Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Samankaltaiset tiedostot
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Jyväskylän kaupungin metsät

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

w metsänhoitoyhdistys

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

METSÄ SUUNNITELMÄ

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2

n.20,5 ha

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

METSÄ SUUNNITELMÄ

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

Metsänhoidon perusteet

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

Metsätila. Jyväskylä, Korpilahti Kohdenumero Pinta-ala 31 ha Mh ,00

ARVIOLAUSUNTO METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie Lieksa

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Kuhmon kaupunki PL KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh MYYNTITARJOUS TARJOUS

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Lieksan seurakunta metsänomistajana

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt

Mäntytukkipuu 55,2 45,9 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,3 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsäpolitikkafoorumi

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Metsätila: HOVILA Kiinteistönumero: Osoite:

,14 ha

Mäntytukkipuu 55,2 45,9 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,3 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta

Suomen metsien inventointi

UPM Metsäsuunnitelma

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola Tallinna

UPM Metsäsuunnitelma


Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

UPM Metsäsuunnitelma

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

,95 ha ,26 ha

UPM Metsäsuunnitelma

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

UPM Metsäsuunnitelma

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Kuinka saan metsäni nielemään hiiltä

~KTJ. Page 1 of 1. Iwww.ktj.fi/tuotanto/selaintietopal velulsivusto/tuloste/karttatuloste.html?lang= FI

Metsän biotalous Suomessa, Euroopassa ja globaalisti

Maanmittauslaitos, lupanro 2879/MML/15, Karttakeskus 2013, 2014

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsuunnitelma vuosille

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Puukauppa, helmikuu 2009

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Tuontipuu energiantuotannossa

Transkriptio:

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla. P Maanmittauslaitos, lupa nro 3296/MML/15 0 1 2 3 4 km

Suunnitelmassa mukana olevat tilat, palstat ja pinta-alat Suunnitelmassa ovat mukana seuraavat tilat ja palstat. Tila ja palsta Tontti Metsämaa Kitumaa Joutomaa Yhteensä KUMPU 614-407-69-2 Yhteensä 25,9 10,0 9,3 0,8 46,0 1 5,2 10,0 9,3 0,8 25,3 2 20,7 20,7 Metsätalousmaan pääluokat Metsämaa Puuta tuottavaa maata. Puun kasvu on keskimäärin yli 1 vuodessa hehtaarilla Kitumaa Puuta kituliaasti kasvavaa maata. Puuta kasvaa keskimäärin 0,1-1 hehtaarilla vuodessa Joutomaa Puun tuotannon kannalta tuottamatonta maata, joka ei kuulu muihin taulukossa mainittuihin luokkiin

Yleistietoja metsien rakenteesta Metsän kehitysvaiheet Metsän kehitysvaiheet kuvaavat puuston ikää ja tuotannollista tilaa metsän elinkaaren aikana. Taimikkovaiheessa puumäärä lisääntyy hitaasti ja hoitotöillä kasvua suunnataan arvokkaisiin puuyksilöihin. Kasvuvaiheessa muodostuu nopeasti valtaosin kuitupuuta ja arvokasvuvaiheessa tukkipuuta. Kasvuvaiheissa metsiä käsitellään harvennushakkuin. Mitä suurempi osa metsästä on taimikko- tai kasvuvaiheessa, sitä kauemmin kestää, ennen kuin metsän kasvua päästään hyödyntämään täysimääräisesti. Uudistamisvaiheessa kasvu alkaa hidastua ja tukkipuun määrä ei juuri lisäänny. Uudistamisvaihe määritetään metsän arvokasvuprosentin ja kasvupaikan tuottokyvyn perusteella. Arvokasvuprosentti kertoo vuosittaisen metsän arvon kasvun suhteessa metsän hakkuuarvoon. Metsä on saavuttanut uudistamisvaiheen heti kun sen keskimääräinen kasvu alkaa laskea eikä sitä kannata kasvattaa tukkipuuosuuden nostamiseksi. Tavanomaisilla kasvupaikoilla arvokasvutavoite on noin 5 %. Uudistamisvaiheessa metsästä voidaan poistaa joko kaikki tai vain suurimmat puut. Uudistamisvaiheen metsien osuus pienentää metsän rahallista tuottoa, koska niiden tuotto on tavoiteltua tuottoa alhaisempi. Uudistamisvaiheen metsien osuuden kasvaessa yli 10 % metsän pinta-alasta, laskee yleensä myös metsän kokonaiskasvu alle aiemman keskimääräisen kasvun. Kehitysvaihe Pinta-ala ha % Keskiikä v Puuston määrä /ha Nykypuuston kasvu vuodessa /ha Taimikkovaihe Kasvuvaihe 5,1 19,8 35 407 79 25 4,8 Arvokasvuvaihe 19,6 75,5 51 2 143 109 70 3,6 Uudistamisvaihe 1,2 4,6 58 208 173 4 3,2 Metsämaa yhteensä 25,9 100,0 48 2 758 106 99 3,8

Kasvupaikat Metsän puuntuottokyky riippuu kasvupaikan ravinteisuudesta. Metsämaan kasvupaikat on luokiteltu pintakasvillisuuden perusteella. Parasta kasvu on lehtomaisella maaperällä ja heikointa on karukkokankailla sitä vastaavilla turvemailla. Metsämaaksi kutsutaan maapohjaa, jossa metsän kasvatus on taloudellisesti kannattavaa. Kitu- ja joutomaalla kasvu on hyvin hidasta. Seuraavassa on esitelty metsätalousmaan jakaantuminen metsä-, kitu- ja joutomaahan sekä metsämaan jakautuminen kasvupaikkoihin. Kasvupaikka Pinta-ala ha % Puuston määrä % /ha Kasvu vuodessa /ha Kankaat Tuore 25,9 100 2 743 100 106 99 3,8 Suot Kitumaa 10,0 52 148 100 15 5 0,5 Joutomaa 9,3 48 0 0 0 0 0,0 Suot yhteensä 19,4 100 148 100 8 5 0,3

Yhteenvetotietoa puustosta Puuston määrä ja rakenne ensimmäisen kymmenen vuoden aikana perustuu puuston kasvuun ja suunnitelmassa esitettyihin hakkuisiin. Jatkoennuste perustuu laskentaan, jossa puustoa hoidetaan ja hakataan kestävästi eli puuston määrä eikä sen arvo saa laskea hakkuiden seurauksena. Biomassa on laskennallinen arvio koko puuston sitomasta puuaineksesta. Määrässä on mukana rungon lisäksi oksat ja juuristo. Kasvaessaan puu sitoo ilmakehästä hiilidioksidia biomassaan keskimäärin 0,8 tonnia kuutiota kohden ja hiili vapautuu vasta kun puu lahoaa tai poltetaan. Puusto metsämaalla 2017 2027 2037 2047 2057 Puusto yhteensä 2 646 1 171 1 375 2 633 3 605 Tukkipuu 807 385 586 739 902 Mänty 653 247 367 445 526 Kuusi 153 138 220 294 376 Kuitupuu 1 840 786 789 1 894 2 704 Mänty 1 455 457 510 397 348 Kuusi 302 223 242 1 319 2 032 Koivu 82 107 36 178 323 /ha 102 45 53 102 139 Kasvu vuodessa /ha 3,8 1,4 6,8 4,4 4,8 Kasvu vuodessa 99 35 177 114 124 Biomassa 2 758 1 222 1 982 2 796 3 763 Hiilen sidonta, tonnia 2 207 978 1 586 2 237 3 010