Vapaaehtoistyön johtaminen Rotary Piirikonferenssi Hanasaari 22.4.2017/Juha Iso-Aho
Kuka? FM Juha Iso-Aho, Imatra Vuodesta 2000 Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) kulttuurituotannon koulutusyksikössä lehtorina ja 2011 alkaen Humakin TKI-toimisto Etelä-Karjalassa Imatralla tutkimus- ja kehitystoiminnan koordinaattorina Luovien alojen, tapahtumatuotannon ja kulttuurimatkailun kehittämishankkeita vuodesta 2002 Vapaaehtoistyön johtamisen kouluttajana Humakissa vuodesta 2012 Ennen Humakia muun muassa festivaalien toiminnanjohtajana Julkaissut kulttuurituotannon eri osa-alueisiin, kuten tapahtumatuotantoon, oikeudellisiin kysymyksiin sekä vapaaehtoistyön johtamiseen liittyviä kirjoja sekä kirja- ja aikakauslehtiartikkeleita suomeksi ja englanniksi
Sisältö Mitä vapaaehtoistoiminta/vapaaehtoistyö on? Vapaaehtoistoiminnan trendejä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja vapaaehtoisten johtaminen Motivoinnista ja kiittämisestä
Voiko vapaaehtoisia johtaa? Vapaaehtoistoimintaa vai vapaaehtoistyötä? Vapaaehtoistoiminnan johtaminen on verrattain uusi ja vielä jonkin aikaa sitten kiistelty käsite vapaaehtoistoiminnan kentällä Vapaaehtoistoiminnan johtamisen koulutusta on toimintakentän laajuuteen nähden olemattoman vähän Humakissa vuodesta 2012
Mitä vapaaehtoistoiminta/ vapaaehtoistyö on? Euroopan parlamentin mietintö 2008: Vapaaehtoistyötä ei tehdä taloudellista korvausta vastaan eli siitä ei makseta Sitä tehdään omasta vapaasta tahdosta Se hyödyttää kolmatta osapuolta perheja ystäväpiirin ulkopuolella Se on kaikille avointa (Lähde: Pessi-Oravasaari, Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä, RAY 2010)
Verottaja, työvoimaviranomainen vs. vapaaehtoistyö Talkootyön verotuksesta ks. esim. Verohallinnon ohje: Yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymykset: http://www.kansalaisareena.fi/ka2016/wpcontent/uploads/2016/09/yhy-epl-ohje-lausumaversio.pdf Työttömän oikeudesta (tai velvollisuudesta) vapaaehtoistyöhön ks. esim. Työ- ja elinkeinoministeriön ohje työttömyysturvan työvoimapoliittisista edellytyksistä s. 18-20. http://www.kansalaisareena.fi/tekeskuksille01072013.pdf Hiilamon työryhmä (syksy 2016): http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000002239195.html
Vapaaehtoistoiminnan laajentuva määrittely (3 paradigmaa) Perinteisin: Non-profit paradigma eli Palkaton palvelutyö (vahvasti organisoitua, toisten auttamista: hyvinvointi- ja sosiaalialan järjestöt ym.) Laajennus: Kansalaisyhteiskunta-paradigma (yhteisöllistä, vertaistoimintaa: luonnonsuojelu, kampanjat, aktivismi) Uusin: Hyödyllisen vapaa-ajan paradigma (sisäinen motivaatio, uuden oppimista: taide ja kulttuuri, urheilu ja liikunta jne.)
Perinteinen vs. uusi vapaaehtoisuus (Hustinxin mukaan, esim. teoksessa Rochester et. Al. Volunteering and Society in the 21st Century) Perinteinen perinteisiin kulttuurisiin normeihin nojautuminen organisaation valinta perustuu perinteisiin ja tapoihin suuri sitoutuneisuus delegoitu johtajuus kiinteä organisaatiorakenne järjestön tarpeiden asettaminen omien tavoitteiden edelle idealismi toiminnan pitkäaikaisuus toiminnan säännöllisyys altruismi ja epäitsekkyys Uusi yksilöllisyyden korostaminen organisaation valinta perustuu henkilökohtaisiin intresseihin löysät siteet organisaatioon hajautettu organisaatiorakenne väljät verkostot ajankohtaiset kiinnostuksen kohteet tasapainoilu omien ja organisaation tarpeiden välillä käytännöllinen suhtautuminen ja panos/tuotos arviointi määräaikaisuus vastavuoroisuus
Vapaaehtoistoiminnan muutostrendejä Kevytvapaaehtoisuuden muodot (short term, episodic jne.) Virtuaalinen tai on-line vapaaehtoisuus Työnantajan tukema vapaaehtoistoiminta Kansainvälinen vapaaehtoistyö (katastrofialueet, kehitysyhteistyö, välivuoden vietto ym. vapaaehtoistyömatkailu) Kansalaisaktivismi ilman järjestörakennetta Erilaiset uudet palkattoman työn muodot (jakamistalous)
Vapaaehtoistoiminta Suomessa Suomalaiset vapaaehtoistoiminnan aktiivisuudessa hyvää eurooppalaista tasoa (hiukan yli keskitason) > 33 % yli 15-vuotiaista osallistuu eli noin 1,4 miljoonaa suomalaista (2015) Seurantatutkimus: Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena et al. http://www.kansalaisareena.fi/vapaaehtoistyo_suom essa_2010ja2015.pdf Osallistujamäärä hiukan vähentynyt, tuntimäärä/tekijä kasvanut (167 890 hlötyövuotta vuonna 2015) Naisten osuus kasvanut, miesten vähentynyt Eniten tunteja: Lapset, liikunta ja kulttuuri (2015), Senioritoiminta, lapset, liikunta (2010) Kaikki ikäryhmät osallistuvat melko tasaisesti
Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Ihmisten johtamista (leadership) motivointi innostaminen sitouttaminen kiittäminen HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 5.12.2012 12
Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Organisaation johtamista (management, administration) prosessit (markkinointi/ulkoinen viestintä, rekrytointi, perehdyttäminen, työnohjaus, sisäinen viestintä) resurssit (henkilöstö, rahat, tilat, tarvikkeet)
Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Muutoksen johtamista (management, leadership) ennakointi (megatrendit, trendit, heikot signaalit, villeihin kortteihin varautuminen) arvojen tarkastelu osallistaminen visiointi reagointi motivointi, sitouttaminen ja muutosvastarinnan käsittely
Motivaatio: Vapaaehtoistoiminnan timanttimalli (Anne Birgitta Pessi, selityksillä täydentänyt Karreinen)
Vapaaehtoisen huomioimisesta ja palkitsemisesta Jaa tietoa (osoita luottamusta) Pidä huoli yhteisöllisyydestä (karonkat, sauna-illat, infot, reissut) Anna välitöntä palautetta, ennen kaikkea: muista kiittää Pyydä palautetta, ota vastaan kehittämisehdotuksia
Vapaaehtoisuus on kansalaisyhteiskunnan sydän
Kiitos! Juha Iso-Aho juha.iso-aho@humak.fi