KIRJALLINEN KYSYMYS 450/2009 vp Nuorten työttömien työllisyysmäärärahojen lisääminen Lapissa Eduskunnan puhemiehelle Edellisen laman aikana nuorisotyöttömyys pitkittyi ja muuttui osin rakenteelliseksi pitkäaikaistyöttömyydeksi. Tuota laskua maksamme yhä inhimillisenä kärsimyksenä ja vaikeana pitkäaikaistyöttömyytenä. Nuorisotyöttömyys on jälleen kauttaaltaan kasvussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä lähentelee jo 30 000:ta. Huonon taloustilanteen takia luvut todennäköisesti pahenevat. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna nousua on yli 50 prosenttia. Lisäksi maasta löytyy kaupunkiseutuja, joissa nousu on ollut jopa 80 prosenttia. Nuorten työttömyysongelma ei poistu automaattisesti sillä, että suuret ikäluokat alkavat pian jäädä eläkkeelle. Nuoret tarvitsevat tukea. Siksi meillä on nuorten yhteiskuntatakuu, jonka tarkoituksena on turvata koulutus-, työ- tai harjoittelupaikka alle 25-vuotiaille. Nyt yhteiskuntatakuu ei kuitenkaan toteudu. Työvoimapalvelu on ihmistyötä. Vaikka työllisyystilanteemme vielä viime vuonna oli hyvä, työpaikkoja syntyi ja kuoli vauhdilla. Näin on käynyt työttömyyden rakenteen muuttumisen vuoksi, mikä on ollut kova haaste työ- ja elinkeinotoimistoille: jo ennen talouden taantumaa työja elinkeinotoimistot olivat ylikuormitettuja. Taloudellisen taantuman oloissa työvoima- ja elinkeinotoimistot joutuvat entistä ahtaammalle joutuessaan kohtaamaan kasvavan työttömyyden. Monissa toimistoissa on jo luovuttu ajanvarauksista asiakkaille, mikä tarkoittaa, että työnhakusuunnitelmien tekemiseen ei löydy aikaa. Työ- ja elinkeinotoimistoissa saadaan varmasti hoidettua vain ns. alkupalvelut eli työnhaun uusiminen ja työttömyysturvan maksun käynnistäminen. Selvitysten mukaan nuoret pelkäävät nyt, etteivät he löydä työpaikkaa. Uhkana onkin, että nuoret passivoituvat. Heikentyneen talous- ja työllisyystilanteen takia hallitus on lisätalousarviossaan vuodelle 2009 lisännyt 22 miljoonaa euroa työvoimapolitiikan määrärahoja. Muutosturvan laajentamiseen lomautetuille arvioidaan kuluvan tästä summasta 7 miljoonaa euroa, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen lisäämiseen 10 miljoonaa euroa ja starttirahan käytön lisäämiseen 5 miljoonaa euroa. Hallituksen tekemä 22 miljoonan euron lisäys työllisyyspoliittisiin määrärahoihin nostaa toimenpiteiden rahoituksen tänä vuonna vajaaseen 500 miljoonaan euroon. Korotuksesta huolimatta työllisyyspoliittisissa määrärahoissa on edelleen noin 50 miljoonan euron vaje verrattuna viime vuoden talousarvioon. Tänä vuonna työllisyystilanne on kuitenkin paljon huonompi kuin viime vuonna. Vaikka Lapin tilanne nuorisotyöttömyyden osalta on koko maan keskiarvoa parempi, näkyy tilanteen nopea synkkeneminen myös siellä. Vuoden aikana nuorten työttömyys on Lapissa kasvanut kolmanneksella. Kasvuvauhti on lähes kaksinkertainen yleiseen työttömyyden kasvuun verrattuna. Lapissa se tämän vuoden helmikuun lopulla tarkoitti 1 473:a nuorta, joista alle 20- vuotiaita oli 251. Suuri osa heistä asuu isommissa kaupungeissa: Rovaniemellä, Kemissä ja Tor- Versio 2.0
niossa. Nopeimmin nuorisotyöttömyys on kuitenkin kasvanut Tunturi-Lapissa, erityisesti Kolarissa ja Enontekiöllä sekä Ranualla. Kaikissa näissä kolmessa kunnassa nuorisotyöttömyys on vuoden aikana kasvanut yli 150 prosentilla. Nykyisen hallituksen tekemä linjaratkaisu työvoimapoliittisten toimenpiteiden vähentämisestä on näkynyt hyvin Lapissa. Hallituksen aloittaessa työnsä huhtikuussa 2007 Lapissa oli 5 010 henkilöä erilaisten työhallinnon toimenpiteiden piirissä: suurin osa tukityöllistettynä tai työvoimakoulutuksessa. Joulukuussa 2008 toimenpiteiden piirissä oli enää 3 742 henkilöä, eli heidän määränsä oli laskenut neljänneksellä. Tämän vuoden maaliskuussa toimenpiteiden piirissä olevien määrä oli kasvanut lähes 500:lla ja oli 4 230 henkilöä. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna toimenpiteiden piirissä olevien määrä oli kuitenkin huomattavasti pienempi, vaikka työllisyystilanne yli vuosi sitten oli selvästi nykyistä tilannetta parempi. Maaliskuussa 2009 työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien määrä oli 15 prosenttia pienempi kuin maaliskuussa 2008, vaikka samaan aikaan työttömien työnhakijoitten määrä kasvoi 17 prosenttia. On positiivista, että työministeri on asettanut työryhmän pohtimaan nuorten miesten työelämään pääsyä. Työryhmämietinnöt eivät kuitenkaan riitä. Juuri ilmestyneen Sosiaalibarometri 2009:n mukaan työvoimatoimistot ruuhkautuvat, valtion tuottavuusohjelma leikkaa niiden henkilökuntaa rajusti ja uuden TEM:n koetaan palvelevan yrityksiä, ei ihmisiä. Tarvitaan asiakaspalvelijoita työvoimahallintoon sekä rahoitusta työvoimapoliittiseen koulutuksen, työpajoihin ja tukityöllistämiseen. Tässä tilanteessa hallituksen tulisikin tehdä merkittävä lisäys työvoimapoliittisiin määrärahoihin niin, että tällaisia panostuksia voidaan tehdä. Nuoren tilanne voi heiketä entisestään, ja hän saattaa jäädä koulutuksen ja muiden työllistämistoimien tavoittamattomiin, jos hän ei saa työ- ja elinkeinotoimistosta juuri muuta palvelua kuin merkinnän työ- ja elinkeinotoimiston rekisteriin ja työttömyyskorvauksen. Jotta asiakkaiden työnhakua voidaan ohjata tehokkaasti, heille voidaan tehdä työpaikkaosoituksia, ja jotta työvoimatoimisto voi aidosti toimia välittäjänä avoinna olevien työpaikkojen ja työnhakijoiden välillä, tarvitaan työ- ja elinkeinotoimistoihin lisää henkilöstöä. Työvoimatoimistojen henkilökunnasta on tällä hetkellä työttöminä satoja entisiä työntekijöitä, jotka ovat olleet mm. määräaikaisina ja työllistettyinä työ- ja elinkeinotoimistoissa. Näitä henkilöitä voi kohtuullisen nopealla päivitysluonteisella perehdytyksellä työllistää työ- ja elinkeinotoimistoihin esimerkiksi 2 3 vuoden määräajaksi. Näin heillä olisi mahdollisuus myös olla työelämässä ja veronmaksajina taantumavaiheen yli. Nuorten yhteiskuntatakuujärjestelmää tulisi myös laajentaa nykyisestä 25 ikävuodesta 30 ikävuoteen asti vastavalmistuneiden kohdalla. Liian moni myös syrjäytyy peruskoulun jälkeen, joten selvittämisen arvoinen asia olisi myös oppivelvollisuuden ulottaminen koulutuksen toiselle asteelle. Hallitus on väläyttänyt, että syksyllä 2009 lisätalousarvion yhteydessä tarkennetaan tilannetta. Jo tällä hetkellä rahoja on liian vähän, ja syksyllä ollaan jo auttamattomasti myöhässä. Jos hallitus antaa syksyllä lisärahoja lisätalousarvion yhteydessä, niin niitä ei ehditä käyttää. Jo itse rahojen jakaminen ja niiden jakautuminen eri TE-keskuksiin vievät aikansa puhumattakaan sen jälkeen järjestettävästä koulutuskilpailusta. Hallituksen mainostama koulutus ei tuo apua tähän kiperään asiaan. Jo nyt monen TE-keskuksen alueella vain pieni osa hakijoista pääsee koulutukseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus lisätä määrärahoja työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin siten, että erityisesti nuorten työnhakijoiden työttömyys ei pääse pitkittymään? 2
Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 2009 Johanna Ojala-Niemelä /sd 3
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelän /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 450/2009 vp: Aikooko hallitus lisätä määrärahoja työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin siten, että erityisesti nuorten työnhakijoiden työttömyys ei pääse pitkittymään? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Maaliskuun 2009 lopulla työttömiä, alle 25-vuotiaita nuoria oli noin 29 000 (TEM/Työllisyyskatsaus). Työttömien nuorten määrä oli kasvanut edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta koko maassa 53 prosentilla eli 10 000 nuorella. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan maaliskuussa 2009 15 24-vuotiaiden työttömyysaste oli 21,6 %. Naisten työttömyysaste oli 14,3 % ja nuorien miesten peräti 29,4 %. Nuorten tilannetta on pohdittu kevään aikana laaja-alaisesti työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on selvittää erityisesti nuorten miesten työelämään kiinnittymiseen liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia julkisen työvoimapalvelun avulla. Työryhmän toimikausi päättyy 31.5.2009. Vuonna 2008 pelkän perusopetuksen varassa oli maaliskuussa 2008 noin 7 300 ja maaliskuussa 2009 noin 9 900 työtöntä nuorta (keskimäärin kuukaudessa), siis + 2 600 nuorta. Työryhmä havaitsi, että pelkän perusasteen opetuksen varassa olevien työttömien nuorten suhteellinen osuus on viime vuosina vuosi vuodelta kasvanut. Peruskoulun varassa olevia työttömiä oli vuonna 2005 31 %, 2006 32 %, 2007 noin 35 % ja 2008 jo 36 % työttömistä alle 25-vuotiaista. Juuri tällä ryhmällä on suurin vaara syrjäytyä työstä ja koulutuksesta, mikäli työn ja koulutuksen ulkopuolella olo pitkittyy. Toisen suuren ryhmän työttömistä nuorista muodostavat ammatillisen tutkinnon suorittaneet nuoret, joita oli vuonna 2008 ka/kk 10 093 eli 48 prosenttia työttömistä nuorista. Maaliskuussa 2009 heitä oli jo 14 140 (ka/kk). Tämä ryhmä suurenee taas kesällä, kun uudet vastavalmistuneet astuvat työmarkkinoille. Ylioppilaita oli työttömänä keskimäärin kuukaudessa 12 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita vain 4 % työttömistä alle 25-vuotiaista vuonna 2008. Nyt heidän osuutensa nousee ja nousu on huomattava korkea-asteen osalta erityisesti 25 30-vuotiaiden nuorten aikuisten ryhmässä. Nuoret miehet työelämään -työryhmä on havainnut, että työttömät nuoret tarvitsevat heti työttömyyden alussa henkilökohtaista palvelua, tilanteeseensa paneutumista, tietoa, neuvontaa ja motivointia sekä ennen kaikkea toimenpiteitä, joiden avulla he pääsisivät parantamaan osaamistaan ja valmentautumaan tulevaan työelämään. Nuorten neuvojien tehtävä on neuvotella uusien työnantajien kanssa nuorten työharjoittelusta ja kertoa palkkatukimahdollisuudesta. Henkilökohtaisen palvelun lisäksi tulisi tarjota ryhmäpalveluja, valmentavaa ja ammatillista työvoimakoulutusta sekä räätälöidä harjoittelupaikkoja ja tuettuja työssä oppimisen mahdollisuuksia sekä palkkatukea. Nuorten palveluja tulisikin pystyä priorisoimaan TE-toimistojen asiakastyössä. Erityistä panostusta tultaneen jatkossa tarvitsemaan oppisopimusmalleihin sekä erilaisiin työssäoppimismalleihin. Opetushallinnon puolella tulisi huo- 4
Ministerin vastaus KK 450/2009 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd lehtia koulutustakuun toimivuudesta. Työryhmä tulleekin esittämään lukuisia keinoja nuorten tilanteen huomioimiseksi. Työryhmä jättää esityksensä toukokuun lopussa. Työ- ja elinkeinoministeriö on 13.5.2009 tehdyllä päätöksellä jakanut TE-keskuksille 19 miljoonaa euroa käytettäväksi erityisesti nuorisotyöttömyyden nousun ehkäisemiseen. Lisäksi 19.5.2009 on tehty päätös, jonka mukaan TEkeskusten työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin tarvitsemat määrärahat, noin 60 miljoonaa euroa, pyritään kattamaan ESR-rahoituksella. TEkeskukset voivat käyttää myös näitä määrärahoja tarpeen mukaan nuorisotyöttömyyden hoitamiseen. Täten tarvetta keväällä annettavaan lisätalousarvioon ei ole. Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2009 Työministeri Tarja Cronberg 5
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 450/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Johanna Ojala-Niemelä /sd: Ämnar regeringen öka sina anslag för sysselsättnings-, utbildnings- och specialåtgärder så att arbetslösheten i synnerhet för unga arbetssökande inte tilllåts att förlängas? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I slutet av mars 2009 fanns det cirka 29 000 unga arbetslösa under 25 år (ANM/Sysselsättningsöversikt). Antalet unga arbetslösa hade i mars ökat med 53 procent jämfört med motsvarade tidpunkt föregående år, dvs. med 10 000 unga personer. Enligt Statistikcentralens arbetskraftsundersökning var arbetslöshetsgraden bland personer i åldern 15 24 år 21,6 % i mars 2009. Arbetslöshetsgraden för kvinnor var 14,3 % och för unga män hela 29,4 %. Situationen för unga har under våren övervägts i vid omfattning i en arbetsgrupp som arbets- och näringsministeriet tillsatt. Arbetsgruppen har i uppdrag att reda ut problem kring speciellt unga mäns etablering i arbetslivet och möjligheter att lösa problemen med hjälp av offentlig arbetskraftsservice. Arbetsgruppens mandatperiod går ut 31.5.2009. År 2008 fanns det i mars cirka 7 300 unga arbetslösa per månad som endast hade grundläggande utbildning och i mars 2009 cirka 9 900 unga arbetslösa (i genomsnitt per månad), alltså + 2 600 unga personer. Arbetsgruppen lade märke till att den relativa andelen unga arbetslösa med endast utbildning på grundstadiet under de senaste åren ökat år för år. Under år 2005 fanns det 31 % arbetslösa som enbart slutfört grundskolan, år 2006 var andelen 32 %, 2007 cirka 35 % och 2008 redan 36 % av de arbetslösa som inte fyllt 25 år. Just denna grupp löper den största risken för utslagning i fråga om arbete och utbildning, om tiden utanför arbete och studier förlängs. En annan stor grupp av arbetslösa unga utgörs av dem som avlagt yrkesinriktad examen. Under 2008 var andelen i snitt 10 093 per månad, dvs. 48 procent av de unga arbetslösa. I mars 2009 var de redan 14 140 till antalet (i genomsnitt/månad). Denna grupp växer åter på sommaren, när nya nyutexaminerade personer träder in på arbetsmarknaden. Av de arbetslösa som inte fyllt 25 år var under 2008 i genomsnitt 12 % per månad studenter och endast 4 % av dem personer med högre examen. Nu kommer deras andel att stiga och ökningen är betydlig för det högre stadiets del, i synnerhet för gruppen av unga vuxna i åldern 25 30 år. Arbetsgruppen "Nuoret miehet työelämään" har upptäckt att unga arbetslösa behöver personlig service omedelbart i början av arbetslösheten, att någon sätter sig in i deras situation, information, rådgivning och motivering, samt framför allt åtgärder med hjälp av vilka de kan förbättra sina kunskaper och färdigheter och förbereda sig för det kommande arbetslivet. De unga rådgivarnas uppgift är att med nya arbetsgivare förhandla om arbetspraktik för de unga och informera om möjligheten till lönesubvention. Utöver den individuella servicen bör man erbjuda grupptjänster, förberedande och yrkesinriktad arbetskraftsutbildning samt skräddarsy praktikantplatser och understödda möjligheter till lärande i arbete samt lönesubvention. 6
Ministerns svar KK 450/2009 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd I kundarbetet vid TE-byråerna borde man kunna prioritera tjänster för unga. En särskild satsning torde man i framtiden behöva göra på läroavtalsmodeller samt olika modeller för lärande i arbete. Inom utbildningsförvaltningen borde man se till att utbildningsgarantin fungerar. Arbetsgruppen torde således föreslå ett flertal åtgärder för att uppmärksamma de ungas situation. Arbetsgruppen överlämnar sitt förslag i slutet av maj. Arbets- och näringsministeriet har genom beslut fattat den 13 maj 2009 delat ut 19 miljoner euro till TE-centralerna. Anslaget är i synnerhet avsett att användas i syfte att förhindra att ungdomsarbetslösheten ökar. Dessutom har man den 19.5.2009 träffat ett beslut enligt vilket man strävar till att täcka de anslag som behövs för TEcentralernas arbetskraftspolitiska åtgärder, cirka 60 miljoner euro, med ESF-finansiering. TE-centralerna kan använda även dessa anslag enligt behov för att åtgärda ungdomsarbetslösheten. Därmed föreligger inget behov av en tilläggsbudget under våren. Helsingfors den 28 maj 2009 Arbetsminister Tarja Cronberg 7