Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotannon raportointi: tammi-huhtikuu 2016 Iin kunta Väritunnisteet: Etenee Viivästynyt Ei etene, suunnitellusti keskeytynyt 1
Järjestämissopimuksen toteutuminen palvelualoittain Perhepalvelut Vastuuhenkilö: perhepalvelujohtaja Mirva Salmela Sosiaalityö, vammaispalvelut, työ- ja päivätoiminta, päihdepalvelut, neuvolapalvelut, erityisryhmien asumispalvelut Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kaikkia palvelualoja koskevat tavoitteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoitotai palvelutakuun aikarajoissa. Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana. - Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen - Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennalta ehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja. Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus. Palvelut on tuotettu lainsäädännön edellyttämällä tavalla palvelutakuun rajoissa. Perhepalveluissa on tehty tiivistä yhteistyötä mm. eri toimintojen/palveluiden kehittämisessä, yhteisten asiakkaiden asioiden hoitamisessa, yhteisissä verkostoissa ja moniammatillisissa tiimeissä/työryhmissä. Perhepalveluissa seurataan aktiivisesti mm. kustannusten kehittymistä, asiakasmääriä, henkilöstömitoitusta, palvelutakuiden toteutumista. Tiedolla johtaminen on palveluiden ja toimintojen kehittämisen pohjana. Perhepalveluissa on kiinnitetty erityistä huomiota asiakastietojärjestelmän kirjaamiskäytänteisiin, jotta tietojärjestelmästä saatavat tilastotiedot olisivat luotettavia. Varhaisen tuen palveluiden vahvistamiseksi on otettu käyttöön mm. Lapset puheeksi -toimintamalli, vanhempainkoulu ja perheasioiden sovittelu. Lisäksi perheneuvolapalvelut toimivat matalan kynnyksen palveluna, jolloin asiakkaat voivat itse hakeutua palveluun suoraan ilman erillisiä lähetteitä. Kehitteillä olevassa palveluohjauksen toimintamallissa korostetaan myös ennaltaehkäisevää toimintatapaa. Oulunkaaren nettisivuilla olevalla chat-toiminolla esim. aikuissosiaalityöntekijän ja päihdetyöntekijän keskustelutunneilla pyritään antamaan ohjausta ja neuvontaa varhaisessa vaiheessa. Asiakassuunnitelman tekemisessä asiakas on mukana ja hänen mielipiteensä ja näkemykset kirjataan. Kuntalaisten osallisuutta on vahvistettu mm. asiakasraadeissa ja kehittäjäasiakkaiden mukaan ottamisessa. Toimeentulotuen, lastensuojelun ja vammaispalveluiden määräaikojen toteutumista seurataan säännöllisesti. 2
Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta, ja kasvatetaan käyttäjien määrää. - Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa - Omahoito-palveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä 7000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien. - Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan - Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla - Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen. Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa. Yleiset perhe- ja sosiaalipalvelut Luodaan asiakaslähtöinen yleisiä sosiaalipalveluja koskeva palveluohjauksen malli. Palveluohjauksen kuuluu mm. lapsiperheiden kotipalvelun palvelutarpeen arviointi, perhetyön organisointi, Lapset puheeksi -toimintamallin neuvonpitojen järjestäminen, perheohjauksen Aamukahavien järjestely, sosiaalihuoltolain mukaisten yhteydenottojen vastaanottaminen ja palvelutarpeen arviointi. - Käytyjen Lapset puheeksi -keskustelujen ja -neuvonpitojen määrä, menetelmää hyödyntäneiden työntekijöiden määrä, menetelmäkouluttajien määrä, vaikuttavuus raskaampien palveluiden käyttöön - Asiakasmäärät - Aamukahavien kutsujen määrä Perustetaan perhe- ja sosiaalipalvelupiste/ perhekeskus. Perhepalveluissa Omahoidossa yhteenlasketut viestimäärät ovat lisääntyneet verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Työntekijöiden työn tukena toimivat mm. seudullinen lastensuojelu-, vammaispalvelu-, perheoikeudellisten asioiden sekä työikäisten palveluiden tiimi. Lisäksi eri toimijoiden kanssa kehitetään niin hankkeissa kuin omana toimintanakin esim. palveluohjausta, perhekuntoutusta, huolen polkua ja perheasioiden sovittelua. Eri asiakasryhmille suunnattuja ryhmätoimintoja on otettu käyttöön tarve- ja asiakaslähtöisesti. Palveluohjauksen toimintamallia kehitetään parhaillaan. Palveluohjauksen toimintamallia on alettu toteuttamaan sosiaalitoimistoissa. Palveluohjauksen toimintamallia on rakennettu yhdessä sosiaaliohjaajien (ja palveluohjaajien) sekä palveluesimiesten kanssa. Kaste-hankkeen järjestämissä työpajoissa on työstetty palveluohjauksen toimintamallia; sovittu ohjauksen sisällöistä, ajankohdista, työkaluista, tiedonkeruusta (esim. asiakasmäärät) ym. yhteisistä asioista. Toimintoja järjestetään verkostomaisesti perhekeskusmaisesti olemassa olevien toimitilojen puitteissa. Omahoidosta tiedottamista niin henkilöstölle kuin asiakkaillekin tulee edelleen jatkaa aktiivisesti. Palveluohjaaja osallistuu asiakaspalvelukoulutukseen 5/2016. Jatketaan sisältöjen työstämistä loppuun niin, että toimintamalli on kokonaisuudessaan käytössä 8-9/2016. Perhe- ja sosiaalipalvelupisteen perustaminen syksyllä 2016. 3
Toimeenpannaan palvelutuotantolautakunnassa vahvistettu Lapset puheeksi -toimintasuunnitelman toimenpiteet. Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi. Vahvistetaan sosiaaliohjauksen toimintamallia sekä selkiinnytetään sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työtehtäviä ja omatyöntekijän roolia. Toimeentulotuen Kela-siirtoon valmistautuminen. Koulutukset menetelmän käyttöön ovat jatkuneet ja Lapset puheeksi -menetelmä on vakiintumassa. Sosiaalisen kuntoutuksen sisältöä on työstetty yhdessä työikäisten palvelujen tiimin kanssa Virta II -hankkeen tuella. Työstetty työntekijöiden kanssa yhdessä alustavat työtehtävärungot Virta II -hankkeen tuella. Perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle 1.1.2017. Henkilöstölle (etuuskäsittelijät) on asiasta pidetty tiedotustilaisuus 24.3.2016. Kela on kohdentanut rekrytoinnin toimeentulotuen tehtävissä työskenteleville henkilöille. Lapset puheeksi -menetelmästä (keskustelut, neuvonpidot) kerätään määrällistä tietoa maakunnalliseen vertailuun 2 krt vuodessa. Sosiaalisen kuntoutuksen työpaja järjestetään yhdessä ELYkeskuksen MYP-hankkeen kanssa 5/2016 ja yhteistyötahojen kanssa 6/2016. Työnjaon selkiinnyttäminen tuottaa resurssien oikeanlaista kohdentamista asiakastyössä. Oulunkaarella on 3 päätoimista ja yksi 60 % työajalla työskentelevä etuuskäsittelijä. Hyödynnetään Virta II hanketta TYPtoiminnan (työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu) käynnistämisessä sekä sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä. - Seurataan asiakassuunnitelmien ja aktivointisuunnitelmien määrää Sosiaalityön resursoinnin selvittäminen. Yhden sosiaalityöntekijän viran perustaminen (vuoden määräaikaisuus). Aikuissosiaalityössä on tehty mm. arviota sosiaalityön piiriin jäävistä asiakasmääristä ja tuen tarpeista. Lisäksi aikuissosiaalityössä/virta II -hankkeessa on mietitty uusia työmenetelmiä. TYP-toiminta on käynnistynyt. Virtahanke on toteuttanut mm. sosiaalisen kuntoutuksen työpajan 5/2016. Viranhaltija aloittanut 2/2016. Asiakaskuntana ovat sosiaalihuoltolain mukaiset erityisen tuen tarpeessa olevat lapset ja lastenvalvonnan asiakkaat. Seuraava työpaja tulossa 6/2016. TYP-toimintaa tulee edelleen selkiinnyttää. Työajan sisällön seurantaa suoritetaan lastensuojeluun, aikuissosiaalityöhön ja sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaalityöhön säännöllisesti työn sisällön ja resursoinnin tarkastelua varten. Sähköiset palvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Jatketaan sähköisten palveluiden kehittämistä sekä etäpisteistä tuotettavien palveluiden käyttöönottoa eri palveluissa (etäasiointi). Tavoitteena on sosiaalipalveluiden asiakkaiden Omahoito-palveluun kirjautuneiden lukumäärän merkittävä kasvu. - Lastenvalvojan ajanvaraus - Lapsiperheiden kotipalvelun hakemus - Chat-toiminto Omahoidosta on pidetty infotilaisuus/käyttöopastus sosiaalitoimen henkilöstölle. Omahoidossa yhteenlasketut viestimäärät ovat lisääntyneet verrattuna edelliseen neljännekseen. Oulunkaaren nettisivuilla on otettu käyttöön chat-toiminto. Omahoidosta tiedottamista niin henkilöstölle kuin asiakkaillekin jatketaan, jotta käyttöä saataisiin edelleen lisättyä. 4
Lastensuojelu Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kotiin annettavan perhekuntoutuksen pilotti (seudullinen). - Tavoitteena kodin ulkopuolelle tehtävien sijoitusten voimakas väheneminen - Seurataan avohuollon sijoitusten ja huostaanottojen määrää ja kestoa Seurataan lastensuojelun määräaikojen toteutumista sekä asiakasmääriä. - Suositusten mukaisesti sosiaalityöntekijällä on 30 40 asiakasta/työntekijä Perhekuntoutuksen toimintamallia on luonnosteltu sekä kartoitettu perhekuntoutuksesta hyötyvät perheet. Tällä hetkellä tehdään arviota mahdollisesti syntyvistä kustannuksista. Kustannuksia vertaillaan ostopalveluna tuotettavaan perhekuntoutukseen. Lastensuojelun määräajat ovat toteutuneet määräaikojen puitteissa. Lastensuojelun asiakasmäärät/työntekijä ovat suositusten mukaiset (36). Lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on lastensuojeluasiakkuudessa olevien asiakkaiden lisäksi myös sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa olevia asiakkaita. Vammaispalvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Vammaispalveluprosessien asiakaslähtöinen kehittäminen ja asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistaminen sekä vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen - Otetaan käyttöön henkilökohtaisen avun vaihtoehtoisia toteuttamistapoja - Palvelutarpeen arvioinnin työkaluna käytetään toimintakykymittareita ja muita tarpeellisia arviointimenetelmiä (esim. ICF-luokitus) - Vammaispalvelun työntekijöiden osaamisen vahvistaminen yhteisten koulutusten myötä - Vammaispalvelun myöntämiskäytännöt ja päätöksenteko - Palveluasumisen myöntämiskriteerit - Sosiaalipalvelupisteen hyödyntäminen myös vammaispalveluiden asiakkaiden palveluohjauspisteenä Erityisryhmien asumispalvelut ja työja päivätoimintapalvelut Jatketaan kehitysvammaisten asumispalveluyksiköiden ja työ- ja päivätoimintapalveluiden yhteistyön ja toimintojen sisällöllistä kehittämistä. - Kehitysvammaisten toimijuuden vahvistaminen; järjestetään seudullisia asiakasfoorumeja - Henkilöstö toimii joustavasti kehitysvammahuollon asiakkaiden arjen tukena Mielenterveyskuntoutujien tukiasumisen kehittämisessä jatketaan Pudasjärven mallin toimeenpanoa. - Tuetun asumisen asiakasmäärä - Ostopalveluiden ja oman toiminnan suhdeluvun kehitys Vammaispalveluissa on kartoitettu mm. henkilökohtaisen avun palvelutarpeita. Henkilökohtaisen avun järjestämistapana yhtenä vaihtoehtona ollaan valmistelemassa palvelusetelin käyttöönottoa. Sosiaalityöntekijöiden päätöksenteon tueksi on laadittu vammaispalvelulain soveltamisohjeet 1/2016. Vammaispalvelutiimi kokoontuu kuukausittain. Tapaamissa käsitellään mm. palveluien myöntämisperiaatteita ja ajankohtaisia oikeusratkaisuja. Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Toimintojen sisällöllinen kehittäminen on käynnissä. Henkilöstön yhteiskäyttöä on lisätty. Säännölliset yhteiset henkilöstöpalaverit ovat käytössä. Ensimmäinen seudullinen asiakasfoorumi on suunniteltu ja toteutetaan 13.6.2016 Oulussa. Asiakasmäärä on kasvanut tasaisesti ja uusien palveluasumispaikkojen tarve on pysähtynyt. Ostopalveluja on saatu purettua ja omaa toimintaa vahvistettua. 5
Päihdepalvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Nuorten ennaltaehkäisevän päihdetyön v. 2015 aloitettujen toimenpiteiden jatkaminen/vahvistaminen. - Ennaltaehkäisevän päihdetyön toteutuksesta laaditun toimintasuunnitelman ja raportointijärjestelmän toteutus ja käyttö - Vireillä terveyden edistämisen määrärahasta haettu hanke Jatketaan päihdepalvelujen avohuollon kehittämistä yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa sekä kehitetään uusia ryhmämuotoisia toimintoja. Päihdetyön asiakkaiden oikea hoidonporrastus sekä päihdetyöntekijän erityisasiantuntijuuden oikea kohdentuminen. Toimintaa on kehitetty erillisen toimintasuunnitelman mukaisesti. Hankerahoitusta ei myönnetty (RYTMI-hanke). Tiimityöskentely on tiivistä ja jatkuu saumattomasti (päihde- ja korvaushoitoasiakkaat). Ryhmämuotoisia toimintoja kehitetään. Päihdeasiakkaan avohoitopainotteisuus. Kuntoutusjaksoille motivoituneet asiakkaat, erityistilanteet otetaan huomioon. Vertaisryhmätoimintoja on paikkakunnalla. Seudullista yhteistyötä ja linjauksia kehitetään edelleen. Neuvolapalvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Täsmennetään vajaakuntoisten terveystarkastusten jälkeisiä hoitopolkuja. Terveydenhoitajan 50 % resurssin lisäys asiakasmäärän lisääntymisen vuoksi. Isyyslain muutos 1/2016: lastenvalvojan tehtävistä osa siirtyy äitiysneuvolan terveydenhoitajille. - Terveydenhoitajien koulutus - Työtehtävien muutos Perhekeskustoiminnan kehittäminen: erityistyöntekijöiden (psykologi, sosiaalityöntekijä) jalkautuminen neuvolaan ja kotikäynneillä. Terveystarkastusten sisältö noudattelee työttömien terveystapaamisen sisältöä, on sujuva ja asiakkaat ohjautuvat esim. lääkärinvastaanotolle yksilöllisen tarpeen mukaan terveystarkastuksen jälkeen Tehtävään valittu terveydenhoitaja, joka vastaanottanut tehtävän, mutta on työlomalla 31.12.2016 saakka. Äitiysneuvolan terveydenhoitaja (ja sijaisuuksia siellä tekevä kouluth) osallistuneet aluehallintoviraston koulutukseen ja pidettyyn seudulliseen työpajaan yhdessä muiden äitiysneuvolan terveydenhoitajien ja lastenvalvojien kanssa. Työpajassa sovittu yhteisesti missä vaiheessa asia neuvolassa otetaan asiakasperheen kanssa puheeksi ja koska varsinainen tunnustus ja tarvittaessa yhteistyöhuoltajuussopimus tehdään (kirjattu toimintaohjeeksi). Isyydentunnustuksia ja yhteishuoltajuussopimuksia on tehty uuden isyyslain mukaisesti. Tehdään tiivistä yhteistyötä perheneuvolan psykologin ja sosiaalityöntekijän kanssa sekä muiden peruspalveluiden, kuten perhetyön kanssa. Sijaisen haku vakinaisen terveydenhoitajan työloman ajaksi päättyy 4.5.2016 Hiotaan konsultaatiokäytänteitä äitiysneuvolan terveydenhoitajien ja lastenvalvojien välillä. Jatketaan verkostoituneen perhekeskusmallin mukaista työtä ja kiinnitetään erityistä huomiota moniammatillisten kotikäyntien toteutumiseen. 6
Oppilashuolto Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Vahvistetaan koulukuraattorin, psykologin ja terveydenhoitajan työn kohdentumista ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä nivotaan sosiaalihuoltolain mukaisiin yleisiin palveluihin. - Mallinnetaan asiakkaan hoitopolku Selvitetään videovälitteisten palvelujen hyödyntämistä oppilashuoltopalveluissa. Varmistetaan edelleen toimiva monitoimijainen yhteistyö oppilashuoltolain mukaisesti. Seudullinen huolipolkumallipilotti on tehty työpajassa yhdessä perhepalvelujen ja varhaiskasvatuksen sekä opetuksen henkilöstön ja esimiesten kanssa. Mallissa painottuu huolen puheeksi ottaminen ja varhainen puuttuminen. Työkaluna puheeksi otossa käytetään Lapset puheeksi keskustelua ja neuvonpitoa. Mallinnuksessa otettu huomioon eri lait, kuten oppilashuoltolaki ja sosiaalihuoltolaki. Selvittelyä jatketaan. Seudulliset kuraattoreiden tapaamiset jatkuvat. Huolipolkumallien työstämisessä huomioitu. Seudullinen toimintamalli jalkautuu perhepalvelujen-varhaiskasvatuksen sekä perhepalvelujen-opetuspalvelujen käyttöön syksyn aikana. 7
Terveyspalvelut Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Tuula Saukkonen ja hoitotyön päällikkö Ritva Väisänen Vastaanotto, kuntoutus, mielenterveystyö, osastohoito, suun terveydenhuolto, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kaikkia palvelukokonaisuuksia koskevat tavoitteet ja toimenpiteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoito- tai palvelutakuun aikarajoissa. Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana. - Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen - Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennalta ehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja. Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus. Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta, ja kasvatetaan käyttäjien määrää. - Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa - Omahoito-palveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä 7 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Hoitotakuu toteutunut hyvin. Yhteistyötä tiivistetty ja asiakasrajapintoja tarkasteltu vammaispalveluiden, mt-asiakkaiden ja osasto-kotihoito-asumispalveluiden näkökulmasta. SAP- ja ASOtyöryhmät toteutuvat säännöllisesti. Tilastointikäytäntöjä yhtenäistetty. Yhtenäinen kirjaamistapa sekä oikeanlainen tilastointi vaativat kuitenkin edelleen kehittämistä. 75-vuotiaiden terveystarkastukset toteutuvat kaikissa kunnissa. Omahoitopalveluun sisältö tukee kuntalaisten omaehtoisen hyvinvoinnin lisäämistä. Hoitosuunnitelmien laatimiseksi on aloitettu kehittämistyö kaikilla Oulunkaaren terveysasemilla. Laaditaan yhtenäinen kirjaamiskäytäntö käyttämällä THL:n valtakunnallisia otsikoita sisältäen ohjeistuksen otsikoiden alle kirjattavaan sisältöön. HOITOS-näkymä on hankittu Efficaan, johon hoitosuunnitelmat konkreettisesti kirjataan. Omahoitopalvelussa rekisteröityneitä käyttäjiä yhteensä 6898. Kevään aikana on otettu pilottikäyttöön osastolle parantumattomasti sairaan osio Omahoitoon sisältäen turvallisen viestinvälityksen Kotisairaanhoidon ja vastaanoton yhteistyökuvioita kehitetty. Yhteistyötä kehitetty myös palliatiivisen hoidon osalta osaston ja kotisairaanhoidon välillä. Syksylle järjestetään etä-in- FOJA kirjaamiseen ja tilastointiin liittyen. Hoidonsaatavuusdialogin käytön suhteen havaittavissa yksilöstä riippuvia eroavaisuuksia. Omahoidon käytön markkinointia kuntalaisille tulee vahvistaa. Sairaanhoitajan sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto suunnitteilla Pudasjärvelle ja mallin lanseeraaminen loppuvuodesta myös muihin kuntiin, mikäli todetaan toimivaksi. 8
Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien. - Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan - Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla - Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen. Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa. Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain mukaisen seurantajärjestelmän luominen. Yksiköissä on järjestetty kehittämisiltapäivä ja kehittämistarpeet ovat olleet sekä yksikön tarpeista nousevia että myöskin seudullisesti kehitettäviä asioita. Henkilöturvakoulutukset toteutuvat syksyllä. Oppiportin verkkokoulutukset aloitettu potilasturvallisuuteen liittyvän osaamisen vahvistamiseksi (laiteturvallisuus, kaatumisten ennaltaehkäisy, hygienia). Asia ideointivaiheessa. Asia vielä suunnitteluasteella. Potilasturvallisuussuunnitelmaa ollaan päivittämässä ja siihen liittyen laitteisiin liittyvän seurantajärjestelmän luominen on myös työn alla. Tavoite etenee suunnitellusti vuoden loppuun mennessä. Vastaanotto Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Hoitajien ja lääkärien välisen työnjaon selkeyttäminen, hoitajien vastaanotot. Hyvä vastaanotto -toimintamallin vakiinnuttaminen käyttöön kaikissa kunnissa. - Seurataan kiireettömien lääkäri- ja hoitajapalvelujen saatavuutta T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika) - Tavoite: T3 lääkärit 14-21 päivää, hoitajat 3-5 päivää Muistihoitajien vastaanottojen kehittäminen vuonna 2015 suunnitellun toimintamallin mukaan. - 75-vuotiaiden terveystarkastusten käyttöönotto Omahoito-palvelujen laajentaminen. - Kuntalaisten oman ajanvarauksen käyttöönotto hoitajavastaanotolla Puhelinsaatavuuden parantaminen edelliseen vuoteen verrattuna. Seurataan keskitetyn välinehuollon toimivuutta ja korjataan mahdolliset valuviat. Lääkärien virat täytettynä, vakituisia erikoistuneita lääkäreitä. Yhteistyön kehitys. Tätä toimintaa jatketaan. Kehittämispäivä 25.5.2016. T3 lääkäreillä 20-30, hoitajilla 2-5 pv. Muistihoitajan työtä tehty ohjelman mukaisesti. Henkilövaihdoksia ollut, mutta toiminta jatkunut hyvin. 75-v. tarkastukset Iissä toiminnassa jo 2000-luvun alusta lähtien. Omahoitoa on markkinoitu mm messuilla. Hoitajavastaanotto vasta käytössä pilottina Pudasjärvellä. Puhelinpalveluita seurataan jatkuvasti. Puhelinoperaattorista aiheutuneet vikatilanteet heikentäneet puhelinsaatavuutta laadullisesti (Soneran kanssa tehty parannuksia). Välinehuolto on toiminut loistavasti yhdessä tilassa, laitteita ja tiloja on kehitetty. Välineiden kuljetuspalvelu toiminut myös hyvin. Jatkossa Pudasjärven mallin ottaminen käyttöön myös Iissä. Hoitajaresurssin turvaaminen puhelinpalveluun. Yksi henkilö hoitaa hammashuollon, vastaanoton ja neuvoloiden välinehuollon. 9
Kuntoutus Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Fysioterapeuttien vastaanotoille pääsyn nopeuttaminen ja puhelinneuvonnan kehittäminen. - Asiakkaat ottavat itse yhteyttä fysioterapian ajanvaraukseen ja saavat ensimmäiset hoito-ohjeet jo puhelimessa Sähkökäyttöisten apuvälineiden vuosihuoltojen järjestäminen. - Terveydenhuollon laitteista annetun lain toimeenpano Ergonomia-koulutuksen kehittäminen ja aloitus Toimintamalli suunniteltu ja aloitettu 25.4.2016. Suunnitellusti tämä kehittäminen aloitetaan toukokuussa. Ensimmäiset koulutukset pidetty. Mielenterveystyö Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Päivätoiminnan sisällön kehittäminen hoitavaan ja kuntouttavaan suuntaan. Moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen yli sektorirajojen, verkostoituminen. Saumaton yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. - Jokaiselle kuntoutujalle laaditaan kuntoutujan itsensä ja toimintaterapeutin johdolla yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, johon kirjataan tarpeet ja tavoitteet Päivätoiminnan henkilöstöresurssi on vähentynyt vuoden alusta 0,5 työntekijällä. Osaamista on vahvistettu sairaanhoitajan resurssilla työntekijävaihdosten myötä. Asiakkaita ja päivätoimintaryhmiä ei ole kuitenkaan vähennetty. Noin 45 %:lle päivätoiminnan kävijöistä on alkuvuoden aikana laadittu/päivitetty kuntoutussuunnitelma. Työntekijävaihdosten myötä uudet toimenkuvat ovat muotoutumassa. Erityisryhmien tukiasumisen ja päivätoiminnan asiakkaiden yhteisten asioiden hoitaminen on haasteellista johtuen mm. yhteisten tietojärjestelmien puutteesta. Yhteiset päivätoiminnan ja tukiasumisen tilat Kauppurintiellä koetaan pieniksi ja ajoittain levottomiksi. Osastohoito Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kuntouttavan työotteen vahvistaminen, työhyvinvointia ja kuntouttavaa hoitoa edistävän ympäristön luominen. Saumaton palveluketju asiakaslähtöisen hoito-/hoiva- /asumispaikan löytämiseksi. Kotihoidon tehostamisen tukeminen. Uudet tilat ovat edistäneet työhyvinvointia. Kuntouttavaa hoitoa edistävän ympäristön luomiseksi tehdään työtä. Yhteistyö vanhuspalveluiden kanssa on tiivistä ja jatkuvan arvioinnin sekä kehittämisen alla. Iissä aloitetaan uudentyyppisen hoitopolkumallin pilotointi parantumattomasti sairaan potilaan hoidossa. Palvelumallissa hyödynnetään turvallista sähköisen asioinnin kanavaa viestinvälitykseen ja tiedon jakamiseen. Tällä tavalla tuetaan itsehoitoa. Osastolla alkaa remontti heti alkuvuodesta. Väistötiloina toimivat uuden hoivan II-vaiheen tilat. Omahoitoalustassa on otettu käyttöön oireenmukaisen hoidon tietopankki ja viestikanava asiakkaalta hoito-osastolle. Yhteinen kehittäminen OYS:n ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen kanssa on aloitettu. Osastonhoitajan ja yhden sairaanhoitajan suorittama tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto (Oulunkaaren innovaattorit) tukee kehittämistyötä. Osasto on muuttanut pysyvästi hoivan II-vaiheen tiloihin maaliskuussa. Hoitopaikkojen määrä laski 24 -> 21 paikkaan. Työnalla on kehittää elähete OYS:sta hoito-osastolle oireenmukaiseen hoitoon siirtyvistä potilaista. Työnalla on selvitys mahdollisuudesta ottaa käyttöön päivystävän yksikön toimintamalli mm. kotisaattohoidossa olevien kuntalaisten turvaksi. Tässä yhteistyötahoina ovat OSYP ja Pelastuslaitos. Potilailla ja henkilökunnalla on hyvät tilat. Potilashuoneet ovat toimivat mm. oma wc ja suihku huoneen yhteydessä. Henkilökunnan sisäilmaoireilu on vähentynyt. Kun kehitysvammaisten päivätoiminta saa uudet tilat ja hoito-osasto saa koko uuden kiinteistön käyttöönsä, potilaspaikkojen määrä nousee 22 paikkaan. 10
Suun terveydenhuolto Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Resurssien mitoitus saadaan palvelutarvetta vastaavaksi. - Perustetaan uusi 0,5 hammaslääkärin toimi. Seurataan, että toiminta uusissa tiloissa ja kasvaneilla resursseilla tuottaa optimaalisen tuloksen Otetaan käyttöön Hyvä Potku toimintamalli, jolla lisätään terveyshyötyä sekä parannetaan palvelujen saatavuutta ja työn hallintaa. - Kiireettömien hammaslääkäri- ja suuhygienistipalvelujen saatavuutta mitataan viikoittain T3-mittarilla (monenko päivän kuluessa on saatavissa kolmas kiireetön vapaa aika) - Tavoite: T3 hammaslääkärit 40 päivää, suuhygienistit 20 päivää Valistustyön tehostaminen neuvolaikäisten lasten vanhemmille ja koululaisille noudattaen asetusten mukaisia tarkastusvälejä. 0,5 hammaslääkäriä käy Simon hammashoitolasta Iin hammashoitolassa. T3 hammaslääkärit 54 päivää T3 suuhygienistit 35 päivää Suuhygienistien työajasta menee yhteensä n. 3 viikkoa kuukaudessa hammaslääkärin avustamiseen Työterveyshuolto Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Lääkärityövoiman vakiinnuttaminen. Kolmikantaneuvotteluiden (työterveyshuolto, työntekijä, työnantaja) varhainen järjestäminen työkyvyn selvittämiseksi. Toiminnan taloudellisen kannattavuuden optimointi. Kerätään palautetta niin yksittäisiltä henkilöasiakkailta kuin palveluja ostavilta työnantajaorganisaatioilta Yhtiöittäminen tehdään, mikäli siihen tulee pakottava tarve Tarvetta sairasvastaanoton lääkärille on. Laatukäsikirja on valmistunut. Asiakastyytyväisyyttä myös yritysten osalta mitataan lähiaikoina. Uusiakin yrityksiä on tullut. Erikoissairaanhoito Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Psykiatrian erikoislääkäripalveluja järjestetään omilla terveysasemilla. Muita erikoislääkärikonsultaatioita ostetaan kohdennettuina yksityisiltä palvelujentuottajilta. Sairaanhoitopiirien palveluja käytetään, kun perusterveydenhuollon palvelut eivät vastaa tutkimuksen tai hoidon vaativuutta. Erikoislääkäripalveluita ollut saatavilla. 11
Vanhuspalvelut Vastuuhenkilö: palvelujohtaja Matti Vähäkuopus Kotihoito, asumispalvelut, hoivahoito Tavoitteet ja toimenpiteet v. 2016 Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Kaikkia palvelukokonaisuuksia koskevat tavoitteet ja toimenpiteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoito- tai palvelutakuun aikarajoissa. Perhe-, terveys- ja vanhuspalvelut tekevät keskenään saumatonta yhteistyötä. Tiedolla johtaminen ohjaa Oulunkaaren toimintaa, ja raportointijärjestelmät toimivat sen tukena vahvistaen kuntayhtymän asemaa tulevaisuuden palveluntuottajana. - Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen - Toimintatapojen yhtenäistäminen, esim. oikeaoppinen tietojen kirjaaminen Palvelujärjestelmän kehittämisessä vahvistetaan ennalta ehkäiseviä, hyvinvointia tukevia ja varhaisen tuen palveluja. Hyvinvoinnin edistämisessä korostetaan kuntalaisten omaa osuutta esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla; tavoitteena on osallistava asiakkuus. Lisätään sähköisten palvelujen kirjoa ja parannetaan saatavuutta, ja kasvatetaan käyttäjien määrää. Iin hoivakodin ja palveluasuntojen asukaspaikkoja kehitetty STM:n suosituksien mukaisesti. Vuoden alussa pitkäaikaisen laitoshoidon hoivapaikkoja oli 16, 30.4. paikkoja on 11. Vastaavasti palveluasumisen paikkoja oli tammikuussa 21 ja 30.4. paikkoja on 26. Asumispalveluihin on pääsääntöisesti voitu osoittaa paikka vanhuspalvelulain edellyttämässä määräajassa eli 3 kk päätöksestä. Asumispalveluiden ja omaishoidontuen hakemukset käsitellään kuukauden kuluessa saapumisesta. Kotihoidossa palvelutuotanto tekee yhteistyötä vakiintuneesti erityisesti perhepalveluiden kanssa. Yhteiset suunnittelu- ja palvelutarvekokoukset (aspa- ja sap-työryhmät) toteutuvat säännöllisesti. Tilastointia on kehitetty ja suoritetietojen keräämiseen on saatu tukea. Tiedolla johtaminen on vahvistunut ja asenne tiedon keräämiseen on parantunut. Kansa-hanke kouluttaa syksyllä 2016 vanhuspalveluihin 3 kirjaamisosaajaa ja he vievät asiaa osaltaan eteenpäin. Hoivakodin ja palveluasumisen asukkaille tehty MNA-ravitsemustestit, jolla on selvitetty asukkaiden ravitsemuksen tilaa. Omaishoidon tuen saajien hoitajia tuetaan mm. hyvinvointikäynneillä, ikääntyneitä ohjataan päivätoimintaan ja hyvinvointikäyntejä (80-vuotiaat) toteutetaan. Palvelusuhteiden käynnistyessä osallisuus on ohjaava tekijä. Palveluohjaajan työn uskotaan edistävän omatoimisuutta ja osallistumista. Kehitetty ja suunniteltu ajalle 6-12/2016 ns. vanhuspalveluiden digikummipalvelua määräaikaisena. Tässä toiminnassa tavoitteena opastaa loppukäyttäjiä, Pitkäaikaisen laitoshoidon (hoivahoidon) paikkojen muutostarve asumispalveluksi on Iin asumis- ja hoivahoidossa vielä 2 paikkaa. Sen jälkeen Iin palvelurakenteessa ollaan STM:n suositusten mukaisessa palvelurakenteessa. Yhteistyötä on jo olemassa ja sen kehittämistä pidetään tärkeänä. Kehittämistä jatketaan. Ravitsemuksen seuranta jatkuu ja vakiintuu käytäntönä hoivahoidossa ja palveluasumisessa. Ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita kehitetään edelleen. 12
- Henkilöstöä motivoidaan ottamaan käyttöön sähköisiä palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa - Omahoito-palveluun tavoitellaan vuoden 2016 loppuun mennessä 7 000 rekisteröitynyttä käyttäjää, ja seurataan, vähentyvätkö puhelut tai muu palvelujen käyttö samassa suhteessa kuin sähköinen asiointi kasvaa Työyhteisöt toimivat vastuullisesti, yhteisöllisesti ja monipuolista osaamista tukien. - Kehittäminen kuuluu kaikille, ja kaikkien kehittämisehdotukset kuullaan - Työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa parannetaan seudullisten käytäntöjen avulla - Painopiste kohdentuu henkilöturvallisuuteen ja sen kehittämiseen (esim. asiakastyötä tekeville järjestetään turvallisuusalan koulutusta) Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen. Kehitetään ohjauksen ja neuvonnan osuutta kuntalaisten palveluissa. Toteutetaan vanhuspalveluiden tiekarttaa (vuoteen 2020) - Hyvinvointia tukevat ja varhaisen tuen palvelut (Vatupassi) - Asiakastyön uudelleenmäärittely ja organisointi - Arjen turvaa -toimintamalli ja palvelukokonaisuus Toimeenpannaan lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vuoteen 2017 mennessä) - Hyvinvointi ja yhteisöllisyys - Koti toimivana asuinympäristönä - Elämänlaatua ja hyvinvointia tukeva asumispalvelu ja hoivahoito henkilökuntaa ja muita toimijoita sähköisten palveluiden käytön lisääntymiseen. Iin ja Kuivaniemen henkilöstö ovat käyneet yksiköissään palolaitoksen järjestämän turvallisuuskävelyn, palo- ja pelastussuunnitelmat on päivitetty. Henkilöstölle on järjestetty ensiapu 1- kurssi sekä ergonomiakoulutusta. Ammatillista osaamista on vahvistettu muilla koulutuksilla. Henkilöturvallisuuskoulutuksen suunnittelu on edennyt hyvin. Kehittämistä on viety eteenpäin laajasti sekä kotihoidossa että asumis- ja hoivapalveluissa. Päivätoiminnassa palvelu toimii hyvin. Sähköisten palveluiden kehittäminen tulossa kesän jälkeen. Palveluohjaaja aloittanut Iin vanhuspalveluissa, joten ohjausta ja neuvontaa voitu entisestään tehostaa. Työ on käynnissä. Työ on käynnissä. Kesälle on sovittu alkusammutuskoulutus. Tulossa kevään ja kesän aikana suoritettava Tietosuojakurssi. Henkilöturvallisuuskoulutus toteutunee loppuvuonna. Kotona asumista tukevat palvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Hyvinvointia tukevat ja varhaisen tuen palvelut vahvistuvat edelleen ja tukevat kotona asumista. - STM:n (Sosiaali- ja terveysministeriön) laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä asuu kotona 91-92 % - Hyvinvointia tukevat kotikäynnit toteutuvat 100 % 80 v. täyttävillä (kotikäyntiä haluavat kuntalaiset) - SenioriPisteiden toiminta kehittyy Kotona asumisen tavoitteeseen pyritään. Asumispalvelu- ja laitoshoidon paikkoja ei ole lisätty. Vastaavasti on kehitetty kotona asumista tukevia palveluita. Hyvinvointia tukevien kotikäyntien toteutus on käynnistynyt. Senioripisteen toimintaa on kehitetty ja palveluohjauksen yhteyteen on avattu senioripiste. 13
Koti toimivana asuinympäristönä. - STM:n laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä säännöllisen kotihoidon piirissä on 13-14 % Kotihoidon toimintamallien ja prosessien kehittäminen: - STM:n suositus välittömästä asiakastyöstä toteutuu (vähintään 60 %) - Mobiilikotihoito ja optimointi ovat vakiintunut toimintamalli kotihoidon asiakastyössä - Tablet-tietokoneet ovat asiakaskäytössä ja ne korvaavat soveltuvin osin perinteisiä palveluja tai tuottavat uutta perinteisen palvelun rinnalle Päivätoiminta on suunnitelmallista, kuntouttavaa ja asiakkaan toimintakykyä laaja-alaisesti ylläpitävää/kehittävää. - Päivätoiminnan kävijöiden määrä lisääntyy - Päivätoiminnan vaikuttavuuden arviointi toteutuu 2 kertaa vuodessa (osavuosikatsaukset 1 ja 3) - Videoavusteisia toimintakykyä ylläpitäviä palveluita kehitetään ja käynnistetään päivätoiminnassa - Päivätoiminnan kehittämisessä huomioidaan yhteistyö eri toimijoiden kanssa, mm. yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, omaiset, vanhusneuvostot jne. Omais- ja vuorohoito toteutuvat optimaalisesti tukien kotona asumista. - STM:n laatusuositus toteutuu: 75 v. täyttäneistä omaishoidon tuen piirissä on 6-7 % - Omaishoidon lakisääteiset vapaat toteutuvat kaikille niihin oikeutetuille, jotka haluavat palvelua käyttää - Intervallihoitoja kehitetään perhehoitopainotteisesti ja vuorohoitovuorokausien määrä perhehoidossa lisääntyy - Selvitetään mahdollisuutta hyödyntää sähköisiä ja videoavusteisia palveluja omaishoitajien ja -hoidettavien hyvinvoinnin tukena Toimintavuoden 2016 alussa säännöllisen kotihoidon piirissä oli 19 % 75 vuotta täyttäneistä. Pyritään tehostamaan palveluohjausta, omahoitoisuutta ja rajamaan palveluita niiltä osin, kun se on mahdollista tavoitteen saavuttamiseksi. Välittömän asiakastyön osuus on 49 %. Mobiilikotihoito ja optimointi ovat vakiintuneet toimintaan. Tablet-tietokoneiden käyttöä kehitetään edelleen ja niistä on lupaavia tuloksia. Kotihoidossa on toteutettu asiakastyyväisyyskysely. Päivätoiminta on paljon käytetty palvelu ja vaikuttavuuden arvioinnit on tehty. Videoavusteisuutta on kehitetty, koulutettu ja kokeiltu päivätoiminnassa. Yhteistyötä on tehty oppilaitosten, koulujen ja muiden toimijoiden kanssa. Toimintavuodelle 2016 lähdettäessä omaishoidontuen piirissä oli 7,4 %. Iissä palvelukattavuus on hyvällä tasolla. Omaishoitajien vapaat toteutuivat kaikille, jotka haluavat niitä käyttää. Perhehoito on laajentunut ja vakiinnuttanut asemaa erityisesti omaishoidon vapaiden tuottamisessa. Sähköisten palveluiden hyötämisen lisäämiseksi on laadittu suunnitelmat loppuvuodelle 2016. Tavoitteena vähentää säännöllisen kotihoidon piirissä olevia asiakkaita 5 %. Tähän pyritään, asiakasturvallisuutta vaarantamatta, kohdentamalla kotihoitoa tehokkaan palveluohjauksen avulla. Kyselyn tuloksia hyödynnetään palveluiden suunnittelussa. Asumispalvelut Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Palvelurakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti. - 6-7 % 75 v. täyttäneistä on tehostetun palveluasumisen piirissä Toimintavuodelle 2016 lähdettäessä tehostetun palveluasumisen piirissä oli 5,8 % asiakkaista. -> Iin hoivakodin ja palveluasuntojen asukaspaikkoja tasoitettu lähemmäs vanhuspalvelulain suosituksia. Tammikuussa hoivapaikkoja oli 16, Hoiva-asumisen paikkojen muutostarve palveluasumisen paikoiksi vielä 2 paikkaa. 14
Perhehoito vakiintuu osaksi vanhuspalveluiden palvelukokonaisuutta yhtenä asumispalveluiden muotona. Vanhuspalveluiden palveluasumisen yksiköissä kehitetään osallisuutta, toiminnallisuutta ja arjen mielekkyyttä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. - SenioriKaste-hanke toimii kehittämisen tukena Kehitetään toimintakykyä tukevia videoavusteisia tai internet-verkkoon pohjautuvia malleja. 30.4. paikkoja on 11. Vastaavasti palveluasumisen paikkoja oli tammikuussa 21 ja 30.4. paikkoja on 26. Perhehoito on lisääntynyt ja erityisesti omaishoidon vapaita tuotetaan perhehoidon palveluna. Iin palvelualueella on toimiva perhehoidon yksikkö. Yksiköissä on nimetty päivittäin omat vastuuhenkilöt, jotka vastaavat päivän toiminnallisuudesta asukkaiden kanssa. Tehdään yhteistyötä vammaispalveluiden, yläkoulun ja seurakunnan kanssa. Sanna Koivisto käy Iissä viikoittain pitämässä lukutuokion. On saatu myös omaisia mukaan toimintaan. Iin hoivakoodissa ja asumispalveluilla käytössä info-tv. Muita verkkopalveluita ei ole vielä toiminnassa (SenioriKaste-hankkeen tabletteihin ei saa rakennettua normaalia Skype-yhteyttä). Jatketaan yhteistyökuvioiden kehittämistä eri toimijoiden kanssa. Hankitaan myös Kuivaniemen yksikköön info-tv. Hankitaan toimivat tablet-tietokoneet Skype-yhteyden saamiseksi asukkaan ja omaisen välille. Selvitetään, miten saadaan yhteys esim. päivätoiminnasta hoiva- ja palveluasunnoille ( ohjelmaa, jumppaa ym.). Hoivahoito Tilanne 30.4.2016 Kommentit, jatkotoimet 1-4 5-8 9-12 Palvelurakenne toteutuu STM:n laatusuositusten mukaisesti. - 2-3 % 75 v. täyttäneistä on hoivahoidon piirissä Hoivahoidon yksiköissä kehitetään osallisuutta, toiminnallisuutta ja arjen mielekkyyttä asiakaslähtöisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. - SenioriKaste-hanke toimii kehittämisen tukena Toimintavuodelle 2016 lähdettäessä hoivahoidossa peittävyys oli 4,8 %. -> Iin hoivakodin ja palveluasuntojen asukaspaikkoja tasoitettu lähemmäs vanhuspalvelulain suosituksia. Tammikuussa hoivapaikkoja oli 16, 30.4. paikkoja on 11. Vastaavasti palveluasumisen paikkoja oli tammikuussa 21 ja 30.4. paikkoja on 26. Yksiköissä on nimetty päivittäin omat vastuuhenkilöt, jotka vastaavat päivän toiminnallisuudesta asukkaiden kanssa. Tehdään yhteistyötä vammaispalveluiden, yläkoulun ja seurakunnan kanssa. Sanna Koivisto käy Iissä viikoittain pitämässä lukutuokion. On saatu myös omaisia mukaan toimintaan. Hoiva-asumisen paikkojen muutostarve palveluasumisen paikoiksi vielä 2 paikkaa. Tavoitteena vähentää palvelurakennetta muuttamalla hoivahoitoa lähelle STM:n suositusta (2 %). Jatketaan yhteistyökuvioiden kehittämistä eri toimijoiden kanssa. 15