TOIMINTAKERTOMUS 2008 Hyväksytty varsinaisessa vuosikokouksessa 25.4.2009 Johdanto Toimintavuotta 2008 leimasivat useat maailmanlaajuiset kriisit. Kevään ruokakriisi romutti pitkään vallinneen käsityksen siitä, että ruokaa on maailmassa riittävästi, mutta se jakautuu epätasaisesti. Ilmastonmuutoksen tuomat epävakaiset sääolosuhteet, kehittyneiden maiden innostus biopolttoaineisiin ja viimeistään elintarvikkeiden päätyminen finanssimarkkinoiden spekuloinnin kohteiksi aiheuttivat vakavan keskustelun ruokaturvasta. Ruokakriisiä seurasi pian yhä syvenevä finanssikriisi, joka näkyi luottamuksen horjumisena rahoitus- ja luottojärjestelmiä kohtaan. Kansainvälisiä konferensseja pidettiin sekä kehitysavun tuloksellisuudesta että sen määrästä, mutta konkreettisia lupauksia tai tekoja kehitysmaiden hyväksi tehtiin vähän. Kun kolme triljoonaa dollaria irrotettiin nopeasti kehittyneiden maiden rahoitusjärjestelmien takaamiseksi, niin monivuotinen lipsuminen huomattavasti pienemmistä kehitysavun korotuksista osoitti rikkaiden maiden kyseenalaistavan sitoutumisen vuosituhattavoitteisiin. Useat kehitysyhteistyön toimijat ovat joutuneet arvioimaan myös toimiensa tuloksellisuutta. Viime vuoden aikana liki sata kansalaisliikkeen ja -järjestön edustajaa perusti kansainvälisen kansalaisliikkeiden tuloksellisuusprosessin (CSO effectiveness). Sen tarkoituksena on luoda toimintaa ohjaavat periaatteet, joihin kansalaistoimijat voisivat sitoutua maailmanlaajuisesti. Sen lisäksi prosessin avulla pyritään lujittamaan kansalaisliikkeiden ja kansainvälisten instituutioiden välistä poliittista dialogia. Kepa valittiin prosessin ohjausryhmään Nordic + -maaryhmän edustajana. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten ja kehitysmaaliikkeen monimuotoisuuden turvaaminen nähtiin tärkeäksi, kun Kepa valmisteli ulkoministeriölle esityksensä ulkoisesta hankehallinnoijasta. Kepan johtama yhteenliittymä jätti kiinnostuksen osoituksensa joulukuussa. Jäsenistö näki Kepan aktivoitumisen pääsääntöisesti myönteisenä, vaikka se synnyttikin kysymyksiä uudistuksen vaikutuksista Kepan roolille järjestöjen edunvalvojana. Kepan kehityspoliittinen toiminta ja palvelutoiminta on usein nähty erillisinä osaalueina. Useat esimerkit viime vuosina ovat kuitenkin osoittaneet tämän erottelun perusteettomaksi. Kepan ruokaturvaa alleviivaava Bio Pete -kampanja sekä kunnallisvaalikampanja näkyi Kepan Maailma kylässä -festivaalilla ja Mahdollisuuksien tori -tapahtumissa yli 20 paikkakunnalla läpi Suomen. Tilaisuudet keräsivät yli 100 000 vierailijaa ja osallistuvien järjestöjen määrä jatkoi kasvuaan. Myös uutisointi paikallismedioissa kaksinkertaistui. Kehityspolitiikan ja palvelutoiminnan erottelun keinotekoisuudesta kertoo myös 1 (31)
kampanja- ja lobbauskoulutuksen suosion kasvu kuluneen vuoden aikana. Monille suomalaisille järjestöille kipinä vahvempaan kehityspoliittiseen vaikuttamiseen syntyy Etelän kumppanijärjestön aloitteesta. Kepan toimintaa Nicaraguassa leimasi maan kiristynyt sisäpoliittinen tilanne. Syksyn kunnallisvaaleissa oli vahvoja viitteitä vaalivilpistä ja ulkomaisten järjestöjen toimintaa uhattiin rajoittaa. Kepan Mekongin alueen kartoitus käynnistyi, kun ensimmäinen työntekijä lähetettiin perustamaan tilapäistä toimistoa Bangkokiin. Tansaniassa Kepan toimisto muutettiin vuoden lopussa maan pääkaupunkiin Dar es Salamiin. Kevään 2008 jäsenkysely osoitti, että jäsenistö on kohtalaisen tyytyväinen Kepan rooliin ja palveluihin. Tulokset voi kiteyttää siihen, että Kepaa pidetään asiantuntevana muttei innostavana yhteistyöjärjestönä. Jäsenkyselyn jatkoksi Kepassa tehtiin asiakassuhteiden kehittämishanke, jonka perusteella Kepa kehittää järjestöpalveluitaan. 1 Jäsenten toimintaedellytysten turvaaminen 1.1.Järjestökoulutus Tavoite: Kepa tukee jäsentensä työtä köyhdyttämisen lopettamiseksi tarjoamalla koulutusta ja neuvontaa, edunvalvontaa sekä jäsenpalveluita niiden tärkeimpien toimintaedellytysten turvaamiseksi. Kepan järjestökoulutus kohdistettiin edelleen erityisesti pienille ja keskisuurille jäsenjärjestöille. Avoimia järjestökoulutuksia järjestettiin vuoden 2008 aikana yhteensä 32. Kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvien Kehyavain-kurssien kysyntä oli vakaata, ja kurssien ajankohdat sovitettiin järjestöjen vuotuiseen rytmiin. Tätä samaa hienosäätöä kehitettiin vaikuttamistyön ja kansainvälisyyskasvatuksen koulutuksiin. Vaikuttamistyötä tukevista kursseista temaattiset kysymykset ja menetelmäkoulutukset olivat suosittuja. Kurssien osallistujista 52 prosenttia tuli pienistä ja keskisuurista järjestöistä. Vaikuttamistyössä aktiivisille jäsenjärjestöille tehtiin vaikuttamistyöhön liittyvien koulutustarpeiden kartoitus. Kepan kansainvälisyyskasvatuspalveluita koskevan kartoituksen valmistelu aloitettiin loppuvuonna. Selvityksillä pyritään parantamaan koulutusten kohdentamista ja vastaamaan paremmin järjestöjen tarpeisiin. Kiinnostavan sisällön ja onnistuneen kouluttajavalinnan lisäksi sopivat koulutusajankohdat ja havainnolliset nimet ovat koulutuksen menestystekijöitä. Koulutustarjontaa suunniteltaessa oltiin yhteydessä muiden koulutusta tarjoavien tahojen kanssa ja onnistuttiin melko hyvin välttämään ajalliset ja sisällölliset päällekkäisyydet. Koulutusta järjestettiin myös yhteistyössä muiden 2 (31)
koulutusorganisaation kanssa. Esimerkiksi FEST-hankkeen kanssa yhteistyössä järjestettiin vaikuttamisaiheinen "How to plan effective advocacy work" -koulutus kahdesti suuren kysynnän vuoksi. Koulutustoiminnan laajentamista organisaatioiden kehittämisen suuntaan jatkettiin. Suomessa vietiin loppuun kaksi edellisvuonna alkanutta järjestön kehittämishanketta. Koska kehittämishankkeille ei ollut kovin paljon kysyntää, panostettiin loppuvuodesta uusien, arviointimenetelmien kehittämiseen liittyvien oppimishankkeiden profilointiin ja markkinointiin. Järjestöille jaettiin Etelän ja Pohjoisen yhteistyötä tukevaa materiaalia, kuten eri kielille käännettyjä esimerkkejä yhteistyösopimuksista ja järjestöjen yhteistyön kehittämistä tukevaa Kumppanuuden kompassi -esitettä. Jäsenjärjestöjen aloitteesta järjestettiin myös koulutus henkilöstöhallinnosta. Järjestöille tarjottiin yhä enemmän räätälöityä koulutusta, vuonna 2008 kymmenelle järjestölle. Suosituimpia koulutuksia olivat vaikutusten arviointi ja taloushallinto. Räätälöidyt koulutukset on koettu erittäin hyödylliseksi, koska niissä käsitellään järjestön omaa toimintaa. Räätälöityjen koulutusten järjestäminen vapaaehtoisjärjestöille osoittautui haastavaksi viime hetken peruutusten takia. Hankeneuvontaa annettiin yhteensä 281 kertaa 103 eri kansalaisjärjestöille, mikä kertoo entistä intensiivisemmästä hankeneuvonnasta. Neuvonta jakautui melko tasaisesti vuoden ympäri, vaikka selkeitä piikkejä olivat ennen hakuaikojen päättymistä järjestetyt toukokuiset "Hulvattomat hankepäivät" sekä elokuussa viestintä- ja kehityskasvatushankkeiden rahoitushakua edeltävät ajat. Myös Suomen Somalia-verkostolle tarjottu hankeneuvontaviikonloppu oli rohkaiseva kokemus. Hankeneuvontaa annettiin myös projektien toteuttamis- ja päättövaiheessa. Taloudelliset kysymykset olivat haasteellisia joissain tapauksissa. Järjestöjen talousneuvonnan tarpeeseen suunniteltiin Kepan oman talousosaamisen hyödyntämistä. Vaikka koulutuksiin osallistuvien järjestöjen ja osallistujien määrä on pysynyt samana edellisiin vuosiin verrattuna, on järjestöjen kouluttautumisen järjestelmällisyys lisääntynyt. Avoimiin järjestökoulutuksiin Suomessa osallistui noin 570 henkilöä ja räätälöityihin noin 100. Kepan koulutukseen osallistumista ja seurantaa pyrittiin parantamaan. Koulutuksista tehtyjä yhteenvetoja ja tilastointia hyödynnettiin markkinointiin ja tarjonnan kehittämiseen. Täsmätiedotus kursseista toi lisää osallistujia. Koulutuksen ja neuvonnan vaikuttavuutta osoittaa se, että Kepan koulutus- ja neuvontapalveluja viimeisen 18 kuukauden aikana käyttäneistä, ulkoministeriön hanketukea hakeneista järjestöistä 79 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Viestintä- ja kehityskasvatushankkeiden osalta vastaava luku oli 82 prosenttia. 3 (31)
1.2 Jäsenten edunvalvonta Etelässä hankeneuvontapalveluita annettiin koulutus- ja neuvontasuunnitelmien (training and advice plan, TAP) pohjalta. Suunnitelmat ovat järjestöjen ja heidän Etelän kumppaniensa sekä Kepan Helsingin toimiston ja maatoimiston hankeneuvojan yhteissuunnittelun tulosta. Niillä tähdätään suomalaisen järjestön ja Etelän yhteistyökumppanin välisen kumppanuuden vahvistamiseen, kehitysyhteistyön laadun parantamiseen, pitkäjänteiseen järjestöjen vahvistamiseen sekä Kepan palvelujen laadun parantamiseen. Koulutus- ja neuvontasuunnitelmia oli vuoden loppuun mennessä kaikkiaan 23. Hankkeita toteuttaville järjestöille suunnatussa koulutuksessa painotettiin edelleen toimintaympäristön merkitystä. Tansaniassa Kepan koulutuspalveluita käyttäneet järjestöt alkoivat suunnitella toimintansa laajentamista vaikuttamistyön puolelle. Tansaniassa toimivia järjestöjä ja heidän kumppaneitaan varten laadittiin taustaselvitys Tansaniassa järjestötoimintaan vaikuttavista säädöksistä ja laeista. Koulutus- ja neuvontasuunnitelmiin liittyvät järjestöanalyysit osoittautuivat hyviksi oppimistilanteiksi ja keinoksi parantaa toimintaa. Niiden avulla löydettiin uusia synergioita myös uudenlaiseen yhteistoimintaan sekä pohjoisen kumppanien että etelän toimijoiden välillä. Myös Kepan hankeneuvojat oppivat niistä paljon. Kaiken kaikkiaan koko koulutus- ja neuvontasuunnitelmaan perustuva lähestymistapa koulutuksessa ja hankeneuvonnassa maatoimistoissa on osoittautunut tuloksekkaaksi ja Etelän järjestöjä vahvistavaksi. Kepassa toimii koulutuksen ja neuvonnan työntekijäverkosto, joka koordinoi ja kehittää koko Kepan järjestökoulutusta ja hankeneuvontaa. Vuoden aikana verkosto hioi loppuun järjestöjen kumppanuussuhteiden vahvistamiseen tähtäävän Kumppanuuden kompassi -työkalun. Se sai innostuneen vastaanoton ja vuoden lopussa englanninkielistä versiota painettiin lisää. Myös hanketyöhön suunniteltua ympäristöohjeistusta työstettiin verkostossa. Verkosto järjesti vuoden aikana kaksi kokousta. Mosambikissa keskityttiin jakamaan kokemuksia hankeneuvonnasta ja järjestöanalyyseistä Etelässä. Helsingissä pidetty kokous ajoitettiin tukemaan vuosisuunnitteluprosessia. Loppuvuodesta toteutettiin koulutusverkoston kriittinen itsearviointi, jonka tuloksia hyödynnetään uuden ohjelman suunnittelussa. Kepan edunvalvontatyö keskittyi seuraamaan ulkoministeriön suunnitelmia ulkoistaa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön sekä viestintähankkeiden ja kansainvälisyyskasvatuksen valtionavustusten hallinnoinnin tukipalvelut. Alkuvuodesta Kepa järjesti asiasta keskustelutilaisuuden järjestöille ja Kepan hallitus päätti, että Kepa osallistuu tukipalvelujen ulkoistamisesta järjestettävään tarjouskilpailuun. Kepa aloitti yhteistyökumppanihaun syksyllä tapaamalla sekä yritysten että järjestöjen edustajia. Lopulta päädyttiin Kepa-vetoiseen yhteenliittymään, jossa ovat mukana konsulttiyritykset Impact Consulting ja FCG. 4 (31)
1.3 Jäsenyhteydet ja -palvelut Mielenkiinnonosoitus lähetettiin ministeriöön juuri ennen joulua. Kuuden järjestöedustajan muodostama ohjausryhmä tapasi säännöllisesti. Järjestöille järjestettiin syksyllä yksi informaatiotilaisuus ja prosessin etenemisestä tiedotettiin jäsenkirjeessä. Kepa seurasi ja osallistui valtioneuvoston asettaman Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (Kane) toimintaan. Kanen tavoitteena on järjestöjen ja viranomaisten välisen yhteistyön edistäminen. Varsinaisessa neuvottelukunnassa toimi asiantuntijajäsenenä toinen varapuheenjohtaja Seppo Kalliokoski. Kane perusti työryhmän yhdenmukaistamaan muun muassa eri ministeriöiden järjestöille myöntämän rahoituksen käytäntöjä. Kepa osallistui työryhmän toimintaan. Myös vuonna 2006 julkaistun ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjauksen toimeenpanoa seurattiin. Kansainvälisellä tasolla Kepa seurasi kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta käytävää keskustelua, joka voimistui vuonna 2008 muun muassa OECD:n Accran huippukokouksessa. Prosessissa pyritään nostamaan esille tuloksellisen ja laadukkaan kehitysyhteistyön periaatteita järjestöjen omasta näkökulmasta vastauksena hallitusten ja suuren yleisön vaatimuksiin ja kysymyksiin. Vuonna 2008 Kepan jäsenmäärä kasvoi hieman ja oli vuoden lopussa 276, joista 10 kannatusjäseniä. Vuoden aikana Kepaan liittyi 16 uutta jäsentä ja 10 jäsentä erosi. Kepa järjesti tammikuussa jo perinteeksi muodostuneen Anna aikaa -tapahtuman, jossa 15 vapaaehtoistyötä tarjoavaa järjestöä esitteli toimintaansa noin 70:lle vapaaehtoistyötä etsivälle ihmiselle. Tapahtuman yhteydessä vapaaehtoistyölle saatiin ilahduttavasti mediajulkisuutta ja tapahtuman profiilia nostettiin tuottamalla sille omaa esittelymateriaalia. Keväällä Kepa teetti jäsenkyselyn, jonka tuloksissa korostui järjestöjen kohtalainen tyytyväisyys Kepan tarjoamiin palveluihin ja rooliin. Jäsenten mielestä Kepa on asiantunteva muttei välttämättä aina innostava yhteistyöjärjestö. Kyselyyn vastasi 154 jäsenjärjestöä, jolloin vastausprosentti oli 57. Lisäksi haastateltiin erikseen 26 järjestöä. Jäsenkyselyn jatkoksi Kepassa tehtiin asiakassuhteiden kehittämishanke, jonka suositusten perusteella Kepa pyrkii jatkossa parantamaan palvelujaan järjestöille. Syksyllä 2008 Kepan jäsenrekisteri päivitettiin. Vuoden aikana järjestettiin eri maihin ja teemoihin liittyviä järjestötapaamisia, joiden tarkoituksena oli edistää järjestöjen välistä yhteistyötä. Tilaisuudet liittyivät Kenian tilanteeseen, Mekongin alueeseen, Sambiaan, Mosambikiin, Intiaan, alkuperäiskansoihin sekä metsiin. Useissa tapaamisissa oli paikalla myös 5 (31)
ulkoministeriön edustajia keskustelemassa järjestöjen kanssa. Tapaamiset koettiin antoisina kaikille osapuolille. Suhteita Helsingin ulkopuolella toimiviin jäseniin tiivistettiin järjestämällä Vaasassa tapaaminen, johon osallistui edustajia 10:stä eri järjestöstä. Kevätkokous pidettiin ensimmäistä kertaa Helsingin ulkopuolella, tällä kertaa Tampereella. Uusille jäsenille järjestettiin joulukuussa kahvitilaisuus. Kumppanuusjärjestöjen yhteistyötä tuettiin sihteeripalveluilla. Jäsenjärjestöt käyttivät Kepan järjestötiloja vuoden aikana yhteensä noin 850 tuntia. Osana jäsentiedotusta jäsenille lähetettiin vuoden aikana postitse kuusi jäsenkirjettä. Extranet-tunnuksia oli vuoden lopussa 541 jäsenjärjestöjen ja Kepan henkilöstön edustajalla. Extranetin uutisissa tiedotettiin hankehallinnon ulkoistamiseen liittyvästä prosessista sekä muista edunvalvontaan liittyvistä asioista parillakymmenellä uutisella. Uutisia linkitettiin myös hanke-l-sähköpostilistalle, jolla on noin 200 tilaajaa. Kaikkiaan extranet-sivustolle tuotettiin yli 100 uutista vuonna 2008. 2 Kansalaisyhteiskunnan ymmärryksen kasvattaminen globaaleista kysymyksistä 2.1 Maailma kylässä -festivaali Tavoite: Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan ymmärrystä globaalikysymyksistä tarjoamalla mahdollisuuksia, välineitä ja uusia aloitteita toimintaan. Vuonna 2008 keskityttiin erityisesti festivaalin teknisen tuotannon kehittämiseen kasvaneiden kävijämäärien takia. Samoin kulttuuri- ja asiaohjelman kehittämistä jatkettiin. Omarahoitusta onnistuttiin nostamaan uudelle ennätystasolle Euroopan komission Suomen edustuston pääyhteistyökumppanuuden ansiosta. Kansalaisjärjestöjen ja muiden näytteilleasettajien määrää nostettiin hieman, mikä vahvisti festivaalin omarahoitusta edelleen. Yleisöä oli jälleen ennätysmäärä: yhteensä noin 80 000 henkeä kahden päivän aikana, joista uusia kävijöitä noin kolmannes. Osasyy oli koko viikonlopun jatkunut aurinkoinen ja lämmin sää, mutta myös uudet aluevaltaukset ohjelmistossa vetivät uusia yleisöjä. Kahden päivän aikana festivaalialueen kuudella lavalla nähtiin yhteensä 188 esitystä. Suosituimmat konsertit olivat klassisen musiikin tähti Barbara Hendricks, kotimainen Värttinä ja malilaisranskalainen Mamani Keita & Nicolas Repac. Asiaohjelma laajeni Rautatientorille Maailman kirjat -teltan lavalle. Torilla oli myös uusi Teatro-lava, jonka ohjelmassa oli esittävän taiteen ohella asiaohjelmaa. 6 (31)
2.2 Mahdollisuuksien torit Tapahtuman rakentamiseen osallistui noin 150 vapaaehtoista ja kansainvälinen työleiri. Kävijä- ja yhteistyökumppanitutkimuksen mukaan suurin osa sekä yleisöstä että kumppaneista oli erittäin tyytyväisiä tapahtumaan. Mahdollisuuksien torit ovat yleisölle ilmaisia järjestöjen organisoimia tapahtumia, joita järjestettiin viime vuonna 22 paikkakunnalla. Uutena tulokkaana verkostoon oli Espoon tapahtuma, jonka Espoon järjestöjen yhteisö (EJY) ja kulttuuritoimi järjestivät yhteisvoimin. Mahdollisuuksien torit ovat Suomen ainoa valtakunnan laajuinen, globaaliin yhteisvastuuseen keskittyvä tapahtumaketju. Tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoisuutta globaaleista ja paikallisista kehityskysymyksistä sekä esitellä järjestöjen toimintaa, kampanjoida, hankkia järjestöille kannatusjäseniä ja lisätä toiminnan tunnettuutta sekä verkostoitua eri toimijoiden kanssa. Viranomaiset, esimerkiksi alueelliset EU-neuvojat, oppilaitokset sekä kunnat ovat yhtä tiiviimmin mukana toreilla. Vuonna 2008 toreilla esittäytyi yhteensä yli 660 toimijaa, kasvua oli 130 edellisestä vuodesta. Kävijämäärä oli 25 000, 20 prosenttia enemmän kuin aiemmin. Vuonna 2008 torien yhteinen teema oli kauppa, jota järjestöt toivat esiin omasta näkökulmastaan. Valtakunnallinen Reilu kunta -kampanja oli näkyvästi esillä, samoin globbareiden ja Greenpeacen biopolttoainekampanjat. Globaalin kaupan ja paikallisten valintojen välisten kytkösten havainnollistaminen onnistui paikallisilta torijärjestäjiltä erittäin hyvin, sillä juttujen määrä paikallismediassa kaksinkertaistui. Järjestöjen viestinnällisen osaamisen kasvu näkyi myös siinä, että juttujen pituus kasvoi ja niiden kehityspoliittinen sisältö vahvistui. Kepa kehitti toreille yleisön aktivoimiseksi lupauskorttikampanjan. Kampanja oli suosittu ja se nousi hyvin esiin myös mediassa sekä lavaohjelmissa. Useat poliitikot ja esiintyjät valitsivat oman korttinsa ja tekivät lupauksensa julkisesti. Kepan kolmevuotinen, EU-rahoitteinen Market of Possibilities Goes Global -hanke saatiin onnistuneesti päätökseen ja järjestöjen, kävijöiden ja mediajulkisuuden määrälliset tavoitteet saavutettiin. Suurin lisäarvo hankkeella oli paikallisten järjestöverkostojen itsenäistyminen ja aktivoituminen etenkin Turussa, Tampereella ja Oulussa. Latvian NGDO-Platform Lapas tuotti latviankielisen YK:n vuosituhattavoitteet -verkkosivuston osana EU-hanketta. Sivusto saavutti laajalti julkisuutta sikäläisen ulkoministeriön kautta sekä muodostui tärkeäksi oppimateriaaliksi kouluille. 2.3 Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo Etvo keräsi systemaattisesti tietoa ohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Palautteen perusteella Etvo edistää järjestöjen kumppanuuden syventymistä muun muassa 7 (31)
2.4 Kumppani lisäämällä suomalaisten järjestöjen ymmärrystä Etelän toimintaympäristön haasteista ja mahdollisuuksista. Vapaaehtoiset pystyvät parhaassa tapauksessa toimimaan kulttuurienvälisinä tulkkeina. Vapaaehtoiset kirjoittivat raporteissaan monipuolisesti havaitsemistaan köyhdyttävistä rakenteista ja suhteuttivat Etelän järjestöjen toimintaa suurempaan toimintaympäristöön. Etvon järjestöfoorumi osoittautui oivalliseksi tavaksi kehittää Etvon tukea Etelän ja Pohjoisen järjestöjen väliselle kumppanuudelle. Tapaamisia järjestettiin kaksi ja niihin osallistuttiin aktiivisesti. Järjestöt jakoivat avoimesti kokemuksiaan, mikä lisäsi yhdessäoppimista. Vuoden 2008 aikana joissakin vapaaehtoiskohteissa yhteistyössä paljastui suuria vaikeuksia, jotka kärjistyivät jopa yhteistyön lopettamiseen. Ongelmista otettiin oppia ja Etvon tukirakenteita vahvistettiin muun muassa kirjallisin sopimuksin sekä systematisoimalla uusien järjestöjen kanssa käytävä neuvotteluprosessi. Etvon vapaaehtoisten hakuun vuonna 2008 osallistui 15 Kepan jäsenjärjestöä ja niiden 18 kumppanijärjestöä 11 maassa Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Vapaaehtoisia valittiin 21, joista kaksi perui vapaaehtoisjaksonsa koulutusten jälkeen. Ohjelman markkinointitiedotuksessa havaittiin puutteita, joita pyritään korjaamaan vuoden 2009 aikana. Ensimmäisen kerran Kepan jäsenjärjestöillä oli mahdollisuus hakea vapaaehtoista Etelästä Suomeen yhdessä kumppanijärjestönsä kanssa. Ensimmäiseksi Etvon Etelän vapaaehtoiseksi valittiin Maailman sarjakuvien intialaisen sisarjärjestön toiminnanjohtaja Sharad Sharma. Kokemus oli erittäin onnistunut ja palkitseva. Kumppanuutta pystyttiin syventämään työskentelemällä yhdessä. Sharma muun muassa koulutti monien järjestöjen edustajia ja muita aktivisteja. Järjestöt myös verkostoituivat tehokkaasti ja toiminta sai medianäkyvyyttä. Vastavuoroista puolta Etvossa päätettiin jatkaa myös tulevana vuonna. Etvo linkittyi myös vahvemmin Kepan koulutusverkostoon. Yhteinen kumppanuustyökalu oli ahkerassa käytössä niin Etvon koulutuksissa kuin järjestötapaamisessakin. Maailman kuvalehti Kumppani ilmestyi tuttuun tapaan 11 kertaa, joista yksi oli kaksoisnumero. Teemoissa käsiteltiin kehitysyhteistyötä, rajoja, vessoja, kaupunkiasumista ja ovien symboliikkaa. Keväällä tehdyn lukijatutkimuksen mukaan yleinen tyytyväisyys lehteä kohtaan on tutkimuksen mukaan poikkeuksellisen korkealla tasolla. Erittäin tyytyväisten osuus, 57 prosenttia on kohonnut merkittävästi vuoden 2006 50 prosentista. Melko tyytyväisten ja erittäin tyytyväisten yhteenlaskettu osuus oli noussut kaksi prosenttiyksikköä 99:ään. Focus Master Oy:n toteuttaman tutkimuksen yhteenvedossa todetaan, että: 8 (31)
2.5 Kansainvälisyyskasvatus Lukutottumusten osalta Kumppani sijoittuu lehtien parhaimmistoon. Lukemisen tarkkuutta, lukemiseen käytettävää aikaa ja lehden säilyttämistä käsittelevät mittarit osoittavat poikkeuksellista lukemisen aktiivisuutta. Yli puolet vastaajista lukee koko lehden. Lehden levikki on noin 4000 ja yhtä numeroa lukee tutkimuksen mukaan 2,5 lukijaa. Lehden markkinoinnissa keskityttiin vuoden aikana muun muassa muuttamaan tilauksia määräaikaisista kestotilauksiksi. Keväällä markkinoinnin visuaalinen ilme uusittiin ja yhtenäistettiin aikaisemman brändi-työpajan pohjalta ja kampanja kulminoitui Maailma kylässä -festivaaleilla. Tilauskanta ei kuitenkaan kehittynyt toivotulla tavalla ja markkinointiin päätettiinkin syksyllä panostaa tilaamalla markkinointisuunnitelma mediatoimistolta. Kepa koordinoi valtakunnallista kansainvälisyyskasvatusverkostoa ja tukee järjestöjen kansainvälisyyskasvatustyötä tarjoamalla palveluita järjestöjen toiminnan tukemiseksi ja osaamisen vahvistamiseksi. Vuoden 2008 aikana keskityttiin uusien toimintamuotojen kehittämiseen. Verkoston toimintaa ohjannut koordinaatioryhmä ja sen alaiset työryhmät lakkautettiin alkuvuodesta. Päätöstä tukivat edellisen vuoden lopulla tehdyn kyselyn tulokset. Ohjenuoraksi uusien toimintamuotojen kehittämisessä nousi pienten ja keskisuurten sekä pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivien järjestöjen aktiivisempi huomioon ottaminen. Verkoston yhteistyö keskittyi kuluneen vuoden aikana temaattisiin yhteistyötapaamisiin. Kansainvälisyyskasvatusta tekevien järjestöjen tukemisessa keskityttiin järjestöjen ja koulujen yhteistyön vahvistamiseen. Kepa tiivisti suhteita opetusalan viranomaisiin ja markkinoi järjestöjen tarjoamia palveluita opettajille muun muassa Educa-messuilla ja lähettämällä järjestöjä esittelevän Kaiken maailman kasvatusta -oppaan kaikille Suomen yläasteille. Kepa osallistui myös järjestöjen kouluvierailutoiminnan laatua pohtineeseen työryhmään. Yhteistyön tuloksena julkaistiin vuoden lopussa opas Kylässä koulussa - järjestöjen kouluvierailuopas kansainvälisyyskasvatukseen, jonka avulla järjestöt voivat kehittää laadukasta ja koulujen tarpeita vastaavaa vierailutoimintaa. Kansainvälisyyskasvatusasioista tiedottamista tehostettiin avaamalla keväällä 2008 uudistetut kansainvalisyyskasvatus.net -verkkosivut. Uudistuksella lisättiin verkkosivujen interaktiivisuutta. Uusilla sivuilla järjestöt voivat itse syöttää tietojaan sivuston tapahtumakalenteriin ja järjestörekisteriin. Vinkkipankin toimivuutta parannettiin uudistamalla rakennetta. Sivustolla olevassa blogissa käsiteltiin laajasti kansainvälisyyskasvatuksen ajankohtaisia aiheita ja tuotiin esille järjestöjen tekemää työtä. 9 (31)
2.6. Verkkosivujen uutistuotanto Kepan verkkosivuston kepa.fin uutistuotannossa seurattiin entistä tiukemmin Kepan vaikuttamistyön pääteemoja eli kehitysrahoitusta ja kauppaneuvotteluja niin Suomen, EU:n kuin koko maailman tasolla. Vuoden aikana sivustolla julkaistiin 45 kolumnia ja 304 uutista, mikä oli 50 prosenttia suunniteltua enemmän. 3 Kehityspolitiikkaan vaikuttaminen Tavoite: Kepa vaikuttaa yhdessä jäsentensä kanssa Suomen kehityspolitiikkaan sekä tukee Etelässä paikallisen kansalaisyhteiskunnan vaikuttamistyötä keskeisissä kehityspoliittisissa prosesseissa. 3.1. Suomen kehityspolitiikkaan vaikuttaminen Huhtikuun lopulla lanseerattu Tiedä mitä tankkaat -kampanja kiinnitti huomiota vaikutuksiin, joita biopolttoaineilla on globaaliin ruokaturvaan ja luonnon monimuotoisuuteen. Kampanja vaati, ettei EU nosta biopolttoaineen käytölle asettamaansa tavoitetta niin kauan, kun valtaosa biopolttoaineista valmistetaan ravinnoksi kelpaavista kasveista. Kampanjassa kokeiltiin uutena toimintamuotona verkkopeliä, jolla havainnollistettiin biopolttoaineiden vaikutuksia. Verkkoon tuotettiin myös laaja taustamateriaalipaketti Nicaraguan opintomatkalla kerätystä aineistosta. Peli oli onnistunut sisäänheittoväylä kampanjasivuille. Maissiksi ja Bio-Peteksi pukeutuneet globbarit keräsivät Mahdollisuuksien toreilla, Maailma Kylässä -festivaalilla ja muissa tapahtumissa yli 1000 vetoomusta kansanedustajille. Myös tiedotusvälineet kertoivat kampanjasta verrattain laajasti. Vaikuttamistyö painottui syksyyn, jolloin oltiin yhteydessä keskeisiin ministereihin sekä Suomen europarlamentaarikkoihin. Vaikka ruokateema oli tuttu, useat globbarit ja jotkut kehitysjärjestöt myös arastelivat kommentoida biopolttoainekysymyksiä. Kampanjalla sen sijaan oli selvää synergiaa useiden ympäristöjärjestöjen kampanjoiden kanssa. Syksyllä Äänestä kuntasi reiluksi -kampanjassa haastettiin kuntavaalien ehdokkaita ja äänestäjiä ottamaan globaalit kysymykset mukaan vaalikeskusteluun. Kampanja suositti, että ehdokkaat sitoutuvat edistämään sekä eettisiä periaatteita kunnan hankinnoissa että kansainvälisyyskasvatusta kunnan toiminnassa sekä kuntansa osallistumista kehitysyhteistyöhön. Kampanjaviestejä välitettiin ehdokkaille ja äänestäjille esitteiden ja nettihaasteen avulla. Yli 250 ehdokasta vastasi haasteeseen jättämällä merkinnän vieraskirjaan heistä 60 tuli valituksi. Kampanja sai näkyvyyttä sekä paikallisessa että valtakunnallisessa mediassa. 10 (31)
Kampanja toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Reilun kaupan puolesta ry:n ja Reilun kaupan edistämisyhdistyksen kanssa. Repun aktiivien kanssa tehdyt paikallistiedotteet toivat näkyvyyttä kampanjan viesteille ja paikallistapahtumille. Repulaiset myös kirjoittivat globbarien blogiin ahkerasti. Yhteistyö oli yksi kampanjan onnistumisen avaimista, sillä järjestöjen erilainen osaaminen ja eri tyyppiset resurssit täydensivät toisiaan. Joulun alla lanseerattiin Toivo tulee talkoisiin -kampanja Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi. Valtiovarainministeri Kataiselle kohdistetussa kampanjassa lukuisat järjestöt lähettivät Kataiselle eettisen lahjan. Kampanja jatkuu edelleen keväällä 2009. Kepa osallistui keskusteluun ruokakriisin hillitsemisestä ja ehkäisemisestä ja toi esille, että ruokakriisiin täytyy vastata paitsi hätäavulla myös tekemällä rakenteellisia muutoksia kauppa- ja biopolttoainepolitiikassa. Kepa julkaisi huhtikuussa Ruokaa ja rauhaa kauppapolitiikalla -raportin, joka sai verrattain laajaa mediajulkisuutta. Ruokakriisien ehkäisy oli Kepan pääviesti myös YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTADin ministerikokouksessa, johon Kepa osallistui Suomen delegaation jäsenenä. Eduskunnalle viestiä vietiin erityisesti loppusyksystä, jolloin eduskunnan täysistunnossa käytiin ajankohtaiskeskustelu ruokakriisistä. Kepan viestit, jotka julkaistiin myös painettuna ajankohtaiskatsauksena, vaikuttivat selkeästi niin ulkoasiainvaliokunnan lausuntoon kuin täysistuntoonkin. Kansainvälisen talouskriisin puhjettua Kepa julkaisi aiheesta kolme analyysia: ajankohtaiskatsauksen kriisin vaikutuksista kehitysmaihin sekä raportit kehitysrahoituksen ja kauppapolitiikan kipupisteistä talouskriisin valossa. Analyysit saivat verrattain hyvin mediahuomiota, esimerkiksi kahdesti aamutelevisiossa. Talouskriisin vaikutuksia käsiteltiin marras-joulukuussa myös YK:n kehitysrahoituskonferenssissa Qatarin Dohassa, johon Kepa osallistui osana Suomen delegaatiota. Kepa toi keskustelussa esille erityisesti tarpeen parantaa rahoitusmarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja puuttua veroparatiiseihin ja laittomaan pääomapakoon kehitysmaista. Kehitysyhteistyön laatua ja tehokkuutta koskeva keskustelu oli vuonna 2008 vilkasta, koska kesäkuussa järjestettiin YK:n talous- ja sosiaalineuvoston ensimmäinen kehitysyhteistyöfoorumi ja elokuussa OECD:n huippukokous avun tuloksellisuudesta Ghanan Accrassa. Kepa ja Kehys koordinoivat suomalaisjärjestöjen osallistumista kokousten valmisteluihin ja Kepa edusti suomalaisjärjestöjä OECD-kokouksessa Suomen delegaation jäsenenä. Suomalaisjärjestöt laativat yhdessä useita kirjeitä kehitysyhteistyön laadusta ja 11 (31)
erityisen suosittu oli OECD-kokouksen jälkeen Kepassa pidetty purkutilaisuus. Kepan hallitus hyväksyi syksyllä Kepan ensimmäisen kehitysyhteistyön laatua koskevan linjauksen. Kepa pyrki vuoden aikana hyödyntämään jäsenjärjestöjensä näkemyksiä Kepan kehityspoliittisten kantojen määrittelyssä ja viestien muokkaamisessa sekä välittämään Kepan osaamista jäsenilleen entistä systemaattisemmin. Kepan kannat edellä mainittuihin kansainvälisiin kokouksiin määriteltiin yhdessä muun muassa avoimissa järjestötapaamisissa. Järjestöyhteydenpidon helpottamiseksi Kepa perusti loppukeväästä kehityspolitiikka-l -sähköpostilistan, jolle liittyi vuoden loppuun mennessä yli 300 tilaajaa. 3.2. Kehityspoliittinen työ Etelässä Toiminta Mekongin alueella aloitettiin hutikuussa 2008, jolloin Kepa perusti yhden työntekijän toimiston Bangkokiin. Vaikka toiminta Bangkokissa keskittyi Mekongin alueen ja kansalaisyhteiskuntien toimijoihin tutustumiseen, tuettiin viime vuonna myös muun muassa Foundation for Ecological Recovery -järjestön (FER) organisoimaa ja Mekongin patojen vaikutuksiin keskittyvää alueellista seminaaria sekä osallistuttiin kehityspoliittisen verkoston yhteisiin analyyseihin. Nicaraguassa vahva kumppanuus Centro Humboldtin kanssa jatkui. Tämän lisäksi yhteistyötä jatkettiin muun muassa kattojärjestö Coordinadora Civilin sekä Movimiento Socialin kanssa. Nicaraguan paheneva poliittinen tilanne johti vuoden aikana kansalaisjärjestöjen toimintatilan kapenemiseen ja vaikeutti myös Kepan kumppanijärjestöjen työtä. Kepa toimi aktiivisesti yhteistyössä muiden kansainvälisten toimijoiden ja Suomen suurlähetystön kanssa ja seurasi haastavan poliittisen tilanteen vaikutuksia järjestöjen toimintaedellytyksiin. Kepan Köyhdytetyt -kirja käännettiin espanjaksi ja portugaliksi. Se sai hyvän vastaanoton sekä Nicaraguassa että Mosambikissa. Kepan kehityspoliittisten teemojen linkittäminen paikallistason toimintaan Nicaraguassa lähti hyvin käyntiin. Keväällä 2008 järjestettiin kauppateemaan keskittyvät paikalliset markkinat, johon osallistui yli 100 ihmistä 25 eri järjestöstä. Tämän lisäksi nicaragualaisille järjestöille järjestettiin koulutusta ajankohtaisista alueellisista neuvotteluista Euroopan unionin ja Keski-Amerikan maiden välillä. Mosambikissa kumppanuussopimukset jatkuivat naisjärjestö Fórum Mulherin ja velkajärjestö Grupo Mocambicano da Dívidan (GMD) kanssa. Molemmat keskittyvät seuraamaan maan köyhyydenvähentämisohjelmien toteutumista ja vaikuttamaan siihen. Kehityspoliittisen työn vahvistamista Pohjois-Mosambikin Cabo Delgadon alueella jatkettiin. Yhteistyötä tehtiin muun muassa paikallisen epävirallisten kauppiaiden oikeuksia parantamaan pyrkivän järjestön sekä pienviljelijöiden provinssitason kattojärjestön kanssa. Suomalaisen kehityspoliittisen tiedottajan työ Pemban toimistossa on muuttanut toimintaa 12 (31)
entistä paremmin Kepan strategian mukaiseksi ja antanut mahdollisuuden analysoida maaseudun elinkeinoja sekä kehitysrahoituksen ja kaupan vaikutuksia paikallisella tasolla. Cabo Delgadossa, Montepuezin alueella UNAC-viljelijäjärjestön paikallisosastoille tarjottiin koulutusta sekä tuettiin tutkimusta viljelijöiden osallistumisesta paikallishallintoon. Myös Mosambikin G20-verkoston ja GMD:n alueosastoja tuettiin. Maputossa yhteistyötä jatkettiin ROSA-ruokaturvaverkoston kanssa muun muassa tukemalla verkoston vuosikokousta sekä kauppasopimuksiin liittyvän analyysin julkaisemista. Sambiassa kumppanuussopimus Jesuit Centre for Theological Reflection (JCTR) - järjestön kanssa jatkui ja on voimassa aina vuoden 2009 loppuun saakka. Kepan toimiston sulkemisen jälkeenkin tuen ohjaaminen JCTR:lle on tehty korirahoituksen kautta. Kepan rahoitus on suunnattu järjestön kehityspoliittisen vaikuttamistyön vahvistamiseen. Tansaniassa jatkettiin kumppanuuksia sekä kansallisen kattojärjestö TANGOn (Tanzania Association of Non-Governmental Organizations) että Morogoron alueen kattojärjestön UNGOn (Union of NGOs in Morogoro) kanssa. Kepa onnistui lisäämään kiinnostusta erityisesti kauppakysymyksiin keskittyvää vaikuttamistyötä kohtaan. Yhteistyötä tehtiin sekä kansallisella tasolla toimivan Trade Coalition että Morogoron paikallisen kauppaverkoston kanssa. Useista henkilöstövaihdoksista huolimatta Kepan poliittisen työn työntekijäverkoston toiminta vahvistui. Verkostokokous järjestettiin Helsingissä. Yhdessä tuotettiin muun muassa ajankohtaiskatsaus ruokakriisistä, joka vaikutti Suomen eduskunnan ajankohtaiskeskusteluun. Verkoston yhteisenä työmuotona jatkettiin pienellä kokoonpanolla toteutettuja, sisältöteemoihin keskittyviä työntekijöiden oppimismatkoja. Mosambikissa järjestetyssä oppimismatkassa keskityttiin avun tuloksellisuuteen. Accran tuloksellisuutta käsittelevään huippukokoukseen valmistautumisen lisäksi tavoitteena oli aktivoida järjestöjä Mosambikissa, Tansaniassa ja Nicaraguassa ottamaan osaa keskusteluun kansalaisyhteiskunnan roolista kehitysyhteistyön tuloksellisuudessa. Matka palveli kumppaneiden lisäksi Kepan omaa vaikuttamistyötä Accran korkean tason kokoukseen valmistautumisessa. Opintomatkojen aikana kerääntynyttä tietoa kanavoitiin Kepan mediaan, koulutuksiin Etelässä ja Suomessa, julkaisuihin ja Kepan linjauksiin. 13 (31)
4 Yleisviestintä Tavoite: Kepa arkipäiväistää ja tekee ymmärrettäväksi toimintansa keskeiset teemat. Se myös innostaa kansalaisia toimintaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta sekä profiloituu keskeisenä mielipidevaikuttajana. Vuonna 2007 laadittua verkkojulkaisustrategiaa alettiin toteuttaa käytännössä. Kepan ylläpitämiä verkkosivustoja on yhdeksän, ja vuoden 2008 aikana niistä uudistettiin neljä: www.globbarit.fi, www.kansainvalisyyskasvatus.net, www.etvo.fi ja www.maailmakylassa.fi. Uudistus tarkoitti sivustojen siirtämistä uuteen julkaisujärjestelmään, uutta graafista ilmettä sekä sisältöjen ja rakenteiden päivittämistä. Kepan vaikuttamistyön ja kampanjatiedotuksen tueksi Taloustutkimus Oy:ltä tilattiin mielipidekyselyjä muun muassa suomalaisten suhtautumisesta kehitysyhteistyömäärärahoihin, maataloustukiin ja biopolttoaineisiin. Kyselyiden tuloksia julkistettiin useissa eri tiedotteissa, jotka saivat mukavasti mediahuomiota. Esimerkiksi kyselystä saatu tieto suomalaisten halukkuudesta maksaa lentoveroa auttoi nostamaan Kepan innovatiivisista kehitysrahoitusmuodoista julkaiseman raportin näkyvästi esiin mediassa. Kepa otti vuoden aikana käyttöön STT:n uudistuneet online-palvelut, jotka mahdollistivat aiempaa tarkemmin kohdennetun tiedottamisen halutuille mediaryhmille. Tätä hyödynnettiin muun muassa Mahdollisuuksien torien tiedotuksessa. Kepan mediaseurannassa siirryttiin leikeseurannasta sähköiseen seurantaan. Uusi seuranta mahdollistaa nopeamman reagoinnin uutisiin sekä paikallismedian seurannan, mikä on Kepalle tärkeätä esimerkiksi Mahdollisuuksien torien aikaan. 5 Ohjelman kehitys Tavoite: Kepan ohjelma on oikein kohdistettu ja tuloksellinen, ja sen vaikuttavuus pystytään arvioimaan. Se tuottaa asiantuntemusta Kepalle, sen jäsenjärjestöille ja suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle. Kepan tekemien toimintaympäristön analyysien tavoite on vahvistaa Kepan ymmärrystä köyhdyttävistä rakenteista. Viime vuonna tuotettua tietoa jaettiin keskusteluina, kursseina, luentoina, julkaisuina ja sisäisinä työpapereina. Haasteena on edelleen saada tarjottua tieto siten, että se on helposti työntekijöiden käytettävissä. Kotimaisessa toimintaympäristössä päätettiin tutkia vapaaehtoisuutta ja sen muutoksia. Tälle työlle 2008 julkaistu Vapaaehtoisuus kehitysyhteistyössä -raportti toimii tausta-aineistona. Globaalin toimintaympäristön osalta tarkasteltiin 14 (31)
kansalaisyhteiskuntien roolia. Aiheesta järjestettiin kurssi, pidettiin vierailuluentoja ja julkaistiin taustaselvitykset, joista toisessa käsiteltiin Tansanian ja toisessa Mosambikin ja Sambian kansalaisyhteiskuntia. Nicaraguaa seurattiin erityisesti, koska sen poliittinen tilanne haastaa maan kansalaisyhteiskunnan toimijat määrittelemään oman yhteiskunnallisen sijansa. Kepan nicaragualaisten kumppanien edustajat osallistuivat UM:n konferenssituella INTRAC-järjestön kansalaisyhteiskuntakonferenssiin Hollannissa. Nicaragualaiset vierailivat myös Suomessa tapaamassa kansalaisjärjestöjä ja tutkijoita. Jäsenjärjestöyhteistyönä edistettiin kahta paikallistalousselvitystä. Sambialaisen Kundalumwanshyan kylää seurataan Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Talouspoliittiset muutokset ovat radikaalisti vaikuttaneet tämän syrjäisen kylän elämään muuttamalla muun muassa valtion sopimusviljelijät yksityisyrittäjiksi. Vastaavanlainen selvitysyhteistyö sovittiin käynnistettäväksi Tampereen kehitysmaakaupan kanssa Tansanian kahviosuuskunnista. Kepan omaa toimintaa tukemaan tehtiin päivitetyt versiot kauppaneuvotteluja ja peruspalveluita käsittelevistä taustapapereista sekä tuotettiin taustaselvitys ilmastonmuutoksesta ja kehityksestä. Tutkija-toimija -verkosto piti kaksi tapaamista kehitys ja turvallisuus -teemasta. Toiseen kutsuttiin pääpuhujaksi tutkimusjohtaja Kasturi Sen (INTRAC). Osana turvallisuuskysymysten seurantaa Kepa osallistui Kansalaisjärjestöjen konfliktienehkäisyverkoston (KATU) toimintaan. Arviointia oppimisen välineenä edistettiin sekä Kepassa että jäsenjärjestöjen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Toiminnan seuranta- ja raportointijärjestelmä on vakiinnuttanut asemansa Kepassa. Seurantaraporttien laatu on parantunut ja työntekijät käyttävät erilaisia mahdollisuuksia arviointiin ja oppimiseen. Haasteellista on kuitenkin saada seurannan tietotaito säilymään myös työntekijöiden vaihtuessa. Kumppanuusjärjestöjen vaikuttavuuden arvioinnin työryhmä kokoontui neljä kertaa ja järjesti perinteeksi muodostuneen oppimispäivän järjestöjen seurantajärjestelmistä. Suomen Arviointiyhdistys, JÄRVI-hanke, Suomen Laatukeskus ja VTT olivat hyödyllisiä vertailun ja oppimisen paikkoja sekä organisaation kehittämistyön että toiminnan arvioinnin kannalta. Kirjaston palvelut saivat henkilökunnalta ja muilta asiakkailta myönteistä palautetta, erityisesti hyvästä palvelusta ja sellaisen aineiston löytymisestä, jota muualta ei saa. Kirjasto kartutti kokoelmaansa 674 uudella nimikkeellä. Kirjatilaukset tehtiin Kepan ohjelman kannalta keskeisistä teemoista. Palveluja markkinoitiin kirjaston Lainan päivässä, Kepan tapahtumissa sekä extranetissä. Asiakasmäärä (656) oli kuitenkin selvästi suunniteltua (1500) alhaisempi, lainojen kokonaismääräkin (2154) oli odotettua (4000) pienempi. Arkistoinnin tavoitteet saavutettiin, vanhoja paperiarkistoja (1996 2000) 15 (31)
säilytetään nyt asiallisissa tiloissa Kepassa. Henkilökunta sai arkistointikoulutusta, ja marraskuussa oli arkistoinnin teemapäivä. Sambian arkistot vuosilta 1995 2005 järjestettiin ja osa maatoimistojen aineistoista vuosilta 1996-2000 siirrettiin Helsinkiin pysyväissäilytykseen. Kirjastossa järjestettävät tietoiskut, tiistaiteemat toimivat edelleen hyvänä tilaisuutena välittää tietoa erilaisista ajankohtaisista tapahtumista ja aiheista Kepan työntekijöiden kesken. Niitä järjestettiin vuoden aikana kaikkiaan 20. Vuonna 2008 Kepan raporttisarjassa julkaistiin kuusi raporttia. Kaikkein ladatuin (2468) nettiraportti oli vuonna 2007 julkaistu "Kauppa ja investoinnit ilmastotalkoisiin". Taustaselvityksiä julkaistiin neljä. Niiden lataukset netistä vaihtelivat 80 ja 800 välillä. Selvästi eniten oli ladattu velkasovitteluselvitystä ja vähiten englanninkielistä Tansanian virallistamisohjelmaa käsittelevää selvitystä. 6 Johtaminen Tavoite: Kepalla on toimiva johtamisjärjestelmä, joka tukee Kepan strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Johtaminen Kepassa ymmärretään yhä vahvemmin koko organisaation läpileikkaavana toimintona, jota tapahtuu sen kaikilla tasoilla. Toimivan johdon keskeinen tehtävä on tukea Kepan poliittista ja strategista johtamista. Kepan hallitus kokoontui seitsemän kertaa, joista yksi oli päivän mittainen kokous MTK:n Kettulassa. Hallitus asetti viisi hallituksen jäsenistä ja jäsenjärjestöjen edustajista koostunutta työryhmää päivittämään järjestön viisivuotista strategiaa. Vaali- ja valtakirjatyöryhmä selvitti kokouskäytäntöjen laillisuutta ja teki syyskokoukselle esityksen hyvistä käytännöistä yleiskokouksen vaaleissa. Hallituksen vuosittaista itsearviointikäytäntöä jatkettiin edellisvuosien tapaan. Hallitus havaitsi sisäisessä arvioinnissa puutteita omassa sitoutumisessaan. Arvion tuloksena hallitus päätti parantaa työskentelytapojaan. Toimivan johdon yhteydenpito ja valmistelut eivät myöskään täysin vastanneet hallituksen tarpeisiin: päätösten valmistelu koettiin aika ajoin liian pitkälle viedyksi, jotta hallituksella olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa niihin. Poliittisesti tai strategisesti merkittävät asiat päätettiinkin käsitellä kahteen kertaan: ensimmäisellä käsittelykerralla käydään evästyskeskustelu ja lopullinen päätös tehdään seuraavassa kokouksessa. Henkilöstöjohtamisen merkitys on korostunut viime vuosien aikana entisestään. Asiantuntijaorganisaation tuloksellisuus perustuu myönteisen työilmapiirin, innostavan toimintakulttuurin ja pitempien työsuhteiden varaan. 16 (31)
Tiimivetäjän roolia ja tehtäviä arvioitiin ulkopuolisen konsultin avulla kahdessa eri tilaisuudessa ja sen pohjalta tiiminvetäjän roolia pystyttiin täsmentämään. Vuoden alussa tehty kolmas ilmapiirikartoitus osoitti, että työilmapiiri on hyvä, henkilöstö on sitoutunutta ja pitää Kepan tavoitteita mielekkäinä. Kepaa pidetään suvaitsevana työyhteisönä, jossa tasa-arvo toteutuu. Johtaminen ja esimiestyö koetaan pääsääntöisesti hyväksi. Ohjelmayksikössä esimiesten työnjako ja koordinaatio koetaan kuitenkin epäselviksi. Sisäisessä tiedonkulussa on myös parantamisen varaa. Koska työpaikkakiusaamista tuli ilmi ilmapiirikyselyssä, asiaa käsiteltiin syksyn alussa yhteisessä kokouksessa Kepan työterveyshuollon työpsykologin kanssa. Tavoitteena kiusaamisen osalta on sen poistaminen kokonaan. Kuluneen toimintavuoden aikana jatkettiin koko Helsingin toimiston henkilökunnan yhteisiä kevät- ja syyskauden aloitus- ja päätöstilaisuuksia. Henkilöstön vaihtumisen hidastaminen säilyi edelleen henkilöstöjohtamisen tavoitteena. Tavoitteen saavuttamiseksi käytössä oli useita työkaluja: Syksyllä 2007 hyväksytyn palkitsemisjärjestelmän toinen vaihe toteutettiin kuluneen toimintavuoden aikana. Kehityskeskustelut esimiehen ja tiimien sekä esimiehen ja yksittäisen työntekijän välillä pidettiin. Kuluneen toimintavuoden aikana aloitettiin myös uusi ja epävirallinen toiminnanjohtajan kyselytunti, joka tarjosi avoimen keskustelukanavan Helsingin toimiston henkilökunnalle. Kyselytunteja pidettiin neljä ja niihin osallistui pääsääntöisesti 10-15 työntekijää. Organisaation ja toiminnan kehittämistä varten Kepa otti käyttöön European Foundation for Quality Management (EFQM) itsearviointijärjestelmän vuonna 2007. Kuluneen toimintavuoden aikana käynnistettiin kehittämishankkeet kohentamaan Kepan jäsensuhteita ja tiedonhallintaa. Jäsensuhteita koskeva hanke saatiin päätökseen joulukuussa ja sen tuottamia suosituksia käsitellään kevään 2009 aikana. Tietohallintohanke käynnistyi hyvin ja jatkuu tämän vuoden puolelle. Myös ympäristönäkökulma huomioitiin tietohallintohankkeessa. Oman johtamisensa kehittämiseen toimiva johto käytti yhdeksän kehitysalueen seurantatyökalua, jonka avulla yhtenäistetään johtamiskäytäntöjä. Toteutumatta jäi kolme jo pitempään jonotuslistalla ollutta prosessia: henkilökunnan osaamiskartoitus, mediakoulutus ja Kepan työnantajakuvan kehittäminen, jotka kaikki siirtyivät vuoden 2009 toimintasuunnitelmaan. Pääasiallinen osuus toimivan johdon työstä meni toiminnan ja tiimien johtamiseen ja koordinointiin. Säännölliset esimiehen ja tiimin väliset kokoukset sekä kaksi kertaa kuussa järjestetyt ohjelman koordinaatiokokoukset olivat johdon pääasialliset toiminnan johtamisen työkalut. Maatoimistoissa pidettiin viikoittain toimistokokous. Kenttämaiden toiminnan entistä systemaattisempi koordinointi ja maajohtajien johtaminen ja kuuleminen ovat tukeneet maatoimistojen toimintaedellytyksiä sekä integroinut Etelän työn kiinteämmin osaksi Kepan globaalia ohjelmaa. Erityisesti tuettiin Mekongin alkavaa työtä. Vuoden 2008 suunnitelmissa oli myös uusien aloitteiden toiminnallistaminen. 17 (31)
Yritysten ja järjestöjen yhteistyön tunnustelu lähti liikkeelle kesäkuussa tehdyllä pohjaselvityksellä sekä Maailma kylässä -festivaalin ja Kepan syyskokouksen yhteydessä järjestetyillä seminaareilla. Hankehallinnoinnin ulkoistamispalveluista lähetettiin Kepan ja yhteistyökumppanien tarjous vuoden lopussa. Yhteyksien ylläpito ja uusien synnyttäminen Kepan toiminnan ja aseman kannalta keskeisiin sidosryhmiin näkyi johdon työssä. Johdon edustajat tapasivat ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston virkamiehiä ja alivaltiosihteeriä. Yhteyksiä ylläpidettiin pohjoismaisiin sisarjärjestöihin, kun Kepa järjesti toiminnanjohtajien tapaamisen viime syyskuussa Helsingissä. Johdon edustaja vieraili Englannin kehitysjärjestöjen kattojärjestössä BOND:ssa viime elokuussa. Johto loi myös aktiivisesti uusia yhteyksiä muun muassa opetusministeriöön ja kuntaliittoon. Kepan johto seurasi toimintaympäristöä viime vuonna konferenssiosallistumisin ja tutustumiskäynnein. Pariisissa järjestettiin kesä- ja lokakuussa konferenssit kansalaisliikkeiden toiminnan tuloksellisuuden parantamiseksi (CSOeffectiveness). Kesäkuun kokous päätti perustaa kansainvälisen prosessin, jota johtaa fasilitointiryhmä. Kepa edusti tässä ryhmässä niin sanottua Nordic + -maaryhmän kansalaisliikkeitä. Johdon edustajat osallistuivat viime vuonna Euroopan neuvoston demokratian tulevaisuutta koskevaan konferenssiin ja Euroopan sosiaalifoorumiin. 7 Hallinto Tavoite: Kepalla on tarkoituksenmukaiset ja riittävät hallinnolliset rakenteet ja menettelytavat ohjelman toteutukseen. Toimitiloissa tapahtui joitakin muutoksia: Helsingin toimiston alivuokralaisista Kehys ry. muutti pois ja vapautuneet tilat siirtyivät YK-liitolle ja OneWorld -portaaliyhdistykselle. Nicaraguan toimistoon saatiin kaksi alivuokralaista. Mosambikin toimistossa puolestaan tehtiin sekä suunniteltuja että yllättäviä muutoksia: kokoustiloja rakennettiin pihan varastoon ja päärakennusta ja pihaa remontoitiin tuholais- ja viemäröintiongelmien vuoksi. Tansanian toimisto muutti Morogorosta Dar es Salaamiin joulukuussa. Osa Morogoron irtaimistosta luovutettiin yhteistyöjärjestö UNGO:lle. Koska muutto tapahtui vasta loppuvuodesta, ei kaikkia suunniteltuja hankintoja ja kehittämistoimia pystytty tekemään. Myös Lusakan yhden hengen toimisto joutui muuttamaan, mutta vuokraisäntä säilyi entisenä. Thaimaassa Kepa toimii paikallisen järjestön tiloissa alivuokralaisena. Maatoimistojen autoista uusittiin kolme, Mosambikissa, Nicaraguassa ja Tansaniassa. Kepa teki sopimuksen lakiasiaintoimisto Bützowin kanssa lainopillisista neuvontapalveluista ja alkajaisiksi kaikki Kepan laatimat sopimukset tarkistettiin ja uusittiin. 18 (31)
Hallinnossa järjestettiin sisäisille asiakkaille kysely palveluiden laadusta ja palaute oli pääosin hyvin myönteistä. Vuoden aikana hallintotyötä tehostettiin ja sen laatua parannettiin tekemällä prosessikuvauksia maatoimistojen taloushallinnosta ja Suomen palkanlaskennasta. Kepan sisäisiä hallinnollisia ohjeita ja sääntöjä välitettiin pyynnöstä malliksi useille järjestöille. Myös Kepan ohjeiden ja järjestelmien kehittelyssä käytettiin jäsenistön osaamista ja kokemusta hyväksi. Taloushallinnossa valmisteltiin siirtymistä yhtenäiseen euromaksualueeseen SEPAan (Single Euro Payments Area) ja e-laskutuksen käyttöönottoon. Kepa myi edelleen taloushallinto- ja palkanlaskentapalveluita Kehys ry:lle. Matkalaskujen määrä kasvoi liki 38 prosenttia, muuten tositemäärissä ei ollut suuria muutoksia. Maatoimistojen sisäiset taloushallintotarkastukset toteutettiin Mosambikissa ja osin Tansaniassa. Nicaraguassa ja Mosambikissa teetettiin myös ulkoinen tilintarkastus, joiden mukaan taloushallintoprosessit näissä maissa ovat pääosin kunnossa. Kepan henkilöstövahvuus pysyi samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin: työsuhteisen henkilöstön määrä oli vuoden 2008 lopussa 84 työntekijää (87 vuonna 2007). Helsingin toimistossa työskenteli 56 (58 vuotta aiemmin); luvussa on mukana tehtäviä vakituisesti (42) ja sijaisena (11) hoitaneet työntekijät. Maatoimistojen henkilöstömäärä oli 28 (sama kuin vuoden 2007 lopussa), joista lähetettyjä kahdeksan (7 vuonna 2007) ja paikalta palkattua työntekijää 20 (21 vuonna 2007). Helsingin toimistoon ei perustettu uusia tehtäviä ja kolmen vakituisen irtisanoutuneen työntekijän paikat täytettiin vakinaistamalla sijaiset. Thaimaahan lähetettiin uusi työntekijä ja Nicaraguaan palkattiin paikallinen hallintoassistentti. Siviilipalveluspaikat vähenivät yhdellä, kun hallinto- ja IT-sivareiden postit yhdistettiin. Hallitus hyväksyi helmikuussa uuden rekrytointipolitiikan. Rekrytointiohjeet päivitettiin vastaamaan uutta politiikkaa ja rekrytointiprosessia kehitettiin ottamalla käyttöön verkossa täytettävä rekrytointilomake. Kaikkiaan rekrytointeja oli 26, mikä oli 40 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työsuojelusuunnitelmat tehtiin ja hyväksyttiin maatoimistoille, ja niitä ryhdyttiin saman tien toteuttamaan: järjestettiin muun muassa ensiapukurssi ja sammutuskoulutusta sekä hankittiin autoihin ensiapulaukut. Helsingin toimiston työsuojelutoiminta jatkoi entisessä kokoonpanossaan ja kokoontui kolme kertaa vuoden aikana. Työhyvinvointia ylläpidettiin muun muassa kiinnittämällä huomiota ergonomiaan, järjestämällä omia liikuntaryhmiä ja jakamalla liikuntaseteleitä sekä osallistumalla valtakunnalliseen Askel-kilpailuun. Maatoimistoissa tuettiin omaehtoista liikuntaa 19 (31)
tyky-rahalla, annettiin taukoliikuntaohjeita ja hankittiin kuntoiluvälineitä. Maatoimistojen tasa-arvosuunnitelmat hyväksyttiin toimintavuoden aikana, ja osa suosituksista, kuten koulutus, saatiin käyntiin. Maatoimistoille laadittiin myös tasa-arvosuunnitelmat. Asiantuntijuuden järjestelmällisessä kehittämisessä otettiin ensimmäiset konkreettiset askeleet, kun ryhdyttiin määrittelemään Kepan strategisia osaamisalueita. Henkilöstö osallistui sekä ulkoiseen että kepalle räätälöityyn koulutukseen. Perehdytyskursseja oli vuoden aikana kaksi. Vuonna 2007 hyväksytyn palkitsemisjärjestelmän toimeenpanoa jatkettiin vuonna 2008. Vuoden alusta lähetettyjen työntekijöiden palkkaan tuli niin sanottu Kepa -lisä ja syksyllä myös Kepan maatoimistojen paikallisia työntekijöitä palkittiin pitkästä Kepa -palveluksesta. Helsingin hallintohenkilöstön palkanmäärittelyssä sovellettiin uusia kriteerejä henkilökohtaisen palkanosan laskemisessa ja lounastuki ulotettiin lähetettyihin työntekijöihin vuoden alusta. Kepan tietohallinnon kehittäminen työllisti IT-henkilöstöä huomattavasti suunniteltua enemmän. Järjestelmäsuunnittelija osallistui erityisesti teknisten ratkaisujen etsimiseen ja valintaan. Osana hanketta, mutta myös paperinkulutuksen vähentämiseksi otettiin kokeiluun minilaptoppeja. Siirtymistä virtuaalisiin palvelimiin jatkettiin tavoitteena kustannus- ja energiasäästöt. Helsingin toimistolla konekantaa uudistettiin liisaamalla 12 uutta työasemaa ja ostamalla yksi uusi palvelin. Linux-kokeilua jatkettiin tavoitteena siirtää osa työasemista toimimaan Linuxilla vuoden 2009 aikana. Maatoimistoissa siirryttiin käyttämään pääsääntöisesti avoimen lähdekoodin OpenOffice-ohjelmistoja. Kepan kouluttama Mosambikin IT-tukihenkilö otti vastuulleen myös Tansanian ITtuen, mikä helpotti huomattavasti IT-järjestelmien suunnittelua, hankintaa ja pystytystä uuteen Dar es Salaamin toimistoon. Maputoon hankittiin uusi verkkoyhteys. IT-palveluiden myyntiä alivuokralaisille ja muutamille jäsenjärjestöille jatkettiin edelleen. 20 (31)