Hämeenlinnan keskuskoulu

Hämeenlinnan keskuskoulu Lausuntoraportti sisäilmanäytteistä Päivätty 4.4.2016 Ardiko Oy Vehnämyllynkatu 8 33560 TAMPERE

Hämeenlinnan keskuskoulu Sisäilmanäytetulosten tulkinta Tutkimuskohde Hämeenlinnan keskuskoulu Lukiokatu 8 13100 Hämeenlinna Työn tilaaja Hämeenlinnan kaupunki Linnan tilapalvelut-liikelaitos 13100 Hämeenlinna Yhteyshenkilö Mika Metsäalho 03 6215331 mika.metsaalho@hameenlinna.fi Tutkija Ardiko Oy Vehnämyllynkatu 8 33560 TAMPERE Yhteyshenkilö Markus Fränti 050 3029988 Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 82.krs Hämeenlinnan keskuskoulu 3003 33560 Tampere Lukiokatu 8 Y-tunnus: 2717615-3 13100 Hämeenlinna

1 Yleistä 1.1 Tutkimuksen tavoite ja tarkoitus Sisäilman mikrobimittauksilla tutkitaan yleisesti sisäilman bakteeri- ja sieni-itiöpitoisuuksia. Tuloksia verrataan tavanomaiseen sisäilman mikrobilajistoon. Kosteusvauriolajistojen ja sukujen esiintyminen näytteissä talviaikaan voi viitata rakennusperäiseen epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. Tulosten luotettavuuden kannalta ulkoilman kontaminaatio huomioidaan käyttämällä mittausajankohtana pakkasjaksoa (ulkoilma steriili) tai käyttämällä ulkoilmasta kerättyä vertailunäytettä. Tammikuussa 2016 rakennukseen suoritettiin sisäilmamittauksia kuusivaiheimpaktoria käyttäen. Työn tarkoituksena oli selvittää, miten kesällä 2015 rakennettu luokkahuonekohtainen koneellinen ilmanvaihto on muuttanut rakennuksen kokonaisbakteeripitoisuuksia ja mikrobikantaa. Näytteitä kerättiin kahtena eri mittauspäivänä yhteensä 7 kpl. Tuloksia on verrattu raportissa vuoden 2015 tutkimusaineistoon, jolloin mittauksia suoritettiin rakennukseen 9kpl. - THG (tryptoni-hiivauute-glukoosiagar) Elatusalusta bakteereille ja aktinomykeeteille - MA-2 mallasuuteagar: Perusalusta hiiva- ja homesienille - DG-18 (dikloraani-18%-glyseroliagar): Alustatyyppi kuivissa olosuhteissa viihtyville hiiva- ja homesienille 1.2 Virhelähteet ja tulosten luotettavuus Näytteenotto on tutkimusmenetelmänä epäsuora ja siihen liittyy suoria materiaalinäytteitä suurempia virhe- ja epäluotettavuustekijöitä. Näytteenotossa tulee huomioida seuraavat tekijät, joita tulosten luotettavuuden kannalta huomioonotettavia: 1. Näyte edustaa vain hetkellistä mikrobimäärää ja kantajakaumaa sisäilmassa. 2. Aktiivisuusvaihtelua ei saada tuloksissa näkyviin, kuin keräämällä tietoa usealla näytteenottokerralla. Suositeltavaa on kerätä näytteitä 2-4krt /tila. Matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovaurioita rakennuksessa 3. Rakennuksessa työskentelevät henkilöt ja toiminnot ovat luotettavuutta heikentävä tekijä. Vaatteiden mukana tapahtuva kulkeuma on merkittävin ihmistoiminnasta aiheutuva epäluottavuuslähde. Lisäksi ihmisen liikenteenteestä aiheutuva suspensio voi aiheuttaa virhelähteitä tilaan, vaikka henkilökuormitus olisi poistunut hyvissä ajoin ennen mittausajankohtaa. Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 82.krs Hämeenlinnan keskuskoulu 3003 33560 Tampere Lukiokatu 8 Y-tunnus: 2717615-3 13100 Hämeenlinna

1.3 Viitearvot Raportin käytettävät viitearvot ovat yhtenäiset analyysivastauksessa ilmoitettujen viitearvojen kanssa (Laboratorio: Turun Yliopisto -aerobiologian yksikkö). Viitearvot: Aktinomykeetti-itiöpitoisuus yli 10cfu/m³. Kohonnut ja mikrobikasvustoon viittaava aktinomykeetti-itiöpitoisuus asunnon sisäilmassa taajama-alueella sijaitseville rakennuksille. (viitearvo on yhtenäinen toimisto- ja asuintiloissa) Yli 50 cfu/m³ sieni-itiöpitoisuus koulurakennuksen tiloissa viittaa selkeästi sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen ja korkein normaaliksi katsottava taso bakteeripitoisuudelle on 600cfu/m³ 600 cfu/m³ bakteeripitoisuus on korkein normaaliksi katsottava pitoisuus toimitoja kouluympäristössä. Viitearvon edellytyksenä on, että tilat eivät ole henkilökuormitettuja mittauksen aikana. Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 82.krs Hämeenlinnan keskuskoulu 3003 33560 Tampere Lukiokatu 8 Y-tunnus: 2717615-3 13100 Hämeenlinna

2 Tulokset 2.1 Pohjakerros Mittausolosuhteet: Näytteenotto pvm: 11.1.2016 Ulkoilman vertailunäyte: Ei kerätty Ulkoilman lämpötila: -9 C Näytteet: KK-1: Kuvaamataidon opetustila KK-1 Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus on hyvin alhainen ja viittaa riittävään ja hyvin toimivaan ilmanvaihtoon. Aktinomykeetti itiöpitoisuus jää näytteessä alle havaintorajan. Mesofiilisten ja kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuudet ovat alle viitearvotasojen (100cfu/m³). Lajiston pääryhmänä on normaaleja sisäilmassa olevia homesieniä. Pieninä pitoisuuksina DG-18 alustalla esiintyy kosteusvaurioindikaattoreista Aspergillus fumigatusta ja Aspergillus ryhmää Restrictiä. MA-2 alustalla on vähemmistölajistona havaittavissa kosteusvaurioindikaattoria Oidiodendrania. Näyte ei viittaa epätavanomaiseen rakennusperäiseen mikrobikantaan, koska näytteessä ei esiinny merkittäviä määriä kosteusvauriolajistoa. Talvella 2015 tilaa on tutkittu sisäilmanäyttein kahtena eri mittausajankohtana. 16.1.2015 kerätyn näytteen viitearvotason ylittänyt aktinomykeetti itiöpitoisuus (42cfu/m³) ei ylittänyt talven 2016 näytteessä tulkintarajaa. Vastaavasti DG-18 alustalla ei talvella 2015 havaittu Aspergillus suvun homelajeja, jotka nyt näkyivät analyysissä pieninä pitoisuuksina. 17.3.2015 otetussa näytteessä ei esiintynyt lievän aktinomykeettikasvun lisäksi muita kosteusvaurioindikaattoreita. Kokonaisbakteeri- ja kokonaisitiöpitoisuuksia on vertailu alla olevassa taulukossa. Vertailuaineisto on mittauskertojen toiston näkökulmasta suppea. Kokonaisbakteeripitoisuuksien osalta voidaan kuitenkin havaita alenema, joka pääosin johtuu kesällä 2015 suoritetusta ilmanvaihtoremontista. NÄYTE (pvm) Kokonaisbakteeripitoisuus THG Kokonaisitiöpitoisuus MA-2 Kokonaisitiöpitoisuus DG-18 16.1.2015 321 14 14 17.3.2015 223 47 57 11.1.2016 95 30 51 Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 82.krs Hämeenlinnan keskuskoulu 3003 33560 Tampere Lukiokatu 8 Y-tunnus: 2717615-3 13100 Hämeenlinna

2.2 Kerros 1 Mittausolosuhteet: Näytteenotto pvm: 11.1.2016 Ulkoilman lämpötila: -9 C Ulkoilman vertailunäyte: Ei kerätty Näytteet: KK-2: Opetustila (tarkka sijainti tutkimuskartassa) KK-3: Opetustila (tarkka sijainti tutkimuskartassa) KK-2 THG alustalla kokonaisbakteeripitoisuus 297cfu/m³ on normaalilla tasolla huomioiden, että tila on ollut henkilökuoritettuna tuntia ennen mittauksen aloittamista. Alustalla esiintyvä aktinomykeetti-itiöpitoisuus 3cfu/m³ jää alle viitearvotason, mutta ajankohdan huomioiden sen esiintyminen on epätavanomaista. Mesofiilisten sienten kasvatusalustalla MA-2 päälajistona esiintyy normaalia sisäilmassa esiintyvää homesientä Penicilliumia. Vähemmistölajina alustalla esiintyvä Aspergillus versicolor sekä DG-18 alustalla Aspergillus fumigatus viittaa ajankohtaan nähden lievästi epätavanomaiseen mikrobilajistoon. Kosteusvauriolajisto on ulkoilman olosuhteiden perusteella rakennusperäistä. Näytteessä esiintyvät sienten kokonaisitiöpitoisuudet ovat kuitenkin normaalilla tasolla. Näyte ei kokonaisuutena viittaa epätavanomaiseen mikrobikantaan tilassa. Löytyneet kosteusvaurioindikaattorimäärät ovat hyvin alhaiset. Tässä opetustilasta ei ole suoritettu mittauksia vuoden 2015 seurantajaksolla. KK-3 THG alustalla kokonaisbakteeripitoisuus 176 cfu/m³ on alhaisella tasolla, koska tilaa on ollut normaalisti henkilökuormitettuna noin 2h ennen mittauksen suorittamista. Alustalla ei myöskään esiinny aktinomykeettikasvustoa. Mesofiilisten sienten kasvatusalustalla MA-2 päälajistona esiintyy normaalia sisäilmassa esiintyvää homesientä Penicilliumia sekä Cladosporiumia. Vähemmistölajistona esiintyy kosteusvaurioindikaattoreita, kuten Aspergillus fumigatus, Oidiodendran, Tritirachium. Useamman kosteusvauriolajin esiintyminen pakkasjaksolla viittaa lievään epätavanomaiseen mikrobikantaan tilassa. DG-18 kasvatusalusta on kuitenkin kosteusvauriolajeista puhdas. Kyseistä tilaa on tutkittu vuoden 2015 aikana kahtena eri mittausajanjaksona. Vuodentakaisiin näytteisiin verraten todetaan, että lievää aktinomykeetti-itiöpitoisuutta ei esiinny 2016 näytteissä. Kokonaisbakteeri ja itiöpitoisuudet ovat alhaisemmat, kuin vuodentakaisen näytteen KK-äidinkieli 1.2 osalta. Vastaavasti 27.1.2015 otetussa näytteessä kokonaisitiöpitoisuudet ovat alemmalla tasolla kuin nyt vuoden 2016 mittauksissa. Tulosten perusteella todetaan, että mittaus ei osoita selkeää näyttöä sieni-itiöpitoisuuksien alenemiseksi. Oletettavasti ko- Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 82.krs Hämeenlinnan keskuskoulu 3003 33560 Tampere Lukiokatu 8 Y-tunnus: 2717615-3 13100 Hämeenlinna

konaisbakteeripitoisuudet pysyvät kuitenkin alhaisemmalla tasolla tilan ollessa henkilökuormitettu. Tähän viittaa nopeahko kokonaisbakteeripitoisuuden aleneminen kuormituksen päätyttyä. NÄYTE (pvm) Kokonaisbakteeripitoisuus THG Kokonaisitiöpitoisuus MA-2 Kokonaisitiöpitoisuus DG-18 27.1.2015 111 11-16.3.2015 2355 84 111 11.1.2016 176 36 42 Kosteusvauriolajiston näkökulmasta todetaan, että tilanne on pysynyt ennallaan. Kosteusvauriolajistoa esiintyy edelleen lievästi, mutta suku on näytteenottohetkellä vuodentakaiseen verraten toisenlaista. Kosteusvauriolajistojen aktiivisuusvaihtelusta johtuen vuoden 2016 näyte ei kuitenkaan selkeästi osoita sisäilman laadun paranemista. 2.3 Kerros 2 Mittausolosuhteet: Näytteenotto pvm: 11.1.2016 Ulkoilman lämpötila: -9 C Ulkoilman vertailunäyte: Ei kerätty Näytteet: KK-04: Opetustila (tarkka sijainti tutkimuskartassa) KK-4 THG alustalla kokonaisbakteeripitoisuus 224 cfu/m³ on keskimääräisellä tasolla. Alustalla on havaittu pienenä pitoisuutena aktinomykeettikasvustoa (3cfu/m³). Mesofiilisten sienten kasvatusalustalla MA-2 päälajistona esiintyy normaalia sisäilmassa esiintyvää homesientä Penicilliumia. Kosteusvaurioindikaattorit Aspergillus fumigatus ja Scopulariopsis näkyvät alustalla pienenä pitoisuutena. DG-18 alusta on kosteusvaurioindikaattoreista puhdas. Luokkahuoneeseen ei ole suoritettu vuonna 2015 sisäilmamitattauksia Mittausolosuhteet: Näytteenotto pvm: 13.1.2016 Ulkoilman lämpötila: -9 C Ulkoilman vertailunäyte: Ei kerätty Näytteet: KK-05: Opetustila (tarkka sijainti tutkimuskartassa) KK-5 Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus on korkea (2435 cfu/m³) johtuen henkilökuormituksen poistumisesta vain 20minuuttia ennen mittaustyön aloitusta. Ilmanvaihtokone oli mittauksen aloitushetkellä sulatustoiminnolla mitatun alipaineen perusteella. Tämän tekijän vuoksi tilan tuulettuminen on kestänyt normaalia kauemmin (sulatustoiminnon aikana tuloilma luokkaan on hetkellisesti pysäytetty). Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 82.krs Hämeenlinnan keskuskoulu 3003 33560 Tampere Lukiokatu 8 Y-tunnus: 2717615-3 13100 Hämeenlinna

MA-2 ja DG-18 alustan sieni-itiöpitoisuudet ovat ajankohtaan nähden koholla. MA-2 alustan kokonaisitiöpitoisuus 72cfu/m³ ja kserofiilisten sienten DG-18 kasvatusalustan kokonaisitiöpitoisuus 123cfu/m³ antavat viitteen epätavanomaisesta mikrobikasvustatilassa. Lajistoerittelyssä kosteusvauriolajeja on kuitenkin vähän. Näytteessä esiintyvä Cladosporium ei ole kosteusvaurioindikaattori kesäaikaan, mutta ajankohtaan nähden sen esiintyminen on poikkeuksellista. Aerobiologian yksikön ulkoilman homeseurannassa lajistoa ei esiintynyt, kuin hyvin alhaisina pitoisuuksina. Silti DG-18 alustalla lajisto on pääryhmänä erittelyssä. Tämän vuoksi näytetulos viittaa epätavanomaiseen mikrobikasvuun rakennuksessa. 2.4 Kerros 3 Mittausolosuhteet: Näytteenotto pvm: 13.1.2016 Ulkoilman lämpötila: -9 C Ulkoilman vertailunäyte: Ei kerätty Näytteet: KK-06: Opetustila (tarkka sijainti tutkimuskartassa) KK-07: Opetustila (tarkka sijainti tutkimuskartassa) KK-6 THG alustalla kokonaisbakteeripitoisuus 878 cfu/m³ on keskimääräisellä tasolla. Kokonaispitoisuuteen voi vaikuttaa henkilökuormitus, joka oli poistunut tilasta noin 2h ennen mittaustyön suorittamista. Aktinomykeetti itiöpitoisuus on näytteessä selkeästi koholla mittausajankohtaan nähden. Aktinomykeetti itiöpitoisuus (21cfu/m³) ylittää viitearvotason 10cfu/m³. Ylityksen vuoksi näytteessä on viite epätavanomaisesta mikrobikasvusta. Mesofiilisten sienten kasvatusalustalla MA-2 päälajistona esiintyy normaalia sisäilmassa esiintyvää homesientä Penicilliumia. Kosteusvaurioindikaattoreita on kuitenkin useita vähemmistölajina sekä MA-2 että DG-18 alustalla. Kokonaissieni-itiöpitoisuuksien perusteella näyte viittaa epätavanomaiseen mikrobilajistoon, koska viitearvo 50cfu/m³ ylittyy sekä MA-2 että DG-18 näytteen osalta. Alla olevassa taulukossa on vertailtu kokonaisbakteeri- ja sieni-itiöpitoisuuksia vuodentakaiseen tilanteeseen verraten. Tuloksissa tulee huomioida suppea näytesarja. Paremmasta ilmanvaihtuvuudesta antaa viitettä selkeästi pienemmät kokonaisbakteeripitoisuudet 2016 näytteessä. Vastaavasti suuremmat itiöpitoisuudet ja usean kosteusvaurioindikaattorin esiintyminen 2016 näytteessä voi kertoa siitä, että tilassa mikrobien aktiivisuusvaihtelu on saatu kahden näytteen perusteella näkyviin. Todennäköistä kuitenkin on, että osa lajistosta on seurausta suuresta alipaineesta, joka mittauksen perusteella heikentää huoneen sisäilmateknistä tilannetta. Näyte ei tue tulkintaa siitä, että ilmanvaihto olisi parantanut rakennuksen olosuhteita kosteusvauriomikrobien poistumisen osalta. Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 82.krs Hämeenlinnan keskuskoulu 3003 33560 Tampere Lukiokatu 8 Y-tunnus: 2717615-3 13100 Hämeenlinna

NÄYTE (pvm) Kokonaisbakteeripitoisuus THG Kokonaisitiöpitoisuus MA-2 Kokonaisitiöpitoisuus DG-18 28.1.2015 15645 10 4 13.1.2016 878 87 84 KK-7 Näytteen kokonaisbakteeripitoisuus (239 cfu/m³) edustaa tuulettuneen tilan kokonaisbakteeripitoisuutta, sillä henkilökuormitus oli poistunut tilasta noin 3h ennen mittauksen aloitusta. Näytteessä THG alustalla analysoitu aktinomykeetti itiöpitoisuus on poikkeuksellinen mittausajankohtaan nähden ja viite epätavanomaiseen mikrobikasvuun rakennuksessa on vahva. MA-2 ja DG-18 alustoilla kokonaissieni-itiöpitoisuudet ovat huomattavan korkeat mittausajankohtaan nähden. Useiden kosteusvaurioindikaattorien esiintyminen näytteessä korkeiden sieni-itiöpitoisuuksien lisäksi on myös viite epätavanomaisesta mikrobikasvusta rakennuksessa. Kerroksen 3 osata tulee huomioida alipaineen vaikutus mittaustuloksiin. Alipaine oli hetkittäin -35Pa. Näin merkittävä paine-ero ulkoilmaan nähden voi kuljettaa alalaattapalkiston eristetilasta tai ikkunariveistä kosteusvauriolajistoa huoneilmaan. Tavanomaisella painesuhteella (0-10Pa) lajistoa ei välttämättä tiloissa esiinny. Alipaineen muodostuminen on pakkaskaudella IV-koneiden ominaisuus, jolla estetään LTO-kennon jäätyminen. Siksi alipaineen muodostumisen estäminen on vaikeaa, koska kyseessä on laitteistoon suunniteltu ominaisuus. Tilaan ei ole suoritettu sisäilmamittausta vuonna 2015. Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 82.krs Hämeenlinnan keskuskoulu 3003 33560 Tampere Lukiokatu 8 Y-tunnus: 2717615-3 13100 Hämeenlinna

2.5 Yhteenveto näytekokonaisuudesta Mittausajankohtana kokonaisbakteeripitoisuudet olivat pääosin matalalla tasolla, mutta sieni-itiöpitoisuudet eivät olleet merkittävästi laskeneet vuoden 2015 tuloksista. Kerroksen 3 osalta näytteet viittasivat sekä lajiston että kokonaissieni-itiöpitoisuuksien perusteella epätavanomaiseen mikrobikasvuun rakennuksessa. Myös kerroksen 2 näytteessä korkeaa Cladosporium pitoisuutta voidaan pitää poikkeuksellisena mittausajankohtaan nähden. Kokonaisuustarkastelun perusteella todetaan, että rakennus altistuu hetkittäin suurille alipaineille ilmanvaihtolaitteiston toiminnan vuoksi ja tämä heikentää sisäilman laatua. Tavanomaista käyttötilannetta alhaisemmat alipaineet (<-15Pa) ovat rakennuksen sisäilman laadulle riskitekijä, joka mittausten perusteella muuttaa rakennuksen mikrobikantaa ja nostaa kokonaissieni-itiöpitoisuuksia. 2.6 Jatkotoimenpidesuositukset Ilmanvaihtolaitteistoon suositellaan pakkasrajoitinta, joka pysäyttää koko ilmanvaihdon tapauksessa, jossa ilmanvaihtolaite menisi muutoin sulatustoiminnolle. Tällä toimella estetään rakennukseen haitallisen alipaineen syntyminen. Hiilidioksiditasojen hetkittäinen nousu on huomattavasti pienempi haitta, kuin alipaineen vuoksi rakennevuotojen kautta huoneilmaan leviävät kosteusvauriomikrobit. Rakennukseen suositellaan paine-eroseurantaa, jolla varmistetaan ilmanvaihtolaitteiston toiminta tavanomaisissa lämpötilaolosuhteissa. Luokkatiloihin, joissa sisäilmanlaatu koetaan heikoksi, suositellaan C0 2 -mittausta. Välipohjarakenteista suositellaan otettavaksi materiaalinäytteitä mahdollisen mikrobivaurion todentamiseksi. Myös välipohjarakenteiden eristetilan tasapainokosteus tulisi selvittää kosteusmittauksin. Vuotoherkkyyden todentamiseksi välipohjarakenteisiin suositellaan merkkiainekoetta. Merkkiainekokeen avulla rakenteiden tiivistämisen laajuutta ja onnistumista on mahdollista arvioida. Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 82.krs Hämeenlinnan keskuskoulu 3003 33560 Tampere Lukiokatu 8 Y-tunnus: 2717615-3 13100 Hämeenlinna

Tampereella 4.4.2016 Ardiko Oy Markus Fränti 050 3029988 Liitteet LIITE 1: Kerroskohtaiset tutkimuskartat LIITE 2: Laboratorion analyysivastaukset Ardiko Oy Lausuntoraportti Projektinumero Vehnämyllynkatu 82.krs Hämeenlinnan keskuskoulu 3003 33560 Tampere Lukiokatu 8 Y-tunnus: 2717615-3 13100 Hämeenlinna

LIITE 1 Rakennuksen pohjakuviin merkityt näytteenottomerkinnät - KK-01 - KK-02 - KK-03 - KK-04 - KK-05 - KK-06 - KK-07

LIITE 1 KK-01

LIITE 1

LIITE 1 KK-04 KK-05

LIITE 1 KK-07 KK-06

LIITE 2 Laboratorion analyysivastaukset - nro. 110116 - nro. 130115

TESTAUSSELOSTE (1 / 9; liiteosa 2 ss.) ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä tunniste: Keskuskoulu_Hämeenlinna_ILMA_Ardiko_110116 PC-seloste, Pessi, 27.11.2015 Tilaaja: Laskutus: Raportin toim.os.: Tiedoksi: Ardiko Oy / Markus Fränti Kissanmaankatu 19 A 1, 33530 Tampere Hämeenlinnan kaupunki, Linnan tilapalvelut -liikelaitos / Mika Metsäkallio viite: Keskuskoulu tilaajalle markus.franti@ardiko.fi Menetelmä: Ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä. Standardi: STM:n Asumisterveysohje 2003:1 Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa käytetään Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä soveltavan Asumisterveysoppaan (2009) menetelmäohjeita. Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus; viljelyyn perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tulos ilmoitetaan cfu m ³ ilmaa (cfu = pmy, pesäkkeen muodostava yksikkö). Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteessä. Raportin sisältö: ilmanäytesarjoja 12 kpl Tiedot näytteenotosta: Impaktorityyppi: Andersen Kohde: Keskuskoulu, Hämeenlinna Näytteenottaja: Ardiko oy / Markus Fränti Näytteenottopvm: 11.1.2016 Olosuhteet ulkona: Maanpinta jäässä, lumipeitteinen. Ulkolämpötila -9 C. RH 85%. Saapumispvm: 13.1.2016 Keräyspaikat: Lab. tunniste Sarjat 1.-3. KK-1 Ao974 - Ao976 Sarjat 4.-6. KK-2 Ao977 - Ao979 Sarjat 7.-9. KK-3 Ao980 - Ao982 Sarjat 10.-12. KK-4 Ao983 - Ao985 Analysoijat: Tuija Häkkilä, Satu Saaranen / Aerobiologian yksikkö, 20014 Turun yliopisto Näytteenottoon liittyvät huomiot: Laboratorioon toimitettu mittauspöytäkirja on talletettu laboratorion arkistoon. Näytteenottajan huomioita Koulurakennus taajamassa. Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Kellari tilojen yhteydessä, kulku suljettu. Laboratorion huomioita Tämän testausselosteen näytteiden mittaustuloksia on verrattu Asumisterveysohjeen (2003) viitearvoihin. Mikäli kyseessä on muu kuin asuinrakennus/-huoneisto, ei näitä viitearvoja voi sellaisenaan soveltaa tuloksien tulkintaan kts. liite. Selvitettäessä koulurakennusten mikrobivaurioita ei Asumisterveysohjeen / Asumisterveysoppaan mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta voida sellaisenaan soveltaa, vaan suositetaan KTL:n ohjeen 'Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, opas ongelmien selvittämiseen' mukaista näytekokonaisuuden tulkintaa (ks. Liite, s. 2). Nyt raportoitavissa tuloksissa yksittäisten tilojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa / Asumisterveysoppaassa esitettyihin kriteereihin.

Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä Keskuskoulu_Hämeenlinna_ILMA_Ardiko_110116 2/9 (liite 3 ss.) Sarjat 1.-3. KK-1 (Ao974 - Ao976) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu/m ³ MA2: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu m ³ DG-18: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu m ³ Olosuhteet: lämpötila 22 C, RH 38% Tulokset: cfu m ³ Bakteerit (THG -elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 95 (0 Aktinomykeetti-itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 -elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 15 Cladosporium 9 Oidiodendron * 3 Hiivasienet: 3 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 30 (0 Kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 18 Cladosporium 12 Acrodontium 9 Aspergillus fumigatus *ª 3 Aspergillus ryhmä Restricti * 3 Sporothrix 3 Muut ryhmät: steriili rihma 3 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 51 (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.

Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä Keskuskoulu_Hämeenlinna_ILMA_Ardiko_110116 3/9 (liite 3 ss.) Sarjat 4.-6. KK-2 (Ao977 - Ao979) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu/m ³ MA2: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu m ³ DG-18: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu m ³ Olosuhteet: lämpötila 21 C, RH 34% Tulokset: cfu m ³ Bakteerit (THG -elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 297 (0 Aktinomykeetti-itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 3 Mesofiiliset sienet (MA2 -elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 12 Hyalodendron 6 Acrodontium 3 Aspergillus versicolor *ª 3 Cladosporium 3 Muut ryhmät: steriili rihma 6 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 33 (0 Kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 15 Acrodontium 9 Cladosporium 9 Aspergillus fumigatus *ª 3 Hiivasienet: 3 Muut ryhmät: steriili rihma 12 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 51 (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus oli matala. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.

Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä Keskuskoulu_Hämeenlinna_ILMA_Ardiko_110116 4/9 (liite 3 ss.) Sarjat 7.-9. KK-3 (Ao980 - Ao982) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu/m ³ MA2: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu m ³ DG-18: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu m ³ Olosuhteet: lämpötila 21 C, RH 34% Tulokset: cfu m ³ Bakteerit (THG -elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 176 (0 Aktinomykeetti-itiöpitoisuus (14 vrk): *ª alle havaintorajan Mesofiiliset sienet (MA2 -elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 18 Cladosporium 6 Aspergillus fumigatus *ª 3 Oidiodendron * 3 Tritirachium * 3 Muut ryhmät: steriili rihma 3 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 36 (0 Kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Acrodontium 12 Penicillium 12 Cladosporium 6 Muut ryhmät: steriili rihma 12 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 42 (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus alitti havaintorajan. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.

Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä Keskuskoulu_Hämeenlinna_ILMA_Ardiko_110116 5/9 (liite 3 ss.) Sarjat 10.-12. KK-4 (Ao983 - Ao985) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu/m ³ MA2: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu m ³ DG-18: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu m ³ Olosuhteet: lämpötila 19 C, RH 36% Tulokset: cfu m ³ Bakteerit (THG -elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 224 (0 Aktinomykeetti-itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 3 Mesofiiliset sienet (MA2 -elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 21 Aspergillus fumigatus *ª 3 Cladosporium 3 Scopulariopsis * 3 Hiivasienet: 3 Muut ryhmät: steriili rihma 6 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 39 (0 Kserofiiliset sienet (DG-18 -elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 27 Cladosporium 9 Acrodontium 3 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 39 (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus oli matala. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.

Testausseloste, ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä Keskuskoulu_Hämeenlinna_ILMA_Ardiko_110116 6/9 (liite 3 ss.) Lausunto näytekokonaisuudesta Raporttiin sisältyvän näytteen tai näytteiden perusteella ei ole epäiltävissä, että näytekokonaisuuteen kuuluvassa rakennuksessa olisi mikrobikasvustoa. Tulkinta perustuu asuintiloista tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaavista tiloista otettujen ilmanäytteiden tulkintaohjeisiin (Asumisterveysohje, 2003 ja Asumisterveysopas, 2009). Muihin kuin asuintiloihin tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaaviin tiloihin ei Asumisterveysohjeen (2003) ja Asumisterveysoppaan (2009) tulkintaohjeita voi käyttää suoraan (ks. Liite, 'Muut kuin asuintilat, s. 2). Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi ottaa useita (vähintään 2-3 näytettä). Matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovauriota rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Lopullinen analyysitulosten tulkinta, jossa on huomioitu siihen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset, on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Turussa 25.1.2016 Sirkku Häkkilä FM, rakennusterveysasiantuntija, projektitutkija Oskari Talvitie laboratoriomestari

Testausseloste, ilmanäyte 6-vaihe-impaktiokerääjällä Analyysiraportin liiteosa, s. 1/3 ILMANÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA TULKINTAPERIAATTEET Menetelmä Käytetty menetelmä on ilmanäyte 6-vaiheimpaktiokerääjällä otettuna. Standardina on STM:n Asumisterveysohje 2003:1. Sisäilman mikrobimittauksilla selvitetään ovatko tutkitun tilan sisäilman mikrobipitoisuudet ja sienisuvusto tavanomaisia. Lisäksi sisäilman mikrobimittauksilla voidaan todeta, leviääkö muualla rakennuksessa, esimerkiksi porraskäytävässä tai kellaritilassa, esiintyvästä mikrobikasvustosta itiöitä tai mikrobisoluja rakennuksen muihin sisätiloihin. Näytteenotto Ilmanäytteen ottoon on käytetty 6-vaiheimpaktorikeräintä. Käytetyn keräimen yksityiskohtaisemmat tiedot ovat raportin sivulla 1. Analysointi Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa on käytetty Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) ja sen soveltamisoppaassa, Asumisterveysoppaassa (2009), esitettyjä ohjeita. Analyysimenetelmä on viljelyyn perustuva pitoisuuden määritys, johon liittyy sienien osalta suku/lajitason tunnistus. Maljakohtaiset pesäkemäärät on korjattu käyttäen Somervillen ja Riversin (1994) menetelmää. Tulos ilmoitetaan cfu m -3 ilmaa (cfu = pesäkkeen muodostava yksikkö). Käytetyt elatusalustat: tryptoni-hiivauute-glukoosiagar (THG); bakteerit, aktinomykeetit 2% mallasuuteagar (MA2); mesofiiliset hiiva- ja homesienet, basidiomykeetit dikloraani-18%-glyseroliagar (DG-18); kserofiiliset sienet. Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin vesiaktiivisuusvaatimus on a w = 60 80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna-alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa. Kasvatusolosuhteet: inkubointilämpötila 25 C inkubointiaika 7 vrk (kokonaisbakteeri- ja sienikoloniamäärien laskenta), sienien määritys 7-14 vrk, aktinomykeettien tyypitys 10-14 vrk. Tulokseen vaikuttavat tekijät Ellei yksikön oma henkilökunta ole ottanut näytteitä, laboratorion lausunto koskee vain tutkittuja näytteitä ja lopullinen tulkinta, jossa on huomioitu tulokseen vaikuttavat tekijät on näytteenottajan vastuulla. Tuloksen toistettavuus Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi ottaa useita (vähintään 2-3 näytettä). Mitattu matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovaurion mahdollisuutta rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Virhelähteet Tulokseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät tulisi huomioida virhelähteinä. Esimerkiksi jos asunnossa on runsaasti huonekasveja, lemmikkieläimiä, terraario, akvaario tai siellä varastoidaan polttopuita, ilmanäytteen tutkiminen ei todennäköisesti kuvaa luotettavalla tavalla rakennuksesta aiheutuvaa mikrobialtistusta. Maaseutuympäristössä on huomioitava maatalousrakennuksista peräisin oleva mikrobilajisto. Ulkoilman vaikutus Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäytteeseen, jolloin tulkinta perustuu ulkoilma- ja sisäilmanäytteiden mikrobisuvuston ja -määrän vertailuun.

Testausseloste, ilmanäyte 6-vaihe-impaktiokerääjällä Analyysiraportin liiteosa, s. 2/3 Tulkinnan perusteet Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan Pitoisuusalueet talviaikana (Asumisterveysohje, 2003) aktinomykeetti-itiöpitoisuus, yli 10 cfu m ³: kohonnut ja mikrobikasvustoon viittaava aktinomykeetti-itiöpitoisuus asunnon sisäilmassa, taajama-alueella sijaitseville rakennuksille. muiden bakteerien kuin aktinomykeettien kohonnut kokonaispitoisuus ( > 4500 cfu m ³): asuntojen sisäilmassa ei viittaa sinällään kosteusvaurioon vaan se on osoitus puutteellisesta ilmanvaihdosta. sieni-itiöpitoisuus, yli 500 cfu m ³: kohonnut ja mikrobikasvustoon viittaava sieni-itiöpitoisuus taajama-alueella sijaitsevissa asunnoissa. sieni-itiöpitoisuus, 100 500 cfu m ³: kohonnut sieni-itiöpitoisuus taajama-alueella sijaitsevissa asunnoissa; jos lajistossa esiintyy samanaikaisesti poikkeavaa sienilajistoa, on mikrobikasvuston esiintyminen todennäköistä. Muut kuin talviaikaan otetut näytteet (Asumisterveysohje, 2003) Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäytteeseen, jolloin tulkinta perustuu ulkoilma- ja sisäilmanäytteiden mikrobisuvuston ja -määrien vertailuun. Kosteusvauriota indikoiva lajisto (Asumisterveysopas, 2009) Kosteusvaurioon viittaavina on tässä raportissa esitetty mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaan mukaisesti ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Kosteusvaurioon viittaava lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä merkillä *. Näytekohtaisessa raportoinnissa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu poikkeava lajisto. Yksittäisen kosteusvaurioon viittaavan mikrobin esiintyminen useassa asunnon eri tilassa otetussa näytteessä tai useiden eri indikaattorimikrobien esiintyminen samassa näytteessä on tavanomaisesta poikkeavaa. Tiettyjen kosteusvauriota indikoivien sienisukujen (esim. Stachybotrys, Fusarium, Chaetomium) itiöiden yksittäisiäkin pesäkehavaintoja ilmanäytteessä voidaan pitää poikkeavana johtuen niiden kasvu- tai irtoamistavasta. Toksiset mikrobiryhmät (Asumisterveysopas, 2009) Toksisina ryhminä on raportoitu mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaassa on lueteltu mahdollisesti toksisina eli myrkkyjä tuottavina. Tämä merkitsee sitä, että mainitun mikrobiryhmän (esim. aktinomykeetit) tiedetään olevan toksinen tai sienisuvun joidenkin lajien tiedetään tuottavan mykotoksiineja rakennusmateriaaleilla. Toksinen lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä merkillä ª. Muut tilat kuin asuintilat Tuotannolliset tilat Tuotannollisissa tiloissa on mahdollista, että tiloissa tehtävät toiminnot tuovat ilmaan poikkeavaa mikrobilajistoa ja nostavat sisäilman mikrobipitoisuuksia, ilman että ne johtuvat rakennuksen mikrobivauriosta. Kohonneiden pitoisuuksien ja poikkeavan lajiston merkitys on pohdittava tilannekohtaisesti. Koulurakennukset Selvitettäessä koulurakennusten kosteusvaurioita mikrobiologisin ilmanäyttein voidaan tulosten tulkinnassa käyttää tukena KTL:n suositusta 'Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, opas ongelmien selvittämiseen' (Meklin ja muut, 2007). Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumis-terveysoppaan (2009) mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa koulurakennuksille johtuen asuin- ja koulurakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennus- ja taloteknisistä ratkaisuista. Koska koulujen sisäilman sieniitiöpitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoista otettujen näytteiden pitoisuudet, suositetaan KTL:n ohjeessa yksittäisten näytteiden sijaan näytekokonaisuuksien tulkintaa ja koko koulu-rakennuksen sisäilmatutkimukseen vähintään 10 12 rakennuksen eri tiloista otettua näytettä (Meklin ja muut, 2007). Koska nyt raportoitavissa tuloksissa ei tällaista näytekokonaisuutta ole, yksittäisten tilojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa (2003) esitettyihin kriteereihin.

Testausseloste, ilmanäyte 6-vaihe-impaktiokerääjällä Toimistotilat Analyysiraportin liiteosa, s. 3/3 Toimistotiloissa mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysopas, 2009). Työterveyslaitoksen tutkimustulosten perusteella yli 50 cfu m ³ sieni-itiöpitoisuus toimistoilmassa viittaa selvästi sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen ja korkein normaaliksi katsottava taso toimistoilman bakteeripitoisuudelle on 600 cfu m ³ (Kosteusvauriotyöryhmän muistio: Kosteusvauriot työpaikoilla, 2009). Sairaalat, puhdastilat ja muut poikkeavan korkean hygieniatason tilat Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa sairaalarakennuksiin, puhdastiloihin yms. rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennusteknisistä ratkaisuista johtuen. Käytettäessä aerobiologisia ilmanäytteitä kontrolloimaan puhdastilojen mahdollisia kontaminaatioita verrataan tuloksia asumis-terveysohjeiden raja-arvojen sijasta nollatulokseen (steriiliin tilaan). Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys (Asumisterveysohje, 2003) Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita, joille sisätiloissa oleskelevat altistuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Kosteusvaurio on välittömästi korjattava ja vaurioon johtaneet syyt poistettava. Altistumisesta saattaa aiheutua silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita, yöyskää tai erilaisia yleisoireita, esimerkiksi lämpöilyä. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun altistus keskeytyy tai lakkaa. Altistuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengitystieinfektioita tai kehittyä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi astma. Altistuksen on havaittu lisäävän poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. Lisätietoa Asumisterveysoppaassa (2009) on lisätietoa kosteusvauriokuntoarviosta ja siihen liittyvistä mittauksista sekä korjausten yleisperiaatteista. Kosteusvaurioituneita rakenteita purettaessa vapautuu ympäristöön runsaasti mikrobeja, jotka voivat levitä muihin tiloihin ja aiheuttaa haittaa purkutyötä tekevien työntekijöiden terveydelle. Kosteusvauriorakenteiden korjauksesta ja purkutyöstä ja sen aikaisesta suojauksesta on ohjeita mm. RT-kortissa 80-10712 "Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen" ja Ratu-työmenetelmäkortissa 82-0239 "Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät." Viitteet Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.). Ympäristö ja Terveys -lehti, Pori. 2009. 200 ss. Kosteusvauriotyöryhmän muistio: Kosteusvauriot työpaikoilla. Helsinki 2009. 82 s. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-2812-1 Meklin T, Putus T, Hyvärinen A, Haverinen-Shaughnessy U, Lignell U, Nevalainen A. 2007. Koulu- rakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 9/2007. 38 ss. Ratu 82-0239 -kortti: Kosteus- ja mikrobivaurioituneidenrakenteiden purku. Menetelmät. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2000. RT 80-10712 -kortti: 'Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen. Rakennustieto Oy. Helsinki. 1999. Somerville MC, Rivers JC. 1994. An alternative approach for the correction of bioaerosol data collected with multiple jet impactors. Am Ind Hyg Assoc J 55: 127-131

TESTAUSSELOSTE (1 / 11; liiteosa 2 ss.) ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä tunniste: Keskuskoulu_ilma_Ardiko_130115 PC-seloste, Pessi, 27.11.2015 Tilaaja: Laskutus: Ardiko Oy / Markus Fränti Kissanmaankatu 19 A 1, 33540 Tampere Hämeenlinnan kaupunki, Linnan lapalvelut liikelaitos Raportin toim.os.: Menetelmä: markus.franti@ardiko.fi Ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä. Standardi: STM:n Asumisterveysohje 2003:1 Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa käytetään Sosiaali ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä soveltavan Asumisterveysoppaan (2009) menetelmäohjeita. Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus; viljelyyn perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tulos ilmoitetaan cfu m ³ ilmaa (cfu = pmy, pesäkkeen muodostava yksikkö). Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteessä. Raportin sisältö: ilmanäytesarjoja 9 kpl Tiedot näytteenotosta: Impaktorityyppi: Andersen Kohde: Keskuskoulu Näytteenottaja: Markus Fränti Näytteenottopvm: 13.1.2016 Olosuhteet ulkona: Maanpinta jäässä, lumipeitteinen. Saapumispvm: 15.1.2016 Keräyspaikat: Lab. tunniste Sarjat 1. 3. KK5 Ap105 Ap107 Sarjat 4. 6. KK6 Ap108 Ap110 Sarjat 7. 9. KK7 Ap111 Ap113 Analysoijat: Satu Saaranen, Oskari Talvitie / Aerobiologian yksikkö, 20014 Turun yliopisto Näytteenottoon liittyvät huomiot: Mittauspöytäkirjaa ei toimitettu laboratorioon. Laboratorion huomioita Tämän testausselosteen näytteiden mittaustuloksia on verrattu Asumisterveysohjeen (2003) viitearvoihin. Mikäli kyseessä on muu kuin asuinrakennus/ huoneisto, ei näitä viitearvoja voi sellaisenaan soveltaa tuloksien tulkintaan kts. liite. Selvitettäessä koulurakennusten mikrobivaurioita ei Asumisterveysohjeen / Asumisterveysoppaan mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta voida sellaisenaan soveltaa, vaan suositetaan KTL:n ohjeen 'Koulurakennusten kosteus ja homevauriot, opas ongelmien selvittämiseen' mukaista näytekokonaisuuden tulkintaa (ks. Liite, s. 2). Nyt raportoitavissa tuloksissa yksittäisten tilojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa / Asumisterveysoppaassa esitettyihin kriteereihin.

Testausseloste, ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä Keskuskoulu_ilma_Ardiko_130115 2/11 (liite 3 ss.) Sarjat 1. 3. KK5 (Ap105 Ap107) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu/m ³ MA2: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu m ³ DG 18: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu m ³ Olosuhteet: lämpötila 19 C, RH 32% Tulokset: cfu m ³ Bakteerit (THG elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 2435 (0 Aktinomykeetti itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 3 Mesofiiliset sienet (MA2 elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 30 Cladosporium 21 Verticillium 6 Acrodontium 3 Engyodontium * 3 Sporothrix 3 Hiivasienet: 6 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 72 (0 Kserofiiliset sienet (DG 18 elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Cladosporium 54 Penicillium 30 Acrodontium 21 Verticillium 6 Fusarium *ª 3 Sporothrix 3 Muut ryhmät: steriili rihma 6 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 123 (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä

Testausseloste, ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä Keskuskoulu_ilma_Ardiko_130115 3/11 (liite 3 ss.) Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus oli matala. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli asuintilaksi matala (<100 cfu m ³). Kouluympäristössä pitoisuusolipoikkeava( 50pmym ³)javiittaasisäilmanepätavanomaiseen mikrobilähteeseen,mutta näytteessäei tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli koholla ( 100 cfu m ³), mutta näytteessä ei tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa. Kouluympäristössä pitoisuus oli poikkeava ( 50 pmy m ³) ja viittaa sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. Kserofiilinen lajisto: Vallitsevana esiintynyt homesuku Cladosporium kuuluu normaaliin ulkoilmalajistoon ja syyskesällä sen pitoisuudet ulko ja sisäilmassa nousevat korkeiksi. Cladosporium itiömäärät ulkoilmassa olivat keräysajankohtanaerittäinmatalia(aerobiologianyksikön jatkuvahomeitiöseuranta Turussa).Korkea Cladosporium määrä sisäilmassa viittaa siten rakennuksessa esiintyvään mikrobikasvustoon. Tulkinnan perusteet, ks. liite.

Testausseloste, ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä Keskuskoulu_ilma_Ardiko_130115 4/11 (liite 3 ss.) Sarjat 4. 6. KK6 (Ap108 Ap110) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu/m ³ MA2: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu m ³ DG 18: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu m ³ Olosuhteet: lämpötila 20 C, RH 30% Tulokset: cfu m ³ Bakteerit (THG elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 878 (0 Aktinomykeetti itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 21 Mesofiiliset sienet (MA2 elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 24 Acrodontium 15 Oidiodendron * 12 Cladosporium 9 Paecilomyces *ª 9 Geomyces * 6 Tritirachium * 6 Blastobotrys 3 Hiivasienet: 3 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 87 (0 Kserofiiliset sienet (DG 18 elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 39 Acrodontium 18 Cladosporium 6 Oidiodendron * 6 Aspergillus ryhmä Restricti * 3 Paecilomyces *ª 3 Hiivasienet: 3 Muut ryhmät: steriili rihma 6 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 84 (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä

Näytekohtainen tulkinta Testausseloste, ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä Keskuskoulu_ilma_Ardiko_130115 5/11 (liite 3 ss.) Tutkitun tilan aktinomykeetti itiöpitoisuus oli selvästi koholla viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan (koholla 10 cfu m ³). Kosteusvaurioon viittaavat aktinomykeetit saattavat tuottaa toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli asuintilaksi matala (<100 cfu m ³). Kouluympäristössä pitoisuus oli poikkeava ( 50 pmy m ³) ja viittaa sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. Lisäksi lajistossa esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli asuintilaksi matala (<100 cfu m ³). Kouluympäristössä pitoisuus oli poikkeava ( 50 pmy m ³) ja viittaa sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. Lisäksi lajistossa esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Tulkinnan perusteet, ks. liite.

Testausseloste, ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä Keskuskoulu_ilma_Ardiko_130115 6/11 (liite 3 ss.) Sarjat 7. 9. KK7 (Ap111 Ap113) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu/m ³ MA2: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu m ³ DG 18: kerätty ilmamäärä 339,6 l, pienin havaittu pitoisuus 3 cfu m ³ Olosuhteet: lämpötila 19 C, RH 37% Tulokset: cfu m ³ Bakteerit (THG elatusalusta) Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 239 (0 Aktinomykeetti itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 42 Mesofiiliset sienet (MA2 elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 62 Cladosporium 37 Acrodontium 25 Oidiodendron * 25 Tritirachium * 15 Blastobotrys 12 Hyalodendron 9 Paecilomyces *ª 9 Sporothrix 6 Beauveria 3 Thysanophora 3 Muut ryhmät: steriili rihma 9 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 215 (0 Kserofiiliset sienet (DG 18 elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 55 Cladosporium 30 Acrodontium 21 Sporothrix 9 Aspergillus ryhmä Restricti * 6 Oidiodendron * 6 Paecilomyces *ª 6 Wallemia * 6 Muut ryhmät: steriili rihma 15 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 154 (0 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä

Testausseloste, ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä Keskuskoulu_ilma_Ardiko_130115 7/11 (liite 3 ss.) Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeetti itiöpitoisuus oli selvästi koholla viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan (koholla 10 cfu m ³). Kosteusvaurioon viittaavat aktinomykeetit saattavat tuottaa toksisia yhdisteitä rakennusmateriaaleilla. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli koholla ( 100) ja lajistossa esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli koholla ( 100 cfu m ³) ja lajistossa esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa sienilajistoa viitaten mikrobikasvustoon rakennuksessa ja mahdolliseen terveyshaittaan. Tulkinnan perusteet, ks. liite.

Testausseloste, ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä Keskuskoulu_ilma_Ardiko_130115 8/11 (liite 3 ss.) Lausunto näytekokonaisuudesta Raporttiin sisältyvän näytteen tai näytteiden perusteella on todennäköistä, että näytekokonaisuuteen kuuluvassa rakennuksessa on mikrobikasvustoa. Tulkinta perustuu asuintiloista tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaavista tiloista otettujen ilmanäytteiden tulkintaohjeisiin (Asumisterveysohje, 2003 ja Asumisterveysopas, 2009). Muihin kuin asuintiloihin tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaaviin tiloihin ei Asumisterveysohjeen (2003) ja Asumisterveysoppaan (2009) tulkintaohjeita voi käyttää suoraan(ks. Liite, 'Muut kuin asuintilat, s. 2). Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi ottaa useita (vähintään 2 3 näytettä). Matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home tai lahovauriota rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Lopullinen analyysitulosten tulkinta, jossa on huomioitu siihen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset, on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Turussa 29.1.2016 Anna Mari Pessi FM, erikoistutkija Sirkku Häkkilä FM, rakennusterveysasiantuntija, projektitutkija

Testausseloste, ilmanäyte 6 vaihe impaktiokerääjällä Analyysiraportin liiteosa, s. 1/3 ILMANÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA TULKINTAPERIAATTEET Menetelmä Käytetty menetelmä on ilmanäyte 6 vaiheimpaktiokerääjällä otettuna. Standardina on STM:n Asumisterveysohje 2003:1. Sisäilman mikrobimittauksilla selvitetään ovatko tutkitun tilan sisäilman mikrobipitoisuudet ja sienisuvusto tavanomaisia. Lisäksi sisäilman mikrobimittauksilla voidaan todeta, leviääkö muualla rakennuksessa, esimerkiksi porraskäytävässä tai kellaritilassa, esiintyvästä mikrobikasvustosta itiöitä tai mikrobisoluja rakennuksen muihin sisätiloihin. Näytteenotto Ilmanäytteen ottoon on käytetty 6 vaiheimpaktorikeräintä. Käytetyn keräimen yksityiskohtaisemmat tiedot ovat raportin sivulla 1. Analysointi Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa on käytetty Sosiaali ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) ja sen soveltamisoppaassa, Asumisterveysoppaassa(2009), esitettyjä ohjeita. Analyysimenetelmä on viljelyyn perustuva pitoisuuden määritys, johon liittyy sienien osalta suku/lajitason tunnistus. Maljakohtaiset pesäkemäärät on korjattu käyttäen Somervillen ja Riversin (1994) menetelmää. Tulos ilmoitetaan cfu m 3 ilmaa (cfu = pesäkkeen muodostava yksikkö). Käytetyt elatusalustat: tryptoni hiivauute glukoosiagar (THG); bakteerit, aktinomykeetit 2% mallasuuteagar (MA2); mesofiiliset hiiva ja homesienet, basidiomykeetit dikloraani 18% glyseroliagar (DG 18); kserofiiliset sienet. Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin vesiaktiivisuusvaatimus on a w = 60 80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa. Kasvatusolosuhteet: inkubointilämpötila 25 C inkubointiaika 7 vrk (kokonaisbakteeri ja sienikoloniamäärien laskenta), sienien määritys 7 14 vrk, aktino mykeettientyypitys10 14vrk. Tulokseen vaikuttavat tekijät Ellei yksikön oma henkilökunta ole ottanut näytteitä, laboratorion lausunto koskee vain tutkittuja näytteitä ja lopullinen tulkinta, jossa on huomioitu tulokseen vaikuttavat tekijät on näytteenottajan vastuulla. Tuloksen toistettavuus Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi ottaa useita (vähintään 2 3 näytettä). Mitattumatalamikrobipitoisuus ei sulje pois home tai lahovaurionmahdollisuuttaraken nuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Virhelähteet Tulokseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät tulisi huomioida virhelähteinä. Esimerkiksi jos asunnossa on runsaasti huonekasveja, lemmikkieläimiä, terraario, akvaario tai siellä varastoidaan polttopuita, ilmanäytteen tutkiminen ei todennäköisesti kuvaa luotettavalla tavalla rakennuksesta aiheutuvaa mikrobialtistusta. Maaseutuympäristössä on huomioitava maatalousrakennuksista peräisin oleva mikrobilajisto. Ulkoilman vaikutus Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäytteeseen, jolloin tulkinta perustuuulkoilma jasisäilmanäytteidenmikrobisuvustonja määränvertailuun.