Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 Kokousaika 5.2.2013 klo 16.23-17.20 Kokouspaikka Opetusvirasto, Hämeentie 11 A, 3. krs, huone 324 Läsnä Jäsenet Alanko-Kahiluoto, Outi Rydman, Wille Ekman, Johan Jalovaara, Ville Korolainen, Katri Leoni, Juha Nordman, Bernt Nyman, Marja Palm, Anniina Raittinen, Timo Razmyar, Nasima puheenjohtaja jäsen, varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Muut Grönholm, Niclas Jarnila, Rauno Pohjolainen, Liisa Salo, Outi Sarvanto-Hohtari, Susanna Sermilä, Paula Viljanen, Ritva Suoninen, Liisa Aalto-Setälä, Merja linjanjohtaja opetustoimen johtaja linjanjohtaja linjanjohtaja tilapalvelupäällikkö kehittämisjohtaja apulaiskaupunginjohtaja viestintäpäällikkö pöytkirjanpitäjä
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 Asia 1 OTJ/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 2 OTJ/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 3 OTJ/3 Opetuslautakunnan pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen 4 OTJ/4 Ilmoitusasiat 5 OTJ/5 Vuoden 2012 talousarvion neljäs toteutumisennuste ja selvitys sitovien tavoitteiden toteutumisesta 6 OTJ/6 Lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Sanna Vesikansan ym. valtuustoaloitteesta liittyen suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksiottoa koskeviin periaatteisiin 7 OTJ/7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta 8 OTJ/8 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle Helsingin Kristillisen koulun ylläpitäjän pankkilainan takausta koskevasta hakemuksesta 9 OTJ/9 Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom 21 k.) 10 OTJ/10 Oikaisuvaatimuksen peruuttaminen 11 NAL/1 Oikaisuvaatimus työsopimuksen purusta koeaikana 12 NAL/2 Insinööritoimisto Ismo Lindberg Oy:n vaatimus hankintaoikaisusta 13 NAL/3 Ammattiosaamisen toimikunnan jäsenten valinta eronneiden tilalle
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (41) OTJ/1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Leoni ja Raittinen tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Juha Leoni (Hanna Mithiku) ja Timo Raittinen (Nina Virto-Väisänen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 2 (41) OTJ/2 2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Päätösehdotus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 3 (41) OTJ/3 3 Opetuslautakunnan pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen Päätös päätti Helsingin kaupungin hallintosäännön 9 :n 10 momentin nojalla, että lautakunnan pöytäkirjat pidetään yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa kahden viikon kuluttua kokouksesta. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Otteet Ote Kirjaamo Päätösehdotus päättänee Helsingin kaupungin hallintosäännön 9 :n 10 momentin nojalla, että lautakunnan pöytäkirjat pidetään yleisesti nähtävänä Helsingin kaupungin kirjaamossa kahden viikon kuluttua kokouksesta. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Otteet Ote Kirjaamo
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 4 (41) OTJ/4 4 Ilmoitusasiat Päätös päätti merkitä ilmoitusasiat tiedoksi. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Liitteet 1 Vuoden 2013 talousarvion noudattamisohjeet Päätösehdotus päättänee merkitä ilmoitusasiat tiedoksi. Kaupunginvaltuusto päätti 12.12.2012 ( 434) luottamushenkilöiden palkkiosäännön muuttamisesta. Kaupunginhallitus päätti 3.12.2012 ( 1350) kokoontua vuonna 2013 varsinaisiin kokouksiinsa 7.1.2013 alkaen maanantaisin klo 16 ja ylimääräisiin kokouksiin tarvittaessa. Kevätkauden viimeinen kokous pidetään 24.6.2013. Syyskauden ensimmäinen kokous pidetään 5.8.2013 ja viimeinen 16.12.2013. Viikolla 14 kokous pidetään pääsiäisen takia poikkeuksellisesti tiistaina 2.4.2013 klo 16. -- 10.12.2012 ( 1392) merkitä strategiaohjelman 2013 2016 sekä vuoden 2014 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2014 2016 taloussuunnitelmaehdotuksen käsittelyjärjestyksen tiedoksi. 10.12.2012 ( 1399) jatkotoimenpiteistä demokratiaselvitysten pohjalta. 17.12.2012 ( 1438) antaa vuoden 2013 talousarvion noudattamisohjeet kaupungin kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille. 17.12.2012 ( 1439) pilottihankkeiden valinnasta alueellisen osallistumisen kokeiluun.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 5 (41) OTJ/4 7.1.2013 ( 13) ohjeista kaupungin hallintoelinten kokousaikojen ja pöytäkirjojen sekä päätösten saattamisesta kaupunginhallituksen tietoon vuonna 2013. Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti Kaupunginjohtaja päätti 17.12.2012 ( 185) kokoontua 11.2., 25.2., 11.3., 25.3., 15.4., 29.4., 13.5., 27.5. ja 10.6.2013 kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen, kuitenkin aikaisintaan klo 17. johtajistokäsittelyssä 2.1.2013 ( 2) hyväksyä ulkopuolisten kustantamien matkojen ja muiden taloudellisten etujen vastaanottamista koskevan ohjeen. Ohje tulee voimaan 1.1.2013 ja on voimassa enintään 31.12.2017 saakka. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Liitteet 1 Vuoden 2013 talousarvion noudattamisohjeet
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 6 (41) OTJ/5 5 Vuoden 2012 talousarvion neljäs toteutumisennuste ja selvitys sitovien tavoitteiden toteutumisesta HEL 2013-000367 T 02 02 01 Päätös päätti merkitä tiedoksi opetusviraston vuoden 2012 talousarvion neljännen toteutumisennusteen. Ennusteen perusteella opetuslautakunta päätti kohdentaa kaupunginvaltuuston 12.12.2012 talousarviokohtaan 4 02 02 Kaupungin tuottamat opetus- ja koulutuspalvelut myöntämän 5 500 000 euron ylitysoikeuden seuraavasti: - Palkat 3 310 000 euroa - Henkilöstösivukulut 1 118 000 euroa - Palveluiden ostot 745 000 euroa - Aineet ja tarvikkeet 237 000 euroa - Vuokrat 90 000 euroa Lisäksi opetuslautakunta päätti antaa kaupunginvaltuustolle seuraavan selvityksen vuoden 2012 toteutumatta jääneistä sitovista tavoitteista: Vuonna 2012 opetusviraston sitovina tavoitteina olivat peruskoulujen ja lukioiden hyvät oppimistulokset sekä toisen asteen koulutuksessa tutkinnon suorittaneiden osuuden säilyminen vähintään samalla tasolla kuin vuonna 2011. Oppimistuloksia koskevat tavoitteet saavutettiin sekä peruskouluissa että lukioissa. Tutkinnon suorittamisessa tavoitteet saavutettiin lukioissa ja oppisopimuskoulutuksen peruskoulutuksessa. Asetettuja tavoitteita ei saavutettu ammatillisessa oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksessa. Ammatillisessa oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa tavoitetasoksi oli asetettu se, että opintonsa enintään kolmessa vuodessa suorittavien osuus eli läpäisyaste on vähintään samalla tasolla kuin vuonna 2011. Vuonna 2011 läpäisyaste oli 48,3 %. Viime vuonna opintonsa suoritti enintään kolmessa vuodessa vastaavasti 46,7 %. Ammatillisen oppilaitosmuotoisen koulutuksen läpäisyaste laskee opintojen pitkittyessä tai keskeytyessä. Vuonna 2012 opintojen keskeyttämisaste nousi vuoteen 2011 verrattuna. Helsingin kaupungin oppilaitosten opiskelijamäärä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Opiskelijamäärien kasvaessa opiskelijoiksi on tullut entistä enemmän moniongelmaisia nuoria, joiden on vaikea kiinnittyä opintoihin. Opiskelijamäärän voimakas kasvu on johtanut myös siihen, ettei
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 7 (41) OTJ/5 Käsittely opiskelijoita motivoivaa työvaltaista opetusta ole voitu toteuttaa riittävästi puutteellisten tilojen vuoksi. Tarjonnan lisäämisestä huolimatta aloituspaikkoja on edelleen liian vähän, mistä johtuen moni hakija ei saa opiskelupaikkaa ensimmäiseltä tai edes toiselta hakutoiveeltaan. Tämä lisää opintojen keskeyttämisen riskiä. Läpäisyn tehostaminen on myös jatkossa keskeinen tavoite, jota edistetään useilla toimenpiteillä. Ammatillisen koulutuksen organisaatiouudistuksen myötä kaikki ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus koottiin samaan yksikköön. Samalla tehostettiin opiskelijahuoltopalvelujen organisoitumista. Kaupunginvaltuuston vuoden 2012 talousarvioon osoittamasta miljoonan euron erillismäärärahasta keskeyttämisten vähentämiseen kohdennettiin syksystä 2012 alkaen 0,7 miljoona ammatillisen koulutuksen opiskelijahuoltopalvelujen vahvistamiseen. Vuoden 2013 tulosbudjetissa määräraha nousee 1,7 miljoonaan euroon. Suunnitteilla on myös avoin ammattiopisto, joka tarjoaisi joustavia opintopolkuja keskeyttämisvaarassa oleville opiskelijoille. Koulutustakuun toteuttamiseksi Helsinki hakee edelleen opetus- ja kulttuuriministeriöltä lisää koulutuspaikkoja ammatilliseen koulutukseen. Samalla opetusvirasto on yhteistyössä tilakeskuksen kanssa selvittänyt kasvavasta opiskelijamäärästä johtuvia tilatarpeita. hyväksyi joulukuussa 2012 esiselvityksen Helsingin kaupungin ammatillisen koulutuksen lisätilatarpeista tarveselvitystyön ja jatkosuunnittelun pohjaksi. Oppisopimuskoulutuksessa tavoitteena oli, että tutkintotavoitteisessa koulutuksessa edellisenä vuonna opintonsa päättäneistä opiskelijoista vähintään sama osuus suorittaa vuoden 2012 loppuun mennessä näyttötutkinnon kuin vuonna 2011. Vuonna 2011 nämä osuudet olivat peruskoulutuksessa 82,4 % ja lisäkoulutuksessa 84 %. Vuonna 2012 vastaavat osuudet olivat 83,4 % ja 81,7 %. Tavoitetasosta jäätiin näin ollen jonkin verran lisäkoulutuksessa. Tälle ei ole viime vuoden osalta havaittavissa mitään erityistä toimenpiteitä edellyttävää syytä. Keskustelu. Hyväksyttiin esittelijän ehdotus. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 80295 tero.vuontisjarvi(a)hel.fi Mikael Boström, talouspäällikkö, puhelin: 310 86442
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 8 (41) OTJ/5 Otteet mikael.bostrom(a)hel.fi Christer Sundqvist, vs. talouspäällikkö, puhelin: 310 86216 christer.sundqvist(a)hel.fi Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet Esitysteksti Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi opetusviraston vuoden 2012 talousarvion neljännen toteutumisennusteen. Ennusteen perusteella opetuslautakunta päättänee kohdentaa kaupunginvaltuuston 12.12.2012 talousarviokohtaan 4 02 02 Kaupungin tuottamat opetus- ja koulutuspalvelut myöntämän 5 500 000 euron ylitysoikeuden seuraavasti: - Palkat 3 310 000 euroa - Henkilöstösivukulut 1 118 000 euroa - Palveluiden ostot 745 000 euroa - Aineet ja tarvikkeet 237 000 euroa - Vuokrat 90 000 euroa Lisäksi opetuslautakunta päättänee antaa kaupunginvaltuustolle seuraavan selvityksen vuoden 2012 toteutumatta jääneistä sitovista tavoitteista: Vuonna 2012 opetusviraston sitovina tavoitteina olivat peruskoulujen ja lukioiden hyvät oppimistulokset sekä toisen asteen koulutuksessa tutkinnon suorittaneiden osuuden säilyminen vähintään samalla tasolla kuin vuonna 2011. Oppimistuloksia koskevat tavoitteet saavutettiin sekä peruskouluissa että lukioissa. Tutkinnon suorittamisessa tavoitteet saavutettiin lukioissa ja oppisopimuskoulutuksen peruskoulutuksessa. Asetettuja tavoitteita ei saavutettu ammatillisessa oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksessa. Ammatillisessa oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa tavoitetasoksi oli asetettu se, että opintonsa enintään kolmessa vuodessa suorittavien osuus eli läpäisyaste on vähintään samalla tasolla kuin vuonna 2011. Vuonna 2011 läpäisyaste oli 48,3 %. Viime vuonna opintonsa suoritti enintään kolmessa vuodessa vastaavasti 46,7 %. Ammatillisen oppilaitosmuotoisen koulutuksen läpäisyaste laskee opintojen pitkittyessä tai keskeytyessä. Vuonna 2012 opintojen keskeyttämisaste nousi vuoteen 2011 verrattuna. Helsingin kaupungin oppilaitosten opiskelijamäärä on kasvanut viime vuosina huomattavasti.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 9 (41) OTJ/5 Opiskelijamäärien kasvaessa opiskelijoiksi on tullut entistä enemmän moniongelmaisia nuoria, joiden on vaikea kiinnittyä opintoihin. Opiskelijamäärän voimakas kasvu on johtanut myös siihen, ettei opiskelijoita motivoivaa työvaltaista opetusta ole voitu toteuttaa riittävästi puutteellisten tilojen vuoksi. Tarjonnan lisäämisestä huolimatta aloituspaikkoja on edelleen liian vähän, mistä johtuen moni hakija ei saa opiskelupaikkaa ensimmäiseltä tai edes toiselta hakutoiveeltaan. Tämä lisää opintojen keskeyttämisen riskiä. Läpäisyn tehostaminen on myös jatkossa keskeinen tavoite, jota edistetään useilla toimenpiteillä. Ammatillisen koulutuksen organisaatiouudistuksen myötä kaikki ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus koottiin samaan yksikköön. Samalla tehostettiin opiskelijahuoltopalvelujen organisoitumista. Kaupunginvaltuuston vuoden 2012 talousarvioon osoittamasta miljoonan euron erillismäärärahasta keskeyttämisten vähentämiseen kohdennettiin syksystä 2012 alkaen 0,7 miljoona ammatillisen koulutuksen opiskelijahuoltopalvelujen vahvistamiseen. Vuoden 2013 tulosbudjetissa määräraha nousee 1,7 miljoonaan euroon. Suunnitteilla on myös avoin ammattiopisto, joka tarjoaisi joustavia opintopolkuja keskeyttämisvaarassa oleville opiskelijoille. Koulutustakuun toteuttamiseksi Helsinki hakee edelleen opetus- ja kulttuuriministeriöltä lisää koulutuspaikkoja ammatilliseen koulutukseen. Samalla opetusvirasto on yhteistyössä tilakeskuksen kanssa selvittänyt kasvavasta opiskelijamäärästä johtuvia tilatarpeita. hyväksyi joulukuussa 2012 esiselvityksen Helsingin kaupungin ammatillisen koulutuksen lisätilatarpeista tarveselvitystyön ja jatkosuunnittelun pohjaksi. Oppisopimuskoulutuksessa tavoitteena oli, että tutkintotavoitteisessa koulutuksessa edellisenä vuonna opintonsa päättäneistä opiskelijoista vähintään sama osuus suorittaa vuoden 2012 loppuun mennessä näyttötutkinnon kuin vuonna 2011. Vuonna 2011 nämä osuudet olivat peruskoulutuksessa 82,4 % ja lisäkoulutuksessa 84 %. Vuonna 2012 vastaavat osuudet olivat 83,4 % ja 81,7 %. Tavoitetasosta jäätiin näin ollen jonkin verran lisäkoulutuksessa. Tälle ei ole viime vuoden osalta havaittavissa mitään erityistä toimenpiteitä edellyttävää syytä. Kaupunginhallituksen hyväksymien talousarvion noudattamisohjeiden mukaan kaupungin virastojen ja laitosten on laadittava vuoden aikana neljä talousarvion toteutumisennustetta. Ennusteet on saatettava lautatai johtokunnan tietoon. Lauta- tai johtokunnan on lähetettävä asiasta talous- ja suunnittelukeskukseen pöytäkirjanote, josta käy ilmi, mihin toimenpiteisiin se on päättänyt ennusteen johdosta ryhtyä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 10 (41) OTJ/5 Neljäs toteutumisennuste on tehty marraskuun 2012 lopussa käytettävissä olleiden tietojen pohjalta. Se perustuu opetusviraston osastojen ennusteisiin. Ennuste on lähetetty talous- ja suunnittelukeskukseen 27.11.2012 annetun aikataulun mukaisesti. Kun huomioidaan kaupunginhallituksen 3.9.2012 myöntämä 12,7 miljoonan euron lisämääräraha kunta-alan palkkaratkaisusta aiheutuvien kustannusten kattamiseen, käyttötalouden nettomenojen ennakoidaan alittavan talousarvion viidellä miljoonalla eurolla, eli 0,8 %. Tuloja arvioidaan kertyvän noin 5,7 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa on ennakoitu. Tästä pääosa kertyy perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen sekä eräisiin erillisiin kehittämishankkeisiin saaduista harkinnanvaraisista valtionavustuksista. Näistä merkittävä osa on käytettävissä vuosina 2012-2013. Menoja ennakoidaan kertyvän kaikki opetusviraston kolme käyttötalouden talousarviokohtaa huomioiden vajaat 0,7 miljoonaa euroa yli talousarvion. Kaupungin tuottamissa palveluissa menot ylittävät talousarvion ennusteen mukaan 2,1 miljoonalla eurolla. Määrärahoja ennakoidaan puolestaan jäävän käyttämättä talousarviokohdassa Korvaukset ja avustukset muiden tuottamiin palveluihin noin 1,0 miljoonan euron ja talousarviokohdassa Työllisyyden hoitaminen noin 0,4 miljoonan euron verran. Kaupungin tuottamissa palveluissa henkilöstömenojen ennakoidaan ylittävän talousarvion noin 5,1 miljoonalla eurolla. Muissa menoissa ennakoidaan 3,0 miljoonan euron säästöjä. Henkilöstömenojen ylitykset johtuvat edellä todetuista valtionavustuksilla rahoitettavista hankkeista sekä ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan laajentumisesta enintään 280 opiskelijalla 1.8.2012 alkaen. Säästöjä ennakoidaan kertyvän lähinnä vuokriin varatuissa määrärahoissa. Talousarviokohdassa korvaukset ja avustukset muiden tuottamiin palveluihin ennakoidusta noin miljoonan euron säästöstä 0,6 miljoonaa euroa kertyy ruotsinkielisten päivähoitopalvelujen ostoihin varatuissa määrärahoissa, 0,2 miljoonaa euroa lastensuojelulain perusteella muihin kuntiin sijoitettujen lasten kotikuntakorvauksissa ja vajaat 0,2 miljoonaa euroa iltapäivätoiminnan avustusmäärärahoissa. Talousarviokohdassa työllisyyden hoitaminen ennakoitu 0,4 miljoonan euron säästö johtuu starttivalmennuksen käynnistymisen viivästymisestä sekä siitä, että Metallicapajan toiminta käynnistynee Holkkitien tiloissa vasta huhti-toukokuussa 2013.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 11 (41) OTJ/5 Investointiosan irtaimistohankintojen ennakoidaan alittavan talousarvion noin 0,3 miljoonalla eurolla. Määrärahoja jää käyttämättä vuodelle 2012 budjetoitujen hankintojen osalta vajaan 0,9 miljoonan euron edestä johtuen lähinnä siitä, että varustamishankkeita ja tietotekniikkahankintoja siirtyy vuodelle 2013. Toisaalta vuonna 2012 ennakoidaan tehtävän vuodelta 2011 siirtyneitä varustamis- ja kalustamishankintoja noin 0,6 miljoonan euron edestä, mistä johtuen kokonaismenot alittavat talousarvion edellä todetulla 0,3 miljoonalla eurolla. Määrärahojen käytössä ja ennusteessa on huomioitu lisäksi se, että sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen kahden uuden tänä vuonna käyttöön otettavan toimipisteen kalustaminen ja varustaminen on toteutettava talousarvion puitteissa. Kyseisiin hankkeisiin ei pystytty varautumaan talousarvion laatimisvaiheessa. Neljännen toteutumisennusteen mukaan valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arvioidaan toteutuvan lukuun ottamatta toisen asteen koulutuksen läpäisyastetavoitetta ammatillisten oppilaitosten osalta. Valtionosuuteen oikeuttavia oppilaita ja opiskelijoita ennakoidaan olevan kaikkiaan 56 810 eli noin 440 (0,8 %) enemmän kuin talousarviossa on ennakoitu. Ennakoitua enemmän oppilaita/opiskelijoita on erityisesti suomenkielisessä perusopetuksessa sekä järjestämisluvan laajentumisesta johtuen ammatillisessa oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. toteaa, että opetuslautakunta on tehnyt edellisten ennusteiden perusteella 18.9.2012 ja 9.10.2012 yhteensä 5,5 miljoonan euron ylitysoikeusesitykset käyttötalouteen talousarviokohtaan Kaupungin tuottamat palvelut. Perusteina olivat edellä todetut valtionavustuksilla rahoitettavat hankkeet sekä ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan laajentuminen. Lisäksi opetuslautakunta on tehnyt investointiosan irtaimistohankintamäärärahoihin 18.9.2012 kokouksessaan 1,5 miljoonan euron ylitysoikeusesityksen sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen uusien tilojen varustamiseen ja lukiokoulutuksen tieto- ja viestintätekniikan hankintoihin. Lukiokoulutuksen hankintojen katteena ovat opetushallituksen myöntämät, yhteensä 305 000 euron tulot. Neljäs ennuste ei edellytä opetuslautakunnalta uusia määrärahojen tarkistusesityksiä, koska menoarviot ovat aikaisempia ennusteita alhaisempia sekä käyttö- että investointimäärärahoissa. Neljännen ennusteen mukaan vuoden 2012 irtaimistohankintoja siirtyy vuodelle 2013 kaikkiaan 0,9 miljoonan euron edestä. Ennusteen laatimisen jälkeen joulukuussa 2012 saatujen tietojen perusteella siirtyviä hankintoja ennakoitiin olevan vajaan 1,3 miljoonan euron edestä. Tarkentuneiden tietojen pohjalta opetusvirasto teki 20.12.2012 esityksen 1 256 000 euron ylitysoikeudesta vuoden 2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 12 (41) OTJ/5 irtaimistomäärärahoihin. Perusteena olivat hankkeiden siirtymisestä johtuen vuonna 2012 käyttämättä jääneet määrärahat. Kaupunginvaltuusto myönsi 12.12.2012 opetusvirastolle opetuslautakunnan esitysten mukaisesti yhteensä 5 500 000 euron ylitysoikeuden käyttötalouden talousarviokohtaan Kaupungin tuottamat palvelut. Lisäksi kaupunginvaltuusto myönsi investointiosan irtaimistohankintoihin ylitysoikeutta siltä osin, kuin katteena ovat vastaavat tulot eli 305 000 euroa. Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen uusien tilojen varustamiseen ja kalustamiseen ei näin ollen saatu ylitysoikeutta. Opetuslautakunnan tulee päättää käyttötalouden ylitysoikeuden kohdentamisesta talousarviokohdan alakohdille. Päätösehdotukseen sisältyvä kohdentamisesitys on tehty ennusteiden perusteella. Irtaimistohankinnat ovat kokonaisuudessaan tarvikehankintoja, joten erillistä kohdentamispäätöstä ei tarvita. Talousarvion noudattamisohjeiden mukaan lautakuntien on annettava toteutumatta jäävistä vuoden 2012 sitovista tavoitteista selvitys tammikuun 2013 loppuun mennessä. Neljännen ennusteen mukaan sitovista tavoitteista jää toteutumatta ammatillisen oppilaitosmuotoisen koulutuksen läpäisyastetavoite. Ennusteen laatimisen jälkeen saatujen tietojen mukaan toteutumatta jää myös oppisopimuskoulutuksen näyttötutkintojen suorittamistavoite lisäkoulutuksen osalta. Koska sitovien tavoitteiden toteutumistiedot varmistuvat kaikilta osin vasta tammikuun lopussa, päätösehdotukseen sisältyvää selvitystä täydennetään tarvittaessa kokouksessa. Noudattamisohjeissa annetusta aikataulusta johtuen opetusvirasto on lähettänyt talous- ja suunnittelukeskukseen tammikuun lopussa alustavan selvityksen, joka tarkistetaan opetuslautakunnan päätöksen mukaiseksi. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 80295 tero.vuontisjarvi(a)hel.fi Mikael Boström, talouspäällikkö, puhelin: 310 86442 mikael.bostrom(a)hel.fi Christer Sundqvist, vs. talouspäällikkö, puhelin: 310 86216 christer.sundqvist(a)hel.fi Otteet Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet Esitysteksti
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 13 (41) OTJ/6 6 Lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Sanna Vesikansan ym. valtuustoaloitteesta liittyen suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksiottoa koskeviin periaatteisiin HEL 2012-013138 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Peruslopetuslain 28 :n 2 momentin mukaan oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin kunnan 6 :n 2 momentin nojalla osoittamaan kouluun. Oppilaita otettaessa on tällöin sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Valintaperusteista tulee ilmoittaa etukäteen. Perusopetuslain 28 :n 1 momentin mukaan oppilaalla on kuitenkin aina oikeus käydä kunnan hänelle osoittamaa koulua. Opetustoimen johtosäännön 5 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta, ellei toisin ole määrätty, päättää oppilaaksioton perusteista. Suomenkielisten peruskoulujen ns. toissijaisessa oppilaaksiotossa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 13.9.2005 ( 102) tekemää päätöstä. Päätöstä ei ole tämän jälkeen muutettu. Päätöksen mukaan, kun kysymys on Helsingissä asuvasta oppilaasta, oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Toissijaisen oppilaaksioton periaatteiden mukaan, jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on 13.9.2005 ( 102) päättänyt viisi toissijaisen oppilaaksioton kriteeriä. Näistä, kuten valtuustoaloitteessakin todetaan, ensimmäisenä valintaperusteena on jatkuvuus esi- ja alkuopetuksessa ja toisena valintaperusteena on sisaruus. Edellä todettuja valintaperusteita käytetään siis vain sellaisissa tilanteissa, joissa kouluun on perusopetuslain 28 :n 2 momentin mukaisesti pyrkinyt oppilaita ja näitä oppilaita on enemmän kuin koulussa on paikkoja niiden oppilaiden jälkeen, joille koulu on kaupungin osoittama ns. lähikoulu.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 14 (41) OTJ/6 Käsittely Opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 13.9.2005 ( 102) päättämät suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksiottoa koskevat periaatteet ovat toimineet hyvin. Sen vuoksi niitä ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa valtuustoaloitteessa esitetyllä tavalla niin, että ensimmäisenä valintaperusteena olisi sisaruus. Keskustelu. Hyväksyttiin esittelijän ehdotus. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Anu Kangaste, hallintolakimies, puhelin: 310 87180 anu.kangaste(a)hel.fi Liitteet 1 Vesikansa Sanna valtuustoaloite Kvsto 26.9.2012 asia 65 Päätösehdotus päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Peruslopetuslain 28 :n 2 momentin mukaan oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin kunnan 6 :n 2 momentin nojalla osoittamaan kouluun. Oppilaita otettaessa on tällöin sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Valintaperusteista tulee ilmoittaa etukäteen. Perusopetuslain 28 :n 1 momentin mukaan oppilaalla on kuitenkin aina oikeus käydä kunnan hänelle osoittamaa koulua. Opetustoimen johtosäännön 5 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta, ellei toisin ole määrätty, päättää oppilaaksioton perusteista. Suomenkielisten peruskoulujen ns. toissijaisessa oppilaaksiotossa noudatetaan opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 13.9.2005 ( 102) tekemää päätöstä. Päätöstä ei ole tämän jälkeen muutettu. Päätöksen mukaan, kun kysymys on Helsingissä asuvasta oppilaasta, oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Toissijaisen oppilaaksioton periaatteiden mukaan, jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 15 (41) OTJ/6 Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on 13.9.2005 ( 102) päättänyt viisi toissijaisen oppilaaksioton kriteeriä. Näistä, kuten valtuustoaloitteessakin todetaan, ensimmäisenä valintaperusteena on jatkuvuus esi- ja alkuopetuksessa ja toisena valintaperusteena on sisaruus. Edellä todettuja valintaperusteita käytetään siis vain sellaisissa tilanteissa, joissa kouluun on perusopetuslain 28 :n 2 momentin mukaisesti pyrkinyt oppilaita ja näitä oppilaita on enemmän kuin koulussa on paikkoja niiden oppilaiden jälkeen, joille koulu on kaupungin osoittama ns. lähikoulu. Opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 13.9.2005 ( 102) päättämät suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksiottoa koskevat periaatteet ovat toimineet hyvin. Sen vuoksi niitä ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa valtuustoaloitteessa esitetyllä tavalla niin, että ensimmäisenä valintaperusteena olisi sisaruus. Opetuslautakunnalta on pyydetty lausunto valtuutettu Sanna Vesikansan ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksiottoa koskevia periaatteita. Aloitteessa esitetään, että lautakunta muuttaa oppilaaksioton kriteerejä niin, että ensimmäisenä valintakriteerinä on sisaruus Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Anu Kangaste, hallintolakimies, puhelin: 310 87180 anu.kangaste(a)hel.fi Liitteet 1 Vesikansa Sanna valtuustoaloite Kvsto 26.9.2012 asia 65
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 16 (41) OTJ/7 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Helsingin kaupunki on sitoutunut nuorisotakuuseen ja ryhtynyt toimiin takuun toteuttamiseksi. Nuorisotakuulla tarkoitetaan, että jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 -vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Keskeinen osa nuorisotakuuta on koulutustakuu. Koulutustakuu takaa jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle toisen asteen koulutuspaikan. Helsingin kaupunki tarjoaa 60 %:lle perusopetuksen päättävästä ikäluokasta lukiokoulutuksen paikan. Ammatillisen koulutuksen paikkoja Helsingin kaupunki on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä järjestämisluvassa 7 790, jotka riittävät vajaalle 25 %:lle perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Helsingin kaupunki tulee edelleen hakemaan lisäpaikkoja ammatilliseen koulutukseen, jotta koulutustakuu turvataan. Lisäksi Helsingin kaupunki tarjoaa kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille nuorille paikan perusopetuksen lisäopetukseen, ammattistarttiin, maahanmuuttajien valmentavaan koulutukseen tai nuorten työpajatoimintaan. Koulutustakuun toteutumista tulee turvaamaan vuoden 2013 alusta voimaan astunut opetus- ja kulttuuriministeriön uudistettu asetus koskien opiskelijaksi ottamisen perusteita ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa. Muutos asettaa perusopetuksen päättit sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat etusijalle toisen asteen opiskelijavalinnassa. Uudistetun asetuksen mukaan hakeutumisvuonna perusopetuksen päättäneiden ja vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevien asemaa vahvistetaan valinnassa merkittävästi. Uudenlaisen pisteytyksen ja hakuprosessiin tehtävien tarkennusten tavoitteena on tukea välitöntä siirtymistä perusopetuksesta tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Lisäksi nuoria kannustetaan osallistumaan opiskeluvalmiuksia parantaviin ja uravalintojen selkeyttämistä tukeviin
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 17 (41) OTJ/7 koulutuksiin ja muihin tukimuotoihin silloin, kun tutkintotavoitteinen koulutus ei ole hakijan kannalta tarkoituksenmukainen ratkaisu. Kaupungin ammatillisen koulutuksen uudelleen organisoituminen uudeksi Stadin ammattiopistoksi vahvistaa osaltaan nuorisotakuun toteutumista. Organisaatiouudistuksen lähtökohtana on ollut mm. yksilöllisten opintopolkujen turvaaminen, työelämälähtöisyyden vahvistaminen sekä tutkinnon osien suorittamisen mahdollistaminen. Nivelvaihekoulutukset sekä nuorten työpajatoiminta on koottu kokonaisuudeksi, joka tarjoaa nuorille vaihtoehtoja opiskeluvalmiuksien parantamiseen sekä väylän siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen. Yhtenä toimenpiteenä nuorisotakuun toteuttamiseen on Avoin ammattiopisto, joka sijoittuu Stadin ammattiopiston yhteyteen. Helsingin kaupunginhallitus on myöntänyt opetusvirastolle 2,5 miljoonaa euroa Avoimen ammattiopiston käynnistämiseen. Avustus on myönnetty Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden 10 miljoonaan euron määrärahasta. Avoin ammattiopisto tarjoaa ammatillista koulutusta ja ohjausta ilman opiskelupaikkaa oleville helsinkiläisille nuorille ja opintonsa ammatillisessa koulutuksessa keskeyttäneille tai keskeyttämisvaarassa oleville opiskelijoille. Avoimessa ammattiopistossa luodaan opintopolkuja, joihin erilaisissa tilanteissa olevia nuoria tai opiskelijoita voidaan ohjata. Avoimen ammattiopiston kautta nuori voi opiskella osia ammatillisista perustutkinnoista eri ammattialoilta sekä ammattitaitoa täydentäviä aineita (mm. äidinkieli, vieraat kielet, matematiikka). Opinnot voivat liittyä työllistymiseen tai arjenhallintaan. Jos nuori siirtyy avoimesta ammattiopistosta tutkinto-opiskelijaksi, aiemmat opinnot hyväksiluettaisiin. Tarjolla tulee olemaan myös valinnaiskursseja, joiden kautta opiskelijoita ohjataan mm. harrastuksiin. Nuorisotakuun toteutumista edistää myös etsivä nuorisotyö. Opetusvirasto vastaa koulutuksen ulkopuolella olevien ohjaus- ja neuvontapalveluista koordinoimalla etsivää nuorisotyötä Helsingissä. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on ohjata ja tukea alle 29 -vuotiaita nuoria löytämään ne palvelut, joilla edistetään nuoren pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivä nuorisotyö ei tarjoa vain neuvontaa, vaan tarvittaessa jalkautuu palveluiden pariin yhdessä nuoren kanssa. Etsivän nuorisotyön ohjausta voi käyttää kertaluontoisesti tai ohjaussuhde voi olla pitkäkestoinen. Etsivää nuorisotyötä toteutetaan Helsingissä lähtökohtaisesti yli hallintokuntarajojen yhteistyössä palveluntuottajayhteisöjen kanssa. Opetusvirasto hankkii etsivää nuorisotyötä yhteistyösopimuksin palveluntuottajilta. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa palveluntuottajia. Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 18 (41) OTJ/7 Käsittely Tulevaisuustiski tuottaa omalta osaltaan etsivää nuorisotyötä 15-17 - vuotiaille helsinkiläisille nuorille. Kaupunkitasolla nuorisotakun toimeenpanoa ja arviointia toteuttaa 5.9.2012 johtajistokäsittelyssä asetettu nuorisolain mukainen monialainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto -työryhmä. Verkoston tehtävinä on nuorisolain 7 a :n mukaisesti: 1. koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi; 2. edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus; 3. suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi; 4. edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. Lisäksi verkosto kartoittaa ja huomio työssään erityisesti ne aukkokohdat, jotka vaikeuttavat helsinkiläisten nuorten siirtymistä toisen asteen opintoihin ja työelämään. Verkoston voidaankin katsoa olevan omalta osaltaan Helsingin nuorisotakuuryhmä. Verkosto aloitti toimintansa syksyllä 2012. Nuorisotakuun toteutuminen vaatii kaupunkitasolla Helsingissä tiivistä monihallintokuntaista yhteistyötä. Tällä hetkellä eri hallintokunnat toteuttavat nuorisotakuuta edistäviä toimenpiteitä itsenäisesti. Jatkon kannalta on keskeistä linjata vastuunjako ja sopia yhteiset käytänteet. Ruohonjuuritasolla yhteistyö vaatii eri toimijoiden moniammatillista työskentelyä. Nuorille suunnattujen palveluiden tulee olla kokonaisvaltaisia. Kokonaisvaltaisuudella tarkoitetaan sitä, että mm. koulutukseen, asumiseen, talouteen, terveyteen ja vapaa-aikaan liittyvät palvelut ovat saatavissa matalalla kynnyksellä, yhden luukun periaatteen mukaan. Ruohonjuuritason toimintaa tulee suunnata nuorten ohjaus- ja palveluverkosto -työryhmän nuorisotakuuta edistävien linjausten mukaisesti. Keskustelu. Hyväksyttiin esittelijän ehdotus. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 19 (41) OTJ/7 Lisätiedot Anna Lyra-Katz, projektikoordinaattori, puhelin: 310 86706 anna.lyra-katz(a)hel.fi Liitteet 1 Vainikka Mirka valtuustoaloite Kvsto 14.11.2012 asia 17 Päätösehdotus päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Helsingin kaupunki on sitoutunut nuorisotakuuseen ja ryhtynyt toimiin takuun toteuttamiseksi. Nuorisotakuulla tarkoitetaan, että jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 -vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Keskeinen osa nuorisotakuuta on koulutustakuu. Koulutustakuu takaa jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle toisen asteen koulutuspaikan. Helsingin kaupunki tarjoaa 60 %:lle perusopetuksen päättävästä ikäluokasta lukiokoulutuksen paikan. Ammatillisen koulutuksen paikkoja Helsingin kaupunki on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä järjestämisluvassa 7 790, jotka riittävät vajaalle 25 %:lle perusopetuksen päättävästä ikäluokasta. Helsingin kaupunki tulee edelleen hakemaan lisäpaikkoja ammatilliseen koulutukseen, jotta koulutustakuu turvataan. Lisäksi Helsingin kaupunki tarjoaa kaikille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jääneille nuorille paikan perusopetuksen lisäopetukseen, ammattistarttiin, maahanmuuttajien valmentavaan koulutukseen tai nuorten työpajatoimintaan. Koulutustakuun toteutumista tulee turvaamaan vuoden 2013 alusta voimaan astunut opetus- ja kulttuuriministeriön uudistettu asetus koskien opiskelijaksi ottamisen perusteita ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa. Muutos asettaa perusopetuksen päättäneet sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat etusijalle toisen asteen opiskelijavalinnassa. Uudistetun asetuksen mukaan hakeutumisvuonna perusopetuksen päättäneiden ja vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevien asemaa vahvistetaan valinnassa merkittävästi. Uudenlaisen pisteytyksen ja hakuprosessiin tehtävien tarkennusten tavoitteena on tukea välitöntä siirtymistä perusopetuksesta tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Lisäksi nuoria kannustetaan osallistumaan opiskeluvalmiuksia parantaviin ja uravalintojen selkeyttämistä tukeviin
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 20 (41) OTJ/7 koulutuksiin ja muihin tukimuotoihin silloin, kun tutkintotavoitteinen koulutus ei ole hakijan kannalta tarkoituksenmukainen ratkaisu. Kaupungin ammatillisen koulutuksen uudelleen organisoituminen uudeksi Stadin ammattiopistoksi vahvistaa osaltaan nuorisotakuun toteutumista. Organisaatiouudistuksen lähtökohtana on ollut mm. yksilöllisten opintopolkujen turvaaminen, työelämälähtöisyyden vahvistaminen sekä tutkinnon osien suorittamisen mahdollistaminen. Nivelvaihekoulutukset sekä nuorten työpajatoiminta on koottu kokonaisuudeksi, joka tarjoaa nuorille vaihtoehtoja opiskeluvalmiuksien parantamiseen sekä väylän siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen. Yhtenä toimenpiteenä nuorisotakuun toteuttamiseen on Avoin ammattiopisto, joka sijoittuu Stadin ammattiopiston yhteyteen. Helsingin kaupunginhallitus on myöntänyt opetusvirastolle 2,5 miljoonaa euroa Avoimen ammattiopiston käynnistämiseen. Avustus on myönnetty Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden 10 miljoonaan euron määrärahasta. Avoin ammattiopisto tarjoaa ammatillista koulutusta ja ohjausta ilman opiskelupaikkaa oleville helsinkiläisille nuorille ja opintonsa ammatillisessa koulutuksessa keskeyttäneille tai keskeyttämisvaarassa oleville opiskelijoille. Avoimessa ammattiopistossa luodaan opintopolkuja, joihin erilaisissa tilanteissa olevia nuoria tai opiskelijoita voidaan ohjata. Avoimen ammattiopiston kautta nuori voi opiskella osia ammatillisista perustutkinnoista eri ammattialoilta sekä ammattitaitoa täydentäviä aineita (mm. äidinkieli, vieraat kielet, matematiikka). Opinnot voivat liittyä työllistymiseen tai arjenhallintaan. Jos nuori siirtyy avoimesta ammattiopistosta tutkinto-opiskelijaksi, aiemmat opinnot hyväksiluettaisiin. Tarjolla tulee olemaan myös valinnaiskursseja, joiden kautta opiskelijoita ohjataan mm. harrastuksiin. Nuorisotakuun toteutumista edistää myös etsivä nuorisotyö. Opetusvirasto vastaa koulutuksen ulkopuolella olevien ohjaus- ja neuvontapalveluista koordinoimalla etsivää nuorisotyötä Helsingissä. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on ohjata ja tukea alle 29 -vuotiaita nuoria löytämään ne palvelut, joilla edistetään nuoren pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivä nuorisotyö ei tarjoa vain neuvontaa, vaan tarvittaessa jalkautuu palveluiden pariin yhdessä nuoren kanssa. Etsivän nuorisotyön ohjausta voi käyttää kertaluontoisesti tai ohjaussuhde voi olla pitkäkestoinen. Etsivää nuorisotyötä toteutetaan Helsingissä lähtökohtaisesti yli hallintokuntarajojen yhteistyössä palveluntuottajayhteisöjen kanssa. Opetusvirasto hankkii etsivää nuorisotyötä yhteistyösopimuksin palveluntuottajilta. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa palveluntuottajia. Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 21 (41) OTJ/7 Tulevaisuustiski tuottaa omalta osaltaan etsivää nuorisotyötä 15-17 - vuotiaille helsinkiläisille nuorille. Kaupunkitasolla nuorisotakun toimeenpanoa ja arviointia toteuttaa 5.9.2012 johtajistokäsittelyssä asetettu nuorisolain mukainen monialainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto -työryhmä. Verkoston tehtävinä on nuorisolain 7 a :n mukaisesti: 1. koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi; 2. edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus; 3. suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi; 4. edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. Lisäksi verkosto kartoittaa ja huomio työssään erityisesti ne aukkokohdat, jotka vaikeuttavat helsinkiläisten nuorten siirtymistä toisen asteen opintoihin ja työelämään. Verkoston voidaankin katsoa olevan omalta osaltaan Helsingin nuorisotakuuryhmä. Verkosto aloitti toimintansa syksyllä 2012. Nuorisotakuun toteutuminen vaatii kaupunkitasolla Helsingissä tiivistä monihallintokuntaista yhteistyötä. Tällä hetkellä eri hallintokunnat toteuttavat nuorisotakuuta edistäviä toimenpiteitä itsenäisesti. Jatkon kannalta on keskeistä linjata vastuunjako ja sopia yhteiset käytänteet. Ruohonjuuritasolla yhteistyö vaatii eri toimijoiden moniammatillista työskentelyä. Nuorille suunnattujen palveluiden tulee olla kokonaisvaltaisia. Kokonaisvaltaisuudella tarkoitetaan sitä, että mm. koulutukseen, asumiseen, talouteen, terveyteen ja vapaa-aikaan liittyvät palvelut ovat saatavissa matalalla kynnyksellä, yhden luukun periaatteen mukaan. Ruohonjuuritason toimintaa tulee suunnata nuorten ohjaus- ja palveluverkosto -työryhmän nuorisotakuuta edistävien linjausten mukaisesti. Opetuslautakunnalta on pyydetty lausunto valtuutettu Mirka Vainikan ym. valtuustoaloitteesta, joka koskee nuorisotakuun toteuttamista Helsingissä. opetustoimen johtaja Rauno Jarnila
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 22 (41) OTJ/7 Lisätiedot Anna Lyra-Katz, projektikoordinaattori, puhelin: 310 86706 anna.lyra-katz(a)hel.fi Liitteet 1 Vainikka Mirka valtuustoaloite Kvsto 14.11.2012 asia 17
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 23 (41) OTJ/8 8 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle Helsingin Kristillisen koulun ylläpitäjän pankkilainan takausta koskevasta hakemuksesta HEL 2012-014727 T 02 05 03 01 Päätös päätti antaa Helsingin Kristillisen koulun pankkilainan takausta koskevasta pyynnöstä kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: puoltaa Helsingin Kristillisen koulun takauspyynnön mukaisesti Helsingin kaupungin takauksen myöntämistä enintään 4 000 000 euron suuruiselle pankkilainalle käytettäväksi Helsingin kaupungin omistaman Pukinmäen koulukiinteistön ostoon. Koulu ilmoittaa maksavansa lainan takaisin pankille korkoineen kahdenkymmenen vuoden aikana. Tasaerinä ja 3 %:n korolla arvioituna tämä merkitsisi noin 266 000 euron vuosikustannusta koululle korkoina ja lyhennyksinä. Helsingin kaupungin opetusvirasto tehosti perusopetukseen käytettävissä olevien koulutilojen käyttöä siten, että Pukinmäen peruskoulun ala-asteen osoitteessa Pieksupolku 5 sijaitseva koulukiinteistö voitiin vapauttaa kaupungin järjestämän perusopetuksen käytöstä. Koska alueen perusopetuksen oppilasmääräennusteiden mukaan tarvetta perusopetuksen uusille tiloille alueella ei ollut jatkossakaan, kaupungin kiinteistövirasto perusparansi koulukiinteistön tilat Helsingin Kristillisen koulun tarpeiden näkökulmasta. Helsingin Kristillisellä koululla ei ole alueellista oppilaaksiottoaluetta, vaan koulu ottaa oppilaita koko Helsingin alueelta ja myös Helsingin ulkopuolelta. Koulu muutti kunnostettuihin tiloihin vuokralle vuoden 2012 elokuussa. Helsingin Kristillisen koulun Helsingin kaupungin tilakeskukselle vuonna 2013 maksama vuokra on 14,26 euroa/m²/kk eli 639 600 euroa vuodessa. Helsingin Kristillinen koulu saa rahoituksen käyttötalouteensa pääosin peruspalvelujen valtionosuuslainsäädännön (L 1704/29.12.2009) mukaisina kotikuntien menoiksi kirjattavina kotikuntakorvauksina, jotka arvonlisäveron osuudella korotettuina ovat vuonna 2013 koulun 196 oppilaan osalta 1 521 977 euroa. Nämä tulot riippuvat pääosin koulun oppilasmäärän kehityksestä. Lisäksi Helsingin Kristillisellä koululla on perusopetusta koskeva sopimus Helsingin kaupungin kanssa. Tähän sopimukseen perustuen Helsingin Kristillinen koulu toimii osana kaupungin kouluverkkoa, mutta ei kuitenkaan perusopetuslain 6 :n 2 momentin mukaisena lähikouluna.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 24 (41) OTJ/8 Käsittely Opetusvirasto maksaa sopimuksen perusteella Helsingin Kristilliselle koululle lisäkorvausta helsinkiläisten oppilaiden osalta siltä osin, kun korvauksen perusteeksi hyväksyttävät koulun kustannukset ovat suuremmat kuin koulun saama peruspalvelujen valtionosuuslainsäädännön mukainen kotikuntakorvauksina maksettava rahoitus. on 30.10.2012 (187 ) ilmoittanut ennakkoarviona Helsingin Kristilliselle koululle vuoden 2013 sopimuskorvauksen suuruudeksi 340 734 euroa. Koulun kaupungin tilakeskukselle maksama vuokra otetaan osittain huomioon opetusviraston maksamien sopimuskorvausten perusteena olevissa kustannuksissa. Koulukiinteistön siirtyminen Helsingin Kristillisen koulun omistukseen vaikuttaisi vuokramenojen poistumisen kautta alentavasti opetusviraston koululle maksamiin sopimuskorvauksiin. Edellä esitettyjen euromäärien perusteella arvioituna koulun taloudellinen tilanne ei kuitenkaan kiinteistön ostovaihtoehdossa huononisi, koska kaupungin sopimuskorvauksen mahdollisen loppumisen ja lainan hoitokulujen yhteenlaskettu lisärasitus koululle on pienempi kuin vuotuinen vuokrameno. Lisäksi oleellista koulun taloudelle on riittävä oppilasmäärä. Esittely. Keskustelu. Hyväksyttiin esittelijän ehdotus. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Keijo Lax, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 86339 keijo.lax(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin Kristillisen koulun hallituksen pöytäkirjanote 15.10.2012 Otteet Ote Otteensaajat Otteen liitteet Esitysteksti Päätösehdotus
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 25 (41) OTJ/8 päättänee antaa Helsingin Kristillisen koulun pankkilainan takausta koskevasta pyynnöstä kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: puoltaa Helsingin Kristillisen koulun takauspyynnön mukaisesti Helsingin kaupungin takauksen myöntämistä enintään 4 000 000 euron suuruiselle pankkilainalle käytettäväksi Helsingin kaupungin omistaman Pukinmäen koulukiinteistön ostoon. Koulu ilmoittaa maksavansa lainan takaisin pankille korkoineen kahdenkymmenen vuoden aikana. Tasaerinä ja 3 %:n korolla arvioituna tämä merkitsisi noin 266 000 euron vuosikustannusta koululle korkoina ja lyhennyksinä. Helsingin kaupungin opetusvirasto tehosti perusopetukseen käytettävissä olevien koulutilojen käyttöä siten, että Pukinmäen peruskoulun ala-asteen osoitteessa Pieksupolku 5 sijaitseva koulukiinteistö voitiin vapauttaa kaupungin järjestämän perusopetuksen käytöstä. Koska alueen perusopetuksen oppilasmääräennusteiden mukaan tarvetta perusopetuksen uusille tiloille alueella ei ollut jatkossakaan, kaupungin kiinteistövirasto perusparansi koulukiinteistön tilat Helsingin Kristillisen koulun tarpeiden näkökulmasta. Helsingin Kristillisellä koululla ei ole alueellista oppilaaksiottoaluetta, vaan koulu ottaa oppilaita koko Helsingin alueelta ja myös Helsingin ulkopuolelta. Koulu muutti kunnostettuihin tiloihin vuokralle vuoden 2012 elokuussa. Helsingin Kristillisen koulun Helsingin kaupungin tilakeskukselle vuonna 2013 maksama vuokra on 14,26 euroa/m²/kk eli 639 600 euroa vuodessa. Helsingin Kristillinen koulu saa rahoituksen käyttötalouteensa pääosin peruspalvelujen valtionosuuslainsäädännön (L 1704/29.12.2009) mukaisina kotikuntien menoiksi kirjattavina kotikuntakorvauksina, jotka arvonlisäveron osuudella korotettuina ovat vuonna 2013 koulun 196 oppilaan osalta 1 521 977 euroa. Nämä tulot riippuvat pääosin koulun oppilasmäärän kehityksestä. Lisäksi Helsingin Kristillisellä koululla on perusopetusta koskeva sopimus Helsingin kaupungin kanssa. Tähän sopimukseen perustuen Helsingin Kristillinen koulu toimii osana kaupungin kouluverkkoa, mutta ei kuitenkaan perusopetuslain 6 :n 2 momentin mukaisena lähikouluna. Opetusvirasto maksaa sopimuksen perusteella Helsingin Kristilliselle koululle lisäkorvausta helsinkiläisten oppilaiden osalta siltä osin, kun korvauksen perusteeksi hyväksyttävät koulun kustannukset ovat suuremmat kuin koulun saama peruspalvelujen valtionosuuslainsäädännön mukainen kotikuntakorvauksina maksettava rahoitus. on 30.10.2012 (187 ) ilmoittanut ennakkoarviona Helsingin Kristilliselle koululle vuoden 2013 sopimuskorvauksen suuruudeksi 340 734 euroa. Koulun kaupungin
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 26 (41) OTJ/8 tilakeskukselle maksama vuokra otetaan osittain huomioon opetusviraston maksamien sopimuskorvausten perusteena olevissa kustannuksissa. Koulukiinteistön siirtyminen Helsingin Kristillisen koulun omistukseen vaikuttaisi vuokramenojen poistumisen kautta alentavasti opetusviraston koululle maksamiin sopimuskorvauksiin. Edellä esitettyjen euromäärien perusteella arvioituna koulun taloudellinen tilanne ei kuitenkaan kiinteistön ostovaihtoehdossa huononisi, koska kaupungin sopimuskorvauksen mahdollisen loppumisen ja lainan hoitokulujen yhteenlaskettu lisärasitus koululle on pienempi kuin vuotuinen vuokrameno. Lisäksi oleellista koulun taloudelle on riittävä oppilasmäärä. Opetuslautakunnalta on pyydetty lausunto Helsingin Kristillisen koulun hallituksen tekemästä esityksestä, jossa Helsingin Kristillisen koulun hallitus pyytää Helsingin kaupungin takausta otettavalle pankkilainalle, jolla rahoitetaan Helsingin kaupungin omistaman Pukinmäen koulukiinteistön ostaminen. Lainan määrä, jolle kaupungin takaus tarvitaan, on kiinteistön ostohinta, maksimissaan 4 000 000 euroa ja se maksetaan korkoineen pankille takaisin kahdenkymmenen vuoden aikana. Lopullinen ostosumma tarkentuu, kun kauppaneuvottelut päätetään tilakeskuksen kanssa. n mielestä on ollut tarkoituksenmukaista, että kaupungin perusopetuksen käytöstä poistetulle Pukinmäen peruskoulun alaasteen koulukiinteistölle on voitu löytää käyttö edelleen perusopetuksessa. Pääosa kaupungin 14 sopimuskoulusta toimii omistamissaan koulukiinteistöissä, joten Helsingin Kristillisen koulun suunnitelmat ostaa kaupungilta koulukiinteistö omaksi ei ole ristiriitainen menettely muiden sopimuskoulujen tilanteeseen verrattuna. Helsingin Kristillisen koulun suunnitelma ottaa lainaa muualta ja maksaa siitä korko on kaupungille taloudellisempi vaihtoehto verrattuna muihin sopimuskouluihin, joiden pitkäaikaiset lainat ovat pääosin kaupungin antamia korottomia ja lyhennysvapaita lainoja. Lisäksi kaupunki saa kaupungin perusopetuksen kannalta tarpeettomaksi käyneestä koulurakennuksesta myyntitulot. Lisätiedot opetustoimen johtaja Rauno Jarnila Keijo Lax, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin: 310 86339 keijo.lax(a)hel.fi Liitteet