Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Samankaltaiset tiedostot
Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta

Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli

Vesienhoito 2012 ja 2013

Kunnostuskonkarit Jäälistä auttavat myös muita kunnostajia

Vedet kuntoon tekemällä Odottelun aika on ohi

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous klo 18 Jäälinmaja

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous Jäälinmaja

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous 2018

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous 2018

KIIMINGIN JÄÄLIN TOIMINTASUUNNITELMA 2013 VESIENHOITOYHDISTYS RY

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinojan valuma-alueen kunnostustyöt

JÄSENTIEDOTE 1/2016. Tässä jäsentiedotteessa:

Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen

JÄSENTIEDOTE 1/2017. Tässä jäsentiedotteessa:

Poistokalastuksen tarve, mahdollisuudet ja rajoitukset

KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2018

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2016

1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. Todettiin läsnäolijat.

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

KALAMÄEN KOSTEIKKO JÄÄLISSÄ

Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Ähtärinjärven tila ja kuormitus

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta

Jäälinojan vesienhoitosuunnitelma

Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen

Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Hoitokalastusta Lohjanjärvellä

Lisäksi paikalla olivat Kari Tiri, Eero Marttila, Eero Laine

Metsätalouden vesiensuojelu

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Kiimingin - Jäälin vesienhoitoyhdistys ry

Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä

Kalaston kehittyminen kosteikkoihin

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Pohjoisten pienvesien tilan parantaminen ja Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella

Pudasjärven Panumajärven verkkokoekalastus vuonna 2013 Raportti

LITTOISTENJÄRVI KHA liite 153/2017 Katsaus järven tilaan Kesä 2017

Simpelejärven verkkokoekalastukset

Eero Partanen KOSTEIKKO PEHMEIKÖLLE KORTEOJANSUON VESIEN- SUOJELUKOSTEIKKO

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Vesienhoidon rahoituslähteet. Helena Haakana Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Hiidenveden kunnostus ja hoitokalastus

SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA

Sanginjoen ekologinen tila

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Karhijärven kalaston nykytila

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella

Hoitokalastusta Vesijärvellä

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla klo 18.30

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Ravinteiden kierrätys poistokalastuksessa

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Jouhenjoen valuma-alueen ja Kerimäen Kirkkorannan vesiensuojelun yleissuunnitelma

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

SAARISENOJAN KOSTEIKKOJEN SUUNNITELMA Kiiminki

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. Todettiin läsnäolijat.

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta

Käytännön vinkkejä järvikunnostuksen seurantaan

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Nimike Määrä YksH/EI-ALV Ale% ALV Summa

Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella

TASO-hankkeen esittely

Paikallinen esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä tapaus Tyräjärvi

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Transkriptio:

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Jäälin ala-aste 22.5.2012 Eero Laine Birger Ylisaukko-oja Kaisa Savolainen Puheenjohtaja sihteeri tekn. kand.

Esittelyn kulku:, pj. Eero Laine Miten parantaisimme vesien tilaa siht. Birger Ylisaukko-oja Ongelmat Mitä niistä tiedämme Miten niitä hoidamme Miten jokainen voi osallistua Diplomityö tekn. kand. Kaisa Savolainen

Monipuolista vesienhoitoa Yhdistys perustettu keväällä 2011 Tavoite: parantaa vesistöjen tilaa toimialueellaan Henkilöjäseniä, yhteisöjäseniä, kannatusjäseniä Kalimenjoen valuma-alue Kello Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistyksen toimialue Jäälinjärvi Karttapohja: Kalimenjoki kuntoon -projekti

Ongelmia Jäälinojan vesistössä Jäälinjärvi: Löyhä pohjasedimentti Limalevä 38 km Kalastorakenne 2 Korteoja 8,4 km 2 Kokko-oja Saarisenoja 15 km2 28 km 2 Muuttunut luonnontila Muuttunut hydrologia Kuormitusta 65 km 2 Vedet suoraan Jäälinojaan Muuttunut hydrologia Veden laatu Kuormitusta Karttapohja: Kalimeenjoki kuntoon -projekti

Jäälinjärven pulmat Löyhä pohjasedimentti kiintoainesta valunut vuosikymmeniä huonontuminen jatkuu Limalevä kiintoaineen mukana ravinteita ranta-alueen kuormitusta sisäinen kuormitus: o pohjalle laskeutuneet ravinteet palaavat veteen o särkikalat voimistavat ilmiötä Särkikaloja liikaa

mg/l 40,0 Kiintoainepitoisuudet 2011 35,0 30,0 25,0 Saarisenoja Korteoja Jäälinoja 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1.4.2011 1.5.2011 1.6.2011 1.7.2011 1.8.2011 1.9.2011 1.10.2011

Kokko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry

Vesijohtovettä Kokko-oja Saarisenoja ennen Kokko-ojaa Saarisenoja Kokko-ojan jälkeen *) Saarisenoja, Kalamäki Korteoja Jäälinjärvi Jäälinojan lähtö Hulevettä Jäälinojaan Jäälinojan suu Vesinäytteitä Jäälinojan valuma-alueelta *) eri näytteenottokerta

20.huhti 27.huhti 4.touko 11.touko 18.touko 25.touko 1.kesä 8.kesä 15.kesä 22.kesä 29.kesä 6.heinä 13.heinä 20.heinä 27.heinä 3.elo 10.elo 17.elo 24.elo 31.elo 7.syys 14.syys 21.syys 28.syys 5.loka 12.loka Kiintoainekertymä Jäälinjärveen 2011 kg 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0-2000 -4000

Jäälinjärven kasviplankton kesällä 2011

Limalevä Gonyostomum semen viihtyy ravinteikkaissa vesissä vaeltaa syvyyssuunnassa, optimoi elinolosuhteensa käy syömässä pohjalla?

Jäälin vesi, ravinteet 2.8.2011 100 Kok fosfori µg/l Fosfaatti fosf. µg/l 80 70 60 60 40 50 40 30 20 0 Saarisenoja Korteoja Jäälinjärvi Jäälinoja 20 10 0 Saarisenoja Korteoja Jäälinjärvi Jäälinoja Kok typpi µg/l Ammonium typpi µg/l 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Saarisenoja Korteoja Jäälinjärvi Jäälinoja 60 50 40 30 20 10 0 Saarisenoja Korteoja Jäälinjärvi Jäälinoja

Kuinka hoidetaan Valuma-alueen kunnostuksella estetään jatkuva huonontuminen Jäälinjärvelle etsitään hoitomenelmää mm. allaskokeilla Hoitokalastusta jatketaan Jäälinojan peruskysymys: Jäälinjärvestä lähtevä vesi Jäälinojan kuormitus selvitetään Jäälinjärven alapuolisen valuma-alueen kunnostus yläpuolen jälkeen Suunnitteluperiaate: ei merkittäviä vahinkoja metsätaloudelle

Valuma-alueen kunnostus suunniteltu Pintavalutus (suunnittelu) Pintavalutus ja allastus Pohjakohoumia Kosteikko Kosteikko Virranohjaimia, suisteita pohjakohoumia Diplomityö Putkipato Putkipato Pintavalutus Valuma-alueen kunnostuksen tavoitteena on parantaa veden laatua ja luonnon monimuotoisuutta sekä pienentää Jäälinjärven kuormitusta

Putkipato Putket mitoitetaan virtaaman mukaan, esim. itäpuolen pato: tulvaputki 200 mm säätöputki 500 mm

Virranohjaimet, pohjapadot, suisteet ym?

Kalamäen kosteikko

Kalamäen kosteikon pato

Allaskoe Tavoite: etsiä kemikaalia, joka estäisi pohjalla olevien ravinteiden mobilisaation tutkia särkikalojen vaikutusta ravintoketjuun Toteutus: neljä allasta kemikaali, ei kaloja kemikaali + kalat kalat, ei kemikaalia vertailuallas Tutkitaan: limalevä muut indikaattorit

Kalaston rakenne tutkittiin Jäälinjärven koekalastus 26. -29.7.2011 Koeverkkojen sijainti (edellinen koekalastus 2005)

Jäälinjärven koekalastukset, saalis kpl Kaloja kpl 2011: ahven Kaloja kpl 2005: ahven hauki kiiski kiiski lahna särki lahna särki säynävä Yht. 1063 kpl Yht. 1339 kpl

Jäälinjärven koekalastukset, biomassa Biomassa Biomassa 2011: 2005: ahven ahven kiiski lahna hauki kiiski särki Yhteensä 16,4 kg 1365 g/verkkoyö lahna särki säynävä Yhteensä 15,8 kg 1220 g/verkkoyö

Hoitokalastustapahtuma 1.-2.10.2011 Saalis 2660 kg / 700 000 kpl keskipaino 3,7 g missä kutusärki? Jatketaan

Tulevaisuudennäkymiä Maanomistajasopimuksia saatu hyvin, jatketaan Sopimukset ELY-keskus / Kiimingin kunta / Yhdistys loppusuoralla Yhteistyö Jäälin K-Supermarketin kanssa Lisää jäseniä Talkootyötä tarvitaan paljon Kuntarahoitus tulevaisuudessa?

Valuma-alueen työt 2012 Allaskoe Pintavalutus (suunnittelu) Pohjakohoumia Virranohjaimia, suisteita pohjakohoumia Diplomityö Putkipato Putkipato Pintavalutus

Talkootöitä Allaskokeen rakenteet Puurakenteita Puutavaraa rakenteisiin Raivausta Puurakenteita Raivausta

Yhteydenpito Nettisivut Jäsentiedotteet Suorat yhteydet hallituksen jäseniin (ks. Nettisivut) www.kiiminginjaalinvedet.net Kiitos!