Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Samankaltaiset tiedostot
TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Taideyliopiston opiskelijavalinnat 2018

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

HUOM! Tämä ohje korvaa päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

Psykologian laitos. Professori Taru Feldt. Hakijan päivä JYU. Since

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin

Teatterikorkeakoulun opiskelijavalinnat Hakijan opas

Taideyliopiston strategia

Tervetuloa opiskelemaan! Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media (ITI) Orientoivat

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKÖN KESKUSTELUTILAISUUS OPISKELIJOILLE RANSKAN KIELEN TUTKINTO- OHJELMAA KOSKEVASTA SELVITYKSESTÄ

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille

Valtioneuvoston asetus

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus

VUOSISUUNNITELMA

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne

Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

Sibelius-Akatemian jatkokoulutuspoliittinen suunnitelma 2012

Valtioneuvoston asetus

Etunimi Sukunimi

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

TEATTERIKORKEAKOULUN OPISKELIJAVALINNAT 2010

Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi UNIFIn puheenjohtaja rehtori Kalervo Väänänen

OPINTOKYSELY Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Martti Raevaara Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma -koulutus (TaM)

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

Minna Koskinen Yanzu-seminaari

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

Uraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta

Valtioneuvoston asetus

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Hakulomake 1 (7) A-, B- ja C-osat Liite 2 OKM/8/530/

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

TERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä

Mitä lukion jälkeen?

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2 Yhteiskuntatieteiden tiedekunnan esittely. 3 Lapin yliopiston toimintakertomus vuodelta 2010

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta

Metropolia Ammattikorkeakoulun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksestä (HE 40/2018)

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Tutkinnonuudistus 2014 Kuvataidekasvatus KANDIT

Ajankohtaista lukiokoulutuksesta

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia

ZA4540. Flash Eurobarometer 198 Perceptions of Higher Education Reforms. Country Specific Questionnaire Finland

Inkubion opintokysely 2015 * Required

AMK-valintakoe. syksyn 2019 yhteishaussa ja Ammattikorkeakouluun.fi -sivusto

Miksi oikeustulkeille tarvitaan erikoistumiskoulutusta?

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu

Kielten organisointi ammattikorkeakouluissa

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Vaasan työpajan keskustelun teemoja

Tervetuloa opiskelemaan! Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media (ITI) Orientoivat

VUOSISUUNNITELMA

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

VALOSUUNNITTELUN KOULUTUSOHJELMA Kolmivuotinen koulutus, 180 op

DRAMATURGIAN MAISTERIOPINNOT

Tutkinnot ja koulutusohjelmat

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4.

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

TOPI - VAKA pedagoginen toiminta opinnollistamiskokonaisuus

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2016)

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Koponeuvoston kevään päätös Joni Kajander & Jesse Huovinen ja Julia Litokorpi

Kysely korkeakoulutustarpeista

Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt?

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari Timo Luopajärvi

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18)

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Opetuksen järjestäminen yhteistyössä ja hankkiminen toiselta korkeakoululta

VUOSISUUNNITELMA

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Korkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille

VALOSUUNNITTELUN MAISTERIOHJELMA Kaksivuotinen koulutus, 120 op

Erasmus+ -ohjelman linjaukset

Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa

Transkriptio:

23.5.2017 1/6 Viestintätieteiden tiedekunta Opetus- ja kulttuuriministeriölle SELVITYKSEN TAUSTA Tampereen yliopisto ja Taideyliopisto ovat sopineet opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa, että yliopistot selvittävät teatterialan koulutuksen kehittämisen edellytykset siten, että yksi vaihtoehdoista on alan koulutuksen keskittäminen Taideyliopistoon. Toimeksianto sisältyy mainittujen yliopistojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön sopimuksiin vuosille 2017-2020. Tampereen yliopistossa selvitystyötä varten rehtori asetti 13.1.2017 työryhmän, johon kuuluvat: Harri Melin, vararehtori (puheenjohtaja); Frans Mäyrä, varadekaani, Viestintätieteiden tiedekunta; Pauliina Hulkko, professori (teatterityö), Viestintätieteiden tiedekunta; Mikko Kanninen, yliopistonlehtori (näyttelijäntaide), Viestintätieteiden tiedekunta; Juho Rantonen, opiskelija, teatterityön tutkinto-ohjelma, Viestintätieteiden tiedekunta; Tuija Puntanen, opintopäällikkö, yliopistopalvelut, sihteeri. Taideyliopistossa selvitystyötä varten rehtori nimesi 23.1.2017 työryhmän, johon kuuluvat: Maarit Ruikka, dekaani, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu; Elina Knihtilä, professori, näyttelijäntaiteen koulutusohjelma; Elisa Joro, suunnittelija, Teatterikorkeakoulun opintopalvelut; Sara Paasikoski, opiskelija, näyttelijäntaiteen koulutusohjelma; Sanna Kotajärvi-Söderholm, vastaava opintopäällikkö, Taideyliopisto. Selvitystyön määräaika on 31.3.2017. Selvityksen tulokset käsitellään yliopistojen hallituksissa siten, että lopullinen selvitys voidaan toimittaa ministeriöön 31.5.2017 mennessä. Työryhmät ovat pitäneet omia kokouksiaan ja niiden lisäksi on pidetty kolme työryhmien yhteistä kokousta (17.2.2017, 6.3.2017 ja 17.3.2017). Yhteisten kokousten puheenjohtajana toimi vararehtori Harri Melin ja sihteerinä opintopäällikkö Tuija Puntanen. KOULUTUKSEN NYKYTILA Tampereen yliopisto: Teatterityön tutkinto-ohjelma (Näty) Teatterityön tutkinto-ohjelma (Näty) toimii vuoden 2017 alusta lähtien uudessa Viestintätieteiden tiedekunnassa, joka muodostuu entisistä Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksiköstä (LTL), Viestinnän, median ja teatterin yksiköstä (CMT) sekä osista Informaatiotieteiden yksikköä. Uusi tiedekunta tarjoaa Nätylle entistä paremman ympäristön integroitua eri alojen opetuksen ja tutkimuksen kanssa. Vuoden 2019 alusta lähtien teatterityön tutkinto-ohjelma on aktiivinen osa monitieteellistä Tampere3-yliopistoa. Nätyllä opiskelee kerrallaan kaksi vuosikurssia eli 24 maisterin tutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Sisäänotto on joka toinen tai kolmas vuosi. Lisäksi tutkinto-ohjelmassa on jatkoopiskelijoita, joiden tutkimus limittyy opetukseen. Tutkinto-ohjelman henkilökunta koostuu professorista, viidestä yliopistonlehtorista (4 htv) sekä viisihenkisestä teatteritiimistä, joiden 1

2/6 työpanoksesta osa kohdistuu viestintätieteiden tiedekunnan ja yliopiston muuhun koulutus-, tutkimus- ja tapahtumatoimintaan. Teatterityön tutkinto-ohjelma on juurtunut vahvasti yhteiskuntaan. Tampereen yliopiston näyttelijänkoulutuksessa taiteellinen, ammatillinen ja yhteiskunnallinen osaaminen liittyvät saumattomasti yhteen. Pieni koko tuo Nätylle ketteryyttä ja dynaamisuutta. Näin tutkintoohjelma kykenee reagoimaan taiteen toimintaympäristöissä, rakenteissa ja näyttelijän ammatinkuvassa tapahtuviin muutoksiin profiloimalla koulutusta niitä vastaaviksi. Välitön vaikuttavuus syntyy yhteistyöstä taide-, koulutus- ja sosiaalipuolen toimijoiden kanssa. Teatterityön koulutus nojaa taiteelliseen tutkimukseen. Kaikki Nätyn opettajat ovat tohtoreita tai väitöstutkijoita. Ilmiöpohjainen opetussuunnitelma vahvistaa kriittistä ja tutkimuksellista ajattelua. Opetus ja tutkimus limittyvät sekä perustutkintokoulutuksessa että erilaisten hankkeiden kautta. Nätyn vilkas ja säännöllinen opetusyhteistyö Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun eri koulutusohjelmien, Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun sekä Tampereen Ammattikorkeakoulun kanssa mahdollistaa näyttelijäkoulutuksen kehittämisen ja kriittisen tarkastelun. Nätyn opetushenkilökunta on mukana Teatterikorkeakoulun Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen koordinoimassa, yhteistyössä Nätyn kanssa vetämässä näyttelijäpedagogiikan tutkimushankkeessa Pajamaja. Lisäksi Näty profiloituu vahvasti niin koulutusta kuin tutkimustakin kansainvälistämällä, esimerkkeinä yhdessä Coventryn yliopiston kanssa toteutetut, etäläsnäolo-opetuksen kehittämishankkeet Coriolanus Online (2016) ja King Lear Online (2017). Tulevassa Tampere3-yliopistossa näyttelijän ammattikuvaa on mahdollista vahvistaa ja laajentaa entisestään lisäämällä yhteistyötä eri oppiaineiden ja tutkimusalojen kanssa, esimerkkeinä arkkitehtuuri, kaupunkisuunnittelu, uudet mediat, terveydentutkimus ja lääkärikoulutus. Nätyn vahvuus uudessa monialayliopistossa on ketteryyden lisäksi tuloksellinen ja ajan haasteisiin vastaava opintopolku. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu: Näyttelijäntaiteen koulutusohjelma Näyttelijäntaiteen koulutusohjelma (suomenkielinen) toimii Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa, jossa on 15 eri koulutus- ja maisteriohjelmaa teatterin, tanssin ja esitystaiteen sekä tanssi- ja teatteripedagogiikan että niihin liittyvien uusien taidemuotojen aloilla. Teatterikorkeakoulun Esittävien taiteiden tutkimuskeskus vastaa näiden alojen taiteellisesta tutkimuksesta. Teatterikorkeakoulu toimii vuorovaikutuksessa Taideyliopistossa Kuvataideakatemian ja Sibelius-Akatemian kanssa. Näyttelijäntaiteen koulutusohjelma on viisivuotinen kokonaisuus. Koulutusohjelmassa opiskelee kerrallaan viisi vuosikurssia, 1.1.2017 perustutkinto-opiskelijoiden määrä on 64. Opiskelijavalinnat järjestetään joka vuosi (aloituspaikat vuonna 2017 12 + 3 maisterivaiheen aloituspaikkaa). Opinnot jakautuvat kolmivuotisiin, intensiivisestä lähiopetuksesta koostuviin kandidaatinopintoihin sekä kaksivuotisiin, yksilöllisiin maisteriopintoihin. Opetus- ja

3/6 tutkimushenkilöstön määrä on kaksi professoria, kaksi yliopistonlehtoria ja 10 lehtoria (yhteensä n. 13 htv). Taiteellisen toiminnan tukipalveluista vastaa Opetusteatteri, joka tarjoaa esitystoiminnan ja muun opetuksen teknisiä ja tuotannollisia palveluja sekä taiteellista suunnittelua. Näyttelijäntaiteen koulutusohjelman vahvuus on kyky kouluttaa esiintyjiä, joilla on erityinen näyttelijän taitoprofiili. Koulutus perustuu kokonaisvaltaiseen näyttelijäntaiteen eri tekniikoiden ja sen erityisalueiden: äänenkäytön, musiikin ja fyysisen ilmaisun opiskeluun. Yhdistämällä ruumiilliseen taitamiseen teoreettista, historiallista ja taidefilosofista tietoa teatterista ja yhteiskunnasta koulutus tuottaa opiskelijalle sellaisen osaamisen, jonka avulla hän pystyy hyödyntämään lahjakkuuttaan täysimääräisesti näyttelijäntaiteessa. Näyttelijänkoulutuksen yhteisöllistä luonnetta vahvistavat yhteiset opintojaksot ja taiteelliset projektit muiden koulutusohjelmien samassa opiskeluvaiheessa olevien opiskelijoiden kanssa. Tavoitteena on ohjata tulevat teatteritaiteilijat jo opiskeluaikana etsimään ja luomaan yhteisiä aiheita, muotoja, teatterikäsitystä ja työtapoja sekä löytämään tulevia työtovereita. Yhteistyötä tehdään opintojen aikana Teatterikorkeakoulun dramaturgi-, ohjaaja-, koreografi-, tanssija-, teatteriopettaja-, valosuunnittelu-, ääniopiskelijoiden ja ruotsinkielisten näyttelijäopiskelijoiden sekä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun elokuvataiteen, näyttämölavastuksen ja pukusuunnittelun opiskelijoiden kanssa. Näyttelijäntaiteen koulutusohjelmalla on viisi monitaiteisen yhteistyön pääaluetta: 1) yhteisen näyttämön opinnot Aalto-yliopiston kanssa, 2) musiikkiteatterin opintokokonaisuus yhteistyössä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian ja Kuvataideakatemian kanssa, 3) yhteistyö Nätyn kanssa, 4) yhteiskunnallinen suuntautuminen (esimerkiksi useaan kaupunginteatteriin kiertueena suuntautuva Lavat auki-projekti ja Suomen Kansallisteatterin kanssa toteutettava kurssi, joka vie opiskelijat esiintymään vankiloihin ja hoitolaitoksiin) ja 5) laaja kansainvälinen yhteistyö opettaja- ja opiskelijavaihtoineen, keskeisenä opiskelijoiden yhteistyötä painottava PLETA-hanke (Platform European Theatre Academies) kahdeksan eurooppalaisen taideyliopiston kanssa. Näyttelijäntaiteen koulutusohjelma hyödyntää vahvistuvaa taiteellista tutkimusta usealla alueella opiskelijavalinnoista, opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Aktiivista vuorovaikutusta tapahtuu tutkimuksen, tohtorikoulutuksen ja maisteri- sekä kandidaattitason koulutuksen välillä. KORKEAKOULUTETTUJEN NÄYTTELIJÖIDEN TYÖLLISTYMINEN Osana selvitystyötään työryhmä on teettänyt TINFOlla (Teatterin tiedotuskeskuksella) selvityksen korkeakoulutettujen näyttelijöiden työllistymisestä vuonna 2016. Selvityksen aineisto kerättiin verkkopohjaisella kyselylomakkeella, jonka otoksena oli kolme vuosikurssia sekä Nätyn että TeaKin opintolinjoista. Vastausprosentti kyselyssä oli korkea: 78,8%. Korkeakoulutetut näyttelijät (TeaK ja Näty) työllistyvät erittäin hyvin ja nimenomaan näyttelijöinä. Vastaukset osoittavat, että TeaKista valmistuneet näyttelijät asuvat pääosin Uudellamaalla. Sen sijaan Nätyltä valmistuneet asuvat

4/6 melko tasaisesti eri puolilla Suomea. Opiskelijat kokevat, että saadusta koulutuksesta on heille aidosti hyötyä työelämässä. Selvitys osoittaa, että Suomessa ei kouluteta korkeakoulutasolla näyttelijöitä liikaa suhteessa työpaikkojen määrään. Näyttelijöiden työmarkkinoiden ongelmat ovat toisaalla kuin korkeakoulutettujen näyttelijöiden keskuudessa. Selvitys osoitti selvästi, että koulutus Nätyllä ja TeaKissa tuottaa opiskelijoille nykymuodossaan vankan ammattiidentiteetin ja ammatillisen osaamisen, erilaisia näyttelijäorientaatioita omaavia näyttelijöitä, jotka pystyvät työllistymään ja työllistämään itsensä hyvin erilaisissa työympäristöissä. TINFOn selvitys päättyy hyvin tilannetta kuvaaviin sanoihin: Tätä monimuotoisuuteen sisältyvää potentiaalia ja rikkautta kannattaa vaalia. TEATTERIALAN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Selvitystyöryhmä on tarkastellut kriittisessä hengessä teatterialan korkeakoulutasoisen koulutuksen vaihtoehtoisia skenaarioita Suomessa. Selvitystyöryhmän tavoitteena on ollut näyttelijäntaiteen koulutuksen kehittämisen ja valmistuvien näyttelijöiden korkean ammattitaidon varmistamisen lisäksi opetuksen järjestäminen mahdollisimman kustannustehokkaasti yhteistyönä. Teatterialan koulutukselle on selvitystyöryhmän näkemyksen mukaan olemassa kaksi mahdollista vaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa koulutus toteutetaan edelleen Tampereen yliopistossa ja Taideyliopistossa Helsingissä yliopistojen välistä yhteistyötä kehittäen. Toisessa vaihtoehdossa koulutus keskitetään Taideyliopistoon Helsinkiin. Teatterialan koulutuksen keskittäminen Taideyliopistoon Mikäli Näty siirrettäisiin Taideyliopistoon, opiskelijalle mahdollistuisi nykyistä laajempi yhteys muihin esittävien taiteiden koulutus- ja maisteriohjelmiin ja suuremmat mahdollisuudet valita opintoja laajasta taidealojen opetustarjonnasta. Opiskelijat ja opettajakunta tulisivat osaksi monitaiteista yhteisöä. Samalla Taideyliopiston asiantuntijaosaaminen ja vaikuttavuus näyttelijäntaiteessa kasvaisi. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tämänhetkiset henkilöstö-, tukipalvelu- ja tilaresurssit eivät kuitenkaan mahdollista opiskelijamäärän kasvua. Opiskelijamäärän kasvattaminen edellyttäisi tuntuvia lisäresursseja. Selvitystyöryhmä ei pidä opetuksen järjestämisen ja kustannustehokkuuden näkökulmasta mielekkäänä ja mahdollisena vaihtoehtoa, jossa koulutus siirrettäisiin Taideyliopiston vastuulle, mutta sijainti olisi edelleen Tampereella. Aiempi kokemus osoittaa, että vastaavat siirtotoimet ovat aina johtaneet siirrettyjen koulutusten lakkauttamiseen. Keskittämisen seurauksena Nätyn kehitystyö uuden Viestintätieteiden tiedekunnan eri alojen opetuksessa ja tutkimuksessa katkeaisi. Teatterityön tutkinto-ohjelman monialayliopiston luoma profiili katoaisi. Nätyn ja Tampere3-yliopiston suunnittelema monitieteellinen opetustarjonta supistuisi. Keskittämisen myötä näyttelijäntaiteen yliopistollinen

5/6 koulutustarjonta yksipuolistuisi, joka vaikuttaisi suoraan esittävien taiteiden kentän monimuotoisuuteen. Teatterialan koulutuksen kehittäminen Taideyliopiston ja Tampere3-yliopiston yhteistyönä Selvitystyöryhmä katsoo, että teatterialan koulutuksen kehittäminen toteutuu parhaiten tulevan Tampere3-yliopiston ja Taideyliopiston yhteistyötä syventämällä niillä alueilla, joissa se on mahdollista ja kustannustehokasta. Nätyn säilyminen itsenäisenä tutkinto-ohjelmana luo parhaat mahdollisuudet kehittää teatterityön opetusta Tampere3-yliopistossa. Tämä edellyttää yhtäältä näyttelijän ammattikuvan muutokseen sisältyvien mahdollisuuksien tunnistamista koulutuksessa ja toisaalta teatterityön opetuksen entistä vahvempaa integroimista tutkimukseen ja yliopiston muuhun koulutukseen sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön syventämistä. Selvitystyöryhmän arvion mukaan kaksi koulutusyksikköä edellyttää enemmän koordinointia yhteisopetuksen toteuttamisessa, koska erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittaminen vaatii työtä. Teatterialan oppimisympäristöjen ylläpitäminen ja kehittäminen kahdella paikkakunnalla vaatii nykyisiä resursseja. Yhteistyöstä eri paikkakunnilla toimivien yksiköiden välillä syntyy kustannuksia matka- ja majoituskulujen muodoissa. Nätyn sisäänottojen välivuodet tekevät yhteistyöstä yliopistojen välillä haasteellisempaa. Kahden koulutusorganisaation säilyttämisen edut ovat kuitenkin erillisinä yksiköinä toimimiseen liittyviä haasteita merkittävämpiä. Selvitystyöryhmä esittää, että teatterialan koulutusta kehitetään Taideyliopiston ja tulevan Tampere3-yliopiston yhteistyönä. Yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia ja mahdollistaa opiskelijoille entistä rikkaammat mahdollisuudet monitaiteellisiin ja -tieteellisiin opintoihin erilaisissa toimintaympäristöissä. Tämä tukee nopeiden muutosten tilassa olevaa suomalaista ammattiteatterikenttää. Tampere3- yliopiston teatterityön koulutuksen yhteistyö Taideyliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa vahvistaa opiskelijoiden verkostoitumista elokuva- ja teatterialan muiden ammattilaisten kanssa. Hakijat voivat valita profiililtaan erilaisten tutkinto-ohjelmien kesken. Kaksi suomenkielistä näyttelijäntaiteen ohjelmaa on elinehto elävälle pienelle kielelle. Taiteen opetusyksikön säilyminen rikastaa monialaista Tampere3-yliopistoa. Kahdessa yliopistossa toteuttava teatterialan yliopistollinen koulutus vahvistaa alan ja sen koulutuksen vaikuttavuutta suomalaisessa yhteiskunnassa ja tarjoaa mahdollisuuden kriittiselle keskustelulle ja kehittämiselle. Lisäksi on rikkaus ja voimavara, että opetusta toteutetaan maantieteellisesti kahdessa eri paikassa. LIITTEET Liite 1 Opiskelijoiden sisäänotot, kirjoillaolevat opiskelijat ja valmistuneet 2013-2016 Liite 2 Yhteistyo ssä järjestetyt perustutkinto-opinnot 2013-2017 Liite 3 Tutkintorakenteiden vertailu BA/MA Liite 4 Tampereen yliopiston ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tutkimusyhteistyo Liite 5 Tyo llistymiskysely TINFO Helsingissä 17.3.2017

6/6 Harri Melin Pauliina Hulkko Mikko Kanninen Frans Mäyrä Juho Rantonen Maarit Ruikka Elina Knihtilä Sanna Kotajärvi-Söderholm Sara Paasikoski Elisa Joro Tuija Puntanen