Laitos sijaitsee Pyhärannan kunnan Reilan kylässä kiinteistöllä Putsari Rnro 3:62 osoitteessa

1(17) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 85 YLO Dnro LOS-2007-Y-1029-111 Annettu julkipanon jälkeen 24.11.2009 ASIA Päätös Pyhärannan kunnan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Reilan alueella syntyvien jätevesien käsittelyä Reilan jätevedenpuhdistamolla ja käsiteltyjen jätevesien johtamista avo-ojan kautta Reilanlahteen. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Pyhärannan kunta Pajamäentie 4 23950 Pyhäranta yhteisötunnus: 0204403-1 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Laitos sijaitsee Pyhärannan kunnan Reilan kylässä kiinteistöllä Putsari Rnro 3:62 osoitteessa Pyhärannan kunnan Reilan jätevedenpuhdistamo Soukontie 50 27 340 Reila Puhdistamon koordinaatit ovat Itä: 3 195 622 Pohjoinen: 6 782 313 Purkupaikan koordinaatit ovat Itä: 3 195 623 Pohjoinen: 6 782 316 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 a Lounais-Suomen ympäristökeskus: Päätös 6.4.2004 (VPL 130, Dnro 0295Y0959-123), jolla ympäristökeskus on velvoittanut Pyhärannan kunnan hakemaan ympäristölupaa Reilan jätevedenpuhdistamon toiminnalle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12 e)-kohta ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 8.8.2007. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Vaihde 020 490 102 Neuvonta 020 690 162 www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Växel +358 20 490 102 Rådgivning +358 20 690 162 www.miljo.fi/los

2/17 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lounais-Suomen ympäristökeskus on 10.7.1996 antanut lausunnon (nro 0295Y0959), jonka mukaan Reilan jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7ATU -arvo on enintään 25 mg/l ja fosforipitoisuus enintään 1,5 mg/l ja puhdistustehon tulee olla vähintään 85 %. Arvot lasketaan vuosikeskiarvona mahdolliset ohijuoksutukset ja häiriötilanteet mukaan lukien. Alueella on voimassa oleva yleiskaava. Puhdistamokiinteistö on merkitty kaavaan tunnuksella ET (yhdyskuntateknisen huollon alue). Kiinteistön omistaa Pyhärannan kunta. Kiinteistöllä ei ole muuta toimintaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamo sijaitsee Pyhärannan kunnan Reilan kylässä noin kymmenen kilometrin päässä kunnan keskustasta luoteeseen. Lähin vakituisessa käytössä oleva asuinrakennus on puhdistamon koillispuolella, noin 200 metrin päässä puhdistamorakennuksesta. Puhdistamon pohjoispuolella, noin 50 metrin päässä puhdistamorakennuksesta sijaitsee puolustusvoimien harjoitusalueen rakennuksia. Jätevedenpuhdistamon eteläpuolella on peltoa. Ilman laadusta tai pohjaveden tilasta ei ole tehty erillisiä selvityksiä. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamon lähellä ei ole Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita, joten sen toiminnalla ei ole vaikutuksia Natura 2000-alueiden luonnonarvoihin. JÄTEVESIEN PURKUVESISTÖ Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan avo-ojan kautta mereen Reilanlahteen. Purkuojan valuma-alue on pieni ja koostuu pääasiassa peltomaasta. Jo ennen puhdistamon rakentamista ojaan johdettiin Reilan alueen harmaat vedet. Oja laskee noin 300 metriä purkupaikan alapuolella mereen Reilanlahteen yhteisrannassa, joka on venevalkama-aluetta. Reilanlahti on syvimmillään noin kolme metriä ja sen suualue on kapea ja karikkoinen. Lahti avautuu Paaslovedelle, joka myös on karikkoinen ja syvyydeltään alle 10 m. Purkuojassa puhdistamon yläpuolella veden ravinne- ja bakteerimäärät ovat tavanomaisia luonnontilaisille vesille. Puhdistamon alapuolella jätevesien vaikutus ojassa oli havaittavissa, sillä kokonais- ja ammoniumtypen määrät olivat selvästi luonnontilaista korkeampia ja veden hygieeninen laatu vain välttävä. Reilanlahdella valumavesien vaikutus on vähäinen. Kokonais- ja ammoniumtypen määrät eivät ole olleet korkeita ja ammoniumtypen osuus kokonaistypestä on noin 25 %. Fosforipitoisuus on tyypillinen lievästi reheville rannikkovesille. Hygieeninen tila on vain tyydyttävä, mikä saattaa merkitä jätevesien lievää vaikutusta. Reilanlahdella harrastetaan jonkin verran kalastusta.

JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA 3/17 Yleiskuvaus viemärilaitoksesta ja puhdistamon toiminnasta Hakemus Pyhärannan kunnan Reilan jätevedenpuhdistamo on vuonna 1997 valmistunut bioroottoripuhdistamo, joka on otettu käyttöön vuonna 1998. Vuonna 2004 puhdistamolle johdettiin jätevesiä 5 433 m 3 eli keskimäärin 15 m 3 /d. Laskuttamattoman jäteveden (vuotoja hulevesien) osuus kokonaisjätevesimäärästä oli 20 %. Pyhärannan kunnan Reilan kylän viemäriverkosto kattaa kunnan kaava-alueen lähes kokonaan. Vuonna 2002 verkoston pituus oli noin 1,6 km. Liittyjämäärä oli noin 70 ja liittymisaste 97 %. Viemäriverkosto on rakennettu muoviputkista. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet lasketaan avo-ojan kautta Reilanlahteen. Pyhärannan kunnan 8.8.2007 Lounais-Suomen ympäristökeskukseen toimittamalla hakemuksella haetaan lupaa Pyhärannan Reilan alueella syntyvien jätevesien käsittelemiseksi Reilan jätevedenpuhdistamolla ja käsiteltyjen jätevesien johtamiselle Reilanlahteen. Hakemuksessa ei ole esitystä puhdistamon lupaehdoiksi. Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamolle johdettujen jätevesien sisältämä kuormitus on vuosina 2000 2008 ollut seuraava: Vuosi BHK 7ATU COD Cr Fosfori Typpi Kiintoaine kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 2000 4,0 10,5 0,15 0,98 4,6 2001 4,7 12 0,18 1,2 5,2 2002 6,0 15 0,21 1,0 7,2 2003 4,7 12 0,18 0,97 7,1 2004 3,3 9,5 0,16 0,71 5,9 2005 8,9 21 0,25 1,2 17 2006 2,4 18 0,10 0,83 5,6 2007 3,9 9 0,14 0,96 3,4 2008 3,4 9,7 0,16 0,83 3,8 Puhdistamolle johdettu vesimäärä on ollut keskimäärin noin 15 m 3 /d ja ohijuoksutuksia ei ole ollut.

Puhdistamon käsittelyprosessit ja mitoitusarvot 4/17 Puhdistusprosessi käsittää tulopumppauksen (2 kpl Grundfos SV014) jälkeen veden virtaussuunnassa tarkasteltuna seuraavat yksikköprosessit: - virtaamamittaus - siivilöinti (porrasvälppä, leveys 400 mm, säleväli 3 mm. läpäisy n. 60 m 3 /h) - selkeytys (esiselkeytin A = 12 m 2, lietevarasto V = 24 m 3 ) - bioroottori (A = 1360 m 3 ) - kemikaalin syöttö (polyalumiinikloridi kalvopumpulla virtaaman mukaan) - flokkaus (V= 1,5 m 3 ) - jälkiselkeytys (A= 9 m 2 ) Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: - asukasvastineluku, AVL 240 - keskimääräinen jätevesivirtaama(q kesk ) 72 m 3 /d - mitoitusvirtaama (q mit ) 6,5 m 3 /h - BHK 7 kuorma 16,8 kg/d Lietteenkäsittely Jäteveden esikäsittelyssä syntyy välpejätettä, joka kerätään muoviseen 200 litran astiaan. Astia tyhjennetään samalla kuin ylijäämälietteet, eli 1-2 kuukauden välein. Jätevedenkäsittelyn sekundäärivaiheessa syntyvä ylijäämäliete pumpataan etuselkeyttimeen, joka toimii samalla lietevarastona. Etuselkeyttimestä/lietevarastosta lietettä poistetaan keskimäärin 1-2 kuukauden välein. Sekä välpejäte että ylijäämäliete kuljetetaan Ihoden jätevedenpuhdistamolle, jossa ne puretaan turvetta sisältävään lietealtaaseen. Kuivanut liete nostetaan altaasta ja siihen sekoitetaan haketta, jonka jälkeen sen annetaan kypsyä aumassa puhdistamon pihalla noin 2 vuotta välillä kääntäen. Jos kaikki syntyvä ylijäämäliete ei mahdu lietealtaaseen, se kuljetetaan Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamolle jatkokäsittelyyn. Reilan puhdistamolla eikä sen verkoston alueella oteta vastaan sako- tai umpikaivolietteitä. Kemikaalien, energian ja veden kulutus Jäteveden sisältämän fosforin saostamiseen laitoksella käytetään polyalumiiinikloridia (PAX-18). Kemikaalin kulutus on ollut noin 1200 1300 kg vuodessa. Kemikaalimäärä on niin vähäinen, että sitä varastoidaan ja säilytetään puhdistamorakennuksessa. Puhdistamon sähkönkulutus on luokkaa 15 000 18 000 kwh vuodessa. Kulutus käsiteltyä jätevesikuutiota kohti on ollut hieman alle 3 kwh. Puhdistamo saa tarvitsemansa veden kunnan vesijohtoverkostosta. Vettä käytetään mm. koneiden ja altaiden pesussa. Vesijohtovettä käytetään vain muutama kuutio vuodessa.

Liikenne 5/17 Liikennöintiä puhdistamolle aiheuttaa laitoksen hoito ja valvonta, kemikaalien tuonti sekä lietteenpoisto. Puhdistamonhoitaja pyrkii käymään laitoksella joka arkipäivä. Viikonloppuina laitoksella ei käydä. Polyalumiinikloridia tuodaan puhdistamolle noin kolme kertaa vuodessa. Ylijäämälietteen poiston ja välpejäteastian tyhjennyksen takia puhdistamolla käy imuauto keskimäärin 1-2 kuukauden välein. Puhdistamon piha-alueella on riittävästi tilaa nykyisille liikennemäärille. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevesien puhdistustulos Reilan puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien keskimääräiset pitoisuusarvot ja käsittelytehot ovat vuosina 2000 2008 olleet seuraavat: Vuosi BHK 7ATU COD Cr Fosfori Typpi Kiintoaine mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % 2000 1,7 99 37 94 0,071 99 37 42 3,2 99 2001 2,2 99 50 94 0,085 99 33 58 6,7 98 2002 3,0 99 55 95 0,32 98 47 32 3,3 99 2003 2,7 99 39 96 0,20 99 48 34 5,2 99 2004 2,6 99 48 99 0,19 98 36 25 8.8 98 2005 2,4 99 30 98 0,22 99 36 51 8,2 92 2006 1,6 99 34 98 0,28 95 27 53 3,6 99 2007 1,6 99 42 93 0,26 97 36 47 5,3 98 2008 2,9 99 54 91 0,19 98 34 30 7,0 97 Päästöt vesiin Puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus on vuosina 2000 2008 kehittynyt seuraavasti: Vuosi BHK 7ATU COD Cr Fosfori Typpi Kiintoaine kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d 2000 0,026 0,60 0,0011 0,67 0,051 2001 0,034 0,75 0,0013 0,50 0,10 2002 0.044 0,80 0,0046 0,68 0,048 2003 0,036 0,52 0,0027 0,64 0,070 2004 0.038 0,71 0,0028 0,53 0,13 2005 0,038 0,47 0,0035 0,59 0,13 2006 0,026 0,55 0,0046 0,44 0,059 2007 0,023 0,60 0,0037 0,51 0,076 2008 0,050 0,92 0,0032 0,58 0,12

6/17 Päästöt ilmaan, maaperään ja pohjaveteen Melu ja tärinä Reilan jätevedenpuhdistamolta tapahtuvat päästöt ilmaan ovat lähinnä hajupäästöjä. Hajuhaitta on kuitenkin todettu vähäiseksi eikä siitä ole tullut valituksia. Kaikki jäteveden kanssa tekemiseen joutuvat rakenteet on tehty vesitiiviistä materiaaleista eikä altaissa ole havaittu vuotoja. Tiedossa ei ole, että maaperään olisi päässyt haitallisia aineita. Jätevedenpuhdistamolla ei ole kovaa melua tuottavia laitteita, joten prosessista ei synny sellaista melua, joka aiheuttaisi häiriötä ympäristössä. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamolta syntyy normaalia talousjätettä sekä kemikaalipakkauksista peräisin olevaa muovijätettä. Määräksi arvioidaan noin 0,2 m 3 vuodessa. Jäte viedään kaatopaikalle. Jäteveden esikäsittelyssä muodostuu välpejätettä noin 2,0 m 3 vuodessa. Välpejäteastia tyhjennetään ja sekoitetaan ylijäämälietteen sekaan. Jätevedenkäsittelyssä syntyvä ylijäämäliete kerääntyy jälkiselkeyttimen pohjalle. Ylijäämälietettä poistetaan kesäaikana (pieni virtaama) keskimäärin kerran kahdessa kuukaudessa ja muina vuodenaikoina noin kerran kuukaudessa. Lietettä poistetaan kerralla 10-20 m 3. Liete imetään imuautoon ja kuljetetaan käsiteltäväksi Ihoden jätevedenpuhdistamolle. Ylijäämälietettä poistetaan jälkiselkeyttimestä vuosittain noin 80 110 m 3. Puhdistamolle ei tuoda sakokaivolietteitä. Reilan jätevedenpuhdistamon ylijäämälietteen laatua ei ole tutkittu vuosien 2000 2004 aikana. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Jätevedenpuhdistamo on valmistunut vuonna 1997, joten sen tekniikka on melko uutta. Puhdistamolla ei ole nykyaikaista automaatiojärjestelmää tai kaukovalvontajärjestelmää. Puhdistustulos on ollut hyvä, mikä kertoo puhdistamon hyvästä toiminnasta. Puhdistustuloksen kannalta ainoastaan nitrifikaatioasteessa voisi olla parantamisen varaa. Tarkkailututkimuksissa on todettu ph:n ja alkaliteetin olevan ajoittain alhaisia, mikä osaltaan voi heikentää puhdistustulosta. Koska Reilan alueen viemäriverkosto on suhteelisen uusi ja tiivis, ei verkostoon juuri pääse hule- tai vuotovesiä. Tästä syystä jätevesi on ajoittain jopa liian sakeaa, mikä osaltaan laskee ph:ta ja alkaliteettia. Parannusehdotus on ollut alkalointikemikaalin lisääminen jäteveteen. Pyhärannan Reilan kylässä syntyvien jätevesien käsittelyä voidaan tehostaa käytännössä vain kahdella tavalla: tehostamalla nykyisen puhdistamon toimintaa typen poiston

osalta tai johtamalla jätevedet kunnan keskustan kautta käsiteltäväksi Uuteenkaupunkiin. 7/17 Koska Reilan jätevedenpuhdistamo on toiminut hyvin ei jätevesien johtaminen muualle käsiteltäväksi voi käytännössä parantaa puhdistustulosta muuten kuin typenpoiston osalta. Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamoa on laajennettu vuonna 2003 typenpoistoyksiköllä ja laitokselle on asetettu 70 %:n kokonaistypenpoistovaatimus. Käytännössä jätevesien johtaminen Uuteenkaupunkiin vaatisi noin 12 km siirtoviemärin rakentamista Reilan kylästä kunnan keskustaan, josta jätevedet johdettaisiin olemassa olevaa siirtoviemäriä pitkin Uuteenkaupunkiin. Koska Reilan jätevedenpuhdistamolla käsiteltyjen jätevesien vaikutus Reilanlahteen on hyvin pieni, ei jätevesien johtamisella Uuteenkaupunkiin juuri parannettaisi Reilanlahden tilaa. Tällöin myös vesistökuormitus Uudenkaupungin Häpönniemen puhdistamon purkualueella lisääntyisi. Lisäksi jäteveden siirtäminen pitkiä matkoja kuluttaa energiaa, minkä tuottaminen osaltaan on haitallista ympäristölle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vesistövaikutukset Avo-ojan kautta Reilanlahteen laskettavien käsiteltyjen jätevesien vaikutus näkyy kuivina kausina avo-ojassa, mutta Reilanlahdessa vaikutus on vähäinen. Jätevesien vaikutuksia kalastoon tai vesieliöihin ei ole tutkittu, mutta ne oletetaan vähäisiksi. Koska jätevesikuormituksen vaikutus vesistössä on ollut havaittavissa vain ajoittain ja silloinkin vaikutus on ollut vähäinen, ei puhdistamon toiminnalla katsota olevan vaikutusta kalastukseen tai muuhun vesistön käyttöön. Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Jätevedenpuhdistus on välttämätöntä ihmisten terveyden säilymisen kannalta, joten puhdistamon toiminnalla voidaan katsoa olevan merkittävä positiivinen vaikutus Reilan kylän yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen. Puhdistamo sopeutuu hyvin ympäristöönsä eikä sen toiminnasta aiheudu merkittävää melu- tai hajuhaittaa. Purkuvesistöstä tehtyjen tarkkailututkimusten mukaan avo-ojan kautta Reilanlahteen laskettavien käsiteltyjen jätevesien vaikutus vesistöön on ollut hyvin pieni. Pienen virtaaman takia avo-ojassa vaikutus on ajoittain suurempi. Kunnalle ei ole tullut valituksia puhdistamon toiminnasta. Reilan puhdistamon toiminnalla ei katsota olevan negatiivista vaikutusta alueen yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen. Viemäriverkoston ja puhdistamon hoidolla ja puhdistusprosessin aktiivisella valvonnalla pidetään puhdistamon toiminnasta aiheutuvat vaikutukset vähäisinä myös tulevaisuudessa. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Ilman jätevedenpuhdistamon toimintaa jätevesistä aiheutuva ympäristökuormitus olisi merkittävästi suurempi nykyiseen verrattuna, joten jätevedenpuhdistamolla on merkittävä positiivinen vaikutus Reilan alueen luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin.

Koska puhdistamo sijaitsee harvaan asutulla alueella, siitä ei aiheudu merkittävää haju- tai meluhaittaa. Puhdistamorakennus on myös tehty hyvin ympäristöönsä sulautuvaksi, joten sillä ei ole merkittävää negatiivista vaikutusta rakennettuun ympäristöön. 8/17 Puhdistamon lähellä ei ole Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita, joten sen toiminnalla ei ole vaikutuksia Natura 2000-alueiden luonnonarvoihin. Muut vaikutukset Jätevedenpuhdistamolla ei ole havaittu hajupäästöjä eikä muita päästöjä ilmaan, joten ilmapäästöillä ei katsota olevan vaikutuksia alueen ilman laatuun. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamolta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen, joten puhdistamolla ei katsota olevan vaikutusta niihin. Puhdistamolla ei ole voimakasta melua tai tärinää tuottavia laitteita. Liikenteestä aiheutuvan meluvaikutuksen katsotaan olevan ajoittainen ja silloinkin se on hyvin pieni. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Lounais-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt Reilan jätevedenpuhdistamon tarkkailuohjelman 16.9.1999 päivätyllä kirjeellään nro 0295Y0959123. Puhdistamon hoitaja seuraa puhdistusprosessin toimintaa. Päivittäiseen (arkipäivät) käyttötarkkailuun kuuluvat seuraavat mittaukset ja havainnoinnit: puhdistamolle tuleva vesimäärä, puhdistettu vesimäärä, puhdistamolla tapahtuneet ohitukset ja saostuskemikaalin kulutus. Lisäksi tarkkaillaan mm. jälkiselkeyttämön näkösyvyyttä, liukoisen fosforin määrää, prosessista poistetun ylijäämälietteen määrää ja puhdistamolta pois vietyä lietemäärää sekä mm. sähkönkulutusta. Reilan jätevedenpuhdistamon toimintaa seurataan Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y:n 3.4.1998 tekemän tarkkailuohjelman mukaisesti. Päästötarkkailuparametrit ovat tulevasta jätevedestä virtaama, alkaliteetti, ph, CODCr, BHK7ATU, kokonaistyppi, liukoinen typpi, kokonaisfosfori, kiintoaine ja lähtevästä jätevedestä edellisten lisäksi liukoinen fosfori ja ammoniumtyppi. Lisäksi määritellään bioroottori- ja selkeytysaltaan happipitoisuudet ja lämpötilat, näkösyvyys selkeytysaltaassa. Vaikutustarkkailu Pyhärannan Reilan puhdistamolta vesistöön johdettavien käsiteltyjen jätevesien vaikutusta Reilanlahteen tutkitaan kaksi kertaa vuodessa Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y:n 3.4.1998 laatiman ohjelman mukaisesti. Näytteet otetaan kahdesti vuodessa kolmesta eri näytepisteestä: ennen ja jälkeen avoojassa olevan purkukohdan sekä Reilanlahdesta. Vuonna 2004 näytteet otettiin 18.2. ja 11.8. Näytteenottopaikat on esitetty tarkkailututkimustuloksissa. Näytteistä tutkitaan lämpötila, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ammoniumtyppi, fekaalisten kolimuotois-

ten (44 C) bakteerien määrä sekä merivedestä myös sähkönjohtavuus ja hapen määrä pohjan lähellä. Lisäksi mitataan havaintopaikan syvyys ja merellä näkösyvyys. 9/17 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Puhdistamon toiminnasta vesistöön mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja ei ole erikseen tutkittu. Käsiteltyjen jätevesien laskemisesta avo-ojan kautta Reilanlahteen ei hakemuksen mukaan katsota aiheutuvan sellaista vahinkoa, joka edellyttäisi esim. vesistön kunnostamista. Puhdistamon hyvän toiminnan ylläpitämisellä ja puhdistusprosessin kehittämisellä jätevesien käsittelyn tasoa pyritään edelleen parantamaan. TOIMENPIDE- JA KORVAUSESITYS Hakija katsoo, että puhdistamon toiminnasta ei aiheudu sellaista vesistön pilaantumista tai muita ympäristöhaittoja, jotka edellyttäisivät vahinkojen korvaamista. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei juuri aiheudu muita kuin vesipäästöjä, joten muiden kuin vesistövahinkojen ehkäisemiseksi ei katsota tarvittavan erillisiä toimenpiteitä LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lounais-Suomen ympäristökeskus on tiedottanut asian vireille tulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 16.5. 16.6.2008 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Laitilan Sanomissa 20.5.2008. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Pyhärannan kunnassa sekä Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Hakijan kanssa on neuvoteltu ja puhdistamolla sekä jätevesien purkualueella on suoritettu tarkastus 16.10.2009. Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Pyhärannan kunnan tekninen lautakunta (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) on lausunnossaan 25.6.2008 esittänyt mm. seuraavaa: Tekninen lautakunta toteaa, ettei sillä ole lisättävää Pyhärannan kunnan ympäristölupahakemukseen, joka koskee Pyhärannan kunnan Reilan alueella syntyvien jätevesien käsittelemistä olemassa olevalla Reilan jätevedenpuhdistamolla ja käsiteltyjen jätevesien johtamista Reilanlahteen. Jätettyyn mielipiteenilmaukseen lautakunta toteaa, että Reilan jätevedenpuhdistamo on suunniteltu Reilan kaava-alueelle. Toiminta-aluetta on kuitenkin mahdollista laajentaa kaava-alueenkin ulkopuolelle, sillä tällä hetkellä puhdistamon kapasiteetista virtaaman ja BHK 7 :n osalta on käytössä alle 30 %. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on on jätetty yksi mielipiteen ilmaus (Reilan kyläyhdistys Reidu ry). Siinä on todettu, että suurin osa Reilan kylää on haja-asutusaluetta, eivätkä sen jätevedet kulkeudu olemassa olevan jätevedenpuhdistamon kautta. Tämän vuoksi muistutuksessa edellyte-

Hakijan vastine 10/17 tään, että Pyhärannan kunta huolehtii siitä, että haja-asutuksen jätevedet ohjataan pääasiassa toiminnassa olevaan jätevedenpuhdistamoon, jolloin ei jatkossakaan aiheudu ympäristöhittaa Reilanlahdelle sekä huolehtii siitä, ettei Reilanlahden vedenlaadussa tapahdu heikkenemistä. Puhdistamon lupatarkastuksessa 16.10.2009 käytiin läpi hakemuksesta kuulemisvaiheessa esitettyä lausuntoa sekä muistutusta/mielipidettä tarkastusmuistiossa esitetyllä tavalla. Tilaisuudessa todettiin, että hakijalta ei ole syytä pyytää erillistä kirjallista vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Pyhärannan kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Reilan jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Lupa myönnetään hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien käsittelyyn olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen avo-ojan kautta Reilanlahteen nykyisessä purkupaikassa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jäteveden käsittely ja päästöt Reilanlahteen 1. Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti vähintään hakemuksessa esitetyllä tavalla siten, että lupamääräyksen 2. mukaiset raja-arvot voidaan saavuttaa kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa mahdollisimman energiatehokkaasti ja siten, että ympäristöpäästöt, -haitat ja riskit kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. 2 Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä jäteveden käsittelyä koskevat häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvona lasketun puhdistustuloksen on täytettävä seuraavat raja-arvot: Pitoisuusarvo enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7 ATU 15 mg/l 90 % COD Cr 100 mg/l 80 % Fosfori 0,5 mg/l 90 % Kiintoaine 20 mg/l 90 % Puhdistamoa on käytettävä siten, että ammoniumtyppi pyritään nitrifioimaan mahdollisimman tehokkaasti. Nykyisessä purkupaikassa avo-ojaan johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita. Päästöt ilmaan, liikenne ja melu 3 Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän. Hajupäästöjä sisältävät työvaiheet, ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien, on pyrittävä ajoittamaan ja toteuttamaan siten, että niistä aiheutuva hajuhaitta on mahdollisimman pieni.

4 Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa ylittää päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeg ) eikä yöllä klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeg ). Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Luvan saajan on tarvittaessa selvitettävä toiminnasta aiheutuva melu ja sen leviäminen. Laitosta ja laitteistoja uudistettaessa tulee valita teknisesti ja taloudellisesti soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavia laitetyyppejä, joista ympäristöön aiheutuva melu on vähäisin. Viemärilaitoksen käyttö ja hoito 11/17 5 Kaikki puhdistamon piirissä olevat viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely yhdessä yhdyskuntajätevesien kanssa on tarkoituksenmukaista, on pyrittävä johtamaan puhdistamolle. 6 Puhdistamoa ja viemäriverkostoa on kokonaisuudessaan käytettävä ja hoidettava siten, että toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa sekä siten, että puhdistustulos ja energiatehokkuus ovat mahdollisimman hyvät ja ympäristöpäästöt, haitat ja riskit kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot ovat valvontaviranomaisen ja Pyhärannan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. Viemäriverkoston kunnostus 7 Viemäriverkostoa on kunnostettava ja pidettävä kunnossa siten, että vuoto-, hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä pumppaamot mukaan lukien ei aiheudu pinta- eikä pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Viemäriverkoston ohijuoksutus- ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää riittävän luotettavasti. Poikkeavat jätevedet 8 Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoon ja puhdistamolle johdettavien talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellaiset laitokset, joiden jätevedet saattavat sisältää öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi. Mikäli viemäriverkostoon liitetään laitoksia, jotka johtavat viemäriin poikkeuksellisen suuria jätevesimääriä tai jätevettä, jonka laatu merkittävästi poikkeaa talousjätevedestä, tulee asiasta ilmoittaa etukäteen valvontaviranomaiselle.

Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 12/17 9 Puhdistamoliete on vietävä käsiteltäväksi Pyhärannan kunnan Ihoden puhdistamolle tai muuhun laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hyväksytty. Menettelystä on toimitettava valvontaviranomaiselle, Pyhärannan kunnan tai lietteen mahdollisen muun sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeelliseksi katsomat tiedot. Lietteet on kuljetettava siten, ettei kuljetuksesta aiheudu ympäristön likaantumista eikä hajuhaittaa. 10 Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, ellei niitä ole luokiteltava ongelmajätteiksi, voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. 11 Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Varastointi 12 Kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella siten, että menettelystä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Vahinkojen varalta puhdistamolla on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet 13 Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan viipymättä ilmoitettava siitä valvontaviranomaioselle sekä Pyhärannan kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö- ja päästötarkkailu 14 Puhdistamolle tulevasta ja vesistöön johdettavasta jätevedestä on otettava vähintään neljä kokoomanäytettä vuodessa neljännesvuosittain. Kokoomanäytteet on kerättävä automaattisilla näytteenottimilla yhden vuorokauden ajalta virtaaman suhteen painotettuna. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmin valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti. Tarkkailuun on tarvittaessa sisällytettävä soveltuvin osin valtioneuvoston asetuksella 889/2006 muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa on tarkistettava valvontaviranomaisen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen.

Ympäristövaikutusten tarkkailu 13/17 15 Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y;n 3.4.1998 laatiman ohjelman mukaisesti. Ohjelmaa voidaan tarvittaessa myöhemmin muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Kirjanpito 16 Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten luotettavuudesta. Puhdistamon käyttöä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava mm. seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä jätevesipäästöt muualle kuin puhdistamon purkupaikalle, - poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, - kemikaalien ja apuaineiden käyttö ja varastointi, - energian kulutus ja energiatehokkuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot osatoimittain, - puhdistamolle johdettujen, tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden selvittämistapa, - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Raportointi 17 Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava valvontaviranomaiselle ja Pyhärannan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Tarkkailujen tulokset on pyydettäessä esitettävä sellaisille asianosaisille, joiden oikeus tai etu sitä vaatii. Purkuojan kunnossapito 18 Luvan saajan on osallistuttava purkuojan kunnossapitoon. Ennakoimattomat vahingot Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä.

14/17 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutus. Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset. Lupamääräysten mukaisesta jäteveden johtamisesta ei aiheudu sellaista vesistön pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, joka olisi määrättävä korvattavaksi. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksissä 1 ja 2 on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös 23.11.2006 vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 ja vaatimus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Käsittelyvaatimukset perustuvat olemassa olevalla puhdistamolla saavutettavissa olevaan puhdistustulokseen, kun puhdistamoa käytetään ja hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) 2 :n mukaisesti määritetty puhdistamon asukasvastineluku alittaa raja-arvon 10 000, joten puhdistamon osalta ei tarvitse ottaa huomioon kyseisen asetuksen typpeä koskevia vaatimuksia. Lupamääräysten mukaisesti käsitellystä jätevedestä ei käytettävissä olevan tiedon nojalla arvioiden aiheudu vesistössä sellaista haittaa, jonka estämiseksi jätevesi olisi desinfioitava. Päästöjä ilmaan, liikennettä ja melua koskevat lupamääräykset 3 ja 4 on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset. Lupamääräyksessä on otettu huomioon puhdistamon läheisyyteen sijoittuva asutus. Erityisesti lietteiden ja jätteiden kuljetuksissa on otettava huomioon myös jätelain 19 :n sisältämä roskaamiskielto. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttöä ja hoitoa, viemäriverkostoa ja sen kunnostusta sekä poikkeavia jätevesiä koskevien lupamääräysten 5-8 mukainen menettely on tarpeen mm.

15/17 ympäristönsuojelulain 4 :n mukaisen, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä ja ympäristön kannalta parhaan käytännön noudattamista koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Lupamääräyksen 6 terveyshaitan estämistä koskeva vaatimus vastaa sisällöltään terveydensuojelulain 22 :ää, jonka mukaan viemäri siihen liittyvine puhdistus- ja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa terveydelle. Hyvän puhdistustuloksen saavuttaminen edellyttää viemäriverkoston kunnostamista ja myös huolehtimista siitä, ettei kiinteistöiltä johdeta kuivatus- ja hulevesiä jätevesiviemäriin. Lupamääräykset 7 ja 8 verkoston kunnostuksesta sekä viemäriin ja puhdistamolle johdettavista jätevesistä on annettu ympäristönsuojelulain 43 :n vaatimusten perusteella. Määräyksillä tavoitteena on turvata puhdistusprosessin häiriötön toiminta ja vähentää laitokselle tulevan jäteveden määrä- ja laatuvaihteluja. Teollisuus- ja muiden poikkeavien jätevesien esikäsittelyä koskeva määräys perustuu myös ympäristönsuojeluasetuksen 36 :ään. Puhdistamolietettä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskevien lupamääräysten 9-11 mukainen menettely on tarpeen ympäristönsuojelulain 45 :n, jätelain 6 :n, jäteasetuksen 8 :n ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n noudattamiseksi. Varastointia sekä häiriö- ja muita poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset 12 ja 13. Toimintaan, varsinkin kemikaalien ja jätteiden varastointiin ja käsittelyyn, poikkeavien jätevesien johtamiseen viemäriverkostoon ja puhdistamolle sekä puhdistamon ja viemäristön mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva, lupamääräyksen 13 mukainen ilmoitusmenettely perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä muun muassa toimintansa ympäristöriskeistä. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 14-17 ovat tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevin osin myös jätelain 51 ja 52 :iin. Valtioneuvoston päätöksen (888/2008) liitteen B-kohdan (yhdyskuntajätevesien ja sen tulosten arviointi) mukaan kuormitus- ja päästötarkkailunäytteiden vuotuinen vähimmäismäärä määräytyy puhdistamon koon mukaan ja näytteet on otettava säännöllisin väliajoin siten, että puhdistamolta, jonka asukasvastineluku on 500 1999, otetaan neljä näytettä vuodessa. Purkuojan kunnossapitoa koskeva lupamääräys 18 perustuu ympäristönsuojelulain 43 ja 48 :iin. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 31.12.2023 jätettävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen tulee liittää yhteenveto tehtyjen

16/17 käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailujen tuloksista, arvio toiminnan vaikutuksista vesistön tilaan, veden laatuun, luontoarvoihin ja käyttöön sekä puhdistamon ympäristöön, selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön soveltamisesta toiminnassa sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 :ssä mainitut selvitykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 35-38, 41-43, 45-48, 52-56, 62, 67, 72, 96, 97 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11, 16-19, 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 19, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 5-8 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Valtioneuvoston asetus (888/2006) yhdyskuntajätevesistä Valtioneuvoston asetus (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista Ympäristöministeriön asetus (1397/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 2 190. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohtaan: jätevedenpuhdistamo, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön asumisjätevesien käsittelemiseen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Pyhärannan kunta Pajamäentie 4 23950 Pyhäranta Jäljennös päätöksestä Pyhärannan kunnanhallitus Pyhärannan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Pyhärannan kunnan ilmoitustaulu Laitilan Sanomat

17/17 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiassa. Valitusoikeus päätökseen on - sillä, jonka etua tai oikeutta asia saattaa koskea, - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyvyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, - toiminnan sijaintikunnalla tai muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, - toiminnan sijaintikunnan tai vaikutusalueen kunnan ympäristöviranomaisella, - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Mikko Anttalainen Vanhempi insinööri Heikki Elomaa LIITTEET Valitusosoitus