Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2011

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2011

Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2010 Kasvinterveysyksikön valvontaraportti 2011 Dnro 1280/0408/2012 Osa I Kasvinterveys ja taimiaineisto Osa II Metsänviljelyaineisto Eviran raportti Hyväksymispäivä 10.4.2012 Kasvinterveysyksikkö Hyväksyjä Esittelijät Hannu Kukkonen Osa I: Paula Lilja Osa II: Kari Leinonen 1

OSA I KASVINTERVEYS JA TAIMIAINEISTO Sisällysluettelo 1 VALVONNAN TARKOITUS... 4 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 4 2.1 Toimintaympäristön muutokset... 4 2.2 Valvottavat toimijat... 4 2.3 Valvontaan käytetyt henkilöstöresurssit... 4 3 VALVONTAA TUKEVA TOIMINTA... 5 3.1 Koulutus... 5 3.2 Viestintä... 6 4 VALVONTATAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 6 4.1 Tarkastusmäärät... 6 4.3 Laboratoriomääritykset... 14 5 VALVONNAN TULOKSET... 15 5.1 Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät kasvintuotannossa ja metsissä... 15 5.2 Muut tuotantopaikkojen valvonnassa havaitut puutteet... 17 5.3 Markkinointikiellot... 17 5.4 Maahantuontikiellot... 18 5.5 Puisen pakkausmateriaalin maahantuonti- ja markkinointikiellot... 20 5.6 Huomautukset... 20 6 JOHTOPÄÄTÖKSET... 20 6.1 Tuhoojatilanteen kehittyminen... 20 6.2 Valvonnan onnistuminen... 22 6.3 Henkilöstöresurssien riittävyys... 23 6.4 Toiminnan kehittäminen vuonna 2011... 24 6.5 Toiminnan kehittämistarpeet... 24 Liitteet 1 Rekisteröidyt toimijat 2 Taimituotannon tarkastukset 3 Puutarhatuotannon tarkastukset 4 Peruna- ja juurikastuotannon tarkastukset 5 Metsä- ja puutavaratuotannon tarkastukset 6 Markkinavalvonta 7 Tuontitarkastukset (muut kuin Venäjän tuontipuu) 8 Kasvinterveystodistusta vaativien tuotteiden tuonti ja alennetun tarkastuksen toteutuminen 9 Venäjän tuontipuun tarkastukset alkuperäalueittain ja rajanylityspaikoittain 10 Kasvinterveyden valvonnassa tutkitut laboratorionäytteet 11 Kasvinterveyskorvaukset 12 Koloradonkuoriaisesiintymät vuonna 2011 2

3

1 VALVONNAN TARKOITUS Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvonnan tärkein tavoite on kasvinterveyden suojelemisesta annetussa laissa 702/2003 tarkoitettujen vaarallisten kasvintuhoojien Suomeen leviämisen estäminen. Lisäksi valvonnan tavoitteena on varmistaa, että markkinoitavat, maahan tuotavat ja maasta vietävät kasvit ja kasvituotteet täyttävät lainsäädännön asettamat vaatimukset. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 Toimintaympäristön muutokset Vuonna 2011 ei toimintaympäristössä tapahtunut merkittäviä muutoksia. Edellisvuonna Suomessa ja muissa EU-maissa tehtyjen runkojäärälöydösten vuoksi valvonnassa kiinnitettiin aikaisempaa enemmän huomiota aasianrunkojäärän ja kiinanrunkojäärän tarkastamiseen. 2.2 Valvottavat toimijat Kasvinsuojelurekisteriin kuului vuoden 2011 lopussa 6057 toimijaa, taimiaineistorekisteriin 1205 toimijaa ja ISPM 15 merkinnänhaltijarekisteriin 708 toimijaa (Liite 1). Valtaosa rekisteröityneistä toimijoista oli viljelijöitä. Uusia toimijoita rekisteröitiin vuoden aikana kasvinsuojelurekisteriin 116, taimiaineistorekisteriin 51 ja ISPM 15 rekisteriin 48. Kaikki kasvintarkastussovelluksen rekisterit mukaan lukien rekisteristä poistettiin 1818 toimijaa, joista suurin osa kasvisten laadunvalvontarekisteristä säädösmuutoksen vuoksi. 2.3 Valvontaan käytetyt henkilöstöresurssit Valvontaan käytettiin yhteensä 5023 henkilötyöpäivää (htp) eli noin 25 henkilötyövuotta (Taulukko 1). Tämä oli noin yksi henkilötyövuosi enemmän kuin vuonna 2010. Lisäys johtui siitä, että Ely-keskusten tarkastajat käyttivät valvontaan 166 htp enemmän kuin edellisvuonna, ja ostopalveluita eli valtuutettuja tarkastajia käytettiin noin 60 htp edellisvuotta enemmän koloradonkuoriaisinvaasion takia. Valtuutetut tarkastajat tekivät invaasioalueilla kuoriaiskartoituksia ja toimenpidevalvontaa. Lisäksi valtuutetut tarkastajat tekivät perunan rengasmätä-, perunaankerois- ja vientitarkastuksia aikaisempien vuosien tapaan. Evira maksoi valtuutettujen tarkastajien ostopalveluina tekemistä tarkastuksista palkkioita yhteensä 70 817 euroa. Eviran tarkastajien työaikaa käytettiin valvontaan noin 12 henkilötyövuotta kuten edellisenäkin vuonna. Eviran tarkastajien käyttämä työaika oli hyvin lähellä suunniteltua. Elyjen työaikaa käytettiin työajanseurantatietojen mukaan 180 htp eli noin 7 % suunniteltua vähemmän. Eviran tarkastajat käyttivät tuotantopaikkatarkastuksiin arvioitua runsaasti enemmän aikaa, mikä johtui lisääntyneestä koloradonkuoriaisen tarkastustarpeesta (Taulukko 2). Tuontitarkastuksiin Eviran tarkastajilta kului arvioitua vähemmän aikaa, mikä johtui siitä, että Venäjän tuontipuun silmävaraista tarkastusta pystyttiin tekemään ennalta arvioitua tehokkaammin. Eviran työajanseurannassa muut kasvintarkastustehtävät sisältyvät tarkastustyyppikohtaisiin tietoihin, joten Eviran osalta raportoitu muut tarkastustehtävät sisältää ainoastaan kasvinterveyskoulutuksiin käytetyn työajan. Ely-keskusten tarkastajat käyttivät tuotantopaikkatarkastuksiin suunniteltua vähemmän aikaa, mihin oli syynä kasvihuonekoristekasvituotannon arvioitua vähäisempi tarkastustarve (Taulukko 2). Maksullisiin tehtäviin eli tuonti-, vienti- ja velvoite- eli rekisteröintiedellytysten tarkastuksiin oli varattu Ely-keskuksilla paljon toteutunutta enemmän aikaa. Tullilaitoksen tehtäviin kuuluvista kasvisten tuontitarkastuksista, Venäjän tuontipuun asiakirjatarkastuksista ja puisen pakkausmateriaalin valvonnasta ei ole käytettävissä työaikalaskelmia, sillä tarkastukset tehdään Tullin muiden tehtävien yhteydessä. 4

Taulukko 1. Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvontaan käytetyt henkilöstöresurssit Tarkastustyyppi Työaika (htp) Evira ELYkeskukset Valtuutetut tarkastajat Yhteensä Tuotantopaikka- ja markkinavalvonta 1458 1544 166 3168 Tuonti-, vienti- ja velvoitetarkastukset 875 45 920 Muut kasvintarkastustehtävät 49 886 935 Yhteensä 2382 2475 166 5023 Taulukko 2. Eviran ja Ely-keskusten resurssien suunniteltu ja toteutunut käyttö tarkastustyypeittäin Työaika (htp) Tarkastustyyppi Evira suunniteltu Evira toteutunut ELY suunniteltu ELY toteutunut Tuotantopaikka- ja markkinavalvonta 871 1458 1664 1544 Tuontitarkastukset 977 790 187 Vientitarkastukset 60 40 31 45 1 Velvoitetarkastukset 8 45 19 Muut kasvintarkastustehtävät 395 49 754 886 Yhteensä 2311 2382 2655 2475 1 Sisältää kaikki ELY-keskusten tekemät maksulliset tarkastukset. 3 VALVONTAA TUKEVA TOIMINTA 3.1 Koulutus Koulutusta kasvinterveys- ja taimiaineistotarkastuksiin järjestettiin seuraavasti: - Syventävä koulutus tuontitarkastuksista ja muista ajankohtaisista aiheista 14.4. Koulutukseen osallistui 48 henkilöä. - Videokoulutus rekisteröintiedellytysten tarkastuksista samansisältöisenä 10.5., 11.5. ja 19.5. Koulutukseen osallistui 32 henkilöä. - Koulutus tullin tarkastajille kasvisten tuontitarkastuksista 13.12. ja 15.12. Koulutukseen osallistui 12 henkilöä. Osa vuoden 2011 koulutussuunnitelman mukaisista koulutuksista jäi pitämättä. Uusien tarkastajien koulutusta ei järjestetty, koska sille ei ollut tarvetta. Kasvihuonesektorin teemakoulutus jäi pitämättä, koska osallistujia oli liian vähän. Perunasektorin teemakoulutus järjestettiin vuoden 2012 puolella toimijoille suunnatun perunaseminaarin muodossa. Järjestetyistä koulutuksista rekisteröintiedellytystarkastusten koulutus ei kuulunut koulutussuunnitelmaan. Koulutuksista saatu palaute oli hyvää (keskiarvo 4,5 asteikolla 1-6). Palautteessa saadut kehittämisehdotukset otetaan huomioon uusia koulutuksia suunniteltaessa. 5

3.2 Viestintä Kasvinterveyden ja taimiaineiston valvonnasta tiedotettiin lehdistötiedottein, Eviran internetsivuilla, puutarha-alan näyttelyssä Lepaalla, ammattilehdissä sekä tietyille kohderyhmille kirjeitse. Kasvinterveysyksikkö julkaisi koloradonkuoriaistarkastusten ollessa käynnissä viikoittain lehdistötiedotteen. Erityisesti invaasioalueilla ilmestyvät maakunta- ja paikallislehdet julkaisivat aktiivisesti kuoriaiseen liittyviä uutisia. Keväällä 2011 tiedotettiin runkojääristä lehdistötiedotteella sekä puisen pakkausmateriaalin maahantuojille lähetetyllä kirjeellä ja esitteellä. Uudenmaan Ely-keskus koulutti kuntien maaseutuelinkeinosihteereitä koloradonkuoriaisesiintymistä ja torjuntatoimenpiteistä. Maaseutuelinkeinosihteereiden avulla saadaan levitettyä tietoa koloradonkuoriaisesta viljelijöille. Kaikki Ely-keskukset jakoivat Eviran esitteitä ja oppaita tarkastusten yhteydessä. 4 VALVONTATAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1 Tarkastusmäärät Tuotantopaikkatarkastuksia tehtiin 2798, markkinavalvontatarkastuksia 380, tuontitarkastuksia 3956, vientitarkastuksia 41 ja rekisteröintiedellytysten tarkastusta 102 kappaletta (Taulukko 4). Tuotantopaikkatarkastus- ja kartoituskohteita oli yhteensä 2046 (Taulukko 3). Markkinavalvonnan tarkastuskohteita oli 262. Tuotantopaikkatarkastuksia tehtiin edellisvuotta enemmän koloradonkuoriaisinvaasion takia. Tarkastusten toteutuminen tarkastustyypeittäin ja alueittain on esitetty liitteissä 2-8 ja taulukoissa 5-9. Taulukko 3. Tarkastuskohteiden lukumäärä vuosina 2007 2011 Tarkastuskohde 2007 2008 2009 2010 2011 Tuotantopaikat ja kartoituskohteet 1 877 1 716 1 818 1849 2046 Markkinavalvontakohteet 273 296 270 273 262 Yhteensä 2150 2012 2088 2122 2308 Taulukko 4. Tarkastusten lukumäärä vuosina 2007 2011 Tarkastustyyppi 2007 2008 2009 2010 2011 Tuotantopaikkatarkastukset 2 570 2677 2679 2483 2798 Markkinavalvonta 431 352 347 359 380 Tuontitarkastukset (1 2750 2443 1149 3947 3 956 Puisen pakkausmateriaalin tuonti- ja markkinavalvonta (2 181-298 413 659 Vientitarkastukset 21 34 42 30 41 Rekisteröintiedellytysten tarkastus 89 85 88 99 102 Yhteensä 6 042 5591 4603 7 331 7937 1 ) Vuosien 2010-2011 luku sisältää myös Tullin tekemät kasvisten tuontitarkastukset. Vuoden 2008 luku sisältää myös pakkausmateriaalitarkastukset. 2) Vuoden 2011 luku sisältää myös Tullin tekemät tarkastukset. 6

Rekisteröintiedellytysten tarkastukset Rekisteröintiedellytysten tarkastuksia tehtiin 102 eli 74 % suunnitelluista tarkastuksista (Taulukko 5). Suurin osa kohteista oli taimitarhoja. Tarkastukset toteutuivat vähintään kohtuullisella tasolla muilla paitsi Hämeen ja Pohjanmaan alueilla, joilla tarkastusmäärä jäi huomattavasti alle suunnitellun. Hämeen alueella syynä olivat taimitarhatarkastusten kanssa samaan ajankohtaan ajoittuneet koloradonkuoriaistarkastukset, jotka asetettiin etusijalle kuoriaisen leviämisen estämiseksi. Rekisteröintiedellytysten tarkastukset toteutuivat paremmin kuin edellisvuosina, sillä vuonna 2010 toteuma oli 66 % ja vuonna 2009 vain 45 %. Tarkastusten parempi toteutuminen johtui siitä, että tavoitteena olevaa tarkastusmäärää on tarkistettu jo useampana vuotena, ja vuonna 2011 rekisteröintiedellytysten tarkastuksiin kiinnitettiin erityistä huomiota uuden tarkastusohjeen ja koulutuksen myötä. Lisäksi lähetettiin kirje ja ohje kasvipassin ja/tai taimitodistuksen käyttövelvollisille taimitarhoille. Taulukko 5. Rekisteröintiedellytystarkastusten toteutuminen Alue Tavoite Toteutunut Toteuma-% Uusimaa 25 21 84 % Varsinais-Suomi 17 16 94 % Satakunta 4 3 75 % Häme 17 1 6 % Pirkanmaa 6 6 100 % Kaakkois-Suomi 2 2 100 % Etelä-Savo 5 5 100 % Pohjois-Savo 7 7 100 % Pohjois-Karjala 9 9 100 % Keski-Suomi 12 10 83 % Etelä-Pohjanmaa 1 1 100 % Pohjanmaa 16 8 50 % Pohjois-Pohjanmaa 9 7 78 % Kainuu 2 2 100 % Lappi 5 4 80 % Yhteensä 137 102 74 % Taimituotannon tarkastukset Kaikissa kasvihuonekasvien taimia tuottavissa yrityksissä tehtiin tarkastukset suunnitelman mukaisesti (Taulukko 6). Pohjanmaalla määrällinen tarkastustavoite ei kuitenkaan täyttynyt, koska kaksi yritystä lopetti taimituotannon. Kaakkois-Suomessa yksi yritys aloitti koristekasvien taimituotannon, minkä seurauksena alueen tarkastusmäärä kasvoi suunnitellusta. Varsinais- Suomessa taimituotantokausi jäi joillakin viljelmiä aiempaa lyhyemmäksi, minkä takia tarkastuksia tehtiin vähemmän kuin oli suunniteltu. Taimitarhatarkastuksista toteutui 77 % suunnitelluista tarkastuksista (Taulukko 6). Suurin osa vajauksesta johtui Hämeen alueella koloradonkuoriaistarkastusten takia tekemättä jääneistä tarkastuksista. Istukassipulin tuottajista toinen, Uudellamaalla sijaitseva viljelmä jäi tarkastamatta samasta syystä. Sen sijaan molemmat mansikan taimituotantopaikat tarkastettiin. Varmennetun taimiaineiston tuotantopaikoista yksi lopetti toimintansa. Kaikki toiminnassa olevat varmennetun taimiaineiston tuotantopaikat tarkastettiin vähintään kaksi kertaa kasvukauden aikana. 7

Puutarhatuotannon kartoitukset Koristekasveja kasvihuoneessa viljeleviä yrityksiä tarkastettiin merkittävästi suunniteltua vähemmän (Taulukko 6). Tarkastustavoitteiden toteutuminen vaihteli huomattavasti eri alueiden välillä. Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa, Etelä-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla tarkastuksia tehtiin suunnitellusti tai jopa merkittävästi enemmän. Puolella alueista tarkastettujen viljelmien ja tehtyjen tarkastusten kokonaismäärä jäi merkittävästi alle suunnitellun. Tämä johtui siitä, että suunnitelmassa varauduttiin vuoden 2010 kaltaiseen tilanteeseen, jossa tomaatin pronssilaikkuvirusta esiintyi 50 viljelmällä. Vuonna 2011 tomaatin pronssilaikkuesiintymiä ei kuitenkaan todettu lainkaan. Myös kasvihuonevihannestuotannon tarkastustavoitteesta jäätiin koko maan tasolla merkittävästi. Uudellamaalla, Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Lapissa tarkastustavoitteet kuitenkin ylitettiin ja kuudella muulla alueella tarkastukset toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Pohjois- Savossa ja Kainuussa vihannesviljelmiä ei tarkastettu lainkaan. Suunniteltujen kartoitusten lisäksi keväällä 2011 kartoitettiin 45 ympärivuotiselta tomaattiviljelmältä Suomessa uuden tomaatin tuholaisen, Nesidiocoris tenuis luteen, esiintymistä. Kartoituksen tekivät Pohjanmaan Elykeskuksen ja Eviran Turun toimipisteen tarkastajat koko maan osalta. Hedelmäntuotannon kartoituksesta toteutui vain 58 %, mikä johtui suurimmaksi osaksi siitä, ettei kartoituksia ehditty tekemään Varsinais-Suomessa, Hämeessä eikä Kaakkois-Suomessa koloradonkuoriaistarkastusten takia (Taulukko 6). Sen sijaan tulipoltteen kartoitus viheralueilla (kiinteät havaintopaikat) sekä mansikantuotannon kartoitus toteutuivat lähes suunnitelman mukaisesti. Taulukko 6. Puutarhatuotannon tarkastusten toteutuminen Kohteet 1 Tarkastukset Tarkastustyyppi Kasvihuonetaimituotanto 16 15 94 % 176 158 90 % Varmennettu taimituotanto 7 6 86 % 17 16 94 % Taimitarhatuotanto 135 93 69 % 142 110 77 % Istukassipulin tuotanto 2 1 50 % 4 2 50 % Mansikan taimituotanto 2 2 100 % 2 2 100 % Kasvihuonekoristekasvituotannon kartoitus 337 282 84 % 777 613 79 % Kasvihuonevihannestuotannon kartoitus 93 53 57 % 93 82 88 % Mansikantuotannon kartoitus 79 72 91 % Hedelmäntuotannon kartoitus 38 22 58 % Tulipoltteen kiinteät havaintopaikat 75 70 93 % Nesidiocoris-luteen kartoitukset 0 89 Muut tuhoojakartoitukset 0 22 Yhteensä 1403 1258 1 Kohteille on laskettu erikseen toteumaprosentti, jos yhdelle kohteelle on suunnitelmassa useampia tarkastuksia. Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% 8

Peruna- ja juurikastuotannon tarkastukset Perunantuotannon ja sokerijuurikastuotannon tarkastukset toteutuivat hyvin (Taulukko 7). Useimmissa tarkastustyypeissä tarkastuksia tehtiin suunniteltua enemmän. Rengasmädän tarkastusmäärissä saattaa tosin olla mukana myös alkuvuodesta tehtyjä, vuoden 2010 satoon kohdistuneita tarkastuksia. Sekä rengasmätä- että etenkin peruna-ankeroisnäytteiden analysointi laboratoriossa jatkui vuoden 2012 alkupuolella. Koloradonkuoriaisen kartoitusta ja toimenpidevalvontaa tehtiin huomattavasti suunniteltua enemmän koloradonkuoriaisinvaasion takia. Taulukko 7. Perunan- ja juurikkaantuotannon tarkastusten toteutuminen (kpl) Kohteet 1 Tarkastukset Tarkastustyyppi Rengasmätäkartoitus ja jäljitys 121 143 120 % Rengasmädän toimenpidevalvonta 18 20 111 % 40 37 93 % Peruna-ankeroiskartoitus 115 120 104 % Peruna-ankeroisen toimenpidevalvonta 60 54 90 % Perunan vientivalmius 42 57 136 % Koloradonkuoriaiskartoitus 42 181 431 % Koloradonkuoriaisen toimenpidevalvonta 1 39 3900 4 186 4650 % Ritsomaniakartoitus 50 49 98 % Yhteensä 425 827 1 Kohteille on laskettu erikseen toteumaprosentti, jos yhdelle kohteelle on suunnitelmassa useampia tarkastuksia. Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% Metsä- ja puutavaratuotannon tarkastukset Mäntyankeroiskartoitus Mäntyankeroiskartoitus toteutui hyvin (Taulukko 8). Vientisahojen ja puisen pakkausmateriaalin valmistajien tarkastukset toteutuivat 80-prosenttisesti. Tarkastuksia jäi tekemättä erityisesti Satakunnan, Hämeen ja Lapin alueilla. Taulukko 8. Metsä- ja puutavaratuotannon tarkastusten toteutuminen (kpl) Toteuma- Suunniteltu Toteutunut Tarkastustyyppi % Vienti- ja ISPM sahat 81 65 80 % Pakkausmateriaalin valmistajat 180 144 80 % Mäntyankeroiskartoitus 515 504 98 % Yhteensä 776 713 9

Markkinavalvonta Markkinavalvonta toteutui vähintään kohtuullisella tasolla muiden paitsi perunan markkinavalvonnan osalta, josta toteutui vain noin 20 % (Taulukko 9). Tähän oli syynä se, että tarkastettavien erien määrä oli arvioitu liian suureksi. Perunan markkinavalvonta kohdennettiin pääasiassa muista EU-maista tuotaviin siemen- ja ruokaperunaeriin ja tarkastukset tehtiin ilmoitusten perusteella. Siemenperunaeristä saatiin melko hyvin ilmoituksia, mutta ruokaperunan tuonnista toimijat ilmoittivat melko harvoin. Kasvihuonekoristekasvien taimien markkinavalvontaa tehtiin pääasiassa puutarhatukuissa Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Tarkastukset tehtiin suunnitelman mukaisesti (Taulukko 9). Markkinavalvonnan yhteydessä tehtiin tomaatin pronssilaikkuviruskartoitus tähtisilmien (Osteospermum sp.) taimille. Kokonaisuudessaan puutarhatukkujen ja puutarhakasvien taimivälittäjien tarkastukset toteutuivat huomattavasti paremmin kuin edellisvuonna, jolloin vain 50 % tarkastuksista toteutui. Työnjako oli nyt sovittu paremmin Eviran ja Ely-keskuksen tarkastajien kesken ja tarkastusten kirjaaminen oikeille tarkastuskoodeille oli ohjeistettu paremmin, joten kaikki välittäjien tarkastukset näkyvät nyt markkinavalvontana. Mansikan taimivälittäjillä markkinavalvontaa ei tehty. Mansikantaimien markkinavalvontaa vaikeuttaa se, että välitettävät taimet ovat suureksi osaksi pakastettuja taimia. Niistä ei voida silmävaraisesti havaita kasvintuhoojia, ja näin ollen tarkastuksia ei kannata tehdä, ellei tarkastettavissa ole kasvussa olevia taimia. Valmiiden kasvihuonekasvien markkinavalvontaa kukkatukuissa tehtiin hieman suunniteltua enemmän, koska osa kukkatukuista puuttui valvontasuunnitelmasta. Satakunnassa ja Pohjois- Pohjanmaalla tarkastuksia tehtiin kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin oli suunniteltu. Taulukko 9. Markkinavalvonnan toteutuminen Kohteet 1 Tarkastukset Tarkastuskohde Suunniteltu Taimimyymälät 139 174 125 % Puutarhatukkuliikkeet ja välittäjät 9 10 111 % 55 44 80 % Kukkatukut 24 31 129 % 72 82 114 % Siemenperuna 102 27 26 % Ruoka- ja teollisuusperuna 57 13 23 % Puutavara satamissa 4 7 175 % 27 40 148 % Yhteensä 452 380 1 Kohteille on laskettu oma toteumaprosentti, jos yhdelle kohteelle on suunnitelmassa useampia tarkastuksia. Toteutunut Toteuma-% Suunniteltu Toteutunut Toteuma-% 10

Tuontitarkastukset Venäjän tuontipuu Tullin tilaston mukaan Venäjältä tuotiin vuonna 2011 kasvinterveystodistusta vaativaa havupuutavaraa 82 585 lähetystä (4,6 milj. m 3 ) (Taulukko 10). Suurin osa maahantuodusta puutavarasta (82 161 lähetystä) kuului alennetun, kolmen prosentin tarkastustason piiriin. Muu maahantuotu havupuutavara, 424 lähetystä, oli Venäjän Aasian puoleiselta alueelta olevaa havusahatavaraa, josta 115 lähetystä tuotiin Suomeen ja 309 lähetystä muihin EU-maihin. Taulukossa 10 on esitetty havupuutavaran jakautuminen rajanylityspaikoittain. Venäjältä tuotujen havupuutavaralähetysten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla, jolloin tuotiin 82 389 lähetystä. Lehtikuusisahatavaran tuonti lisääntyi 73 %. Lehtikuusen tuonnin nousu johtui siitä, että Haminan sataman kautta Belgiaan kuljetettiin edellisvuosiin verrattuna moninkertainen määrä lehtikuusisahatavaraa. Kokonaisuudessaan vuoden 2011 tuontimäärä oli noin 20 % pienempi vuosien 2006 2010 keskiarvoon verrattuna. Tuonnin rakenne oli samankaltainen kuin edellisvuonna eli hakkeen ja polttopuun osuus tuontimäärästä oli noin 70 %. Havusahatavaraa tuontimäärästä oli 16 % ja sahatukkeja 11 %. Kun Venäjästä tulee WTO:n jäsen, voivat tuontimäärät ja maahantuodut puutavaralajit muuttua, sillä jäsenyyden myötä Venäjän raakapuulle asettamat vientitullit poistuvat osittain. Vientitullien aleneminen voi johtaa raakapuun tuonnin kasvuun. Polttopuun sekä poltto- ja teollisuushakkeen tuonti tullee pysymään samalla tasolla, sillä Itä-Suomen puunjalostusteollisuus ja lämpöpolttolaitokset ovat perinteisesti käyttäneet jo vuosia venäläistä selluhaketta sekä polttopuuta ja - haketta niiden edullisen hinnan ja saatavuuden vuoksi. Taulukko 10. Venäjältä tuodut havupuutavaralähetykset tullinimikkeittäin Maahantuodut lähetykset Tullinimike (kpl) Luokittelematon 481 Kuusisahatavara 1406 Kuusisahatukit 6205 Muu käsitelty (sahattu, veistetty tms.) kuusi 9228 Muut (kuusi raakapuu) 2234 Muu käsitelty (sahattu, veistetty tms.) mänty 1805 Muut (mänty raakapuu) 362 Mäntysahatukit 2316 Polttopuu, havuhake, sahanpuru 56890 Muu sahatavara 114 Polttopuu (sekakuormat) 1339 Puurakennukset 154 Kuormalavat ja -alustat 51 Yhteensä 82 585 11

Taulukko 11. Havupuutavaran jakautuminen rajanylityspaikoittain (terveystodistusten kappalemäärän mukaan) Osuus Rajanylityspaikka lähetyksistä (%) Imatra 36 Niirala 22 Nuijamaa 20 Vartius 10 Parikkala 6 Vaalimaa 2 Lieksan Inari 2 Kuusamo 1 Raja- Jooseppi <1 Vainikkala <1 Salla <1 Rajakangas <1 Hamina <1 Lappeenranta <1 Rauma <1 Kotka <1 Tullauskeskus Pori <1 Kemi <1 Vuosaari <1 Lähde: Tullin tilasto Venäjän tuontipuun tarkastuksia tehtiin yhteensä 3080 (Taulukot 12 14). Alennetun tarkastustason piiriin kuuluvia lähetyksiä tarkastettiin 2656. Tarkastustaso oli 3,2 %, joten EU:n komission asetuksen (1756/2004/EY) määräämä kolmen prosentin tarkastustaso saavutettiin. Kaikki Venäjän Aasian puolelta tuodut 424 lehtikuusisahatavaralähetystä tarkastettiin. Eviran kasvinterveysyksikön tarkastajat tekivät lähes kaikki Venäjän tuontipuun tarkastukset. Eviran siementarkastusyksikön sekä ELY-keskusten tarkastajat yhteensä 12 tarkastusta. Tarkastuksia ei ollut tarpeen teettää ostopalveluna. Silmävaraisia tarkastuksia tehtiin 1621 kpl, mikä oli 53 % tarkastuksista. Määränpäässä purkupaikalla tarkastuksen yhteydessä otettiin pääsääntöisesti lastunäyte laboratoriossa tehtävää mäntyankeroisanalyysiä varten. Näytteeksi otettiin myös puutavarasta löytyneet hyönteiset. Tulli teki asiakirjatarkastuksen kaikille maahantuoduille havupuutavaralähetyksille. Suomeen tuotavan havupuutavaran lisäksi tarkastusten piiriin kuuluvat muihin EU-maihin tuotavat lähetykset, ellei vastaanottajamaan kanssa ole sovittu määränpäässä tehtävästä tarkastuksesta. EU:n suoja-alueille tuotavat lähetykset tarkastettiin 3 % tarkastustason mukaisesti. Sadan prosentin tarkastustason piiriin kuuluvista lähetyksistä 309 kpl oli muihin EU-maihin tuotavia. Näistä oli 234 kpl Belgiaan, 27 kpl Ruotsiin, 23 kpl Saksaan, 17 kpl Tanskaan, 7 kpl Itävaltaan ja 1 kpl Englantiin tuotavaa lehtikuusisahatavaraa. Taulukko 12. Venäjän tuontipuun tarkastukset vuosina 2007 2011. Tarkastustaso 2007 2008 2009 2010 2011 2011 Toteuma toteutunut toteutunut toteutunut toteutunut arvio toteutunut 1 % 1669 1325 782 2565 2772 2656 96 % 100 % 722 515 138 245 217 424 195 % Yhteensä 2391 1840 920 2810 2989 3080 103 % 12

Taulukko 13. Venäjän tuontipuun tarkastukset puulajeittain Lähetyksiä Osuus Määrä Tullinimike (kpl) lähetyksistä (%) (m 3 ) Lehtikuusi 424 14 35 446 Mänty 816 26 45 955 Kuusi 1 097 36 63 778 Kuusi ja mänty 743 24 41 080 Kaikki yhteensä 3 080 100 186 259 Taulukko 14. Venäjän tuontipuun tarkastukset puutavaralajeittain Lähetyksiä Osuus Määrä Tullinimike (kpl) lähetyksistä (%) (m 3 ) Lehtikuusisahatavara 424 14 35 473 Mäntytukki 229 7 12 097 Kuusikuitupuu 306 10 27 952 Kuusitukki 187 6 10 021 Mäntykuitupuu 220 7 16 607 Hake 1 302 42 67 278 Kuusisahatavara 137 4 4 905 Mäntysahatavara 117 4 4 348 Polttopuu 70 2 3 122 Muu sahattu (pintalauta) 22 1 1 005 Sahanpuru 66 2 3 451 Kaikki yhteensä 3 080 100 186 259 Muu tuonti EU:n ulkopuolelta Muita tuotteita kuin Venäjän havupuutavaraa tuotiin EU:n ulkopuolisista maista 1881 lähetystä, mikä oli 8 % vähemmän kuin vuonna 2010 (Liite 8). Väheneminen johtui pääasiassa kasvisten ja kasvihuonekasvien taimiaineiston tuontimäärien pienenemisestä. Muiden tuotteiden tuontimäärät olivat hyvin lähellä edellisvuoden tuontimääriä. Tuonnista 1572 lähetystä (84 %) oli kasviksia, pääasiassa sitrushedelmiä ja omenaa (Liite 8). Kasvisten tuontimäärä oli 9 % edellisvuotta pienempi. Sitrushedelmiä tuotiin eniten Egyptistä ja Israelista. Omenien tärkeimmät tuontimaat olivat Brasilia ja Chile. Tulli teki kasviksille 569 tuontitarkastusta. Suurin osa tuotavista kasviksista kuului alennetun tarkastusmenettelyn piiriin. Kasvisten jälkeen eniten tuotiin puutavaraa sekä kasvihuonekasvien taimiaineistoa. Puutavaran tuontimäärissä ei tapahtunut muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Maahantuotu puutavara oli suurimmaksi osaksi tammisahatavaraa Yhdysvalloista. Kasvihuonekoristekasvien taimiaineiston tuonti väheni edelleen. Lähetyksiä oli 13 % vähemmän kuin edellisvuonna. Leikkokukkia, kukkasipuleita, taimitarhakasveja ja muuta kasvimateriaalia tuodaan vuosittain Suomeen vain muutamia lähetyksiä. Fyysinen kasvintarkastus tehtiin kaikille sadan prosentin tarkastustason piiriin kuuluville lähetyksille kahta siemenlähetystä lukuun ottamatta. Puisen pakkausmateriaalin tuonti- ja markkinavalvonta Puisen pakkausmateriaalin maahantuontimääristä ei ole saatavilla tietoja. Määrät ovat kuitenkin suuria, ja vain murto-osa maahantuotavasta pakkausmateriaalista pystytään tarkastamaan. Vuonna 2011 Eviran ja Ely-keskusten tarkastajat tekivät 474 puisen pakkausmateriaalin tarkastusta (Liite 7). Tarkastustavoite oli 465 tarkastusta, joten tarkastustavoite ylitettiin. Lisäksi tulli 13

teki tuontivalvonnan yhteydessä 185 tarkastusta. Näytteitä otettiin 483. Näytteenotto saatiin mäntyankeroisriskin kannalta kohdennettua hyvin, sillä näytteistä 81 % otettiin mäntyankeroismaista peräisin olevasta pakkausmateriaalista. Vientitarkastukset Kasvinterveystodistuksia ja jälleenvientitodistuksia myönnettiin yhteensä 11 216 lähetykselle (Taulukko 15). Määrä oli hyvin lähellä edellisvuoden vientimäärää, sillä vuonna 2010 todistuksia myönnettiin 11 387 lähetykselle. Puutavaran vientimäärä nousi 10 % ja perunan vientimäärä laski 25 % edellisvuoteen verrattuna. Suurin osa vientilähetyksistä oli puutavaraa, jota vietiin etenkin Egyptiin, Kiinaan, Venäjälle ja Saudi-Arabiaan. Venäjälle vietiin paljon perunaa, elintarvikkeita, mallasta ja turvetta. Muista tuotteista siemeniä vietiin Yhdysvaltoihin ja Intiaan ja turvetta Japaniin. Vihannesten taimia vietiin Norjaan. Taimitarhakasveja vietiin pääasiassa Venäjälle, ja lisäksi muutamia lähetyksiä Islantiin. Vientituotteet tarkastettiin pääasiassa tuotantopaikoilla tehtävillä vientivalmiustarkastuksilla. Vientierien tarkastuksia tehtiin 41 kpl, mikä oli 25 % suunnitellusta 164 tarkastuksesta. Taulukko 15. Myönnetyt kasvinterveystodistukset ja jälleenvientitodistukset Todistustyyppi Kpl Jälleenvientitodistus kasvit 1 Terveystodistus kasvit 255 Terveystodistus hedelmät, kasvikset 54 Terveystodistus siemenperuna 147 Terveystodistus peruna 1710 Terveystodistus keräilytuotteet 27 Jälleenvientitodistus muut tuotteet 2 Korvaava terveystodistus muut tuotteet 4 Terveystodistus muut tuotteet 1257 Jälleenvientitodistus elintarvikkeet 3 Korvaava terveystodistus elintarvikkeet 7 Terveystodistus elintarvikkeet 1334 Korvaava terveystodistus puutavara 10 Terveystodistus puutavara 6344 Terveystodistus vilja 61 Yhteensä 11 216 4.3 Laboratoriomääritykset Eviran kasvianalytiikan yksikön laboratorioissa Helsingissä, Lappeenrannassa ja Loimaalla tutkittiin yhteensä 7667 näytettä (Taulukko 15). Eniten näytteitä otettiin kasvihuonetuotannosta, perunantuotannosta ja tuontilähetyksistä. Näytteet tarkastustyypeittäin ja tuhoojittain on esitetty liitteessä 10. 14

Taulukko 16. Kasvinterveyden valvonnassa tutkitut laboratorionäytteet (kpl). Tarkastustyyppi Kpl Kasvihuonetuotanto 1152 Mansikantuotanto 20 Taimitarhatuotanto 162 Varmennettu taimituotanto 705 Perunantuotanto 2366 Tuhoojan kartoitus 656 Markkinavalvonta 729 Tuonti ja vienti 1877 Yhteensä 7667 5 VALVONNAN TULOKSET 5.1 Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät kasvintuotannossa ja metsissä Useilta kasvihuonekoristekasviviljelmiltä todettiin jälleen etelänjauhiaisia sekä muutamilta viljelmiltä krysanteeminsuonimiinaajakärpäsiä (Taulukko 17). Esiintymien määrä oli kuitenkin tavanomaisella tasolla. Yhdeltä kurkkuviljelmältä löydettiin kaksi Suomessa uutta virustautia: kurkun vihermosaiikkivirus (CGMMV) ja papaijan rengaslaikkuvirus (PRSV). Kurkun vihermosaiikkivirus luokiteltiin taimiaineistotuhoojaksi ja sitä ei siksi ryhdytty hävittämään viljelmältä viranomaistoimin. Papaijan mosaiikkivirus luokiteltiin vaaralliseksi kasvintuhoojaksi, jonka hävittämiseksi määrättiin torjuntatoimenpiteet. Virusten leviämisreittiä viljelmälle ei pystytty selvittämään. Pepinon mosaiikkivirus löydettiin yhdeltä tomaattiviljelmältä. Komission hätätoimenpidepäätöksessä ei määrätä jäsenmaita hävittämään pepinon mosaiikkivirusesiintymiä, joten sen hävittämistoimenpiteisiin ei kyseisellä viljelmällä ryhdytty. Nesidiocoris tenuis luteen kartoituksessa ei löydetty luteita. Alan toimijoilta saatujen tietojen mukaan luteita on kuitenkin ollut viidellä viljelmällä. Kartoituksen jälkeen lude luokiteltiin taimiaineistotuhoojaksi, joten toimenpiteitä sen torjumiseksi ei määrätty. Avomaan puutarhatuotannon tarkastuksissa löydettiin yksi vaarallisen kasvintuhoojan esiintymä (Taulukko 17). Varsinaissuomalaiselta mansikkaviljelmältä löytyi Suomessa uusi kasvintuhooja, mansikan kulmiolaikku (Xanthomonas fragariae). Torjuntatoimenpiteenä saastunut kasvusto määrättiin hävitettäväksi. Tauti oli todennäköisesti taimierässä piilevänä sen tullessa Hollannista vuonna 2010. Viljelmän muilta lohkoilta tautia ei löytynyt. Jäljitystiedot muista samaa taimierää vastaanottaneista viljelmistä saatiin vasta vuoden 2012 puolella, joten jäljitykset kyseessä olevien kahden viljelmän osalta tehdään kesällä 2012. Yhdellä taimitarhalla oli vielä voimassa alppiruusun versopoltteen torjuntapäätös, mutta toimenpidevalvonnoissa ei löydetty taudin esiintymiä. 15

Taulukko 17. Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät puutarhatuotannossa vuosina 2008 2011 ja niiden suhteellinen osuus tarkastetuista tuotantopaikoista vuonna 2011 Esiintymien lukumäärä (kpl) 2008 2009 2010 2011 Chrysanthemum stunt viroid 6 Suhteellinen osuus 2011 Etelänjauhiainen 109 83 25 35 10 % Floridankärpänen 1 1 Hop stunt viroid 1 Krysanteeminsuonimiinaajakärpänen 9 8 1 4 1 % Krysanteemin valkoruoste 4 1 Mansikan mustalaikku** 2 Mansikan kulmiolaikku 1 1 % Palsamin kuoliolaikkuvirus 5 Papaijan rengaslaikkuvirus 1 < 1 % Potato spindle tuber viroid 3 Spodoptera littoralis yökkönen 1 Tomaatin pronssilaikkuvirus 2 18 50 Tomato apical stunt viroid 1 Tomato chlorotic dwarf viroid 1 Versopolte 1* 1* 1* Zucchini yellow mosaic virus 1 Yhteensä 138 119 79 41 * Vanha esiintymä ** Ei enää vaarallinen kasvintuhooja vuodesta 2009 alkaen. Perunantuotannossa todettiin perunan vaalearengasmätä kahdella tilalla (Taulukko 18). Löydöksistä toinen oli uusi ja toinen tehtiin toimenpidetilalla, josta rengasmätä todettiin vuonna 2010. Keltaperuna-ankeroinen todettiin 27 tilalla, joista 17 oli uusia löydöksiä. Perunaankeroisen löydösmääriin sisältyy syksyn 2010 tarkastuksissa todettuja löydöksiä 9 kappaletta, joiden tutkimukset valmistuivat huhti-toukokuussa 2011. Vastaavasti syksyn 2011 tarkastusten tutkimukset ovat vielä kesken, joten todellinen määrä tullee olemaan suurempi. Koloradonkuoriaisia löydettiin 38 kohteesta, joista 12 oli ammattiviljelmiä. Esiintymistä 33 löytyi havaintoilmoitusten perusteella ja viisi esiintymäpaikkojen läheisyydessä tehdyissä kartoituksissa. Esiintymistä 21 oli Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen muodostamalla alueella, 11 Kaakkois-Suomen alueella, neljä Sysmä-Joutsa-Pertunmaa -alueella, yksi Ruovedellä ja yksi Isojoella (Liite 12). Vuoden 2010 ainoan esiintymäpaikan toimenpidevalvonnassa Kaakkois- Suomessa ei enää löydetty kuoriaisia. Koloradonkuoriaiset levisivät Suomeen todennäköisesti kesäkuun ilmavirtausten mukana etelästä ja kaakosta. On mahdollista, että joitakin yksilöitä on tullut jo kesän 2010 ukkosmyrskyjen mukana tai kesän 2011 aikana kuljetusvälineiden mukana. Merkittävin leviämistapa ovat kuitenkin ilmavirtaukset. 16

Taulukko 18. Vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät perunantuotannossa vuosina 2010 2011 ja uusien esiintymien suhteellinen osuus tarkastetuista tuotantopaikoista vuonna 2011 Esiintymien lukumäärä (kpl) Suhteellinen osuus 2011 2010 2011 Uudet* Kaikki Uudet Kaikki Keltaperuna-ankeroinen 8 24 14 27 12 % Vaalearengasmätä 4 5 1 2 < 1 % Koloradonkuoriainen 1 1 38 38 23 % Yhteensä 12 30 53 67 *) Uudet: Uudet esiintymät Kaikki: Uusina ja toimenpidevalvonnassa todetut esiintymät yhteensä. Metsä- ja puutavaratuotannosta ei löydetty vaarallisia kasvintuhoojia. Mäntyankeroiskartoituksessa 27 näytteestä löydettiin mäntyankeroisen vaaratonta ja Suomessa luonnonvaraisena esiintyvää sukulaislajia (Bursaphelenchus mucronatus). Sahojen ja puisen pakkausmateriaalin valmistajien tarkastuksilla otettiin 114 näytettä, joissa 10 näytteestä löytyi laboratoriomäärityksessä eläviä sukkulamatoja. 5.2 Muut tuotantopaikkojen valvonnassa havaitut puutteet Pohjois-Pohjanmaalla todettiin ISPM 15 merkinnän käyttöoikeuden haltijoilla säännösten vastaista toimintaa. Käytössä oli vanhoja merkintöjä, käytettiin toisen toimijan merkintää tai käytettiin merkintää ilman, että vanhalle merkinnän käyttöoikeuspäätökselle oli haettu jatkoa. Toimijat korjasivat havaitut puutteet tarkastuksen jälkeen, mikä varmistettiin uusintatarkastuksilla. Pohjanmaalla havaittiin kasvihuonetuotannon kartoitusten yhteydessä puutteita tuhoojien tarkkailussa. Monessa tapauksessa tarkkailu ei toiminut parhaalla mahdollisella tavalla, koska siihen käytettiin kouluttamatonta työvoimaa. Korjaavana toimenpiteenä tarkastusten yhteydessä opastettiin tuhoojien tarkkailussa ja jaettiin tietoa vaarallisista kasvintuhoojista. Hämeessä peruna-ankeroisen torjuntapäätösten noudattamisessa oli yleisenä puutteena, että varsinkin vanhempien torjuntapäätösten osalta viljelykierrosta puuttui kokonaan peruna tai sitä viljeltiin hyvin harvoin. Korjaavana toimenpiteenä viljelijöitä neuvottiin torjuntapäätöksen noudattamisessa. 5.3 Markkinointikiellot Kesäkukkien taimien markkinavalvonnassa löydettiin kahdesta taimierästä etelänjauhiaisia ja yhdestä tomaatin pronssilaikkuvirusta (Taulukko 19). Markkinointikieltojen määrä oli tavanomaisella tasolla. Joulutähtien taimien markkinavalvonnassa ei löydetty lainkaan etelänjauhiaisia, vaikka niitä viljelmäkartoitusten perusteella levisi tuotantopaikoille taimien mukana. Markkinavalvonnan yhteydessä tehtiin tomaatin pronssilaikkuviruskartoitus tähtisilmäkasvien (Osteospermum sp.) taimille, mutta eristä ei todettu virusta. Taimitarhakasveille annettiin kasvinterveyslain perusteella markkinointikieltoja alppiruusun versopoltteen ja tulipoltteen isäntäkasvien ZP-kasvipassien puuttumisen takia (Taulukko 19). Puutarhakasveille annettujen markkinointikieltojen osuus suhteutettuna tehtyjen tarkastusten määrään oli 3 %. Perunan markkinavalvonnassa ei annettu markkinointikieltoja. 17

Taulukko 19. Kasvinterveyslain perusteella kasveille annetut markkinointikiellot Tuote Markkinointikiellon syy Yhteensä NL NL/BE DK Taimet: Alppiruusu Versopolte 3 3 Taimet: Maljaköynnös Etelänjauhiainen 1 1 Taimet: Tulipoltteen isäntäkasvit Ei ZP-kasvipassia 1 2 3 Taimet: Tähtisilmä Tomaatin pronssilaikkuvirus 1 1 Taimet: Villakko Etelänjauhiainen 1 1 Yhteensä 5 1 3 9 Taimiaineistolain perusteella annettiin taimitarhakasveille 14 markkinointikieltoa (Taulukko 20). Määrä oli samaa tasoa kuin edellisvuonna, jolloin taimiaineistolain perusteella annettiin 12 markkinointikieltoa. Markkinointikielloista puolessa syynä oli kuunliljan X-virus, kun edellisvuonna kaikki tapaukset olivat yksittäisiä tapauksia. Koska taimitarhoilta kartoitetaan nykyään punaja ruskovyökaristetta, löytyi valvonnassa myös muita karisteita. Niiden takia annettiin kaksi markkinointikieltoa. Taimiaineistolain perusteella annettujen markkinointikieltojen osuus suhteutettuna tehtyjen markkinavalvonta- ja tuotantopaikkatarkastusten määrään oli 2,4 %. Luvussa on huomioitu markkinavalvontatarkastusten ohella taimituotannon tarkastukset, koska taimiaineistolain perusteella annetaan markkinointikieltoja myös tuotantopaikoille. Lisäksi taimimyymälöissä havaittiin puutteita taimien nimilappumerkinnöissä. Puutteellisuudet ovat yleisiä erityisesti ulkomailta tuoduissa taimierissä, sillä muissa EU-maissa ei ole vastaavaa nimilappuvaatimusta. Nimilappumerkintöjen puutteellisuuksista ei ole saatavilla tilastotietoja. Korjaavana toimenpiteenä myymälöitä neuvottiin nimilappujen käytössä ja tarvittaessa asiasta annettiin kirjallinen huomautus. Taulukko 20. Markkinointikiellot taimiaineistolain perusteella Alkuperämaa Tuote Markkinointikiellon syy FI ja BE DK FI NL NL Yhteensä Taimet: Kuunlilja X-virus 1 1 1 4 7 Taimet: Kääpiövuorimänty Karistetauti 1 1 Taimet: Mänty Männynkariste 2 2 Taimet: Pensasmustikka Mustikkasyöpä 1 1 Taimet: Pihlaja Sienitaudit 1 1 Taimet: Päärynä Bakteeriversomätä 1 1 Taimet: Useita lajeja ja lajikkeita Taimien huono kunto, nimilappujen puute 1 1 Yhteensä 1 1 6 1 5 14 5.4 Maahantuontikiellot Puutavara Venäjän tuontipuusta ei löytynyt vaarallisia kasvintuhoojia eikä muita vierasperäisiä hyönteis- tai ankeroislajeja. Mäntyankeroisen vaaratonta Bursaphelenchus mucronatus -sukulaislajia löytyi 127 Venäjältä tuodusta havupuutavarasta otetusta näytteestä. Venäjän tuontipuusta otettuja hyönteisnäytteitä oli 174. Suurin osa näytteeksi otetuista hyönteisistä osoittautui määrityksessä kirjanpainajiksi. Myöskään muista EU:n ulkopuolisista maista tuoduista puutavaralähetyksistä ei löytynyt vaarallisia kasvintuhoojia. 18

Maahantuontikieltopäätös tehtiin 15 Venäjältä tuodulle puutavaralähetykselle, jotka eivät täyttäneet maahantuonnin ehtoja (Taulukko 21). Maahantuontikieltojen syynä olivat puutteet asiakirjoissa. Puutteita olivat esimerkiksi väärä puulaji ja se, että terveystodistuksen ja muiden tuontiasiakirjojen tiedot eivät vastanneet toisiaan. Maahantuontikiellon saaneiden lähetysten osuus kaikista fyysisesti tarkastetuista puutavaralähetyksistä oli 0,5 %. Maahantuontikiellon saaneiden lähetysten osuus suhteutettuna kaikkiin maahantuotuihin puutavaralähetyksiin (asiakirjatarkastuksen perusteella maahantuotavaksi hyväksytyt mukaan luettuna) oli 0,02 %. Muu tuonti EU:n ulkopuolelta Muille kuin puutavaralähetyksille annettujen maahantuontikieltojen määrä oli edellisvuosien tapaan pieni. Vaarallisia kasvintuhoojia lähetyksistä ei löytynyt. Kasvinterveyslain perusteella annettujen maahantuontikieltojen syynä olivat virheet lähetysten kasvinterveystodistuksissa (Taulukko 21). Maahantuontikiellon saaneiden lähetysten suhteellinen osuus tarkastetuista lähetyksistä oli 0,4 % ja osuus kaikista maahantuoduista lähetyksistä 0,2 %. Taimiaineistolain perusteella annettiin maahantuontikielto yhdelle Israelista tuodulle Durantan pistokaslähetykselle lehtikirvojen takia. Taimiaineistolain perusteella annettujen maahantuontikieltojen suhteellinen osuus taimiaineistoa sisältäneistä tarkastetuista ja maahantuoduista lähetyksistä oli 1 %. Taulukko 21. Kasvinterveyslain perusteella puutavaralle ja kasvituotteille annetut maahantuontikiellot Tuote Maahantuontikiellon syy Alkuperämaa Yhteensä Hake: Kuusi Puulaji ei mainittu terveystodistuksessa 1 1 Terveystodistuksessa väärä puulaji 1 1 Hake: Mänty Puulaji ei mainittu terveystodistuksessa 1 1 Terveystodistuksessa väärä puulaji 1 1 Terveystodistus kirjoitettu väärälle tuojalle 3 3 Hake: Mänty ja kuusi Ei terveystodistusta 1 1 Hiomopuu: Kuusi Terveystodistus virheellinen 1 1 Kuitupuu: Kuusi Puulaji ei mainittu terveystodistuksessa 1 1 Pintalauta: Kuusi Terveystodistus puutteellinen puulajien suhteen. 1 1 Terveystodistus virheellinen 1 1 Terveystodistuksessa väärä puulaji 1 1 Pintalauta: Mänty Terveystodistuksessa väärää tietoa 1 1 Sahatavara: Mänty Terveystodistuksessa väärää tietoa 1 1 Kiina Thaimaa USA Venäjä Hedelmät: Mango Tuotteen määrä suurempi kuin terveystodistuksessa 1 1 Siemenet: Mänty Ei kasvinterveystodistusta 1 1 Taimet: Päivänlilja Kasvilajia ei mainittu terveystodistuksessa 1 1 Kaikki yhteensä 1 1 1 15 18 19

5.5 Puisen pakkausmateriaalin maahantuonti- ja markkinointikiellot Puisen pakkausmateriaalin tuonti- ja markkinavalvonnassa ei löytynyt mäntyankeroista. Maahantuonti- ja markkinointikieltoja annettiin 71 erälle puutteellisten merkintöjen sekä sukkulamato- ja hyönteislöydösten takia (Taulukko 22). Kieltopäätöksen saaneiden erien osuus oli 15 % Eviran ja Ely-keskusten tarkastamista eristä, eli tuontivaatimukset täyttämättömän pakkausmateriaalin osuus oli samalla tasolla kuin edellisvuonna, jolloin kieltopäätös annettiin 13 prosentille tarkastetuista eristä. Kieltopäätöksistä 40 % annettiin Kiinasta ja Yhdysvalloista peräisin oleville erille sukkulamatolöydösten takia. Päätöksistä 18 % annettiin Venäjältä ja Valkovenäjältä tuodulle pakkausmateriaalille puuttuvien ISPM 15 -merkintöjen takia. 5.6 Huomautukset Yhdelle taimimyymälälle annettiin huomautus markkinointikiellon rikkomisen ja nimilappujen puuttumisen takia. Markkinointikiellon rikkomisesta tehtiin myös tutkintapyyntö poliisille. Myymälä rikkoi tulipoltteen isäntäkasveille ZP-kasvipassin puuttumisen takia annettua markkinointikieltoa myymällä kasveja kiellon voimassa ollessa. Joillekin kasvihuoneviljelmille annettiin huomautus, koska ne eivät noudattaneet torjuntapäätöstä. Taulukko 22. Kasvinterveyslain perusteella puiselle pakkausmateriaalille annetut markkinointikiellot ja maahantuontikiellot Maahantuontikiellon syy Alkuperämaa Ei ISPM 15 - merkintää Eläviä kuoriaisia Eläviä sukkulamatoja Puutteelliset merkinnät, eläviä sukkulamatoja Kiina 4 17 21 USA 3 12 15 Venäjä 10 10 Portugali 1 8 9 Taiwan 1 4 2 7 Valkovenäjä 3 3 Kanada 1 1 2 Espanja 1 1 Indonesia 1 1 Japani, Kiina, Taiwan 1 1 Ei tiedossa 1 1 Kaikki yhteensä 24 1 44 2 71 Yhteensä 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 6.1 Tuhoojatilanteen kehittyminen Puutarhatuotanto Kasvihuonetuotannosta löydetään vuosittain useita vaaralliseksi luokiteltuja kasvintuhoojia sekä tuhoojia, joista ei löydettäessä tiedetä pitäisikö ne luokitella vaarallisiksi kasvintuhoojiksi vai ei. 20

Suurimman leviämisriskin ja eniten torjunta- ja valvontatyötä aiheuttaa etelänjauhiainen, jota löydetään vuosittain kymmeniltä viljelmiltä. Riski sen asettumisesta pysyväksi tuholaiseksi kasvihuonetuotantoon on suuri. Suurin osa etelänjauhiaisesiintymistä johtuu jauhiaisten leviämisestä taimiaineiston mukana muista EU-maista. Jauhiaiset voivat kuitenkin olla peräisin EU:n ulkopuolisista maista, mistä monien koristekasvien pistokkaat tuodaan. Kevätkaudella kesäkukkaviljelmiltä löydettyjen etelänjauhiaisesiintymien määrä on kasvanut viime vuosina. Joulutähtiviljelmillä todettujen etelänjauhiaisesiintymien määrä vaihtelee vuosittain muutamasta kymmenestä jopa sataan. Tuhoojatapausten määrään Suomessa vaikuttaa kasvinsuojelun onnistuminen taimituottajilla muissa EU-maissa. Kasvihuonevihannestuotannosta on viime vuosina löydetty useita virus- ja viroiditauteja ensimmäistä kertaa Suomessa. Tapaukset ovat olleet yksittäisiä, eivätkä taudit ole päässeet leviämään toisille viljelmille. Tautien leviämisreittejä ei ole varmuudella saatu selville. MTT on tehnyt merkittävän vaarallisen kasvintuhoojan löydöksen avomaan puutarhatuotannosta. Vuosina 2009 2010 tehdyssä tutkimuksessa on löytynyt omenan lisäversoisuustautia (Ca. Phytoplasma mali) omenanlehtikempeistä kahdelta viljelmältä, jotka sijaitsevat Varsinais- Suomessa ja Uudellamaalla. Lisäksi Ahvenanmaalla on paikallisilta toimijoilta saadun tiedon mukaan havaittu taudin oireita omenapuissa. Taudin leviämistavasta ei ole tietoa, mutta se on voinut levitä joko ulkomaisen omenan taimiaineiston mukana tai havukasvien taimilla talvehtivien kemppien mukana muista EU-maista. Se, että omenan lisäversoisuustautia on jo suppeassa kartoituksessa löydetty kahdelta viljelmältä, viittaa siihen, että tautia esiintyy omenaviljelmillä laajemminkin. Omenaviljelmien tulipoltekartoituksen yhteydessä kesällä 2012 kartoitetaan myös omenan lisäversoisuustautia, jotta saadaan tietoa siitä, onko tauti aiheuttanut Manner-Suomessa oireita. Kemppien keräämiseen ja taudin tutkimiseen ei valvonnan puitteissa ole mahdollisuutta vuonna 2012. Alppiruusun versopoltteen hävittämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat olleet käynnissä useiden vuosien ajan yhdellä taimitarhalla. Vuoden 2011 tarkastuksissa ei löydetty tautia. On kuitenkin liian aikaista sanoa, onko tauti saatu lopullisesti hävitettyä, sillä tautia aiheuttava Phytophthora ramorum sieni voi säilyä taimitarhalla piilevänä useita vuosia ja puhjeta jälleen sopivissa olosuhteissa. Taimiaineistotuhoojaksi luokiteltua X-virusta löytyi runsaasti kuunliljan taimiaineistosta. Monet taimitarhat hankkivat kuunliljan emokasveja Hollannista, jossa taimiaineisto vaikuttaa löydösten perusteella olevan laajasti saastunutta. Jotta tauti ei leviäisi taimitarhojen omaan tuotantoon ja sitä kautta heikentäisi kuluttajille markkinoitavan taimiaineiston laatua, tulisi viljelijöiden kiinnittää huomiota hankitun emokasvimateriaalin puhtauteen. Perunantuotanto Perunan vaalearengasmätää todettiin vähemmän kuin edellisinä vuosina keskimäärin. Yhden vuoden perusteella ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätöstä rengasmätäsaastuntojen pysyvästä vähenemisestä. Rengasmätä säilyy ja lisääntyy piilevänä tilan omassa lisäysaineistossa ja pelloilla jääntiperunassa. Saastunta leviää myös tilojen välillä markkinoitavien perunaerien sekä yhteiskoneiden välityksellä. Tummarengasmätää ei ole todettu Suomessa. Keltaperuna-ankeroislöydösten määrä on vakiintunut. Yksi suuri syy peruna-ankeroislöydösten suureen määrään on perunantuotannossa käytettävä monokulttuuri. Toimenpidevalvonnassa todettujen peruna-ankeroislöydösten määrä on suuri, mikä osoittaa, ettei torjunnan toimenpideohjelmalla ole pystytty hävittämään peruna-ankeroista. Koloradonkuoriaista todettiin 38 kohteessa poikkeuksellisen laajalla alueella. Aikaisempina vuosina koloradonkuoriaisia on löydetty pääasiassa Itä- ja Kaakkois-Suomesta. Kesällä 2011 kuo- 21

riaisia löytyi myös Varsinais-Suomesta, Uudeltamaalta ja Päijät-Hämeestä. Pysyviä kuoriaisesiintymiä on noin 100 kilometrin etäisyydellä Suomen rajalta kaakossa ja etelässä, joten kuoriaisinvaasioita on odotettavissa tulevinakin vuosina sopivien ilmavirtausten seurauksena. Välillä voi kuitenkin olla useitakin vuosia, joina koloradonkuoriaisia löytyy hyvin vähän tai ei ollenkaan. Edellinen invaasio oli vuonna 2004, jolloin esiintymiä löydettiin 29. Vuosina 2005 2010 kuoriaisesiintymiä löytyi vuosittain nollasta viiteen. Metsä- ja puutavaratuotanto Mäntyankeroismaista peräisin olevasta puupakkausmateriaalista löytyi stiletillisiä eli mäntyankeroisen tapaan puun sisällä eläviä sukkulamatoja samalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Sukkulamatoja löytyi 391 otetusta näytteestä 50 näytteestä eli 13 prosentista näytteitä. Suurin osa sukkulamatoja sisältäneestä pakkausmateriaalista oli merkitty ISPM 15 -standardin mukaisesti. Löydökset osoittavat, että nykyisen standardin mukainen lämpökäsittely joko ei riitä tappamaan ankeroisia, tai että käsittelyjä ei tehdä kunnolla. Näin ollen mäntyankeroismaista peräisin oleva puinen pakkausmateriaali on riski mäntyankeroisen leviämiselle standardin mukaisesta käsittelystä ja merkinnästä huolimatta. 6.2 Valvonnan onnistuminen Tavoitteiden määrällinen toteutuminen Parhaiten toteutuivat perunantuotannon tarkastukset sekä puisen pakkausmateriaalin tuonti- ja markkinavalvonta. Myös puutarhakasvien markkinavalvonta toteutui edellisvuosia paremmin ja tuontitarkastuksissa sadan prosentin tarkastustason piiriin kuuluvien lähetysten tarkastusmäärä nostettiin tavoitetasolle. Eniten puutteita oli taimitarhatuotannon, kasvihuonekoristekasvituotannon, kasvihuonevihannestuotannon, hedelmäntuotannon kartoituksen ja perunan markkinavalvonnan toteutumisessa. Avomaan puutarhatuotannossa tehtävien tarkastusten osalta syynä tavoitteista jäämiseen olivat koloradonkuoriaistarkastukset, jotka oli hoidettava ensisijaisesti. Koloradonkuoriaistarkastukset vaikuttivat muiden kesäkauden aikana tehtävien tarkastusten toteutumiseen erityisesti Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä. Valvonnan vaikuttavuus Kasvihuonetuotannossa todetut vaarallisten kasvintuhoojien esiintymät saatiin hävitettyä. Osa toimenpidevalvonnoista jatkui myös alkuvuodesta 2012, mutta kaikki tuhoojien hävitystoimenpiteet onnistuivat. Kasvintuhoojat leviävät edelleen pääosin muista EU-maista tulevien taimierien mukana, sillä taimien tuonti suoraan EU:n ulkopuolelta Suomeen vähenee koko ajan. Taimimateriaali tuotetaan kuitenkin yhä kauempana ja taimet ovat usein kulkeneet useamman toimijan kautta ennen toimitusta Suomeen. Vaarallisten kasvintuhoojien lajivalikoima on viime vuosina pysynyt pääosin samanlaisena. Vihannestuotannossa havaitaan kuitenkin vuosittain meillä aiemmin esiintymättömien kasvitautien yksittäisiä esiintymiä. Nykyiset toimenpiteet eivät siten pysty estämään kokonaan uusien taudinaiheuttajien ja tuholaisten leviämistä. Aiemmin esiintymättömät kasvitaudit ovat ongelmallisia myös viranomaisille, sillä taudinaiheuttajan määrittäminen saattaa kestää useita viikkoja. Tautien ja tuholaisten alkuperän selvittäminen on tärkeää, jotta tuhoojien leviämisriski pienenisi jatkossa. Kuitenkin tauti- ja tuholaisesiintymät havaitaan usein niin myöhään, että alkuperän 22

selvittäminen on mahdotonta. Taimien maahantuonti- ja markkinavalvontatarkastuksissa kasvintuhoojia on erittäin vaikea löytää silloin kun niitä on erässä vain vähäisiä määriä. Avomaan puutarhatuotannossa valvonta kattaa hyvin taimitarhat, sillä kasvipassia ja/tai taimitodistusta käyttävät taimitarhat tarkastetaan vuosittain. Varsinkin suurilla taimitarhoilla haasteena on kuitenkin tarkastuksen tekeminen siten, että mahdolliset vaaralliset kasvintuhoojat pystytään löytämään. Vaikka kotimaisen taimitarhatuotannon valvonta onkin tärkeää, ei sillä kuitenkaan voida estää vaarallisten kasvintuhoojien tuhoojien leviämistä, sillä leviämisriskin aiheuttaa ensisijaisesti muista EU-maista peräisin oleva taimiaineisto. Tulipoltteen ja mansikan vaarallisten kasvintuhoojien kartoitukset tehdään melko alhaisella tasolla: 5 % mansikkaviljelmistä ja 10 % hedelmätarhoista tarkastetaan vuosittain, ja näiden tarkastustyyppien vaikuttavuutta on vaikea arvioida. Valvonnan vaikuttavuus näiden tarkastustyyppien kohdalta tulisikin selvittää. Mansikantuotannon kulmiolaikkulöydös osoittaa kuitenkin, että kartoituksilla on mahdollista löytää tuhoojia, jos kartoitus tehdään huolellisesti ohjeen mukaan. Näiden tarkastusten lisääminen ei välttämättä ole edes mahdollista, sillä tarkastukset ajoittuvat loppukesään, joka on lomakautta ja useiden muidenkin tarkastusten sesonkiaikaa. Omenan lisäversoisuustaudin löytyminen omenaviljelmiltä osoittaa, että valvonnalla ei voida estää kaikkien tuhoojien leviämistä. Erityisen ongelmallista on estää tuhoojien leviämistä avomaan puutarhatuotannossa käytettävän taimiaineiston välityksellä. Ammattiviljelijät käyttävät suureksi osaksi muista EU-maista hankittua taimiaineistoa. Taimiaineistoerät kuljetetaan suoraan viljelmille, joten ne eivät ole tarkastettavissa esimerkiksi tukkuliikkeiden varastoissa. Vaikka taimiaineiston tarkastukset voitaisiin järjestää, olisi tuhoojien havaitseminen silti epävarmaa lepotilaisesta tai jopa pakastetusta taimiaineistosta. Lisäksi tuhoojat voivat olla kasveissa piilevinä, ja ne tulevat esille vasta istutuksen jälkeen tai jopa istutusta seuraavina vuosina. Valvonnan keinot versopoltteen leviämisen estämiseksi ovat hyvin rajalliset. Tautia todetaan markkinavalvonnassa vuosittain muista EU-maista tuoduissa alppiruusun taimissa, eikä taimimyymälätarkastuksilla pystytä tarkastamaan Suomeen tuotuja lähetyksiä kattavasti. Näin ollen kotipuutarhoihin päätyy versopoltteen saastuttamia taimia, joista tauti saattaa levitä luontoon ja viheralueille. Perunantuotannossa tuhoojalöydösten määrä on ollut viime vuosina vakiintuneella tasolla. Kartoitukset kohdennetaan tiloille, joilla tarkastuksia ei ole aiemmin tehty tai edellisestä tarkastuksesta on kulunut useita vuosia. 6.3 Henkilöstöresurssien riittävyys Evirassa oli valvontaan käytettävissä henkilöstöresursseja suunnitelman mukaisesti. Koloradonkuoriaistarkastukset ja sairauslomat verottivat kuitenkin avomaan puutarhatuotannon tarkastustavoitteiden toteutumista. Valtionhallinnon säästötoimenpiteiden takia Ely-keskusten henkilöstöresurssit ovat vähentyneet ja tulevat jatkossakin vähenemään. Heikkenevän resurssitilanteen vuoksi kaikki Ely-keskukset eivät esimerkiksi pysty enää hoitamaan sijaisjärjestelyjä tarkastajien poissaolojen aikana, mikä näkyi tarkastustoteumissa vuonna 2011. Henkilöstöresursseissa oli vuoden aikana vajausta tarkastajien poissaolojen takia Satakunnan ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksissa. Pohjois- Savon Ely-keskuksessa kasvinterveystehtäviin varattuja resursseja käytettiin kesän aikana muihin valvontatehtäviin sairausloman vuoksi. Koloradonkuoriaistarkastukset vaikuttivat muiden tarkastustehtävien toteutumiseen erityisesti Uudenmaan ja Hämeen Ely-keskuksissa. Kaakkois-Suomen Ely-keskuksessa pystyttiin koloradonkuoriaistarkastuksiin antamaan lisäresursseja. Lapin Ely-keskuksessa tarkastajaresurssit eivät riittäneet metsä- ja puutavaratuotannon tarkastuksiin eivätkä puisen pakkausmateriaalin 23