Omaishoitajien palveluopas 4
Toimittaja: Rauman kaupunki/sosiaali- ja terveysvirasto Muutosilmoitukset oppaan tietoihin: toimistosihteeri Laila Aro-Heinilä p. 834 4554 laila.aro-heinila@rauma.fi 2
PALVELUOPAS Mitä on omaishoidontuki?... 4 Omaishoidon tuki... 4 Omaishoidon tuen hakeminen... 4 Tuen myöntämisedellytykset... 5 Hoitopalkkio... 5 Hoitopalkkiot ja kriteerit 1.1.2015 lähtien... 6 Omaishoidon tuen toteuttamis- ja maksukäytäntöjä... 8 Omaishoitosopimus... 8 Hoitopalkkion määrään vaikuttavat tekijät... 8 Hoitopalkkion maksaminen omaishoidon keskeytymisen ajalta... 8 Omaishoitajan vapaapäivä ja sen järjestäminen... 8 Hoidon sitovuuden vaikutus lakisääteiseen vapaaseen... 9 Lakisääteisen vapaan ajalta perittävä asiakasmaksu... 9 Omaishoidon kotiin menevä sairaanhoitaja... 9 Ilmoitusvelvollisuus... 9 Omaishoitosopimuksen päättäminen... 9 Omaishoitajien terveystapaamiset... 10 Vertaisryhmät... 10 3
Mitä on omaishoidontuki? Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Palvelun myöntäminen perustuu kunnan harkintaan. Omaishoidon tukea koskeva lainsäädäntö uudistui 1.1.2006, jolloin tuli voimaan laki omaishoidon tuesta (937/2005, omaishoitolaki). Rauman kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Tuki maksetaan kunnan talousarviossa annetun määrärahan puitteissa ja kohdennetaan eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut sekä omaishoitajalle annettava hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut, jotka määritellään hoidettavan kotona laadittavassa hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Uutta lainsäädännössä on se, että omaishoitajan tarve omaishoitoa tukeviin sosiaalihuollon palveluihin arvioidaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus. Omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tukea haetaan hoidettavana olevan henkilön kotikunnalta. Omaishoidon tukea haetaan hakemuslomakkeella, johon liitetään lääkärinlausunto tai muu selvitys hoidettavan terveydentilasta. Omaishoidontukihakemuksen liitteenä on SUOSTUMUS-lomake, joka liittyy valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon potilas- ja asiakastieto Kanta- arkiston käyttöönottoon. Koska potilas- ja asiakastiedot ovat lain mukaan salassa pidettäviä, tarvitaan suostumus, jotta tarpeelliset asiakas- ja potilastiedot liikkuvat joustavasti hoitoon osallistuvien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidon tarpeen perusteella. Jos kunta myöntää hoidettavalle omaishoidon tukea, kunta ja omaishoitaja tekevät toimeksiantosopimuksen omaishoidon tuesta. Omaishoitosopimuksen liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma, joka on laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa. Omaishoitajan on oltava hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö. Niin sanottu vierashoitaja ei voi toimia omaishoitajana. Omaishoitosopimuksen tehnyt omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan, jolloin hoitajalla ei ole työsopimuksen mukaisia loma-, päiväraha-, työaika- ym. etuuksia. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (68-v. saakka). Kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 :n 1 momentin mukainen vakuutus hoitajalle eli niin kutsutun vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen. Jos palkkio korvataan osin rahana ja palvelusetelinä, vakuutusturvassa korvaus perustuu kuitenkin rahana maksettavan hoitopalkkion määrään. 4
Jos palkkio korvataan kokonaan palvelusetelillä, omaishoidontuki ei kerrytä hoitajan eläkettä eikä hoitajalla ole vakuutusturvaa tapaturman varalta. Tuen myöntämisedellytykset Kunta voi myöntää omaishoidon tukea seuraavin perustein: henkilö tarvitsee alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi hoitoa kotioloissa hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista Omaishoidon tuen myöntämisedellytyksiä arvioidaan tarvittaessa kotikäynnin yhteydessä täyttämällä RaVa -arviointilomake, tekemällä tarvittaessa MMSE -muistitesti, haastattelemalla ja havainnoimalla hoito-olosuhteita ja -ympäristöä sekä täyttämällä hoito- ja palvelusuunnitelma. Päätöksenteossa on yli 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämisen kriteereissä käytössä ohjeellisena RaVa -toimintakykyä kuvaavat indeksit sekä Kelan myöntämät vammaistuki ja hoitotuki. Hoitopalkkio Omaishoidon tukeen sisältyy aina rahana suoritettava hoitopalkkio, jonka asiakkaat voivat halutessaan kuitenkin vaihtaa kokonaan tai osan palveluihin palvelusetelillä. Hoitopalkkio määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitopalkkio on v. 2015 vähintään 384,67 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkio on kuitenkin vähintään 769,33 euroa kuukaudessa hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana, jos omaishoitaja joutuu jäämään lyhytaikaisesti pois töistä. Hoitajan esittämän erityisen syyn perusteella hoitopalkkio voidaan sopia säädettyjä vähimmäismääriä pienemmiksi. Laissa säädetyin edellytyksin hoitopalkkio voidaan sopia myös vähimmäismäärää pienemmäksi ja hoitopalkkiota voidaan korottaa tai laskea hoidettavan tilanteen muuttuessa. Kunnat päättävät omaishoidon tuen maksuluokkien lukumääristä ja kriteereistä lain sallimissa rajoissa. Hoitopalkkioiden määriä tarkistetaan kalenterivuosittain kertoimella, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain (395/1961) 7 b :n soveltamista varten. Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoidettava asuu sosiaali- ja terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä. Omaishoidon tuen palkkiota ei myöskään makseta takautuvasti, vaan sitä voidaan maksaa aikaisintaan hakemuskuukauden alusta. Omaishoidon tuen palkkio maksetaan hoitajalle. Palvelusetelit taas myönnetään hoidettavalle. Tuki on veronalaista tuloa, josta kunta on velvollinen suorittamaan ennakonpidätyksen ja eläkevakuutusmaksun, mutta ei sosiaaliturvamaksua. Sen sijaan palveluseteli on hoidettavalle verotonta tuloa. 5
Hoitopalkkiot ja kriteerit 1.1.2015 lähtien 1. Maksuluokka 384,67 /kk Hoidettava vaatii päivisin runsaasti hoitoa, huolenpitoa tai ohjausta/ valvontaa, mutta hoitotyö ei välttämättä sido hoitajaa kokopäiväisesti. Hoidettava voi olla osan päivästä muun kuin omaishoitajan vastuulla tai hoidon sitovuutta vähentävät muut päivittäiset palvelut. Hoidettava voi olla lyhyehkön ajan päivästä yksin, mutta ei selviydy päivittäisistä toiminnoistaan ilman omaishoitajaa. 2. Maksuluokka 461,56 /kk Hoidettava vaatii runsaasti ympärivuorokautista hoitoa, huolenpitoa tai ohjausta/ valvontaa henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa. Hoitotyö sitoo pääsääntöisesti hoitajan kokopäiväisesti. Hoidettava voi olla esim. päivätoiminnassa n. kerran viikossa. Hoidettava ei kykene itsenäiseen asumiseen, mutta voi sairaudestaan huolimatta mahdollisesti olla lyhyehkön ajan päivästä yksin. (Ohjeellinen RAVA -indeksi pääsääntöisesti 2,5 2,8) 3. Maksuluokka 641,06 /kk Hoidettava vaatii ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tai jatkuvaa ohjausta ja valvontaa. Henkilö ei kykene itsenäiseen asumiseen, mutta voi vammastaan/ sairaudestaan huolimatta mahdollisesti olla lyhyehkön ajasta päivästä yksin. (Ohjeellinen RAVA -indeksi pääsääntöisesti > 2,8) 4. Maksuluokka 769,33 /kk Hoidettava kuuluu hoidollisesti raskaaseen siirtymävaiheeseen, esim. kyseessä voi olla saattohoito tai siirtyminen hoitomuodosta toiseen (esim. laitoksesta kotiin). Tämä edellyttää, että omaishoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemästä työtä tai päätoimista opiskelua ja että hoidettava tarvitsee lyhytaikaisesti normaalia enemmän hoivaa ja huolenpitoa. 5. Maksuluokka 1153,91 /kk Hoidettava edellyttää pitkäaikaisen laitoshoitotasoisen hoidon ja huolenpidon määrää/sitovuutta tai muutan toisen henkilön apua jatkuvaluontoisesti ja erityisen runsaasti kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Hoidettavaa ei voi jättää ilman valvontaa ja hoitotyö sitoo hoitajan vuorokauden eri aikoina. Hoidettava ei pääsääntöisesti käytä muita omaishoidon tukena annettavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Tätä luokkaa käytetään erityistilanteissa. (Ohjeellinen RAVA -indeksi pääsääntöisesti 3,3 4). 6
Päätöksentekijällä on oikeus poiketa edellä mainituista kriteereistä erittäin perustelluista syistä. Mikäli hoidettava saa muita kaupungin järjestämiä hoitopalveluja, hänet voidaan siirtää alempiin maksuluokkiin kuuluvaksi. Omaishoidon tuen voi halutessaan vaihtaa osittain tai kokonaan palveluseteliksi. Palvelusetelin osuus ei kerrytä eläkettä eikä oikeuta vakuutusturvaan. Omaishoitaja/hoidettava voi palkkion jakaa rahan ja palvelujen kesken haluamallaan tavalla. Omaishoidon tuen palvelusetelillä voi ostaa hoiva-, ateria-, siivous-, pyykki-, saattajapalvelua, sosiaalista kanssakäymistä edistävää palvelua sekä lyhytaikaista hoitoa palvelukodissa tai muussa hoitoyhteisössä yksityisiltä palveluntuottajilta. Omaishoidon tuen palvelusetelillä ei voi ostaa sairaanhoidollisia palveluja, kampaamopalveluja, kuljetuspalvelua eikä kodin remontointipalveluja. Palvelusetelillä ostetuista palveluista ei ole mahdollisuus saada verovähennystä verottajalta. Palveluseteli myönnetään määräajaksi. Palvelusetelissä näkyy sen arvo ja voimassaoloaika. Omaishoidon palveluseteli on keltainen A4 kokoinen lomake, jonka alareunassa on viivakoodi. Palvelusetelipäätöksen saatuaan asiakas solmii myös itse sopimuksen palveluntuottajan kanssa. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelillä järjestetyistä palveluista mutta toisaalta asiakkaalla ei ole subjektiivista oikeutta vaatia palveluseteliä Tiedustelut: Yli 65-vuotiaiden omaishoidon tuen myöntämiskriteerit omaishoidon palveluvastaavat Kristiina Salvi (pohjoinen alue) puh. 834 3366, 044 793 3366 Minna Nurminen (eteläinen alue) puh. 040 1729525 os. Sosiaali- ja terveysvirasto/vanhuspalvelut Steniuksenkatu 6, 26100 Rauma Alle 18-vuotiaiden sekä 18 65-vuotiaiden vaikeavammaisten omaishoidon tuki sosiaalityöntekijä puh. 834 3377 Alle 18-vuotiaiden sekä 18 65-vuotiaiden kehitysvammaisten omaishoidon tuki sosiaalityöntekijä puh. 834 3540 os. Sosiaali- ja terveysvirasto/vammaispalvelu Kalliokatu 1, 26100 Rauma 7
Omaishoidon tuen toteuttamis- ja maksukäytäntöjä Omaishoitosopimus Omaishoitosopimukset on laadittava toistaiseksi voimassa oleviksi, ellei ole erityistä syytä määräaikaisen sopimuksen tekemiseen. Määräaikaisen sopimuksen tekemisen lähtökohtana on aina hoidettavan etu. Hoitopalkkion määrään vaikuttavat tekijät Säännöllinen lyhytaikaishoito (vuorohoito) tai muu runsas tilapäishoito ovat omaishoidon tuen palkkiota alentavia tekijöitä. Tällöin hoitopalkkio jaetaan kuukauden päivillä. Näin saatu päiväkohtainen hoitopalkkio kerrotaan poissaolopäivillä ja saatu tulos vähennetään kuukauden hoitopalkkiosta sekä mahdollisesta palvelusetelistä. (Lain 5 ) Hoitopalkkion maksaminen omaishoidon keskeytymisen ajalta Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Esimerkiksi, jos hoidettava otetaan lyhytaikaiseen laitoshoitoon lokakuun 15 päivä, keskeytyy oikeus hoitopalkkion saamiseen marraskuun puolivälissä 15.11 alkaen. Jos hoidettava on laitoshoidossa tai muussa palveluyksikössä useita viikkoja, eikä hoidon päättymisestä ole tarkkaa tietoa, hoitopalkkio maksetaan hoitoon siirtymispäivästä yksi kuukautta eteenpäin edellisen kappaleen esimerkin mukaisesti. Mikäli hoidettava palaa takaisin kotiin esim. kuntouduttuaan, omaishoidon tuen palkkion maksaminen jatkuu kotiutuspäivästä lukien. Kuukauden päiväkohtaisen palkkion määrä saadaan jakamalla hoitopalkkio kuukauden päivillä. Epäselvän omaishoitotilanteen vuoksi omaishoitosopimus voi jäädä niin sanotusti lepäämään hoidettavan hoidossa olon ajaksi ja hoitopalkkion maksaminen jatkuu siitä päivästä alkaen, kun hoidettava palaa kotiin. Omaishoitajan vapaapäivä ja sen järjestäminen Kunnan kanssa omaishoitosopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus vähintään kolmen vuorokauden mittaiseen vapaaseen kuukaudessa, jos hän on kuukauden aikana sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti. Oikeus kolmen vuorokauden vapaaseen on myös omaishoitajalla, jonka hoidettava viettää kodin ulkopuolella vähäisen osan vuorokaudesta. Niistä palveluista, joita kunta järjestää hoidettavalle lakisääteisen vapaan ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa. Hoitajalta ei vähennetä vapaan ajalta hoitopalkkiota. Hoitajalle järjestettävästä vapaasta on aina sovittava sopimuksen allekirjoittaneen kaupungin viranhaltijan kanssa. Vapaa on pidettävä sen kalenterivuoden aikana, jolloin oikeus vapaaseen on syntynyt. Vapaata ei voi pitää etukäteen, eikä sitä voi muuttaa rahaksi. Lyhytaikaishoito on tilapäistä ympärivuorokautista laitoshoitoa. Lyhytaikaishoitojakson pituus vaihtelee tarpeesta riippuen muutamasta päivästä viikkoon. Intervallihoitojaksoja tiedustellaan Ikäkeskuksen palveluvastaava Sanna Laineelta puh. 040 188 0671. Jaksolle otetaan mukaan henkilökohtaiset vaatteet, erikoislääkkeet, ja henkilökohtaiset hygieniaan liittyvät tarvikkeet. 8
Hoidon sitovuuden vaikutus lakisääteiseen vapaaseen Vähäiset keskeytykset omaishoidossa eivät poista sitovaa hoitotyötä tekevän omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja. Hoidettavan voidaan katsoa viettävän vähäisen osan vuorokaudesta kotinsa ulkopuolella, jos hänen säännöllinen poissaolonsa kestää keskimäärin enintään 5-7 tuntia arkipäivää kohti. (Lain 4 ). Tilapäishoidossa tai palveluasumisessa tai säännöllisessä vuorohoidossa vähäinen keskeytys, joka ei poista oikeutta lakisääteiseen vapaaseen, on 10 vuorokautta kuukautta kohti. Lakisääteisen vapaan ajalta perittävä asiakasmaksu Omaishoidon tuen vapaapäivien vaihtoehdot ovat lyhytaikaishoito laitoksessa tai tehostetussa palveluasumisessa. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana hoidettavalle annettavista palveluista (lyhytaikaishoito laitoksessa tai tehostetussa palveluasumisessa) peritään hoidettavalta tuloista riippumaton, vuorokausikohtainen tasamaksu. Vuorokauden hinta vapaapäiviltä on 11,30 euroa, joka on säädetty laissa. Omaishoidon kotiin menevä sairaanhoitaja Kotiin menevän sairaanhoitajan 8 tunnin päivän hinta on 3,77 ja 4 tunnin päivähinta 1,88. Tiedustelut sairaanhoitaja Annika Koivunen puh. 044 793 3365. Ilmoitusvelvollisuus Omaishoitaja on velvollinen ilmoittamaan omaishoidon palveluvastaaville hoidon määrän ja sitovuuden mahdollisista muutoksista. Omaishoitosopimuksen päättäminen Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Irtisanomisajan kuluminen lasketaan molempien sopijaosapuolten taholta tapahtuvaksi sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka kuukauden aikana irtisanominen on annettu toiselle sopijaosapuolelle tiedoksi. (Lain 9 ) Omaishoitaja voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kuukauden kuluttua. (Lain 9 ) Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi (esim. omaishoidon myöntämisen kriteerit eivät enää täyty, hoidettavan kuolema tai sijoitus pitkäaikaiseen palveluasumiseen/laitoshoitoon tai muuhun palveluun kodin ulkopuolelle). (Lain 9 ) Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan terveyden tai turvallisuuden (hoitaja on kykenemätön hoitajaksi tai hoitoympäristö on olosuhteiltaan hoidolle sopimaton), sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen ja hoitopalkkion maksamisen välittömästi. (Lain 9 ) Mikäli hoito keskeytyy hoitajan terveydellisestä syystä, hoitopalkkion maksaminen päättyy 5 vuorokauden kuluttua siitä, kun hoitaminen päättyy. 9
Omaishoitajien terveystapaamiset Omaishoitajien jaksamista on pyritty tukemaan myös kohdennettujen terveystapaamisten avulla. Terveystapaamiset on suunnattu ensisijaisesti niille omaishoitajille, jotka ovat jo pitkään hoitaneet läheistään tai joiden hoidettavan tai omassa terveydentilassa on tapahtunut muutosta, joka vaikuttaa omaishoitajana jaksamiseen. Omaishoitajien luona tehtävien arviointikäyntien perusteella tai omaishoitajan oman kiinnostuksen perusteella heidät voidaan tarvittaessa ohjata terveystapaamiseen. Terveystapaamiset suorittaa sairaanhoitaja Hanna Ämmälä p. 044 707 2401. Vertaisryhmät Raumalla kokoontuu neljä omaishoitajien vertaisryhmää kerran kuukaudessa. Kolme kokoontuu Kaunisjärven vanhainkodissa (tiedustelut sairaanhoitaja Annika Koivunen puh. 044 793 3365) ja yksi Lapin Linnavuoren tiloissa (tiedustelut Tuire Leskinen p. 0400 325148). LA-H/8.1.2015 10