % 12,7 % Porvoo 52 052 54 094 54 094 3,9 % 53 559 53 760-0,6 % 0,4 % Sipoo 18 432 19 310 19 310 4,8 % 17 788 19 242-0,4 % 8,2 % Yhteensä 1 475 306 1 478 643 1 481 418 0,4 % 1 549 535 1 506 735 1,7 % -2,8 %

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 3/2015 52 (72) VALTUUSTO 44 16.12.2015 Jäsenkuntakohtainen maksuosuuden muutosprosentti 2015 talousarviosta 2016 talousarvioon vaihtelee sen johdosta, että jokaiselle kunnalle on laskettu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuva yksilöllinen väestönmuutoskerroin (väestönmuutos sekä ikärakenne). Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet euroa/asukas vuosina 2012-2016 (deflatoituna) sekä maksuosuuden muutos prosentteina verrattuna edelliseen vuoteen ja vuoteen 2012 on esitetty seuraavassa kuviossa. Jäsenkuntien deflatoitu maksuosuus euroa/asukas nousee 0,8 % vuoden 2015 muutetusta talousarviosta ja laskee - 1,1 % vuoden 2015 ennusteeseen verrattuna (huomioitu 40 milj. euron ennustettu ylijäämän palautus). Vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna nousua on 0,2 %. Deflatoitu vuoden 2015 tasoon kuntatalouden terveydenhuollon hintaindeksillä JMHI (7.9.2015, 2015 = tammi-kesäkuun ka). Väkiluku 31.12. vuodet 2012-2014, elokuun ennakkoväkiluku 2015, väestöennuste 2016. Lähde: Tilastokeskus. Jäsenkuntien euromääräiset maksuosuudet on purettu tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteiden mukaisesti tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi. Tuotteiden suunnitellut lukumäärät muodostuvat jäsenkuntakohtaisten euromääräisten maksuosuuksien ja tuotteiden yksikköhintojen perusteella. Tuotehinnoittelun yhteydessä sairaanhoitoalueet laativat tuoteryhmäkohtaiset tuotantosuunnitelmat talousarviovuodelle.