OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA A YLEISET SÄÄNNÖT

Transkriptio

1 OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA A YLEISET SÄÄNNÖT JAKSO 9 LAAJENTUMINEN Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 1

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tutkintaa koskevat säännöt Yhteisön tavaramerkkien automaattinen voimaantulo uusissa jäsenvaltioissa Vireillä olevat yhteisön tavaramerkkihakemukset Käytössä syntynyt erottamiskyky Vilpillinen mieli Muuntaminen Muita käytännön seurauksia Hakemuksen jättäminen kansalliselle virastolle Ammattimainen edustus Ensimmäinen ja toinen kieli Kääntäminen Aiemmuus Tutkimus Väitteitä sekä menettämis- tai mitättömyysvaatimuksia koskevat säännöt... 6 Liite Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 2

3 1 Johdanto Tässä jaksossa käsitellään uusien jäsenvaltioiden liittymistä Euroopan yhteisöön ja sen seurauksia yhteisön tavaramerkin haltijoille. Jaksossa käsitellään sekä ehdottomia että suhteellisia hylkäysperusteita. Tavaramerkkiasetuksen 165 artikla sisältää kaikki laajentumiseen ja yhteisön tavaramerkkiin liittyvät olennaiset säännökset. Nämä säännökset lisättiin asetukseen vuoden 2004 laajentumisprosessin yhteydessä (silloiseen tavaramerkkiasetuksen 147 a artiklaan) ja ne ovat pysyneet muuttumattomina myöhempien laajentumisprosessien aikana. Ainoa asetuksen tekstiin tehty muutos on, että asetukseen on lisätty uusien jäsenvaltioiden nimet. Liitteen 1 taulukkoon on merkitty uudet jäsenvaltiot, niiden liittymispäivät ja viralliset kielet. 2 Tutkintaa koskevat säännöt 2.1 Yhteisön tavaramerkkien automaattinen voimaantulo uusissa jäsenvaltioissa Tavaramerkkiasetuksen 165 artiklan 1 kohdassa säädetään laajentumisen perussääntö, jonka mukaan kaikki olemassa olevat yhteisön tavaramerkkihakemukset ja rekisteröidyt yhteisön tavaramerkit tulevat voimaan uusissa jäsenvaltioissa ilman, että SMHV:lta, muilta elimiltä tai asianomaisilta oikeuksien haltijoilta vaadittaisiin mitään toimenpiteitä. Mitään lisämaksuja tai muita hallinnollisia muodollisuuksia ei tarvita. Tehtyjen tavaramerkkihakemusten ulottaminen olemaan voimassa uusien jäsenvaltioiden alueella noudattaa yhteisön tavaramerkin yhtenäisen luonteen perusperiaatetta ja takaa sen, että oikeuksilla on samat vaikutukset koko EU:ssa. 2.2 Vireillä olevat yhteisön tavaramerkkihakemukset Tavaramerkkiasetuksen 165 artiklan 2 kohta sisältää merkittävän siirtymäsäännöksen, jonka mukaan liittymispäivänä vireillä olevia tavaramerkkihakemuksia ei voida hylätä ehdottoman hylkäysperusteen nojalla, jos tätä perustetta olisi sovellettava pelkästään uuden jäsenvaltion liittymisen vuoksi (saavutettujen etujen säilyttämislauseke, grandfathering clause ). Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos hakemuksen kohteena oleva tavaramerkki on erottamiskyvytön, kuvaileva, tavanomainen, harhaanjohtava tai yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastainen uuden jäsenvaltion kielellä tai alueella, hakemusta ei hylätä, jos se on jätetty ennen uuden jäsenvaltion liittymispäivää. Liittymispäivän jälkeen jätettyjen hakemusten osalta tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdassa esitetyt hylkäämisperusteet pätevät myös uusissa jäsenvaltioissa. Näin on silloinkin, kun tavaramerkkihakemuksen etuoikeuspäivä on aiempi kuin liittymispäivä. Etuoikeus ei suojaa tavaramerkin hakijaa hakemukseen sovellettavassa lainsäädännössä tapahtuvilta muutoksilta. Siksi tutkijoiden on sovellettava näissä tapauksissa samoja tutkintaperusteita kuin kaikkien muidenkin EU:n virallisten kielten osalta. Tutkijan on siis tarkistettava, onko hakemuksen kohteena oleva tavaramerkki myös uudessa jäsenvaltiossa esimerkiksi kuvaileva. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 3

4 Tätä periaatetta on kuitenkin sovellettava varoen, sillä se tarkoittaa ainoastaan, ettei uusien jäsenvaltioiden liittyminen saa johtaa siihen, että tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdassa esitettyjä perusteita tiukennetaan. Päinvastainen päätelmä, että termit, jotka ovat kuvailevia uuden jäsenvaltion kielellä tai alueella, voidaan joka tapauksessa rekisteröidä, jos tavaramerkkihakemus on jätetty ennen liittymispäivää, ei pidä aina paikkaansa. Esimerkiksi uusien jäsenvaltioiden kielistä on voinut siirtyä kuvailevia termejä nykyisten jäsenvaltioiden yleiskieleen tai ne voivat olla yleisesti tunnettuja (esimerkiksi vodka), ja maantieteellisiä merkintöjä voidaan joutua hylkäämään kuvailevina termeinä (esimerkiksi Balaton tai Tokaj). Myös uusissa jäsenvaltioissa jo suojattuihin maantieteellisiin merkintöihin sekä yhteisön lainsäädäntöön tai uusien jäsenvaltioiden EU:n tai nykyisten jäsenvaltioiden kanssa tekemiin kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvaan suojaan on kiinnitettävä huomiota. Tarkemmin ottaen tämä säännös vaikuttaa tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan f ja g alakohdassa esitettyihin hylkäämisperusteisiin, jotka liittyvät yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaisiin sekä harhaanjohtaviin merkkeihin, vain siltä osin kuin harhaanjohtavuus tai hyvän tavan vastaisuus johtuu ainoastaan uuden jäsenvaltion kielellä ymmärrettävästä merkityksestä. Virasto tulkitsee tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan f alakohtaa yhteisön laajuisesti riippumatta siitä, miten hyvä tapa käsitetään eri EU-maissa. Lopuksi todettakoon, että tavaramerkkiasetuksen 165 artiklan 2 kohta ei vaikuta saman asetuksen 7 artiklan 1 kohdan e tai i alakohdassa esitettyihin hylkäämisperusteisiin: ensin mainittu liittyy merkkeihin, jotka muodostuvat yksinomaan tavaran luonteenomaisesta muodosta, teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta tai tavaran arvoon olennaisesti vaikuttavasta muodosta, ja jälkimmäinen liittyy tunnuksiin ja tunnusmerkkeihin, joita Pariisin yleissopimuksen 6 ter artiklan suoja ei kata mutta joilla on erityistä julkista merkitystä. 2.3 Käytössä syntynyt erottamiskyky Viraston käytännön mukaan käytössä syntyneen erottamiskyvyn (tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 3 kohta) on oltava olemassa tavaramerkin hakemispäivänä ja sen on säilyttävä rekisteröintipäivään asti. Jos ennen liittymispäivää jätetyn tavaramerkkihakemuksen tekijä pystyy osoittamaan, että käytössä syntynyt erottamiskyky on ollut olemassa hakemispäivänä, hakemusta ei tavaramerkkiasetuksen 165 artiklan 2 kohdan nojalla voida hylätä sen perusteella, ettei sille ole syntynyt käytössä erottamiskykyä uusissa jäsenvaltioissa. Hakijan ei näin ollen tarvitse todistaa käytössä syntynyttä erottamiskykyä uusissa jäsenvaltioissa. 2.4 Vilpillinen mieli Virasto katsoo, että tavaramerkkihakemus on jätetty vilpillisin mielin, jos käsitettä, joka on kuvaileva tai jota ei muusta syystä voi rekisteröidä uuden jäsenvaltion kielellä, on haettu ennen liittymispäivää vain yksinoikeuden saamiseksi rekisteröintikelvottomalle käsitteelle tai muusta kyseenalaisesta syystä. Tällä ei ole käytännössä vaikutusta tutkintavaiheessa, sillä vilpillinen mieli ei ole ehdoton hylkäämisperuste, joten virasto ei voi hylätä hakemusta ex officio. Virasto voi puuttua vilpillisin mielin jätettyyn hakemukseen ainoastaan, jos joku on hakenut sen julistamista mitättömäksi (tavaramerkkiasetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohta). Uusien jäsenvaltioiden kansalliset virastot pyrkivät yhtä lailla torjumaan vilpillistä Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 4

5 toimintaa laajentumisen yhteydessä. Tavaramerkin hakijoiden tulisikin pitää mielessä, että vaikka rekisteröintimenettelyn aikana ei tulisi esiin hylkäämisperusteita, hakemus voidaan myöhemmin riitauttaa tavaramerkkiasetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla. 2.5 Muuntaminen Yhteisön tavaramerkkihakemuksen muuntamista kansalliseksi tavaramerkkihakemukseksi uudessa jäsenvaltiossa voi hakea kyseisen valtion liittymispäivästä lähtien. Hakemuksen muuntaminen on mahdollista myös silloin, kun muunnetun tavaramerkin hakemispäivä on ollut ennen liittymispäivää. Muunnetulla hakemuksella on kuitenkin uudessa jäsenvaltiossa kansallisen lain mukaisesti aiemman oikeuden vaikutukset. Uusissa jäsenvaltioissa on säädetty kansallisessa laissa tavaramerkkiasetuksen 165 artiklaa vastaavia säännöksiä, joiden nojalla yhteisön tavaramerkillä on aiempien oikeuksien vaikutukset uusissa jäsenvaltioissa vasta liittymispäivästä lähtien. Käytännössä tämä tarkoittaa, että muuntamispäivä uudessa jäsenvaltiossa ei voi olla aiempi kuin kyseisen valtion liittymispäivä. Esimerkiksi Kroatian liittymisen tapauksessa tämä tarkoittaa, että vaikka muunnetun tavaramerkin hakemispäivä Kroatiassa olisi , muuntamispäiväksi ei kirjattaisi vaan , joka on Kroatian liittymispäivä. Laajentumispäivästä ei ala uutta kolmen kuukauden määräaikaa muuntamisen hakemiselle tavaramerkkiasetuksen 112 artiklan 4 kohdan nojalla. 2.6 Muita käytännön seurauksia Hakemuksen jättäminen kansalliselle virastolle Uuden jäsenvaltion liittymispäivästä lähtien yhteisön tavaramerkkihakemus voidaan jättää myös kyseisen valtion kansalliselle virastolle Ammattimainen edustus Uuden jäsenvaltion liittymispäivästä lähtien hakijat (ja muut virastossa käytävien menettelyjen osapuolet), joiden kotipaikka tai toimipaikka on kyseisessä valtiossa, eivät enää tarvitse ammattimaista edustajaa. Uuden jäsenvaltion liittymispäivästä lähtien kyseisessä valtiossa toimivat ammattimaiset edustajat voidaan merkitä tavaramerkkiasetuksen 93 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen edustajien luetteloon, minkä jälkeen he voivat edustaa kolmansia osapuolia viraston menettelyissä Ensimmäinen ja toinen kieli Uuden jäsenvaltion liittymispäivästä lähtien (ks. liite 1) kyseisen valtion virallisia kieliä voidaan käyttää ensimmäisenä kielenä liittymispäivänä tai sen jälkeen jätettävissä tavaramerkkihakemuksissa. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 5

6 2.6.4 Kääntäminen Yhteisön tavaramerkkihakemuksia, jotka on jätetty ennen uuden jäsenvaltion liittymispäivää, ja rekisteröityjä yhteisön tavaramerkkejä ei käännetä kyseisen valtion kielelle eikä julkaista uudelleen tällä kielellä. Uuden jäsenvaltion liittymispäivän jälkeen jätetyt tavaramerkkihakemukset käännetään kaikille EU:n virallisille kielille ja julkaistaan näillä kielillä Aiemmuus Aiemmuutta voidaan vaatia kansalliselle tavaramerkille, joka on rekisteröity ennen asianomaisen uuden jäsenvaltion liittymistä tai jopa ennen Euroopan unionin perustamista. Aiemmuusvaatimus voidaan kuitenkin tehdä vasta liittymispäivän jälkeen. Uudessa jäsenvaltiossa rekisteröitävän merkin on oltava yhteisön tavaramerkkiä aiempi. Koska yhteisön tavaramerkillä on uudessa jäsenvaltiossa aiemman oikeuden vaikutukset liittymispäivästä lähtien, aiemmuusvaatimus kannattaa tehdä vain, jos aiemman kansallisen merkin hakemispäivä tai etuoikeuspäivä edeltää liittymispäivää. Esimerkki 1: Henkilö jättää yhteisön tavaramerkkihakemuksen ja kansallisen tavaramerkkihakemuksen Romaniassa. Hän voi vaatia romanialaisen tavaramerkkihakemuksen aiemmuutta aikaisintaan (joka on Romanian liittymispäivä). Esimerkki 2: Sama henkilö omistaa kansallisen rekisteröinnin, jossa EU on nimetty ja myöhemmin Romania on nimetty Hän voi vaatia Romanian nimeämisen aiemmuutta aikaisintaan , vaikka kyseinen nimeäminen olisi myöhempi kuin EU:n nimeävä kansainvälinen rekisteröinti. Tämä johtuu siitä, että laajennettu yhteisön tavaramerkki tulee voimaan uuden jäsenvaltion liittymispäivänä (tässä tapauksessa ) Tutkimus Uuden jäsenvaltion kansalliset virastot voivat suorittaa tavaramerkkiasetuksen 38 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisia tutkimuksia kyseisen valtion liittymispäivästä lähtien. Ainoastaan ne yhteisön tavaramerkkihakemukset, jotka on jätetty aikaisintaan liittymispäivänä, lähetetään kansallisille virastoille tutkittaviksi. 3 Väitteitä sekä menettämis- tai mitättömyysvaatimuksia koskevat säännöt 1. Tavaramerkkiasetuksen 165 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaan tavaramerkkihakemusta ei voi julkistaa mitättömäksi eikä sitä vastaan voi tehdä väitettä uudessa jäsenvaltiossa ennen liittymispäivää saadun aiemman kansallisen oikeuden nojalla. Tämä saavutettujen etujen säilyttämislauseke ei kuitenkaan koske yhteisön tavaramerkkihakemuksia, jotka on jätetty liittymispäivänä tai sen jälkeen, vaan ne voidaan hylätä väitteen perusteella tai julistaa mitättömiksi uudessa Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 6

7 jäsenvaltiossa olevan aiemman kansallisen oikeuden nojalla, mikäli kyseinen aiempi oikeus on aiempi, kun hakemis- tai etuoikeuspäiviä verrataan. 2. Tavaramerkkiasetuksen 165 artiklan 3 kohdassa säädetään poikkeus tähän siirtymäsäännökseen väitteiden osalta. Liittymispäivää edeltävän kuuden kuukauden aikana jätetty yhteisön tavaramerkkihakemus voidaan riitauttaa tekemällä sitä vastaan väite uudessa jäsenvaltiossa liittymispäivänä voimassa olevan aiemman kansallisen oikeuden nojalla, jos a) kyseisen oikeuden hakemispäivä tai etuoikeuspäivä on aiempi ja b) kyseinen oikeus on saatu hyvässä uskossa. 3. Se, voidaanko yhteisön tavaramerkkihakemusta vastaan tehdä väite uudessa jäsenvaltiossa voimassa olevan aiemman kansallisen oikeuden nojalla, määräytyy hakemispäivän eikä etuoikeuspäivän perusteella. Yllä mainittujen säännösten käytännön vaikutuksia on kuvattu seuraavissa esimerkkitapauksissa, jotka liittyvät Kroatian liittymiseen ( ): a) Yhteisön tavaramerkkihakemusta, joka on jätetty ennen (etuoikeuspäivällä ei ole tässä tapauksessa merkitystä), ei voi missään olosuhteissa julistaa mitättömäksi eikä sitä vastaan voi tehdä väitettä uudessa jäsenvaltiossa voimassa olevan aiemman kansallisen oikeuden nojalla. b) Yhteisön tavaramerkkihakemusta, joka on jätetty (eli liittymispäivää edeltävän kuuden kuukauden aikana), vastaan voidaan tehdä väite kroatialaisen tavaramerkin nojalla, jos kroatialaisen tavaramerkin hakemis- tai etuoikeuspäivä on aiempi kuin väitteen kohteena olevan yhteisön tavaramerkkihakemuksen jättämis- tai etuoikeuspäivä ja kansallista merkkiä on haettu hyvässä uskossa. c) Yhteisön tavaramerkkihakemus, joka on jätetty tai myöhemmin, voidaan julistaa mitättömäksi tai sitä vastaan voidaan tehdä väite Kroatiassa rekisteröidyn tavaramerkin nojalla, jos kyseisellä merkillä on normaalien sääntöjen mukaisesti aiempi hakemis- tai etuoikeuspäivä. Sillä, onko merkki saatu hyvässä uskossa, ei ole merkitystä. Tämä koskee kaikkia kansallisia merkkejä ja aiempia rekisteröimättömiä oikeuksia, joita on haettu tai jotka on saatu uudessa jäsenvaltiossa ennen liittymistä. d) Yhteisön tavaramerkkihakemus, joka on jätetty tai myöhemmin, voidaan julistaa mitättömäksi tai sitä vastaan voidaan tehdä väite Kroatiassa rekisteröidyn tavaramerkin nojalla, jos kyseisellä merkillä on normaalien sääntöjen mukaisesti aiempi hakemis- tai etuoikeuspäivä. Siirtymäajan poikkeus koskee vain oikeutta tehdä väite; se ei kata oikeutta hakea mitätöintiä suhteellisten perusteiden nojalla. Tämä tarkoittaa, että kun edellä mainittu kuuden kuukauden määräaika on umpeutunut ilman, että väitettä on tehty, yhteisön tavaramerkkihakemusta ei voi enää riitauttaa tekemällä väite tai vaatimalla mitätöintiä. 4. Tavaramerkkiasetuksen 165 artiklan 5 kohdan mukaan sellaisen yhteisön tavaramerkin käyttö, jota on haettu ennen uuden jäsenvaltion liittymispäivää, voidaan kieltää tavaramerkkiasetuksen 110 ja 111 artiklan nojalla vedoten uudessa jäsenvaltiossa rekisteröityyn aiempaan kansalliseen tavaramerkkiin, jos Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 7

8 viimeksi mainittu on rekisteröity hyvässä uskossa ja sen hakemis- tai etuoikeuspäivä edeltää liittymispäivää. Edellä esitettyä säännöstä sovelletaan uusissa jäsenvaltioissa jätettyihin kansallisiin tavaramerkkihakemuksiin, jos ne on myöhemmin rekisteröity, uusissa jäsenvaltioissa saatuihin rekisteröimättömiin oikeuksiin tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 4 kohdan tai 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti sillä ehdolla, että kansallisen lain mukaan oikeuden saantipäivä korvaa hakemis- tai etuoikeuspäivän. 5. Silloin kun väite perustuu uudessa jäsenvaltiossa rekisteröityyn kansalliseen merkkiin tai muuhun oikeuteen, se, voidaanko kyseiseen oikeuteen vedota yhteisön tavaramerkkihakemukseen kohdistuvassa väitteessä, edellyttää, että väite on perusteltu ja se voidaan hyväksyä. 6. Aiemman kansallisen merkin oletetaan olevan saatu hyvässä uskossa. Tämä tarkoittaa, että jos hyvä usko kyseenalaistetaan, menettelyn toisen osapuolen (tavaramerkkiasetuksen 165 artiklan 4 kohdan tapauksessa väitteen kohteena olevan yhteisön tavaramerkkihakemuksen tekijän tai saman asetuksen 165 artiklan 5 kohdan tapauksessa rekisteröidyn yhteisön tavaramerkin haltijan) on todistettava, että uudessa jäsenvaltiossa saadun aiemman kansallisen merkin haltija on toiminut vilpillisin mielin, kun hän on jättänyt kansallisen hakemuksen tai muuten saanut kyseessä olevan oikeuden. 7. Tavaramerkkiasetuksen 165 artikla ei sisällä mitään käyttövaatimukseen (asetuksen 15 ja 42 artikla) liittyviä siirtymäsäännöksiä. Väitemenettelyissä merkin tosiasiallista käyttöä koskeva edellytys tulee esiin silloin, kun väitteen kohteena olevan tavaramerkkihakemuksen tekijä vaatii, että väitteentekijä todistaa aiemman merkin käytön tavaramerkkiasetuksen 42 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 22 säännön mukaisesti. Laajentumisen yhteydessä voi herätä kysymyksiä aiemman merkin käytön ajankohdasta ja paikasta. Tässä on erotettava toisistaan kaksi eri tilannetta: a) Aiempi merkki on uudessa jäsenvaltiossa rekisteröity kansallinen merkki Tällaisessa tilanteessa väitteentekijän on todistettava aiemman merkin tosiasiallinen käyttö. Tätä voidaan vaatia ainoastaan silloin, kun väitteen kohteena on yhteisön tavaramerkkihakemus, joka on jätetty liittymispäivän jälkeen tai liittymispäivää edeltävien kuuden kuukauden aikana. Aiemman kansallisen merkin on täytynyt olla tosiasiallisesti käytössä sillä alueella, jolla se on suojattu, väitteen kohteena olevan yhteisön tavaramerkkihakemuksen julkaisemista edeltäneiden viiden vuoden aikana. Tässä yhteydessä sillä, onko käyttö tapahtunut aikana, jolloin kyseinen valtio on jo ollut Euroopan unionin jäsen, ei ole merkitystä. Toisin sanoen käyttöä koskevat todisteet voivat liittyä myös liittymispäivää edeltävään aikaan (Kroatian tapauksessa aikaan ennen ). Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 8

9 b) Aiempi merkki on yhteisön tavaramerkki Jos aiemman yhteisön tavaramerkin haltija voi todistaa käytön ainoastaan uuden jäsenvaltion tai uusien jäsenvaltioiden alueella, tämä käyttö voidaan ottaa huomioon vain, jos asianomainen valtio oli Euroopan unionin jäsenvaltio silloin, kun väitteen kohteena oleva yhteisön tavaramerkkihakemus julkaistiin, sillä käyttövaatimus kattaa vain väitteen kohteena olevan yhteisön tavaramerkkihakemuksen julkaisemista edeltävät viisi vuotta (tavaramerkkiasetuksen 42 artiklan 2 kohdassa edellytetään käyttöä yhteisössä ). Uuden valtiot eivät ole yhteisön jäsenvaltioita ennen liittymispäiväänsä, joten käyttöä niissä ei lasketa käytöksi yhteisössä. Viiden vuoden jakso alkaa siis vasta liittymispäivästä. 8. Väitemenettelyihin ei liity mitään erityisiä siirtymäajan ongelmia. Tavaramerkkiasetuksen 119 artiklan 7 kohdassa säädetty oikeus valita menettelyn kieleksi muu kuin yksi viraston viidestä työkielestä kattaa liittymispäivästä lähtien myös uudet Euroopan unionin viralliset kielet. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 9

10 Liite 1 Jäsenvaltiot Liittymispäivä Kielet Tšekki, Kypros, Viro, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Slovakia ja Slovenia Tšekki, viro, unkari, latvia, liettua, malta, puola, slovakki ja sloveeni Bulgaria ja Romania Bulgaria ja romania Kroatia Kroaatti Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa A, Yleiset säännöt Sivu 10