POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016

POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016

SISÄLTÖ Poliisiylijohtajan katsaus... 3 Valvonta ja hälytys... 4 Rikostorjunta...10 Lupahallinto...16 Kansainvälinen yhteistyö...20 Henkilöstö ja koulutus...24 Talous, tekniikka sekä toimitila- ja materiaalihallinto...28 Sisäinen valvonta, turvallisuus ja viestintä...34 Toimittaja: Timo Torvinen Kuvitus: Poliisin omat arkistot, Antti Alila, SPJL/Katja Almgren, Mika Hakkarainen, Sami Hätönen, Timo Jakonen, Helsingin poliisilaitos, Kaakkois-Suomen poliisilaitos, Lapin poliisilaitos/olavi Airaksinen, Poliisiammattikorkeakoulu, Poliisit -televisiosarja/saku Tiainen Ulkoasu ja toteutus: Lönnberg Print & Promo Poliisi Vuosikertomus 2016 www.poliisi.fi www.facebook.com/suomenpoliisi www.youtube.com/suomenpoliisi www.youtube.com/poliisitube www.twitter.com/suomenpoliisi www.instagram.com/suomen_poliisi 2 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen on johtanut poliisia vuodesta 2015 lähtien. POLIISI- YLIJOHTAJAN KATSAUS Suomen poliisi vietti 200-vuotisjuhlavuotta vuonna 2016. Samaan aikaan turvallisuusympäristömme on muuttunut radikaalimmin kuin koskaan rauhan aikana. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat limittyneet, eikä selkeää kahtiajakoa enää ole. Sillä, mitä ympärillämme tapahtuu, on heijastusvaikutuksia myös Suomen omaan turvallisuustilanteeseen. Keskeisiä teemoja ovat maahanmuutto, rajaturvallisuus, kyberturvallisuus sekä rikollisuuden ja terrorismin torjunta. Poliisin on kyettävä turvaamaan ensivasteena kaikkia ja kaikkina aikoina. Haastavasta tilanteesta huolimatta poliisi suoriutui tehtävistään vuonna 2016 varsin hyvin. Hälytystehtäviä oli yli miljoona. Kiireellisimmät pystyttiin hoitamaan yhtä nopeasti kuin vuotta aiemmin. Tietoomme tuli 800 000 rikosta ja katuturvallisuus parani hieman. Liikennevalvontaan käytetty työaika väheni, mutta automaattivalvonnan avulla suoritteiden määrä nousi selvästi. Lupia myönnettiin lähes 1,2 miljoonaa kappaletta. Kuusi passihakemusta kymmenestä laitettiin vireille sähköisesti. Henkilöstömäärä oli noin 9 700 henkilötyövuotta, josta poliisien osuus 7 200. Henkilöstömäärä väheni lähes kahdella sadalla henkilötyövuodella. Lähivuosina uusia poliiseja valmistuu vähemmän kuin mitä on arvioitu siirtyvän eläkkeelle. Aloituspaikkoja ei voida lisätä, koska voimassa olevien päätösten perusteella poliisimiesten määrä laskisi edelleen 850 henkilötyövuodella vuoteen 2020 mennessä. Tilanne pakottaa tekemään valintoja. Voimavarat on kohdennettava sinne, missä niistä saadaan eniten vaikuttavuutta. Painotamme omassa strategiassamme niitä tehtäviä, jotka kansalaiset kokevat tärkeimmiksi. Haluamme varmistaa turvallisuuden, torjua rikollisuutta ennalta, tuottaa palveluita tehokkaasti ja ylläpitää luottamusta. Poliisin tehtäviä ja rakenteita on täsmennetty. Turvapaikkatutkinta siirtyi Maahanmuuttovirastolle ja ajo-oikeusasiat Liikenteen turvallisuusvirastolle. Suojelupoliisi irrotettiin sisäministeriön alaiseksi virastoksi ja se otti vastattavakseen kaikki turvallisuusselvitykset. Poliisihallitukseen perustettiin poliisin materiaali-, informaatioteknologia ja tietopalvelukeskukset. Suomen poliisi on asukaslukuun suhteutettuna Euroopan pienin ja se tekee siitä huolimatta eurooppalaisittain erinomaista tulosta. Onnistumisen edellytyksenä on vahva ammattitaito ja maailmanennätysluokkaa oleva luottamus. 96 prosenttia suomalaisista luottaa suomalaiseen poliisiin. Helsingin huumepoliisin irtisanottuun päällikköön kohdistuneet poikkeukselliset rikostuomiot ovat varmasti osaltaan haastaneet tuon luottamuksen. Voin vakuuttaa, että olemme pyrkineet tekemään kaiken mahdollisen, jotta vastaavia vakavia rikoksia ei enää tapahtuisi. Niiden paljastuminen on toisaalta osoitus siitä, että lain koura tavoittaa - ja valvojaakin valvotaan. Toivon puolestaan osaltani, että yhteiskunnalta antaa poliisille toimintaympäristön muutoksen mukaiset riittävät toimintaedellytykset, jotta selviämme lakisääteisistä tehtävistämme. Se on kuitenkin lopulta kaikkein tärkein asia, jotta voimme olla kaikkien aikojen turvaaja. Seppo Kolehmainen poliisiylijohtaja POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016 3

VALVONTA JA HÄLYTYS POLIISI on kyennyt näkyvällä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvonnalla ja teematoiminnalla sekä hälytystoiminnalla parantamaan vuonna 2016 katuturvallisuusindeksiä 99,7:ään. Vastaava luku vuonna 2015 oli 98,4. Katuturvallisuusindeksi koostuu yleisellä paikalla tapahtuneiden poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyiden, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetusta lukumäärästä suhteessa väestömäärään. Katuturvallisuusindeksin parantaminen on edellyttänyt poliisilta selkeitä painotuksen siirtoja eri tehtävälajien kesken, sillä poliisin koko henkilöstön määrä henkilötyövuosina laskettuna laski vuonna 2016 kahdella prosentilla. Sopeuttamista on tapahtunut erityisesti poliisin liikennevalvonnasta ja erityistutkinnasta. Sen sijaan valvonnan ja hälytystoiminnan resursseja on pyritty pitämään ennallaan. Poliisi joutui vuoden 2016 aikana turvaamaan erilaisia suuria mielenilmaisuja, joista osa oli väkivaltaisia. Väkivaltaisissa mielenilmaisuissa kohteiksi valikoituivat useissa tapauksessa paikalle tulleet poliisit. Tällaisista mielenilmaisuista pitkäkestoisin oli Pyhäjoella sijaitsevan Hanhikiven ydinvoimalatyömaalla keväällä tapahtunut mielenilmaisu, joka aiheutti pelkästään poliisille 240 000 euron lisäkustannukset. Lisäkustannusten lisäksi mielenilmaisut sitovat merkittävän määrän resursseja näille tehtäville, mikä oli poissa poliisin normaalista valvonta- ja hälytystoiminnasta. Mielenosoitusten lisääntyminen ja muuttuminen väkivaltaisemmiksi on aiheuttanut lisäksi tarpeen lisäresursointeihin, mikä on lisännyt muille poliisilaitoksille osoitettujen resurssipyyntöjen määrää. TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄN KASVU HAASTEENA POLIISILLE Toimintaympäristön muutos aiheutti haasteita poliisille. Poliisin henkilöstön työaikaa kului huomattavasti aiempaa enemmän turvapaikanhakijoihin liittyviin tehtäviin, kuljetuksiin ja Tornioon perustetun järjestelykeskuksen toiminnan tukemiseen. Poliisin näkyvä partiointi vastaanottokeskuksissa ja niiden ympäristössä on pitänyt tilanteen rauhallisena. Resurssien käyttäminen tähän toimintaan on joillakin paikkakunnilla heikentänyt poliisin toimintavalmiusaikoja. Poliisin toimintavalmiusaikaan vaikuttavat tehtävien sijainti, lukumäärä ja etäisyys sekä partioiden sijainti ja lukumäärä. Poliisi on pyrkinyt tietojohtoisella toimintatavalla suuntaamaan resursseja niihin paikkoihin ja niinä kellonaikoina, jolloin kokemuksen mukaan tapahtumia ja häiriöitä on eniten. Ottaen huomioon tehtävämäärän kasvu sekä resurssien suuntaaminen turvapaikanhakijatilanteesta aiheutuviin lisätehtäviin poliisi saavutti sille asetetut tulostavoitteensa. KIIREELLISET TEHTÄVÄT LISÄÄNTYIVÄT Poliisin tehtävämäärät kasvoivat kiireellisissä hälytystehtävissä sekä kiireettömissä järjestyksenpitoon liittyvissä tehtävissä. Poliisilla oli vuonna 2016 yhteensä 1 048 120 hälytystehtävää. Hälytystehtävien kokonaismäärä kasvoi 6 310 tehtävällä verrattuna vuoteen 2015 (1 041 810). A-kiireellisyysluokan tehtävät lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna 5,8 prosenttia (lisäystä 3 930 tehtävää). C-kiireellisyysluokan tehtävät lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna 9,5 prosenttia (lisäystä 44 795 tehtävää). Lisäyksen syynä olivat poikkeuksellisen suuren turvapaikanhakijoiden määrän aiheuttamien tehtävien 4 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016

Poliisin A-kiireellisyysluokan tehtävät lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna 5,8 prosenttia (lisäystä 3 930 tehtävää). lisääntyminen sekä aktiivinen ja näkyvä valvonta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa sekä liikenteessä liikennevalvontatehtävät. B-kiireellisyysluokan tehtäviä oli - 6,8 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna (-38 480 tehtävää). TOIMINTAVALMIUSAIKA SÄILYI LÄHES ENNALLAAN Poliisin toimintavalmiusaika oli 9,4 minuuttia kaikkein kiireellisimmissä A-luokan tehtävissä. Aika säilyi lähes ennallaan edellisiin vuosiin nähden (2015: 9,3 min). AB-kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika säilyi lähes ennallaan 17,9 minuutissa (2015: 17,8 min). Poliisi saavutti A-kiireellisyysluokan tehtävistä (yhteensä 71 530) kohdepaikan alle 13 minuutissa 79,2 prosentissa tehtävistä. Tehtävämäärän kasvusta huolimatta parannusta saavutettavuudessa oli 0,2 prosenttia (2015: 79 %). Poliisi saavutti AB-kiireellisyysluokan tehtävistä (yhteensä 529 334 tehtävää) kohdepaikan alle 25 minuutissa 78 prosentissa tehtävistä. Vastaavasti kohdepaikka saavutettiin alle 40 minuutissa 90 prosentissa tehtävistä ja alle 60 minuutissa 96 prosentissa tehtävistä. Vain neljässä prosentissa tehtävistä poliisin toimintavalmiusaika oli yli tunnin (21 173 tehtävää 529 334 tehtävästä). LIIKENNETURVALLISUUS KOHENI SELVÄSTI Vuonna 2016 liikenneturvallisuus parani selvästi niin edelliseen vuoteen verrattuna kuin pidemmälläkin aikavälillä tarkastellen. Liikenteessä kuolleiden lukumäärässä laski noin 10 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Samanaikaisesti myös liikenteessä loukkaantuneiden sekä vakavasti loukkaantuneiden määrät jatkoivat laskuaan, vaikka henkilö- ja pakettiautoliikenne kasvoi 1,5 prosenttia. Raskaan liikenteen onnettomuuksissa kuolleiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, mutta onnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä laski. Vuonna 2016 raskaan liikenteen määrä pääteillä kasvoi 3,3 prosenttia. Liikennerikoksia tuli poliisin tietoon hieman edellisvuotta enemmän. Keskeisin syy oli automaattivalvonnan tehostuminen, jossa suoritteiden kokonaismäärä kasvoi selvästi. Taustalla oli poliisin toiminnan tehostaminen sekä tietojärjestelmien kehitystyö, jonka avulla tapauksia pystyttiin käsittelemään aikaisempaa nopeammin. Lisäksi poliisin valvonnan puuttumiskynnyksen alentaminen lisäsi käsiteltävien tapausten määrää. Paljastettujen törkeiden liikenneturvallisuuden vaarantamisien lukumäärässä ei tapahtunut merkittävää muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusten kokonaismäärä laski hieman edelliseen vuoteen verrattua. Havaittavissa on kuitenkin selvästi muiden kuin alkoholiperusteisten rattijuopumusten määrän kasvu. POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016 5

Poliisi valvoo myös maastossa - aina pohjoisinta Lappia myöten. 6 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016

Liikennevirrassa rattijuoppojen määrässä ei tapahtunut muutosta. Vuoden aikana henkilövahinkoon johtaneiden alkoholionnettomuuksien määrä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Pidemmällä aikavälillä kehitys näyttää kuitenkin jatkuvan edelleen oikean suuntaisena. Poliisi pystyi nostamaan hieman valvonnan määrää ja puhalluskokeita tehtiin edellisvuotta enemmän. VALVONTAVÄLINEITÄ KEHITETTIIN AKTIIVISESTI Poliisiautoihin asennettavien rekisterikilpiä lukevien videovalvontalaitteiden sekä tutkien määrää lisättiin. Näin valvontaa pystyttiin edelleen tehostamaan. Rattijuopumusvalvontaan otettiin käyttöön ns. kuppimallinen uusi seulonta-alkometri, joka nopeuttaa poliisin suorittamia seulontapuhallutuksia sekä tuo säästöä materiaalikustannuksiin. Yhteistyötä jatkettiin kiinteän automaattivalvonnan laajentamiseksi uusille tieosuuksille. Samanaikaisesti kuntien ja kaupunkien kanssa neuvoteltiin automaattivalvonnan laajentamisesta niiden hallinnoimilla tieosuuksilla. Liikuteltavien valvontayksikköjen käyttöä tehostettiin ja niiden määrää lisättiin. Vuoden 2016 lisätalousarviossa myönnetyllä erillisellä rahoituksella käynnistettiin automaattivalvontakameroiden lisähankinta. LIIKENTEENVALVONNASSA PALJON KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ Suomi osallistui aktiivisesti Euroopan liikennepoliisiverkoston (TISPOL) toimintaan verkoston neuvostossa ja useissa alatyöryhmissä. Verkoston johtajana jatkoi edelleen Suomen poliisin edustaja. Operatiivisella tasolla toteutettiin vuoden aikana kahdeksan liikenneturvallisuuspainotteista TISPOL -operaatiota Road Policing -toimintamallilla. Pohjoismaista liikennepoliisiyhteistyötä SANT - työryhmässä jatkettiin sekä Suomen ja Viron yhteistyössä toteutettiin useita rajat ylittäviä valvontaoperaatioita yhteistyösuunnitelman mukaisesti. Valvontavälineiden kehittämistyöskentelyn yhteydessä vierailtiin Hollannissa, Norjassa ja Virossa. ERITYISTOIMINTOJEN SUORITUSKYKYÄ PARANNETTIIN Poliisin erityistoimintojen sekä kansallista että kansainvälistä suorituskykyä parannettiin jatkamalla erityisryhmien koulutusta ja varustelua. Poliisin ja erityisesti sen erityistoimintojen kansainvälistä toimintavalmiutta parannettiin osallistumalla kansainvälisiin yhteistoimintaharjoituksiin yhdessä Rajavartiolaitoksen sekä muiden valtioiden erityistoimintojen kanssa. Lisäksi poliisin peruspartioiden suorituskykyä parannettiin varustelua ja koulutusta kehittämällä. LAITON MAAHANTULO JATKUNUT VOIMAKKAANA, TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ LASKENUT Laiton maahantulo Euroopan unionin alueelle on jatkunut voimakkaana. Siihen liittyy kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta, mikä saa salakuljetuksesta merkittävää taloudellista hyötyä. Suomeen laittomasti maahan tulleista yli 90 prosenttia saapui unionin sisärajojen kautta. Sisäisellä siirrolla saapuneiden määrän lisääntyminen tekee turvapaikanhakijoiden saapumisesta hallitumpaa. Vuoden 2015 aikana Suomeen tuli noin 32 500 turvapaikanhakijaa. Vuoden 2016 alussa turvapaikanhakijamäärät alkoivat vähentyä selvästi ja vuoden 2016 aikana Suomeen saapui kaiken kaikkiaan noin 5 500 turvapaikanhakijaa. Tornion järjestelykeskus oli toiminnassa 22.9.2015 29.2.2016, jona aikana siellä rekisteröitiin 16 582 turvapaikanhakijaa ja heistä 4 543:lle poliisi suoritti turvapaikkatutkinnan. Käytännössä poliisi teki turvapaikkatutkinnan (henkilöllisyyden, maahantulon ja matkareitin selvittäminen) yli 30 000 turvapaikanhakijalle ennen tehtävän siirtymistä Maahanmuuttovirastolle. Turvapaikkatutkinta siirtyi poliisilta Maahanmuuttovirastolle 1.3.2016, jonka jälkeen poliisin tehtäviin on kuulunut ulkomaalaisvalvonnan lisäksi turvapaikkahakemuksen vastaanottaminen ja turvapaikanhakijan rekisteröinti sekä maastapoistamispäätösten täytäntöönpano. POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016 7

Poliisin resursseja on kohdennettu maastapoistamistoimintaan, jotta tehokas maastapoistaminen on saatu turvattua. Turvapaikanhakijamäärän kasvu ja siitä aiheutuneet ilmiöt olivat keskeisiä syitä siihen, että Keskusrikospoliisiin perustettiin niin kutsuttu TUPA-toiminto, joka aloitti toimintansa 1.5.2016. TUPA-toiminnon tarkoituksena on tietojen vaihdon varmistaminen poliisin ja Maahanmuuttoviraston välillä liittyen turvapaikanhakijoiden sisäiselle turvallisuudelle mahdollisesti aiheuttamiin uhkiin sekä tilannekuvan ylläpitäminen mm. turvapaikanhakijatilanteesta sekä siihen liittyvistä ilmiöistä. Laittoman maahantulon järjestämisrikosten määrä pysyi vuoden 2015 tasolla. Vuonna 2016 Suomessa käynnistettiin 222 laittoman maahantulon järjestämisrikoksen tai sen törkeän tekomuodon tutkintaa. Määrä on edelleen merkittävästi korkeampi kuin ennen vuotta 2015. Poliisin paljastamien ulkomaalaisrikkomusten määrä väheni jonkin verran. Vuonna 2015 poliisi paljasti 1 288 ulkomaalaisrikkomusta ja vastaavasti vuonna 2016 ulkomaalaisrikkomuksia paljastettiin 976. Tyypillinen ryhmä ulkomaalaisrikkomuksesta epäiltyjen joukossa ovat laittomasti maassa olevat EU-kansalaiset, jotka ovat saaneet maahantulokiellon Suomeen täällä aiemmin tekemiensä rikosten johdosta, mutta jotka eivät noudata saamaansa kieltoa. Laittomasti maassa tavattujen määrä oli vuonna 2016 pienempi kuin monina aiempina vuosina. POLIISI ONNISTUI MAASTAPOISTAMISPÄÄTÖSTEN TOTEUTTAMISESSA Poliisi osallistui vuonna 2016 yhteensä yli 6 600 maastapoistamispäätöksen täytäntöönpanoon, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 3 180. Poliisin maastapoistamistoiminta on ollut vuosia erinomaisella tasolla muuhun Eurooppaan verrattuna. Suomi on pystynyt poistamaan n. 60 70 prosenttia maastapoistamispäätöksen saaneista, kun Euroopassa vastaava luku on ollut keskimäärin 40 prosenttia. Poliisi palautti vuonna 2016 palautuspäätöksen saaneita yhteensä yli sataan eri maahan. Onnistuneesta palautustoiminnasta hyvänä esimerkkinä on Irakin kanssa vapaaehtoisesti palaaville henkilöille poliisin neuvottelemat ja järjestämät charter-palautukset. Poliisi palautti vuoden 2016 aikana 17 kansallisella charter-lennolla Irakiin noin 1 400 irakilaista. Kaikkiaan poliisi organisoi itse tai osallistui Frontexin organisoimiin yhteispalautuslentoihin vuoden aikana yhteensä 30 kertaa. Valtaosa palautuksista toteutetaan kuitenkin edelleen normaaleilla reittilennoilla. Palautuksissa poliisi pyrkii ohjaamaan palautuspäätöksen saaneet ensisijaisesti aina kun se on mahdollista vapaaehtoisen avustetun paluun piiriin. Näin poliisi voi kohdentaa resurssinsa saatettuna ja valvottuna tapahtuviin haastavien palaajien palautuksiin. Poliisihallituksen johdolla toimiva laittoman maahantulon ja ihmiskaupan torjunnan päällystö- ja oto-kouluttajaverkosto on jatkanut toimintaansa. Maahanmuuton ministerityöryhmän toimeksiannosta Poliisihallituksen johdolla valmisteltiin Laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma vuosille 2017 2020, jonka toteutumista seuraa ja siitä ministerityöryhmälle raportoi Poliisihallituksen johdolla toimiva Laittoman maahantulon torjunnan virkamiestyöryhmä. Poliisihallitus on osallistunut myös valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen verkoston toimintaan ja poliisin edustajat ovat mukana ihmiskaupan uhrien moniammatillisessa auttamisryhmässä. n 8 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016

Poliisin tehtävät 2012 2013 2014 2015 2016 Hengen ja terveyden suojaan kohdistuva tehtävä 52 198 54 540 54 390 54 462 54 523 Omaisuuden suojaan kohd. tehtävä 111 720 114 318 116 016 112 536 105 630 Liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä aiheutuva 249 194 257 607 275 816 272 813 274 648 tehtävä Yksilön suojaan kohdistuva tehtävä 298 429 300 361 284 699 273 452 269 856 Onnettomuus tai vaarallinen tilanne 33 149 38 913 37 730 37 901 36 462 Erityistehtävät 155 330 139 834 130 376 130 127 128 822 Perus- ja valvontatehtävä sekä ennalta ehkäisevä 94 493 102 794 147 475 160 204 177 861 toiminta Sairaankuljetus- ja ensihoitotehtävät 306 323 293 269 277 Sosiaalitehtävät 686 93 90 46 41 Yhteensä 995 505 1 008 783 1 046 885 1 041 810 1 048 120 Tietyt tehtävät tarkemmin 2012 2013 2014 2015 2016 Päihtynyt henkilö 71 473 71 136 63 819 57 273 53 880 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta 98 908 96 497 88 383 85 053 84 881 Juopumus liikenteessä 45 231 46 141 46 210 42 355 40 172 Vahingonteko 15 539 15 266 13 773 13 160 11 114 Kotihälytys 84 405 84 319 81 780 80 177 77 085 Kotihälytys: perheväkivalta 23 565 25 275 25 237 26 223 25 821 Toimintavalmiusaika, keskiarvo minuuttia 2012 2013 2014 2015 2016 (Poliisin näkökulma) A-kiireellisyysluokka 9,2 9,4 9,5 9,3 9,4 AB-kiireellisyysluokka 16,7 17,4 17,9 17,8 17,9 Toimintavalmiusaika sisältää tehtävän odotusajan, partion viiveajan ja minimiajoajan tehtäväpaikalle. Hätäkeskustoiminnassa tehtävän käsittelyyn kuluvaa aikaa ei lasketa tähän mukaan. Toimintavalmiusaika, keskiarvo minuuttia 2012 2013 2014 2015 2016 (Asiakkaan näkökulma) A-kiireellisyysluokka 12,2 12,4 12,6 12,3 12,3 AB-kiireellisyysluokka 21,3 22,2 23,0 22,9 23,2 Toimintavalmiusaika (asiakasnäkökulma) mittaa aikaa kansalaisen hätäpuheluun vastaamisesta kaikkine viiveineen siihen saakka kunnes poliisin partio saapuu tehtäväpaikalle. Katuturvallisuusindeksi 2012 2013 2014 2015 2016 85,83 92,43 97,5 98,4 99,74 Automaattinen liikenteenvalvonta, 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 nopeusrajoitusten ylitykset, lkm 6-10 198 706 191 734 142 356 131 562 121 400 218 129 323 059 11-15 131 885 138 226 132 294 127 315 136 539 123 261 143 221 16-20 45 880 50 429 45 138 45 198 49 707 44 108 49 963 21-30 19 587 22 567 19 955 19 875 23 170 19 846 20 647 31-40 1 825 1 994 1 762 1 613 2 064 1 759 1 797 41-1 285 946 569 435 666 629 920 Yhteensä 399 168 405 896 342 074 325 998 333 546 407 732 539 607 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016 9

RIKOSTORJUNTA RIKOSTEN määrän väheneminen on jatkunut edellisten vuosien tapaan. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä on vähentynyt vuodesta 2011 alkaen lähes 70 000:lla. Määrä oli vuonna 2016 noin 809 000 rikosta. Vain muutamien rikoslajien määrät, kuten talousrikosten ja huumausainerikosten, ovat kasvaneet. Erityisesti petosrikollisuudessa on havaittavissa selkeä muodonmuutos. Vaikka petosrikosten määrät kokonaisuudessaan ovatkin vähentyneet, erityisesti tietoverkoissa tapahtuneiden maksuvälinepetosten määrät kasvoivat noin 40 prosenttia vuoden aikana. Poliisi on vuoden 2016 aikana panostanut rikostorjunnassa muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa tehtävään ennalta estävään yhteistyöhön. Näitä ovat muun muassa omaisuusrikosten torjunnan kannalta merkityksellinen valtioiden rajat ylittävän rikollisuuden torjunta sekä eri tavoin ilmenevän viharikollisuuden torjunta. OMAISUUSRIKOSTEN KOKONAISMÄÄRÄ ENNALLAAN, RIKOKSET SIIRTYNEET TIETOVERKKOIHIN Omaisuusrikosten kokonaismäärä (228 296) kaikista rikoslakirikoksista pysyi prosentuaalisesti (49,8 %) liki samana, vaikka omaisuusrikokset vähenivät 6 950 rikoksella vuodesta 2015. Murrot asuntoihin, vapaa-ajan asuntoihin, liikehuoneistoihin sekä ajoneuvoihin laskivat. Suuntaus on hyvä ja se kertoo poliisin toimenpiteiden oikeasta suuntaamisesta mm. rajat ylittävän liikkuvan rikollisuuden torjuntaan. Myös kansalaisten parantunut suojautuminen (mm. kameravalvonta) edistää rikosten selvittämistä ja niiden vähenemistä. Rikollisuus muuttaa koko ajan muotoaan ja se on voimakkaasti siirtynyt etenkin tietoverkkoihin. Maksuvälinepetokset ovat lisääntyneet vuodesta 2015 yhteensä 38 prosenttia (lisäystä 4 211). Kansalaiset antavat maksukorttitietojaan liian sinisilmäisesti erilaisille sivustoille mm. voittopalkintojen lunastamiseksi. Samaan asiaan liittyy ns. identiteettivarkausrikosten määrän kasvu, joista poliisi kirjasi vuonna 2016 yhteensä 3 300 rikosilmoitusta. Väkilukuun suhteutettuna eniten rikoksia tuli ilmi Uudenmaan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnissa. Koko maassa ilmi tuli 8 508 rikosta 100 000 asukasta kohden. Vuonna 2015 vastaava luku oli 8 645. Vuonna 2016 selvitettyihin 285 400 rikoslakirikokseen epäiltiin syyllisiksi yhteensä 311 100 henkilöä, joista naisia oli 19,9 prosenttia. Yli kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 14,2 prosenttia kaikista syylliseksi epäillyistä. Selvitettyjen rikoslakirikosten osalta 25 prosenttia epäillystä oli jonkin päihteen vaikutuksen alaisena (alkoholin osuus 15 %). VIRANOMAISILLE LISÄÄ VOIMAVAROJA VIHARIKOKSIIN PUUTTUMISEEN Epäiltyjen viharikosten määrä lisääntyi vuonna 2016 yli 50 prosentilla. Oikeusministeriön vuonna 2016 julkaisema Uhritutkimus vihapuheen ja häirinnän ilmenemisestä yhteiskunnassa eri vähemmistöryhmien näkökulmasta osoitti, että ainoastaan viidennes oli niistä ilmoittanut jollekin taholle. Ilmoituksen tekemättä jättämisen yhdeksi syyksi ilmoitettiin se, että 10 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016

Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä laski vuonna 2016. vihapuhe ja häirintä ovat niin yleisiä, ettei niistä ilmoiteta. Poliisi on jo vuodesta 1998 seurannut viharikosten kehitystä, mutta uhritutkimus osoitti ongelman olevan suurempi, mitä tilastot antoivat ymmärtää. Viharikokset lisäävät ulkopuolisuuden tunnetta ja syrjäytymistä, joilla on keskeinen merkitys radikalisoitumiseen ja uskonnolla perusteltuun väkivaltaan. Sisäministeriön 2016 laatima kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma korostaakin vihapuheiden ja rasismin torjunnan tärkeyttä yhtenä keinona ekstremismin torjunnassa ja edellytti poliisin paljastamaan ja tutkimaan tehokkaasti viharikoksia sekä tukemaan uhreja. Poliisi tehosti toimintaansa viharikosten ja rangaistavan vihapuheen torjumiseksi sekä lisäsi koulutusta viharikosten tunnistamiseksi. Hallitus sopi syksyllä strategiaistunnossaan, että viranomaisille osoitetaan lisää voimavaroja puuttua väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan. Voimavaroja lisätään myös vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan sekä vihapuherikosten tutkintaan. Poliisihallitus asetti rangaistavien vihapuheiden tehostettuun torjuntaan liittyvän toimintasuunnitelman valmistelevan työryhmän, joka antoi loppuraporttinsa marraskuussa 2016. Raportissa hahmotellut valtakunnalliset rakenteet ja vastuunjako internetissä tapahtuvien viharikosten torjumiseksi pannaan täytäntöön keväällä 2017. Poliisihallitus kehitti ja toteutti myös yhdessä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa viharikostorjuntaan liittyvän täydennyskoulutuksen Viharikosten kohtaaminen ja tunnistaminen poliisin työssä. Poliisihallitus solmi yhteisymmärryspöytäkirjan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) kanssa koskien lainvalvontaviranomaisten viharikosten vastaisen kouluttajakoulutusohjelman (TAHCLE) täytäntöönpanosta vuodelle 2017. HENKIRIKOSTEN MÄÄRÄ LASKUSUUNNASSA JO 20 VUOTTA Poliisi kirjasi 2016 kaikkiaan 35 400 väkivaltarikosta, joista 1 167 oli seksuaalirikoksia. Väkivaltarikosten kokonaismäärässä ei ole viime vuosina merkittäviä muutoksia, mutta useamman vuoden tarkastelussa väkivaltarikosten kokonaismäärän voidaan todeta vähentyneen huomattavasti. Vuonna 2016 poliisin tietoon tuli 98 uhrin kuolemaan johtanutta Suomessa tehtyä tahallista väkivaltarikosta. Seksuaalirikosten osalta viime vuosina on ollut nousua, esimerkiksi vuodesta 2015 (1 054) vuoteen 2016 nousua on ollut noin 10 prosenttia. Henkirikosten määrän lasku on edelleen jatkunut 1990-lukuun ja 2000-luvun alun keskimääriin verrattuna. Henkirikollisuus on vähentynyt jo kaksikymmentä vuotta yhtäjaksoisesti, taso on tällä hetkellä tilastointihistorian matalin. POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016 11

Huumausainerikollisuuden kokonaismäärä lisääntyi neljä prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Henkirikosten pääosa liittyy Suomessa keski-ikäisten työelämän ulkopuolella olevien miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin. Vuosina 2010 2015 kaikkiaan 62 prosentissa aikuisten välisissä henkirikoksissa kaikki osapuolet olivat rikoshetkellä humalassa ja 80 prosentissa rikoksissa ainakin yksi osapuolista oli humalassa. Henkirikoksen yleisin uhri on tuttavan tai ystävän surmaama mies (46 %). Seuraavaksi yleisimmin uhri on parisuhdekumppanin surmaama nainen (16 %) ja uhrille ennalta tuntemattoman henkilön surmaama mies (10 %). Vuosina 2003 2013 henkirikoksiin syyllistyneistä miehistä 57 prosenttia oli tuomittu tuomioistuimessa henki- tai pahoinpitelyrikoksesta rikosta edeltäneiden kymmenen vuoden aikana ainakin kerran, 28 prosenttia oli ollut rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana suorittamassa ehdotonta vankeusrangaistusta. Lisäksi 36 prosenttia oli ollut elämänsä aikana vankilassa ainakin kerran ennen rikosta. Henkirikollisuuden taso on Suomessa tällä hetkellä Euroopan unionin kahdeksanneksi korkein ja keskimääräistä korkeampi myös kaikki Euroopan maat huomioiden. Rikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin keski-ikäisten työttömien miesalkoholistien poikkeuksellisen korkealla rikollisuustasolla. Kuolemaan johtavaa väkivaltaa leimaa merkittävästi tunnusmerkit, jotka liittyvät syrjäytymiseen ja yhteiskunnan ulkopuo- lelle ajautumiseen - näiltä osin ennalta estävä toiminta on todella pitkäjänteistä työtä. TALOUSRIKOSASIOIDEN MÄÄRÄ JATKAA KASVUAAN Poliisin tietoon tulleiden talousrikosasioiden määrä on edelleen kasvanut. Viime vuonna kirjattiin ennätyksellinen määrä uusia talousrikosasioita, kasvua edeltävään vuoteen oli noin 13 prosenttia. Viime vuonna kirjattujen uusien rikosasioiden suuri määrä, 2 087 ilmoitusta, näkyy tutkittavana olevien eli avoimien rikosasioiden määrässä. Tutkinta päätettiin yhteensä 1 915 rikosasian osalta. Vuoden 2016 lopussa tutkittavana olevien avoimien rikosasioiden määrä oli yhteen- 12 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016

sä 2 508. Poliisi kirjasi talousrikoksissa haltuun saatua rikoshyötyä vuonna 2016 hieman vajaat 15 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 lopussa liiketoimintakiellossa oli 1 237 henkilöä. Viime vuonna suhteellisesti eniten lisääntyivät törkeät veropetokset, törkeät rahanpesurikokset, rekisterimerkintärikokset ja kiskonnantapaiset työsyrjintärikokset. Vuosittaiset vaihtelut ilmi tulleiden rikosten osalta voivat olla suuria ja yksittäinen rikossarja itsessään voi sisältää useita kymmeniä rikosnimikkeitä. Vuonna 2016 neljäsosa liiketoiminnan yhteydessä toteutetuista rikoksista oli erilaisia petosrikoksia. Törkeitä veropetoksia kirjattiin viime vuonna yli 50 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Petosrikosten ohella kirjanpitorikokset ja velallisen rikokset muodostivat merkittävän osan poliisin tietoon tulleista talousrikosasioista. Poliisihallitus käynnisti elokuussa 2016 pankkitiedustelujen sähköistämisprojektin. Projektin tarkoituksena on luoda tietojärjestelmä, jossa pankkitiedustelut ja niiden vastaukset siirtyvät sähköisesti poliisin ja rahoituslaitosten välillä. Projektia toteutetaan yhteistyössä verohallinnon, Valtakunnanvoudinviraston, Tullin, Rajavartiolaitoksen, Finanssialan Keskusliiton, Finanssivalvonnan ja Suomessa toimivien rahoituslaitosten kanssa. Poliisin sähköinen pankkitiedustelu rakennetaan jo käytössä olevan tietojärjestelmän yhteyteen. HUUMAUSAINERIKOSTEN KOKONAISMÄÄRÄ KASVUSSA, HUUMEKAUPPA SIIRTYY NETIN ANONYYMISIVUSTOILLE Huumausainerikosten kokonaismäärä kasvoi vuodesta 2015 runsas neljä prosenttia. Törkeiden huumausainerikosten määrä nousi kolmisen prosenttia. Lisääntyneet määrät kertovat toisaalta siitä, että viranomaiset ovat pystyneet paljastamaan tätä piilorikollisuutta ja toisaalta siitä, että huumausaineita on markkinoilla runsaasti. Jälkimmäistä päätelmää tukee esimerkiksi metamfetamiinin suurien takavarikkomäärien lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jätevesitutkimukset, joiden mukaan Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan talousalueella käytetään nykyään runsaasti metamfetamiinia. Huumausainerikosten nykytrendeihin kuuluu myös kaupan siirtyminen yhä enemmän internetin anonyymisivustoille. Tämä on edellyttänyt myös esitutkintaviranomaisten toimintatapojen kehittämistä verkossa tapahtuvan rikollisuuden torjumisessa. HALUKKUUTTA JENGEIHIN PYRITÄÄN VÄHENTÄMÄÄN VIRANOMAISYHTEISTYÖLLÄ Järjestäytyneessä rikollisuudessa ns. liivijengien ryhmät pyrkivät vaikuttamaan julkiseen mielipiteeseen sekä tavanomaisen että sosiaalisen median avulla. Kerhot esimerkiksi esiintyvät televisiodokumenteissa sekä erilaisissa hyväntekeväisyystempauksissa. Poliisin näkökulmasta he pyrkivät suuntaamaan huomiota pois jengien harjoittamasta rikollisesta toiminnasta ja saamaan yleistä mielipidettä myötämielisemmäksi. Poliisi pyrkii yhteistyössä eri viranomaisten kanssa vähentämään halukkuutta rekrytoitua näihin jengeihin ja toisaalta tukemaan henkilöitä, jotka haluavat näistä irtautua. Poliisi pyrkii tuomaan yhteiskunnalliseen keskusteluun viranomaisen puolueettoman ja asiallisen näkökulman. POLIISI SAA TIEDON VAIN PIENESTÄ OSASTA TIETOVERKKORIKOKSISTA, KIRISTYSHAITTAOHJELMIEN LEVIÄMINEN KASVAVA ONGELMA Vuonna 2016 poliisi kirjasi 1 077 tietoverkkorikoksiksi luettavaa rikosta. Kasvua vuoteen 2015 nähden oli noin 150 tapausta. Tietomurtoja ja törkeitä tietomurtoja kirjattiin 416 kappaletta. Eniten lisääntyivät viestintäsalaisuuden loukkaukset, joita kirjattiin vuonna 2016 yhteensä 414 kappaletta, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 298. Vakavamman tietoverkkorikollisuuden tutkinnasta vastaa Keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntakeskus, jonka vastuulla olevien rikosjuttujen määrä kasvoi edellisestä vuodesta yli 50 prosentilla. Kyberrikostorjuntakeskusta on työllistänyt myös ulkomaille annettavan tietoverkkorikostutkinnan oikeusavun määrän kasvu. Tietoverkkorikoksissa kasvava ongelma on ollut kiristyshaittaohjelmien leviäminen. Kiristyshaittaohjelmien (ransomware) taustalla on usein ulkomainen toimija tai toimijat, joiden kehittämät ja levittämät haittaohjelmat salaavat tietokoneen käyttäjien tiedostot ja estävät tietokoneen käytön, ellei käyttäjä maksa kiristäjän vaatimaa summaa. Poliisi on tiedottanut kiristyshaittaohjelmista ja tehnyt kansainvälistä yhteistyötä rikosten ennalta estämiseksi ja tutkimiseksi. Poliisille ilmoitettiin vuonna 2016 kymmenistä toimitusjohtajahuijauksista ja niiden yrityksistä, joissa yhtiön tai julkishallinnon organisaation johdon työntekijäksi tekeytymällä pyrittiin saamaan organisaatiota siirtämään rahaa ulkomaisille tileille. Tietoverkoissa tapahtuvista rikoksista ilmoitetaan poliisille harvoin. Edellä mainituista toimitusjohtajahuijauksista ja kiristyshaittaohjelmista on poliisin käsityksen mukaan ilmoitettu vain hyvin pieni osa. Syy alhaiseen ilmoitusaktiivisuuteen tietoverkkorikoksissa voi johtua yritysten osalta siitä, että tietoverkkorikosten kohteeksi joutumisen ja sen julkistamisen arvioidaan aiheuttavan yrityksen maineelle vahinkoa. Yksittäisten kansalaisten heikon ilmoitusaktiivisuuden syyn voi arvioida johtuvan toisinaan häpeästä tai toisinaan käsityksestä ettei poliisi ei voi auttaa asianomistajaa tilanteessa, jossa rikollinen on esimerkiksi lukinnut koneen haittaohjelmalla. Vuonna 2016 alkoi hanke tietoteknisen rikostutkinnan menetelmien, toimintojen ja raportoinnin yhdenmukaistamiseksi poliisissa. Hankkeen tavoitteena on luoda POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016 13

Tietoverkoissa tapahtuneiden maksuvälinepetosten määrät kasvoivat noin 40 prosenttia vuoden aikana. Poliisi kampanjoi aktiivisesti mm. sosiaalisessa mediassa kansalaisten tietoisuuden lisäämiseksi. poliisilaitoksille kansainvälisten standardien mukainen yhtenäinen tapa käsitellä digitaalista todistusaineistoa. POLIISIN ENNALTA ESTÄVÄ TOIMINTA ON YHTEISTYÖTÄ Ennalta estävä toiminta on poliisin ensisijainen toimintamalli. Tehokkainta ennalta estävää työtä tehdään yhteistyössä muiden viranomaisten ja yhteisöjen sekä kulloisenkin kohteen alueen asukkaiden kanssa. Poliisihallitus on vastannut poliisin ennalta estävän toiminnan strategian (2014-2018) toimeenpanosta, jonka myötä poliisilaitokset ja valtakunnalliset yksiköt ovat kehittäneet ennalta estävän toiminnan rakenteita ja toimintakykyä. Yksittäisten toimijoiden sijasta huomioita on kiinnitetty enemmän kokonaisuuksiin, kattavuuteen ja toiminnan yhtenäisyyteen sekä yhtenäistämiseen. Yksi keskeisistä poliisin ennalta estävän toiminnan erityistoiminnoista on ollut väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin torjunta ja niihin liittyvä kouluttaminen. Kouluttaminen on tärkeää, jotta poliisit ja yhteistyötahot ymmärtävät ja huomioivat uusia asioita ja ilmiöitä. Kattavaa yhtenäistämistä on tehty myös mm. rajat ylittävän rikollisuuden torjunnan kehittämisessä, ennalta estävän toiminnan ns. RYR -hankkeen yhteydessä. Ennalta estävässä työssä poliisi on siellä, missä ihmisetkin. Nykyään tärkeä osallistumisen väline on sosiaalinen media, jossa toimimalla vaikutetaan kansalaisten turvallisuuden tunteeseen, estetään rikoksia ja madalletaan kynnystä ottaa yhteyttä poliisin. Nettipoliisitoiminta on eri muodoissaan vakiintumassa poliisin perustoiminnaksi tukien kaikkea tavoitteellista poliisitoimintaa. Poliisille etenkin nuoret ovat tärkeä kohderyhmä. Perinteisten valistustilaisuuksien ohella poliisi järjestää nykyisin kerralla enemmän tavoittavia tapahtumia sosiaalisen median välityksellä. n 14 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016

Ennalta estävässä työssä poliisi on siellä, missä ihmisetkin. Poliisin tietoon tullut rikollisuus, kappaletta Ilmoitettu kpl 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Rikoslakirikokset 525 733 484 428 480 656 474 532 467 412 458 790 Rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) 369 030 342 914 344 296 340 970 338 680 335 941 Omaisuusrikokset 259 307 236 815 239 356 239 566 235 246 228 296 Pahoinpitelyrikokset 40 266 38 319 35 593 32 995 33 947 33 844 Huumausainerikokset 19 006 17 665 19 507 19 651 21 221 22 136 Törkeät huumausainerikokset 880 809 1 044 864 889 917 Rattijuopumukset 21 333 19 015 17 882 17 499 17 556 17 218 Liikennerikokset 156 703 141 514 136 360 133 562 128 732 120 510 Liikennerikkomukset 399 741 339 489 351 310 320 417 319 606 334 080 Asuntomurrot 2 065 2 306 2 161 2 676 2 559 2 413 Liikemurrot 4 400 3 860 3 745 3 939 3 974 3 196 Automurrot 12 834 9 752 8 685 8 355 8 587 7 653 Moottoriajoneuvon käyttövarkaudet 9 465 6 818 6 123 5 957 5 892 5 261 Kaikki rikokset 950 746 846 324 853 227 813 792 805 794 809 368 Talousrikokset 1 515 1 608 1 804 1 817 1842 2 087 JR-rikokset 530 742 646 710 627 696 Selvitys% 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kaikki rikokset 78,9% 78,4% 77,9% 76,3% 76,6% 76,6 % Rikoslakirikokset 63,8% 64,1% 62,6% 61,2% 61,4% 60,3 % Rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) 49,7% 50,4% 49,0% 47,5% 48,1% 47,6 % Omaisuusrikokset 38,2% 37,8% 37,4% 36,1% 36,7% 36,7 % Pahoinpitelyrikokset 74,2% 76,9% 76,4% 75,3% 69,5% 66,7 % POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016 15

LUPAHALLINTO VUODEN 2016 lopussa poliisille kuulunut toimivalta ratkaista oleskelupiin, EU-rekisteröinteihin, oleskelukortteihin, muukalaispasseihin ja pakolaisen matkustusasiakirjoihin liittyvät asiat siirtyi Maahanmuuttovirastolle. Poliisin tehtäväksi jäi edelleen ulkomaalaisen henkilökortin myöntäminen sekä viisumien jatkamisesta, peruuttamisesta ja mitätöinnistä huolehtiminen tietyissä tapauksissa. Vuoden 2016 alusta alkaen ajokorttiasiat siirtyivät poliisin toimialalta Liikenteen turvallisuusviraston tehtäväksi sekä suppeat turvallisuusselvitykset paikallispoliisilta Suojelupoliisin tehtäväksi. Muutoksista johtuen poliisin käsittelemien lupa-asioiden kokonaismäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna noin 20 prosenttia. Kasvua on ollut matkustusasiakirjoissa. Passiasioiden määrä on kasvanut vuoteen 2015 verrattuna noin kahdeksan prosenttia sekä henkilökorttiasioiden määrä noin yhdeksän prosenttia. SÄHKÖINEN ASIOINTI LAAJENI Poliisi jatkoi jo olemassa olevien sähköisen asioinnin palveluiden kehittämistä ja laajensi palveluita kattamaan yksityisen turvallisuusalan asioita, niiden kaksoiskappaleet sekä rahankeräysasiat. Muun muassa markkinointitoimenpiteiden avulla sähköisen asioinnin käyttöaste nousi niin, että passihakemuksista jo 61 prosenttia tuli vireille sähköisesti. Sähköisten passihakemusten määrä nousi noin 27 prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2015. Kevennetyn 16 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016

POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016 17

Passihakemuksista jo 61 prosenttia tuli vireille sähköisesti. hakemusmenettelyn mukaisia passihakemuksia oli 26 prosenttia kaikista hakemuksista. Henkilökorttihakemuksista noin 36 prosenttia tuli vireille sähköisesti. Ajanvarauksen ja sähköisen asioinnin ansiosta aikaisempien vuosien kaltaista ruuhkaisuutta kesäaikaan ei poliisin lupahallinnossa enää ollut. AMPUMA-ASELAINSÄÄDÄNTÖÖN MUUTOKSIA Ampuma-aselain muutos käynnistyi sisäministeriön johdolla. Muutosten avulla aselupaprosessista tulee nykyistä joustavampi ja sähköinen asiointi aselupa-asioissa on mahdollista. Aseturvallisuus on kuitenkin tarkoitus säilyttää nykyisellä tasolla. Samalla Poliisihallitus aloitti uuden asetietojärjestelmän hankinnan. Tavoitteena on, että järjestelmän ensimmäinen vaihe tulisi käyttöön joulukuussa 2018. Aselupamenettelyä koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin työryhmässä, jonka työn perusteella valmisteltua hallituksen esitystä ei ehditty antaa vuoden 2016 aikana. Uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa sähköinen asiointi, yksivaiheinen lupamenettely ja aseiden elinkaariseuranta. Lisäksi oli käynnissä Euroopan unionin asedirektiivin uudistaminen, jonka aktiivisin vaihe oli vuoden jälkipuoliskolla. Muutostyö jatkuu vuoden 2017 puolelle. Ampuma-aseiden deaktivointimenettelyjä koskeva Euroopan komission asetus tuli voimaan huhtikuussa. Deaktivointien hyväksymiset keskitettiin Poliisihallituksen asehallintoon. UUSIA LUPA-ASIAKIRJOJA OTETTIIN KÄYTTÖÖN Poliisihallitus valmisteli vuonna 2016 uusien passien, henkilökorttien, oleskelulupakorttien ja oleskelukorttien käyttöönoton yhteistyössä ulkoasiainministeriön, Maahanmuuttoviraston ja Väestörekisterikeskuksen kanssa. Uudet lupa-asiakirjat otettiin käyttöön 1.1.2017. Myös henkilökortin suoratoimituksen ja kevennetyn menettelyn käyttöönoton valmistelu oli samanaikaisesti käynnissä. PASSIEN JA OLESKELULUPIEN VARMENNEHALLINNOINTI Poliisi toteutti passien ja oleskelulupien allekirjoitusvarmenteiden hallinnointiympäristön. Varmenteet varmistavat asiakirjojen aitoutta. Hallinnointiympäristöä käyttäen poliisi jakaa Suomen passien ja oleskelulupien varmennetiedot muiden maiden käyttöön, ja käsittelee ja jakaa muiden maiden varmennetiedot Rajavartiolaitoksen, poliisin, Maahanmuuttoviraston ja Tullin käyttöön kansallisesti. n 18 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016

LUPAHALLINTO Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toteuma 2014 Toteuma 2015 Tavoite 2016 Toteuma 2016 TALOUDELLISUUS Henkilötyövuodet 843 881 747 692 Lupahallinnon kustannukset, 1000 euroa 60 634 61 990 51 725 54 879 Taloudellisuus (kustannukset/poliisin myöntämät luvat), euroa 44 43 44 47 Lupahallinnon kustannusvastaavuus, prosenttia 106 106,5 100 98 Lupahallinnon tuottotavoite, 1 000 euroa 64 370 66 048 51 725 53 970 TUOTTAVUUS Tuottavuus (poliisin myöntämät luvat/lupa-htv, maksullinen 1 651 1 727 1 540 1 770 ja maksuton) Maksullisen toiminnan tuottavuus (poliisin myöntämät 2 165 2 200 2 143 2 420 luvat / lupa-htv, maksullinen työaika) Maksuttoman toiminnan tuottavuus (valvonnalliset suoritteet - - 352 301 / maksuton työaika, lupa-htv) PALVELUKYKY JA LAATU Sähköisen asioinnin toteuma-aste % (sähköisesti haettavien - - 30 29 lupien osuus kaikista poliisin luvista) Sähköisen asioinnin käyttöaste % (sähköisesti vireille - 29 40 45 laitettujen lupien osuus koko volyymista niissä luparyhmissä, joissa sähköinen asiointi mahdollista) SUORITTEET Poliisin myöntämät luvat yhteensä, kpl 1 392 128 1 452 250 1 164 000 1 160 156 Passit 721 794 774 540 815 000 847 972 Henkilökortit 135 473 141 225 165 000 156 894 Ajoluvat 355 524 350 977-1 442 Aseluvat 55 432 57 939 60 000 56 698 Turvallisuusalan luvat 56 841 60 771 62 000 26 738 Ulkomaalaisluvat 55 043 54 900 50 000 54 129 Muut luvat 12 021 11 868 12 000 16 283 LUPAVALVONTA Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toteuma 2014 Toteuma 2015 Tavoite 2016 Toteuma 2016 TALOUDELLISUUS Henkilötyövuodet (sisältyvät lupahallinnon kokonaishtv- 206 220 204 216 määrään) Toimintamenomääräraha, 1000 euroa 12 420 Lupavalvonnan kustannukset (maksuttomat lupapalvelut), 16 767 1000 euroa SUORITTEET Valvonnalliset toimenpiteet yhteensä, kpl - 119 135 72 000 65 065 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016 19

Lapin poliisilaitoksen henkilöstöä osallistui Euroopan Unionin rahoittamaan yhteispartiointikoulutukseen yhdessä ruotsalaisten poliisikollegojen kanssa. Yhteispartiointikoulutus saatiin päätökseen vuonna 2016. KANSAIN- VÄLINEN YHTEISTYÖ POLIISIHALLITUKSEN ja poliisiyksiköiden edustajat osallistuivat vuonna 2016 aktiivisesti kansainvälisen yhteistyön kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin. Yhteistyö on ollut sekä kahdenvälistä, monenvälistä että alueellista. Rikostorjunnallisesta yhteistyöstä on huolehdittu Euroopan unionin rikostorjunnallisella mekanismilla, jonka avulla pannaan täytäntöön vuosittaiset operatiiviset toimet aiemmin vahvistettujen painopisteiden mukaisesti. Europol tukee jäsenvaltioita tässä työssä. Vuoden 2016 toisella puoliskolla osallistuttiin Europolin vuoden 2017 uhka-arvion, SOCTA:n (Serious and Organised Crime Threat Assessment), valmisteluun. Ulkomailla toimivat yhdysmiehet ovat tukeneet kansallista toimintaa. Lisäksi suomalaisia asiantuntijoita on lähetetty työskentelemään sekä Interpolin sihteeristöön että Europoliin kansallisen asiantuntijan roolissa. Europolille työtä on tehty Haagin päämajassa, mutta myös Kreikan hotspoteissa, joissa työ koostuu maahantulijoita koskevasta toisen linjan tarkastuksesta. Lähialueyhteistyössä jatkettiin uudehkon, viiden valtion (Ruotsi, Suomi, Viro, Latvia ja Liettua) yhteistyösuunnitelman täytäntöönpanoa. Suomen ja Viron kahdenvälinen yhteistyö on ollut erinomaista ja se toteuttaa yhteistyösuunnitelmaa tehokkaasti. Venäjän kanssa tehtävä lainvalvontayhteistyö tiivistyi, kun usean vuoden tauon jälkeen Suomen ja Venäjän rikostorjuntasopimuksen mukainen koordinaatiokomitea kokoontui vuoden 2016 lopussa. Tapaamisessa todettiin alueellisen yhteis- 20 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016

työn tärkeys. Venäjän sisäministeriössä toteutetut organisatoriset muutokset ovat toisaalta luoneet tarvetta järjestellä käytännön yhteistyötä uudelleen. TURVAPAIKANHAKIJOITA SUOMEEN RAJA-JOOSEPIN JA SALLAN KAUTTA Venäjältä saapui Suomeen Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikkojen kautta yhteensä 1 757 turvapaikanhakijaa syyskuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana. Vuoden 2016 puolella näiltä rajanylityspaikoilta saapui yhteensä 1063 turvapaikanhakijaa. Viimeiset turvapaikanhakijat saapuivat tätä reittiä 29.2.2016, jonka jälkeen sieltä ei ole saapunut ketään. Itärajan eteläisemmillä rajanylityspaikoilla tilanne säilyi koko ajan rauhallisena. Suurin syy turvapaikanhakijoiden saapumisen loppumiseen oli Suomen ja Venäjän välisen yhteistyön tuloksena tehty rajasopimus. Vuonna 2016 Lappiin saapuneista laittomista maahantulijoista suurin osa käytti Venäjää pelkkään kauttakulkuun Suomeen ja he olivat hankkineet matkalleen Venäjän kerta- tai multiviisumin. Moni heistä kertoi käyttäneensä matkallaan salakuljettajaa, joka oli maksusta hankkinut heille matkustusasiakirjan ja/tai Venäjän viisumin. Lapin rajanylityspaikoille vuosina 2015 2016 saapuneista turvapaikanhakijoista selkeästi suurimman kansallisuusryhmän muodostivat afganistanilaiset turvapaikanhakijat. Kyseisten rajanylityspaikkojen kautta Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden joukossa oli yhteensä 37:n eri maan kansalaisia. Tulijoita oli Lähi-idän ja Etelä-Aasian maiden lisäksi myös Pohjois-, Länsi- ja Keski-Afrikasta. POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016 21

Suomen poliisi isännöi pohjoismaista korkean tason poliisikonferenssia (Nordic Police Conference) Helsingissä 15. 16.11.2016. KOULUTUSYHTEISTYÖTÄ KIINAN KANSSA, POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ JATKUI TIIVIINÄ Poliisiyhteistyötä Kiinan kanssa tehdään kahdenvälisesti ja yhteispohjoismaisesti. Vuoden 2016 aikana Kiinan kanssa toteutettiin koulutusyhteistyötä Poliisiammattikorkeakoulun tuella. Pohjoismainen poliisiyhteistyö tehostui vuoden 2016 aikana, kun poliisiylijohtajat allekirjoittivat päivitetyn yhteistyöpöytäkirjan huhtikuussa 2016. Pohjoismainen yhteistyö on välitöntä ja tuloksekasta ja työ perustuu ylijohtajien strategisessa valvonnassa tapahtuvaan alatyöryhmien työhön. Pohjoismaiden poliisiylijohtajat kokoontuivat säännönmukaiseen kokoukseen syyskuussa 2016 Norjassa ja sijaiset kesäkuussa 2016 niin ikään Norjassa. Suomi järjesti marraskuussa 2016 Pohjoismaisen korkean tason poliisikonferenssin, jonka aiheena olivat uudet uhat ja niihin vastaaminen. Konferenssissa oli lähes 120 osallistujaa Pohjoismaista. Suomen ja Ruotsin välistä, rajat ylittävää yhteispartiointihanketta vietiin eteenpäin lainmuutosehdotuksen avulla. PTN (Poliisi ja Tulli Pohjoismaissa) tuotti vuoden 2016 lopulla yhteispohjoismaisen uhka-arvion, jota tullaan käsittelemään keväällä 2017 yhdessä Europolin tuottaman SOCTA:n kanssa pohjoismaisten painopisteiden määrittämiseksi. TURVALLISUUSTILANTEEN MUUTOKSIIN REAGOITU KANSAINVÄLISESTI Turvallisuustilanteen muutoksiin on reagoitu niin ikään useissa kansainvälisen yhteistyön foorumeissa. Huomiota on kiinnitetty varsinkin tiedon vaihdon tehostami- 22 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016

Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoimintaa Helsingin satamassa. seen valtioiden lainvalvontaviranomaisten välisessä yhteistyössä. Interpolin piirissä keskityttiin viemään eteenpäin Interpol 2020 -suunnitelmaa, jonka tarkoituksena on tiivistää toiminnan ja talouden suhdetta siten, että järjestön taloutta kyetään tasapainottamaan ja tervehdyttämään. Interpolin toiminnan kannalta merkittävän komitean CCF:n (Commission for the Control of Interpol s Files) sääntöjä uudistettiin. Komitea vastaa tietosuojasäännösten huomioon ottamisesta ja se käsittelee myös yksittäisiä Interpolin kuulutuksia koskevia asioita ja valituksia. Komitean tekemät päätökset korjata tai poistaa jäsenvaltioiden Interpolin tietojärjestelmiin syöttämiä tietoja ovat sitovia. Suomen edustaja valittiin yhdeksi komitean jäseneksi marraskuussa 2016. POLIISIN KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGIA MÄÄRITTELEE KONKREETTISET TOIMENPITEET Poliisin kansainvälisen toiminnan strategia vuosille 2016 2020 tehostaa kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä ja sitä koskeva täytäntöönpanosuunnitelma määrittelee konkreettiset toimenpiteet. Strategian täytäntöönpanotyö aloitettiin vuonna 2016. Vuodelle 2016 asetettu tavoite lähettää YK:n operaatioihin 20 suomalaista poliisiasiantuntijaa (19 sekondeerattua ja yksi sopimuspalkkainen) saavutettiin. Myös vuodelle 2017 kaavailtu tavoite nostaa Suomen poliisiosallistuminen YK:ssa kolmeenkymmeneen tullaan näillä näkymin saavuttamaan vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla, sillä operaatioihin valittuja lähtöä odottavia sekondeerattuja poliisiasiantuntijoita on yhdeksän ja ehdolla olevia on kolme. Operaatioita ovat mm. UNSOM, UNMIL, MINUSMA, MONUSCO, UNMIK ja UNMISS. Suomalaisia poliiseja on siviilikriisinhallintatehtävissä EU:n ja YK:n tehtävissä lisäksi Afganistanissa, Kosovossa, Palestiinalaisalueella ja Ukrainassa sekä Italiassa. Pohjoismainen yhteistyö on jatkunut tiiviinä mm. koulutusyhteistyönä ja yhteisten hankkeiden suunnittelulla. Osana poliisin työikäohjelmaa on valmisteltu kansainvälisten tehtävien uraportaita koskevaa mallia ja linjauksia henkilöstön kansainvälisiin tehtäviin osallistumisesta. n POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016 23

HENKILÖSTÖ JA KOULUTUS VUODEN 2014 alusta toteutettiin PORA III -hallintorakenneuudistus, jonka toimeenpanoa jatkettiin vuosina 2015 2016. PORA III:n tavoitteiden asettamisen jälkeen turvallisuusympäristö Suomessa on muuttunut radikaalisti, mitä on kuvattu sisäisen turvallisuuden selonteossa. Vuonna 2016 eduskunta hyväksyi sisäisen turvallisuuden selonteon käsittelyn yhteydessä, että PORA III -tavoitteet katsottiin saavutetuiksi. Vuonna 2016 poliisihallinnossa toteutettiin uusia organisatorisia muutoksia: Suojelupoliisi siirtyi sisäministeriön ohjaukseen, poliisin lupa-asioihin aiemmin kuuluneet ajolupa-asiat siirtyivät Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille ja toimialasidonnaiset ICT-tehtävät siirtyivät Hallinnon tietotekniikkakeskuksesta Poliisihallitukseen. Lisäksi vuonna 2016 valmisteltiin ulkomaalaislupa-asioiden siirtoa Maahanmuuttovirastolle ja arpajaishallintotehtävien uudelleenorganisointia sekä jatkettiin Poliisihallituksen organisaation uudistamista. JULKISEN TALOUDEN SUPISTUMISEEN VARAUDUTTIIN Vuonna 2016 varauduttiin kehystason edellyttämiin henkilöstövähennyksiin valmistelemalla ohjeistusta mahdollisten irtisanomisten ja lomautusten varalta. Lisäksi poliisin täydennyskoulutukseen käytettävää henkilötyövuosimäärää ja runsaasti muuta poliisihallinnon osaamista ylläpitävää koulutusta jäädytettiin kevään 2016 aikana osana turvapaikkatilanteen muutosta Suomessa ja sen vaatimia panostuksia poliisihallinnon resurssien käyttöön, jotta operatiiviseen toimintaan kohdistuvien resurssien vähennykset voitiin minimoida. POLIISIN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ VÄHENI HIEMAN Viime vuosien talouskehitys on johtanut poliisin henkilöstömäärän vähenemiseen. Vuonna 2016 koko henkilöstön määrä oli 9 729 henkilötyövuotta (htv) ja se laski edellisestä vuodesta 185 henkilötyövuotta. Laskua on sekä poliisien (vähennystä 121 htv) että muun henkilöstön määrässä (vähennystä 77 htv). Vuosittain vaihteleva opiskelijoiden määrä oli vuonna 2016 hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna (lisäystä 14 htv). Työttömien poliisien määrä säilyi matalalla tasolla. Vuoden lopussa oli 25 työtöntä poliisia. 24 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016

Vuoden poliisiksi valittiin rikosylikonstaapeli Hannu Kangas Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta. Perustutkinnassa työskentelevä Kangas tekee poliisin perustyötä, päivittäisrikosten tutkintaa. Vuoden poliisi valinnalla haluttiinkin poliisin 200-vuotisjuhlavuonna korostaa peruspoliisityön suurta arvoa koko poliisitoiminnalle. Vuoden poliisi valittiin 41. kerran. Naisten suhteellinen osuus poliisihallinnossa on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2016 naisten osuus koko henkilöstöstä oli noin 29 prosenttia. Poliisiviroissa työskentelee pääosin miehiä, mutta naisten osuus on viime vuosina kasvanut kaikissa poliisivirkaryhmissä päälliköitä lukuun ottamatta. Siviiliviroissa asiantuntija- ja esimiestehtäviin sijoittuu entistä enemmän naisia. Toimistotyöntekijöistä valtaosa on naisia. TYÖTYYTYVÄISYYTTÄ, HYVINVOINTIA JA HENKILÖSTÖJOHTAMISTA MITATTIIN HENKILÖSTÖBAROMETRILLA Poliisihallinnossa toteutettiin vuonna 2015 henkilöstöbarometri (HB), jota käytetään tutkimus-, opetus- ja kehittämisvälineenä sekä tulosohjauksessa. Se tuottaa tuloksellisuuden arvioinnissa ja seurannassa tarvittavia tietoja henkilöstön työtyytyväisyydestä, hyvinvoinnista ja henkilöstöjohtamisesta. Vuonna 2016 on poliisiyksiköissä jatkettu henkilöstöbarometrin tulosten perusteella tehtyjen HB-kehittämissuunnitelmien toteutusta. TYÖURIA PIDEMMÄKSI TYÖIKÄOHJELMALLA Vuosina 2016 2018 poliisin työikäohjelmassa ideoidaan ja toteutetaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan henkilöstöjohtamista, urasuunnittelua, työterveyden ja toimintakyvyn ylläpitoa sekä kehitetään palvelussuhteen ehtoja. Tavoitteena on lisätä tuottavuutta, vähentää sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvia kustannuksia sekä kannustaa henkilöstöä jatkamaan työelämässä pidempään. Työikäohjelma kohdentuu kaikkiin henkilöstöryhmiin, eri-ikäisiin ja koko työuraan. Työikäohjelman kärkiteemoja vuoden 2016 aikana olivat mukautetun työn mallin ja mentoroinnin kehittäminen sekä tulos- ja kehityskeskustelukäytäntöjen uudistaminen. Yhtä aikaa kartoitettiin myös työelä- POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016 25

män joustojen mahdollisuuksia, palkitsemiskäytäntöjä sekä johtamiseen liittyviä kehittämistarpeita. Ensimmäisenä työikäohjelman toimenpiteenä poliisihallinnossa otettiin käyttöön vuoden 2017 keskustelukierroksella uudenlainen keskustelumalli, tavoite- ja kehityskeskustelut. POLAMKIN HAKIJAMÄÄRÄT KASVANEET MUUTA KOULUTUSVASTUUTA LISÄÄ Poliisiammattikorkeakoulu (Polamk) vastaa poliisikoulutuksen rekrytoinnista, opiskelijavalinnoista, poliisin tutkintokoulutuksesta, täydennyskoulutuksesta sekä poliisialaan liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Poliisiammattikorkeakoulun vuodelle 2016 oli tunnusomaista koulutusrakenneuudistuksen eteneminen siten, että Polamk toteutti täydellä teholla uusitun koulutusrakenteen mukaisia koulutuksia. Poliisi (AMK) tutkinto koulutuksen aloitti yhteensä 286 opiskelijaa. Hakijoiden määrä poliisin (AMK) tutkintoon kasvoi huomattavasti edellisvuoteen verrattuna. Jokaista aloituspaikkaa kohden hakijoita oli 14,4. Uusia poliiseja ammattiin valmistui aiemmista aloituspaikkapäätöksistä johtuen ainoastaan 95 henkilöä. Uuden koulutusjärjestelmän mukaiset poliisialipäällystön erikoistumisopinnot käynnistyivät. Toimintavuoden aikana järjestettiin opiskelijahaku ja valintamenettely sekä suomenkieliseen että ruotsinkieliseen poliisi (ylempi AMK) - tutkintokoulutukseen. Nämä koulutukset alkavat vuonna 2017. Valtakunnallisen ammattitaitoa ylläpitävän ja lisäävän koulutuksen järjestämiseen vaikutti vielä kevään 2016 ajan linjaus, joka tehtiin syksyn 2015 turvapaikanhakijoiden suuren määrän takia. Linjauksen perusteella koulutuspoistumaa vähennettiin operatiivisen toimintakyvyn lisäämiseksi. Koulutustoiminta normalisoitui loppuvuodesta. Poliisiammattikorkeakoulu tarjoaa turvallisuusalan koulutusta myös sidosryhmille, yksityiselle turva-alalle ja yrityksille. Muuhun kuin tutkintokoulutukseen osallistui noin 6 100 henkilöä. Vuoden 2016 aikana valmisteltiin hallituksen esitys Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain muuttamisesta. Vastuu pelastustoimen päällystökoulutuksen järjestämisestä siirtyi Poliisiammattikorkeakoululle vuoden 2017 alusta. Pelastusalan päällystötutkintoon (AMK) liittyvä opetus säilyy muutoksen jälkeenkin Pelastusopistossa Kuopiossa. Polamkista tulee vastuukorkeakoulu, jonka opiskelijoita pelastusalan päällystöopiskelijat ovat. Ensimmäinen uuden järjestelmän mukainen koulutus alkaa elokuussa 2017. Uusi koulutusyhteistyösopimus solmittiin Poliisiammattikorkeakoulun ja Maanpuolustuskorkeakoulun välillä. Se tulee voimaan vuoden 2017 alusta. MONIPUOLISTA TUTKIMUSTA JA YHTEISTYÖTÄ Polamkin tutkimusaloiksi on määritelty poliisin työ ja organisaatio, poliisitoiminta sekä poliisi yhteiskunnassa. Vuonna 2016 käynnissä olleiden projektien aihevalikoima oli monipuolinen ja ulottui tutkimusaloja mukaillen poliisin työn sisältöön, koulutukseen ja eri toiminta-alueisiin liittyvistä teemoista poliisin toimintaympäristöä ja rikosilmiöitä koskeviin kysymyksiin. Projekteissa oli mukana korkeakoulujen ja julkishallinnon toimijoiden lisäksi myös yritysten ja kolmannen sektorin toimijoita. Poliisikoulutuksen aloitti v. 2016 yhteensä 286 opiskelijaa. 26 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016

Tutkimusyhteistyötä eri korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa on laajennettu erityisesti EU-rahoitteisten tutkimushankkeiden konsortioissa, joista osassa Polamk toimii koordinaattorina. Tutkimusjulkaisuja tuotettiin sekä omiin julkaisusarjoihin että kansainvälisiin vertaisarvioituihin sarjoihin. Poliisiammattikorkeakoulu jatkoi aktiivisena Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston CEPOLin toiminnassa. Vuoden kuluessa järjestettiin kaksi asiantuntijakurssia ja yksi moduuli poliisialan oppilaitosten yhteiseen maisteriohjelmaan. CEPO- Lin uuden mandaatin tuomat muutokset otetaan huomioon toiminnassa ja kansallista yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten kanssa vahvistetaan. Poliisiammattikorkeakoulu vastaa poliisin ajokoulutuksesta ja liikenneturvallisuustyöhön liittyvistä koulutuksista. Poliisiammattikorkeakoululla järjestettiin ensimmäistä kertaa Euroopan turvallisuusja puolustusakatemian HLC kurssi, johon osallistui noin 70 henkilöä yli 20 maasta. Osallistujina oli poliisien lisäksi myös sotilaita ja diplomaatteja. POLIISIMUSEOSSA JÄLLEEN KÄVIJÄENNÄTYS Poliisimuseo on kaikille avoin ja ilmainen museo Poliisiammattikorkeakoulun yhteydessä. Museo esittelee Suomen poliisin historiaa ja poliisin toimintaa keskiajalta nykypäivään asti. Poliisimuseon perusnäyttely 900 vuotta poliisin historiaa Suomessa kertoo poliisista ja sen työtehtävistä keskiajalta nykypäivään. Lasten oma poliisikamari Pokela on suunnattu päiväkoti- ja koululaisryhmille sekä perheille. Vuoden 2016 erikoisnäyttelynä jatkoi Voimaa ja vaativia tilanteita. Se kertoo poliisin voimankäytön historiasta ja nykypäivästä. Toukokuussa osallistuttiin Museoiden yö -tapahtumaan. Museon vuotuinen kävijämäärä kasvoi 13,7 prosenttia vuodesta 2015. Poliisimuseossa kävi vuoden aikana yli 29 000 vierasta, mikä on jälleen museon historian ennätys. n Henkilötyövuodet kum 2012 2013 2014 2015 2016 Ero edelliseen vuoteen Päälliköt 99 96 53 52 47-6 Päällystö 684 682 712 705 680-25 Alipäällystö 1 970 1 909 1 891 1 816 1 781-35 Miehistö 4 727 4 746 4 733 4 759 4 703-56 Opiskelijat 408 207 166 157 171 14 Vartijat 377 378 364 365 381 16 Toimistotyöntekijät 1 455 1 453 1 306 1 284 1 073-211 Muut 746 749 756 776 894 118 Yhteensä 10 466 10 219 9 982 9 914 9 729-185 Poliisit pl opiskelijat 7480 7433 7389 7332 7211-122 Opiskelijat 408 207 166 157 171 14 Muut 2578 2579 2427 2425 2348-77 Yhteensä 10466 10219 9982 9914 9729-185 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016 27

TALOUS, TEKNIIKKA SEKÄ TOIMITILA- JA MATERIAALIHALLINTO POLIISITOIMEN toimintamenoihin oli vuonna 2016 käytettävissä määrärahaa 729 miljoonaa euroa. Lisäksi käytössä oli edelliseltä vuodelta siirtynyt määräraha 28 miljoonaa euroa, yhteensä noin 757 miljoonaa euroa. Toimintamenorahoitusta oli käytössä yli neljä miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Toiminnan tuottoja kertyi 68 miljoonaa euroa, mikä laski noin 13 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tuottojen väheneminen johtui lähinnä siitä, että liikenteeseen liittyvät luvat siirtyivät Liikenteen turvallisuusvirastolle ja turvallisuusselvitykset Suojelupoliisille. Suurin kuluerä olivat henkilöstömenot 557 miljoonaa euroa, jossa laskua edelliseen vuoteen nähden oli 27,4 miljoona euroa. Tässä näkyi Suojelupoliisin siirtyminen sisäministeriön ohjaukseen. Palvelujen ostoihin käytettiin 111 miljoonaa euroa ja vuokriin kului 64 miljoonaa 28 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016

Kotkan uusi poliisitalokonseptin mukaan rakennettu poliisitalo Pollari avasi ovensa asiakkaille 19.12.2016 klo 08.00. Poliisitoimen kokonaiskustannukset vuonna 2016 olivat 794 miljoonaa euroa. Ne laskivat vuoden 2015 tasosta noin 29 miljoonalla eurolla. Poliisin kustannukset jakautuivat eri toiminnoille seuraavasti: valvonta 141 miljoonaa euroa, hälytystoiminta 173 miljoonaa euroa, rikostorjunta 344 miljoonaa euroa, lupapalvelut 71 miljoonaa euroa ja muut tehtävät 65 miljoonaa euroa. POLIISIHALLITUKSEEN PERUSTETTIIN INFORMAATIOTEKNOLOGIAKESKUS POLIT Poliisi toteutti toimialasidonnaisten ICT-palveluiden ja niiden tuottamiseen vaaditun henkilöstön siirrot Hallinnon tietotekniikkakeskuksesta (HALTIK) Poliisihallituksen osaksi 1.4.2016 perustettuun Poliisin informaatioteknologiakeskukseen (POL IT-keskus). euroa. Palvelujen ostoissa suurimmat kuluerät olivat palvelusopimus Valtion talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) kanssa sekä muut valtion virastojen väliset palvelujen ostot. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu näkyi kustannusten nousuna mm. maastapoistamisen kuluina ja matkustuskuluina. Matkustuskulut nousivat edellisvuodesta noin kolme miljoonaa euroa. Maasta poistamisten määrä nousi edellisvuoteen verrattuna lähes kaksinkertaiseksi. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksiin varatun arviomäärärahan käyttö oli yhteensä lähes 10 miljoonaa euroa. Poliisin sekä muiden turvallisuus- ja oikeusviranomaisten toimintaprosesseja yhtenäistävän ja tehostavan tietojärjestelmäkokonaisuuden (VITJA) osalta määriteltiin, suunniteltiin ja toteutettiin kokonaisuuden ensimmäinen osa, jonka hyväksyntää ja käyttöönottoa tavoitellaan vuonna 2017. Osa sisältää järjestelmän sovelluskehitysalustan, havaintotietojen kirjaamisen ja tiedustelujärjestelmän perustoiminnallisuudet. Viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän (KEJO) toteuttamista jatkettiin järjestelmän toisen osatoimituksen osalta ja hankkeessa vietiin läpi ensimmäisen osatoimituksen hyväksyntätestaus. Sakkomenettelylain uudistuksen vaatimat prosessimuutokset toteutettiin poliisin tietojärjestelmiin. POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016 29

Operatiivisten, älypuhelimiin suunniteltujen mobiilisovellusten kehittäminen käynnistettiin ensimmäisen vaiheen koekäyttöön valittujen toiminnallisuuksien osalta. Sähköisessä asioinnissa jo olemassa olevien palveluiden kehittämisen lisäksi otettiin käyttöön rahankeräysluvan ja neljän turva-alan korttiluvan sekä niiden kaksoiskappaleiden hakemisen sähköinen asiointi. Lisäksi määriteltiin useiden valtionhallinnon yhteisten sähköisten palveluiden käyttöönottoa sekä poliisin asiointialustan teknologioiden päivittämistä. Henkilökortti- ja passijärjestelmässä tehtiin merkittäviä järjestelmämuutoksia lupa-asiakirjojen valmistajan vaihtumisen sekä uuden henkilökorttilain vaikutuksista. Uusina poliisin tietojärjestelminä otettiin käyttöön koneellisen kasvokuvavertailun mahdollistava tietojärjestelmä ja Suomen matkustusasiakirjojen allekirjoitusvarmenteiden hallinnointi- ja jakelujärjestelmä (PKDIS). Sisäministeriön hallinnonalan yhteinen asianhallintajärjestelmä (ACTA) otettiin poliisissa valtakunnalliseen käyttöön syksyllä 2016. Poliisin tietojenkäsittelyä ja digitaalisia palveluita kehitettiin kokonaisuutena tietojärjestelmäarkkitehtuurin tavoitetilan mukaisesti. UUSIA RATKAISUJA TOIMITILATARPEISIIN Poliisihallituksessa käynnistettiin selvitystyö, jonka tarkoituksena oli tarkastella siirrettävien moduulirakenteisten poliisivankiloiden käyttöä väistötiloina. Moduulirakenteilla haetaan ketteryyttä ja muuntojoustavuutta, jolla pystytään reagoimaan nopeasti muuttuneiden tilatarpeiden mukaan. Käyttökokemusten myötä selvitetään moduulirakenteiden käyttöä myös muissa poliisin erityistiloissa. Kaakkois-Suomen poliisilaitos otti käyttöönsä ensimmäisen poliisitalokonseptin mukaan rakennetun poliisitalon Kotkassa. Poliisitalokonseptia sovelletaan myös meneillään olevissa Joensuun, Lahden ja Lappeenrannan hankkeissa. POLIISIN MATERIAALIKESKUS KOUVOLAAN Poliisin hankinta- ja materiaalitoimi jatkoi PORA III -organisaatiouudistuksen mukaisten uusien toimintatapojen omaksumista ja kehittämistä. Poliisihallituksen konsernipalvelujen materiaali-, ajoneuvo- ja hankintaryhmät organisoitiin uudelleen ja 1.7.2016 perustettiin Poliisin materiaalikeskus, joka sijaitsee Kouvolassa. Poliisin materiaalikeskus jatkaa toimintaa Poliisihallituksen ohjauksessa. Poliisin materiaalikeskuksen tehtävänä on muun muassa toteuttaa poliisin kaluston, välineiden, varusteiden ja palvelujen hankintoja ja vastata laatimiensa sopimusten sopimus- ja toimittajahallinnasta. Lisäksi Poliisin materiaalikeskus tuottaa hankinta- ja materiaalitoimen neuvontapalvelua ja oikeudellista tukea poliisille. Poliisin materiaalikeskus myös ylläpitää ja kehittää poliisin materiaalitietojärjestelmiä ja tilausjärjestelmää sekä suunnittelee, seuraa ja analysoi poliisin käyttämien materiaalilajien ja kaluston elinkaarta. Poliisin materiaalikeskus kilpailutti keskitetysti ja solmi poliisin varusteita, välineitä, materiaalia ja palveluja koskevia sopimuksia vuoden aikana voimaan yhteensä 36 kappaletta. Uusien poliisiajoneuvojen varustelua ja muuta operatiivista varustusta ja välineistöä kehitettiin ja täydennettiin poliisitoiminnan ajankohtaisten tarpeiden mukaisesti. Lisäksi tunnuksellisten poliisiajoneuvojen uusi sisäministeriön asetukseen (284/2016) perustuva väritysmalli otettiin käyttöön ja kaikki vuonna 2016 toimitetut uudet poliisiajoneuvot teipattiin uudenlaisilla, osittain heijastavilla värimalleilla. 30 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016

Kaikki vuonna 2016 toimitetut uudet poliisiajoneuvot teipattiin uudenlaisilla, osittain heijastavilla väreillä. POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016 31

Poliisin materiaalikeskus vastaanotti vuoden aikana yhteensä kolme hankintapäätöksen oikaisuvaatimusta, joista yksikään ei johtanut hankintapäätöksen kumoamiseen. Yhdestäkään hankintapäätöksestä ei tehty valitusta Markkinaoikeuteen. Yhteistyötä hankinnoissa muiden valtion turvallisuusviranomaisten kanssa jatkettiin. Vuonna 2016 toteutettiin kahdeksan yhteistä kilpailutusta, joista osa on käynnissä vielä vuoden 2017 puolella. Poliisiyksiköiden hankinta-asiantuntijoista koostuvan verkoston työskentelyn kehittämistä jatkettiin, ja jo perinteiseksi tulleet poliisin hankintatoimen neuvottelupäivät järjestettiin poliisin yksiköiden hankinnan ja talouden asiantuntijoille Poliisiammattikorkeakoululla. Poliisihallitus osallistui aktiivisesti valtiovarainministeriön käynnistämään hankintojen digitalisointihankkeeseen, jonka tavoitteena on hankintojen kokonaisprosessin sujuvoittaminen ja hallinnollisen työn vähentäminen. Uusia koko valtionhallinnon hankintatoimea ja sen kehittämistä tukevia tietojärjestelmiä ja menetelmiä otettiin käyttöön, mukaan lukien valtion virastojen yhteinen hankintasuunnittelumalli sekä yleisöllekin avoindata.fi -sivustolla julkaistava hankintadatapalvelu, jonka avulla poliisin virastot voivat avoimesti ja läpinäkyvästi seurata ja tehostaa omia hankintojaan. Poliisissa otettiin käyttöön myös EU:n hankintadirektiivin ja uuden hankintalain (1397/22016) edellyttämä sähköinen kilpailutusratkaisu. Sähköisen kilpailutusratkaisun myötä hankintaprosessi toteutetaan kokonaisuudessaan sähköisesti. Järjestelmän vaiheittaista käyttöönottoa jatketaan vielä vuoden 2017 loppuun saakka. n 32 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016

Poliisin kulurakenne 2016 (kaikki momentit) 2,6 % 4,1 % 14,2 % Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökulut 8,2 % Vuokrat Palveluiden ostot 70,9 % Muut kulut Poliisin kustannusjakauma 2016 toiminnoittain (kaikki momentit) 8,2 % 8,9 % 43,3 % 17,7 % 21,8 % Valvonta Hälytystoiminta Rikostorjunta Lupapalvelut Muut tehtävät Poliisin kokonaisrahoitus 2014 2016 (milj. ) 900 200 Poliisitoiminnan kokonaiskustannus asukasta kohden 2014 2016 (euroa) 800 Muut tuotot 700 600 500 400 300 200 Lupatuotot Kejo-valtuus 26.10.21 Arviomääräraha 26.10.20 Edelliseltä vuodelta siirtynyt MR 150 151 151 145 100 Määräraha 26.10.01 0 2014 2015 2016 100 2014 2015 2016 Poliisin investoinnit 2014 2016 (milj. ) 700 Rikostorjunnan kustannukset 2014 2016 (milj. ) 16 2014 14 12 10 8 7,5 7,6 10,7 2015 2016 11,4 10,6 14,8 600 500 400 300 443 437 425 581 570 554 2014 2015 2016 6 4 2 0 Kuljetusvälineet 0,7 0,9 1,6 Tieto- ja viestintälaitteet/ -järjestelmät 3,2 2,1 2,5 Muut investoinnit Yhteensä 200 100 0 Kustannukset/poliisin tietoon tullut rikos Kustannukset/selvitetty rikos Poliisin hälytystoiminnan kustannukset 2014 2016 (milj. ) 180 160 140 120 100 105,4 109,1 165,5 80 60 40 20 0 2014 2015 2016 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Poliisin kustannusjakauma toiminnoittain 2014-2016 (%) Valvonta 26,4 % 26,5 % 17,7 % 2014 2015 2016 Hälytystoiminta Rikostorjunta Lupapalvelut Muut tehtävät 13,4 % 43,8 % 9,4 % 7,1 % 13,9 % 42,8 % 9,7 % 7,1 % 21,8 % 43,3 % 8,9 % 8,2 % POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016 33

Poliisihallitus vastaa ohjaavana, johtavana ja valvovana yksikkönä poliisin laillisuusvalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä valtakunnallisesti. Poliisihallituksen laillisuusvalvonnan tehtävänä on kehittää laillisuusvalvontaa, suorittaa laillisuustarkastuksia poliisiyksiköissä, suorittaa oma-aloitteista valvontaa, ratkaista kanteluja, toimia valtion edustajana oikeudenkäynneissä, hankkia selvityksiä ja antaa lausuntoja ylimmille laillisuusvalvojille niille tehtyjen kantelujen johdosta sekä antaa lausuntoja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle sille tehtyjen valitusten johdosta. Poliisin hallintorakenneuudistuksen yhteydessä kaikkiin poliisilaitoksiin perustettiin oikeusyksiköt suoraan poliisipäällikön alaisuuteen. Oikeusyksiköiden tehtävänä on poliisilaitosten oikeudellisten asioiden ja johdon oikeudellisen tuen ohella myös yksiköiden laillisuusvalvonnan ja laillisuustarkastusten suorittaminen. Oikeusyksiköiden toiminnan aloittaminen on vaikuttanut poliisihallinnossa suoritettavan laillisuusvalvonnan järjestämiseen ja myös Poliisihallituksen rooliin poliisin laillisuusvalvonnan ohjaamisessa ja koordinoinnissa. Poliisihallitus on suorittanut yksiköissä laillisuustarkastuksia siten kun poliisin laillisuusvalvontaa koskevassa ohjeessa tarkemmin on määrätty. Poliisihallituksen ja sen alaisten poliisiyksiköiden suorittama laillisuusvalvonta on vuonna 2016 perustunut vahvistettuihin yksikkökohtaisiin laillisuustarkastussuunnitelmiin. Suunnitelmien mukaisesti valvontaa on kohdistettu muun muassa salaisten tiedonhankintakeinojen käyttöön, ihmisten perusoikeuksiin puuttuvaan poliisitoimintaan sekä rekisterien valvontaan Poliisihallitus suoritti vuonna 2016 laillisuustarkastukset kaikissa poliisiyksiköissä. Tarkastusten painopistealueina olivat: poliisiyksikön laillisuusvalvonnan organisointi ja vastuut, salaisten tiedonhankintakeinojen käyttö ja valvonta, poliisin rekistereiden käytön valvontajärjestelyt ml. EPRI-rekisteri, pakkokeinolain mukaisten päätösten käyttö ja valvonta, vapautensa menettäneiden oikeusturva, esitutkinnan päätökset ja uhridirektiivi ja asianomistajan arviointi. Poliisihallituksen laillisuusvalvonnan prosessien kehittämisessä yhtenä lähtökohtana on ollut hallintolain mukaisen 34 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016

Poliisit -sarjassa kuvattiin vuonna 2016 jo yhdeksättä tuotantokautta. Kuvassa Helsingin ratsupoliisin ratsukoita. SISÄINEN VALVONTA, TURVALLISUUS JA VIESTINTÄ LAILLISUUSVALVONNALLA tarkoitetaan viranomaistoiminnan lainmukaisuuden ja hyvän hallintotavan noudattamisen valvontaa. Poliisin laillisuusvalvonnan tarkoituksena on edistää poliisille asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä ylläpitää ja parantaa poliisin toiminnan oikeellisuutta ja laatua vahvistaen samalla kansalaisten luottamusta poliisin toimintaan ja sen laillisuuteen. Laillisuusvalvonta auttaa osaltaan ennalta estämään virheitä ja korjaamaan virheellisiä menettelytapoja. läheisyysperiaatteen vahvistaminen edelleen laillisuusvalvonnan eri osa-alueilla ja erityisesti kanteluasioiden käsittelyssä. Poliisilaitoksiin perustettujen oikeusyksiköiden aloitettua toimintansa tavoitteena on yhä enenevissä määrin käsitellä laillisuusvalvonta-asioita keskushallintoviranomaisen sijaan mahdollisimman usein paikallistasolla, jolloin laillisuusvalvonnassa mahdollisesti havaitut puutteet voidaan myös käsitellä tehokkaasti toimintaa ohjaavan paikallisen esimiestahon kanssa. Poliisihallitukseen tulee vuosittain noin 450 500 kanteluksi tulkittavaa kirjoitusta, joista valtaosa siirretään nykyään poliisiyksiköiden käsiteltäviksi. Poliisihallituksen laillisuusvalvonnassa on kanteluiden osalta pyritty poliisin laillisuusvalvontaohjeen mukaisesti keskittymään periaatteellisiin ja laajoihin juttuihin, joissa on merkittävä intressi tai jotka koskevat useaa eri poliisiyksikköä. Lisäksi Poliisihallituksessa käsitellään kanteluita, jotka edellyttävät merkittäviä linjaratkaisuja taikka koskevat asianomaisen poliisiyksikön johtoa. Poliisihallituksen laillisuusvalvonnassa hoidettavien oikeudenkäyntien osalta tavoitteena on ollut yksittäisten oikeudenkäyntien hoitamisen sijaan yksiköiden tukeminen ja ohjaus oikeudenkäyntiasioissa tarvittaessa yhteistyössä yksikön kanssa. Poliisihallituksessa on kuitenkin edelleen hoidettu oikeudenkäyntejä, joissa valtiolla on ollut merkittävä intressi tai jotka ovat koskeneet useampaa poliisiyksikköä. Poliisin laillisuusvalvonnan seuraamuskäytäntöjä on vuoden 2016 aikana yhtenäistetty ja oikeusyksiköiden toiminnan yhdenmukaisuutta on edistetty laillisuustarkastusten lisäksi keskitetyllä koulutuk- POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016 35

sella sekä Poliisihallituksen esikunnan ja oikeusyksiköiden sekä valtakunnallisten yksiköiden edustajien verkostomaista työskentelytapaa hyödyntämällä. Poliisihallituksen laillisuusvalvonnan suorittama kentän ohjaus on keskittynyt Poliisihallituksen ohjausjärjestelmän puitteissa laillisuusvalvonnan toimialaan kuuluviin asiaryhmiin substanssiyksiköiden vastatessa poliisitoimen yleisestä ohjauksesta toimialueillaan. Tarkastustoiminnan ja seurantajärjestelmien avulla Poliisihallituksen laillisuusvalvonta on ylläpitänyt laillisuusvalvontaan liittyvää tilannekuvaa ja osaltaan varmistanut ylimmän poliisijohdon laillisuusvalvontaa koskevan tilannetietoisuuden. Edelliseen tarkasteluvuoteen 2015 verrattuna laillisuusvalvonta-asioiden lukumäärissä ei ollut merkittäviä muutoksia. Poliisin toiminnasta tehtiin vuonna 2016 Poliisihallitukseen 479 hallintokantelua (vuonna 2015 yhteensä 480 kantelua) tai muuta poliisin toimintaa arvostelevaa kirjoitusta, jotka on käsitelty Poliisihallituksessa tai siirretty poliisiyksiköiden vastattavaksi. Suurin osa kanteluista on koskenut esitutkintaa, muita kantelukohteita ovat olleet mm. valvonta- ja hälytystoiminta, pakkokeinot, lupahallinto sekä poliisimiehen käyttäytyminen. Esitutkintaa koskevissa kanteluissa kantelijat olivat pääosin tyytymättömiä esitutkinnan kestoon tai siihen, ettei esitutkintaa ollut aloitettu tai se oli päätetty saattamatta asiaa syyteharkintaan. Poliisihallitukselle esitettiin vuonna 2016 yhteensä 13 (15 vuonna 2015) vahingonkorvausvaatimusta, minkä lisäksi Poliisihallitus oli kuultavana tai vastaajana 13 (14 vuonna 2015) vahingonkorvausoikeudenkäynnissä. Poliisihallitus maksoi vahingonkorvauksia ja oikeudenkäynti- ja asianajokuluja joko omien vahingonkorvausratkaisuidensa tai tuomioistuinten tuomioiden perusteella yhteensä 109 745 euroa. (28 998 euroa vuonna 2015). Eduskunnan oikeusasiamiehelle annettiin Poliisihallituksen laillisuusvalvonnasta lausunto 18 asiassa (28 vuonna 2015) ja valtioneuvoston oikeuskanslerille 24 asiassa (26 vuonna 2015). Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tehtyjen valitusten johdosta Poliisihallitus antoi sisäministeriölle kolme (2 vuonna 2015) lausuntoa. Sisäministeriölle annettiin lisäksi 9 laillisuusvalvontaa koskevaa muuta lausuntoa (5 vuonna 2015). Poliisihallitus suoritti poliisin tietojärjestelmän lokiselvityksen kahdessa asiassa (2 vuonna 2015) ja muita oma-aloitteisia laillisuusvalvontaselvityksiä aloitettiin yhdessä (3 vuonna 2015) asiassa. Vuonna 2016 Poliisihallituksen laillisuusvalvonnan kautta siirtyi viisi asiaa (5 vuonna 2015) Valtakunnansyyttäjänvirastoon sen arvioimiseksi, onko poliisimiehen syytä epäillä syyllistyneen rikokseen. SISÄINEN TARKASTUS KÄVI JOKAISESSA POLIISIYKSIKÖSSÄ Sisäinen tarkastus tukee poliisia ja sen ylintä johtoa tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan poliisin valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien sekä riskienhallinnan riittävyyden ja tehokkuuden arviointiin sekä niiden kehittämiseen. Poliisihallituksen sisäisen tarkastuksen tehtävänä on huolehtia Poliisihallituksen ja sen alaisten yksiköiden sisäisestä tarkastuksesta ja edistää poliisin yksiköiden itsensä tekemään sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa. Tätä tehtäväänsä sisäinen tarkastus toteuttaa mm. konsultoimalla, kouluttamalla sekä tekemällä poliisin eri toimintoihin ja prosesseihin kohdistuvia tarkastuksia ja selvityksiä. Vuoden aikana toteutettiin poliisiyksikkökäynnit kaikkiin poliisiyksiköihin ja kussakin yksikössä kahdelle eri poliisiasemalle. Käyntien aikana käytiin läpi kuusi eri asiakokonaisuutta sekä edellisen vuoden käyntien seurantatarkastukset. Havainnot on käsitelty ja annettuihin suosituksiin on 36 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016

Poliisi vietti 200-vuotisjuhlavuotta teemalla Kaikkien aikojen turvaaja. Juhlavuoden pääjuhlassa Turussa tervehdyksensä poliisille esitti myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. saatu toimenpiteet, joiden toteutumista sisäinen tarkastus seuraa osana tarkastusprosessia. Vuoden 2016 sisäisen tarkastuksen painopistealueet liittyivät poliisiyksikkökäyntien lisäksi mm. varautumiseen, rekisterinpitoon, palkkahallintoon sekä tulosjohtamiseen. Sisäinen tarkastus tekee yhteistyötä Poliisihallituksen laillisuusvalvonnan, sisäministeriön hallinnonalan sisäisen tarkastuksen sekä Valtiontalouden tarkastusviraston kanssa. RISKIENHALLINTA ON JÄRJESTELMÄLLINEN MENETELMÄ HALLITA POLIISIN RISKIKOKONAISUUTTA Poliisin riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa, minimoida ja hallita riskitekijöitä, jotka uhkaavat poliisin toimintaa, toimintaedellytyksiä ja strategisia tavoitteita. Riskienhallinnalla varmistetaan, että poliisin johtamis-, suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa on käytettävissä riittävästi tietoa organisaation olemassaoloa ja toimintaa uhkaavista riskeistä. Riskienhallinnan keskeisenä tehtävänä on varmistaa poliisiyksiköiden toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen siten, että poliisiyksiköillä on menetelmät ja riittävä osaaminen tunnistaa riskit ja niiden vaikutus poliisin ydintoimintoihin. Poliisin riskienhallinta on koko organisaation kattava prosessi, jota toteutetaan säännöllisesti poliisiyksiköiden kaikilla tasoilla Poliisihallituksen ohjauksessa. Riskienhallintaprosessi kuuluu myös osana poliisin yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Riskienhallinnan menetelmillä saadaan kokonaisvaltainen näkemys poliisin riskiympäristöstä sekä voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaiset hallintatoimenpiteet riskienhallinnalle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2016 aikana jatkettiin poliisin riskienhallintamenetelmien ja -prosessien jalkauttamista poliisiyksiköihin Poliisihallituksen ohjauksen mukaisesti. Riskienhallinta laajennettiin koskemaan tiiviisti myös poliisin yhteistyökumppaneiden toimintaa ja prosesseja. POLIISI 200 -JUHLAVUOSI NÄKYI VIESTINNÄN KAIKISSA KANAVISSA Poliisin viestinnän strategisena tavoitteena on ylläpitää ja lisätä poliisin näkyvyyttä, tarjota mahdollisuus vuorovaikutukseen sekä pyrkiä siten estämään onnettomuuksia ja rikoksia ennalta ja tukea niiden selvittämistä. Viestintästrategiassa on määritetty viisi kehittämisaluetta ja 12 toimenpidekokonaisuutta vuosille 2015 2018. Poliisin 200 -vuotisjuhlavuoden teema Kaikkien aikojen turvaaja - Trygghet genom tiderna näkyi juhlavuoden aikana viestinnän eri kanavissa. Valtakunnallinen juhlatilaisuus ja konsertti järjestettiin Turussa marraskuussa. Juhlapäivään liittyi myös useita oheistapahtumia, kuten seminaari ja pop up -poliisiasema kauppakeskuksessa. POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016 37

Poliisi.fi -sivuilla kävi vuoden aikana noin kymmenen miljoonaa vierailijaa. Käyttäjien palvelusta antamat arviot ovat parantuneet aiemmista vuosista (Verkkobränditutkimus 2016). Sivustoa pidetään selkeänä, toimivana, luotettavana sekä kansalaisten arkea helpottavana. Erityisesti sivusto saa kiitosta siitä, että sen avulla passin uusiminen käy kätevästi ja aikaisempaa nopeammin. Jonkin verran kyselyn vastauksissa tuotiin esille hitautta ja sitä, että tietoja on vaikea löytää. Vuoden aikana tuotettiin ja esitettiin 60 jaksoa dokumentaarisia valtakunnallisia televisio-ohjelmia, kuten Poliisit ja Poliisit - Kotihälytys. Tämän lisäksi tuotettiin 56 jaksoa esitettäväksi vuonna 2017. Sosiaalisessa mediassa poliisilla on noin 850 000 seuraajaa. Yksin Facebookissa poliisin yksiköillä oli seuraajia yhteensä yli 640 000. Poliisiyksiköt ja asiantuntijat perustivat uusia profiileja mm. Facebookiin, Twitteriin ja Instagramiin. Kanavissa julkaistiin tuhansia päivityksiä, joista suosituimmat tavoittivat noin 1,5 miljoonaa henkilöä. Vuoden aikana suunniteltiin ja kuvattiin materiaalia poliisin uudelle videokanavalle. YouTubessa on tarkoitus julkaista Suomen juhlavuoden kunniaksi vähintään sata videota kuudessa eri kategoriassa. Yhteistyössä oli palveluntuottajien lisäksi mukana Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Poliisille koulutettiin ja varusteltiin myös ensimmäiset videobloggaajat eli vloggaajat. Poliisin päivän tapahtumia järjestettiin elokuussa 22 paikkakunnalla kaikkien poliisilaitosten alueella. Kävijöitä oli yhteensä noin 30 000. Pääteemoina olivat liikenneasiat ja poliisin sähköiset palvelut. Tapahtumaa markkinoitiin verkkosivuilla Poliisivisalla, jossa oli mahdollisuus mitata poliisitietämystä 50 kysymyksen avulla. Sivuilla visailtiin 30 000 kertaa. Suomi Areenassa Porissa paneelikeskustelun teemana oli: Mikä tekee Suomen poliisista maailman luotetuimman? Kansalaistorilla taas esiteltiin poliisin toimintaa ja kalustoa. Vuoden aikana markkinoitiin sähköistä asiointia passin ja turva-alan lupien osalta sekä passin ja henkilökortin uutta ilmettä sekä uutta jakeluverkostoa. Poliisi oli lisäksi mukana useissa viranomaisten yhteisissä viestintäkampanjoissa, kuten #rohkee-rattijuopumuskampanja, Sinä teet suojatien ja 112-päivä. Poliisi julkaisi vuoden aikana noin 9 500 mediatiedotetta. Mediainfoja ja muita toimittajatapaamisia oli lähes 200. Toimittajien antamat arviot ovat parantuneet aiempaan vuoteen verrattuna (Yritysviestintä 2016 -raportti) kaikilla mitattavilla osa-alueilla eli verkkoviestinnässä, sosiaalisessa mediassa, viestinnästä vastaavien tavoitettavuudessa, nopeudessa, viestintämateriaalien tasossa ja avoimuudessa. Poliisin viestinnälle toimittajat antoivat kouluarvosanan 7,5. Poliisin intranetissä Sinetissä julkaistiin tuhansia uutisia. Sähköinen henkilöstölehti, TUTKA, ilmestyi neljästi. Sen tekemiseen osallistuivat lähes kaikki poliisiyksiköt. Yhdellä numerolla oli parhaimmillaan 9 300 lukijaa. Poliisihallituksessa pilotoitiin sisäistä kampanjaa, jonka tavoitteena on edistää tiedonkulkua, työkäytäntöjä sekä työyhteisön toimivuutta ja työssä onnistumista. Kampanja toteutetaan mahdollisesti myös valtakunnallisesti. n 38 POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016

Poliisin aprillipäivän Facebook -päivitys tavoitti yli 1,3 miljoonaa ihmistä. POLIISIN VUOSIKERTOMUS 2016 39