Miten kestävää hyvinvointia voidaan edistää hyvinvointitalouden avulla? Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos., johtava asiantuntija Sitran lausunto Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle 21.4.2017
Suomalainen hyvinvointikäsitys kaipaa päivitystä Selonteko peräänkuuluttaa kestävän kehityksen edistämisessä totuttujen ajattelumallien kyseenalaistamista sekä laajapohjaista ja kriittistä yhteiskunnallista tutkimusta ja keskustelua. Siinä sovelletaan kuitenkin perinteistä, materiaalisiin perustarpeisiin kiinnittyvää hyvinvointinäkemystä. Niiden oheen on noussut uusia, vakavia henkiseen hyvinvointiin ja elämäntapoihin liittyviä ongelmia. Lähes kaikki keskeiset hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat muuttuneet merkittävästi 1960-luvun jälkeen.
Henkinen ja koettu hyvinvointi mukaan politiikkaan Tarvitaan uusi, kokonaisvaltaisempi hyvinvoinnin viitekehys, joka sisältää myös henkisen ja koetun hyvinvoinnin. Sen avulla: - kestävää hyvinvointia voidaan edistää koko väestön osalta. (Selonteko keskittyi erityisryhmiin.) - ongelmien korjaamisesta voidaan siirtyä hyvinvoinnin edistämiseen. Henkiseen ja koettuun hyvinvointiin liittyvään tutkimukseen, tilastointiin ja osaamiseen pitää panostaa (Suomen akatemia, Strateginen tutkimusneuvosto, Tilastokeskus). Alan tutkimustietoa tulee hyödyntää päätöksenteossa. Suomi on tässä suhteessa jälkijunassa!
ELINYMPÄRISTÖ - Luonnonympäristö - Infrastruktuuri - Teknologiat - Organisaatiot - Väestörakenne - Kulttuuri (arvot & normit, aktiviteetit) - Instituutiot (lait & sääntely) - Politiikka - Talous - Työmarkkinat - Media RESURSSIT JA TOIMINTAMAH- DOLLISUUDET - Tulot & varallisuus - Osaaminen & taidot - Fyysinen & henkinen terveys - Sosiaalinen pääoma - Informaatio - Aika - Poliittinen valta - Luonnonvarat Arjen valintojen vaikutukset ARJEN AKTI- VITEETIT JA ROOLIT - Työntekijä - Kuluttaja - Perheen jäsen - Sukulainen - Ystävä - Harrastaja - Kansalainen Arjen valintojen vaikutukset Palaute tarpeiden tyydytyksestä KOHERENSSIN TUNNE - Ymmärrettävyys - Hallittavuus - Merkityksellisyys Korkeampi päämäärä Muiden palveleminen Flow aktivitetit MASLOWIN TARPEET - Itsensä toteuttaminen - Itsekunnioitus ja sosiaalinen arvostus - Lähimmäisen rakkaus ja yhteisöllisyys - Turvallisuus - Fysiologiset tarpeet Palaute tarpeiden tyydytyksestä Palaute onnellisuudesta SUBJEKTIIVINEN HYVINVOINTI Palaute onnellisuudesta Lähde: Hämäläinen (2014), kirjassa Well-Being and beyond: Broadening the public and policy discourse (Edward Elgar ).
Hyvinvointiosaamisesta uusi kilpailuetu Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on paljon korkealaatuista hyvinvointiosaamista. Kokonaisvaltaisesta ja korkealaatuisesta hyvinvointiosaamisesta voidaan kehittää Suomelle kilpailuetu ja hyvinvoinnin lähde. Korkealaatuinen hyvinvointiosaaminen auttaisi: - ihmisiä arjen valinnoissa, joilla on pitkän aikavälin hyvinvointivaikutuksia. - organisaatioita kehittämään parempia työympäristöjä - poliittisia päättäjiä kehittämään parempia elinympäristöjä ja regulaatiota sekä - kehittämään sellaisia kannustimia, jotka edistävät ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä elämäntapoja ja käyttäytymistä. - julkishallintoa kehittämään parempia hyvinvoinnin mittareita ja kohdistamaan niukkoja resursseja parhaalla mahdollisella tavalla - yrityksiä kehittämään parempia tuotteita ja palveluita, joissa on enemmän lisäarvoa kuin kilpailijoilla. - houkuttelemaan ulkomaisia investointeja ja osaajia.
7,5 miljardin kuluttajan globaalit hyvinvointimarkkinat Nopeasti muuttuvassa ja monimutkaisessa nyky-yhteiskunnassa ihmisillä on paljon tyydyttämättömiä henkisiä ja yhteisöllisiä tarpeita. Nämä hyvinvointitarpeet avaavat paljon uusia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille, jotka osaavat hyödyntää korkealaatuista ja kokonaisvaltaista hyvinvointitietoa ja -osaamista. Sote-uudistus avaa suuria mahdollisuuksia uuden hyvinvointiliiketoiminnan kehittämiseen. Uusien, hyvinvointia edistävien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä kannattaa hyödyntää uusinta tutkimustietoa henkisen ja koetun hyvinvoinnin ongelmista ja ratkaisuista. Sitran Soteuttamo-hankkeessa voidaan tuoda yhteen Sotealan yrityksiä ja muita toimijoita uuden tutkimustiedion äärelle.