OKM:n tilannekatsaus: KESU, alpa-vähennykset, koulutusrakenne, KSHJ ym. Johtaja Hannu Sirén Helsinki 24.1.2012
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) 2011-2016 Perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa asetettuihin koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin. Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelma koulutuksessa ja tieteessä. Hyväksytty valtioneuvostossa 15.12.2011. Painopisteenä köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Toteutumista arvioidaan vuonna 2015.
Kehittämissuunnitelman lähtökohtia Hallituksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa suomalaisen osaamisen kilpailukykyä. Haasteena on turvata korkea osaamistaso ja työvoiman riittävyys aloittain ja alueittain. Koulutuksen sisältöjä ajantasaistetaan ja oppilaitosten ja korkeakoulujen toiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Kaikki tasot kattavalla aikuiskoulutusjärjestelmällä luodaan edellytyksiä vastata muuttuvan työelämän osaamisvaatimuksiin ja tarjotaan laadukkaita sivistyspalveluita esimerkiksi vapaan sivistystyön piirissä.
KESU: Määrällinen ennakointi Määrällisen ennakoinnin avulla tarkastellaan työvoiman tarpeen muutoksia ja niiden yhteyttä koulutukseen. Määrällisen ennakoinnin avulla tarkastellaan tutkintoon johtavaa koulutusta pitkän aikavälin työvoimatarpeeseen vastaamisessa. Korkeakoulujen koulutustarjonta vuonna 2016 mitoitetaan kansallisen ennakoinnin pohjalta: Yliopistojen koulutustarjonnan kokonaisvolyymi säilytetään nykyisellä tasolla. Alakohtaista lisäystarvetta on erityisesti opettajankoulutuksessa. Alakohtaiset lisäykset toteutetaan nykyistä koulutustarjontaa uudelleen suuntaamalla. Ammattikorkeakoulujen aloittajamääriä vähennetään 2 200 aloituspaikalla vuonna 2013. Vähennykset suunnataan erityisesti kulttuurialalle, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle sekä tekniikan ja liikenteen alalle. Sosiaali- ja terveysalalla on lievää koulutuksen lisäystarvetta.
KESU: ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan tavoitteet vuodelle 2016 Koulutusala Aloittaneet 2009 Aloittajatavoite Tutkinnot 2009 Tutkintotuotos Yhteensä 28 041 25 865 16 616 19 420 Humanistinen ja kasvatusala 325 360 218 292 Kulttuuriala 2 473 1 510 1 547 1 232 Yhteiskuntatieteiden liiketalouden ja hallinnon ala 5 545 5 540 3 336 4 258 Luonnontieteiden ala 1 229 1 350 663 884 Tekniikan ja liikenteen ala 8 337 7 520 4 255 5 303 Luonnonvara-ala 831 770 507 555 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 7 552 7 700 4 988 6 046 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 1 749 1 115 1 102 851
KESU: ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan koulutustarjonnan tavoitteet vuodella 2016 Opintoala Aloittaneet 2009 Aloittajatavoite Tutkinnot 2009 Tutkintotuotos Yhteensä 8 337 7 520 4 255 5 303 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 587 520 359 353 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 1 779 1 700 769 1 237 Elintarvikeala ja biotekniikka 271 200 84 149 Graafinen ja viestintätekniikka 301 200 134 144 Kone-, metalli- ja energiatekniikka 1 343 1 300 648 939 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 540 250 296 195 Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka 519 450 381 337 Sähkö- ja automaatiotekniikka 1 051 1 300 464 886 Tekstiili- ja vaatetustekniikka 20 50 41 37 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 1 632 1 350 924 876 Tuotantotalous 294 200 155 150
Ammattikorkeakoululainsäädännön uudistaminen hallitusohjelmassa "Uudistetaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö. Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan korostaen toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Samordningsdelegationen för de svenska högskolorna osallistuu aktiivisesti ja aloitteellisesti ruotsinkielisen ammattikorkeakoulurakenteen kehittämiseen. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa 2011-2016 yksityiskohtaisemmat peruslinjaukset
Ammattikorkeakoulujen uudistamisen tavoitteet Ammattikorkeakoulujen vahvempi strateginen osaaminen, profiloituminen, painoalavalinnat, johtajuus sekä priorisointi- ja päätöksentekokyky Ammattikorkeakoulujen roolin vahvistaminen osana suomalaista koulutus- ja innovaatiojärjestelmää Ammattikorkeakoulujen yhteyden tiivistäminen työelämään ja aluevaikuttavuuden vahvistaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellisen uudistamisen vauhdittaminen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Valmistelun eteneminen Ammattikorkeakoulujen uusi rahoitusmalli vuonna 2014 Ammattikorkeakoulujen uudet toimiluvat vuoden 2014 alusta Koulutusvastuu-uudistus vuoden 2014 alusta Oikeushenkilöasema ja rahoitusvastuun siirto valtiolle VOSuudistuksen aikataulussa Hallituksen esitykset 2014 uudistuvan lainsäädännön osalta eduskunnalle 2/2013; lausuntokierros syksy 2012 Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaarit 3/2012 ja 11/2012 OKM:n ja ammattikorkeakoulujen neuvottelut 9-10/2012
Ammattikorkeakoulujen uusi rahoitusmalli, toimiluvat ja koulutusvastuut 2014 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskeva lainsäädäntö muutetaan ammattikorkeakoulujen osalta niin, että rahoituksen määräytymisperusteissa ja rahoituskriteereissä otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen koko lakisääteinen toiminta laatua, vaikuttavuutta ja tehokkuutta korostaen. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun ja tehokkuuden sekä työllistymisen perusteella. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan vuoden 2014 alusta. Toimiluvassa määrätään koulutusvastuista ja muista toiminnan edellytyksistä, jolloin koulutustarjontaa voidaan suunnata työelämän tarpeisiin paremmin vastaavaksi.
... ammattikorkeakoulujen uusi rahoitusmalli, toimiluvat ja koulutusvastuut 2014 Koulutusvastuu määrittää sen, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu voi eri koulutusalalla antaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusohjelmapäätöksistä luovutaan. Koulutusvastuuta ja tutkintoja koskevan säätelyn uudistamisella vahvistetaan korkeakoulujen autonomiaa koulutuksen järjestämistavoissa. Samalla korkeakoulujen koulutusvastuiden kokonaisuus selkiytyy ja koulutusta voidaan koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa ammattikorkeakouluja lisäämään työ- ja elinkeinoelämän edustajia keskeisissä hallintoelimissään johtamisen vahvistamiseksi.
Tekniikan ja liikenteen alan koulutusvastuiden toimiluvan yhteydessä, alustavaa pohdintaa Tutkinto Tutkintonimike Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto - energia- ja ympäristötekniikka insinööri (AMK) - informaatioteknologia insinööri (AMK) - konetekniikka insinööri (AMK) - prosessitekniikka insinööri (AMK) laboratorioanalyytikko (AMK) - rakentamistekniikka insinööri (AMK) rakennusmestari (AMK) - sähkö- ja automaatiotekniikka insinööri (AMK) - logistiikka insinööri (AMK) - palo- ja pelastusala insinööri (AMK) - tuotantotalous insinööri (AMK) Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto merikapteeni (AMK)
KESU: täydennyskoulutus Korkeakoulututkinnon suorittaneiden täydennyskoulutusmahdollisuuksia parannetaan luomalla tutkintoa täydentäviä korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia. Erikoistumiskoulutukset ovat laajoja, vähintään 30 opintopisteen laajuisia osaamiskokonaisuuksia. Erikoistumiskoulutus suoritetaan yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen, poikkeuksena alemman korkeakoulututkinnon pohjalta suoritettava farmaseutin erikoistumiskoulutus. Ammattikorkeakoulussa erikoistumiskoulutus suoritetaan ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen.
KESU: täydennyskoulutus Korkeakoulut kehittävät erikoistumiskoulutuksia korkeakoulujen opetukseen ja tutkimukseen perustuvan erityisosaamisen ja työelämätarpeen pohjalta. Koulutuksille luodaan korkeakoulujen yksittäisten koulutusten tunnistamisen mahdollistava laadunvarmistusjärjestelmä. Erikoistumiskoulutusten kokonaisuus korvaa nykyiset ammatti- korkeakoulujen ammatilliset erikoistumisopinnot sekä yliopistojen erikoistumiskoulutukset ja erikoistumisopinnot ja niitä voidaan järjestää tutkintoja täydentävinä koulutuksina taikka osana tutkintoa. Tarvittavat säädösmuutokset valmistellaan samassa aikataulussa ammattikorkeakoulu-uudistuksen kanssa.
Tekniikan ja liikenteen ala: aloituspaikat 2011 2012 (Lähde: KOTA) Kaksitoista (12) ammattikorkeakoulua on esittänyt vähennystä ja viisi (5) lisäystä alan aloituspaikkoihin Neljän (4) ammattikorkeakoulun aloituspaikkamäärä on pysynyt samana Vähennystä on esitetty yhteensä 377 aloituspaikkaa ja lisäystä yhteensä 97 aloituspaikkaa Aloituspaikkojen kokonaismuutos on -280 Opetus- ja kulttuuriministeriön palautteessa 5.10.2011 tekniikan ja liikenteen alalle esitettiin yhteensä 844 aloituspaikan vähennystä Vuoden 2012 vähennys on 33 % alalle esitetystä vähennystarpeesta
Uusi haku- ja valintajärjestelmä (KSHJ) Hankkeen aikataulua viivästetty: Järjestelmä otetaan käyttöön kevään 2014 yhteishaussa. Syitä: Odotettua suurempi määrittelytyö Kilpailutuksissa saadut tarjoukset Yksi yhteinen järjestelmä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteishakuun (ja käytettäväksi muissa hauissa). Samalla uudistetaan myös muiden koulutusasteiden hakuja ja keskitettyä koulutustiedotusta (SADe ohjelman oppijan palvelukokonaisuus Hakija asettaa hakukohteet mieluisuusjärjestykseen. Sijoitteluajolla hakijat sijoitellaan korkeimmalle priorisoituun hakukohteeseen, johon tulisivat valituksi. Ensimmäistä paikkaansa hakevien kiintiöt
Tekniikan ja liikenteen ala: vähintään 45 opintopistettä suorittaneet opiskelijat % v. 2010 70.0 60.0 50.0 42.2 46.7 51.7 44.5 48.2 43.8 49.2 49.0 55.6 51.9 50.8 46.4 50.2 42.7 55.8 47.9 59.0 51.1 42.5 45.5 48.8 40.0 35.6 30.0 20.0 10.0 0.0
Tekniikan ja liikenteen ala: opintoaloittain vähintään 45 opintopistettä suorittaneet opiskelijat % v. 2010 (nuoret + aikuiset)
Tekniikan ja liikenteen ala: opintoaloittain vähintään 45 opintopistettä suorittaneet opiskelijat % v. 2010 (nuoret + aikuiset) Opintola Amk % Amk % Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Saimaan 22,2 Turun 67,2 Arkkitehtuuri ja rakentaminen Hämeen 29,9 Tampereen 63,1 Elintarvikeala ja biotekniikka Hämeen 40,7 Metropolia 62,1 Graaf. ja viestintätekniikka Hämeen 33,7 Jyväskylän 66,7 Kone-, met.- ja energiatekn. Mikkelin 20,0 Kajaanin 69,2 Muu tekn. ja liik. alan koul. Kymenlaakson 0,0 Saimaan 79,1 Prosessi-, kemian-ja mat.tekn. Yh Novia 0,0 Turun 80,0 Sähkö- ja automaatiotekniikka Kymenlaakson 14,3 Pohjois-Karjalan 66,7 Tekstiili- ja vaatetustekn. Keski-Pohjanmaan 43,5 Tampereen 65,5 Tieto- ja tietoliikennetekn. Hämeen 22,7 Kemi-Tornion 61,4 Tuotantotalous Arcada 20,0 Yh Novia 74,0 Tekniikan ja liikenteen ala yht. Hämeen 37,4 Tampereen 60,0