Oheisliite PETULTK 23.2.2017 12 OMAISHOIDON TUKI Toimintamalli ja myöntämisen perusteet v. 2017
1 Sisällys Sisällys 1 Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö... 2 2 Omaishoidon tuen myöntämisen edellytykset... 2 3 Omaishoidon tuen hakeminen ja päätöksen tekeminen... 3 4 Omaishoitosopimus ja hoito- ja palvelusuunnitelma... 3 5 Omaishoitajalle järjestettävä vapaa... 4 6 Omaishoitajalle järjestettävä valmennus ja koulutus... 5 7 Hyvinvointi ja terveystarkastukset... 5 8 Omaishoidon tuen maksaminen... 5 9 Omaishoidon tuen keskeytys ja irtisanominen... 6 9 Hoitopalkkiot... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.
2 1 Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella tarkoitetaan omaishoitolain (2.12.2005/937) 2 mukaan kokonaisuutta, joka muodostuu omaishoitajan antamasta hoidosta ja huolenpidosta, hoidettavalle annettavista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta ja vapaasta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki tarjoaa vaihtoehdon laitoshoidolle ja palveluasumiselle sekä runsaille kotihoidon käynneille. Päätöksenteossa käytetään yksilöllistä harkintaa ottaen huomioon asiakkaan hoidolliset ja huollolliset tarpeet. Omaishoidon tuki on tarveharkintainen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisvastuu on kotikunnalla, mutta jonka taso ja määrä ovat kunnan itsensä päätettävissä. Tuki maksetaan talousarvioon varatun määrärahan puitteissa ja kohdennetaan eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville. 2 Omaishoidon tuen myöntämisen edellytykset Omaishoidon tuki on yksi osa vanhusten ja vammaisten avohuoltopainotteista palvelurakennetta. Omaishoidon tukea kohdennetaan niille asiakkaille, joiden toimintakyky on sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi oleellisesti alentunut, jotka tarvitsevat kotona selviytyäkseen jatkuvaa hoivaa ja huolenpitoa ja joiden kotihoito edellyttää omaishoitajalta selvää hoitotyön työpanosta. Hoitajan on selviydyttävä hoitoon liittyvistä tehtävistä sekä terveydellisesti että toimintakyvyn osalta. Omaishoidon tuki ei ole tarkoitettu korvaamaan sairaudesta tai vammasta aiheutuvia kustannuksia, kuten Kelan maksamat hoitotuet ja vammaistuki. Omaishoidon tuen hoitopalkkio ei ole toimeentuloturvaetuus, vaan korvaus omaishoitajan antamasta hoidosta ja huolenpidosta. Tukea ei myönnetä yksityiselle palveluntuottajalle tai jos hakija asuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä ja saa siellä ympärivuorokautista tai osapäiväistä hoitoa. Omaishoito on aina henkilökohtaiseen hoitoon annettavaa apua sekä valvontaa, ei ainoastaan kodin ulkopuolista asiointia tai taloustöitä. Hoidettavalle maksettava eläkkeensaajan hoitotuki, vammaistuki, lapsen hoitotuki tai kotihoidontuki eivät vaikuta hoitajan palkkioon. Omaishoidon tuki saattaa vaikuttaa Kelan, työeläkelaitosten, työvoimatoimiston tai muihin sosiaalietuuksiin. Hoitajan tulee itse tarkistaa etuuden maksajalta ennen sopimuksen tekoa tuen vaikutus saamiinsa etuuksiin. Hoitopaikan tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva sekä hoidettavan edun mukaista. Hoitajaksi soveltuu henkilö, jonka hoidettava hyväksyy hoitajakseen ja joka oman ikänsä ja kuntonsa puolesta soveltuu tähän tehtävään. Hoitaja voi olla lähiomainen, sukulainen tai muu hoidettavalle jo ennalta läheinen henkilö. Jos hoitaja oman terveytensä vuoksi ei selviydy omaishoidosta eikä hoitajalle kuuluvista velvoitteista, ei omaisella eikä kunnalla ole velvollisuutta tehdä omaishoitosopimusta, vaan kotona asumista tuetaan muilla kunnallisilla palveluilla. Sopivuuteen voivat vaikuttaa liiallinen päihteiden käyttö tai muut sosiaaliset tai terveydelliset syyt, kuten hoitajan muistisairaus. Tarvittaessa pyydetään lääkärinlausunto hoitajan terveydentilasta. Omaishoidon tuen myöntämisen ja maksettavien hoitopalkkioiden perusteena on hoidon sitovuus ja vaativuus. Sitovuutta ja vaativuutta arvioidaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa sekä toimintakykymittareilla. Hoidon ja huolenpidon määrä ja sitovuus ovat toisiaan täydentäviä kriteerejä. Vaikka hoidon määrä jäisikin matalaksi, saattaa hoidon sitovuus olla niin korkea että se nostaa omaishoitotilanteen tuen piiriin (varhaisvaiheen dementia). Lapsilla hoitotyön sitovuutta arvioitaessa verrataan tilannetta samanikäisten terveiden lasten tarvitsemaan hoitoon ja huolenpitoon. Ympärivuorokautinen sidonnaisuus tarkoittaa, että omaishoitajan on huolehdittava hoidettavasta kaikkina vuorokauden aikoina. Jatkuva päivittäinen sidonnaisuus tarkoittaa sitä, että hoidettava tarvitsee huolenpitoa päiväsaikaan niin runsaasti, että hoitajan on oltava hänen luonaan pääsääntöisesti aamusta iltaan.
3 3 Omaishoidon tuen hakeminen ja päätöksen tekeminen Omaishoidon tukea haetaan kirjallisella hakemuksella. Omaishoidon tukea (palkkio, palvelut, muu tuki) myönnetään kokonaisvaltaisen tarpeenarvioinnin perusteella. Arviointi tehdään kotikäynnin muodossa ja se perustuu tilannearvioon, jossa huomioidaan hoidettavan toimintakyky, hoidon ja huolenpidon määrä ja tarve, hoitajan jaksaminen ja elin- ja asuinympäristön valmiudet omaishoidon turvaamiseen. Myös muiden välttämättömien palvelujen tarve arvioidaan. RAVA -toimintakykyindeksiä käytetään suuntaa-antavana toimintakykyä arvioitaessa yli 65-vuotialla. RA- VA -toimintakykymittari kuvaa hoidettavan hoidon ja huolenpidon määrän fyysisiä tekijöitä, tämän lisäksi arvioidaan kognitiiviset tekijät kuten muisti, oppimiskyky, orientaatio, päätöksentekokyky ja ymmärryskyky. Lisäksi arvioidaan hoidettavan sosiaalisia ja vuorovaikutuksellisia tekijöitä kuten tiedon ja ohjauksen tarve sekä kyky kommunikoida. Myös psyykkiset ja emotionaaliset tekijät kuten mieliala, sairaudentunto ja turvallisuus tulee ottaa huomioon. Hoidon ja huolenpidon määrän lisäksi arvioidaan hoidon ja huolenpidon sitovuus. Tämä arvioidaan mm. omaishoitajan tekemien toimintojen ja läsnäolon sekä valvonnan intensiteetillä vuorokausi ja viikkotasolla. Hoitoisuutta ja toimintakykyä arvioidaan tarvittaessa myös muistitestillä, alkoholin käytön arvioinnin mittarilla sekä mahdollisesti muilla toimintakykyä mittaavilla testeillä. Arvioinnissa huomioidaan myös muut jo käytössä olevat palvelut ja niiden määrä, kuten vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen avustaja tai kotihoidon runsas apu. Pääsääntöisesti lääkärinlausuntoa ei tarvita omaishoidon tuen hakemukseen. Lääkärinlausunto toimii tarvittaessa hakemuksen tukena, hoidettavan toimintakyky ja avun tarve ovat ratkaisevia, ei pelkkä diagnoosi. Kotikäynnillä selvitetään hoitajan tiedostamat vastuut ja työn ja voimavarojen yhteensovittaminen, sekä arvioidaan myös hoitajan työolot, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä kyky luoda hoidettavalle turvallisuuden tunne. Sopimisen vaiheessa tehdään alustava hoito- ja palvelusuunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitelmasta ilmenee eri tahojen tuottama tuki ja palvelut ja niiden yhteensovittaminen omaishoidon kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi. Samalla sovitaan miten hoidon onnistumista seurataan, sekä miten avun ja tuen riittävyyttä arvioidaan. Päätös omaishoidon tuesta tehdään hoidettavalle. Päätöksen tekee perusturvalautakunnan tekemän toimivallan siirtopäätöksen mukainen viranhaltija yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa. Viranhaltija päättää yhteistyössä moniammatillisen työryhmän kanssa viime kädessä hoitajan soveltuvuudesta tehtävään. Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat aikuissosiaalityöntekijä, vanhuspalvelupäällikkö, kotihoidon palveluvastaava ja kotihoidon sairaanhoitaja/perhetyöntekijä. Työryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Asianosasilla on oikeus tehdä viranhaltijan päätöksestä oikaisuvaatimus, joka osoitetaan perusturvalautakunnalle, valitusaika on 30 vrk tiedon saannista. 4 Omaishoitosopimus ja hoito- ja palvelusuunnitelma Kunnan ja hoitajan kesken laaditaan kirjallinen omaishoitosopimus. Omaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan, jolloin hänellä ei ole työsopimuksen mukaisia loma-, päiväraha-, työaika yms. etuuksia. Alle 65-vuotias omaishoitaja on oikeutettu peruseläketurvaan, eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Omaishoitajat ovat tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 :n 1 mom. mukaisen vakuutuksen piirissä. Omaishoitosopimuksesta ilmenee: - hoitopalkkion määrä ja maksutapa, hakukuukautta seuraavan kuukauden alusta - arvio määräaikaisen sopimuksen kestosta - maksu hoidon keskeytymistilanteessa - hoitajan oikeus lakisääteisiin vapaapäiviin, sekä vapaan järjestämisestä - sopimuksen irtisanominen
4 Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Kunta voi irtisanoa sopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan 2 kk:n, hoitaja irtisanomista seuraavan 1kk:n kuluttua. Sopimus voidaan purkaa välittömästi jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoitajan tai hoidettavan turvallisuuden tai terveyden tai jos hoidossa oleva puute ei ole korjattavissa. Ennen kuin kunta irtisanoo sopimuksen kuullaan asiakasta ja hoitajaa. Jos hoidossa on havaittu puutteita, ja ne voidaan korjata, voidaan antaa määräaikaa puutteen korjaamiseen. Sopimuksen irtisanomisesta tehdään hoitajalle ja hoidettavalle päätös omaishoidon tuen päättymisestä. Määräajaksi tehty sopimus lakkaa ilman irtisanomista määräajan päättyessä. Sopimus tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Sopimusta voidaan tarkistaa myös useammin, jos hoidon kesto tai sisältö muuttuu tai jos siihen on muutoin tarvetta. Omaishoitosopimuksen liitteeksi laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelma korostaa omaishoidon tuen hoidollista merkitystä ja kytkee omaishoidon osaksi asiakkaan tarvitsemaa palvelukokonaisuutta. Hoitoja palvelusuunnitelma tehdään yhdessä omaisten, hoidettavan ja hänen hoitoonsa osallistuvien tahojen kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useammin. Suunnitelmasta ilmenee: - hoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö - muut hoidettavalle tarpeelliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, niiden määrä ja sisältö - hoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalipalveluiden määrä ja sisältö - miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien ja muun poissaolon aikana. 5 Omaishoitajalle järjestettävä vapaa Omaishoitosopimuksen tehneellä hoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajalla on edelleen oikeus pitää kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti, jos omaishoitajan sidonnaisuus hoitotyöhön yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin on ympärivuorokautista tai päivittäin jatkuvaa. Kunta ja omaishoitaja voivat sopia, että omaishoitaja pitää tarkoitetun vapaansa useampana alle vuorokauden pituisena jaksona. Vapaasta, joka pidetään useammassa alle vuorokauden jaksossa, peritään enintään yksi asiakasmaksu vapaata vuorokautta kohti. Asiakasmaksu peritään ensimmäisen vapaajakson alkaessa. Omaishoitosopimusta tehtäessä tai tarkistettaessa arvioidaan onko omaishoitaja hoidon sitovuuden perusteella oikeutettu kahden vai kolmen vuorokauden vapaaseen kalenterikuukautta kohti. Lakisääteisten vapaiden aikainen hoito ei vähennä hoitajan hoitopalkkion määrää. Omaishoitajan vapaita ei vahvisteta hoidettavan äkillisen sairaalajakson ajalle. Vapaapäiväoikeus toteutetaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan määritetyllä tavalla. Suositus on, että hoitaja pitää lakisääteiset vapaansa säännöllisesti oman jaksamisensa tukemiseksi. Omaishoitajalla on oikeus pitää lain mukaiset vapaat säännöllisesti kuukausittain. Vapaita saa kerryttää enintään 6 kuukauden ajalta. Edellisen vuoden aikana kertyneet vapaat tulee pitää viimeistään seuraavan vuoden tammikuun aikana. Vapaata on mahdollista järjestää kaksi vuorokautta kuukaudessa ilman omaishoitosopimusta omaistaan tai läheistään hoitavalle henkilölle, jonka antama hoito on päivittäin sitovaa (SHL 27 b ). Sijaishoidon asiakasmaksu on sama kuin sopimuksen tehneiden omaishoitajien vapaan aikaisessa sijaishoidossa. Lakisääteisen vapaan aikainen hoito järjestetään lyhytaikaisena perhehoitona toimeksiantosopimuksella. Laitosmuotoista sijaishoitoa järjestetään vain silloin, kun vapaan järjestäminen ei hoidettavan tarpeiden mukaan ole muutoin käytännössä mahdollista. Kunta päättää viimesijassa, miten omaishoitajan vapaan aikainen hoito järjestetään. Hoidettavan ollessa hoidossa kuukauden aikana muualla kuin kotona yli 8 vuorokautta kertyy vapaapäiviä kaksi. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjattujen suunniteltujen, säännöllisten ja toistuvi-
5 en hoito- ja kuntoutusjaksojen osalta omaishoidon tukea ei makseta. Omaishoidon tuen päätös voidaan tehdä vain kotona oloajalle. Omaishoitoon kuuluvista hoidettavan tarvitsemista sosiaali- ja terveyspalveluista peritään asiakasmaksut perusturvalautakunnan vahvistaman taksan mukaisesti. Palveluista perittävää maksua voidaan alentaa tai poistaa asiakasmaksulain 11 nojalla. 6 Omaishoitajalle järjestettävä valmennus ja koulutus Kunnan velvollisuus on järjestää omaishoitajille valmennusta 1.1.2018 alkaen, jolloin uudet omaishoitajat valmennetaan tehtävään. Valmennuksessa käsitellään omaishoitajan asemaan ja hyvinvointiin, sekä kunnan ja omaishoitajan yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Valmennuksessa käsitellään myös avustamiseen ja hoivatyön perusteisiin liittyviä kysymyksiä. Omaishoitajan hoitotehtävää tukeva koulutus sisältää mm. erilaisten apuvälineiden käytön opettamista, ergonomisten työasentojen opettamista ja haasteellisista tilanteista selviytymistä. Valmennus ja koulutus tullaan järjestämään Seniorikeskuksessa ryhmämuotoisena säännöllisen väliajoin. 7 Hyvinvointi ja terveystarkastukset Omaishoidon tuen myöntämisen yhtenä edellytyksenä on, että hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Omaishoidon tuen päätöksen mukana lähetetään omaishoitajalle arviointilomake (COPE-indeksi), jonka palautettuaan hoitaja halutessaan kutsutaan terveystarkastukseen. Terveystarkastukseen kutsutaan vuoden 2017 aikana pitkään, vähintään 2-3 vuotta omaishoitajina toimineet henkilöt. Terveystarkastukset ovat maksuttomia ja vapaaehtoisia. Terveystarkastusten tavoitteena on omaishoitajien hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen sekä sairauksien ehkäiseminen ja tunnistaminen. 8 Omaishoidon tuen maksaminen Omaishoidontukea rahallisena palkkiona maksetaan hoitajalle aikaisintaan hakukuukautta seuraavan kalenterikuukauden alusta. Päätökset rahallisesta palkkiosta tehdään aikuisilla pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleviksi ja lapsilla määräaikaisiksi. Tuen suuruutta voidaan arvioida uudelleen päätöksen ollessa voimassa, mikäli omaishoidontuella hoidettavan terveydentilassa tai muissa olosuhteissa tapahtuu oleellinen muutos. Tällöin on otettava yhteys viranhaltijaan jotta voidaan sopia uudesta kotikäynnistä ja arvioida omaishoidontuen tarve uudelleen. Omaishoidon tuki maksetaan hoitajalle hoitopalkkiona, joka on veronalaista tuloa, ja josta kunta on velvollinen suorittamaan ennakonpidätyksen ja eläkevakuutusmaksut, mutta ei sosiaaliturvamaksua (KHO 10.3.1997 n:ro 561). Omaishoidon tuen lain 3 määrittelee yleiset tuen myöntämisedellytykset. Lain mukaan palkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Maksuluokkien palkkioiden euromäärä on kunnan itsensä määrättävissä, Jokaiseen maksuluokkaan omat myöntämisperusteensa. Hoitopalkkion määrää tarkistetaan vuosittain vahvistettavalla, työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulla palkkakertoimella.
6 9 Omaishoidon tuen keskeytys ja irtisanominen Hoidettavan ollessa hoidossa muualla kuin omaishoitajan hoidossa, esim. sairaalahoidossa, ei tältä ajalta makseta palkkiota, maksu lakkaa kuukauden kuluttua muutoksesta, mutta sopimus ei pääty. Jos hoito muuttuu pitkäaikaiseksi, myös sopimus päättyy. Hoitaja on velvollinen ilmoittamaan välittömästi, mikäli hoito päättyy äkillisesti, esim. hoidettava siirtyy sairaala- tai laitoshoitoon tai kuolee. Omaishoidettavan kuollessa tai joutuessa pitkäaikaiseen laitoshoitoon päättyy omaishoidon tuen maksatus kuolinpäivänä tai päivänä jolloin laitos- tai palveluasuminen alkaa. Tukipalkkio maksetaan tehdystä työstä. Omaishoitajan tulee lähettää kuukausi-ilmoitukset seuraavan kuukauden 5. päivään mennessä sosiaalitoimistoon. Hoitajan on myös ilmoitettava jos hoito keskeytyy hoitajan äkillisesti sairastuessa tai ollessa muutoin estynyt hoitotyöhön. Hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä palkkion maksaminen keskeytyy välittömästi. Omaishoidon tukea voidaan maksaa enintään kaksi viikkoa Suomen rajojen ulkopuolelle eli ns. tavanomaisen lomamatkan ajan. Ulkomaan matkoista tulee ilmoittaa kuukausi-ilmoituksessa sosiaalitoimelle. Jos tuen myöntäminen on perustunut tahallaan annettuihin virheellisiin tietoihin tai ilmoitusvelvollisuuden tahallisesta laiminlyönnistä, kunta voi periä tuen takaisin näiltä tietojen antajalta tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöneeltä siltä osin kun tuen myöntäminen on perustunut virheellisiin tietoihin. (Sosiaalihuoltolaki) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten velvollisuus on valvoa omaishoidon laatua, asiallisuutta ja tasoa. Valvontaa suoritetaan muun muassa kotikäynnein ja säännöllisellä yhteydenpidolla. Hoitajalla on oikeus saada tukea ja neuvoja hoitotyössään, vaikka hoitaja ei olisikaan kunnallisen omaishoidon tuen piirissä. Kielteinen päätös ei tarkoita palveluohjauksen päättymistä. Muun tuen muotoja ovat palveluohjaus, neuvonta, hoitotyötä helpottavien tarvikkeiden ja apuvälineiden hankkimiseen tarvittava tuki sekä järjestöjen, vapaaehtoisten, opiskelijoiden ja seurakunnan tuottama tuki.