Lohjan Rotaryklubi - Lojo Rotaryklubb 50 vuotta

Lohjan Rotaryklubi - Lojo Rotaryklubb 50 vuotta Perustettu 30.5.1949 ja hyväksytty Rl:n jäseneksi 21.6.1949 r' ) TOIMITUSKUNTA Teuvo Moisio vastaavana Erkki Alhonen, Lauri Leskinen ja Jaakko Mäkelä

Julkaisija: Lohjan Rotaryklubi ISBN 952-91-0773-0 Lohja 1999 T:mi Seppo Iivonen 2

Alkulause Varsinkin 50 vuotta aktiivisesti toimivalle järjestölle on jopa velvollisuus laatia historiikki toimintansa vuosikymmenistä. Näin kunnioitetaan sitä uhrautuvaa toimintaa, jota sadat Lohjan seudun johtavilla paikoilla olevat miehet ja naiset ovat tehneet kehittyäkseen palvelevina ihmisinä ja rikastuttaakseen lähiympäristöään. Tuskin nuo ensimmäiset 18 Lohjan Rotaryklubin perustajajäsentä osasivat kuvitellakaan, mitä kaikkea klubin piirissä tulisi tapahtumaan, mutta kaikista asiakirjoista kuitenkin ilmenee vakaa usko, että on lähdetty oikean aatteen palvelukseen. Miten Lohjan rotaryklubi on tätä palvelutehtäväänsä suorittanut, voidaan nyt lukea seuraavilta sivuilta, joiden tieto on kerätty Lohjan Museossa säilytettävistä sidotuista pöytäkirjoista ja vuosikertomuksista sekä niiden liitteistä. Hyvää ajankohtaista aineistoa on saatu runsaasti myös klubin julkaisemista selosteista ja Halstarista, joita on toimitettu vuodesta 1978. Lopuksi klubiveljet kertovat omia, tämän päivän rotarytoimintaan sitovia ajatuksiaan. Valokuvat täydentävät Lohjan Rotaryklubin monivivahteista ja kunnioitettavaa toimintakirjoa. Vanhimmat kuvat ovat lohjalaisen valokuvaaja Saleniuksen kuvaamiaja nuoremmat ovat klubiveljien Nils Arppen, Henry Remanderin, Teuvo Moision ja Matti Lehtisen ottamia. Nyt ilmestyvä historiikki ei ole pyrkinyt aivan kaikkea mahdollista kertomaan, mutta toimikunta uskoo klubin menneisyyden näin esitettynä palvelevan sekä nykypäivän että huomisen lukijaa. Lohjalla 15.3.1999 3

Sisällys Perustamisasiakirjaja klubin perustajajäsenet, charterjäsenet 7 1 ROTARYN mstoriaa JA TAVOITTEITA 9 2 ROTARYN KOTIUTUMINEN LOHJALLE 11 Lohjan Rotaryklubin perustava kokous 12 Rotaryratas lähti pyörimään 14 3 VIIRIT SANANSAATTAJINA 15 Klubin oma viiri 15 Viirien runsautta 15 4 SÄÄNNÖT, KOKOUSPAIKAT JA -AJAT 17 Säännötja niiden muutokset 17 Kokouspaikat 18 Kokousajat puhuttavat aina 20 5 KOKOUSOHJELMAT 25 Kokousohjelman kehityspiirteitä 25 Jäsenten esitelmätja puheenvuorot 26 Vierailevat esitelmöijät 33 Vierailukokoukset 38 Kevennyksiäja ajatelmia 44 6 JUHLAT 49 Merkkipäiväjuhlat 49 Vuotuisiajuhlatilaisuuksia 56 7 KLUBIN JÄSENISTÖ 63 Klubin entiset jäsenet vuosina 1949-1998 63 Kunniajäsenetja klubin piirigovemorit 68 Piirin alue-edustajina ovat toimineet 71 Paul Harris Fellow -tunnukset saaneet 71 Klubin presidentit 72 Klubin jäsenet 1998-99 72 Jäseniä eri vuosinaja läsnäolo %:t 76 4

8 PIIRl- JA INTERCITY-KOKOUKSET Alueen rotarypiirin muotoutuminen Piirineuvottelut ja Rotary-instituutti Piirikokoukset ja -juhlat Rl-presidenttien ja govemorien vuositeemoja Intercity-kokoukset 9 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Yhteyden pito ystävyysklubeihin ase-ryhmien vierailuja Muita ulkomaisia yhteyksiä 10 VAIHTO-OPPILASTOIMINTA Vastaanotetut vuosi vaihto-oppilaat Vaihto-oppilaan lähtiäispuhe Lähetetyt vuosivaihto-oppilaat Vaihto-oppilasvuoden kokemuksia 11 KLUBIN JULKAISUT Määräaikaisselosteet Selosteesta Halstari Muut julkaisut 12 AVUSTUKSIA JA PROJEKTEJA Avustuksia vuosien varrelta PolioPlus-projekti Kummina inkeriläiselle veteraanille 77 77 77 80 81 82 87 87 89 92 95 97 98 100 100 104 105 106 108 109 109 113 114 13 YHTEISTOIMINTAA JA KILPAILUJA 117 14 KLUBI PAIKALLISISSA HANKKEISSSA 122 15 ROTARYROUVIEN OSALLISTUMINEN 125 16 MITÄ ROTARY ON MINULLE MERKINNYT? 129 ILMOITT AJAMME 136 5

Charterkirja, jolla Lohjan Rotaryklubi - Lojo Rotarklubb hyväksyttiin Rotary Intemationalin jäseneksi 21.6.1949 numerolla 7309. 6

Klubin perustajajäsenet, charterjäsenet ja heidän luokitteensa merkittiin seuraavasti: 1. Max H. van Gilse van der Pals 2. Max Honkanen 3. Aarne Mälkiä 4. Börje Forsström 5. Ruben Lagus 6. Arvi Katajavuori 7. RolfWahlfors 8. Eino Karrakoski 9. K. J. Backström 10. Yrjö Leikola 11. J. T. Vartiainen 12. Aarre Kaisla 13. Ernst von Ungern-Sternberg 14. Runar Hainari 15. Birger Weckström 16 Åke Fröjdman 17. Ame Fröjdman 18. Rolf Lindblad Farming Trade Associations Automobile Ret LimeMfg Building contruction Trade schools Commericial Banking Abaittor Publie safetyservice, Police Hospitals, Muncipal LumberMfg Forest Engineering Plywood Mfg Intestinal Discases General DentaI Practice Sulphate Pulp Mfg Sulphate Pulp Mfg Kraft Paper Mfg 7

OQ Klubiveljet puolisoineen ensimmäisessä yhteisessä valokuvassa keväällä 1951. Istumassa vas. Max van der Pals, rva Tiitola, Runar Hainari, rva van der Pals, rva Kaisla, presidentti John Backström, Eino Karrakoski. Keskirivissä: Frank von Veh, Ilmari Vahe, rva Hainari, Rolf Lindblad, rva Mälkiä, rva Fröjdman, rva Karrakoski, rva Backström, rva von Veh, Veikko Ingervo, Yrjö Leikola, rva Leikola, Adalbert van der Pals, rva Andersson, Veikko Kari, Ame Fröjdman. Takarivissä: Matti Tiitola, Aarne Mälkiä, rva Lindblad, rva Kristiina van der Pals, Max Honkanen, Ernst Andersson, rva Kari, rva Ingervo ja Aarne Kaisla.

1 ROTARYN HISTORIAA JA TAVOITTEITA Rotaryliikkeen historia alkaa vuodesta 1905, kun Chicagolainen lakimies Paul Harris kutsui luokseen kolme eri ammateissa toimivaa ja eri uskontokuntiin kuuluvaa miestä. Nämä neljä ystävystä perustivat yhdistyksen, jolle kolmannella kokouskerralla päätettiin antaa nimeksi Rotary-Club. Rotary-sana, pyörivä, kiertävä, tarkoitti nimessä yhdistyksen toimintatapaa. Kokoukset päätettiin pitää vuorotellen kunkin jäsenen kotona. Kierto jatkuu edelleenkin, vaikka kokouspaikka on vakiintunut, sillä tehtävät kiertävät vuosittain jäseneltä toiselle. Sitä, mitä rotaryklubit ovat ottaneet suorittaakseen, kutsutaan "Rotaryn ohjelmaksi" (Rotary Program). Jos klubit ja klubien jäsenet toteuttavat tätä ohjelmaa, rotaryliike kasvaa ja kasvattaa arvonantoaan. Siksi jokaisen rotaryn tulisi erittäin hyvin tuntea Rotaryn olemus ja rakenne kuin myös sen monivivahteinen maailmanlaajuinen palveluohjelma. Rotaryn ohjelma, jonka varassa sen aatemaailma lepää, tunnetaan "Rotaryn tavoitteena" (Objeet 0/ Rotary). Eri osatavoitteita oli vuoteen 1935 asti yhteensä kuusi, jotka vuonna 1951 muotoiltiin ja vahvistettiin neliosaiseksi viralliseksi tavoitteeksi, joka määritellään Rotaryklubinjärjestysmuodon III artiklassa seuraavasti: "Rotaryn tavoitteena on vaalia palvelemisen ihannetta kaiken arvossapidetyn yritteliäisyyden perustana: 9

1. edistämällä tuttavuussuhteiden syntymistä ja siten luomalla tilaisuuksia palvelemiseen, 2. vaalimalla liike- ja ammattimoraalia ja arvostamalla kaikkea hyödyllistä työtä sekä opastamalla jokaista rotaria näkemään oma ammattinsa tilaisuutena palvella yhteiskuntaa, 3. innostamalla jokaista rotaria toteuttamaan palvelemisen ihannetta yksityiselämässään, ammatissaan ja yhteiskunnan jäsenenä, 4. edistämällä kansojen välistä yhteisymmärrystä, hyvää tahtoa ja rauhaa palvelemisen ihanteiden yhdistämien, työn ja toiminnan ihmisten keskinäisen ystävyyden avulla. " Rotaryn ensisijainen tunnuslause on "Palvelumieli itsekkyyden edelle (Service Above Selj). Toinen virallinen tunnuslause kuuluu: "Hän saa eniten, joka palvelee parhaiten" (He Profits Most Who Serves Best). Kesti 15 vuotta, kunnes rotary saavutti "kierroksellaan" vanhan mantereen ja Aasian. Tukholman ensimmäinen klubi perustettiin v. 1926 ja samana vuonna perustettiin Helsingin Rotaryklubi. Tämän jälkeen toiminta levisi hiljalleen paikkakunnalta toiselle. 1. presidentti Max van Gilse van der Pals. 2. presidentti John Backström. 10

2 ROTARYN KOTIUTUMINEN LOHJALLE Rotary-aate alkoi lähestyä Lohjaa v. 1948, kun klubeja perustettiin tuolloin Hankoon, Tammisaareen ja Saloon. Lohjalaisella yritysjohtajalla Aarne Mälkiällä oli yhteyksiä Salon klubin perustajajäseneen, johtaja Sven Sonntagiin, jolta oli saanut tietoja klubin toiminnasta. Rotaryklubin perustamista edeltävästä ajasta 30- vuotishistoriikissa kerrotaan seuraavasti: "Kukaan ei voi tyhjentävästi kertoa, kuinka pitkään vuorovaikutusta koskeva ajatus oli mielissä itänyt ja kuinka kauan sen muotojen kartoittaminen oli kestänyt, mutta se tiedetään, että ratkaisuun päästiin juuri 40-luvun päättyessä. Toukokuun 30. päivänä 1949 syntyi Lohjan Rotaryklubi - Lojo Rotaryklubb. Ratkaisevan sysäyksen olivat antaneet kaksi yritysjohtajaa, Aarne Mälkiä ja Sven Sonntag. " Salon Rotaryklubista tulikin sitten Lohjan Rotaryklubin kummiklubi. Sieltä saatiin kevään 1949 mittaan pidetyissä yhteyksissä tarvittavat tiedot klubitoiminnan käynnistämiseksi. 30 -vuotishistoriikki kertoo edelleen: "Kolmen vuosikymmenen jälkeen on ehkä paikallaan kysyä, miksi perustajat päätyivät juuri rotaryklubiin, eikä johonkin muuhun, ehkä samojakin toiminnallisia elementtejä sivuavaan järjestöön. Tähän löytyy vastaus RI:njärjestysmuodon 111artiklasta: Rotaryn tavoitteena on vaalia palvelemisen ihannetta kaikkien arvossapidettyjen pyrintojen perustana. " 11

Sitten historiikki viittaa Rotaryn ohjelman neljään keskeiseen tavoitteeseen, jotka esitimme edellisillä sivuilla. "Näissä neljässä kohdassa on keskeisesti sanottu se, miksi lohjalaiset miehet perustivat juuri rotaryklubin. Jos joku tahtoo vastausta vielä tuon ajan kansainvälistä taustaa vasten, niin todettakoon hänelle, että Rotary haluaa painottaa vain sitä, ettei lojaalisuus omaa kansaa ja isänmaata kohtaan vaadi rotaria suhtautumaan kielteisesti tai vihamielisesti toisiin kansakuntiin. Päin vastoin, vain arvaamalla oman tilansa kykenee parhaiten antamaan arvoa toisellekin. Suomalaisessa yhteiskunnassa ja omissa yhdyskunnissamme oli tuolloin tarpeeksi tekemistä oman tilan arvaamisessa ja sitä kautta myöskin toisen arvostamisessa. " Lohjan rotaryklubin perustava kokous Rotaryn alkutaipaleella tapahtui ripeässä tahdissa siirtyminen maanosasta toiseen. Suomessa leviäminen tapahtui verkkaisesti. Vasta 23 vuotta sen jälkeen kun Rotaryaate oli rantautunut Helsinkiin, se ankkuroitui Lohjalle, mutta Turun suunnasta. Kevättalvi 1949 kului valmisteleviin tehtäviin. Toukokuun lopulla oli päätetty lohjalaisten liittymisestä maailmanlaajuiseen rotarien veljespiiriin. Perustava kokous oli kutsuttu 30.5.1949 koolle Lohjan Seurahuoneelle. Tuohon aikaan Suomessa oli vain yksi piiri. Piirigovemor Ferdinand Alftan oli paikalla. Salon kummiklubista oli perustamistilaisuudessa 14 veljeä eli vain yhtä vähemmän kuin lohjalaisia, joita oli paikalla 15. Kolmella perustajajäseneksi lupautuneella ei ollut mahdollisuutta olla läsnä perustavassa kokouksessa, mutta perustamiskirjassa heidän nimensä kuitenkin ovat. Perustavassa kokouksessa puhetta johti Max H. van Gilse van der Pals, josta tuli Lohjan klubin ensimmäinen presidentti. Toisen toimintavuoden presidentti, nimismies K.J. Backström kirjoitti perus- 12

tavan kokouksen pöytäkirjan, jonka tarkastajiksi oli valittu J.T. Vartiainen ja Eino Karrakoski. Governor Alftan selvitti puheessaan Rotary-liikkeen tarkoituksia ja päämäärää sekä toimintamuotoja. Hän alisti kokouksen ratkaistavaksi, perustetaanko Lohjalle Rotaryklubi? Se päätettiin yksimielisesti perustaa nimellä Lohjan Rotaryklubi - Lojo Rotaryklubb kotipaikkanaan Lohjan kauppala. Sitten täytettiin List of Charter Members, mikä luokitteineen hyväksyttiin. Kokouksessa hyväksyttiin myös klubin säännöt ja toimintaohjeet. Kokouspaikaksi määrättiin Lohjan Seurahuone ja kokousajaksi perjantai klo 12.15. Vielä vahvistettiin kirjaamis- ja jäsenmaksuiksi 1.000 mk, jonka jälkeen valittiin klubille ensimmäiset toimihenkilöt. Päätettiin myös sitoutua noudattamaan Rotary Internationaalin luokitusperusteita ja läsnäolovelvollisuutta sekä anoa järjestön jäsenyyttä. Kun muodollisista asioista oli selvitty, oli piirigovernorin aika lausua uusi klubi tervetulleeksi maailmanlaajuiseen toimintaan ja toivottaa tälle onnea ja menestystä. Salon kummiklubin ja sen veljien onnentoivotukset esitti presidentti Aulis Zidbeck. Yhdessäoloa jatkui illallisen merkeissä myöhään ja "tunnelma oli varsin myönteinen", kertoo kokouspöytäkirja. Lohjan Rotaryklubi - Lojo Rotaryklubb oli valmis taipaleelle, jota nyt on jatkunut viisikymmentä vuotta. Ensimmäisen hallituksen jäsenistä on jo mainittu presidentiksi valittu Max H. van Gilse van der Pals. Varapresidenttinä toimi Åke Fröjdman. Ensimmäisenä sihteerinä oli K. J. Backström, toiseksi sihteeriksi oli valittu Ruben Lagus. Rahastonhoitajan tehtävät oli uskottu Rolf Wahlforsille. Ensimmäinen klubimestari oli Aarne Mälkiä ja II klubimestari Aarre Kaisla. Kokousten rutiinista vastaavat olivat valmiina kohtaamaan heille kuuluvat velvollisuudet. 13

Rotaryratas lähti pyörimään Ensimmäinen viikkokokous pidettiin 10.6., jolloin todettiin mm. uuden sihteerin, veli K.J. Backströmin olevan vierailulla Tanskassa ja Aabenraan rotaryklubissa. Virallinen vahvistus RI:ltä saatiin varsin nopeasti, sillä sen hallitus hyväksyi Lohjan Rotaryklubin jäsenekseen 21.6.1949 ja Lohjan klubi sai numerokseen 7309. Niinpä 1.7. pidetyssä "ensimmäisessä virallisessa" viikkokokouksessa oli selvää rotarytunnelmaa. Rotarymerkki päätettiin tilata kaikille ja sitä oli pidettävä takin kauluksessa kokouksiin tultaessa, muutoin seurasi 50 mk:n sakko. Myös poissaolosta ilman etukäteen ilmoitettua syytä päätettiin lisämaksu klubin kassaan. Sihteeri KJ. Backström kertoi kokouksessa tanskalaisesta klubista saamiaan kokemuksia. Tämä onkin ensimmäinen pöytäkirjoihin merkitty klubissa pidetty esitys. Governorin ensimmäisen kuukausikirjeen sisältöä on selvitetty seuraavassa 8.7. kokouksessa, jolloin myös päätettiin presidentin ja sihteerin lähdöstä piirineuvotteluun Lappeenrantaan 13.-14.8. Tieto uudesta rotaryklubista Lohjalla oli kiirinyt vuoden 1950 alussa Australiaan asti. Sieltä saapuneessa ja viikkokokouksessa 14.4. luetussa Innisfailin klubin kirjeessä kerrottiin, että he olivat juoneet Lohjan klubin maljan kokouksessaan 8.2.1950. Niinpä päätettiin myös täällä kohottaa seuraavassa kokouksessa malja Innisfailin klubille ja ilmoittaa siitä kirjeessä heille. Näin oli päästy maailmanlaajuisen Rotary-rattaan vauhtiin. Rotaryjärjestön lippu päätettiin hankkia klubille 22.11.1956. Lippu kokouspaikan ulko-oven vierustan tangossaan on kertonut kadulla kulkijalle, että tänään ovat rotarit kokouksessaan täällä. Kerran sen joku on korjannut omakseenkin huhtikuussa 1994, mutta ennen (1 pitkää oli uusi lippu taas tangossaan. 14

3 VIIRIT SANANSAATTAJINA Klubille oma viiri Oman viirin synnystä 30-vuotishistoriikki kertoo seuraavasti: ''Aikojen saatossa ihminen on luonut tunnuksia, joilla on ilmaissut kuulumisensa johonkin sukuun, heimoon, valtioon tai yhteisöön. Lohjan rotaryklubi ei ole tässä suhteessa poikkeus. Rotaryn yhteisen tunnuksen lisäksi se pyrki jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa saamaan itselleen myös oman tunnuksen - viirin, joka ilmentäisi kotiseutua ja olisi arvostettu viesti Lohjan seudulta. " Kokouksessaan 16.6.1950 klubi päätti pyytää professori Carolus Lindbergiltä ehdotusta viiriksi. Hän suunnitteli viirin, mutta valmistuminen viivästyi mm. siksi, ettei Lohjan vaakuna ollut vielä saanut lopullista muotoaan. Suunnittelu siirtyi Olof Erikssonin tehtäväksi. Viirin lopullinen muoto hyväksyttiin 21.12.1951. Erikssonilta tilattiinkin sata viiriä, joiden yhteishinta oli 39.283 mk. Myöhemmin viirejä on tilattu 25 kpl:een erissä ja niiden määrä on yltänyt 250 kappaleeseen, joiden tie on kulkenut klubeihin eri puolille maailmaa. Viiri voidaan antaa muistoesineenä tai lahjana vain rotaryklubin nimissä toiselle rotaryklubille. Vastalahjana saatu viiri tulee luovuttaa omalle klubille. Viirien runsautta Vuosien kuluessa viirejä on kulkeutunut eri puolille maailmaa. Kuriositeettina mainittakoon, että valtameriä halkoneen Queen Elisabethin salonkiinkin oli yksi viiri löytänyt tiensä. Ei ole selvillä, kuinka monessa klubissa Lohjan Rotaryklubin viiri on. Viirejä on vuosien saatossa luovutettu klubeille vierailujen yhteydessä niin 15

koti- kuin ulkomailla. Vaihto-oppilaat ovat stipendiaattien tapaan vieneet viirejä kaukaisiinkin maihin. Kolmen ensimmäisen vuosikymmenen aikana klubimme oli saanut 91 ulkomaista ja 34 kotimaista viiriä. Kahden viime vuosikymmenen aikana on viirejä edelleen vaihdettu samaa vauhtia ja viirejä on saatu entistä kauempaa, mm. vaihto-oppilastoiminnan myötä. Suurimman viirimäärän, 12 kpllähinnä Mississipin ja Louisianan osavaltioiden klubeilta, on yhdellä kertaa tuonut USA:ssa GSEstipendiaattina v. 1979 ollut Pete-Veikko Kähäri. Viidenkymmenen vuoden aikana saatujen viirin määrä on 245. Niistä lähes puolet eli 119 on Pohjois-Amerikasta. USA:n 25 osavaltiosta on saatu 109 viiriä, Kanadasta 9 ja Nicaraguasta 1. Euroopan viirejä on saatu 15 valtiosta yhteensä 64, Australiasta on tullut 34, Aasiasta 5 ja Afrikasta 3 viiriä. Klubin oma viiri on aina kunniapaikalla presidentin pöydässä, kuten myös tässä presidentti Nils Arppella v. 1983-84. Vieressä sihteerinä Helge Laakso. 16

4 SÄÄNNÖT, KOKOUSPAIKAT JA -AJAT Säännöt ja niiden muutokset Aikaisemmin on todettu, että perustava kokous hyväksyi klubille säännöt. Pian kuitenkin huomattiin, että niihin tarvittaisiin tarkennuksia. Asiasta keskusteltiin useita vuosia, mutta toimeen tartuttiin vasta kahdeksantena toimintavuotena. Vihdoin 11.11.1957 hyväksyttiin muutetut säännöt, jotka sallivat myös rekisteröitymisen. Rekisteröimiseen ei kuitenkaan ole menty, sillä valtakunnallisen Suomen Rotary Ry:n rekisteröitymisen on katsottu antavan tietyn oikeusturvan muutenkin. Sääntöjä on jouduttu muuttamaan mm. siksi, että niissä on mainittu klubin viikko kokouspaikka ja kokousaika. Näin tapahtui mm. 22.10.1971. Sääntömuutoksessa 16.10.1975 tarkennettiin klubin toimialuetta "Lohjan kaupunki ympäristöineen" nimeämällä alueeksi myös Siuntion, Karjalohjan, Sarnmatin, ja Nummen kunnat sekä Lohjan kunnan joitakin reuna-alueita poissulkien. Vaalikokous siirrettiin maaliskuultajoulukuulle. Suurempi muutos tehtiin 14.12.1979 sääntömuutoksessa, jolloin kaksisivuisten sääntöjen tilalle tuli 10 sivuiset, mallisääntöjen mukaiset säännöt sekä lisäksi niitä laajempi Rotaryklubin järjestysmuoto. Nyt mm. vaalikokous siirrettiin joulukuulta marraskuulle ja alettiin valita myös seuraavan kauden presidentti-eleet. Sääntöjen loppupykälissä on myös kokouksen kulkujärjestys. jotta toiminta eri klubeissa saisi samantyyppisen muodon. 17

Vaikka sääntöjä on käytännön syistä korjailtu, ei rotaryn perimmäinen tarkoitus ole suuria muutoksia kokenut, joskin RI:n sääntöihin on tullut mieshenkilöiden tilalle naiset huomioiva henkilöjäsenyys. Kokouspaikat Kokouspaikat ovat vaihtuneet kolmenkymmenen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Lohjan Seurahuone, jossa perustava kokous pidettiin, oli ensimmäinen kokoontumispaikka. 4.8.1950 siirryttiin Puuseutuun, kuten silloin Lohjan Seudun Osuusliikkeen ravintolaa kutsuttiin. Osuusliike Keon ravintola valmistui v. 1956 liikkeen yhteyteen. Päätös sinne siirtymisestä tehtiin virallisesti 27.7.1956. Tuo päätös oli todella onnekas. Tuli poltti Puuseudun pian sen jälkeen, kun sinänsä vähäisen klubin arkiston muutto oli suoritettu. Elokuun 3. p:nä 1956 oli ajateltu pitää ensimmäinen kokous Keon kulmassa. Paikka ei tosin muuttunut, mutta uuden ravintolan nimi oli muuttunut Anttilaksi. Loppuaika kolmestakymmenestä ensimmäisestä toimintavuodesta kokoonnuttiinkin Anttilassa, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, sillä 17.3.1976 tulipalo riehui Keon tavaratalossa. Koska klubin kokoustilatkin vaurioituivat palossa, oli klubin palattava juurilleen. Väliaikaiseksi kokouspaikaksi saatiin tilat Kaupunginhotelliksi muuttuneelta Lohjan Seurahuoneelta. Syksyllä 1987 siirryttiin Osuusliike Seudun ravintolaan, Loheen, josta kuitenkin jouduttiin korjauksen tieltä seuraavana syksynä 1988 jälleen Lohjan Seurahuoneelle eli Lohjan Hoviin. Täältä muutettiin kahden vuoden jälkeen kesällä 1990, nyt kokouspaikaksi tuli ravintola Gasthause-Laurinportti. Sen ravintolasali oli sinänsä viihtyisä, mutta tuntui ennen pitkää ahtaalta, joten rotaryvuoden 1993 alkaessa palattiin taas Loheen, jonka kabinetissa klubi edelleen kokoontuu. Klubien yhteiskokoukset ja avec-tilaisuudet on voitu pitää suuremman ravintolasalin puolella. 18

Ravintola Anttila on ollut pisimpään klubin kokouspaikkana, vuodet 1956-87. Viirejä on tuolloin pidetty esillä verhoon kiinnitetyssä narussa. Kuva v. 1968. Klubin perustava kokous oli Seurahuoneella ja se on ollut myös sekä kokousettä juhlapaikkana. Nyt Lohjan Hovina, kun govemor Usko Santavuoren vieraili 1.9.1989, presidenttinä Ilkka Salven, sihteerit Jukka Kanervisto ja Antti Karhu. 19

Rotarien kokouspaikasta kertoo jatkuvasti sen oven viereen kiinnitetty kookas, valurautainen rotarymerkki. Sitäkin on jouduttu ruuvaamaan muuton yhteydessä aina uuteen ovenpieleen. Kokousajat puhuttavat aina Kaikille sopivan kokousajan löytäminen on ikuinen ongelma. Vuosien kuluessa on tehty erilaisia selvityksiä kokousajan ja -paikan saamiseksi kaikkia tyydyttäväksi. Lohjan Rotaryklubin kokoukset olivat aluksi perjantaisin kello 12.15. Iltakokouksia kaivattiin alusta alkaen. Syyskuun alusta 1950 muutettiin ensimmäisen ja kolmannen perjantain kokoukset iltakokouksiksi, jotka alkoivat klo 19.00. Tämä käytäntö säilyi varsin kauan. 1960-luvun lopulla kokeiltiin kokouspäivänä myös maanantaita, mutta palattiin takaisin perjantaihin. Vuosikokouksessa 22.1 0.1971 hyväksyttiin sääntömuutos pykälään 5, jonka mukaan "Säännölliset klubin viikkokokoukset pidetään torstaisin klo 17.30 lukuun ottamatta aikaa 1.6.-31.8., jolloin kokoukset alkavat klo 12.00. Tämä käytäntö alkoi kesken rotaryvuotta 2.12.1971. Syksyllä 1987 päätettiin iltakokoukset alkaa klo 17.00. Kokouspäivän vaihtaminen torstaiksi johtui osaltaan myös siirtymisestä 5-päiväiseen työviikkoon. Iltakokousten paremmuudesta 30-vuotishistoriikki toteaa seuraavasti: "Iltakokousten anti on ollut kautta linjan päiväkokouksissa saatua merkittävämpi. Syventyminen aiheeseen on perusteellisempaa kuin lounas kokouksissa. Veljien välille on iltakokouksissa syntynyt ainakin takavuosina kiinnostavia ja vapautuneita keskustelutilanteita. Pohdintaa ei ole rajoittanut kohta alkava työsuoritus tai sen valmisteleva painolasti ja erikoisesti vuorovaikutus on juuri näissä kokouksissa tavoittanut kenties muutoin vähemmälle huomiolle jääneen veljen. " 20

Gasthause-Laurinportin kokous sali oli viihtyisä, mutta tilat olivat liian pienet yhteiskokouksille. Etualalla istuvat Ensio Rajaniemi ja vierailija Aaro Hakava. Ravintola Lohi on jo kolmanteen otteeseen kokouspaikkana ja nyt edelleen vuodesta 1993. Yhteiskokoukset voidaan pitää ravintolasalin puolella. 21

Työelämän sidonnaisuudet ja yhäti kiihtyvä työtahti ovat vaikeuttaneet veljien irtautumista työyhteisöstään kesken työpäivän. Lisäksi useiden veljien työpaikka on pääkaupunkiseudulla, mistä klo 17.00 alkavaan iltakokoukseen ehtiminen tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia. Klubi teki keväällä 1998 radikaalin päätöksen kokousaikojen muuttamiseksi. Kesäaikaiset päiväkokoukset muutettiin iltakokouksiksi ja kokousten alkamisajaksi kautta vuoden hyväksyttiin klo 17.30. Klubin aikaisemmissa kesäajan päiväkokouksissa oli vierailevia veljiä ajoittain varsin runsaasti. Kokousajan muutos osoitti, että useimmille kesävieraista olisi vanha kokousaika sopinut paremmin. Klubin oman jäsenkunnan kannalta muutos oli kuitenkin aiheellinen. Sopiva kokouspäivä on tietenkin tärkeä sen vuoksi, että läsnäolo saataisiin mahdollisimman hyväksi. Luonnollisesti poissaolon on aina voinut korvata paikkaamalla, käymällä jonkin muun klubin kokouksessa. Läsnäolovelvoitteen täyttämistä seurattiin alkuvuosina hyvin tarkoin. Kun Lohjalle perustettiin v. 1975 toinen klubi, helpottui paikkaaminen merkittävästi, mitä vielä on auttanut Vihdin Nummelan klubin torstainen päiväkokous Myllylammella vuodesta 1990 alkaen. Näillä vierailuilla eli paikkaamisilla on paranneltu läsnäolotilastoja noin 15 %:lla. Lohjan Rotaryklubissakin on tällaisia vieraita lähes jokaisessa kokouksessa. Paikkauksesta annettavaa korttia käytetään monissa klubeissa paikkakuntatiedon parantamiseen käyttämällä siinä paikkakuntaa kuvaavaa valokuvaa. Niinpä täälläkin on syksyllä 1977 tilattu valokuvaaja Koistiselta 500 Lohjan kirkon kuvakorttia, jonka takasivulla on tarvittavat paikkaustiedot. Vierailijoita muista klubeista on esim. v. 1966-67 ollut tasan 100. 22

Klu bityön vakiintuminen Lohjan klubin toiminta oli alusta lähtien määrätietoista. Alkuvuosina jäsenet vaihtuivat varsin voimakkaasti. Se ei kuitenkaan heikentänyt vaan ehkä päinvastoin vahvisti ja aktivoi toimintaa. Tehokkaat ja vastuuntuntoiset toimihenkilöt paneutuivat tarmolla tehtäviensä hoitamiseen. Perustamista seuranneiden kasvun vuosien merkitys oli eduksi. Teollisuus monipuolistui ja palvelut laajenivat. Lohjalle muutti väkeä, jonka joukosta klubi sai uusia voimavaroja toimintaansa. Että tutustuttaisiin nopeasti uusiin jäseniin pidettiin aina 1960- luvulle asti nimilappuja, jotka klubimestari sijoitteli aina uusiin paikkoihin. Näin ei syntynyt vakituisia paikkoja ja pöytiä, mutta jos haluttiin nimenomaan tavata tiettyä veljeä, tultiin ajoissa ja vaihdettiin nimilappu haluttuun paikkaan. Vuonna 1952 oli veli Sven Hollmen valmistuttanut vaneriset nimilaput entisten pahvi sten tilalle. Ne olivat tukevat ja siistit. Kokouksen ensimmäisen puolituntisen aikana tapahtuva vapaa keskustelu onkin yhdessäolon tärkeä osa. Silloin voi vaihtaa kuulumisia pöytänaapureiden kanssa ajankohtaisista asioista ja virittää syvempääkin pohdiskelua samanaikaisesti tapahtuvan ruokailun ja muun tarjoilun aikana. 30-vuotishistoriikki kirjoittaa asiasta ja yhteishengestä seuraavasti: "Uudet miehet vaikuttivat siihen, ettei klubissa päässyt kehittymään liian pitkälle menevää koteloitumista, laukaisematonta vastakkainasettelua tai merkityksetöntä syrjään jäämistä. " Itse asiassa toiminta vakiintui jo viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Yhdessäolo oli luonut rotaryperiaatteen mukaisen vapaan miehen elämänfilosofiaan perustuvan hengen. Tämä kuitenkin edellyttää aktiivista osanottoa viikkokokouksiin ja osakseen tulevien tehtävien suorittamista palvelumielellä. 23

Eino Karrakoski ehti 30-vuotisen jäsenyytensä aikana järjestää monia asioita sekä klubissa että Lohjalla. Leo Lehtiö oli monipuolinen puuhamies ja sai alkuun mm. nuorisonvaihtotoiminnan. Rolf Ali-Melkkilä piti useita esitelmiä Kari Porra toi monessa esityksessään koulu- ja yhteiskunnallisista aiheista. julki uskonnollisia näkemyksiä. 24

5 KOKOUSOHJELMAT Kokousohjelmien kehityspiirteitä Ensimmäisten kokousten ohjelmassa oli vain lounaat ja keskusteluja rotarytoiminnasta ja mahdollisista toimintatavoista. Kun klubi sai virallisen hyväksymisen kansainväliseen veljespiiriin, alkoi päättäväinen työ klubitoiminnan kehittämiseksi. Muodostettiin vieläkin ohjelmassa olevat ja hallituksen tukena toimivat neljä komiteaa, jotka vastaavat huomattavasta osasta klubin ohjelmasta: 1) Klubipalvelukomitea, joka presidentin ohella vastaa klubin sisäisestä palvelusta ja toiminnasta. 2) Ammattipalvelukomitea, jonka tehtävät suuntautuvat eri ammattialoille suuntautuvaan palveluun ja ohjelmiin. 3) Yhteiskuntapalvelukomitea, jonka alueena on klubin toimintaympäristöön suuntautuva palvelu ja ohjelmat. 4) Kansainvälisen palvelun komitea, jonka toimialaan kuuluvat kansainväliset toiminnat ja palvelut. Kukin komitea kokoontui pohtimaan oman alueensa ohjelmia governorin ja piirineuvottelun antamien ohjeiden mukaan. Näin ohjelmat alkoivat hahmottua. Sihteeri K.J. Backström oli jo klubin ensimmäisen kokouksen aikana vierailulla Tanskan Aabenraan klubissa, josta kertoi kuulumisia 1.7.1949 pidetyssä ensimmäisessä virallisessa kokouksessa. Aarne Kaisla on ollut 20.7.1949 Hangon klubissa ja Rolf Wahlfors 25.7.1949 Kotkan klubissa, TJ. Vartiainen 1.8.1949 Mikkelin klubissa ja Aarne Mälkiä 17.8.1949 Maarianhaminan klubissa. Kukin 25

toi vierailustaan terveiset, joten pian saatiin tuntuma muiden klubien toimintaan. Klubissa kävi alusta alkaen vieraita muista klubista. Ensimmäinen oli Eino Luomanen Valkeakosken klubista 22.7.1949. Ensimmäinen ulkomainen vierailija 18.11.1949 oli Tanskasta, Holsterbron klubista Kai Sörensen, joka oli Max Honkasen vieraana. Ruotsiin ja Tanskaan onkin eniten pidetty näitä ulkomaisia yhteyksiä. Toisen rotaryvuoden uusi hallitus määritteli 6.7.1950 kokouksessa toimintalinjaansa ja työjakoa. Yhdestä kuukausiohjelmasta annettiin vastuu jollekin komitealle. Pohdittiin mahdollisia ulkopuolisia esitelmöitsijöitä ja pidettiin ideapalaveria mahdollista toimintamuodoista. Mm. tuli ehdotus esittää jollekin jäsenelle kokouksen aikana jokin kysymys, johon tämän tuli vastata kolmen minuutin valmistelemattomalla puheenvuorolla. Tätä kokeiltiinkin jonkin aikaa, että saatiin syntymään eloa kokouksiin. Jäsenten esitelmät ja puheenvuorot Klubin alkuaikojen alustukset ja esitelmät olivat nk. luokiteesitelmiä, jotka liittyivät veljien omiin toimialoihin. Luonnollisesti jo tuolloin käsiteltiin myös ympäröivään yhteiskuntaan liittyviä aiheita. Kunkin esityksen jälkeen aiheesta keskustellaan, joskus hyvinkin vilkkaasti. Lohjalaiskuntien jälleenyhdistyminen kuului olennaisena osana näihin keskusteluihin. Ennen television valtakautta saattoivat iltakokouksien jälkeiset keskustelut jatkua puolille öin. Yksi tänäänkin ajankohtainen esitelmän aihe on K.J. Backströmin 16.9.1955 monipuolisesti käsittelemä rotarien tunnuslause ja "Neljän kysymyksen tie". Nuo myös kokeeksi kutsutut kysymykset kuuluvat nykymuodossaan näin: 1. Onko tämä TOTTA? 2. Onko tämä OIKEUDENMUKAISTA kaikkia asianosaisia kohtaan? 26

3. Luoko tämä HYVÄÄ TAHTOA ja PARANTAAKO tämä YS- TÄVYYSSUHTEITA? 4. Onko tämä kaikkien osapuolten EDUN MUKAISTA? Nuo lauseet tulivat rotareille 1930-luvun RI:n presidentin, Herbert J. Taylorin tuomana. Hän oli kysynyt firmassaan, miten asiakkaita palvellaan parhaiten ja saanut tällaisen tuloksen, jonka luovutti sitten rotaryliikkeelle. Kysymysten katsottiin sopivan hyvin rotareille. Hieman on sanamuotoja alkuperäisistä muokkailtu ja tietenkin käännöksissä. Lohjalla lauseita alkuvuosina on kutsuttu myös "neljän tuulen tieksi" lappalaisten lakin innoittamana. Nimismies K.J. Backström toimi ensimmäisenä sihteerinä ja toisena presidenttinä, joten hän joutui perusteellisimmin paneutumaan rotaryliikkeen periaatteisiin ja toimintaan. Hän vierailikin ahkerasti niin koti- kuin ulkomaisissa klubeissa näkemässä näiden toimintatapoja. Hän piti myös yhteyksiä pohjoismaisiin kummiklubeihin, joten hän käsitteli monissa puheenvuoroissaan rotaryasiaa. Vuonna 1951 klubin jäseneksi tullut dipl.ingenjör Kaj Holm vaikutti pirteillä puheenvuoroillaan vahvasti klubin kehitykseen. Hän oli toiminut puoli vuotta USA:ssa ja osallistunut sikäläiseen klubitoimintaan, joten hän saattoi tuoda sieltä monia vaikutteita. Aihetta "Maa ja ihminen" on käsitelty Lohjan Yhteiskoululla järjestetyssä avec-kokouksessa 9.3.1955 jopa neljän laajahkon esitelmän valossa. 1) Eino Karrakoski "Maatalouden kannalta", 2) Toivo Jokinen "Tähtitieteen, fysiikan ja kemian valossa", 3) Rolf Ali- Melkkilä "Historian näkökulmasta" ja Vilho Haveri "Filosofian valokeilassa". Vuosikokousesitelmässään 21.10.1955 käsitteli Rolf Ali-Melkkilä aihetta "Nuoriso ja aatteet", mikä osaltaan kertoo aatemaailman olleet tuohon aikaan nykyistä voimakkaammin esillä. 27