Integraatio ja kritiikki Sosiologian mielekkyyttä etsimässä Teemu Kemppainen Helsingin yliopisto & Turun yliopisto teemu.t.kemppainen(at)helsinki.fi teemunsivu.wordpress.com
Luennon rakenteesta Durkheimin kriittinen puoli Immanentti kritiikki Serge Paugamin sosiologiaa Työ
1. Durkheim yhteiskuntakriitikkona Kuva: Baudelot, wikimedia commons
Modernin yhteiskunnan synty kiinnostuksen ja huolen aiheena Teollistuva yhteiskunta Tönnies
Tönnies: Gemeinschaft & Gesellschaft Gemeinschaft: yhteisöllisyys, läheiset ja kokonaisvaltaiset Gesellschaft: persoonattomat, rajoitetut ja sopimukselliset suhteet 1800-luvun suuren yhteiskunnallisen muutoksen käsitteitä
Varhainen Durkheim: moderni solidaarisuus Positiivisempi näkemys yhteiskunnan muutoksesta kuin Tönniesillä Yhteiskunnallisen työnjaon myötä syntyy erityisiä sosiaalisia siteitä, jotka kiinnittävät yksilön yhteiskuntaan ja toisiin yksilöihin
Mekaaninen ja orgaaninen solidaarisuus Yksinkertaiset yhteisöt: samanlaisuuteen perustuva mekaaninen solidaarisuus Tämän rinnalle ja tilalle nousee modernin yhteiskunnan orgaaninen solidaarisuus
Anomia työnjaon ongelmana Työnjako tuottaa normaalisti solidaarisuutta Anominen työnjako
Durkheim ja kritiikki Sosiologinen tutkimus ei olisi tekemisen arvoista, mikäli sillä tavoiteltaisiin yksinomaan tietoa. Tekemäni huolellinen erotteluni teoreettisten ja käytännöllisten ongelmien välillä ei tarkoita, että jälkimmäiset pitäisi hylätä: päinvastoin, tämän erottelun ansiosta pystymme paremmin tarttumaan niihin. (DTS, ensimmäisen painoksen esipuhe: suom. TK)
sivuhuomio: Bourdieu jatkaa Sosiologinen tutkimus ei olisi tekemisen arvoista, ellei [ ] se pyrkisi palauttamaan ihmisille heidän toimiensa mieltä. (Bourdieu 1962, suom. TK) Eli tietoa toimintaa määrittävistä (peli)säännöistä Ja myöhemmin: Sosiologinen tutkimus ei olisi tekemisen arvoista, jos sen on määrä olla asiantuntijoiden toisilleen varaamaa tietoa. (Bourdieu 1984, suom. TK)
Durkheim Aristoteleen jäljillä: normaali integraatio Liiallinen yhteisön paine on pahasta Mutta niin on sen puutekin
Kriittinen pedagogiikka & egoismi Patologinen Sosiologian kriittinen tehtävä on pedagoginen: herättää tietoisuus yhteiskunnan kokonaisuudesta ja yksilöiden keskinäisriippuvuudesta Sosiologian on näytettävä, että solidaarisuus toisia kohtaan ja riippuvuus toisista ei ole yksilön kannalta mikään puute tai menetys (Durkheim 1888: Cours de science sociale)
2. Immanentti kritiikki Kuva: Mittag, wikimedia commons
Immanentti kritiikki Yhteiskunnan ristiriitaisuudet Todellisuuden muuttaminen kritiikin pohjalta Lat. trans scendo: ylittää, astua yli Lat. in maneo: pysyä sisällä Kritiikin perustan oltava maailmassa, todellisuudessa, ihmisten kokemuksissa
Marx ja Frankfurtin koulu Marx: ideologia ja riisto Kriittinen teoria / Frankfurtin koulukunta: Horkheimer & Adorno
Habermas Yhteiskunnan järjestelmät (erit. talous / markkinat / raha ja politiikka / valtio / valta) uhkaavat inhimillistä kykyä tavoitella yhteisymmärrystä...tönnies, Frankfurt ja Habermas: lämmin yhteisö vs. kylmä järki?
Axel Honneth Miten alempien yhteiskuntaluokkien parissa ilmaistaan vääryyden kokemukset? Konkreettisempi abstraktiotaso kuin Habermasilla: intuitiiviset käsitykset siitä mikä on oikein ja väärin
Moraaliodotukset ja -kokemukset Koettu vääryys: koetaan ettei saada ansaittua arvostusta, arvonantoa, kunnioitusta, tunnustusta... Tunnustuksen kokemus on identiteetin kehittymisen edellytys
Työn paluu kritiikin ytimeen Työ välineellinen järki kommunikaatio... i) Rakkaus ja läheinen vuorovaikutus ii) Oikeudet ja tasa-arvoinen asema iii) Arvostus ja saavutukset yhteiskunnallinen kontribuutio työn muodossa Vrt. työnjako, orgaaninen solidaarisuus ja tunne hyödyksi olemisesta, kuulumisesta johonkin itseä suurempaan
Nöyryytys ja työkyky Juhani Mäkelä: Nöyryytys Arvokkuuden kokemuksen menettämisestä ja uudelleen löytämisestä (Kirjapaja) Maaseudun tulevaisuus 5.5.2017
3. Serge Paugam: sosiaaliset siteet ja eriarvoisuus Kuva: Texier, Archimag.com
Sosiaaliset siteet Integraation moniulotteisuus Tunnustuksen lähde / homo sociologicus Turvan lähde / homo economicus Neljä tyyppiä: suku, valinnaiset, työ ja kansalaisuus
Esim: pohjoismainen hyvinvointivaltio Kansalaisuusside varsin merkittävä turvan lähde Eri yhteiskunnissa erilainen integraation kudos: vastaavat ideaalityypit
The 18-24 year old who live with their parents (2005) Southern & post-soc. Nikander, Timo (2009): Nuoret muuttavat omilleen yhä nuorempina. Hyvinvointikatsaus 1/2009. (The Life on Women and Men in Europe 2008) NL DE FR UK Nordic
Finnish 15-30 year old who live with their parents (1985-2007) Nikander, Timo (2009): Nuoret muuttavat omilleen yhä nuorempina. Hyvinvointikatsaus 1/2009. (Family Statistics -- Statistics Finland)
UA Ukraine CZ Czech Republic SK Slovakia PT Portugal AT Austria EE Estonia HU Hungary SI Slovenia IS Iceland PL Poland DE Germany FI Finland LU Luxembourg GR Greece TR Turkey SE Sweden NO Norway IE Ireland FR France BE Belgium GB United Kingdom ES Spain DK Denmark CH Switzerland NL Netherlands Support (filiation) and % of those who have child(ren) not living in household T.K. (ESS 2004) 0 0.5 1 1.5 2 2.5
LU Luxembourg DK Denmark DE Germany NL Netherlands CH Switzerland GB United Kingdom CZ Czech Republic Worked in a non-political organisation or association last 12 months (%, ESS 2004) IS Iceland FI Finland SE Sweden NO Norway AT Austria ES Spain FR France BE Belgium IE Ireland SK Slovakia PL Poland GR Greece TR Turkey EE Estonia PT Portugal UA Ukraine HU Hungary SI Slovenia 0 0.05 0.1 0.15 0.2 0.25 0.3 0.35 0.4 0.45 0.5
Esim. työttömyys Mitä merkitsee kun työn tuoma turva ja tunnustus häviää? Integraation eriarvoisuus
Low recognition (ESS3) 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Total Poorly educated Sick Poor Unemployed Aged Unsafe Lonely Immigrants Anglo-Sax. Cont. East. Nordic South. 30
Kritiikin mahdollisuus Paugam & kriittinen potentiaali
Kiitos! Integraatio ja kritiikki: ei niin tavallinen pari (?) Durkheimin kriittinen puoli: käytännön ongelmat, integraation patologiat, yhteiskunnan itseymmärryksen oikaisu Immanentti kritiikki: tuotanto, kommunikaatio, moraalikokemukset Serge Paugamin sosiologiaa: integraation moniulotteisuus
Kirjallisuutta & lähteitä Antonio R (1981): Immanent critique as the core of critical theory. The British Journal of Sociology 32(3): 330-345. Brint S (2001): Gemeinschaft revisited: A critique and reconstruction of the community concept. Sociological Theory 19(1), 1-23. Challenger (1994): Durkheim through the lens of Aristotle. Rowman. Cotterell (2010): Émile Durkheim. Routledge. Coulmont B (2010): Une heure de peine. In Paugam S (ed): Les 100 mots de la sociologie. PUF. Durkheim E (1893): De la division du travail social. Honneth A (2007): Disrespect. Polity. Huttunen R (2005): Jürgen Habermas ja julkisuuden rakennemuutos. n&n 4/2005. Joas H & Knöbl W (2009): Social Theory. Cambridge University Press. Kemppainen T (2012). Well-being in Socio-Political Context: European Welfare Regimes in Comparison. Studies in social security and health, 123. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Kemppainen T (2015): Nordic regime and social bonds. Lecture 20.11.2015, EHESS, Paris. Morrison K (2006): Mark, Durkheim, Weber. Sage. Paugam S (2007) : Introduction. In: Durkheim, De la division du travail social. PUF. Paugam S (2009): Le lien social. Paris, PUF. Weinstein R (2007): Tönnies, Ferdinand. In: Ritzer (ed.): Blackwell Encyclopedia of Sociology.