KOKKOLAN SAARISTOMATKAILUSELVITYS

KOKKOLAN SAARISTOMATKAILUSELVITYS 15.8.2016 28.2.2017 Kokkolanseudun Kehitys Oy Mari Keiski 0

0

Sisällysluettelo 1. Hankkeen taustat ja lähtökohdat........................ 1 2. Hankkeen tavoitteet................................... 2 3. Merellisen luontomatkailun mahdollisuudet............... 2 3.1 Sauna........................................... 2 3.2 Uinti............................................ 3 3.3 Vesijuoksu....................................... 3 3.4 Veneily.......................................... 3 3.5 Virkistyskalastus................................... 4 3.6 Melonta.......................................... 4 3.7 Sukellus.......................................... 5 3.8 Sup-lautailu....................................... 5 3.9 Surffaus.......................................... 5 3.10 Luonnon antimet; marjastus, sienestys, yrtit ja eräruokailut.. 6 3.11 Luontopolut ja vaellusreiti............................ 6 3.12 Maastopyöräily.................................... 6 3.13 Polkujuoksu....................................... 7 3.14 Lintujen tarkkailu................................... 7 3.15 Geokätköily....................................... 7 3.16 Historian jäljillä.................................... 8 3.17 Ratsastus........................................ 8 3.18 Valokuvaus ja taidemaalaus.......................... 8 3.19 Hiihto............................................ 8 3.20 Avantouinti........................................ 8 3.21 Retkiluistelu....................................... 9 3.22 Lumikenkäily...................................... 9 3.23 Potkukelkkailu..................................... 9 3.24 Tuulilajit jäällä..................................... 10 3.25 Pilkkionginta...................................... 10 3.26 Moottorikelkkailu................................... 10 4. Kohteet.............................................. 11 Rödsön alue 4.1 Perhonjoki......................................... 11 4.2 Hällskäret......................................... 13 4.3 Trullevin venesatama................................ 14 Friisin alue 4.4 Puotiniemi ja Päiväniemi.............................. 14 4.5 Päiväjärvi.......................................... 14 Ruotsalon alue 4.6 Konginkari......................................... 15 4.7 Helluskari.......................................... 15 4.8 Pirskeri............................................ 16 4.9 Rytikari............................................ 16 4.10 Kakkarluoto....................................... 17 4.11 Mustakarin niemi................................... 17 1

Marinkaisten alue 4.12 Hietaperän uimaranta.............................. 18 4.13 Mansikkakari..................................... 18 4.14 Harjukarin lintutorni................................ 19 4.15 Karhin tanssilava.................................. 20 4.16 Lyyssikivi........................................ 20 4.17 Karhin kalasatama................................. 20 4.18 Kallioniemi....................................... 21 Vattajan alue 4.19 Vattajanhietikko................................... 21 4.20 Hakunti.......................................... 23 4.21 Lahdenkrooppi.................................... 25 4.22 Ohtakarin uimaranta................................ 25 4.23 Ohtakarin lintutorni................................. 26 4.24 Ohtakarin sillan tyrskyt.............................. 27 4.25 Ohtakari......................................... 27 4.26 Jussinpauhan laavu ja lintutorni....................... 29 4.27 Maijanaron laavu.................................. 30 4.28 Lohtajan jokisuu................................... 30 4.29 Niemen lomamökit................................. 31 Alaviirteen alue 4.30 Jäneskari........................................ 31 4.31 Alaviirteen Meripaviljonki ja satama.................... 32 Saaret 4.32 Tankar.......................................... 33 4.33 Kallskäret........................................ 35 4.34 Norra Hamnskäret................................. 35 4.35 Remmargrundet................................... 36 4.36 Långskäret....................................... 36 4.37 Repskäret........................................ 37 4.38 Södra Trutklippan.................................. 37 4.39 Östra Trutklippan.................................. 38 4.40 Savipauha....................................... 38 4.41 Poroluodonkari eli Krunni............................ 38 4.42 Poroluoto........................................ 39 4.43 Paskalaaka...................................... 40 4.44 Helluskerinklipit................................... 41 4.45 Helluskeri........................................ 41 Trullevin alue 4.46 Vasikkasaaren leirikeskus........................... 41 4.47 Rastimaja........................................ 41 4.48 Punakalliot....................................... 41 4.49 Valkohieta....................................... 43 4.50 Pirunpelto....................................... 44 4.51 Pienvenesatama ennen Trullevin kalasatamaa.......... 44 4.52 Trullevin kalasatama ja lintutorni...................... 44 0

Öjan alue 4.53 Hickarö......................................... 46 4.54 Tjärun pienvenesatama............................. 47 4.55 Skatörenin kotus.................................. 48 4.56 Öja kyläkeskus, Café Bryggan........................ 49 4.57 Mjosundin pienvenesatama.......................... 51 4.58 Vanha Kokkolan Merivartioasema..................... 51 4.59 Pienvenesatama ennen Vanhaa Kokkolan Merivartioasemaa 52 4.60 Öjan kärjen upeat kalliot ja näköalatorni................ 53 4.61 Vändörenin lintu- ja näköalatorni...................... 54 4.62 Agnissundin pienvenesatama........................ 55 4.63 Kålanviken pienvenesatama......................... 55 4.64 Korvgrävenin kota................................. 55 4.65 Hälso Stenarna................................... 57 4.66 Jääkärietappitupa.................................. 57 4.67 Kalvholmenin autiotupa............................. 57 Laajalahden alue 4.68 Laajalahti........................................ 59 5. Retkeilyreitit.......................................... 60 5.1 Perhonjoen ulkoilureitti............................... 60 5.2 Auringonlaskukallionpolku............................ 63 5.3 Ohtakarin luontopolku............................... 63 5.4 Vatungin luontopolku................................ 64 5.5 Karipolku......................................... 64 5.6 Dyyniluontopolku................................... 66 5.7 Trullevin ulkoilureitti................................. 67 5.8 Laajalahden luontopolku............................. 69 5.9 Knivsundin ulkoilureitti............................... 71 5.10 Öjan saaristopolku................................. 71 5.11 Håkin lenkki...................................... 74 5.12 Tankarin luontopolku............................... 74 6. Pyöräilyreitit......................................... 75 6.1 Marinkaisten pyöräilyreitti............................. 75 6.2 Marinkaisten/Uudenkylän pyöräilyreitti................... 78 6.3 Karhin kulttuuripyöräilyreitti............................ 81 6.4 Lohtajan kirkonkylä-ohtakari kulttuuripyöräilyreitti.......... 84 7. Melontareiti.......................................... 88 8. Tarinoiden saaristo................................... 88 9. Ideailtojen satoa...................................... 89 10. Hankkeen yhteenveto................................. 90 Lähdeluettelo........................................ 92 0

1. HANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Rannikkokaupunki Kokkola tarjoaa kävijöilleen satoja kilometrejä monimuotoista merenrantaa ja kymmeniä käyntikohteena kiinnostavia saaria. Kokkolan saaristomatkailuselvitys hankkeen tarkoituksena oli selvittää, miten saisimme merellisyytemme ja rannikon erityispiirteet paremmin matkailijoiden ja alueen asukkaiden nautittavaksi. Hankkeen aikana oli tarkoitus tehdä kartoitus olemassa olevista kohteista ja palveluntuottajista, sekä ideoida ja herättää ajatuksia mahdollisten uusien kohteiden ja palveluiden synnystä. Saarista matkailullisesti tärkein on majakkasaari Tankar, joka kesäkuukausien säännöllisen laivaliikenteen tukemana tarjoaa ainutlaatuisia päiväretkiä, majoitusmahdollisuuksia ja ravintolapalveluita. Ohtakarin saari ja Vattajan hiekkarannat muodostavat unohtumattoman yhdistelmän, jonka ääreen matkailupalveluilla olisi mahdollisuus vielä kehittyä. Meriluonto ja merellinen kulttuuri yksinkertaisesti meri elämyksenä houkuttelee puoleensa kävijöitä läheltä ja kaukaa. Matkailijoista puhumme, kun kävijä on yli 50 kilometrin päässä kotoa. Paikallisen virkistyskäyttäjän toivomat palvelut ovat kuitenkin samoja kuin matkailijan, ja tässä hankkeessa emme suuresti näitä kahta tärkeää käyttäjäryhmää erottellutkaan. Läheltä kotoakin voi löytyä käymättömiä, unohtumattomia, ainutlaatuisia paikkoja, kunhan vain koemme ne. Tämän hankkeen avulla halusimme tarjota merenrantojen ja saarten matkailu- ja virkistyskäytön kehittämisestä kiinnostuneille toimijoille työrukkasen asioiden yhteen saattamiseksi ja edelleen toteuttamiskelpoisiksi investoinneiksi ja matkailutuotteiksi jalostamiseksi. Ideailloissa olikin tarkoitus ottaa ensimmäisiä askeleita verkostoitumisen ja yhteisten tuotepakettien suunnittelun saralla. Hankkeen jälkeen eri toimijoiden on mahdollista lähteä kehittämään palveluitaan ja tuotteitaan matkailijoiden helposti käytettäviksi yhdessä Kosekin yrityskehittäjien tuen avulla sekä mahdollisissa jatkohankkeissa. Hankkeen toteuttamisaika ja hanketiedot Hanke on esiselvityshanke, joka alkoi 15.8.2016 ja päättyi 28.2.2017. Kehittämishankkeen nimi: Kokkolan saaristomatkailuselvitys Kehittämishankkeen hallinnoija: Kokkolanseudun Kehitys Oy (Kosek) Kehittämishankkeen numero: 21462 1

Rahoittaja: Leader Pirityiset ry. Toteuttamisalue: Kokkolan rannikko Öja-Hickarö ja Perhonjoki-Alaviirre. Keskustan alue ei kuulunut hankkeeseen. 2. HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen aikana pyrittiin kartoittamaan mahdollisimman kattavasti paikat mistä meren rantaan pääsee ja mitä näillä paikoilla on tarjota. Luontopolut, laavut ja muuten näkemisen arvoiset kohteet rannoilta paikannettiin GPS-koordinaateilla ja tarkastettiin niiden kunto ja toimivuus paikan päällä. Erittäin haastavaksi koettiin merelle ja saariin pääsy, johtuen kylläkin myös vuodenajasta, ja näin ollen saariin ei päästy käymään vaan käytämme loppuraportissa eri osapuolilta kerättyä informaatiota. Yksi hankkeen päätavoitteista oli löytää jo olemassa olevat toimijat jotka toimivat merellisyyden parissa ja uusia toimijoita joilla olisi ideoita ja innostusta perustaa merellisyyteen liittyvä yritys. Näiden merellisyyteen liittyvien toimijoiden yhteen saattaminen yhteisiksi yhteistyö- ja idearingeiksi on ehdoton edellytys merellisen matkailun kehittymiselle. Palvelujen rakentaminen toiminnalliseksi vaatii yhteistyötä erityisesti oman alueen muiden matkailuyrittäjien ja palveluntarjoajien kanssa. 3. MERELLISEN LUONTOMATKAILUN MAHDOLLISUUDET Suomi on ollut vuoden 2016 aikana paljon esillä kansainvälisessä mediassa merkittävien tunnustusten ansiosta. Yhtenä, ellei tärkeimpänä, syynä tähän on ollut Suomen upea luonto. Maailman arvostetuimpia matkailuoppaita julkaiseva Lonely Planet valitsi Suomen ainoana maana Euroopassa kolmanneksi parhaaksi matkakohteeksi 2017. Valinnan yhtenä perusteena oli suomalainen luonto, sen monipuolisuus sekä luontokokemusten ympärille rakentuva hyvinvointimatkailu. Tunnustus lisää varmasti Suomen vetovoimaa erityisesti yksilöllisyyttä ja ainutlaatuisia luontoelämyksiä hakevissa kansainvälisissä matkailijoissa, jotka nauttivat erityisesti luonnossa liikkumisesta ja arvostavat Suomen kaltaisia kohteita jossa ympärivuotiset luontokokemukset ovat mahdollisia. Matkailijat odottavat Suomelta nimenomaan luontoon liittyviä kokemuksia, rauhaa ja hiljaisuutta. Suomessa luonto on aina lähellä, vaikka kaupunkien keskustasta käsin. Luontopalvelut on kuitenkin pystyttävä tuotteistamaan ympärivuotisiksi ja helposti saavutettaviksi. Merialueilla matkailun ja virkistyskäytön kehittämisessä korostuvat useimmiten se, miten tarpeet sovitetaan yhteen arvokkaiden maisemien sekä luonto- ja kulttuuriperinnön arvojen kanssa. Hyvinvointimatkailu on uudessa Suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartassa 2025 valittu yhdeksi kehitettäväksi kärkiteemaksi. Suomen vapaa-ajanmatkailun tärkeimpiä vetovoimatekijöitä kansainvälisillä matkailumarkkinoilla ovat luonto, vesi, metsät ja erämaat sekä niiden tarjoamat aktiviteettimahdollisuudet. 3.1 Sauna Suomessa on eniten saunoja maailmassa, virallisia saunoja noin 2 miljoonaa, ja sen lisäksi epävirallisia saunoja miljoona. Sauna kuuluu jokaiseen suomalaiseen lomamökkiin ja 2

käytännössä myös jokaiseen omakotitaloon, usein myös rivitalo- ja kerrostaloasuntoihin. Sauna veden äärellä on ilman muuta se aidoin versio niin kauniina kesäiltana kuin talvipakkasella. Talviseen saunaelämykseen kuuluu entistä useammin myös pulahdus avantoon tai pyörähdys lumihangessa. Suomalaisen saunan kansainvälistymisen ja matkailullisen tuotteistamisen tie on ollut hidas ja markkinointi puutteellista. Suomessa on käynnistetty matkailijoille tarjottavien saunojen sertifiointi ja laatukäsikirjakäytäntö. Suomalaisesta saunasta ollaan rakentamassa hyvinvointituotetta, saaristo- ja vesistöalueet sopivat erittäin hyvin toiminnan tyyssijoiksi. Alueellamme saunoja matkailijoille löytyy ainoastaan vuokramökeiltä, majoituskohteista, uimahallista ja avantouintipaikalta. Uimahallilla on savusauna ja kokeiltu on myös turvesaunaa ja saunajoogaa. Hyvinvointimatkailussa saunan potentiaalia ei ole hyödynnetty vielä ollenkaan riittävästi. Rantasauna merimaisemalla, savusauna ja eri saunomiselämykset olisivat tervetulleet lisät alueemme matkailulle. Saunalautta olisi matkailullisesti myös hyvä tuote, palvelu ajetaan sille rannalle, missä asiakkaita on. 3.2 Uinti Suomen luonnon vesissä riittää uitavaa alaa lähes loputtomasti. 50-66 % suomalaisista harrastaa uintia kesällä ja 15-20 % talvella. Alueemme uimarannat täyttävät EU:n uimaveden puhtaudelle asettamat vaatimukset ja kunnan terveysviranomaiset valvovat veden laatua Valviran ohjeiden mukaan. Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy järjestää luontouintikoulutusta yhteistyössä Suomen Latu ry:n kanssa. Ulkona viileissä vesissä uidessa on muistettava aina turvallisuus ja kramppien vaara. Alueellamme ei ole vielä ollut luontouinti- tai järvihölkkä koulutuksia tai toimijoita, mutta mahdollisuudet alueellamme olisivat hyvät. Harrastajia alueeltamme löytyy paljon. 3.3 Vesijuoksu Vesijuoksu rantautui uimahalleihin kymmenisen vuotta sitten ja viime vuosina yhä enemmän myös ulkovesiin. Vesijuoksussa käytetään vyötäröllä vyötä, joka kannattelee juoksijaa vedessä. Vesijuoksussa ollaan pystyasennossa pää koko ajan pinnalla, jolloin maisemien ihailu onnistuu samalla hyvin. Vyön kanssa pystyy myös edetä omaa tahtiaan ja levähtää välillä. Vesijuoksu ei ole kuitenkaan tarkoitettu uimataidottomille, koska vyö voi aueta. Viileissä ulkovesissä on muistettava aina turvallisuus ja kramppien mahdollisuus. Vesijuoksun harrastajia alueeltamme löytyy jonkin verran, mutta matkailussa tätä eksoottista lajia ei ole vielä hyödynnetty. 3.4 Veneily Vene ja veneellä liikkuminen on Suomessa ilmiö, joka pysyy, vaikka muuttaa muotoaan ajan kanssa. Monista perinteisistä tarveveneistä on kehittynyt matkailu- tai kilpailukäyttöön sopivia versioita. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä kirkkoveneet, jotka ovat suosittuja ryhmien käytössä, ja niillä myös kilpaillaan. Vuokrauksen kehittymistä on jarruttanut lyhyt veneilykausi, suuret pääomakulut ja toimintaa vaikeuttavat ja kuluja aiheuttavat säädökset. Veneilyyn liittyvä yritystoiminta on taloudellisesti merkittävää sekä veneiden valmistuksen 3

että niillä tapahtuvan matkailun ja lukuisten oheispalveluiden osalta ja siksi veneilymahdollisuuksien kaikinpuolinen kehittäminen onkin tärkeää. Alueellamme on pitkä historia veneilykulttuurissa ja paljon veneteollisuutta ja yksityisiä veneitä, mutta matkailun käytössä olevia veneitä on vain muutama (M/s Jenny, Taksivene, Sälgrund). Paljon kiinnostusta venematkailusta löytyy, mutta eri säädökset hankaloittavat uusien toimijoiden syntyä. 3.5 Virkistyskalastus Luonnovarakeskuksen tutkimuksen (2014) mukaan Suomessa on noin 1,6 miljoonaa kalastuksen harrastajaa. Heittovapa- ja vetouisteluvälineillä saatu saalis muodostaa 30 % koko saalismääristä. Suuntaus kuvastaa siirtymistä perinteisestä kotitarvekalastuksesta entistä enemmän elämykselliseen vapaa-ajan harrastukseen. Matkailukalastus, mahdollisuus kalastaa osana lomanviettoa, on ollut vuosikymmeniä tärkeä houkute vuokramökkeilyyn. Pienellä huolenpidolla (esim. mato-onki ja madot) saamme kalastuselämyksen kautta uusia ja toistuvia asiakkuuksia. Ainutlaatuiset elämykset ovatkin usein tärkeämpiä kuin mökin luksustaso, tasokkaita mökkejä ja huviloita on kaikkialla maailmassa. Kalastuspaikkoja löytyy alueeltamme hyvin joista ja saaristosta. Saaristoalueet tuovat suojaa muuten avonaiselle rannikolle ja niiden kalasto on monipuolinen. Harrastajia alueellamme on paljon ja tänne tullaan kalastamaan kauempaakin, mutta matkailualan toimijoita kalastuksen parista ei alueeltamme löydy. Kalastusopaspalveluita tarjoavia toimijoita on Suomessa yli 50, näistä löytyy kattavat tiedot Kalatalouden keskusliiton ylläpitämässä Fishing in Finland portaalissa. Rekisteristä ei löydy yhtään toimijaa alueeltamme. Kalastusmatkailuun veneestä löytyisi alueeltamme kiinnostuneita toimijoita, mutta suunnitelmat kariutuvat useimmiten eri säädöksiin. Kalastusmatkailua rannoilta käsin ja yksinkertaisimmin esim. onkimista voisi silti helposti lisätä matkailussamme yhtenä tarjottavana elämyksenä. 3.6 Melonta Luontomatkailu trendinä kasvattaa myös melonnan suosiota. Kaikkiaan harrastajia arvioidaan olevan Suomessa noin 80 000. Suomen monipuoliset vesistöt ovat ihanteellinen ympäristö melonnalle. Merenrannat ja saaristo aina avomerelle asti ovat vapaasti melottavissa, ja rantautuminen on mahdollista jokamiehenoikeuksien rajoissa. Viimeisin valtakunnallinen melontamatkailustrategia on tehty vuosille 2009 2013 Visit Finlandin toimesta. Vuonna 2014 Visit Finland on tehnyt kattavan Kesän luontoaktiviteettien kehittämisstrategian vuosille 2015 2018, jossa melonta on mukana soft adventure - tarjonnassa. Melontamatkailu on Suomen matkailustrategiassa vuoteen 2020 määritelty yhdeksi kehitettäväksi tuoteteemaksi. Melontamatkailun tärkeimpiä kehittämiskohteita on edistää yritysten verkostoitumista, tuotteistaa kysyntään perustuvia, helposti ostettavia ja saavutettavia palveluja sekä hyödyntää luontoa ja vesistöalueita markkinoinnissa. Melontapalveluja ja -välineitä tarjoavien yrittäjien pienuuden ja hajanaisen sijainnin takia verkostoituminen on ehdoton edellytys melonnan kehittymiselle. Palvelujen rakentaminen 4

toiminnalliseksi vaatii yhteistyötä erityisesti oman alueen muiden matkailuyrittäjien ja palveluntarjoajien kanssa. Esimerkiksi RetkiRent.fi on retkeilyn harrastajien ja ammattilaisten verkossa toimiva yhteisöpalvelu, jossa voi vuokrata, myydä tai vaihtaa retkeilyvarusteita toisten retkeilijöiden kanssa. Palvelun kautta voi laittaa oman kanootin vuokralle tai etsiä itselleen sopivaa vaikka siltä paikkakunnalta, jonne retki suuntautuu. Taustalla on myös ajatus kestävästä luontomatkailusta, vuokraamalla säästää sekä luontoa että rahaa. Outdoorsfinland.fi-retkeilyportaaliin on koottu eri alueilta tarkat melontareittien kuvaukset sekä tiedot niiden varrella sijaitsevista matkailupalveluista, kuten majoituspaikat, nähtävyydet sekä melontapalveluja ja -välineitä tarjoavat yritykset. Reittikuvaukset sisältävät tulostettavat ja painetut reittioppaat, reittitietojen latausmahdollisuuden GPSlaitteisiin sekä älypuhelimiin ladattavan mobiilisovelluksen. Palvelussa ei ole vielä yhtään reittiä alueeltamme. Alueellamme toimii yhdistyksiä jotka vuokraavat välineistöä omille jäsenilleen, mutta ei yhtään toimijaa jolla olisi välinevuokrausta ulkopuolisille. Melontakarttaa alueellemme on saatavissa (7Sillan Saaristo), mutta huonosti mobiiliversioita. Rantautumispaikoista ja niiden varustuksesta löytyy tietoa kokkola.fi sivuilta. Melonnalla olisi hyvät edellytykset kehittyä alueellamme yhtenä matkailuvalttina. 3.7 Sukellus Lähes kaikissa Suomen vesistöissä voi harrastaa sukeltamista. Rannikkomme tarjoaa hylyistä kiinnostuneelle valtavasti kohteita, ja myös kaunista vesiluontoa ihailtavaksi. Suomessa sukeltajille parasta aikaa ovat aikainen kevät ja myöhäinen syksy, sillä silloin vedet ovat kirkkaimmillaan. Sukellus jään alla, on pidemmälle ehtineiden harrastajien keskuudessa suosittua ja tarjoaa ulkomaalaiselle sukelluksen harrastajalle varmasti uudenlaisen eksoottisen kokemuksen. Järjestetyillä sukelluspalveluilla onkin mahdollista laajentaa matkailusesonkia sekä tuotteistaa aivan uudenlaisia kohteita kansainvälisille markkinoille. Paikallinen sukellusseura järjestää koulutusta ja sukellusmatkoja omille jäsenilleen. Sukeltamisen tuominen matkailuun koettiin haastavaksi useiden eri säädösten ja vakuutusten takia. Alueemme sukellusmatkailun mahdollisuuksia selvitetään yhdessä alan harrastajien kanssa. 3.8 Sup-lautailu Sup-lautailu on yksi uusimmista vesilajeista, joka on muutamassa vuodessa kasvattanut suosiotaan ja harrastajamääriä huimasti. Stand Up Paddling eli suomeksi suppailu, on Hawaijilta alkunsa saanut surffauksen kantamuoto. Väline muistuttaa pitkälti surf-lautaa, jota melotaan seisten pitkällä melalla. Laudoilla voi suppailla niin meri-, järvi- kuin jokiolosuhteissa. Koska laudalla seistään, melontalenkistä tekee mielenkiintoisen tavallista kajakki- ja kanoottimelontaa parempi näkyvyys. Lajilla olisi valtavan hyvät potentiaalit alueellamme. 3.9 Surffaus Suomi on surffaajalle huono kotimaa, mutta siltikin harrastajia löytyy. Ohtakarin rannat ovat 5

surffareiden suosimia ja pakettiauton kanssa matkaavia harrastajia tapaa rannalla. Surffaus olisi ehkä yksi erikoisimmista alueemme matkailuvalteista jos joku osaisi sen vain hyödyntää. 3.10 Luonnon antimet; marjastus, sienestys, yrtit ja eräruokailut Suomen luonnossa ja vesistöjen äärellä voi nauttia myös luonnon antimista. Marjojen, sienten ja yrttien keruu kuuluu Suomessa jokamiehenoikeuksiin, mikä monelle ulkomaalaiselle matkailijalle on harvinaista luksusta. Matkailuyritysten järjestämät luontoateriat laavulla tai kodalla ovat erittäin suosittuja ympäri vuoden. Ruoan alkuperä, laatu ja puhtaus kiinnostavat yhä enemmän. Tarinallistamisella on iso rooli ja asiakkaille on osattava kertoa mistä ruoka tulee, miten se kuuluu suomalaiseen ruokaperinteeseen ja miksi se on valittu tarjolle. Puhdas ja lähellä tuotettu ruoka on yksi suurista trendeistä, joka tukee Suomen luontomatkailun tavoitteita. Suomen ensimmäinen ruokamatkailustrategia julkaistiin 2015. Sen tavoitteena on tehdä ruoasta tärkeä, elämyksellinen ja ostettava osa Suomen matkailua, parantaa alan kilpailukykyä ja lisätä toimialan ja toimijoiden yhteistyötä. Suomen Luonto julkaisi keväällä 2015 Villivihannekset-mobiilisovelluksen, joka esittelee lähes 40 ravinnoksi hyödynnettävää villivihannesta Suomen luonnosta. Sovellus kertoo jokaisesta kasvista muun muassa tuntomerkit, kasvupaikan sekä käyttötapoja ja vinkkejä villivihannesten hyödyntämiseen keittiössä. Lähiruoka myös nostetaan yhä useammin yhdeksi alueen matkailun kehittämisen kärjistä. Puhtaista vesistä pyydetty kala on ruokatarjonnan keskeinen ja monimuotoinen raaka-aine. Alueellamme toimii jokunen eräkokki, mutta tätä mahdollisuutta ei ole vielä osattu hyödyntää matkailussa ja eri toimijoiden yhteistyössä tarpeeksi. Lähellä tuotettua ja puhtaita raakaaineita tulisi osata paremmin markkinoida. 3.11 Luontopolut ja vaellusreitit Retkeily tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia: hienoja reitistöjä, upeita maisemia, rikkaita metsiä, aavoja suomaisemia ja kuusimetsän mystisessä tunnelmassa mutkittelevia polkuja. Kokkolassa on kattava verkosto ulkoilureittejä ympärivuotiseen käyttöön ja runsaasti retkeilyä palvelevia taukopaikkoja ja palveluita. Kokkola.fi ulkoilureittisivut palvelevat monipuolisesti kaikkia luonnossa liikkujia. Näillä sivuilla voit tutustua Kokkolan ulkoilureitteihin, retkeilykohteisiin ja palveluihin. Reitit vaihtelevat pituudeltaan, varustetasoltaan ja vaativuudeltaan. Reittien varrella olevista taukopaikoista, lintutorneista ja muista palveluista löydät kuvat ja selostuksen sekä mm. karttalinkin. Löydät tiedot myös liikuntarajoitteisille soveltuvista retkikohteista. Matkailullisesti ulkoilureittejä ei ole vielä osattu hyödyntää. Öjan saaristopolku ja Ohtakarin luontopolut olisivat mitä mainioimpia kohteita myös matkailuryhmille. 3.12 Maastopyöräily Maastopyörän selässä voi viilettää polkuja pitkin luonnossa rauhasta ja maisemista nauttien, mutta silti samalla haastaa itsensä vaihtelevissa maastoissa. Pyöräillen on mahdollista taittaa pidempiä matkoja kuin kävellen, jolloin maisemiin voi tutustua laajemmalla alueella. 6

Perusedellytys maastopyöräilyyn on maastoajoon tarkoitettu leveärenkainen ja mielellään hyvillä jarruilla, jousituksella ja luotettavalla vaihteistolla varustettu pyörä. Kevyt, kestävä ja hyvin säädetty pyörä tekee ajamisesta turvallista ja nautittavaa. Pyöräilykypärä on maastopyöräilijän tärkein lisävaruste. Maastopyöräily on jokamiehenoikeus, mutta luonnonsuojelualueilla sitä voidaan rajoittaa tarvittaessa ja silloin pyöräily onkin yleensä sallittu vain pyöräilyreiteillä. Alueeltamme löytyi yksi maastopyöräilyreitti. Vattajan ja Öjan alueella on runsaasti maastopyöräilyyn soveltuvia polkuja ja teitä, mutta reittejä ei ole merkitty maastoon eikä koottu yleiseen tietoon. Odotettavissa on, että alueeltamme tullaan julkaisemaan maastopyöräharrastajien omia reittiehdotuksia reittijulkaisupalveluissa harrastamisen lisääntyessä. Reittijulkaisu yhdistettynä kokemukseen merenrantamaisemasta on samalla alueen virkistyskäytön mainos, lisäten alueen mielenkiintoa. Parhaimmillaan tämä edistää alueen virkistyskäyttöä ja sen kehittämistä, pahimmillaan alueen rajoituksia ei tiedetä tai niistä ei piitata. Viralliset reittiehdotukset esim. kokkola.fi sivuilla lisäisivät alueen käyttömahdollisuuksia heikentämättä sen luontoarvo. 3.13 Polkujuoksu Juoksuharrastus on Suomessa suositumpaa kuin aikoihin ja yhä useammat suuntaavat lenkkinsä metsäpolulle. Polkujuoksun suosio onkin kasvanut huimasti viime vuosien aikana, josta kertovat muun muassa loppuunmyydyt polkujuoksutapahtumat sekä maastoon sopivien varusteiden kehittäminen. Retkeilyreittejä löytyy helposti, joten jokaiselle juoksun harrastajalle löytyy varmasti oikean mittainen ja vaativuustasoltaan sopiva lenkki kierrettäväksi. Ympäröivä luonto on keskeinen osa polkujuoksua. Vaihtuvat vuodenajat, luonnon eri elämykset, äänet, tuoksut, meluttomuus hoitavat kehon lisäksi mieltä ja saavat lenkin tuntumaan helpommalta. Luonto houkuttelee liikkumaan yhä uudelleen ja uudelleen. Alueellamme on hyvät mahdollisuudet harrastaa polkujuoksu upeissa maisemissa meren rannalla. Harrastajien määrä kasvaa koko ajan ja ainakin Öjassa järjestetään kesällä 2017 polkujuoksu tapahtuma. Matkailullisesti polkujuoksulla ja polkujuoksutapahtumilla on hyvät edellytykset kehittyä alueellamme. 3.14 Lintujen tarkkailu Lintuja voit tarkkailla missä ja milloin vain, yöllä tai päivällä, yksin tai ryhmässä. Välttämättä mitään erikoisvarusteita ei tarvita vaan lintujen pelkkä katselu ja kuuntelu tuottavat jo usein ison elämyksen. Kiikarit ovat suositeltavat, jos haluat nähdä linnut hyvin. Alueellamme on useita hyviä lintutorneja ja paljon alan harrastajia. Alueemme matkailussa ei ole vielä osattu hyödyntää elämystä minkä esim. opastettu aikainen aamu merenrannassa lintutornilla voi tuottaa, mutta toivottavasti tällaiset elämykset saadaan mukaan tarjontaamme. 3.15 Geokätköily Geokätköily on nykyaikaista aarteenetsintää! Siinä etsitään harrastajien mielenkiintoisiin paikkoihin piilottamia geokätköjä gps-laitteen tai kartan avulla. Geokätköilyä harrastetaan kaikkialla maailmassa, ja se sopii kaikenikäisille. Voit löytää aarteen niin kaupungista, metsästä, meren rannasta, saaresta, luonnonsuojelualueelta tai kansallispuiston kätköistä. 7

Retkeen voi yhdistää esimerkiksi eväshetken taukopaikalla, tutustumisen luontoon tai vaikkapa näköalan ihailemisen. Geokätköjä löytyy alueeltamme useita ja harrastajia kätköillä käy läheltä ja kaukaa. Kokkolan Latu on järjestänyt ohjausta geokätköilyyn ja paljon yksittäisiä aarteenetsijöitä alueellamme kulkee, mutta muuten matkailussa ei ole vielä osattu geokätköilyä hyödyntää. 3.16 Historian jäljillä Patikoimalla muinaisille pyyntipaikoille tai historiallisille raunioille retkeilijä pääsee tutustumaan maamme asukkaiden muinaisiin jälkiin retkeilyreittien varsilla tai helposti autollakin saavutettavissa kohteissa. Historiallisiin kohteisiin liittyy tarinoita niin yksittäisten ihmisten ponnisteluista kuin Suomen valtion käännekohdista. Alueemme on täynnä mitä mielenkiintoisimpia historiallisia paikkoja ja tarinoita. Matkailussa on osattu jo jonkin verran hyödyntää näitä erilaisilla kulttuuripyöräilyreiteillä ja opastetuilla kierroksilla, mutta paljon olisi vielä mahdollisuuksia. 3.17 Ratsastus Ratsastus luonnossa tarjoaa laukan hurman tuottamaa jännitystä ja rentouttavaa eläinterapiaa samassa paketissa, ympäri vuoden. Se yhdistää ainutlaatuisella tavalla kosketuksen hevoseen sekä alkuperäiseen luontoon, jotka molemmat tutkitusti vähentävät stressiä. Tauot tai yöpymiset luonnon helmassa kruunaavat elämyksen. Alueellamme on hevostalleja ja paljon ratsastuksen harrastajia, mutta matkailun parissa toimivia toimijoita ei vielä ole. 3.18 Valokuvaus ja taidemaalaus Valokuvauksen voi yhdistää mihin tahansa retkeilyyn luonnossa. Olipa retki lyhyt piipahdus tai viikon vaellus luonnossa, voi kameralla tallentaa luontokokemukset itselleen muistoksi ja ystävilleen iloksi. Kamera kannattaa aina ottaa mukaan luontoon ja ikuistaa ikimuistoiset hetket tai sykähdyttävät maisemat. Luonnosta kuvauskohteet eivät lopu. Paikallisilla yhdistyksillä on ollut luontovalokuvaus- ja taidemaalauskursseja alueellamme, muuta ohjelmana matkailussa näitä ei vielä liioimmin ole ollut. 3.19 Hiihto Hiihto on yksi Suomen perinteisimmistä ja suosituimmista ulkoilulajeista. Hiihto on monipuolinen liikuntalaji, jota harrastaa reilut 800 000 suomalaista. Hiihto on koko perheen ulkoilua, ja pidemmälle hiihtolenkille kannattaakin varustautua eväiden kanssa. Keväthanget tai kuutamohiihto ovat ikimuistoisia elämyksiä. Alueellamme on paljon eritasoisia hoidettuja hiihtolatuja ja meren jää ja rannat houkuttelevat varsinkin keväisin paljon hiihtäjiä. Lumitilanne on rannikolla monesti heikohko ja talviset säät vaihtelevat. Epävarmoista talvista johtuen matkailualan toimijoiden on hyvin hankalaa panostaa hiihtovälineisiin. 3.20 Avantouinti Suomessa on arviolta noin 120 000 avantouinnin harrastajaa. Avantoon mennään joko saunan kanssa tai ilman. Harrastajat uskovat vakaasti lajin terveysvaikutuksiin. 8

Avantouinnin uskotaan laskevan verenpainetta ja parantavan ääreisverenkiertoa. Kylmänsietokyvyn parantuessa monet kertovat pysyvänsä myös terveempänä. Kansainvälisille matkailijoille avantouinti tarjoaa suomalaista eksotiikkaa. Sosiaalisessa mediassa avantouinti videoiden suosio on taattu. Läpi talven sulana pidettäviä virallisia avantouintipaikkoja on Kokkolassa yksi, Palmassa. Monen mökin rannasta löytyy kuitenkin yksityisiä avantoja. Avantouinnilla olisi hyvät mahdollisuudet kehittyä alueellamme matkailullisena ohjelmana. 3.21 Retkiluistelu Retkiluistelija saa jäällä viilettäessään nauttia samanaikaisesti sekä talvisen luonnon hiljaisuudesta ja kauneudesta että vauhdin hurmasta. Retkiluistelu on kasvattanut viime vuosina suosiotaan ja harrastajamäärä on lähes nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Alueesta ja sääolosuhteista riippuen retkiluistelusesonki kestää loka marraskuusta pitkälle huhtikuulle. Lumi ei ole välttämättä este, jos jää sen alla on hyvässä kunnossa, eikä lumipeite ole liian paksu tai kova. Parasta pintaa retkiluistelijalle on uusi jää, joten kauden alku on usein luistelijoiden suosikkiaikaa. Merellä uutta jäätä voi syntyä kauden loppuun saakka. Jäillä liikkumiseen liittyy aina riskejä, mutta oikein varustautuneena ja muutamaa perussääntöä noudattaen retkiluistelua voi harrastaa turvallisesti. Viime vuosina jäätilanne on ollut meren raanoillamme heikohko mikä tekee harrastamisesta haasteellisen. Harrastajia alueeltamme löytyy paljon, mutta ohjattua retkiluistelua välineineen on ainoastaan tarjolla Villa Elbassa. 3.22 Lumikenkäily Suomen Ladun ulkoilubarometrin mukaan vuonna 2012 ulkoilevista suomalaisista 18 % harrastaa lumikenkäilyä. Laji oli samoissa lukemissa avantouinnin kanssa. Lumikenkäilyssä yhdistyvät fyysinen ponnistelu ja talviluonnon hiljaisuus. Laji sopii eri kuntoisille, sillä vauhdin ja maaston voi valita oman kuntonsa mukaan. Lumikengillä pääsee maastoon, metsään ja luonnonrauhaan, ja se on luontoystävällinen laji liikkua talvisissa maisemissa. Lumikengät pitävät myös jäällä, eli talvinen järvenjää tai meri on hyvä paikka lumikenkäilyyn. Alueellamme Villa Elba ja Kokkolan Latu vuokraavat lumikenkiä ja järjestävät tilauksesta ohjattuja lumikenkävaelluksia. Lumikenkäilyä voisi suhteellisen helposti ja edullisesti lisätä alueemme matkailuun jos toimijat vain siitä innostuisivat. 3.23 Potkukelkkailu Luonteva liikkumisympäristö potkukelkoille on järven tai meren jää. Parhaimmillaan potkukelkka on pitkillä matkoilla, joilla kelkkailija etenee helposti nopeammin kuin pystyisi vastaavia matkoja juoksemaan. Potkukelkka kulkee hyvin melko rosoisellakin luonnonjäällä. Potkukelkka kulkee myös lumella, mutta silloin paras alusta on koneellisesti tampattu pohja tai lisäpalat jalaksien alla. Ennen potkukelkan alueellammekin omisti jokainen, mutta nykypäivän lapsista ja nuorista kaikki eivät koskaan ole edes kokeilleet potkukelkkaa. Potkukelkkoja ei ole vuokrattavissa alueellamme nyt laisinkaan. Potkukelkkailusta saisi helposti lisätarjonnan matkailullemme. 9

3.24 Tuulilajit jäällä Leijalajit kasvattavat suosiotaan vauhdilla, ja näyttävän lajin harrastaminen on Suomen olosuhteissa helppoa. Kesällä liikutaan vedessä laudan päällä, talvella taas suksilla, lumilaudalla tai luistimilla. Suomeen leijalautailu (kiteboarding) rantautui 2000-luvun alussa ja tuli jäädäkseen. Lajissa yhdistyvät surffaus, vesi- ja lumilautailu sekä purjehdus, sillä tuuli on leijalautailijan moottori. Talvella jäätynyt meri tarjoaa mainiot harrastusmahdollisuudet. Tuulilajeista talvinen leijahiihto (snowkiting) on viime vuosien nopeimmin kasvava laji ja sen kasvu näyttää jatkuvan. Harrastuspaikkojen runsaus ja lajin edullisuus ovat varmasti yhtenä syynä tähän. Harrastusvälineeksi käyvät hyvin reppuun mahtuva leija naruineen ja ohjauspuomeineen, surffaustrapetsi sekä lasketteluvälineet. Muita tuulilajeja jäällä ovat mm. jääsurffaus siipipurjeella tai leijalla joissa käytetään suksia, lumilautaa, luistimia tai kelkkaa, kitewing-siipipurjehdus, jääpurjehdus (iceboating, icesailing) ja purjelautakelkkailu. Alueellamme näkee lajien harrastajia Ohtakarissa ja Mustakarin edustalla missä olosuhteet ovat otollisimmat. Ohtakarin rannat tunnetaan hyvin harrastajien parissa ja sinne matkustetaan kauempaakin. Alueellamme ei ole vielä yhtään lajien matkailualan toimijaa. 3.25 Pilkkionginta Erityisen eksoottinen elämys on talvinen pilkkionginta, yksi kevättalven suosituimmista jokamiehen harrastuksista. Vaikka pilkkiongintaan on erinomaiset edellytykset kaikkialla Suomessa, sitä ei ole kunnolla onnistuttu tuotteistamaan matkailijoille. Alueellamme on vain muutama toimija jotka tarjoavat tilauksesta pilkkiongintaa. Matkailullisesti tätä olisi helppo lisätä, koska ohjelmapalvelutoimintana se on hyvä ja toimijan sijoitukset välineisiin eivät ole suuria. Useimmissa kohteissa kalapaikoille päästään helposti ilman moottorisoitua kulkuneuvoa. Pilkkiretkeen voidaan yhdistää retkiruokailu ja kahvittelu nuotiolla, ja parhaimmassa tapauksessa myös saaliin valmistus tulilla. Pilkkiretken yhtenä osana voi olla tutustuminen ammattikalastajan talvikalastukseen rysä-, verkko- tai nuottaapajalla, jolloin syntyy varmasti eksoottinen elämyspäivä etenkin ulkomaisille matkailijoille, mutta myös useimmille suomalaisille. 3.26 Moottorikelkkailu Maastoliikenne on nopeasti yleistynyt harrastus. Talvella ajetaan yleensä moottorikelkoilla ja kesäisin mönkijöillä. Maastoliikenteeseen on aina oltava maanomistajan lupa. Jotta harrastajat voisivat ajaa pidempiä matkoja kysymättä lupaa jokaiselta maanomistajalta erikseen, on tehty valmiita moottorikelkkareittejä. Alueellamme on joitakin moottorikelkkareittejä. Moottorikelkkoja ei vuokrata tällä hetkellä alueellamme. Vuokrauksen kehittymistä on jarruttanut lyhyt ja epävarma talvikausi ja suuret pääomakulut. 10

4. KOHTEET Kohteet on paikannettu GPS-koordinaatein aina paikan päällä käyden käyttäen apuna paikannuksessa puhelimelle ladattavaa GPS Status ohjelmaa. Kohdekuvauksissa käytetään kohteen nimen perässä jaottelua A-C millä arvioidaan kohteiden soveltuvuus ja mahdollisuudet matkailuun. A=kohde soveltuu hyvin matkailuun, B=kehittämällä kohde soveltuu hyvin matkailuun, C=ei matkailullista hyötyä. Rödsö / Perhonjoen alueet 4.1 Perhonjoki B Perhonjoen alue on yksi monipuolisimmista ulkoilualueistamme (kalastus, retkeily, melonta, hiihto). Perhonjoen varteen on helppo pääsy autolla esim. Rödsön sillalta (63 52.04 N 23 10.304 E), Pohjanlahdentieltä Perhonjoen sillalta (63 51.240 N 23 13.091 E), Söderbackantieltä, Rimmistä (63 50.472 N 23 14.843 E), Vessistä (63 50.221 N 23 13.893 E), Vitsarlandintieltä (63 49.852 N 23 15.027 E) ja Isokoskentieltä (63 48.714 N 23 16.582 E), (63 47.706 N 23 18.484 E). Joessa harjoitetaan lyhytaikaissäännöstelyä, joten veden virtauksissa ja veden korkeudessa saattaa tapahtua muutoksi mistä johtuen talvisinkaan joen jää ei enää jäädy kunnolla. Perhonjoessa kalastus on luvanvaraista ja lupia myy Kokkolassa ST 1 Shell huoltoasema Vitsari (63 51.104 N 23 12.267 E), HH Sport (63 50.162 N 23 8.266 E), Bigfish M Sällinen ja Cafe 13 Alaveteli. Kalastusalue käsittää Perhonjoen vesialueet, Alavetelin Pappilankoskelta Tastin kylästä mereen, lukuun ottamatta maastoon merkittyjä alueita. Perhonjoki on lohi- ja siikapitoinen vesistö, jossa kalastus läänikohtaisella viehekalastusluvalla yksistään on kielletty. Sallitut pyyntivälineet ovat uistin, perho ja jigit. Kalastus ankkuroidusta veneestä sekä kalastus veneestä Vitsarin ST 1 huoltoaseman merenpuoleisella jokialueella on kielletty. Veneenkäyttökielto ei koske vesialueen osakaskunnan jäseniä. Meritaimenien paluu Perhonjokeen on tuplannut lupamyynnin ja houkutellut kalastajia ympäri Suomen. Innostuneita on kesäisin jo sellainen joukko, että alueella mietitään kalastuksen rajoittamista. Lohikalan saamiseksi Perhonjoelle on tehty töitä 20 vuotta. Perhonjoki on kasvattamassa mainettaan yhdeksi maan parhaimmista taimenjoista. Vuosikymmenten työn tulos näkyy kalamäärissä. Meritaimenia nousee jälleen jokeen kutemaan ja määrät liikkuvat kuudesta kahdeksaan tuhanteen yksilöön vuosittain. Kun kehut joen uudesta maineesta ovat kiirineet ympäri Suomen, samalla ostettujen lupien määrä on vuodessa tuplaantunut. Laaja innostus on tuonut alueen ihmisille ja jokiaktiiveille pienen huolen. Nyt on mietinnässä, että kalastusta pitää rajoittaa. Lohikalan saamiseksi Perhonjoelle taisteltiin kaksikymmentä vuotta. Tumma vesi ja humus ovat haasteita. Paras kalapaikka joessa riippuu vuodenajasta. Alajuoksu on antoisaa aluetta eli Rödsön sillan ja 8-tien sillan välimaastosta kalaa nousee. Syksyllä taas Alaveteli on paras paikka. Liikakalastus vaivaa Alavetelissä ja toisaalta jokisuulla. Toivomus olisi, että kalastettaisiin koko 30 kilometrin matkalta. Kyllä pitkässä joessa on paljon hyviä ottipaikkoja. (Håkan Bystedt Ylen uutisissa 2015) 11

Perhonjoen suualueelle on olemassa tiet molemmin puolin Perhonjokea, mutta tiet ovat yksityisteitä. Perhonjoen kaupunginpuoleinen alue on kuuluisaa aluetta lukuisista pöllöistään ja alueelle tehdäänkin ns. pöllöbongaus retkiä. Perhonjoen Rödsön puoleinen ranta on kovin puskittunut ja vaatisi raivausta, mitä paikalliset asukkaat toivoivatkin. Orreksenpuisto (63 52.176 N 23 10.151 E) sijaitsee joenrannassa vastapäätä Rödsön koulua missä on myös hyvin paikoitustilaa. Puisto on siistissä kunnossa ja sieltä löytyy vesillelaskupaikka, tulisija, penkki, jäteastia ja laituri. Paikka on tunnettu hyvin mm. melojien keskuudessa hyvänä vesillelasku- ja lähtöpaikkana. Vesillelaskupaikka löytyy myös muutaman sadan metrin päästä Rödsön sillalta (63 52.04 N 23 10.304 E). Paikoitustilaa sillan lähettyvillä on huonosti, ainoastaan tien varressa. Rödsön sillan läheiset ranta-alueet ovat kalastajien paljon käyttämät. Perhonjoen ulkoilureitti (13,2 km) kulkee Vitsarin-Lahnakosken välillä vaihtelevissa luonnonkauniissa metsä - ja joenvarsimaisemissa. (lisää reitistä ulkoilureitit kohdassa) Melojille vesillelasku- ja rantautumispaikat löytyvät Lahnakoskelta (63 46.37 N 23 19.92 E), Isokoskelta (63 48.671 N 23 17.34 E), Äijänsaaresta (63 49.97 N 23 15.62 E) sekä Vitsarista ST 1 Shell huoltoaseman takaa (63 51.10 N 23 12.23 E). Perhonjoki soveltuu loistavasti jokimelontaan aina Buldanforsenilta (63 41.94 N 23 22.69 E) n. 1km Kaitforsin voimalaitoksen alapuolelta mereen saakka. Koskien vaikeusluokka on korkean veden aikaan 1-2. Taukopaikat ovat sekä melojille että vaellusretkeilijöille yhteiset. Wc löytyy Kaitforsista, Isokoskelta ja Vitsarin huoltoasemalta. Vessin rautatiesillan nuotiopaikalle ja Isokosken kodalle pääsee myös autolla. Perhonjoki Rödsön sillalta 12

4.2 Hällskäret A Hällskärin laavu (63 55.09 N 23 08.01 E) on loistava retkeilypaikka, joka sijaitsee merenrantakalliolla Hällskärin niemellä. Laavu on kauniiden mäntypuiden lomassa n. 100m merenrannasta. Laavulla on tulisija ja jäteastia. Kalliot merenrannassa ovat upeat ja houkuttelevat kävelemään ja ihailemaan maisemia. Myrskyllä kalliot on hyvä paikka seurata meren voimaa kun aallot iskevät rantaan. Autolla pääsee n. 200m päähän laavusta mihin johtaa tieltä leveä polku. Tienviitta oli puiden oksien peitossa ja paikoitustilaa tienvarressa on huonosti. Hällskärin laavu (kuva yllä) ja merenrannan kalliot (kuva alla) 13

4.3 Möllerin venesatama B Möllerin venesataman (63 54.66 N 23 10.95 E) omistaa Rödsön Osakaskunta. Osakaskunta vuokraa venepaikkoja ja myy kalastuskortteja maanomistajille, kyläläisille ja huvilan-omistajille Rödsössä. Kalastuslupaa tarvitaan kalastamiseen merialueilla Rödsön edessä ja kalastusseuran vesillä Perhonjoessa. Autolla pääsee venesatamaan, mutta muut rantaan menevät tiet ovat yksityisteitä. Möllerin venesatama Friisin alue 4.4 Puotiniemi ja Päiväniemi C Friisintieltä lähtevät merenrantaan vievät tiet Päiväniementie, Lemurintie, Puotiniemenperäntie ja Katajaluodontie vievät ovat kaikki yksityisteitä. Päiväniemessä ja Antinperällä on venesatamat, mutta sinne vievät tiet ovat yksityisteitä. Puotiniemessä sijaitsee myös siirtolapuutarha-alue. 4.5 Päiväjärvi B Friisintieltä menee luontopolku (400m) Päiväjärvelle (63 53.540 N 23 14.537 E). Päiväjärvellä on kota ja laavu, jotka sijaitsevat luonnonkauniilla paikalla kaislikkoisen rannan tuntumassa osittain soistuneen alueen sekä metsämaaston ympyröimänä. Osa pitkospuista odotti kasassa paikoilleen laittamista ja kota kaipaisi siivousta. 14

Päiväjärvi Ruotsalon alue 4.6 Konginkari B Ruotsalosta lähtevä Konginkarin hiekkatie vie Konginkarin (63 54.879 N 23 15.974 E) ja Tuomikarin (63 55.019 N 23 16.207 E) vesillelaskupaikoille ja satamiin. Molemmat satamat sijaitsevat Konginkarissa n. 500m päässä toisistaan. Genius Loci kertoo, että 1700- ja 1800-luvuilla Konginkari oli laivanrakennuspaikka. Tähän aikaan Kokkolaa ympäröivän maaseudun tärkein laivanrakennuspitäjä oli Kälviä ja erityisesti Ruotsalon kylä. Laivanrakennus oli vilkasta varsinkin Jatkojoen suulla. Autolla pääsee rantaan saakka. Tuomikari 15

4.7 Helluskari C Helluskarissa hienot kalliot meren rannassa ja useita mökkejä. Yksityinen omistaja koko alueella ja mökeillä. Mökkejä ei vuokrata ulkopuolisille. Autolla pääsee n. 100m päähän rannasta. 4.8 Pirskeri B Pirskerin leirikeskus (63 56.14 N 23 18.20 E) sijaitsee Ruotsalossa meren rannalla. Alueen omistaa Kokkolan seurakuntayhtymä ja leirikeskuksen varauksia hoitaa Kälviän kirkkoherranvirasto. Pirskeriä vuokraa toiminnalleen paikalliset yhdistykset (Ruotsalon kyläyhdistys, Lions Club Kälviä, Avantouimarit). Hyvä uimaranta. Ranta ei ole kuitenkaan yleinen uimaranta eikä sinne ole järjestetty uinnin valvontaa, joten uiminen tapahtuu omalla vastuulla. Pirskeristä löytyy päärakennuksen lisäksi saunarakennus, grillikatos, uimaranta, lentopallo-, jalkapallo- ja frisbeegolfkentät. Paikka on hyvässä kunnossa ja hienolla paikalla. Jos toiminta saataisiin uudelleen herätettyä kunnolla henkiin, olisi paikalla hyvät mahdollisuudet kehittyä matkailulle. Autolla pääsee rantaan saakka. Pirskeri 4.9 Rytikari B Rytikarin satama ja vesillelaskupaikka (63 54.90 N 23 21.65 E) sijaitsee Ruotsalossa meren rannalla. Rytikari on vanha kala- ja suolasatama sekä laivanrakennuspaikka ja se on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristökohteisiin. Rytikari (ryti = meriruoko) nousi merestä asuttavaksi pikkusaareksi 1700-luvun loppupuolella. Alueella 16

valmistettiin kalastusaluksia ja kookkaampia talonpoikaispurjealuksia, joilla kuljetettiin kalaa, hylkeennahkoja, traania ja turkiksia aina Ruotsiin saakka. Lisääntyvän maa-alan myötä kiviselle harjulle rakennettiin uusia asumuksia sekä kalastajien verkko-, suolaus- ja venevajoja. Mantereeseen kiinni kasvanut saari on ollut myös suosittu kyläläisten vapaa-ajanviettopaikka. Alueella on Kokkolan saariston infotaulu, uimaranta (hiekka), pukukopit, käymälä, satama, vesillelaskupaikka ja venevajoja. Ruotsalon kalastajat myyvät kesäaikana tuoretta kalaa Rytikarilla maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 6. Alueella olisi hyvät mahdollisuudet kehittyä matkailullisesti. Vanhat venevajat ja useat eri tarinat jotka liittyvät paikkaan pitäisi vain saada herätettyä henkiin. Autolla pääsee rantaan saakka. Rytikarin satama 4.10 Kakkarluoto C Kakkarluoto sijaitsee Ruotsalossa ja sinne vie tie merenrantaan saakka. Tie ei ole yksityistie, mutta kaikki tontit meren rannassa ovat yksityisten mökkitontteja. 4.11 Mustakarin niemi B Mustakarin niemi (63 56.131 N 23 22.692 E) sijaitsee meren rannassa Kälviän ja Lohtajan rajalla. Täällä oli 1700-luvulla vilkas laivanrakennuspaikka jossa lähiseudun talonpojat rakensivat laivoja Kokkolan porvareille. Paikkaa hyödynnetään jo pyöräilyreitin yhtenä kohteena. 17

Marinkaisten alue 4.12 Hietaperän uimaranta C Hietaperän uimaranta (63 56.078 N 23 23.482 E) sijaitsee Marinkaisissa Santaperäntien päässä meren rannalla. Uimaranta on pieni ja paikoitustilaa hyvin vähän. Autolla pääsee rantaan saakka. Marinkaisten uimaranta 4.13 Mansikkakari A, B Mansikkakarin vierasvenesatama ja vesillelaskupaikka (63 56.31 N 23 23.78 E) sijaitsee Marinkaisissa n. 1km Vt 8:lta. Mansikkakari on ollut kalastustukikohta ja ajanviettopaikka jo yli sadan vuoden ajan. Nykyinen kalasatama ruopattiin 1970-luvun alussa ja myöhemmin sinne rakennettiin aallonmurtaja ja kalankäsittelyhalli. Mansikkakari on Lohtajan ainoan ammattikalastajan kotisatama. Laituripaikkoja on myös vapaa-ajanveneille. Täällä vietetään Marinkaisten kalajuhlia joka vuosi heinäkuun 1. sunnuntai ja alue on suosittu vapaa-ajan grillaus-, uinti- ja seurustelupaikka. Täältä löytyy vierasvenesatama, vesillelaskupaikka, kalankäsittelyrakennus, wc ja grillikatos. Mansikkakarilta lounaaseen näkyvällä Mustakarin niemellä oli 1700-luvulla vilkas laivanrakennuspaikka jossa lähiseudun talonpojat rakensivat laivoja Kokkolan porvareille. Aluetta hyödynnetään matkailullisesti jo esim. kalajuhlilla mitä voisi markkinoida enemmänkin, mutta lisääkin toimintaa voisi kehittää. Autolla pääsee rantaan saakka. 18

Mansikkakarin vierasvenesatama Marinkaisissa 4.14 Harjukarin lintutorni A, B Harjukarin 2-tasoinen lintutorni (63 56.811 N 23 24.396 E) sijaitsee Marinkaisten kylässä meren rannalla metsän reunassa. Lintutorni on yksi maamme suosituimmista torneista ja aina kärki sijoilla Tornien taistossa. Alueen laaja matala ranta niittyineen ja lieterantoineen sekä laajat peltoaukeat ovat Keski-Pohjanmaan tärkeimpiä lintujen levähdys- ja ruokailupaikkoja. Seudun lintulajisto on erittäin monipuolinen käsittäen varsinkin vesilintuja, kahlaajia ja päiväpetolintuja. Harvinaisista lajeista on lukuisia havaintoja. Tornin läheisyydessä on laavu tulisijalla. Alue kuuluu Natura 2000-alueeseen. Tornille lähtevä polku ja pysäköintialue sijaitsevat Kipponpauhantien varressa mihin tarvittaisiin tienviitta ja opastaulu. Lintutornia ja ammattitaitoisia luonto-oppaita ei ole hyödynnetty vielä matkailussa, mutta suunnitelmia laitettu vireille hankkeen aikana. Autolla pääsee 200m päähän tornista. H Karhin alue 19

4.15 Karhin tanssilava B Karhiin rakennettiin sotien jälkeen tanssilava (63 59.152 N 23 23.356 E), jossa kävi alkuaikoina tunnettujen esiintyjien ja maiseman houkuttelemana nuorisoa koko maakunnasta. Nykyäänkin se on kyläläisten kesäinen juhlakeskus. Tanssilava sijaitsee meren rannassa Lohtajalla Vattajanniemellä kalasataman vieressä puolustusvoimien harjoitusalueen eteläpuolella n. 5km Vt 8:lta. Lava ja lavatanssit ovat vain kyläläisten tiedossa. Laajemmalla markkinoinnilla hyvä kohde matkailullisesti. 4.16 Lyyssikivi B Lyhty- eli lyyssikivi (63 59.124 N 23 23.395 E) sijaitsee Lohtajalla Vattajanniemellä puolustusvoimien harjoitusalueen eteläpuolella n. 5km Vt 8:lta. Kiven päällä poltettiin merkkitulta kalastajille. Lyhtykiven ympäristössä on ollut ennen kalastajien ahdinpuut ja alue on ollut Karhissa kalajuhlien ohjelmapaikka. Alueella on vielä vanhoja kalamökkejä joissa kalastajat asuivat. Kohdetta hyödynnetään jo Karhin kulttuuripyöräilyreitissä, mutta sitä voitaisiin hyödyntää myös matkailullisesti yhtenä kiertoajeluiden kohteena jolloin mukaan tulisivat myös alueen tarinat oppaan kertomana. 4.17 Karhin kalasatama B Karhin kalasatama (63 59.17 N 23 23.10 E) sijaitsee Lohtajalla Vattajanniemellä puolustusvoimien harjoitusalueen eteläpuolella n. 5km Vt 8:lta. Satama on Karhinkylän oma ja sieltä löytyy vierasvenesatama, vesillelaskupaikka, kalankäsittelyhalli ja kota tulisijalla. Autolla pääsee rantaan saakka. Karhin kalasatama 20

4.18 Kallioniemi A, B Kallioniemi (63 59.438 N 23 22.536 E) sijaitsee Lohtajan Karhissa Vattajanniemellä puolustusvoimien harjoitusalueen eteläpuolella n. 5km Vt 8:lta. Alueella on paljon yksityisten mökkejä, mutta myös kaunis kallioalue meren rannalla joka on ns. yhteistä maata ja sinne on vapaa pääsy. Lähes koko Kallioniemen alue on geologisesti ja maisemallisesti arvokas merenrantakallio joka on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi. Kooltaan arvopohja-alue on noin 13 hehtaaria. Niemi on matalaa, lohkorakojen rikkomaa silokalliota. Herman Anttila on hakannut kallion nokalle raamatunlauseen "Tähän asti saat tulla, edemmäksi et. Tässä täytyy ylväiden aaltojesi asettua". Kohdetta hyödynnetään jo Karhin kulttuuripyöräilyreitissä, mutta sitä voisi hyödyntää matkailullisesti yhtenä kiertoajeluiden kohteena jolloin mukaan tulisivat myös alueen tarinat oppaan johdolla. Hyvä retkeilykohde. Autolla pääsee melkein rantaan. Kallioniemen kalliot Lohtajan Karhissa Vattajan ja Ohtakarin alueet Vattajan alue ja Ohtakari valittiin vuoden 2016 retkipaikaksi. Vattajanniemellä levittäytyvä hiekkaranta on kauneudessaan omaa luokkaansa. Maisema on ainutlaatuinen paitsi suomalaisessa merenrantaluonnossa, myös koko Euroopan mittapuulla. 4.19 Vattajanhietikko A, B Vattajanhietikko on Euroopan laajin yhtenäinen hietikkoalue. Avointa, rakentamatonta, yhtenäistä hiekkarantaa on silmän kantamattomiin, yli 15km. Avointa hiekkarantaa reunustaa kauttaaltaan muutamien metrien korkuiset rantavehnien ja ruohojen luonnehtimat 21

dyynivyöhykkeet sekä niiden takaiset variksenmarjavaltaiset nummet. Näiden tuulenpieksemien avoimien luontotyyppien taustalla ovat korkeammat, jo metsittyneet dyynit eli pakat. Näistä korkein, Kommelipakka, kohoaa yli 20m merenpinnan yläpuolelle. Valtaosa hietikkoalueesta lukeutuu eri suojeluohjelmiin, Natura 2000-alueisiin ja FINIBA - linnustokohteisiin, joidenka tavoitteena on turvata arvokkaiden luonto-tyyppien säilyminen edustavina ja elinkelpoisina. Vattajanniemen Natura-alueella esiintyy 14 direktiivissä määriteltyä luontotyyppiä. Niistä seitsemän on hietikkoluontotyyppejä ja kaksi ainoastaan maankohoamisrannikolla esiintyvää luonto- tyyppiä. Vattajalla sijaitsee noin kolmannes kaikista Suomen kiinteistä ruohokasvillisuuden peittämistä dyyneistä. Kaikki hietikkoluontotyypit ovat Suomessa vaarassa hävitä ja siksi meillä on niiden suojelemisesta erityisvastuu. Vielä 1900-luvun alkupuolella kaikki parempikasvuinen maa tarvittiin viljan ja karjan talvirehun kasvattamiseen. Alueen karuilla tuulisilla rannoilla ei ollut juuri muuta käyttöä kuin karjan kesälaitumena. Karja piti hietikkoaluetta avoimena ja ylläpiti näin dyynien kehitysprosesseja. Kalastuksen tarpeisiin rannoille oli rakennettu pieniä kalakämppiä ja verkkovajoja. Laidunnuksen loputtua hietikkoalueiden umpeenkasvu on nopeutunut. Alueiden avoimuutta ylläpitää nykyisin puolustusvoimien harjoitustoiminta. Viime vuosikymmeninä lisääntynyt vapaa-aika ja liikkumisen helppous ovat lisänneet myös alueen virkistyskäyttöä. Dyyni-Life hankkeen avulla (2005 2009) on etsitty luonnonsuojelun, maanpuolustuksen ja virkistyskäytön tarpeiden kannalta parasta mahdollista kokonaisuutta Vattajan ainutlaatuisen ympäristön käytölle. Hankkeen aikana on mm. pyritty ohjaamaan kasvillisuuden ja maaperän kulumista aiheuttavaa toimintaa pois herkimmiltä alueilta. Samalla on korjattu jo syntyneitä luontovaurioita ja ennallistettu ihmistoiminnan heikentämiä luontotyyppejä. Vattajanniemellä sijaitseva Lohtajan ampuna- ja harjoitusalue on ainoa paikka, jossa puolustusvoimat voivat harjoitella lähes kaikilla asejärjestelmillä. Rannikolla niemessä sijaitseva ampuma-alue mahdollistaa riittävän laajan ampumasektorin meren suuntaan ja helposti valvottava saareton merialue turvallisten kovapanosammuntojen järjestämisen. Puolustusvoimat lunasti alueen käyttöönsä 1950-luvun alussa. Puolustusvoimien harjoitustoiminnan ulkopuolisina aikoina virkistyskäyttö on mahdollista erikseen luetellut rajoitukset huomioiden. Tietoja harjoitustoiminnan aikatauluista ja varomääräyksistä saa tuloreittien varrelle sijoitetuista varoilmoitustauluista, radiossa luettavista puolustusvoimien tiedotuksista, tekstitelevisiosta sekä internetistä osoitteesta www.mil.fi. - Luvaton liikkuminen Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella on kielletty ammuntojen aikana. Vaaralliselle alueelle johtavat tieurat on ampumaharjoituksien aikana eristetty puomeilla ja ammunnoista varoittavin kyltein. Punainen lippu tai pimeällä punainen valo sektorivartiotornissa tai rannalla kertoo ammuntojen olevan käynnissä. - Majoitus- ja huoltoalueella liikkuminen on aina luvanvaraista. Raja on merkitty maastoon keltaisilla varoitustauluilla. 22

- Kalsonnokan eteläpuolella sijaitsevalla maalialueelle meneminen on hengenvaarallista ja siksi aina ehdottomasti kielletty. Maalialueen raja on merkitty maastoon keltaisilla varoitustauluilla. Maalialueen läpi ei saa kulkea rantaviivaakaan pitkin. - Kaikkialla ampuma- ja harjoitusalueella saattaa olla räjähtämättömiä ammuksia. Älä koske maastosta löytyviin vieraisiin esineisiin. - Ammuntojen aikana lentokoneiden ja ilmamaalien tähystäminen optisilla laitteilla, kuten kiikarilla, on kielletty silmävauriovaaran vuoksi. - Ohtakarintien ja Kalsonnokan välisellä ranta-alueella on vältettävä liikkumista lintujen pesimäaikaan 20.5. 30.7. Koirat on pidettävä kytkettyinä ympäri vuoden. - Moottoriajoneuvoilla ajo ranta-alueilla ja teiden ulkopuolella on kielletty ilman maanomistajan lupaa. Vattajan hiekkarantaa 4.20 Hakunti A, B Hakuntin alue aloittaa Vattajan hikkadyynit. Hakuntin parkkipaikalle (64 0.169 N 23 23.122 E) pääsee kun Karhintieltä käännytään Ojalantielle. Rannalle ei ole mitään tieviitoitusta, joten se on vaikea löytää. Hakuntissa on upeat hiekkarannat, pukukoppi, wc, pelastusrenkaat ja tulisija (63 0.209 N 23 23.011 E). Hakuntin alueella saa liikkua jokamiehen oikeudella huomioiden Puolustusvoimien ammunnat, niiden varoilmoitukset ja vaara-alueet. Rajoitukset alueella liikkumisessa löytyvät informaatiotauluista teiden varsilla ja puolustusvoimien nettisivuilta. Autolla pääsee n. 200m päähän rannasta. 23

Hakuntin hiekkarantaa Infotauluja on Vattajalle vievillä teillä ja pysäköintipaikoilla mistä on hyvä tarkistaa, onko harjoituksia käynnissä ja missä päin hiekkadyynejä voi milloinkin vapaasti liikkua. 24

4.21 Lahdenkrooppi A, B Lahdenkrooppi (64 1.825 N 23 23.251 E) sijaitsee kutakuinkin Vattajan hiekkadyynien puolessa välissä. Tänne on vaikea löytää jos ei tunne seutua. Vattajantie Lahdenkrooppiin alkaa Lohtajan keskustasta, kirkon pohjoispuolelta. Lahdenkroopissa on upeiden hiekkarantojen lisäksi Puolustusvoimien rakentama näköalatorni, joka soveltuu myös lintujen tarkkailuun, tulisija, pukukopit ja pelastusrenkaat. Täällä voi nähdä myös lampaita laiduntamassa. Kalastusoikeuden haltija on Karhin kalastusseura jolta saa kalastuslupia. Lahdenkroopin alueella saa liikkua jokamiehen oikeudella huomioiden Puolustusvoimien ammunnat, niiden varoilmoitukset ja vaara-alueet. Rajoitukset alueella liikkumisessa löytyvät informaatiotauluista teiden varsilla ja puolustusvoimien nettisivuilta. Autolla pääsee n. 200m päähän rannasta. Lahdenkroopin hiekkarantaa, puolustusvoimien vartiotorni ja lampaita laiduntamassa 4.22 Ohtakarin uimaranta A Ohtakarin uimaranta (64 4.873 N 23 25.317 E) sijaitsee n. 1km ennen Ohtakaria. Uimarannan parkkipaikalla on alueen infotaulut ja kartat. Kesäisin Lohtajan 4H pitää parkkipaikalla jäätelökioskia. Rannalta alkavat Dyyniluontopolku ja Karipolku joista lisää kohdassa retkeilyreitit. Rannalla on myös pukukopit, käymälä, jätehuolto, nuotiopaikka ja lentopalloverkko. Rannalla on osittain myös leveät pitkospuut mikä mahdollistaa lastenrattailla ja pyörätuolilla pääsyn rannalle. 25

Ohtakarin uimarannalle on helppo kulku leveitä pitkospuita pitkin 4.23 Ohtakarin lintutorni A Ohtakarin lintutorni (64 5.01 N 23 24.811 E) sijaitsee merenrannalla juuri ennen Ohtakarin siltaa. Lintutorni on 14m korkea ja sieltä on hyvät näkymät merelle niemenkärjen molemmille puolille sekä Ohtakariin päin. Lintutornin vieressä on myös tulisija. Autolla pääsee lintutornille saakka. Näkymiä Ohtakarin lintutornista 26

4.24 Ohtakarin sillan tyrskyt A Juuri ennen Ohtakariin menevää siltaa, on oikealla puolella ehdoton pysähdys- ja kuvauspaikka Ohtakariin saavuttaessa. Tässä kohtaa aallot lyövät rantaan voimalla ja Ohtakarin kalastajakylä avautuu upeasti meren yli. Alue on suosittu myös surffaajien parissa. Autolla pääsee rantaan saakka. Ohtakarin kalastajakylä 4.25 Ohtakari A, B Pinta-alaltaan noin 30 hehtaarin kokoinen Ohtakarin saari sijaitsee Vattajanniemen edustalla Ohtakarintien päässä, noin 10km Lohtajan kirkonkylältä. Saaren historiaa kalastuspaikkana tunnetaan jopa 1500-luvulta lähtien. Aikoinaan saari tunnettiin nimellä Susisaari tai Iso Susi. Kalastajat asuivat vaatimattomissa karituvissa koko pyyntikauden ja poistuivat ainoastaan pyhiksi, jolloin kyläläiset tulivat saarelle viettämään aikaa. Saari oli tärkeä kalastajien tukikohta ja kalastajia saarella näkee nykyäänkin. Saarelta löytyy noin 50 vapaa-ajan asuntoa joista suurin osa on 1950 1960- tai 1980-luvulla uudelleen rakennettuja tai uudistettuja karitupia. Rakennuksista vanhimmat ovat peräisin 1800- luvun puolivälistä ja 1900-luvun alkupuolelta. 1700-luvulla saari oli reilun kilometrin päässä rannasta, mutta nykyään manner on maankohoamisen myötä lähes kiinni Ohtakarissa. Saarelle vie 1972 rakennettu mantereen ja saaren yhdistävä pengertie ja silta. Saarelta löytyy myös kalastusloisto eli pooki (64 5.385 N 23 24.569 E), kalasatama (64 5.32 N 23 24.36 E), vesillelaskupaikka, huoltorakennus jossa wc- ja suihkutilat, kalastusmuseo, vanha 27

jatulintarha, Sley:n leirikeskus sekä luotsiasema vuodelta 1848 joka nykyään on yksityisen kesämökkinä. Kesällä Ohtakarin parkkipaikan tuntumassa toimii Katiska-grilli. Kalastusmuseo sisältää arvokkaan kokoelman verkkoja ja muita pyyntivälineitä, arvokasta valokuvamateriaalia sekä esineistöä vuosien takaa. Päärakennuksen lisäksi museoalueella on neljä erillistä vanhaa vajaa ja ulkotilassa oleva hylkeenpyyntivene. Lohtajan Kalastajainseuralla oli 90 v-juhlavuosi 2016 ja se vuokraa viihtyisiä Karitupa ja Karikämppä mökkejä saaressa. Muita majoitusmahdollisuuksia Ohtakarissa on Pookinmaja, leirikeskuksen mökit ja yksityisten vuokraamat mökit. Ohtakarin kalajuhlat järjestetään perinteisesti joka kesä. Perimätiedon mukaan, kalajuhlat on järjestetty 1930 luvulta lähtien. Juhlilla valitaan myös joka vuosi Karitummu, joka on ansioitunut työllään Ohtakarin ja Kalastajainseuran hyväksi. Kohde jolla hyvät mahdollisuudet kehittyä matkailullisesti. Autolla pääsee perille saakka. Jatulintarha on suomalaiseen kansanperinteeseen pohjaava nimitys eri puolilla Eurooppaa esiintyvälle kivistä kootulle labyrinttikuviolle eli kiertokäytävälle. Muista labyrinttikuvioista poiketen jatulintarhassa ei yleensä ole umpikujia. Jatulintarhan kehien välissä kulkevaa mutkittelevaa polkua pitkin voi kävellä kuvion reunalta keskustaan. Suuri osa Suomen jatulintarhoista sijaitsevat rannikolla tai saaristossa, lienee keskiaikaisia tai myöhäisempiä, vanhimmat ehkäpä jo esihistorialliselta ajalta. Jatulintarhat ovat saattaneet liittyä johonkin rituaaliin, mutta varmaa tietoa tästä ei ole. Jatulintarhojen tekijöiksi on suomalaisessa kansanperinteessä väitetty jatuli-jättiläisiä. On myös ollut tapana syyttää oudon rakennelman tekijöiksi naapurikylän väkeä, omiin nimiin työtä kun ei ole otettu. Ohtakarin kalastusmuseolla on kerrottavanaan monta tarinaa 28

Ohtakarin karun kauniit kivikot 4.26 Jussinpauhan laavu ja lintutorni A Jussinpauhan laavu ja lintutorni (64 5.385 N 23 24.569 E) sijaitsevat Vatunginjärven rannassa Karipolun varrella. Paikalle pääsee myös polkua pitkin (n. 500m) Ohtakarin tieltä. Ohtakarin tiellä laavuopaskyltti ja pieni paikoitustila. Jussinpauhan laavu Karipolun varrella 29

4.27 Maijanaron laavu C Maijanaron laavu (64 3.251 N 23 28.704 E) sijaitsee Karipolun varrella Rantapalstan- ja Selkäpauhantien risteyksessä mäntymetsän reunassa. Laavulla on nuotiopaikka ja penkit. Laavulle pääsee myös autolla perille saakka Rantapalstan- ja Selkäpauhantietä. Maijanaron laavu Karipolun varrella 4.28 Lohtajan jokisuu B Lohtajan jokisuu (64 3.369 N 23 30.245 E) sijaitsee 4km Lohtajan keskustasta. Jokisuulle käännytään Ohtakarin tieltä ja autolla pääsee perille asti. Jokisuulla on hienoja vanhoja venevajoja, vesillelaskupaikka sekä aivan uudet grillikota, wc ja lintutorni. Jokisuulle on vaikea löytää ilman opasteita mitä sinne ei nyt ole laisinkaan. Muutamilla opaskylteillä paikasta saisi hyvän retkeilykohteen. 30

Lohtajan jokisuu 4.29 Niemen lomamökit B Niemen lomamökit sijaitsevat muutaman kilometrin päässä Lohtajan keskustasta (Niemenperäntie 91A, 64 3.296 N 23 31.243 E) meren rannassa. Alue on ollut aikanaan kaunis, mutta nyt niin paikka kuin mökitkin kaipaavat kovasti siistimistä ja kunnostusta. Mökkejä vuokrataan edelleen kesäisin, mutta toiminta on hiipumaan päin. Alaviirteen alue 4.30 Jäneskari B Jäneskarin (64 2.593 N 23 33.170 E) kautta on Lohtajalle 1800-luvulla tuotu kaljaaseilla tarvikkeita ulkomailta, mm. jauhoja, suolaa ja sokeria. Saareen on rakennettu venevajoja ja sieltä on lähdetty lähisaariin sekä Ohtakarin ja Kallan vesille kalastamaan. Sittemmin Jäneskari on ollut pitkään monien lohtajalaisten uima- ja matonpesupaikka. Autolla pääsee perille asti. 31

4.31 Alaviirteen Meripaviljonki ja satama A, B Alaviirteen Meripaviljonki ja satama (64 2.616 N 23 34.75 E) sijaitsevat merenrannassa 2,5km Vt 8:lta. Alaviirteen kyläyhdistyksen pyörittämä Meripaviljonki on 535m² tanssilava suomalaisessa kulttuurimaisemassa metsän ympyröimänä upealla meri maisemalla. Pusupenkki rantakalliolla odottaa kävijöitään ja tarjoaa loistavan ilta-aurinkonäkymän. Lavalla on tanssittu jo vuodesta 1959 lähtien. Alaviirteen kyläyhdistys pyörittää Meripaviljongilla kahvila- ja baaritoimintaa kesäpäivinä klo 12 22 ja tanssi-iltoina jopa -02 asti. Meripaviljongilla järjestetään myös tansseja, tanssikursseja, kesäteatteria ja muita kutsutilaisuuksia. Alaviirteen satama on AY:n hoitama suojaisa paikka pienveneille. Laituripaikkoja on 48 joista parsipaikkoja 28. Laiturilla on valaistus ja kameravalvonta. Meripaviljongin vessat ovat käytettävissä paviljongin aukioloaikoina ja saariston kartta löytyy kahvilan seinältä. Satamasta löytyy myös vesillelaskupaikka ja grillikatos. Alueella on hyvät mahdollisuudet kehittyä matkailullisesti. Autolla pääsee perille saakka. Alaviirteen Meripaviljonki (kuva yllä) ja satama (kuva alla) 32

Saaret Kokkolan saaristo on laaja merialue sisältäen Kokkolan, Kälviän ja Lohtajan edustan saaristoa. Rannikko on voimakkaasti suuntautunut luoteesta kaakkoon, muodostaen pitkiä niemiä ja syviä lahtia. Alue on rantaluonnoltaan varsin monipuolinen sisältäen erityyppisiä rantoja jokisuistosta ulkosaaristoon. 4.32 Tankar A 1200-luvulla maankohoamisen myötä merestä noussut Tankarin majakkasaari (63 57.0 N 22 51.0 E), Kokkolan merellinen portti, sijaitsee eteläisellä Perämerellä noin 15 km Kokkolan satamasta luoteeseen. Tankar (20,8ha, 900mx500m) on Kokkola-Pietarsaaren välisen saariston pohjoisin metsäinen saari ja se kuuluu Luodon saariston Natura-2000 alueeseen. Saari on vuosisatojen ajan tarjonnut suojaansa rannikon kalastajille ja hylkeenpyytäjille sekä opastanut merenkulkijat turvallisesti Kokkolan satamaan. Merenkulkijoiden oppaaksi rakennettiin kivikummeli, jonka näkyvyyttä lisäsi kummelista esiin pistävien rautatankojen päihin kiinnitetyt tynnyrit. Aiemmin Klippan-nimisenä tunnettu saari sai merimerkkinsä ansiosta nimen Tankokari, josta myöhemmin muotoutui saaren nykyinen nimi Tankar. Vielä nykyäänkin käytössä oleva majakka valmistui 1889. Lyhdyn valokorkeus maasta on 27,5m. Majakka sähköistettiin vuonna 1961 ja se on edelleen yksi Suomen valovoimaisimmista majakoista. Tankarin majakkaan voi tutustua kesäisin majakkapäivinä. Kalastajakylän kalliolla seisoo vuonna 1754 rakennettu Tankarin kirkko. Kirkko rakennettiin, ettei kalastajien tarvitsisi joka sunnuntai kulkea pitkää matkaa mantereelle Kaarlelan kirkkoon pakolliseen jumalanpalvelukseen. Pieni kirkko on ulkomitoiltaan ainoastaan 8,2 x 6,25 m ja valkoista ristiään lukuun ottamatta se muistuttaa ulkoapäin vaatimatonta kalastajamajaa. Kirkossa on tilaa noin sadalle henkilölle. Jokaisella kirkonmiehellä oli oma istumapaikkansa, ja he kaiversivat penkkeihin omat puumerkkinsä. Vanhat kalastajamökit sekä niiden keskellä sijaitsevat kahvila ja vierasmaja muodostavat viehättävän saaristolaiskylän, jota vanha kirkko hallitsee omalta kallioltaan. Hylkeenpyyntimuseo esittelee rannikon vanhaa pyyntikulttuuria ja majakanseutu luotsi- ja majakanvartijaperheiden elämänpiiriä. Ensimmäiset merkit hylkeenpyynnistä Tankarissa ovat peräisin 1330-luvulta. Saarella sijaitsevassa museossa on esillä laaja kokoelma hylkeenpyyntivälineitä. Tankar tarjoaa tunnelmallisen yöpymisen luotsiaseman huoneissa Tankar Innissä, vanhoissa majakkamestarin ja majakkamiesten tuvissa sekä aitoon saaristolaishenkeen kalastajakylän vierasmajassa. Tankarin lintuasema perustettiin vuonna 1972 ja sen toiminnasta vastaa Keski-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen alaisuudessa toimiva erillinen Tankarin lintuasematoimikunta. 33

Aseman päätoimintamuodot ovat lintujen rengastus, lintulaskennat, lintujen muuton seuranta sekä erilaiset tutkimukset. Tankarin saarella pesii 40 lintulajia, joista yleisinä mm. räystäspääsky, pajulintu, tukkakoskelo ja lapintiira. Harvinaisempia pesimälintuja ovat merikihu, meri- ja selkälokki, riekko ja pilkkasiipi. Pesivien lajien ohella Tankarissa voi nähdä merimetsoja ja jopa Kokkolan nimikkolintuja, merikotkia. Yhteensä saarella on tavattu lähes 260 lintulajia. Tankarin saarta kiertää maastoon merkitty 1,5 km pitkä luontopolku, jonka varrella olevista tauluista voi tutustua saaren luonnon elämään syvällisemmin. Saaresta löydät vierasvenesataman, kahvion, kirkon, hylkeenpyyntimuseon, majakan, vanhoja kalastajamökkejä, vanhan luotsiaseman, grillikatoksen, savustusuunit, saunan, uimapaikan, vierasmajan, kummelin, majakanvartioiden talon, majakkamestarin talon ja tyfoonihuoneen. Saaren venesatamaa suojaava aallonmurtaja kätkee sisälleen suojasataman jossa on 15 venepaikkaa, venesataman syväys on 3 metriä. Liikkuminen saarella Kunnioita luontoa ja ympäristöäsi. Älä roskaa ja vältä turhaa melua. Saarella tulee liikkua merkityillä poluilla ja pitkospuureiteillä. Lintujen pesimäaikana 15.4. 31.7. liikkumista saaren pohjoisosan kallioilla tulee välttää. Myös saaren mökkiläisten yksityisyyttä tulee kunnioittaa. Saaristoristeilyt Tankarin majakkasaarelle ja saaristossa tehdään Kokkolan Matkailun toimesta m/s Jennyllä, joka liikennöi aikataulun mukaisesti läpi koko kesän. Risteilyn lähtöpaikkana on Kokkolan Meripuiston terminaali, josta matka saarelle kestää puolitoista tuntia. M/s Jenny on 30m pitkä alus, joka kuljettaa jopa 170 henkeä. 34

4.33 Kallskäret B Kallskäret (63 56.37 N 22 49.32 E) on matala, karu ulkosaari Kokkolasta 20km luoteeseen, Tankarista 1,5km lounaaseen. Keskellä kivikkoista saarta on useita kallioseinämien viereen kivistä koottuja asumusten seinärakenteita. Läpimitta on yleensä muutamia metrejä, useat ovat vierekkäin riveissä. Muutamissa on oviaukon vieressä kivikasa, mahdollinen tulisijan jäännös? Kaikki kivet ovat saaren luontaisia kiviä (tiiltä ei näkyvissä) ja asumusrakenteiden seinämät ovat huolimattomasti ladottuja. Etelän puolella kalliolla on useita verkonkuivaustelineiden tukikivikasoja. (Kulttuuriympäristön tutkimusraportti/arkeologia, Kokkola Öja Långön Kallskäret Arkeologisen kohteen tarkastus 1996) Rannasta voi sukeltaa myös viisimastoisen kuunari m/s Marienborgin hylyn joka ajoi karille 24.9.1924. 4.34 Norra Hamnskäret B Norra Hamnskäretin (63 55.22 N 22 49.0 E) saaren itärannalla on kaupungin omistama alue, jonka käyttöoikeus on vuokrattu Gamlakarleby Segelförening rf:lle. Rannassa on laituri, joka on kaikkien veneilijöiden käytettävissä. Laituriin pääsee myös purjeveneellä. Varustukseen kuuluvat grillikatos ja käymälä. Norra Hamnskäretin pohjoisosa kuuluu Natura 2000-alueeseen. Norra Hamnskäret (kuva kokkola.fi) 35

4.35 Remmargrundet B Remmargrundet (63 54.46 N 22 50.14 E) on vähäpuustoinen, pääosin kallioinen ja louhikkoinen saari Öjan niemen pohjoispuolella. Rantautumispaikka on saaren etelärannalla. Lännenpuoleiset tuulet vaikeuttavat rantautumista. Remmargrundetissa on Skärgårdsrådetin Saaristoneuvoston ylläpitämä autiotupa ja nuotiopaikka. Autiotuvassa on myös yöpymismahdollisuus. Infotaulu kertoo Luodon saariston Natura 2000 alueen luonnosta. Remmargrundet (kuva kokkola.fi) 4.36 Långskäret B Långskäretissä (63 55.09 N 23 8.01 E) melojille ja veneilijöille soveltuva rantautumispaikka on matalassa merenlahdessa saaren länsirannalle rakennetun kivipenkereen kohdalla. Lahteen tulee pohjoisen suunnasta kapea väylä, jonka loppupäässä on jyrkkä käännös vasemmalle. Kiviä on varottava väylän loppupäässä. Pohjoisen- ja lännenpuoleiset tuulet vaikeuttavat rantautumista. Saaren varustukseen kuuluvat grillikatos, laavu, käymälä ja sauna. Saaren pohjoisosa on Kokkolan kaupungin virkistysaluetta. 36

4.37 Repskäret B Repskärin (63 54.40 N 22 53.8 E) luoteisrannalla on luonnonsatamana toimiva lahti. Veneiden kiinnitys on lahden pohjoisrannalla kalliossa oleviin kiinnitystappeihin. Lännen- ja pohjoisenpuoleiset tuulet vaikeuttavat rantautumista. Saarella on grillikatos, käymälä, laavu ja kesäisin jätehuolto. Saari on pääosin kallioinen, sisäosissa louhikoita. Telttailuun soveltuva suojainen alue on aivan lahden perukassa. Avokallioilla saaren pohjoispäässä ja länsirannalla pesii runsas rantalinnusto. Liikkumista on vältettävä lintujen pesimäaikana 15.4. 30.7. näillä alueilla. Saari kuuluu kokonaisuudessaan Natura 2000 alueeseen. Repskäret (kuva kokkola.fi) 4.38 Södra Trutklippan A Södra Trutklippanin (63 54.25 N 23 1.74 E) luoteisrannalla on merenkulkulaitoksen rakentama pieni satama vanhan loiston eteläpuolella. Sisääntulo kapeaa väylää luoteen suunnasta aivan pohjoisen puoleisen kallion vierestä. Pohjoisen- ja lännenpuoleiset tuulet vaikeuttavat rantautumista. Linjaloisto on rakennettu 1890 ja alun perin se oli kahden majakkamaisen loistorakennuksen majakkamaisen loistorakennuksen muodostama linjaloisto. Sataman läheisyydessä sijaitsee Villa Elban ylläpitämä varaustupa johon mahtuu 6-7 yöpyjää. Saari kuuluu Kokkolan saariston Natura 2000 alueeseen. Saaren pohjoisosaa hallitsevat niukkakasvustoiset kalliot, sisäosat ovat vanhahkoa lehtipuustoa. 37

Lintujen pesimäaikana 15.4. 31.7. ei tule liikkua pohjois- ja länsiosan kallioilla eikä eteläosan rantaniityillä. Omalla veneellä saareen matkaamisen lisäksi voi Villa Elbasta tilata kuljetuksen ja/tai järjestettyä ohjelmaa saareen. 4.39 Östra Trutklippan Östra Trutklippanin (63 54.414 N 22 53.254 E) lounaisrannalla sijaitsee Kokkolan Venekerho ry:n venelaituri. Viitoitettu sisääntuloväylä on etelän suunnasta saaressa olevia linjatauluja kohti. Satamassa on ulkolaituri poijukiinnityksin ja satama-altaan laituriin kiinnittyminen tapahtuu kyljittäin. Altaan syvyys on noin metri, pohjakivikkoja on varottava. Venekerhon jäsenilleen ylläpitämiä ja käytössä olevia palveluita ovat sauna, grillikatos ym. rakenteet. Lintujen pesimäaika 15.4. 31.7. pitää huomioida rannoilla liikkuessa. Östra Trutklippan (kuva kokkola.fi) 4.40 Savipauha Savipauha (63 56.52 N 23 4.68 E) 4.41 Poroluodonkari eli Krunni B Poroluodonkari (63 56.31 N 23 23.78 E), joka tunnetaan myös Krunni nimellä, sijaitsee ulkosaaristossa, jolloin varsinaisia suojapaikkoja on matkan aikana tarjolla vähän. Lou- 38

naistuulella veneen laitaan osuvat koko Perämeren aallot. Krunnin satama sijaitsee saaren eteläpäässä, jonne helpoin reitti lähestyä on itäpuolelta. Eteläpuolelta saavuttaessa ovat väylämerkit paikallaan, mutta tuulensuunnan vuoksi tulee taito-tason mukaan päättää sataman sisääntulosta. Lähialueen asukkaiden Krunniksi kutsuma saari on ollut vuosisatoja kalastajien tukikohta. Krunni mainittiin kälviäläisten silakanpyyntipaikkana jo 1550-luvulla. Muistitiedon mukaan saaren ensimmäinen asukas oli alaveteliläinen Kriiko-niminen kalastaja, joka rakensi kalatupansa saaren länsirannalle. Asuinpaikan muistona seisoo yhä Kriikon kivi. Saaren pohjoispuolella ovat 1700-luvulta periytyvä kalastusloisto eli Lyysi ja vanha kivikummeli jotka rakennettiin kalastajien turvallisuutta lisäämään. Pimeinä öinä valo johdatti kalastajat kareilleen ja sen mukana suunnistettiin verkonlaskupaikoille. 4.42 Poroluoto B Poroluoto (63 57.22 N 23 11.95 E) on Kokkolan merialueen suurin saari. Rantautumispaikka sijaitsee saaren pohjoispäässä. Luoteen suunnasta läheltä matalan lahden itärantaa tuleva veneväylä on merkitty väylätauluilla, rantautuminen aallonmurtajan taakse. Pohjoisenpuoleiset tuulet vaikeuttavat rantautumista. Saarella on autiotupa, sauna, käymälä, tulentekopaikka ja telttailumahdollisuus. Poroluoto kuuluu Natura 2000 alueeseen ja on pääosin luonnonsuojelualuetta. Lintujen pesimäaika 15.4. 31.7. pitää huomioida saarella liikkuessa. Kokkolan Latu järjestää hiihtoretkiä Poroluotoon talvisin jäiden salliessa. Poroluoto (kuva kokkola.fi) 39

4.43 Paskalaaka B Paskalaakaa (63 57.175 N 23 15.429 E) on tunnelmallinen saari, joka sijaitsee Kälviän Pirskerin edustalla. Pahaenteisestä nimestään huolimatta saari omaa hienon ja tapahtumarikkaan historian. Aikoinaan saari tarjosi kalastajille yöpymis- ja suojapaikan läheltä mannerta. Kalastajainseura rakensi Paskalaakaan kesällä 1939 tanssilavan. Sotaaikana tanssilupien saaminen oli vaikeaa, joten ensimmäisiä juhannustansseja päästiin pyörähtelemään sotien jälkeen. Paskalaakaan saapui runsaasti lähikylien nuorisoa. Tervalle tuoksuvat veneet karahtivat rantakivikoille toinen toisensa jälkeen. Näky oli varmasti hieno, kun kaikista ilmansuunnista Paskalaakaa lähestyi lukuisia täyteen lastattuja venekuntia. Paskalaakan tanssit hiljenivät hetkeksi, mutta 1960-luvun lopulta aina 1990-luvun alkuun vietettiin todellista Paskalaakan kulta-aikaa. Tanssit saavuttivat kärpäspaperin lailla puoleensa vetävän maineen tapahtumana, johon mökkiläiset läheltä ja kauempaa halusivat osallistua. Paskalaakassa on aito orkesteri pitänyt huolen tanssitahdeista. Monenlaista taitavaa laulajaa ja soittajaa on ollut kokoonpanossa, mutta yksi asia on ollut muuttumaton. Paskalaakassa soittava orkesteri on aina ollut nimeltään Meren hurjat. Hurjimpina vuosina Paskalaaka tavoitti yli 200 tanssijaa. Veneet laitettiin parkkiin perätysten, sillä suojaisat rantapaikat saattoivat täyttyä nopeasti. Mistä sitten juontaa saaren siveettömältä kuulostava nimi? Vastaus saattaa juontaa kirkuviin siivellisiin ystäviimme, jotka jätöksillään ovat värittäneet Paskalaakan kallioita ja kiviä. Toinen vaihtoehto voisi olla, että saari on ollut kalastajien helpotus niin sanotussa suuremmassa hädässä. Ruotsalon kyläyhdistys kunnosti Paskalaakan tanssilavan vuonna 2009, joten Paskalaakan perinnetanssit saavat jatkoa. (Sanna-Maija Kauppi) Paskalaakan tanssilava 40

4.44 Helluskerinklipit Helluskerinklipit (63 56.92 N 23 16.09 E) 4.45 Helluskeri Helluskeri (63 56.723 N 23 16.609 E) Trullevin alue Trullevi on merestä noussut n. 5km pitkä ja kapea niemenkärki joka sijaitsee kaupungin pohjoispuolella. 4.46 Vasikkasaaren leirikeskus A Vasikkasaaren leirikeskus (63 52.626 N 23 8.235 E) sijaitsee n. 5km päässä Kokkolan keskustasta meren rannalla, Trullevintien varressa. Vasikkasaari on seurakuntayhtymän leirikeskuksista ainoana ympärivuotisessa käytössä. Leirikeskuksessa järjestetään koulujen loma aikoina seurakuntien omaa toimintaa, mutta muina aikoina paikka soveltuu erinomaisesti myös erilaisten juhlien, kuten häiden ja syntymäpäivien sekä koulutusten ja saunailtojen pitopaikaksi. Päärakennuksen majoitustiloissa mahtuu yöpymään 38hlö. Kesäisin käytössä on lisäksi kuusi 8hh mökkiä. Päärakennuksessa on Sali, ruokailutila, keittiö ja luokkatila. Rannassa sijaitsee saunarakennus missä on erilliset saunatilat miehille ja naisille sekä takkahuone. Pihapiirissä on myös grillipaikka. 4.47 Rastimaja A, B Kokkolan Ladun omistama hiihtomaja eli Rastimaja (63 53.490 N 23 6.989 E) sijaitsee Trullevin ulkoilureitin varrella. Maja on auki hiihtokaudella viikonloppuisin sää- ja latuvarauksella ja silloin majalla on tarjolla kahvia ja pullaa. Pihasta löytyy myös kota omia eväitä varten, käymälä, jäteastia ja infotaulu karttoineen. Majalle on autotie perille asti, mutta talvisin jäiden salliessa majalle pääsee myös jäiden yli Santahaka-Harriniemen ulkoilualueilta. Rantautumispaikka löytyy n. 100m Rastimajalta itään kalliorannalla. 4.48 Punakalliot A Punakalliot (63 53.474 N 23 6.27 E) ovat Trullevinniemessä sijaitsevat vanhat merimerkkikalliot, joiden luona on ollut aikanaan laivojen eristyspaikka kulkutautien varalta. Laakeihin kallioihin on hakattu runsaasti nimikirjaimia ja vuosilukuja. Nykyään Punakalliot ovat suosittu ja kaunis uimapaikka johon on hyvät viitoitukset Trullevin tieltä. Paikoitusalueelta menee n. 200m pitkä polku kallioille ja merenrantaan. Punakallioilla on pukukopit, käymälä ja kesäisin myös pelastusrengas. Pysäköintialueella on infotaulu Trullevin ulkoilureitistä. 41

Punakalliot Punakallioiden nuotiopaikka 42

4.49 Valkohieta A Valkohieta (63 54.537 N 23 4.977 E) uimaranta sijaitsee Trullevin tiellä n. 2,3km Punakallioilta. Valkohietalle on hyvät opasteet Trullevintieltä ja pysäköintialueella on infotaulu Trullevin ulkoilureitistä. Pysäköintialueelta johtaa polku merenrantaan jossa on pukukopit, käymälä, laavu ja tulentekopaikka sekä kesäisin pelastusrengas. Valkohietan hiekka on erittäin vaaleaa ja hienojakoista. Valkohieta Valkohietan laavu ja nuotiopaikka 43

4.50 Pirunpelto A Luotaantyöntäviä, mutta samalla myös jylhiä ja komeita. Näin kuvaillaan muinaisrantoja, jotka tunnetaan myös nimillä kivijata ja kansan suussa pirunpelto. Muinaisrannat ovat syntyneet merivirtausten ja rantavoimien eli aallokon ja talvisten jäiden työnnön tuloksena. Aallokko ja erityisesti tyrskyt kuljettavat ja kasaavat irrottamaansa maa-aineista voimakkaasti. Trullevin 1500-vuotta vanhalla pirunpellolla (63 54.682 N 23 05.112 E) on pituutta pisimmillään noin 150-200 metriä ja se on noin viisikymmentä metriä leveä. (KP24/Maria Storen haastattelussa Miika Paalijärvi, Geologian tutkimuskeskus) 4.51 Pienvenesatama juuri ennen Trullevin kalasatamaa C Juuri ennen kuin saavutaan Trullevin kalasatamaan, on tien vieressä meren rannassa pienvenesatama (63 54.718 N 23 4.732 E). Veneitä on useampi kiinnityksessä ja kyltti missä veneiden säilytys ilman lupaa kielletään, mutta selvittelyistä huolimatta ei selviä, kuka satamaa hallinnoi. Satamassa on myös veneenlaskupaikka. Pienvenesatama juuri ennen Trullevia 4.52 Trullevin kalasatama ja lintutorni A, B Trullevin niemen kärjestä löytyy Trullevin kalasatama ja lintutorni. Kalastajien veneitä näkee vielä useita satamassa, mutta huonosta kalatilanteesta johtuen ammattikalastajia on jäljellä enää yksi. Kalaa ei Trullevissa ole myyty säännöllisesti enää useampaan vuoteen, vaikkakin Trullevintien päässä edelleen kalakaupasta ilmoittava kyltti onkin. Satunnaisesti kalaa voi edelleen Trullevin kalastajilta suoraan ostaa kun saalista on saatu. Satamassa on kalankäsittelyhallin lisäksi, veneenlaskupaikka, käymälä ja nuotiopaikka. 44

Trullevin lintutorni sijaitsee aallonmurtajalla Trullevinniemen kärjessä. Tornista aukeaa hyvä näkymä avomerelle ja sieltä voi seurata keväisin ja syksyisin merilintujen muuttoa. Alue pysyy sulana myöhäissyksyyn ja sulaa aikaisin keväällä, mikä pidentää merilintujen tarkkailujaksoa lähes ympärivuotiseksi. Trullevin ulkoilureitti kulkee tornille saakka. Trullevin kalasatama (kuva yllä) ja Trullevin lintutorni (kuva alla) 45

Öjan alue Öjan alue on saaristoa parhaimmillaan. Rantatiellä itsessään on jo siltaa toisensa jälkeen ja kaikki sivuille kääntyvät tiet johtavat aina johonkin kohtaan veden ääreen. Öjan alueen rantatontit ovat hyvin pitkälle yksityisten omistuksessa ja siitä johtuen myös useimmat tiet ovat yksityisiä. Autolla ei näitä kaikkia pieniä teitä pääse siis kiertämään, mutta varsinkin maastopyöräilyyn tiet ja maisemat ovat mitä parhaimmat. 4.53 Hickarö B Hickarön kalastuslaituri (63 49.07 N 22 58.74 E) sijaitsee Rantatiellä Vattunginsillan jälkeen juuri ennen entistä rantamotellia Öjanjärven rannalla. Kalastuslaituri soveltuu myös liikuntarajoitteisille. Toisella puolen tietä on iso paikoitustila jossa on jo vanhentuneita infotauluja, nuotiopaikka, veneenlaskupaikka ja käymälä. Levähdyspaikka Rantatien varressa on suosittu sekä helposti havaittava pysähdyspaikka, joka varsinkin kesäisin on vilkas kalastus ja vesillelaskupaikka. Olisi erittäin tärkeää, että infotaulut olisivat ajan tasalla. Vattunginsillalta merelle päin 46

Vattunginsillan levähdyspaikan vanhentuneet infotaulut 4.54 Tjärun pienvenesatama C Tjärun pienvenesatamaan (63 47.563 N 22 53.438 E) käännytään Rantatieltä Tjäruntielle ja sieltä Hemängintielle. Satama on yksityisten omistama. Satamassa on venepaikkoja, veneenlaskupaikka ja jäteastiat. Tjärun pienvenesatama Öjassa 47

4.55 Skatörenin kotus A Skatörenin kotus (63 46.517 N 22 55.994 E) sijaitsee Öjassa Jåksholmsfjärdenin länsirannalla. Kotukselle vievän tien loppuosa on erittäin huonossa kunnossa. Tieltä on vielä n. 500m pitkä polku kotukselle. Hirvikärpäsiä ja hyttysiä oli syksystä paljon. Kotus on kauniilla paikalla järven rannassa, mutta muuten tiheän metsikön ympyröimä. Kotuksessa on tulentekopaikka ja laverit yöpymistä varten. Pihapiirissä on myös nuotiopaikka ja käymälä. Veneilyreitti kulkee rantautumispaikan vierestä ja kotus on moottorikelkkareitin varrella. Skatörenin kotus (kuva yllä) ja sen upeat maisemat (kuva alla) 48

4.56 Öja Kyläkeskus, Café Bryggan A Öja Kyläkeskus tunnetaan paremmin Café Bryggan nimellä tai pelkästään Bryggan (63 50.14 N 22 54.08 E). Bryggan on vanha kalastajakylä Öjassa upealla paikalla meren rannassa. Vanhaa kalastajakylän tunnelmaa luovat rannan laiturissa olevat vanhat venevajat. Rannassa sijaitseva kylätalo on ympärivuotisessa käytössä kahvilana ja tilausruokapaikkana sekä erilaisten juhlien, tapahtumien ja tyhypäivien pitopaikkana. Kylätalolta aukeaa koko seinän kokoinen ikkuna suoraan merelle, joten maisemat ovat upeat myös sisätiloista. Kesäisin rannan laiturissa toimii myös kesäkahvila ja yhdessä venevajoista on mahdollista järjestää tilauksesta ruokailuja ryhmille (max. 25hlö). Bryggan on suosittu kesäkahvilapaikka ja juhannusjuhlaa juhannussalkoineen käydään ihailemassa kauempaakin. Kokkolan keskustasta kulkee hyvä pyörätie Rantatien vartta ja Brygganin lenkki onkin monen pyöräilijän vakio reittejä. Rannasta löytyy vierasvenesatama, veneenlaskupaikka, kalastusmuseo, uimaranta, uimahyppytorni, pelastusrengas, pukukopit, beach volley kenttä, grillikatos, nuotiopaikka, jätehuolto ja käymälä. Kylätalon naapurissa on Öjan koulu. Autolla pääsee rantaan saakka. Öjan kyläkekskus ja Café Bryggan 49

Öjan kyläkeskus mereltä päin Öjan uimaranta on yksi Kokkolan suosituimmista. Sieltä löytyy mm. hyppytorni ja kesäisin järjestetään uimakoulu. 50

4.57 Mjosundin pienvenesatama C Mjosundin pienvenesatama (63 50.773 N 22 56.659 E) sijaitsee upealla paikalla suojaisassa Mjosundinlahdessa. Satamaa vastapäätä lahden toisella puolen avautuvat upeat kalliot suoraan ylös merestä. Satamassa on veneenlaskupaikka ja venepaikkoja 34. Satama on yksityisten omistama. Öjan saaristopolku kulkee sataman ohitse. Mjosundin pienvenesatama 4.58 Vanha Kokkolan Merivartioasema B Vanha Kokkolan Merivartioasema (63 53.38 N 22 54.08 E) sijaitsee Öjassa kalliolla meren rannassa ja sieltä avautuvat mitä kauneimmat maisemat merelle. Merivartioasema myytiin yksityiselle yritykselle 2015 jolla on tarkoituksena tulevaisuudessa kehittää alueelle vapaaajan- ja matkailualan palveluita. Alue on suljettu ja sinne ei ole pääsyä. Maisemaa ylhäältä tornista Vanhalta Kokkolan Merivartioasemalta 51

Vanha Kokkolan Merivartioasema Öjassa Maisemaa ylhäältä tornista Vanhalta Kokkolan Merivartioasemalta 4.59 Pienvenesatama ennen vanhaa merivartioasemaa C Juuri ennen kuin saavutaan vanhalle merivartioasemalle, on tien vieressä veneenlaskupaikka ja veneitä kiinnityksessä. Paikalla ei ole mitään kylttejä ym. mikä kertoisi omistuksesta eikä satamasta löydy mistään mitään tietoja. Selvittelyistä huolimatta, ei pienvenesataman omistusoikeus ratkennut. 52

4.60 Öjan kärjen upeat kalliot ja näköalatorni A Siksundintien risteää saaristopolku jota seuraten pääsee Öjan kärjessä sijaitseville kallioille (63 53.793 N 22 54.793 E) ja näköalatornille (63 53.425 N 22 55.351 E). Siksundintie on yksityinen jolloin auton joutuu jättämään kauemmaksi Kåtöntielle. Pyörällä pääsee saaristopolulle saakka. Vaikkei autolla pääse perille asti, kannattaa vaellus näille upeille kallioille ja näköalatornille. Näköalatornille kiipeäminen on jyrkkiä portaita pitkin haastava, mutta ylös pääseminen palkitaan upealla näkymällä merelle. Merestä nousevat kalliot houkuttelevat istumaan ja vain nauttimaan luonnosta ja tähyilemään merelle missä merikotkakin kiitää. Öjan saaristopolku kulkee sekä kallioiden että näköalatornin kautta. Upeat maisemat näköalatornista (kuva yllä) ja värikkäät kalliot (kuva alla) 53

Näköalatorniin johtaa jyrkät rappuset Upeat kalliot 4.61 Vändörenin lintu- ja näköalatorni A Vändörenin lintu- ja näköalatorni (63 53.497 N 22 53.463 E) sijaitsee kallion päällä Öjan saaristopolun varrella. Tornille pääsee myös Vändörsintieltä kohdasta missä saaristopolku ylittää tien. Vändörsintie on yksityistie mihin maastopyörällä pääsee, mutta auton joutuu jättämään Kåtöntielle. Torni on erittäin korkea (12m) ja sinne vievillä jyrkillä portailla on osittain kaide ja sekin vain toisella puolella. Tornin alhaalla on kyltti, missä varoitetaan, että kiipeäminen on omalla vastuulla. Öjan kyläyhdistyksen kanssa onkin jo keskusteltu, jos kaiteen voisi laittaa molemmille puolille ja koko matkalle. Maisemat ovat upeat jos uskaltaa vain kiivetä ylös saakka. Tornin vieressä kalliolla on myös hyvä levähdyspenkki ja viitoitukset matkoineen saaristopolun eri kohteisiin. Öjan saaristopolku kulkee tornin kautta. 54

Vändörenin lintu- ja näköalatorni Öjassa Saaristopolun viitoituksia lintutornilla 4.62 Agnissundin pienvenesatama C Agnissundin pienvenesatama (63 53.419 N 22 52.029 E) sijaitsee Öjassa Aggnissundintien päässä meren rannassa. Satamasta löytyy veneenlaskupaikka ja useita veneen kiinnityspaikkoja. Satama on yksityisten omistama. 4.63 Kålanviken pienvenesatama C Kålanviken pienvenesatama (63 53.52 N 22 51.0 E) sijaitsee Öjassa Kålanvikintien päässä meren rannassa. Satamasta löytyy veneenlaskupaikka ja useita veneen kiinnityspaikkoja. Satama on yksityisten omistama. 4.64 Korvgrävenin kota A Korvgrävenin kota (63 52.005 N 22 55.76 E) sijaitsee Öjan saaristopolun varressa Korvgrävenin rannassa. Kodassa on tulisija ja penkit. Kodan vieressä on metsästysmaja johon ryhmät voivat tilata taukoruokailun Öja Kyläyhdistykseltä. Korvgrävintie vie perille saakka. 55

Agnissundin pienvenesatama Öjassa Kålanviken pienvenesatama Öjassa Korvgrävenin kota 56

4.65 Hälso Stenarna A Öjan saaristopolun varrella törmää valtaviin siirtolohkareisiin ja opaskylttiin Hälso Stenarna (Terveys Kivet). Paikanpäällä ei ole mitään tarinaa, mistä kivet ovat saaneet nimensä. Öjan Kyläyhdistyksen kanssa juteltuani selvisi, että kivet ovat saaneet nimensä kivien vieressä kasvavista terveyteen vaikuttavista yrteistä ja kasveista. Kyläyhdistys suunnittelee reitin parantamista ja samalla myös tarinallisia opaskylttejä laitettaisiin. Siirtolohkareet ovat myös kiipeilijöiden suosiossa. Hälso Stenarna Terveys Kivet 4.66 Jääkärietappitupa A Jääkärietappitupa (63 52.793 N 22 53.425 E) sijaitsee Öjan Saaristopolun varrella Bergöflagan rannalla. Tupa on historiallinen nähtävyys ja sen omistaa Karlebynejdens försvargille rf., josta voi tiedustella opastuksia, muuten tupa on lukittu. Pihapiirissä on muistomerkki, käymälä, tulisija ja kaivo. Tuvan seinällä infotaulut tuvasta ja alueesta. Pihapiirissä myös kyltti Frihetsstigen (Rauhanpolku), mutta tästä ei ole paikanpäällä mitään lisätietoja. Alue kuuluu Natura 2000-alueeseen. 4.67 Kalvholmenin autiotupa A Kalvholmenin autiotupa, Wiljamsro, (63 51.935 N 22 53.629 E) sijaitsee Öjan Saaristopolun varrella Fingersöflagan rannalla. Fingersöflagan-kluuvijärvi kuuluu Kåtölandetin suot Natura 2000-alueeseen. 57

Jääkärietappitupa Kalvholmenin autiotupa 58

Laajalahden alue 4.68 Laajalahti A Laajalahden ulkoilualue (63 47.973 N 23 1.071 E) 10km keskustasta Öjanjärven rannalla on Kokkolan suosituimpia virkistysalueita. Laajalahti on entinen merenlahti, joka padottiin Öjanjärveksi vuonna 1969. Upeat hiekkadyynit ja matala laajalle levittäytyvä uimaranta ovat kesäisin kovassa käytössä, mutta alue sopii myös hyvin ympärivuotiseen ulkoiluun. Pysäköintialueelta lähtee 3,5km luontopolku joka kulkee rantalehdossa sekä pitkospuita pitkin rantahietikolla. Luontopolun varrella on tietoa alueen luonnosta, kaksi lintutornia ja lintupiilo, katselulava sekä nuotiopaikka. Pitkospuut vaatisivat reitillä jo uusimista ja matkalla onkin varoittava kyltti huonoista pitkospuista. Talvisin lumitilanteen salliessa Laajalahdessa on hyvät hiihtoladut josta yhdysreitti Koivuhaan kaupunginosaan. Alue kuuluu Natura-2000 verkostoon. Laajalahti 59

5. RETKEILYREITI 5.1 Perhonjoen ulkoilureitti Perhonjoen ulkoilureitti (13,2 km) kulkee Vitsarin ja Lahnakosken välillä vaihtelevissa luonnonkauniissa metsä - ja joenvarsimaisemissa. Reitin lähtöpiste on Vitsarin koululla (63 51.17 N 23 13.3 E). Reitiltä on yhdysreitti (4,5 km) Köykärinmäelle sekä Oivun ja Sokojan ulkoilureiteille. Reitti on ympärivuotisessa käytössä ja se palvelee mm. patikoijia, hiihtäjiä, maastopyöräilijöitä ja kalastajia. Reitin varrella on nuotiopaikka Vessin rautatiesillan kohdalla (63 50.42 N 23 14.62 E), tulisijalla varustetut kodat Äijänsaaressa (63 49.97 N 23 15.62 E) ja Isokoskella (63 48.671 N 23 17.34 E) sekä kotus Haapakoskella (63 47.36 N 23 19.04 E). Reitti on muuten hyvässä kunnossa, mutta kaipaisi raivausta. Äijänsaaren kota (kuva yllä) ja Isokosken kota (kuva alla) 60

Haapakosken kotus Perhonjoen nuotiopaikka 61

Kartta Perhonjoen ulkoilureitti 62

5.2 Auringonlaskukallionpolku Tarinan mukaan, Aurinkolaskukallionpolku kulkee jossakin Karhin Kallioniemessä jossa Herman Anttila on hakannut kallion nokalle raamatunlauseen "Tähän asti saat tulla, edemmäksi et. Tässä täytyy ylväiden aaltojesi asettua". Polku ohittanee myös Karhin sataman, tanssilavan ja lyyssikiven, mutta tietoja tästä polusta ei löydetty lisää. Toivottavasti polku ja sen tarina saadaan joskus selville ja hyödynnettyä matkailussa. Auringonlaskukalliopolku kulkee jossakin Karhin Kallioniemen maisemissa 5.3 Ohtakarin luontopolku Ohtakarin saaren kiertää 1km pituinen luontopolku kauniissa maisemissa. Polun varrella on infotauluja jotka kertovat paikan luonnosta. Luontopolun opaskartta löytyy kalankäsittelyhallin seinästä. Luontopolun lähtöpiste on pookilta (64 5.385 N 23 24.569 E) ja polun varresta löytyy mm. vanha luotsiasema (1848), jatulintarha, kalastusmuseo, hukkuneiden muistomerkki, Sley:n leirikeskus ja upeat näkymät merelle. Ohtakarin luontopolun opastaulu kalankäsittelyhallin seinässä 63

Ohtakarin luontopoku on hyvin merkattu ja matkalla on useita infotauluja 5.4 Vatungin luontopolku Vatungin luontopolku on osa Karipolkua. Reitti lähtee Ohtakariin vievältä tieltä. Reitti on noin kilometrin mittainen ja sen varrelta löytyy Jussinpauhan laavu ja lintutorni (64 5.385 N 23 24.569 E) meren rannasta. Reitin varrella on infotauluja jotka kertovat alueen luonnosta. Taulut ovat jo pahoin lahonneet ja kaipaisivat kovasti kunnostusta. 5.5 Karipolku Karipolku (7,3 km) lähtee Ohtakarin uimarannalta (64 4.873 N 23 25.317 E) missä on infotaulut karttoineen ja päättyy Kilpipakkaan, lähelle Erkkilän kuntorataa. Polku kulkee mäntykankaita ja metsäteitä pitkin. Polun varrella on kaksi laavua (Jussinpauha 64 5.385 N 23 24.569 E ja Maijanaro 64 3.246 N 23 28.689 E), lintutorni ja infokylttejä jotka kertovat reitin luonnosta. Osa kylteistä on jo pahoin lahonneita ja vaatisivat pikaista uudistusta. Lintujen pesimäaika 15.4. 31.7. pitää huomioida retkeiltäessä. Reitti on ympärivuotisessa käytössä. 64

Karipolulla on pitkospuita hikkaosuuksilla Osa infokylteistä kaipaisi uusimista Karipolku kulkee lammashaan sisällä 65

5.6 Dyyniluontopolku Dyyniluontopolku on noin kilometrin mittainen reitti Ohtakarin uimarannan kohdalla. Reitti kulkee pitkin hiekkadyynejä lähellä rantaa. Reitti on osittain metrin leveää tukevaa pitkospuuta, joten pyörätuolilla ja lastenrattaillakin pääsee nauttimaan dyynimaisemista. Uimarannan pysäköintipaikalla on alueen infotaulut ja kartat ja luontopolun varrella on infotauluja jotka kertovat alueen luonnosta. Polun varrella on myös käymälä ja jätehuolto. Karipolulla ja Dyyniluontopolulla on molemmilla meri lähellä 66

5.7 Trullevin ulkoilureitti Trullevin ulkoilureitin lähtöpiste on Halkokarin lähirinteellä (Roskaruka). Hyvin merkitty reitti on 12,9km pitkä ja se kulkee vaihtelevassa metsämaisemassa läpi Trullevin niemen päättyen Trullevin satamaan ja lintutornille. Reitiltä on helppo poiketa mm. Vasikkasaareen (63 52.626 N 23 8.235 E), Rastimajalle (63 53.490 N 23 6.989 E), Punakallioille (63 53.474 N 23 6.27 E), Valkohietalle (63 54.537 N 23 4.977 E) ja Pirunpellolle (63 54.682 N 23 05.112 E), ja nämä ovat myös hyviä lähtöpaikkoja jos haluaa kulkea lyhemmän reitin. Reitti on ympärivuotisessa käytössä ja talviviikonloppuisin Rastimaja on avoinna hiihtäjiä varten. Trullevin ulkoilureitillä meri on läsnä. Valkohieta (kuva yllä) ja Trullevin niemi (kuva alla) 67

Kartta Trullevin ulkoilureitti 68

5.8 Laajalahden luontopolku Laajalahden pysäköintialueelta (63 47.973 N 23 1.071 E) lähtevä 3,5km luontopolku kulkee rantalehdossa sekä pitkospuita pitkin rantahietikolla. Luontopolun varrella on tietoa alueen luonnosta, kaksi lintutornia ja lintupiilo, katselulava sekä nuotiopaikka. Polun pitkospuut kaipaisivat jo kovasti oikein uusimista ja huonoista pitkospuista on reitilläkin varoittava kyltti. Talvisin lumitilanteen salliessa Laajalahdessa on hyvät hiihtoladut josta yhdysreitti Koivuhaan kaupunginosaan. Alue kuuluu Natura-2000 verkostoon. Laajalahden luontopolku ja tulipaikka (kuva yllä) ja Hietanokan lintutorni (kuva alla) 69

Kartta Laajalahden ulkoilureitti 70

5.9 Knivsundin ulkoilureitti Knivsundin ulkoilureitin (7,2km) lähtöpiste on Öja-Marketin pihassa (63 48.402 N 22 56.458 E). Hyvin merkityllä reitillä on mahdollisuus tutustua seudun luontoon ja historiaan, mm. vanhaan tiiliruukkiin ja Furu-ukon kuoppaan. Reitillä on myös laavu (63 47.180 N 22 57.943 E) Långvikenin rannassa kuusikkometsän katveessa. Laavussa on laveri ja pöytä ja ulkopuolella tulipaikka. Reitillä on kylttejä kuten Hullu-Juss Potten, mutta ei mitään selitystä mikä tämä on. Kylttejä, jotka kertoisivat tarinaa, kaipaisi matkan varrelle. 5.10 Öjan Saaristopolku Öjan Saaristopolun lähtöpiste on Öjan kylän uimarannan vieressä (63 50.137 N 22 54.243 E) missä on reitin infotaulut karttoineen. Hyvä lähtöpaikka on myös Café Bryggan, mistä voi ostaa eväät mukaan. Reitille pääsee myös useista eri kohdista, missä reitti ylittää tien. Öjan Saaristopolku kulkee upeissa maisemissa kallioilla ja merenrannassa sekä monipuolisissa luontokohteissa flada- ja kluuvijärvien, soidensuojelualueiden ja erilaisten metsien siimeksessä. Reitti on hyvin merkattu, mutta sateisilla keleillä pitkospuita ei ole riittävästi joka kohdassa. Öjan Kyläyhdistyksen kanssa onkin jo näistä ongelmista keskusteltu ja he miettivät reitin parannuskeinoja. Reitin varrella on myös paljon nimikylttejä, mutta ei tarinoita mistä nimet ovat tulleet ja mitä erikoista paikassa on. Myös näihin kyläyhdistys on luvannut parannuksia. Reitin varrella ei aina uskoisi, kuinka lähellä Kokkolan keskustaa on, koska maisemat ja luonto ovat niin upeat. Matkan varrella on Mjosundin pienvenesatama (63 50.773 N 22 56.659 E), näköalatorni (63 53.425 N 22 55.351 E), lintutorni (63 53.497 N 22 53.463 E), upeita kallioita (63 53.793 N 22 54.793 E), Korvgrävenin kota (63 52.005 N 22 55.76 E), jääkärietappitupa nuotiopaikalla(63 52.793 N 22 53.425 E) ja Kalvholmenin autiotupa (63 51.935 N 22 53.629 E). Kallioilla merta ihastellessa näkyi myös merikotka liitämässä, mikä on kuulemma yleinen näky tällä reitillä. Reitillä on myös käärmeitä, joten jalkoihin pitää muistaa katsoa. Kokonaismittaa reitille uimarannan parkkipaikalta tulee 23km. Öjan saaristopolku kulkee välillä kalliolla meren rannassa 71

Öjan saaristopolun maisemia. Osaa reitistä pitäisi kunnostaa ja laittaa pitkospuita. 72

Kartta Knivsundin ulkoilureitti, Öjan Saaristopolku ja Håkin lenkki 73

5.11 Håkin lenkki Håkin lenkin lähtöpiste on Öjan kylän uimarannan vieressä (63 50.137 N 22 54.243 E) missä on reitin infotaulut karttoineen. Reitti on 12km pitkä ja se kulkee mm. Igor Sandmanin majan ja kalastajamuseon ohi. Reitti on hyvin merkitty. 5.12 Tankarin luontopolku Tankarin vierasvenesatamasta alkaa 1,5 km merkitty luontopolku. Reitin varrella on majakka, lintuasema ja -torni sekä opastauluja saaren luonnosta. Osa reitistä sopii myös liikuntarajoitteisille. Kesäkuukausina M/s Jenny liikennöi Meripuiston terminaalista Tankariin (matka n.1,5 h). Liput voi varata Kokkolan Matkailu Oy:stä. Kesäisin Tankarissa toimii Café Tankar, lisäksi palveluihin kuuluu laavu, käymälät, majoitustiloja, kirkko, sauna ja jätehuolto. Saaressa on vierasvenesatama ja hylkeenpyyntimuseo. Kartta Tankarin luontopolku 74

6. PYÖRÄILYREITIT 6.1 Marinkaisten pyöräilyreitti Marinkaisten pyöräilyreitti 15,3km kulkee seuraavasti: Marinkaisten Kyläkauppa (63 56.077 N 23 26.210 E) - Vt 8:n pyörätie Niementie (63 56.552 N 23 27.119 E) Singontie (63 56.613 N 23 26.974 E) Vanha Rantatie (63 56.907 N 23 26.018 E) Konttiperäntie (63 57.227 N 23 25.975 E) Kipponpauhantie (63 57.290 N 23 25.663 E) Harjukarin lintutorni (63 56.811 N 23 24.396 E) - Rannantie (63 56.691 N 23 25.958 E) - Vanha Rantatie (63 56.811 N 23 24.396 E) Sysimetsäntie (63 56.279 N 23 26.339 E) Lennontie (63 56.043 N 23 26.143 E) Mansikkakarintie (63 56.033 N 23 24.968 E) Mansikkakarin satama (63 56.31 N 23 23.78 E) - Lennontie (63 56.033 N 23 24.968 E) Myllyojantie (63 55.802 N 23 24.383 E) Maunulantie (63 55.459 N 23 25.088 E) Myllyojantie (63 55.458 N 23 25.084 E) - Myllyojan puro (63 55.390 N 23 24.877 E) Maunulantie Vt8 toisella puolen (63 55.434 N 23 25.226 E) Maunulanmäki ja Keiskinjärvi (63 55.337 N 23 25.596 E) - Vt 8 (63 55.434 N 23 25.226 E) pyörätietä Marinkaisten Kyläkaupalle. 1. Singonmäki (63 56.792 N 23 26.762 E) Singon ja Hirven maakirjatalojen paikat ja kulttuurimaisema ovat yksi Marinkaisten vanhimmista asuinpaikoista. Paikalla oli vielä 1900-luvun puolivälissä tiheä rakennuskanta. 2. Marinkaisten nuorisoseurantalo (63 56.899 N 23 26.054 E) Marinkaisten Nuorisoseura perustettiin edistämään kylän nuorison omaehtoista sivistystä ja kulttuuria vuonna 1907. Samalla rakennettu toimitalo on kunnostettuna yhä käytössä. Pihalla on muistokivi talvisotaan lähtöä varten kokoontuneille Marinkaisten miehille. 3. Hyypänperän vanha kulttuurimaisema (63 57.250 N 23 25.686 E) Vuonna 1939 piti 11-vuotias lrene Hirvihorrossaarnoja Hyypällä. Tapaus herätti suurta huomiota ja sen muistolle kiinnitettiin Hyypän pihakiveen (Vanha Hyypäntie) muistolaatta, jossa on kuvattuna saarnojen aihe kultaisista kruunuista Taivaan pöydillä. Rannantien risteyksen punainen vanha talo on Pohjanmaan rykmentin Lohtajan komppanian vääpelin virkatalo Kippo. 4. Harjukarin lintutorni ja laavu (63 56.850 N 23 24.266 E) Suosittu paikka lintujen ja luonnon tarkkailuun sekä lepohetkiin ja ruokailuun laajan luonnonsuojelualueen laidalla. 5. Marinkaisten ensimmäinen kansakoulu (63 56.828 N 23 25.928 E) Vuonna 1897 rakennettu kylän ensimmäinen kansakoulu oli koulukäytössä vuoteen 1957 asti. 1960-luvulla Loko-niminen yritys valmisti tiloissa mm. viljan kuivaajia ja metallisia maataloustyökoneita ja myöhemmin niissä toimi myös muita yrityksiä. Nykyinen omistaja käyttää tiloja lähinnä asumiseen. 6. Marinkaisten työväentalo (63 56.555 N 23 26.157 E) Marinkaisissa oli viime vuosisadan alkupuoliskolla vahva työväenliike, josta paikalla todisteena seisoo vuonna 1917 rakennettu työväentalo. Viime vuosikymmeninä talon käyttö on hiljakseen hiipunut ja loppunut. 7. Mansikkakarin kalastama ja kulttuurimaisema (63 56.31 N 23 23.78 E) Mansikkakari on ollut kalastustukikohta ja ajanviettopaikka jo yli sadan vuoden ajan. Nykyinen kalasatama ruopattiin 1970-luvun alussa ja myöhemmin sinne rakennettiin 75

aallonmurtaja ja kalankäsittelyhalli. Se on Lohtajan ainoan ammattikalastajan kotisatama. Laituripaikkoja on myös vapaa-ajanveneille. Mansikkakari on jokavuotisten Marinkaisten kalajuhlien näyttämö ja suosittu vapaa-ajan grillaus-, uinti- ja seurustelupaikka. Mansikkakarilta lounaaseen näkyvällä Mustakarin niemellä oli 1700-luvulla vilkas laivanrakennuspaikka jossa lähiseudun talonpojat rakensivat laivoja Kokkolan porvareille. 8. Lennonmäki (63 55.923 N 23 24.512 E) Vanha kulttuurimiljöö, jossa on kolme yli sata vuotiasta pohjalaistaloa ja lukuisia muita vanhoja rakennuksia. Taloista vanhin on vuodelta 1840. 9. Hauhtosen vanha kulttuurimiljöö (63 55.548 N 23 25.001 E) Runsaasti vanhaa rakennuskantaa lähes alkuperäisessä asussaan. 10. Myllyoja (63 55.390 N 23 24.877 E) Keiskinjärvestä laskeva luonnontilainen puro. Purossa on ollut ainakin Keiskin ja Mankin taloilla useita jauhomyllyjä. Puroon nousee keväisin erittäin runsaasti haukea, ahventa ja särkeä. Muutamina vuosina Keiskinjärven vesi on muuttunut alunaiseksi ja kaikki kalat ovat järvestä kuolleet, kunnes tilanne on taas palautunut merestä Myllyojaa myöten nousseen kalakannan myötä. 11. Maunulanmäki ja Keiskinjärvi (63 55.337 N 23 25.596 E) Marinkaisten ehkä vanhinta asuinaluetta. Maunulanmäellä on ollut alun perin ainakin Maunulan, Vapolan ja Mankin maakirjatalot, jotka luettiin joidenkin Kälviän puolella olevien talojen ohella lngervikin kylään. Ruotujakolaitoksen aikainen sotilaan torppa oli yhteinen nykyisen Ruotsalon Luodon talojen kanssa. Mäeltä avautuva Keiskinjärvi on antanut elantoa ja häikäissyt kauneudellaan monet sukupolvet. Marinkaisten nuorisoseurantalo 76

Kartta Marinkaisten pyöräilyreitti 77

6.2 Marinkaisten/Uudenkylän pyöräilyreitti (hyväkuntoisille) Koko reitin pituus on n. 44 km. Tie on hyväkuntoista, pääosin soratietä. Korimestarin- Koskenkyläntietä jatketaan Vuolteelle päin, josta Riipan, Kiviharjun ja Luikun kautta Uudenkyläntielle. Sieltä lisakinaron-, Sivakkokankaan-, Vehkasalon- ja Pahkanevantien kautta 8-tielle ja pyörätietä Marinkaisiin. 1. Koskenkylän kyläkokonaisuus (63 55.243 N 23 30.213 E) Koskenkylä muodostaa Marinkaisten kylään historiallisesti kuuluvan kylänosan. Sen ovat muodostaneet alkujaan maakirjatalot Koski (Nevajoenkoski), Herlevi, Kolppanen, Pajunpää (Pahtapää) ja isojaon uudistalo Viitala. Pajunpään jälkeen tulevat maakirjatalot Salo ja Vuolle (kaikki Vuolteen talot) siirrettiin Lohtajasta osaksi Kälviää 1918. 2. Neuvostosotilaiden hautapaikka (63 53.400 N 23 37.467 E) Paikalle on haudattu 35 jatkosodan aikana menehtynyttä neuvostoliittolaista sotavankia. Viereisen kallion vierellä on ollut sotavankileiri, jonka vangeilla on ollut työvelvoitteena kaivaa Marinkaisnevan aukian läpi menevä kuivatusviemäri. Silloisissa oloissa osa vangeista on menehtynyt ja heidät on haudattu tänne. 3. Marinkaisnevan aukio (63 53.333 N 23 37.221 E) Sotien jälkeen ns. pika-asutustiloina karjalaisilla ja rintamamies-lisätiloina asutettu ja raivattu peltoaukio, joka oli ennen talvisin lähes jään peittämä rämehetteikkö. Marinkaisnevan aukiolla pian Säilyn jälkeen on nähtävissä vielä vedenkorkeus ennen ojitusta. Entisen turvekerroksen korkeuden näkee värierosta pelloilla olevissa kivissä. 4. Kiviharju (63 53.814 N 23 41.722 E) Kiviharju on kaunis harjumuodostelma, jonka pohjoispäässä on muinaishauta. Harjulla on ollut todennäköisesti muitakin muinaishautoja, mutta ne on tuhottu sodan jälkeen, kun harjusta on otettu maa-aineksia uutta Kajaanintietä varten. Useat metsäpalot ovat koetelleet alueen kasvillisuutta sen jälkeen kun rautatie valmistui Riipasta pohjoiseen. Viimeisin laaja metsäpalo oli sotien aikana, jolloin lähes koko Kiviharju paloi. Väinö Lankila poltatti tuolloin alueelle jääneistä puista sysiä (hiiliä) satoja, jopa tuhansia kuutioita, jotka ajettiin VR:n Riipan asemalle. 5. Pelikivi (63 53.361 N 23 40.513 E) Muistitiedon mukaan Matti Jaakonpoika Lento oli tullut hevosella hakemaan "pystöpuita" aikaisin aamulla ja hänen kertomansa mukaan "piru" oli soittanut tuolloin viulua kivellä. Siitä lähtien kiveä on sanottu pelikiveksi. 6. Pesäkivet (63 53.922 N 23 38.905 E) Pesäkivet on valtavista siirtolohkareista muodostunut erikoinen ja suosittu retkeilykohde. Siirtolohkare on alun perin saattanut olla jopa yhtenäinen ja sieltä on perimätiedon mukaan näkynyt kolme kirkontornia: Kannus, Kälviä ja Lohtaja. 7. Luikkuunjärvi (63 54.368 N 23 39.199 E) Luonnonkaunis asumaton erämaajärvi, jonne avautuu kaunis näkymä sähkölinjalta järven kaakkoispuolen kauniilta soraharjulta. 8. Karhukorvenjärvi (63 54.525 N 23 36.400 E) Voidaan piipahtaa edestakaisin Karhukorvenjärven virkistyspaikalla vaikka uimassa tai eväillä. Järvi kuuluu nykyisin Vuolteen yhteisalueille, jotka saivat sen korvauksena Marinkaisten uusjaossa menettämilleen vesijätöille Marinkaisten kylässä. Järvi kuului ennen tätä Marinkaisten kylälle ja ranta Marinkaisten Hyypälle. 78

9. Luikun tienhaara/uudenkyläntie (Ylämaantien tienhaara) (63 55.055 N 23 39.245 E) Tiehaarasta Kannukseen päin avautuu kaunis harjumaisema, jossa on ollut sotien jälkeen tanssilava. Kun Uuttakylää raivattiin, kylää asuttaneet Karjalan siirtolaiset tarvitsivat virkistystä raskaan työn lomassa. 10. Luikun vanha asutuspaikka (63 55.366 N 23 38.796 E) Lohtajanjoen yläjuoksun viimeinen Lohtajan-puoleinen maakirjatalo Luikku luetaan kuuluvaksi Yliviirteen kylään. Se on ainoa Lohtajan kylä, jolla ei ole osuutta merivesialueisiin. Paikalla on vielä säilynyt vanha kivinavetta todistuksena insinööritaidosta. 11. Raivaajien muistolaatta (63 56.214 N 23 39.792 E) Uudenkylän raivaajien ja Karjalan siirtolaisten kunniaksi pystytetty muistokivi, jossa on em. muistolaatta Pirttikankaantien tienhaarassa. Koko Uudenkylän aukea on raivattu ja asutettu sodan jälkeen Karjalan siirtolaisilla Luikusta Keroon. 12. Sivakkojärvi (63 57.384 N 23 34.704 E) Sivakkojärvi on luonnonkaunis lähes luonnontilainen erämaajärvi. 13. Sivakkokangas (63 57.145 N 23 34.184 E) Sivakkokankaalla on ollut seurakunnan metsässä hyvää betonisoraa käsittävä soramonttu, josta ainakin Marinkaisten ja lähiseudun asukkaat hakivat entisaikaan betonisoransa hevosilla ja myöhemmin traktoreilla. Nykyään siellä on talousvesipumppaamo. 14. Ristitienhaara (63 57.164 N 23 33.054 E) Perimätietona kulkenut merkittävä maamerkki on neljältä suunnalta tulevien polkujen risteys. Polut tulevat Marinkaisista / Koskenkylästä, Matkusnevalta / Karhista, Heinisuonjärveltä / Perttulasta / Kirkonkylältä ja Sivakkojärveltä / Kerosta / Luikusta / Kannuksesta / Kälviältä 15 Sivakkokankaat (63 56.620 N 23 33.258 E) Erittäin kaunis hiljainen ja rauhallinen mäntymetsäinen tie 16. Vehkasalon aukio (63 55.965 N 23 32.594 E) Takaisin koskenkyläläisten viljelyaukeille tultaessa vasemmalla Vehkasalo talo, paljon koko Marinkaisten kylää muuttaneen uusjaon ensimmäisiä siirtotiloja 1950-luvun alkupuolelta. Koko Marinkaisten kyläkuva olisi aivan toisenlainen ilman siellä toimitettua uusjakoa, joka alkoi jo 1939 ja päättyi 1986. Lukuisat kulttuurihistorialliset rakennukset tuhottiin tuolloin ja pihapiirit jaettiin uusille omistajille. Toisaalta nykymuotoinen viljely tiestöineen, kuivatuksineen ja suurempine palstoineen olisi täysi mahdottomuus vanhalla tilusjärjestelyllä. Marinkaisten kylän aiempi suuri maidenjako oli ollut 1839 päättynyt lsojako, jonka jälkeen oli tehty vain sovintojakoja. 17. Pahkanevan aukio (63 56.879 N 23 31.024 E) Lähes koko Pahkanevan aukio on tehty pelloksi sotien jälkeen. Sitä ennen sitä niitettiin vain luonnonniittyinä numerojaon mukaan. Se oli usein täysin vesisankissa ennen peruskuivatusta uusjaon yhteydessä. Sinne on uusjaossa siirretty kaksi Niemen taloa. Pahkanevalta Koskenkylään asti on ollut suuri määrä torppareiden asumuksia vanhempana aikana ikään kuin "kylän yhteismaalla". Pahkanevan aukio on parhaimpia paikkoja tarkkailla lintujen kevätmuuttoa. Samaten sinne kokoontuvat pesimättömät kurjet syyskesällä kuin myös joutsenet syksyisin ruokailemaan ennen varsinaista muuttoa etelään. Pahkanevalla haaraantuu Matkusnevantie Sortoon. Matkusnevantieltä pääsee myös polkutietä pitkin 79

myös Heinisuonjärvelle ja sieltä vaikkapa Houraatinkangasta myöten Lohtajan metsästysseuran majalle tai Heinisuontietä Uudenkyläntielle. Kartta Marinkaisten/Uudenkylän pyöräilyreitti 80

6.3 Karhin Kulttuuripyöräilyreitti Lohtajan kotiseutuyhdistyksen laatima kulttuuripyöräilyreitti on 17 km pitkä, pääosin sorateitä, Karhintie päällystetty: Karhintien ja Sorrontien risteys (63 58.728 N 23 25.870 E) Karhintietä etelään hieman Karhinkehätien tienhaaran ohi (63 58.490 N 23 24.985 E) - Karhinkehätietä Kallioniementien tienhaaraan (63 58.818 N 23 24.984 E) - Kallioniementietä Kallioniemeen (63 59.438 N 23 22.536 E) - Kallioniemestä takaisin Karhinkehäntielle jota pitkin Karhulanperän kautta Ojalantien tienhaaraan (63 59.280 N 23 25.695 E) - Ojalantietä Hakuntiin jossa lähes perille tultaessa valitaan oikeanpuoleinen tie (64 0.062 N 23 23.182 E) Hakunnista (64 0.169 N 23 23.122 E) Ojalantietä Karhintien risteykseen (63 59.089 N 23 25.918 E). 1. Sorrontien risteys (63 58.728 N 23 25.870 E) Karhissa on asuttu vähintään 15OO-luvulta asti. Uusjaossa 1950-luvun puolivälistä lähtien osa maatiloista siirtyi noin kolme kilometriä sisämaahan päin, jossa oli kuivattu ja raivattu nevaniittyjä peltomaaksi. Laajan peltoaukean sisälle syntyi oma kyläkuntansa Sorto. Tästä Karhiin lähtevä tie rakennettiin vasta jaon aikana. Risteyksen ympäristö on Huhtalan ja Typpi-Karhin maakirjatalojen asuinpaikkaa. 2. Kasakkakivi (63 58.490 N 23 24.985 E) Tätä vanhaa maantietä pitkin ovat kulkeneet myös Ruotsin ja Venäjän armeijat molempiin suuntiin moneen kertaan ottaen ohi kulkiessaan muonaa tien varrella olleista taloista. Perimätiedon mukaan Erkki Erkinpoika Anttila ampui hyljepyssyllä Karhin kylän taloja ryöstelleen kasakan tämän kiven takaa todennäköisesti vuonna 1808. Noin puolen kilometrin päässä metsässä on luonnonnähtävyys Kirkkokalliot (63 58.087 N 23 26.217 E) ja Kirkkopolku sekä Tömin ruotutorpan paikka. 3. Anttilanmäki (63 58.818 N 23 24.984 E) Karhinkylän vanhinta asuinaluetta ainakin 150O-luvulta. Mäellä ovat olleet ainakin Anttilan ja Märsyn maakirjatalojen vanhimmat asuinpaikat. Paikalla on nähtävänä vieläkin muutamia 1800-luvun hirsitaloja ja vanhaa tiheään rakennettua ja muokattua kulttuurimaisemaa. 4. Lyhty- eli lyyssikivi (63 59.124 N 23 23.395 E) Kiven päällä poltettiin merkkitulta kalastajille. Kivi on merkitty karttaan ja kivestä kerrotaan mm. Vanhaa Lohtajaa-kirjassa. Lyhtykiven ympäristössä on ollut ennen kalastajien ahdinpuut ja alue on ollut Karhissa kalajuhlien ohjelmapaikka; mm. soutukilpailu, köydenveto, tikanheitto. Alueella on vielä vanhoja kalamökkejä joissa kalastajat asuivat. 5. Karhin tanssilava (63 59.152 N 23 23.356 E) Karhiin rakennettiin sotien jälkeen tanssilava, jossa kävi alkuaikoina tunnettujen esiintyjien ja maiseman houkuttelemana nuorisoa koko maakunnasta. Nykyäänkin se on kyläläisten kesäinen juhlakeskus. 6. Karhin kalasatama (63 59.17 N 23 23.10 E) Satamassa on venelaitureita kalastus- ja pienveneille. Kalankäsittelyhalli on rakennettu vuonna 2002 7. Kallioniemi (63 59.438 N 23 22.536 E) Kaunis, Lohtajalla harvinainen kallionäkymä merelle. Herman Anttila on hakannut kallion nokalle raamatunlauseen "Tähän asti saat tulla, edemmäksi et. Tässä täytyy ylväiden aaltojesi asettua". 8. Vanha maantie (63 59.501 N 23 26.434 E) 81

Vanha posti- ja maantie Kokkolasta Lohtajalle on kulkenut aikoinaan tätä nykyisin Vanhan Karhintien nimellä kulkevaa linjausta pitkin. 9. Hakunti (64 0.169 N 23 23.122 E) Olemme Vattajanniemen laajan lentohiekka-alueen eteläpäässä. Hiekkarantojen ohella Vattajalla on dyynejä (lähimpänä on Vonganpakka), kosteikkoja ja muita luontoerikoisuuksia. 9a. Vonganpakka (64 0.055 N 23 23.880 E) on ollut kautta aikojen nuorison kohtauspaikka kesäisin. Siellä on vietetty aikoinaan suuria kesäjuhlia. Siellä on ollut myös tanssilava ja kuuluisia esiintyjiä juhannuksen aikoihin. Suuri osa alueesta on aika ajoin puolustusvoimien harjoituskäytössä, jolloin siellä ei voi vapaasti liikkua. 10. Karhin nuorisoseurantalo (63 59.173 N 23 25.842 E) Karhin nuorisoseurantalo on rakennettu vuonna 1935. Siinä järjestettiin aikoinaan runsaasti opintokursseja, esitettiin näytelmiä ja pidettiin iltamia. 11. Karhin Sos-dem. Työl.nuoriso-osaston talo (63 59.039 N 23 25.849 E) Karhissa on ollut itsenäistymisen alkuajoilla erittäin vilkasta työläisaatteen toimintaa ja kaksikerroksinen toimitalo maantien laidassa. Vuonna 1935 palaneessa talossa oli ollut juhlasali yläkerrassa ja toimitiloja alhaalla. Huhujen mukaan palo saattoi olla tuhopoltto. Talon paikalla on vielä nähtävissä kivijalkakiviä. 12. Karhin kansakoulu (63 59.040 N 23 26.393 E) Karhi sai ensimmäisen kansakoulunopettajansa vuonna 1920. Ensimmäiset pari vuotta lapset kävivät koulua vuokratiloissa ja vuodesta 1922 lähtien tässä rakennuksessa, kunnes Karhin koulu lakkautettiin vuonna 1971. Rakennus on ollut sen jälkeen osin yksityiskäytössä, osin palvellut kyläläisiä kylätalona. Koulun ympäristöä kutsutaan Mallilan- tai Mallinmäeksi. Anttilantien ja Karhintien risteyksessä kallion päällä on ollut tanssilava 1800-luvun lopun ja n.1930-luvun välisenä aikana. Anttilantien vasemmalla puolella kallioiden päällä on ollut 1970-luvulle asti pärehöylä, saha ja viljankuivaamo. Kansakoulun takana Koiviston tilan pihapiirissä on Tömistä v.1912 siirretty ruotutorppa, torppa toimi santarmien kasarmina vuoteen 1917 ja Suomen itsenäistyttyä Mikko Kosken kauppana vuoteen 1935. Hakunti 82

Kartta Karhin Kulttuuripyöräilyreitti 83

6.4 Lohtajan kirkonkylä - Ohtakari Kulttuuripyöräilyreitti, Kilpapyöräreitti, Maastopyöräreitti ja Jokamiesluokka Karhin- ja Alaviirteentie meijerin sillalle sekä Ohtakarintie päällystettyä, muuten soratietä. Mahdollista käydä Ohtakarissa tai palata Lokaniituntien ja Kirkkotien kautta kirkonmäelle. Reitin pituus Jäneskarin ja Lokaniituntien kautta 17 km, Ohtakari mukaan lukien 32 km. Reittiopastus: 1.Rumpalipoikapatsas, Lohtajan Kirkkotie (64 1.312 N 23 30.033 E) - 2.Lohtajan kirkko (64 1.312 N 23 30.033 E) - Punasillantie Karhintie (64 0.772 N 23 30.187 E) - 3.Hautausmaa (64 0.882 N 23 29.402 E) - 4.Mestauspaikka (64 0.862 N 23 29.485 E) - Karhintie - 5.Vanha hautausmaa, sankarihaudat ja seurakuntatalo (64 1.303 N 23 30.167 E) - Karhintie - Alaviirteentie - 6.Lohtaja-talo (64 1.480 N 23 30.221 E) - Alaviirteentie 7.Rukoushuone (64 1.592 N 23 30.411 E) - Alaviirteentie 8.Pappila (64 1.874 N 23 30.924 E) Alaviirteentie Niemeläntie - 9.Jäneskari (64 2.593 N 23 33.170 E) Niemeläntie Alaviirteentie - Ohtakarintie- Jukkolanmäentie - 10.Jukkolanmäki (64 1.693 N 23 31.218 E) - Jukkolanmäentie Ohtakarintie 11.lngmanin muistomerkki Pakkalantien tienhaarassa (64 2.251 N 23 29.486 E) - Lyhyempi reitti: Ohtakarintieltä Pakkalantietä Lokaniituntielle (64 1.817 N 23 28.958 E) Pitempi reitti: 14. Ohtakarintietä jatketaan Lintutornille (64 5.01 N 23 24.811 E) 15. Ohtakari (64 5.32 N 23 24.36 E): Pooki, Kalastusmuseo, Luotsitupa, jatulintarha, luontoreitti - paluu Ohtakarintie Lokaniituntie (64 1.817 N 23 28.958 E) 16.Kylänmäki (64 1.652 N 23 29.414 E) - Lokaniituntie - Kirkkotie l7.kotiseutumuseo 1. Rumpalipoikapatsas, Lohtajan kirkonmäki (64 1.312 N 23 30.033 E) Vuosina 1626 1810 toimineen Kuninkaallisen Pohjanmaan rykmentin muistomerkki, jonka on suunnitellut Risto Saalasti. Muistomerkki paljastettiin 1980. 2. Lohtajan kirkko (64 1.312 N 23 30.033 E) Lohtajan nykyisen 1769 valmistuneen ristikirkon on suunnitellut Matti Honka. Se on Lohtajan kirkoista neljäs tai viides. Kolmiosaisen alttaritaulun on maalannut Mikael Toppelius. Kirkko on peruskorjattu viimeksi 2009. 3. Hautausmaa (64 0.882 N 23 29.402 E) Lohtajan uudempi hautausmaa on perustettu 1868. Emil Erkkilän suunnittelema siunauskappeli valmistui 1937. Kirkon puoleisen portin vieressä paarihuoneen seinässä on postilaatikko, josta voi lainata Mikko Himangan laatimia hautausmaan opastustekstejä. 4. Mestauspaikka (64 0.862 N 23 29.485 E) Lähellä hautausmaata on perimätiedon mukaan mestauskivi. Viimeksi paikkaa on käytetty vuonna 1796, kun piialta katkaistiin kaula lapsenmurhan takia. 5. Vanha hautausmaa, sankarihauta ja seurakuntatalo (64 1.303 N 23 30.167 E) Kirkon ja seurakuntatalon alueella on vanha hautausmaa, jolla sijaitsee monien sukujen muistomerkkejä. Sankarihauta-alueen on suunnitellut llmari Wirkkala. Kirkon vieressä on 1974 valmistunut seurakuntatalo. Alueella on sijainnut myös edellinen Lohtajan kirkko 1644-1768. 6. Lohtaja-talo (64 1.480 N 23 30.221 E) 84

Lohtaja-talo on entinen kirkonkylän kansakoulu, joka valmistui 1896. Se oli koulukäytössä vuoteen 1995, jonka jälkeen se entisöitiin kunnan kokous- ja juhlatiloiksi. 7. Rukoushuone (64 1.592 N 23 30.411 E) Kyläläiset rakensivat Lohtajalle SLEY:n rukoushuoneen, koska silloinen kirkkoherra ei antanut yhdistyksen käyttää toimintaan seurakunnan tiloja. Emil ja Wilhelm Erkkilän suunnittelema rakennus valmistui 1934 ja se on kunnostettu vuoden 2013 Evankeliumijuhlia varten. 8. Lohtajan pappila (64 1.874 N 23 30.924 E) Lohtajan kirkkoherran pappila on sijainnut samalla paikalla yli 400 vuotta. Nykyinen Saukon pappila on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Suomen sodan aikana se toimi Suomen joukkojen päällikön Klingsborgin päämajana, ja siellä solmittiin aselepo Ruotsin ja Venäjän välille 29.9.1808. 9. Jokamiesluokan rasti, Jäneskari ja Niemelä (64 2.593 N 23 33.170 E) Jäneskarin kautta on Lohtajalle 1800-luvulla tuotu kaljaaseilla tarvikkeita ulkomailta, mm. jauhoja, suolaa ja sokeria. Saareen on rakennettu venevajoja ja sieltä on lähdetty lähisaariin sekä Ohtakarin ja Kallan vesille kalastamaan. Sittemmin Jäneskari on ollut pitkään monien lohtajalaisten uima- ja matonpesupaikka. Niemelän tiloilla harjoitetaan maataloutta, maidontuotantoa ja lammastaloutta. 10. Jukkolanmäki (64 1.693 N 23 31.218 E) Jukkolanmäki on Lohtajan ensimmäisiä asuinpaikkoja. Vihtorin talo on koko Lohtajan vanhimpia, rakennettu 1700-luvun lopulla. Uusitupa on rakennettu 1900-luvun alussa. Jukkolanmäen Navetanvintti on kunnostettu juhlatilaksi, ja siellä on pidetty tilaisuuksia vuodesta 2013 lähtien. Esillä on paljon maatilan esineistöä. Navetanvintti palvelee juhlatilana kesäisin, navetan kellari ympäri vuoden ja navettakaffila on avoinna kesäsunnuntaisin. 11. lngmanin muistomerkki (64 2.251 N 23 29.486 E) Professoriveljekset E. A. lngman (1810 58) ja A.V. lngman (1819-77) syntyivät ja elivät lapsuutensa Lohtajan Erkkiperällä. E.A. lngman oli lastentautiopin professori, joka myös suomensi kreikkalaista ja unkarilaista runoutta. A.V. lngman oli raamatun selitysopinprofessori ja huomattava kulttuurihahmo 1800-luvun lopun Suomessa. Ingmanin veljesten muistokivi paljastettiin 1977. 12. Maastopyöräreitin rasti, Ryssänhauta Tuntematon venäläinen sotilas hukkui 1917 Lohtajan edustalle ja haudattiin Sivukariin. Paikalle on Lohtajan Kotiseutuyhdistys pystyttänyt muistomerkin. 13. Maastopyöräreitin rasti, Jussinpauhan laavu ja lintutorni (64 5.385 N 23 24.569 E) Vatunginjärven rannassa. 14. Lintutorni ja makkaranpaistopaikka (64 5.01 N 23 24.811 E) 15. Ohtakari (64 5.32 N 23 24.36 E): Kalastusmuseo, luotsitupa, jatulintarha, luontopolku, Katiska-baari, SLEY:n leirikeskus. Ohtakari on vanha kalastajakylä, jonne valmistui pengertie 1970-luvulla. Siellä on myös toiminut luotsiasema yli sadan vuoden ajan - sen muistona on nykyisin yksityiskäytössä oleva entinen luotsitupa. Kalastusmuseoon kuuluu kalastajanmökki, kaksi kalalatoa, verkkolato sekä hyljevene (avoinna kesäisin ti-su 15 19). Saareen on merkitty luontopolku opasteineen. Ohtakarissa on yksi rannikon jatulintarhoista, kivirakennelmista. 85

Saaressa majoitusta tarjoavat Kalastuskunta, Kalastusseura sekä SLEY:n leirikeskus. Saaressa on myös epävirallinen karavaanialue. Katiska-baari on avoinna kesäaikana. 16. Jokamiesluokan rasti, Kylänmäki (64 1.652 N 23 29.414 E) Kylänmäellä on säilynyt yllättävän paljon keskiaikaisen asutuksen jäänteitä. Oulun yliopiston ryhmä kartoitti aluetta 2OO1, ja sen perusteella on esitetty, että Kylänmäki olisi ollut keskiajalla markkinapaikka. Se sijaitsi 1500-luvulla aivan meren rannalla. Perimätiedon mukaan siellä olisi ollut Lohtajan ensimmäinen kappeli. 17. Lohtajan kotiseutumuseo ja rautahytti Kotiseutumuseon päärakennus on 1950-luvulla Furuluodosta siirretty kappalaisen renkitupa. Nykyisin museossa on esillä laaja kokoelma lohtajalaista esineistöä. Alueella on myös mm. hirsiaitta vuodelta 1698, tuulimylly sekä punainen sotilastorppa. Museonmäellä on myös ilmatorjuntatykki, jonka Suomen puolustusvoimat lahjoitti 1993. Samalla alueella on perinteinen rautahytti, jossa kotiseutuyhdistys järjestää raudanvalmistusnäytöksiä. Vanha hylkeenpyyntivene Ohtakarissa 86

Kartta Lohtajan kirkonkylä - Ohtakari Kulttuuripyöräilyreitti 87

7. MELONTAREITIT Kokkolan rannikkoalueet tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet veneilyyn ja melontaan. Kokkola.fi veneily ja melonta sivustoille on koottu tietoja rannikkoalueen vierasvenesatamista, veneenlaskupaikoista, rantautumispaikoista sekä taukopaikoista. Kokkolassa on useita ohjeellisia melontareittejä joista tietoja löytyy mm. 7 Sillan Saariston melontakartoista. Meren saaristo soveltuu hyvin vaativampaan merimelontaan ja veneilyn taukopaikat palvelevat myös melojia. Perhonjoki Kaitforsin voimalaitokselta merelle saakka sopii hyvin jokimelontaan. Kosket ovat I ja II luokkaa korkean veden aikana. Reitin varrella on merkittyjä rantautumispaikkoja palveluineen. Myös runsassaariset Luodon-Öjanjärvi ja Ullavanjärvi sopivat hyvin melontaan. 8. TARINOIDEN SAARISTO Tarinat ovat tätä päivää ja Kokkolan saaristo on täynnä tarinoita sekä mereltä että rannikolta. Tarinoita pitäisi oppia paremmin hyödyntämään matkailussa esim. erilaisilla tarinallisilla hylkyristeilyillä, kiertoajeluilla ja pyöräilyreiteillä. Kokkolan Matkailuoppaat ja AjanKaiku ovat osanneet hyvin hyödyntää Kokkolan vanhankaupungin Neristanin historian ja tarinat opastetuilla kiertokävelyillään. Heidän kanssaan on nyt myös suunniteltu erilaisia opastettuja tarinakierroksia saariston eri kohteille joissa tarinat ovat vahvasti mukana. Myös eri yhdistyksiä on saatu hyvin mukaan kehittämään tarjontaansa matkailulle erilaisilla opastetuilla tarinalisilla kierroksilla mm. Lohtajan, Ohtakarin ja Öjan suunnassa. Lohtajan, Marinkaisten ja Karhin alueilla paikalliset kyläyhdistykset ovat osanneet jo hyvin hyödyntää kulttuuripyöräilyreiteillään alueidensa paikat ja tarinat. Näihin reittien kohteisiin paikannettiin nyt hankkeessa GPS-koordinaatit jolloin reittien ja näiden kohteiden löytyminen entuudestaan helpottuu. Tulevaisuudessa reitit toivottavasti saadaan nyt helpommin vietyä myös eri mobiilisovelluksiin ja kokkola.fi reittikarttapalveluihin. Genius Loci Paikan henki sivustoon sijoitettu kulttuuriperintö tarjoaa kaikille kiintoisia ja jännittäviä kohteita omaehtoiseen seikkailuun ja matkailuun historiallisella Keski- Pohjanmaalla. Paikan henkeä rikastuttavat historialliset faktat, legendat ja kertomukset. Genius Locilla on parhaillaan käynnissä jatkohanke jossa työstetään kymmenen eri tarinallista reittiä jotka tulevaisuudessa tulevat palvelemaan hyvin myös matkailua. Kokkolan edustalla meri kätkee pohjaansa jopa satoja laivanhylkyjä. Pelätyt, karikkoiset väylät ovat koituneet aikoinaan monen laivan kohtaloksi. Tankarin saaren lähistöllä tiedetään olevan ainakin noin 70 haaksirikkoutunutta laivaa, mutta todellisuudessa niitä voi olla jopa satoja. K. H. Renlundin museolla on suunnitteilla laittaa rannikolle ja merellisille kohteille QR-koodeja joista avautuisi tarinaa, kuvaa ja videota paikannetuista hylyistä mihin on tehty sukelluksia. 88

Aarrelöytöjä meren syvyyksistä K.H. Renlundin museossa 9. IDEAILTOJEN SATOA Kokkolan saaristomatkailuselvityksen ideailtoja järjestettiin kaksi kappaletta, Öjassa ja Ohtakarissa. Ideailloissa oli yhteensä 41 osallistujaa (24 naisia ja 17 miehiä) ja keskustelu oli vilkasta. Osallistujia oli eri yhdistyksistä, matkailualan yrittäjiä ja yksityisiä aiheesta kiinnostuneita. Öjan ideailta oli kaksikielinen (suomi-ruotsi) ja Ohtakarin ideailta suomenkielinen. Ohtakarin ideailtaan osallistui Trafin edustaja kertomaan matkailuun tarkoitettavien veneisiin liittyvistä säädöksistä. Öjan tilaisuudessa oli Aktion Österbottenin hankeneuvoja ja Ohtakarissa Pirityisten hankeneuvoja kertomassa Leader-rahoituksista. Tilaisuuksissa kävi hyvin ilmi, että mielenkiintoa saaristomatkailuun riittää, mutta hyvin haastavaksi kuitenkin koetaan eri lait ja säädökset. Monista hyvistä ideoista keskusteltiin ja varsinkin kyläyhteisöjä ja yhdistyksiä saatiin hyvin mukaan kehittämään toimintaansa enemmän matkailun parin. Yhteisinä ideoina lähtikin viriämään, että Öjan aluetta alettaisiin pikku hiljaa kehittämään Kokkolan toiminnalliseksi merelliseksi keskukseksi ja Ohtakarin aluetta Kokkolan rauhallisuuden tyyssija merelliseksi keskukseksi. Puhelin soikin tiuhaan ideailtojen jälkeen kun ideoita alkoi syntymään ja tapaamisia sovittiin. Sekä uusien että vanhojen matkailualan yrittäjien kanssa lähdettiin yhdessä tekemään suunnitelmia ja avuksi saatiin myös yrityskehittäjä Essi Myllylä Kosekista. Tällaisille alueen yhteisille porukan kasaan kerääville ideailloille on selvästikin tarvetta ja näitä kannattaa kehittää eteenpäin ja järjestää myös jatkossakin. 89

10. HANKKEEN YHTEENVETO Hankkeen aikana jalkauduttiin rannikolle ja koluttiin esiin kaikki mahdolliset kohteet ja reitit. Eri kohteita kirjattiin yhteensä 67 kpl, retkeilyreittejä ja luontopolkuja 12 kpl, pyöräilyreittejä 5 kpl ja GPS-koordinaatteja kirjattiin useampi sata. Hankkeen aikana tavoitettiin yhteensä 67 eri toimijaa (matkailualan yrityksiä, yhdistyksiä, seuroja ym.) ja toistasataa yksityishenkilöä haastateltiin heidän kokemuksistaan ja toivomuksistaan eri alueista, sekä saatiin hyviä vinkkejä eri kohteista ja kuultiin paljon mielenkiintoisia tarinoita. Rannikkomme on todella upea ja monimuotoinen, kallioita, metsämaisemia, luontopolkuja, lintutorneja, laavuja ja nuotiopaikkoja, pyöräilyreittejä sekä kilometreittäin hiekkarantaa. Osa kohteista olisi heti valmiita ottaa käyttöön matkailussa ja osa vaatisi pientä työstöä. Miten kohteet pystytään ottamaan mukaan matkailuun, on seuraava haaste. Valmiita matkailualan yrityksiä jotka toimivat alueemme saaristossa on todella vähän. Hienoa oli huomata, miten hankkeen aikana saatiin intoa ja syntyi useampia hyviä ideoita ja suunnitelmia niin vanhoille kuin uusillekin aloitusta suunnitteleville matkailualan yrityksille joita lähdettiin viemään eteenpäin. Eri yhdistykset saatiin myös hyvin lähtemään mukaan ja heidän kanssaan suunniteltiin eri alueiden matkailullisia mahdollisuuksia ja näitä lähdettiin työstämään eteenpäin. Matkailutoiminnan kehittämiseen yrityksille avuksi saatiin myös Kosekin yrityskehittäjä Essi Myllylä, josta yrittäjät kokivat saavansa suuren avun, ja yhteistyö jatkuu edelleen. Yhteistyö eri matkailualan yrittäjien ja organisaatioiden kesken oli yksi hankkeen tavoitteista ja se saavutettiin hyvin. Niin eri matkailualan toimijoita kuin kyläyhteisöjäkin saatiin puhaltamaan yhteen hiileen ja kehittämään omaa toimintaa yhdessä. Uusia ideoita matkailualan palvelupaketeista, joissa on mukana useampi eri toimija, syntyi useita ja monenlaisilla eri kokoonpanoilla. Näiden palvelupakettien kehittäminen eteenpäin toimiviksi kokonaisuuksiksi jatkuu nyt jatkohankkeissa. Matkailualan yritystä ei ole kovin helppo saada niin kannattavaksi, että se elättäisi ympäri vuoden. Jos matkailu yritystoimintana aloitettaisiin ensin sivutoimena ja sitä kasvatettaisiin pikkuhiljaa, olisi aloittamisen kynnyskin ehkä matalampi. Tällaisia mahdollisuuksia voisi olla esim. kesämökin vuokraus, maatilamajoitus, rantasauna, savusauna, eri luonto-, lintu-, ja marjastusretket, helpot kalastus kokemukset (onginta, pilkki ym.), talviurheiluvälineiden vuokraus (sukset, lumikengät, luistimet, potkukelkat ym.) ja tarinalliset nuotioillat ja retket. Näitä mahdollisuuksia mietittiin useammankin eri toimijan kanssa. Alueellamme on useampi todella hieno luontopolku ja ulkoilureitti, mutta melkein jokainen vaatisi jo jonkinasteista huoltamista. Mikä taho ottaisi luontopolkujen kunnostamisen asiakseen? Kokkolan kaupunki huoltaa reittejä kesäisin, mutta tähän työllistetään yleensä yksi ihminen ja hän ei yksin ihmeisiin pysty. Yleensä aikaa on vain taukopaikkojen siistimiseen ja polttopuiden täyttöön nuotiopaikoille. Leader-rahoitusten avulla kyläyhdistykset ja urheiluseurat pystyisivät itse kunnostamaan reittejä jos vain aktiivista porukkaa löytyisi ja tästä paljon jo käytiinkin keskusteluja. Eri matkailualan toimijat voisivat 90

myös paremmin hyödyntää luontopolkuja ja samalla hakea hankerahoitusta reittien kunnostamiseen. Alueemme luontopoluista löytyy helposti lisätietoja kokkola.fi sivustolta ja Kokkolan Matkailussa myynnissä olevasta ulkoilureitit kartasta. Luontopolut tarjoavat monenlaisia elämyksiä kaiken ikäisille ja ne ovat helposti saavutettavissa niin yksin kuin oppaankin johdolla. Tällä hetkellä matkailussa alueellamme ei osata vielä hyödyntää luontopolkuja upeassa saaristossamme ja kaikkia siihen helposti yhdistettäviä elämyksiä, mutta suunnitelmia ja ideoita saatiin jo aikaiseksi. Haastavimmat matkailukohteet olivat meri ja saaret. Alueellamme ei toimi yhtään yrittäjää jolla olisi veneellä merelle suuntautuvaa kalastusmatkailua. Kiinnostusta kalastusmatkailuun kyllä löytyi, mutta suunnitelmat tahtovat kariutua eri säädöksiin ja kalliisiin investointeihin. Lähin kalastusmatkailua järjestävä yritys löytyy Luodosta jonka toiminta ylettyy tarvittaessa myös Kokkolan vesille. Kalastusta rannikolta käsin järjestää yksi sivutoiminen kalastusyrittäjä (GoFish). Uusia ideoita ja kiinnostusta löytyi talvikalastuksen ja pienempimuotoisen kalastusmatkailun aloittamiseen. Merelle rannikollamme vie m/s Jennyn lisäksi tällä hetkellä kaksi eri tilausvenettä (Taksivene ja Sälgrund). Hankkeen aikana on suunniteltu uusia merellisiä mahdollisuuksia niin uusien kuin jo ennestään toimivien yrittäjien kanssa. Hankkeessa totesimme, että rannikkokaupunki Kokkola tarjoaa kävijöilleen satoja kilometrejä monimuotoista merenrantaa ja kymmeniä käyntikohteena kiinnostavia saaria. Meriluonto ja merellinen kulttuuri yksinkertaisesti meri elämyksenä houkuttelee puoleensa kävijöitä läheltä ja kaukaa. Nyt rannikkomme on vain osattava hyödyntää matkailullisesti, mihin tämä hanke oli hyvä ja tarpeellinen aloitus, sekä erinomainen jatkotyökalu tuleviin toimenpiteisiin ja hankkeisiin. Hankkeen aikana osallistuimme myös Visit Finlandin Merelliseen saaristopäivään 24.10.2016 Vaasassa, Lisää kauppaa matkailuyrityksille työpajaan 2.11.2016 Kaustisella, Hankkeiden verkostoitumispäivään 3.11.2016 Pietarsaaressa, Visit Finlandin Saaristoseminaariin 15.12.2016 Helsingissä ja Luontomatkailuseminaariin 13.2.2017 Perhossa. Tilaisuuksista sai uusia kontakteja sekä hyviä vinkkejä ja ideoita. 91

LÄHDELUETTELO - kokkola.fi - luontoon.fi - fishinginfinland.fi - Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta Eurooppalainen vetovoimatekijä, Saaristo- ja vesistömatkailun selvityshanke - Hyvinvointimatkailustrategia 2014-2018, Visit Finland - Talvimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018, Visit Finland - Kesän luontoaktiviteettien kehittämisstrategia 2014-2018, Visit Finland - Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018, Visit Finland - Ruokamatkailustrategia 2015-2020, Visit Finland - Suomen matkailustrategia 2020, Visit Finland - Melontamatkailun kehittämisstrategia 2009-2013, Visit Finland - Maastopyöräilyn mahdollisuudet Lohtajan Vattajalla 2016, Jenni Pajunpää - 7 Sillan Saaristo 92

93

94

95