Tarinasäveltäminen luovan ilmaisun, oppimisen, terapian ja kuntoutuksen toimintamuotona ja lähestymistapana 22.1.2015 Helsinki Filosofian tohtori Hanna Hakomäki, musiikkiterapeutti, psykoterapeutti (Valvira), työnohjaaja (STOry), Supervisor (European Music Therapy Register), musiikkioppilaitoksen soitonopettaja, erikoistumassa perhe- ja pariterapian psykoterapeutiksi
Tarinasäveltäminen Musiikilliseen keksintään ja vuorovaikutukseen perustuva toimintamuoto Idea löytynyt 17.4.2000 lapsia kuuntelemalla ja konsultoimalla terapeuttisessa musiikkikasvatusprojektissa Ilmiöitä, joiden pohjalta on seurannut Metodin kehittäminen Musiikkiterapian, musiikkikasvatuksen ja luovan ilmaisun työväline Koulutusta, sovelluksia Opinnäytetöitä, tutkimusta Hanna Hakomäki, 22.1.2015, Helsinki
Määrittelyä Suomalainen Lääkäriseura Duodecim: Kulttuuripalkinto 2008 Hanna Hakomäki, 22.1.2015, Helsinki
Tarinasäveltämisen 4 periaatetta: 1. Mahdollisuus musiikilliseen ilmaisuun Tarinasäveltäminen on itselle läheisten asioiden ja tapahtumien musiikillista ilmaisua. Aikaisempia musiikillisia ennakkotaitoja tai valmiuksia ei tarvita. 2.Vuorovaikutusta Tarinasävellys syntyy aina vuorovaikutuksessa tarinasävellyttäjän kuunnellessa ja kirjatessa teosta muistiin. 3. Muistiin kirjattu teos Tarinasävellys kirjoitetaan muistiin sellaisella merkkijärjestelmällä, että tekijä pystyy soittamaan sen uudestaan. 4. Konsertti Tarinasäveltämiseen kuuluu aina konsertti, jossa on mahdollisuus kohtaamiseen ja teosten merkityssisällön jakamiseen tekijälle tärkeiden ja toiminnan kannalta merkityksellisten henkilöiden kanssa. Hakomäki, (2007). Tarinasäveltämisen taito, Juva: PS-kustannus.
Definition of the Storycomposing method Musical interaction, developer Hanna Hakomäki An opportunity to express feelings and experiences that have significance for clients Developed while working with children under school age in a daycare centre in 1999 2002 Listening to and consulting with children Notation to fix the improvised musical creations revisit perform The Storycomposing procedure has four steps: 1) musical expression; 2) interaction; 3) a storycomposition; 4) a performance Clients aged three and upwards and families For special needs children and adults Psychiatric conditions and dementia Music education settings Supervision Kirkland, K. (Ed.) (2013). International Dictionary of Music Therapy, (pp. 126-127). London and New York: Routledge.
Korkeakoulutasoisia opinnäytetöitä tarinasäveltämisestä vuosina 2001 2013 13. Hakomäki, H. (2013). Storycomposing as a path to a child s inner world. A collaborative music therapy experiment with a child co-researcher. (Väitöskirja). Jyväskylä Studies in Humanities 204. University of Jyväskylä, Finland. 12. Nummi, V. & Sinkko, E. (2012). Ukosta, kummituksesta ja vähän kissoistakin - Tarinasäveltäen lapsen maailma tutummaksi päiväkodin aikuisille. Sosiaalialan koulutusohjelma. Laurea ammattikorkeakoulu, Tikkurila. 11. Hyvönen, I. (2010). An action research on the use of figurenotes in primary school music education. Oulun yliopisto, kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, Master of Education, International Programme. Pro gradu. 10. Savela, T.(2010). OMAA MUSIIKKIA, OMIA TARINOITA - tapaustutkimus puhevammaisen nuoren tarinasäveltämisprosessista. Musiikkiterapian aineopinnot. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto. Kandidaatin tutkielma. 9. Mäntynen, A. (2008). OVI AUKI! Tarinasäveltäminen turvapaikanhakijalapsen siltana kahden kulttuurin välillä. Musiikkiterapian aineopinnot. Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto. Kandidaatin tutkielma. 8. Mäkelä, L. (2007). "Hyviä sanoja tuolta mun aivoista". Toimintatutkimus tarinasäveltämisestä musiikkiterapian interventiona koulun pienryhmässä. Pirkanmaan ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Musiikkiterapian suuntautumisvaihtoehto. 7. Vuorentausta, J. (2006). Yksi tarina neljä kuvaa ja sävellystä. Tarinasäveltämisen sovellusprojekti pianonsoiton opetuksessa. Sibelius-Akatemia. Musiikkikasvatus. Pro gradu. 6. Hakomäki, H. (2005). Tarinasäveltäminen uusi musiikkiterapian malli ja käytännöt. Jyväskylän yliopisto. Musiikin laitos. Musiikkiterapia. Pro gradu. 5. Saarikko, A. & Savela, T.(2005). Tarinasäveltämisprojekti jousisoittajille. Lahden ammattikorkeakoulu. Musiikin koulutusohjelma. Solistisen musiikinopetuksen suuntautumisvaihtoehto. 4. Nykänen, S-T. (2005). Tarinasta tanssien musiikkiin. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Musiikin koulutusohjelma. Musiikin varhaiskasvatus. 3. Sjöblom, P. (2003). Autistiska barn musicerar. Erfarenheter från ett figurnotsmusikläger för autistiska barn. Sibelius- Akademin. Avdelning för musikpedagogik. Pro gradu. 2. Huhtala, V. (2002). Tarinasäveltäminen. Turun ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Toiminnalliset menetelmät. Opinnäytetyö. 1. Kyllönen, T. (2001). Kuvionuottiprojekti osana päiväkodin musiikkikasvatusta. Helsingin Konservatorio. Musiikkipedagogin koulutusohjelma. Musiikkileikkikoulunopettajan päättötyöhön liittyvä tutkielma.
Tarinasäveltäminen / Storycomposing Hakomäki, H. (2013). Storycomposing as a path to a child s inner world. A collaborative music therapy experiment with a child co-researcher. (Doctoral dissertation). Jyväskylä Studies in Humanities 204. University of Jyväskylä, Finland. http://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/41513/978-951-39-5207- 5_vaitos27052013.pdf?sequence=1 Hakomäki, H. (2009). Storycomposing: An Interactive and Creative Way to Express One s Own Musical Inventions, in Turgeon, W.C. (ed.) Creativity and the Child: Interdisciplinary Perspectives. Inter-Disciplinary Press: Oxford, United Kingdom. http://www.inter-disciplinary.net/wp-content/uploads/2009/12/ce-09.pdf Hakomäki, H. (2005). Tarinasäveltäminen uusi musiikkiterapian malli ja käytännöt. Jyväskylän yliopisto. Musiikkiterapian maisteriohjelma. Pro gradu. http://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/9973/urn_nbn_fi_jyu- 2005442.pdf?sequence=1 www.tarinasaveltaminen.fi Hanna Hakomäki, 22.1.2015, Helsinki
Kiitos! hanna.hakomaki ät musiikkiterapia.net