Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvät palvelut (SGEI) Sosiaali- ja terveysalan toimialapäivät 7.9.2010, Helsinki Vanhempi hallitussihteeri Eeva Vahtera TEM kilpailupolitiikkaryhmä
Mitä on SGEI-palvelu? Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvillä palveluilla tarkoitetaan taloudellisia palveluita, jotka ovat luonteeltaan yleishyödyllisiä, ja joiden saatavuus halutaan turvata kaikissa olosuhteissa (markkinoiden toimimattomuus/palvelun tuottamisen kannattamattomuus) joiden tuottamiseksi viranomaiset ovat asettaneet julkisen palvelun velvoitteen -Taloudellisia yhteiskuntaa palvelevia tehtäviä = esimerkiksi sosiaalinen asuntotuotanto, liikenne- ja viestintäala, vesi- ja jäteala -Taloudellisuutta arvioidaan toiminnan todellisen sisällön mukaan -Taustalla toimimattomat markkinat -> yhteiskunta haluaa turvata ao. palvelun saatavuuden -> asetetaan jollekin palveluntuottajalle/tuottajille yksilöity palveluvelvoite SGEI-palvelun tuottamiseksi -> palvelun tuottamisesta maksettavaan korvaukseen sovelletaan SGEItä koskevia EU:n valtiontukisääntöjä - Jäsenvaltion harkintavalta SGEI-palveluiden määrittämisessä > komissio puuttuu vain ilmeisiin virheisiin (esim ylikompensaation maksaminen) SGEI= Services of general economic interest
Yhteys EU:n valtiontukisääntöihin Kyseessä taloudellinen toiminta-> sovelletaan EU:n kilpailuja valtiontukisääntöjä: EU:n toiminnasta tehty sopimus SEUT artiklat 107-108, Yleishyödylliset palvelujen erityisasema -> SEUT 14 artikla sekä 106 (2) artikla. SGEIn erityissääntely ns. Montin paketti ; a) Komission päätös (2005/842); Soveltamisala 2 art; kaikkien toimintojen yhteenlaskettu vuosiliikevaihto 2 edeltäneeltä tilikaudelta on alle 100 MEUR + maksettava korvaus max 30MEUR/vuosi. Ei raja-arvoja sosiaalisen asuntotuotannon ja sairaaloiden osalta. Matkustajamääriin liittyvät raja-arvot; saaria palvelevat lento- ja meriliikenneyhteydet: km vuosittainen matkustajamäärä toimeksiantoa edeltäneeltä 2 vuodelta max 300 000 matkustajaa /vuosi. Lentoasemat ja satamat km vuosittainen matkustajamäärä toimeksiantoa edeltäneeltä 2 vuodelta lentoasemat max 1 miljoonaa matkustajaa/vuosi ja satamissa. max 300 000 matkustajaa/vuosi. Päätöstä ei sovelleta sisämaanliikenteeseen. b) Yhteisön puitteet (2005/C297/04) c) Komission avoimuusdirektiivi (2006/111)
Ns. ALTMARK kriteerit Perustuvat EY-tuomioistuimen linjaukseen (C 280/00) Maksettu korvaus ei ole valtiontukea, jos seuraavat ehdot täyttyvät: 1. Palveluvelvoite on yksiselitteisesti annettu ja sen sisältö selvästi määritelty (Suomessa edellyttää käytännössä lainsäädäntöä) 2. Korvauksen laskentaperuste etukäteen määritelty avoimesti 3. Korvaus ei saa ylittää sitä, mikä välttämätöntä kustannusten kattamiseksi, tulot ja kohtuullinen voitto huomioitava 4. Palveluntuottaja valittava joko julkisessa hankintakilpailussa (hankintalaki tai muu avoin menettely) tai käyttämällä ns. tehokkuustestiä, jossa vertaillaan ko. tuottaja kustannuksia alan keskivertoyritykseen * Altmark-kriteerit (C 280/00), vuodelta 2003 vrt. case- BUBA (asia T-289/03)
Yhteys EU:n valtiontukisääntöihin SGEI-palveluiden määrittely valtiontukioikeuden näkökulmasta a) Altmark-kriteerit? Jos kaikki neljä edellytystä täyttyvät kyseessä ei ole valtiontuki b) Voidaanko soveltaa de minimistukea? (200 000 /kolme verovuotta). Komission väliaikaiset puitteet 2009-2010-> tilapäinen 500 000 euron tuki c) Komission päätöksen 2005/842 soveltuminen (ns. pienet - SGEIT,? Jos soveltuu -> korvaus on sallittu valtiontuki -> ei ennakkoilmoitusvelvollisuutta komissiolle d) Jos a-c kohdat eivät sovellu -> ennakkoilmoitus komissiolle, yhteisön puitteiden (2005/C297/04) soveltaminen
SGEI-palvelut ja komission päätöksen mukainen raportointivelvollisuus Komission päätös (2005/842/EY, 8 artikla) Kunkin jäsenvaltion on kolmen vuoden välein toimitettava komissiolle tämän päätöksen täytäntöönpanoa koskevat kertomukset, joissa kuvaillaan yksityiskohtaisesti soveltamisedellytyksiä kaikilla aloilla, sosiaalinen asuntotuotanto ja sairaalat mukaan luettuina Kertomuksessa raportoitavia asioita muun muassa; * Mitkä palvelut on määritelty SGEI-palveluiksi? * Miten palveluvelvoite on annettu palveluntuottajalle? * Miten palvelusta maksettava korvaus on määritelty?
Suomen komission päätöksen mukaisesti raportoidut SGEI-palvelut - Suomen kertomus komissiolle päätöksen (842/2005) mukaisista SGEI-palveluista, 19.12.2008, 1752/031/2008 1) Sosiaalinen asuntotuotanto - korkotukilainat sosiaaliseen asuntotuotantoon - avustukset erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi (edellyttää aina myös korkotukilainan olemassaoloa) - valtion myöntämät asuntolainat sosiaaliseen asuntotuotantoon
Suomen komission päätöksen mukaisesti raportoidut SGEI-palvelut 2) Liikenneyhteyksien turvaaminen - Luotsausliikelaitoksen Saimaan alueella tapahtuva luotsaus - Saariston yhteysalusliikenne; Kotka-Pyhtään, Porvoon ja Tammisaaren saariston pysyvien asukkaiden henkilö- ja tavarakuljetusten järjestäminen - Merenkurkun matkustajalauttaliikenteen ostot; Vaasa-Uumaja välisen matkustajalauttaliikenteen turvaaminen - Lentoliikenne; Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen tukeminen - Kuusamon lentokentän toimintaedellytysten parantaminen (infrahanke)
Suomen komission päätöksen mukaisesti raportoidut SGEI-palvelut 3) Muut SGEI-järjestelmät ja palvelut - Suomen kalastusvakuutusjärjestelmä (MMM) - Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (MMM) - Viranomaistoimintaan läheisesti liittyvät yrittäjyyden edistämistä koskevat asiantuntija- ja neuvontapalvelut (TEM) * Finpro ry:n kansainvälistymisen palvelut * Osaamiskeskusohjelman kansallinen koordinointi
Komission päätöksen mukaiset SGEIpalvelut muissa EUn jäsenmaissa - Komissio julkaisi kesäkuussa 2010 jäsenmaiden maaraportit kunkin maan äidinkielellä netissä: http://ec.europa.eu/competition/consultations/2010_sgei/reports.ht ml Esimerkkejä muiden maiden komission päätöksen (842/2005) mukaisesti raportoiduista SGEI palveluista toimialoittain: a) Sosiaalinen asuntotuotanto; Saksa, Ranska, Italia, Espanja, Tanska, Hollanti, UK, Itävalta b) Sairaalat; Irlanti, Itävalta, Espanja, Italia, Ranska, Saksa
Komission päätöksen mukaiset SGEIpalvelut muissa EUn jäsenmaissa Esimerkkejä muiden maiden komission päätöksen (842/2005) mukaisista SGEI palveluista toimialoittain: c)liikenneyhteyksien tukeminen - Lentokenttien ja lentoyhteyksien tukeminen; UK, Saksa, Italia, Tanska, Ruotsi, Irlanti - Saaristoa palvelevat meriliikenneyhteydet; Espanja (Kanarian saaret), Ranska, UK, Saksa d) Muita toimialoja esim: -Vesi- ja jätepalvelut (Italia) -Yritysten innovaatioihin liittyvä toiminta (Espanja) -Yleishyödyllisten Familienferiensstätten toiminnan tukeminen(saksa) -Postilaitoksen, radioaktiivista jätettä neutraloivien tahojen sekä ns. maitobaarien tukeminen (Puola)
SGEIn käytön arviointi käytännössä Suomessa Oltava yleisen edun mukainen tarve turvata tietyn palvelun saatavuus. Perusedellytyksenä markkinoiden toimimattomuus tai muu vastaava syy, esim: - Alalla ei ole eikä voi realistisesti syntyäkään (ei-tuettua) kaupallista tarjontaa - Alalla/alueella toimii vain yksi yritys (luonnollinen monopoli tai de facto monopoli), jonka toiminta ei ole ilman tukea kannattavaa - Huoltovarmuus tai palvelun saatavuus edellyttää tukitoimia - Investoinnin suuruus tai tehokas käyttö tai toiminnan luonne edellyttää yhtä tai rajoitettua määrää toimijoita (valtakunnallinen/alueellinen tehtävänanto) Arvioitava mm tarvitaanko yksi vai useampia palveluntuottajia, onko markkinapuute koko maassa/kaikilla palvelun osa-alueilla samanlainen.
SGEI palveluntuottajan ja palvelun ilmoitusmenettely Voi olla esimerkiksi 1. Hankintalain mukainen tarjouskilpailu 2. Muu vastaava avoin ja syrjimätön haku - Avoin haku: myös ns. kevytkilpailutuksena, julkaistaan ilmoitus haettavana olevasta tuesta ja sen keskeisistä ehdoista. Mahdollistaa samantyyppisen ehdot kuin hankinnoissakin
1) Palveluvelvoitteen antaminen Palveluvelvoitteen toimeksiantaminen (päätöksen 4 artikla); yhdellä tai useammalla virallisella asiakirjalla; esim. sopimus, toimilupa tai muu viranomaisen päätös. Asiakirjassa on määriteltävä täsmällisesti; a) ko. yritys sekä alue, jolla yrityksellä on vastuu palvelun tuottamisesta b) palveluvelvoitteen luonne ja kesto c) yksin- ja erityisoikeudet d) korvauksen laskennassa, valvonnassa ja tarkistamisessa käytettävät parametrit e) menettelytavat liiallisten korvausten välttämiseksi ja takaisin maksamiseksi Suomessa palvelun tuottamista koskeva velvollisuus annetaan yleensä laissa; Elinkeinovapauden rajoittamisesta ja palvelun tuottamiseen annettavan yksinoikeuden perusteista on säädettävä laissa (Suomen perustuslain 18 ) Laissa voi olla myös yleissäännös, tarkempi sääntely päätöksessä, sopimuksessa tms.
2) SGEI-palveluista maksettavat korvaukset Korvauksen määrittely (päätöksen 5 ja 6 artikla) Korvaus tai sen laskentaperuste on määriteltävä toimeksiannossa -> etukäteen, objektiivisesti yksityiskohtaisesti ja avoimesti eli on määriteltävä kaikki korvauksen laskennassa, valvonnassa ja tarkistamisessa käytettävät perusteet ja menettelytavat liiallisten korvausten välttämiseksi sekä takaisin maksamiseksi. Ylikompensaatiokielto: Korvaus voi kattaa vain palvelun suorittamisesta aiheutuvat välttämättä aiheutuvat kustannukset. Lisäksi huomioidaan palvelun suorittamisesta mahdollisesti saatavat tulot ja kohtuullinen voitto (alan keskimääräinen kate) -Jäsenvaltion velvollisuus tehdä tarkastuksia. Tietojen säilytysvelvollisuus 10 vuotta
Miten käytännössä? 1. Valmisteluvaihe: - Toimintojen erottelu (viranomaistehtävät/yleisneuvontaluonteiset/taloudellinen toiminta. - Arvioitava, mikä voi olla tuella rahoitettavaa, taloudelliseksi toiminnaksi katsottavaa palvelua jota ei markkinaehtoisesti synny? Julkisen palveluvelvoitteen sisällön ja tarpeen määrittely suhteellisen vapaasti viranomaisen päätettävissä. Kilpailun avaamiseen liittyvät järjestelyt 2. Palveluvelvoitteen sisältö ja ehdot voivat vaihdella maan eri osissakin, esimerkkejä: - Toteutus vaiheittain eli SGEI-järjestely voi koskea asteittain koko maata tai osaa siitä. - Tuella katettavat toimialueet voivat olla suuria tai pieniä - Hakijat voivat hakea yhden tai useamman alueen palvelun toteuttajaksi, yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. - Voidaan mahdollistaa erilaiset toimintamallit eri alueilla (hakijat voivat esittää omia toteutusideoitaan palvelun sisällöstä ja laajuudesta). - Palveluvelvoitteen saaja voi vapaasti kehittää muuta liiketoimintaansa. 3. Tuen määrittäminen: - Maksettava tuki ei saa olla tehtävään nähden ylikompensoiva, huomioidaan aiheutuneet todelliset kulut, tuotot (esim. asiakasmaksut) ja kohtuullinen liikevoitto. - Tuetun toiminnan tilinpidollinen eriyttäminen, vuosittainen valvonta mahdollisesti liikaa maksettu osuus palautettava
Komission avoin kuulemiskierros syksyllä 2010 Komission sivut http://ec.europa.eu/competition/consultations/2010_sgei/index_f.html TEMin sivut: http://www.tem.fi/index.phtml?s=2017 Palaute komission julkaisemalla kyselylomakkeella tai vapaamuotoisesti 10.9.2010 mennessä. Komission interaktiivinen SGEItä koskeva kyselypalvelu http://ec.europa.eu/services_general_interest/index_en.htm
SGEI-palveluita koskeva kehittämistyö jatkossa Komissiossa: -Komissio on ilmoittanut julkaisevansa raportin kuulemiskierroksen tuloksista; mahdolliset sääntömuutokset kuulemiskierroksen tai Montin raportin pohjalta voivat olla mahdollisia -Komissio on luvannut lisätä koulutusta SGEI asioissa. Komission interaktiivisen tietopalvelun hyödyntäminen nykyistä enemmän yksittäistapauksissa Suomessa: - Avoin keskustelu ja sektorikohtainen kartoitustyö; täyttyvätkö SGEI määrittelyn kriteerit, jos täyttyvät -> EU:n valtiontukisääntöjen soveltaminen - Milloin markkinat ovat toimimattomat; rajanvedot - Tarvitaan prosessuaaliset pelisäännöt ja ohjeet SGEI palveluiden määrittelystä ja palveluvelvoitteeseen liittyvistä ehdoista -> mahdolliset säädösmuutokset esim. SGEI-palvelut ja kunnat -> kuntalain muutostarpeet
KIITOS!! Eeva Vahtera Työ- ja elinkeinoministeriö puh 010 60 49009, eeva.vahtera@tem.fi