(jäljempänä Suomen Asianajajaliitto tai valittaja )

28.2.2017 MARKKINAOIKEUDELLE I ASIA Valitus Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä 27.12.2016 koskien tavaramerkkiä 261794 Auktorisoitu Lakimies (AL) Auktorisoitu Lakiasiaintoimisto (ALT) II Vastaaja ASIANOSAISTIEDOT Auktorisoidut Lakimiehet Auktoriserade Jurister Authorized Attorneys at Law ry (nimi kumottu käräjäoikeuden tuomiolla 8.2.2017; ei-lainvoimainen) Rekisterinumero 212.459 c/o Timo Riissanen, Markkinakatu 4 a 27 02230 Espoo (jäljempänä vastaaja ) Valittaja Suomen Asianajajaliitto Simonkatu 12 B 16 00100 Helsinki (jäljempänä Suomen Asianajajaliitto tai valittaja ) Kantajan asiamies ja prosessiosoite Asianajaja Panu Siitonen Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy PL 333, 00131 Helsinki Puh. (09) 2288 4245 Fax (09) 2288 4266 Sähköposti: panu.siitonen@hannessnellman.com C40435033.3

2 (16) SISÄLLYSLUETTELO I Asia... 1 II Asianosaistiedot... 1 III Yleistä... 3 IV Vaatimukset... 3 V Perusteet... 3 V.1 Tavaramerkki on harhaanjohtava... 3 V.1.1 Säädöstausta... 3 V.1.2 Tavaramerkki luo harhaanjohtavan vaikutelman palvelun laadusta ja sisällöstä sekä vastaajasta... 4 V.2 Tavaramerkki ei ole erottamiskykyinen... 6 V.2.1 Säädöstausta... 6 V.2.2 Vallitseva oikeuskäytäntö... 6 V.2.3 PRH:n päätös on vallitsevan oikeuskäytännön ja PRH:n oman rekisterikäytännön vastainen... 10 V.3 Vapaanapitotarve... 13 V.4 Oikeudenkäyntikulut... 15

3 (16) III YLEISTÄ Patentti- ja rekisterihallitus ( PRH ) on antanut valituksenalaisen päätöksen (Liite 1) 27.12.2016. Valituksenalainen päätös on annettu tiedoksi valittajalle 30.12.2016 ja näin ollen 60 päivän valitusajan mukaisesti määräpäivä valituksen antamiselle on 28.2.2017 (Liite 2). Valituksenalaisella päätöksellään PRH on hylännyt väitteen, joka koski numerolla 261794 rekisteröidyn tavaramerkin Auktorisoitu Lakimies (AL) Auktorisoitu Lakiasiaintoimisto (ALT) (jäljempänä Tavaramerkki ) kumoamista. Tavaramerkki on rekisteröity luokkaan 45 (oikeudelliset palvelut). PRH:n tekemä päätös on virheellinen ja se tulee kumota. IV VAATIMUKSET Valittaja vaatii kunnioittavasti, että markkinaoikeus 1. kumoaa Patentti- ja rekisterihallituksen 27.12.2016 tekemän päätöksen kokonaisuudessaan ja palauttaa asian Patentti- ja rekisterihallitukselle tavaramerkin Auktorisoitu Lakimies (AL) Auktorisoitu Lakiasiaintoimisto (ALT) rekisteröinnin kumoamista varten; ja 2. velvoittaa vastaajan korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut myöhemmin esitettävän laskelman mukaisesti korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä ajankohdasta lähtien, jolloin kuukausi on kulunut siitä, kun päätös on annettu vastaajalle tiedoksi. V PERUSTEET V.1 Tavaramerkki on harhaanjohtava Tavaramerkki johtaa yleisöä harhaan ensinnäkin sen vuoksi, että se antaa harhaanjohtavan vaikutelman tarjottavan palvelun laadusta, ja toiseksi sen vuoksi, että se antaa harhaanjohtavan vaikutelman tavaramerkinhaltijana olevasta vastaajasta ja sen jäsenistä suhteessa muihin lakimiehiin. V.1.1 Säädöstausta Tavaramerkkidirektiivin (2015/2436/EU) 4 artiklan 1 kohdan g) alakohdan mukaan rekisteröidyt tavaramerkit, jotka ovat omiaan johtamaan yleisöä harhaan esimerkiksi tavaroiden tai palvelujen luonteen, laadun tai maantieteellisen alkuperän suhteen, on julistettava mitättömiksi. Kyseistä tavaramerkkidirektiivin kohtaa vastaa tavaramerkkilain 14, jossa todetaan muun muassa seuraavasti: Tavaramerkkiä ei saa rekisteröidä: 2) jos se on omiaan johtamaan yleisöä harhaan. Kyseisen lainkohdan mukainen rekisteröintieste on ehdoton rekisteröinnin este. Oikeuskirjallisuudessa todetun kannan mukaan harhaanjohtava merkki voi antaa

4 (16) väärän käsityksen esimerkiksi tavaran tai palvelun laadusta, ominaisuudesta, arvosta tai alkuperästä. Merkki on harhaanjohtava, jos se siihen sisältyvin sanoin tai kuvioin on omiaan erehdyttämään yleisöä, eli antamaan väärää tietoa. 1 Korkeimman hallinto-oikeuden ( KHO ) mukaan mainitun säännöksen soveltaminen ei edellytä käytännössä toteutunutta harhaan johtamista vaan sitä, että tavaramerkki on omiaan johtamaan yleisöä harhaan. V.1.2 Tavaramerkki luo harhaanjohtavan vaikutelman palvelun laadusta ja sisällöstä sekä vastaajasta Etuliitteen auktorisoitu yhdistäminen sanoihin lakimies ja lakiasiaintoimisto on harhaanjohtavaa. Suomessa lakimiehiltä tai lakiasiaintoimistoilta ei yleisesti edellytetä mitään erityistä auktorisointia. Lakiasioita hoitavat ammattimaisesti pääasiassa asianajajat, yleiset oikeusavustajat ja muut tuomarinvirkaan vaadittavan tutkinnon suorittaneet henkilöt, joita yleisessä kielenkäytössä kutsutaan lakimiehiksi. Laissa on erikseen säännelty erityiset lakimiesryhmät ja näiden nimikkeet, kuten asianajajalaissa tarkoitettu asianajaja ja laissa luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Auktorisoitu -etuliitteiden käyttäminen lakimies ja lakiasiaintoimisto -sanojen yhteydessä on omiaan antamaan yleisölle virheellisen vaikutelman siitä, että etuliitteen käyttäjältä edellytetään jotain korkeampiasteista auktorisointia kuin muilta lakimiehiltä tai lakipalveluita tarjoavilta toimistoilta. Etuliite sisältää implisiittisen vastakkainasettelun ja vertailun siten, että muiden lakimiesryhmien tai lakiasiaintoimistojen voidaan ymmärtää olevan auktorisoimattomia tai eiauktorisoituja. Todettakoon, että esimerkiksi asianajajat ovat aivan yhtä lailla auktorisoituja lakimiehiä asianajajista annetun lain ja Suomen Asianajajaliiton sääntöjen nojalla, ja asianajajien antaman palvelun laatuun liittyy tiukempia laatu- ja muita vaatimuksia kuin mitä luvan saaneilta oikeudenkäyntiavustajilta edellytetään. Lisäksi vastaajan jäsenten eli luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuusvaatimukset ovat vähäisemmät kuin mitä esimerkiksi asianajajilta edellytetään. Tavaramerkin sisältämä viittaus johonkin erityiseen auktorisointiin on harhaanjohtavaa. On myös huomattava, että vastaajan jäsenistö koostuu vain osasta laissa luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista tarkoitetuista lakimiehistä. Kaikki luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat ovat kuitenkin luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa määritellyn valvonnan alaisia riippumatta siitä, ovatko he tai heidän toimistonsa auktorisoituja eli vastaajan jäseniä vai eivät. Vastaavasti siltä osin kuin he hoitavat laissa tarkoitettuja tehtäviä, heidän on noudatettava luvan saaneille oikeudenkäyntiavustajille säädettyjä velvollisuuksia mahdollisesta vastaajayhdistyksen jäsenyydestä riippumatta. Kuluttaja tai yritys, joka käyttää oikeudellisia palveluja, ei välttämättä osaa tehdä laadullista eroa nimikkeiden auktorisoitu lakiasiaintoimisto, lakiasiaintoimisto tai asianajotoimisto välillä, ja voi sen vuoksi saada Tavaramerkin pe- 1 Salmi-Häkkänen-Oesch-Tommila, Tavaramerkki, 2008, s. 262-263.

5 (16) rusteella harhaanjohtavan vaikutelman, että hän voisi saada laadullisesti parempaa palvelua auktorisoidusta lakiasiaintoimistosta. Tavaramerkki on omiaan luomaan harhaanjohtavan vaikutelman, että Tavaramerkkiä käyttävä palveluntarjoaja olisi auktorisoinnista johtuen velvoitettu korkeampiin laatuvaatimuksiin kuin muut kilpailevat palveluntarjoajat ja olisi sen myötä laadullisesti parempi kuin lakiasiaintoimisto tai asianajotoimisto. Tavaramerkki on siten omiaan luomaan harhaanjohtavan vaikutelman korkeatasoisemmasta palvelusta ja siten kokonaisuudessaan harhaanjohtavan vaikutelman kilpailevien toimijoiden palvelun laadusta ja laatuvaatimuksista. Tavaramerkki on omiaan johtamaan harhaan myös syyttäjiä, tuomioistuimia ja muita viranomaisia sen antaessa erehdyttävän käsityksen palvelun laadusta sekä erehdyttävää ja väärää tietoa palvelun alkuperästä. Ilmaisun harhaanjohtavuuden on myös Helsingin käräjäoikeus vahvistanut tuoreessa tuomiossaan, jossa se katsoi vastaajan nimen olevan yhdistyslain vastaisesti harhaanjohtava. Helsingin käräjäoikeus kumosi vastaajan nimen ja totesi 8.2.2017 antamassaan tuomiossa 17/6767 (Liite 3) muun muassa seuraavasti: Oikeudellisia palveluja käyttäville tahoille voi syntyä harhaanjohtava käsitys siitä, että yhdistyksen auktorisoiduilta jäseniltä olisi mahdollista saada korkeampilaatuisia palveluja kuin yhdistykseen kuulumattomilta auktorisoimattomilta palveluntarjoajilta. Tällainen palveluiden markkinointi on katsottu oikeuskäytännössä harhaanjohtavaksi ja hyvän tavan vastaiseksi (MT:1983:5). Suomessa lakimiehillä ei ole olemassa erityistä auktorisointijärjestelmää. Yksittäisellä asiakkaalla tai edes kansainvälisillä lakimiesammattilaisilla tai tuomioistuimilla ei ole kyseisen nimiyhdistelmän perusteella mahdollisuuksia päätellä, onko kyseessä asianajaja tai asianajotoimisto, vai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. 2 (korostus laatijan) Ottaen huomioon, että käräjäoikeus katsoi vastaajan nimen Auktorisoidut Lakimiehet Auktoriserade Jurister Authorized Attorneys at Law ry olevan yhdistyslain vastaisesti harhaanjohtava (todeten muun muassa, että [N]imiyhdistelmä antaa kokonaisuutena erheellisen käsityksen vastaajayhdistyksestä ja sen jäsenpohjan rakenteesta ) 3, on selvää, että myös Tavaramerkki ja sen käyttö vastaajan tai sen jäsenten toimesta on Tavaramerkin sisältäessä samat harhaanjohtavat sanat Auktorisoitu Lakimies omiaan johtamaan yleisöä harhaan. Täten PRH:n tulkinta, ettei Tavaramerkki olisi harhaanjohtava, on virheellinen. Valittajan näkemyksen mukaan käräjäoikeuden tuomion perusteella on kiistatta selvää, että vastaajan nimen ollessa harhaanjohtava myös Tavaramerkki on tavaramerkkilain vastaisesti harhaanjohtava, ja sen rekisteröinnille on siten tavaramerkkilain 14 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu ehdoton rekisteröinnin este. Tavaramerkin rekisteröinnille on tavaramerkkilaissa tarkoitettu este, ja se tulee kumota. 2 Helsingin käräjäoikeuden tuomio 17/6767, s. 23. 3 Helsingin käräjäoikeuden tuomio 17/6767, s. 23. Käräjäoikeus katsoo myös, että [v]astaajayhdistyksen nimiyhdistelmä auktorisoidut lakimiehet yhdessä asianajajan ammattinimikettä kuvaavaan termin attorneys at law kanssa on yhdistyslain 49 :n 1 momentin 2 kohdan vastainen, ja se loukkaa Suomen Asianajajaliiton oikeutta.

6 (16) V.2 Tavaramerkki ei ole erottamiskykyinen Tavaramerkiltä puuttuu erottamiskyky, koska se ilmaisee luokan 45 (oikeudelliset palvelut) palvelujen lajia, laatua tai käyttötarkoitusta eikä se erota merkinhaltijan palveluja muiden vastaavista palveluista. V.2.1 Säädöstausta Tavaramerkkidirektiiviin 4 artiklan 1 kohdan alla mainittujen alakohtien mukaan seuraavia merkkejä ei saa rekisteröidä tai, jos ne on rekisteröity, ne on julistettava mitättömiksi: b) tavaramerkit, joilta puuttuu erottamiskyky; tai c) yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä muodostuvat tavaramerkit, jotka voivat elinkeinotoiminnassa osoittaa tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa tai palvelujen suoritusajankohtaa taikka muuta tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia. Edellä mainitut tavaramerkkidirektiivin mukaiset rekisteröinnin esteet on sisällytetty tavaramerkkilain 3 :ään ja 13 :ään, joiden mukaan: 3 : Merkin katsotaan olevan erottamiskykyinen, jos sen avulla voidaan elinkeinotoiminnassa erottaa tavarat toisen tavaroista. Tavaran lajia, laatua, paljoutta, käyttötarkoitusta, hintaa taikka valmistuspaikkaa tai -aikaa joko yksinomaan tai ainoastaan vähäisin muunteluin tai lisäyksin ilmaisevaa merkkiä ei sellaisenaan ole katsottava erottamiskykyiseksi. 4 13 : Merkki, joka ei ole 3 :n mukaisesti erottamiskykyinen tai johon ei 5 :n nojalla voi saada yksinoikeutta, ei täytä rekisteröinnin edellytyksiä. Tavaramerkki ei siis ole tavaramerkkilain ja tavaramerkkidirektiivin mukaan erottamiskykyinen, jos se yksinomaan ilmaisee palvelujen lajia, laatua tai käyttötarkoitusta eikä sillä pystytä erottamaan merkinhaltijan palveluja vastaavia palveluja tarjoavista muista palveluntarjoajista. V.2.2 V.2.2.1 Vallitseva oikeuskäytäntö Palvelua kuvaavista erottamiskyvyttömistä osista muodostuva erottamiskyvytön kokonaisuus ei muodosta erottamiskykyistä tavaramerkkiä Tavaramerkkilain edellä mainittuja 3 :ää ja 13 :ää on muutettu 1.9.2016 voimaan tulleella lailla tavaramerkkilain muuttamisesta (616/2016). Lain esitöiden 4 Tavaramerkkilain 1 :n 2 momentin mukaan mitä tässä laissa säädetään tavaroista, koskee myös palveluja.

7 (16) mukaan (HE 24/2016) uudistus ei varsinaisesti muuta vallitsevaa oikeustilaa. 5 Näin ollen myös lainmuutosta edeltävä oikeuskäytäntö on edelleen vallitsevaa oikeuskäytäntöä. Markkinaoikeus on todennut omassa ratkaisukäytännössään, että tavaramerkki ei ole erottamiskykyinen, jos se ilmaisee haetussa luokassa yksilöityjen palvelujen lajia, laatua tai käyttötarkoitusta. Markkinaoikeuden mukaan tavaramerkin erottamiskykyä arvioidaan rekisteröintihakemuksessa ilmoitetun tavara- tai palveluluettelon perusteella eli erottamiskykyä on arvioitava suhteessa niihin tavaroihin ja palveluihin, joita varten rekisteröintiä on haettu. Tämän lisäksi markkinaoikeuden mukaan on arvioitava sitä, onko kohderyhmän, esimerkiksi keskivertokuluttajan näkökulmasta katsottaessa merkin ja kysymyksessä olevien tavaroiden tai palveluiden välillä suora ja konkreettinen suhde. Markkinaoikeus on todennut esimerkiksi ratkaisussaan MAO:127/15 seuraavasti: Merkki PAINT PRO muodostuu englanninkielisistä sanoista PAINT ja PRO. Sanalla paint on merkitykset maali ja maalata eli levittää maalia jollekin pinnalle. Sana pro on yleisesti käytetty lyhenne sanasta professional, joka merkitsee ammattilaista tai ammattimaista. Sanaa pro käytetään yleisesti tavaroiden ja niissä käytettyjen tavaramerkkien yhteydessä tarkoituksena viitata tavaroiden ammattimaiseen käyttöön ja niiden korkeaan laatuun. Suomalaisen keskivertokuluttajan voidaan katsoa ymmärtävän nämä edellä mainitut sanojen paint ja pro englanninkieliset merkitykset. Merkki PAINT PRO on siten kokonaisuutena muodostettu niin, että tavaroita käyttävä kohderyhmä ymmärtää suoraan, että merkki ilmaisee sen tavaraluettelossa mainittujen, maalin tavoin pintaan levitettävien tai maalin tapaan pintaa peittävien tuotteiden kuten ajoneuvojen maalipintojen korjaamiseen ja entisöintiin käytettävien kemikaalien, lakkojen ja vahojen ja puhdistamiseen, kiillottamiseen tai hankaamiseen käytettävien valmisteiden lajia, laatua ja käyttötarkoitusta. Kansainvälinen rekisteröinti PAINT PRO ei ole siten kokonaisuutena arvioiden erottamiskykyinen. (korostus laatijan) Vastaavasti markkinaoikeus on todennut ratkaisussaan MAO:469/14 seuraavasti: Haettu merkki VUOKRALAINA muodostuu sanoista vuokra ja laina. Sanan vuokra merkitykseksi on sanakirjassa ilmoitettu muun ohella sopimus jonkin omaisuusesineen tai etuuden käyttöoikeudesta tavallisesti määräajoin suoritettavaa korvausta vastaan sekä edellä mainitusta käyttöoikeudesta maksettava korvaus. Sanan laina merkitykseksi on sanakirjassa ilmoitettu muun ohella jokin esineen tms. luovuttaminen toiselle joksikin aikaa ja pankki- ja rahoitussanastossa taas luotto, joka käsittää oikeuden saada käyttöönsä rahasumma tietyksi ajaksi ja tiettyjen maksuehtojen puitteissa. Sekä sana vuokra että sana laina 5 HE 24/2016, 13 :ää koskevat yksityiskohtaiset perustelut: [S]äännös vastaisi tarkoitukseltaan ja pääasialliselta sisällöltään voimassa olevan lain 13 :ää.. Oikeustila ei siten ole erottamiskyvyn arvioinnin osalta muuttunut, vaan aiemman lain 13 :n sisältö on muutetussa laissa vain jaettu kahteen eri lainkohtaan, 3 :ään ja 13 :ään.

8 (16) ovat näin ollen merkityssisältönsä johdosta vahvasti kysymyksessä olevien luokan 36 mukaisia palveluja kuvailevia. [M]ikäli merkin osat ovat kuvailevia, on myös niiden yhdistelmä pääsääntöisesti kokonaisuutena kuvaileva. [K]un merkkiä käytetään luokkaan 36 lukeutuvien rahoituspalveluiden sekä huoneistojen ja kiinteistöjen vuokrausta koskevien palvelun tunnuksena, ymmärtää kohdeyleisö välittömästi, että kysymys on jonkinasteisista huoneistoon, kiinteistöön tai muuhun kohteeseen liittyvistä vuokraus- tai rahoitusjärjestelyistä. Tavaramerkin VUOKRALAINA on siten katsottava ilmaisevan haettujen luokan 36 palvelujen lajia, laatua ja käyttötarkoitusta. [E]dellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että tavaramerkki VUOKRALAINA ei ole erottamiskykyinen luokan 36 haetuille palveluille Rahoituspalvelut; Vuokraus (Huoneisto-); Vuokraus (Kiinteistö-). (korostus laatijan) Saman linjan mukaisesti markkinaoikeus on todennut toisessa ratkaisussaan MAO:372/14 muun muassa seuraavasti: [S]e, että sanalla vippi voi olla myös muita merkityksiä kuin rahalaina, ei anna aihetta arvioida toisin. Kuten unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on todettu, sanamerkkiä on pidettävä tarkasteltavana olevalla tavalla kuvailevana, jos ainakin yksi sen mahdollisista merkityksistä on sellainen, että se ilmaisee asianomaisten tavaroiden tai palveluiden ominaisuuden. 6 [H]aetusta merkistä erottuvat kolme osaa ( vippi, 24 ja.fi ) ovat siten kaikki erikseen erottamiskyvyttömiä. Markkinaoikeus katsoo, ettei myöskään osista toisiinsa liitettyinä muodostu sellaista yhdistelmää, joka olisi enemmän kuin osiensa summa ja joka kokonaisuutena arvioituna antaisi vaikutelman, joka eroaisi riittävästi pelkästä osien yhdistelmästä. (korostus laatijan) Edellä siteeratut markkinaoikeuden ratkaisut ovat yhdenmukaisia KHO:n aiemman oikeuskäytännön kanssa, jonka vakiintunut tulkinta käy ilmi alla olevista ratkaisuista: KHO taltionumero 594 (Dnro 452/1/13): KHO pysytti PRH:n valituslautakunnan ratkaisun, joka puolestaan pysytti PRH:n ratkaisun. PRH:n mukaan haettu tavaramerkki PERHEARVIOINTIOPAS ei ollut erottamiskykyinen luokissa 9 ja 16, koska se ilmaisee tavaroiden lajia, laatua ja käyttötarkoitusta ja koska kyseessä on hakijan julkaisema tai laatima opas eli perheen arvioimiseen liittyvä ohje- tai käsikirja, joka voi ilmestyä esimerkiksi 6 EUT: C-191/01 (DOUBLEMINT), kohta 32: Jotta SMHV voisi hylätä rekisteröintihakemuksen asetuksen No 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan perusteella, ei ole tarpeen, että tässä säännöksessä tarkoitettuja tavaramerkin muodostavia merkkejä ja ilmauksia todellisuudessa käytetään rekisteröinnin hakemisajankohtana sellaisten tavaroiden tai palvelujen kuvailemiseen, joita varten rekisteröintiä on haettu, tai näiden tavaroiden tai palveluiden ominaisuuksien kuvailemiseen. Kuten jo tämän säännöksen sanamuodosta ilmenee, riittävää on, että näitä merkkejä ja ilmauksia voidaan käyttää tällä tavoin. Sanamerkkiin on siis sovellettava tässä säännöksessä tarkoitettua hylkäysperustetta, jos ainakin yksi sen mahdollisista merkityksistä on sellainen, että se ilmaisee asianomaisten tavaroiden tai palvelujen ominaisuuden.

9 (16) elektronisessa muodossa. Siten merkki ei ole omiaan erottamaan hakijan tavaroita muiden vastaavista. (korostus laatijan) KHO taltionumero 790 (Dnro 1585/1/13): KHO pysytti PRH:n valituslautakunnan ratkaisun, joka puolestaan pysytti PRH:n ratkaisun. PRH:n mukaan haettu merkki (VALIO KEITTOKIRJA) on erottamiskyvytön luokassa 16 (painotuotteet), koska se ilmaisee tavaroiden lajia ja laatua. Se muodostuu kahdesta erottamiskyvyttömästä osasta. Valio tarkoittaa muun muassa ryhmänsä, lajinsa, rotunsa ynnä muun sellaiseen parhaisiin kuuluvaa yksilöä. Haetun merkin voidaan näin ollen ymmärtää tarkoittavan esimerkiksi parasta keittokirjaa, joten merkki ei ole siten omiaan erottamaan hakijan tavaroita muiden vastaavista tavaroista. Valituslautakunta vielä täsmensi perusteluja todeten, että keskivertokuluttaja ymmärtää merkin kokonaisuutena kielioppirakenteeltaan normaalina ilmaisuna, jossa nyt kyseessä olevissa tuotteissa käytetty adjektiivi VALIO määrittää itse tuotteita ilmaisevaa sanaa KEITTOKIRJA. (korostus laatijan) KHO taltionumero 2577 (Dnro 311/3/12): KHO kumosi PRH:n ja valituslautakunnan päätökset ja palautti asian PRH:een tavaramerkin GIN SUOMI 1952 rekisteröinnin kumoamista varten. Tavaramerkki koostui sanoista GIN ja SUOMI sekä luvusta 1952 valkoisin mustalla reunustetuin kirjaimin ja numeroin neliskulmaisella sinisellä pohjalla. Ginin tavaramerkissä GIN on geneerinen ilmaisu. Sanan SUOMI voidaan olettaa ilmaisevan tavaroiden maantieteellistä alkuperää eikä se ole Suomessa rekisteröidyn tavaramerkin osana omiaan erottamaan haltijan tavaroita muiden tavaroista. Myöskään lukua 1952 ei voida pitää tavaramerkin erottamiskykyisenä osana huomioon ottaen, että alkoholijuomien etiketeissä tavanomaisesti esiintyy vuosilukuja, ja kuluttajat todennäköisesti katsoisivat luvun 1952 viittaavan vuoteen 1952. Kun myös tavaramerkin kuvio- ja värielementit olivat varsin yksinkertaiset ja kirjasintyyppi tavanomainen, ei tavaramerkkiä voitu pitää ainakaan ginin tai sitä sisältävien juomien osalta kokonaisuutena arvioiden erottamiskykyisenä. (korostus laatijan) KHO taltionumero 2645 (Dnro 1598/1/12): KHO pysytti PRH:n valituslautakunnan ratkaisun, joka puolestaan pysytti PRH:n ratkaisun. PRH:n mukaan haettu merkki (EDNA VALLEY VINEYARD) on erottamiskyvytön luokissa 32 ja 33, koska se ilmaisee haettujen tavaroiden maantieteellistä alkuperää eikä siten ole omiaan erottamaan hakijan tavaroita muista vastaavista tavaroista. EDNA VALLEY on tunnettu viininviljelyalue Kaliforniassa ja VINEYARD-sanan käännös on viinitila. Koska merkki muodostuu pelkästään erottamiskyvyttömistä sanoista, ei se kokonaisuutenakaan ole erottamiskykyinen. Se mielletään kohderyhmässä enemmänkin tuotteiden alkuperää kuvaavaksi merkinnäksi kuin tietyltä valmistajalta peräisin olevaksi kaupalliseksi tunnukseksi. (korostus laatijan) KHO taltionumero 660 (Dnro 372/2/10): KHO pysytti PRH:n valituslautakunnan päätöksen lopputuloksen. Tavaramerkki (MAKE UP STORE) tarkoitti meikkimyymälää ja oli siten erottamiskyvytön. Merkki on yhdistelmä englanninkielisiä sanoja, jotka suomalaiset kuluttajat ym-

10 (16) märtävät. Kuluttaja yhdistää merkin luokan 3 tavaroihin, vaikka merkki kokonaisuutena ei suoraan kuvailekaan kosmetiikkatuotteita. Luokassa 41 merkki kattoi palveluita, jotka liittyvät tällaisten tuotteiden käyttämiseen, kuten meikkauskursseja ja -koulutusta. Vastaavasti luokan 44 palveluiden osalta merkki antoi suoraan tietoa siitä, minkälaisia palveluja tarjotaan. Merkin voidaan käsittää viittaavan liikkeeseen, joka tarjoaa kauneudenhoitoa. Koska merkki ei ollut erottamiskykyinen luokissa 9, 41 ja 44, kansainvälisen rekisteröinnin ei voitu katsoa koskevan Suomea. (korostus laatijan) Edellä mainitun kaltaisia ratkaisuja on lukuisia ja täten tavaramerkkilain 13 :ää koskeva tulkintalinja on vakiintunut. Edellä mainitut ratkaisut osoittavat selvästi vakiintuneen tulkintalinjan, jonka mukaan tavaran tai palvelun lajia, laatua tai käyttötarkoitusta kuvaavista erottamiskyvyttömistä osista muodostuva erottamiskyvytön kokonaisuus ei täytä tavaramerkkilaissa asetettuja rekisteröinnin edellytyksiä. V.2.2.2 Kirjainlyhenteet eivät lisää erottamiskyvyttömän merkin erottamiskykyä Euroopan unionin tuomioistuin ( EUT ) on katsonut yhdistetyissä asioissa C- 90/11 ja C-91/11 7, että kuvailevista ilmaisuista ja näiden alkukirjaimista muodostuva merkki ei ole erottamiskykyinen. Tapauksen merkit olivat Multi Markets Fund MMF ja NAI Der Natur-Aktien-Index. Ratkaisun mukaan mikäli kohdeyleisö mieltää merkkiin sisältyvät kirjainyhdistelmät merkin sanayhdistelmien lyhenteiksi, kyseiset kirjainyhdistelmät eivät voi olla enempää kuin kokonaisuutena tarkasteltavan tavaramerkin kaikkien osien summa siitäkään huolimatta, että kirjainyhdistelmiä voitaisiin erikseen tarkasteltuina pitää erottamiskykyisinä. Tällaisilla kirjainyhdistelmillä on päinvastoin sanayhdistelmään nähden ainoastaan toisarvoinen asema. NAI -lyhennettä seuraavan ajatusviivan osalta tuomioistuin totesi, että kyseinen ajatusviiva vahvistaa kokonaisvaikutelmaa siitä, että ajatusviivaa edeltävä merkinosa on sen jälkeisen sanayhdistelmän lyhenne. V.2.3 V.2.3.1 PRH:n päätös on vallitsevan oikeuskäytännön ja PRH:n oman rekisterikäytännön vastainen Tavaramerkkiin sisältyvät kirjainlyhenteet ovat erottamiskyvyttömiä Edellä siteeratun EUT:n, KHO:n ja markkinaoikeuden oikeuskäytännön perusteella on ilmeistä, ettei PRH:n antama päätös ole vallitsevan oikeuskäytännön mukainen. Päinvastoin, PRH:n päätös on selvästi oikeuskäytännön vastainen, eivätkä PRH:n väitteen hylkäävät perustelut kestä lähempää kriittistä tarkastelua. Sanat auktorisoitu, lakimies ja lakiasiaintoimisto eivät ole erottamiskykyisiä sanoja luokassa 45 (oikeudelliset palvelut). Luokan 45 oikeudellisia palveluja tarjotaan edellä todetulla tavalla kuluttajille, joten kohderyhmä koostuu keskivertokuluttajista. PRH vahvistaa valituksenalaisessa päätöksessään, että sanat lakimies ja lakiasiaintoimisto ovat erottamiskyvyttömiä sanoja. Näiden sanojen edessä olevan sanan auktorisoitu PRH:n toteaa olevan kuvaileva. Kun Tavaramerkki muodostuu yksin erottamiskyvyttömistä, kyseessä olevan luokan palveluja tarjoavia palveluntarjoajia tarkoittavista sanoista ja niihin liitetystä kuvailevasta sanasta, 7 Yhdistetyt asiat C 90/11 ja C 91/11, Strigl ja Securvita v. Deutsches Patent- und Markenamt ja Öko-Invest.

11 (16) Tavaramerkki on kokonaisuudessaankin kuvaileva. Täten Tavaramerkin ja oikeudellisten palveluiden välillä on olemassa suora ja konkreettinen yhteys, jonka perusteella keskivertokuluttaja voi heti ja asiaa tarkemmin pohtimatta havaita, että Tavaramerkillä kuvaillaan kyseessä olevia oikeudellisia palveluja ja niiden laatua. Näin ollen PRH:n olisi tullut soveltaa Tavaramerkkiin tavaramerkkilain 13 :n mukaista hylkäysperustetta, koska ainakin yksi Tavaramerkin mahdollisista merkityksistä on sellainen, että se ilmaisee asianomaisten palvelujen ominaisuuden. Rekisteröinnin hylkäävä päätös olisi ollut myös PRH:n aiemman rekisteröintikäytännön mukainen. PRH on aiemmin suhtautunut rekisteröintikäytännössään kielteisesti sanoja auktorisoitu ja lakimies koskeviin hakemuksiin. PRH on todennut välipäätöksellään 27.1.1999 (Liite 4a) tavaramerkin Lakimiehet luokassa 42 haettua rekisteröintiä koskevassa asiassa seuraavasti: Merkki on ilman erottamiskykyä: sana Lakimiehet ilmaisee yksinomaan palveluiden lajia, eikä sen vähäpätöinen tyylittely so. sanan erityinen painoasu vihreässä värissä tavanomaisella fontilla riitä tekemään merkkiä erottamiskykyiseksi (TML 13 ). Merkin Oma Lakimies rekisteröintiä luokissa 41 ja 42 koskevassa välipäätöksessään 30.6.2004 (Liite 4b) PRH on todennut puolestaan seuraavasti: Hakemanne merkki on ilman erottamiskykyä. Merkki ilmaisee palveluiden lajia, laatua ja käyttötarkoitusta eikä siten ole omiaan erottamaan hakijan palveluita muiden palveluista (TML 13 ). Merkin AUKTORISOITU YRITTÄJÄ rekisteröintiä luokissa 35, 36 ja 41 koskevassa välipäätöksessään 3.10.2012 (Liite 4c) PRH on todennut, että Merkki on ilman erottamiskykyä. Merkki muodostuu vain tekstistä AUKTORISOITU YRITTÄJÄ. Merkin ymmärretään tarkoittavan tietyn tahon valtuuttamaa tai virallistamaa omaa liikeyritystä tai itsenäistä ammattia hoitavaa henkilöä. Merkki kuvailee tällaisen henkilön harjoittamia tai tällaiselle henkilölle suunnattuja luokkien 35, 36 ja 41 palveluita. Lisäksi keskivertokuluttaja ei merkin merkityssisällön tavanomaisuuden vuoksi tunnista merkkiä tavaramerkiksi eli että merkki osoittaa palveluidensa kaupallisen alkuperän. Merkki ilmaisee palveluiden lajia, laatua ja käyttötarkoitusta. Merkki ei siten ole omiaan erottamaan hakijan palveluita muiden vastaavista palveluista (tavaramerkkilaki 13 ). (korostus laatijan) Valittajan näkemyksen mukaan erityisesti viimeksi mainittua merkkiä AUKTO- RISOITU YRITTÄJÄ koskevat perustelut osoittavat, että PRH:n aiemman tulkinnan mukaisesti keskivertokuluttajat eivät tunnista Tavaramerkkiä tavaramerkiksi eli että Tavaramerkki osoittaisi palveluidensa kaupallisen alkuperän, vaan Tavaramerkin on katsottava ilmaisevan yksinomaan palveluiden lajia, laatua ja käyttötarkoitusta. Täten Tavaramerkki ei ole omiaan erottamaan vastaajan tai sen jäsenten palveluita muiden vastaavista palveluista. Tavaramerkiltä puuttuu selvästi tavaramerkkilain 13 :n mukainen erottamiskyky. PRH on kuitenkin virheellisesti ja kestämättömin perusteluin esittänyt valituksenalaisessa päätöksessään, että Tavaramerkkiin Auktorisoitu Lakimies (AL)

12 (16) Auktorisoitu Lakiasiaintoimisto (ALT) sisältyvien kirjainlyhenteiden (AL) ja (ALT) johdosta Tavaramerkistä tulisi kokonaisuutena erottamiskykyinen. PRH toteaa valittajan vedonneen EUT:n yhdistetyissä asioissa C-90/11 ja C-91/11 antamaan tuomioon, mutta samalla, että PRH ei tulkitse kirjainyhdistelmien (AL) ja (ALT) olevan kirjainlyhenteitä, jotka muodostuvat kuvailevien sanayhdistelmien Auktorisoitu Lakimies ja Auktorisoitu Lakiasiaintoimisto alkukirjaimista ja että nämä kirjainyhdistelmät olisivat kuvailevista sanayhdistelmistä johdettuina erottamiskyvyttömiä. 8 PRH:n esittämät perustelut ovat ilmeisen vääriä ja kestämättömiä erityisesti siitä syystä, että vastaaja ei ole missään vaiheessa esittänyt PRH:n kirjainlyhenteistä tekemää tulkintaa. Päinvastoin, vastaaja on todennut kirjainlyhenteiden olevan kuvailevien sanayhdistelmien lyhenteitä: [M]erkki on suomenkieliselle ymmärrettävä kahden sanaparin ja kahden lyhenteen muodostama kokonaisuus. 9 Vastaaja toteaa itsekin hakemansa Tavaramerkin muodostuvan kahdesta sanaparista ja niiden lyhenteistä. Tämän perusteella on ilmeistä, ettei PRH:n esittämä tulkinta ole uskottava vaan ilmeisen virheellinen ja tarkoitushakuinen. Kun vastaaja itsekin on esittänyt, että kirjainlyhenteet (AL) ja (ALT) ovat merkin kuvailevien sanayhdistelmien kirjainlyhenteitä, EUT:n yhdistetyissä asioissa C- 90/11 ja C-91/11 antaman tuomion mukaisesti kuvailevista ilmaisuista ja näiden alkukirjaimista muodostuva merkki ei ole erottamiskykyinen. Valittajan mukaan on ilmeistä, että kohderyhmässä olevat kuluttajat ja yritykset mieltävät Tavaramerkkiin sisältyvät kuvailevien sanayhdistelmien perässä sulkeissa olevat kirjainlyhenteet Tavaramerkin kuvailevien sanayhdistelmien lyhenteiksi. Näin ollen kyseiset kirjainlyhenteet eivät EUT:n tuomion mukaisesti voi olla enempää kuin kokonaisuutena tarkasteltavan Tavaramerkin kaikkien osien summa siitäkään huolimatta, että kirjainyhdistelmiä voitaisiin erikseen tarkasteltuina pitää erottamiskykyisinä. Tällaisilla kirjainyhdistelmillä on päinvastoin sanayhdistelmään nähden ainoastaan toisarvoinen asema. EUT on lisäksi todennut sanotussa tuomiossaan NAI -lyhennettä seuraavan ajatusviivan osalta, että kyseinen ajatusviiva vahvistaa kokonaisvaikutelmaa siitä, että ajatusviivaa edeltävä merkinosa on sen jälkeisen sanayhdistelmän lyhenne. Tämän tulkinnan mukaisesti Tavaramerkkiin sisältyvät, sulkeissa olevat lyhenteet (AL) ja (ALT) ovat yksiselitteisesti ymmärrettävissä ainoastaan erottamiskyvyttömien sanayhdistelmien Auktorisoitu Lakimies ja Auktorisoitu Lakiasiaintoimisto lyhenteiksi. Sulkeet eivät siten lisää erottamiskykyä millään tavalla vaan ne ainoastaan vahvistavat käsitystä siitä, että kyse on kuvailevien sanayhdistelmien alkukirjaimista muodostuvista kirjainlyhenteistä, eikä keskivertoku- 8 PRH esittää lisäksi, että Auktorisoidun Lakiasiaintoimiston alkukirjainten kirjainlyhenne olisi ALAT eikä ALT. Perustelu ei ole uskottava, koska samalla logiikalla Auktorisoitu Lakimies olisi ALM eikä AL. Tällaista PRH ei kuitenkaan tämän kirjainlyhenteen osalta esitä. 9 Vastaajan vastine väitteeseen 31.12.2014, s. 2.

13 (16) luttajalla ole syytä tehdä muuta johtopäätöstä. Mikään muu johtopäätös ei ole perusteltu eikä uskottava. 10 Tavaramerkki on näin ollen kokonaisarvion perusteella erottamiskyvytön ja se tulee kumota. V.2.3.2 Patentti- ja rekisterihallituksen vaatimus lisäperusteista on perusteeton V.3 Vapaanapitotarve PRH toteaa valittajan vedonneen myös siihen, että keskivertokuluttaja ei tunnista Tavaramerkin perusteella palveluiden kaupallista alkuperää. PRH kuitenkin esittää lisäksi, että valittaja ei ole esittänyt kyseisen väitteensä tueksi mitään muita tarkempia perusteluita kuin Tavaramerkin erottamiskyvyttömyyden. Tällainen vaatimus lisäperusteista tilanteessa, jossa väitteenalaista Tavaramerkkiä ei ole vielä edes ryhdytty käyttämään, on ilmeisen perusteeton. Vaatimuksen perusteettomuutta lisää entisestään se, että PRH:n valituksenalaisessa päätöksessään omaksuma tulkinta on ristiriidassa PRH:n oman, hyvin johdonmukaisen aiemman ratkaisukäytännön kanssa. PRH:n tulkinta siitä, että se voisi yksin Tavaramerkkiin sisältyvien kirjanlyhenteiden perusteella sivuuttaa oman aiemman ratkaisukäytäntönsä, on virheellinen. Valittaja voi lähtökohtaisesti vedota ainoastaan vallitsevaan oikeuskäytäntöön ja sen perusteella tehtyihin tulkintoihin, milloin jonkin merkin voidaan katsoa täyttävän tavaramerkin keskeisimmän tehtävän eli sen, että se erottaa palveluntarjoajan palvelut muiden palveluista. Valittajan näkemyksen mukaan erottamiskyvyttömällä tavaramerkillä ei ole mahdollista osoittaa palvelun alkuperää tilanteessa, jossa Tavaramerkkiä ei ole käytetty. Valittaja viittaa kaikkeen asiassa aiemmin viittaamaansa oikeuskäytäntöön. Tämän lisäksi valittaja katsoo, että edellä mainittu käräjäoikeuden 8.2.2017 antama tuomio, jolla vastaajan nimi on kumottu, omalta osaltaan kiistatta osoittaa sen, ettei keskivertokuluttajalla ole mahdollisuutta tunnistaa yksin Tavaramerkin perusteella palvelun tai sen tarjoajan alkuperää Tavaramerkin sisältäessä merkinhaltijan lainvastaiseksi todettuun nimeen sisältyvät sanat Auktorisoitu Lakimies. Käräjäoikeuden toteamalla tavalla Suomessa lakimiehillä ei ole olemassa erityistä auktorisointijärjestelmää, ja kun tällaisen nimen käyttäminen on katsottu harhaanjohtavaksi ja lainvastaiseksi, valittaja pitää selvänä, ettei merkin erottamiskyvyttömyyttä ole mahdollista edes korjata käytön perusteella, koska tällainen harhaanjohtava käyttö olisi lainvastaista. Edellä jaksossa V.2 todetun perusteella valittaja katsoo, että vastaajalle rekisteröity Tavaramerkki ei täytä tavaramerkkilain mukaisia tavaramerkin erottamiskyvylle asetettuja edellytyksiä. Rekisteröinnille on siten tavaramerkkilaissa tarkoitettu este, jonka perusteella Tavaramerkin rekisteröinti on kumottava puuttuvan erottamiskyvyn johdosta. Sen lisäksi, että Tavaramerkki tulee harhaanjohtavana ja erottamiskyvyttömänä kumota, rekisteröinnille on este myös sen vuoksi, että Tavaramerkki sisältää sa- 10 Mikäli vastaaja nyt valitusvaiheessa ryhtyisi PRH:n virheellisen päätöksen mukaisesti väittämään, että kirjainyhdistelmillä olisi jokin muu merkitys kuin toimia kirjainlyhenteinä niitä edeltäville kuvaileville sanayhdistelmille, tällainen väite ei ole uskottava.

14 (16) noja, joilla on erityinen vapaanapitotarve, minkä vuoksi Tavaramerkin rekisteröinti tulee alan toimijoiden yleisen edun nimissä kumota eikä mahdollistaa kyseisten sanojen monopolisointia vastaajalle. PRH toteaa, että Tavaramerkkiin on myönnetty yksinoikeus. PRH tulkitsee virheellisesti, että Tavaramerkki ei rajoittaisi muiden elinkeinonharjoittajien vapautta markkinoida palveluitaan eikä merkkikokonaisuudella ole PRH:n mukaan katsottava olevan tämän vuoksi erityistä vapaanapidon tarvetta elinkeinotoiminnassa. Vapaanapitotarve perustuu tavaramerkkidirektiivin 4 artiklan 1 kohdan c) alakohtaan (aiemman tavaramerkkidirektiivin (2008/95/EY) 3 artiklan 1 kohdan c) alakohtaan), johon liittyen EUT on todennut seuraavaa ratkaisussaan C-108/97: Aluksi on todettava, että direktiivin 3 artiklan 1 kohdan c) alakohdan mukaan rekisteröimiskelpoisia eivät ole deskriptiiviset tavaramerkit eli tavaramerkit, jotka koostuvat yksinomaan sellaisista merkeistä tai ilmauksista, joita voidaan käyttää sen tyyppisten tavaroiden tai palveluiden ominaispiirteiden ilmaisemiseen, joita varten rekisteröintiä haetaan. Tältä osin direktiivin 3 artiklan 1 kohdan c) alakohdalla pyritään siihen yleisen edun mukaiseen tavoitteeseen, että merkkejä tai ilmauksia, joilla kuvataan sen tyyppisiä tavaroita tai palveluita, joita varten rekisteröintiä haetaan, on jokaisen saatava vapaasti käyttää, mukaan lukien käyttö yhteismerkissä taikka yhdistelmätai kuviomerkissä. Tällä säännöksellä estetään siis se, että ainoastaan yksi yritys saisi rekisteröinnin perusteella käyttää tavaramerkkinään tällaisia merkkejä tai ilmauksia. 11 (korostus laatijan) Oikeuskirjallisuudessa on lisäksi todettu, että vapaanapitotarve ei ole olemassa ainoastaan sen vuoksi, että kuvailevia merkkejä voidaan käyttää viittamaan palvelujen laatuun ja muihin ominaisuuksiin, vaan myös sen johdosta, että niillä voidaan vaikuttaa kuluttajien valintoihin eri tavoin. Kun merkki yksinomaan kuvaa kyseistä palvelua tai sen jotain ominaisuutta, oikeuskirjallisuudessa todetun kannan mukaan tällaista merkkiä on pidettävä täysin erottamiskyvyttömänä. Tämän vuoksi kilpailevien elinkeinonharjoittajien on voitava vapaasti käyttää tällaisia kuvailevia sanoja tai kuvioita markkinoinnissaan ja niille on siten erityinen vapaanapitotarve kilpailijoiden toiminnassa eikä niitä voida tavaramerkkilainsäädännön nojalla monopolisoida vain yhdelle yritykselle tai yhteisölle. Tavaramerkkioikeudellista monopolia ei voida myöntää sellaisiin sanoihin tai sanayhdistelmiin, tai muunkaan tyyppisiin merkkeihin, jotka ovat tarpeen kaupassa ja teollisuudessa. 12 Tavaramerkin hallitsevat elementit lakimies, lakiasiaintoimisto ovat käytössä yleisesti oikeudellisten palvelujen toimialalla. Näin ollen myös näiden sanojen yhdistelmä kuvailevan auktorisoitu -ilmaisun kanssa, auktorisoitu lakimies ja auktorisoitu lakiasiaintoimisto, ovat sellaisia ilmaisuja, joihin liittyy 11 C-108/97, tuomion kohdat 24-25. Lisäksi tuomion kohdassa 35 todetaan, että ko. direktiivin alakohdan soveltamisedellytyksenä ei ole se, että olisi olemassa konkreettinen, aktuelli tai pakottava tarve säilyttää deskriptiiviset ilmaukset vapaassa käytössä. Lisäksi voidaan viitata EUT:n ratkaisun C-299/99 kohtaan 77, jonka mukaan rekisteröintiesteitä on tulkittava ottamalla huomioon se yleinen etu, joka on kulloisenkin rekisteröintiesteen tausta-ajatuksena. 12 Salmi-Häkkänen-Oesch-Tommila, Tavaramerkki, 2008, s. 153 ja 166.

15 (16) V.4 Oikeudenkäyntikulut vahva vapaana pitämisen tarve toimialalla, jolla tarjotaan oikeudellisia palveluja. Tämä tarve on ilmeinen siitäkin huolimatta, ettei Suomessa ole erityistä lakimiesten auktorisointijärjestelmää. Edellä todetulla tavalla ei voida katsoa asianmukaiseksi ja hyväksyttäväksi, että jollekin yksittäiselle toimijalle, kuten vastaajalle, myönnettäisiin yksinoikeus käyttää luokan 45 oikeudellisia palveluja kuvaavia harhaanjohtavia ilmaisuja, jotka voisivat olla omiaan vaikuttamaan kuluttajien valintoihin kuluttajan erehtyessä luulemaan, että se voisi saada auktorisoidulta lakimieheltä tai auktorisoidusta lakiasiaintoimistosta korkeampiluokkaista palvelua kuin muilta alan toimijoilta. Edellä esitetyin perustein PRH:n virheellinen päätös tulee kumota ja asia palauttaa PRH:lle Tavaramerkin rekisteröinnin kumoamista varten. Hallintolainkäyttölain 74 :n 1 momentin mukaan [a]sianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Ottaen huomioon, että vastaajan nimi on katsottu harhaanjohtavaksi ja lainvastaiseksi, olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan tilanteessa, jossa Tavaramerkki, sen sisältäessä käräjäoikeuden harhaanjohtavaksi ja lainvastaiseksi toteaman ilmaisun, on selvästi tavaramerkkilainvastaisesti harhaanjohtava ja erottamiskyvytön. LIITTEET 1. Patentti- ja rekisterihallituksen päätös 27.12.2016 2. Todistus tiedoksisaannista 3. Käräjäoikeuden tuomio (17/6767) 8.2.2017 4a. PRH:n välipäätös 27.1.1999 koskien tavaramerkkihakemusta nro T199800719 4b. PRH:n välipäätös 30.6.2004 koskien tavaramerkkihakemusta nro T200302461 4c. PRH:n välipäätös 3.10.2012 koskien tavaramerkkihakemusta nro T201202302