SISÄLLYSLUETTELO 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2006 - TIIVISTELMÄ 1 Ilmapäästöt 2006 1 Mittaustulokset 2006 2 2. ILMANLAADUN TARKKAILU KOKKOLASSA VUOSINA 2002-2006 4 Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman erillisselvitykset 4 Mittausasemat 5 Ilmanlaadun seuranta ilmanlaatuindeksin avulla 6 Mittausten luotettavuus ja laadunvarmennus 7 Ilmanlaatutiedottaminen siirtyy internetaikaan 7 3. YLEISTÄ ILMANSUOJELUSTA 8 Ilman epäpuhtaudet 8 Hajakuormituksen merkitys kasvaa 8 4. KOKKOLAN ILMANSAASTEPÄÄSTÖT 9 Päästölähteet 9 Rikkidioksidi 10 Typen oksidit 11 Hiukkaset 13 Muut päästöt 14 5. KOKKOLAN ILMASTO-OLOSUHTEET 15 6. ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 17 Yleistä 17 Ilmanlaadun ohjearvot 17 Ilmanlaadun raja-arvot 18 Alailmakehän otsonin ja metallien tavoitearvot 20 7. ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET 21 Rikkidioksidi (SO 2 ) 21 Typen oksidit (NO X ) 24 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) 26 Häkä (CO) 29 Ilmanlaatuindeksi 31 LIITTEET
Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 1 1. KOKKOLAN ILMANLAATU 2006 - Tiivistelmä Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2006 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mittaustuloksia Kokkolassa. Niitä on verrattu valtioneuvoston asettamiin raja-, ohje- ja tavoitearvoihin. Raportissa esitellään myös alueen lupavelvollisten laitosten sekä liikenteen ilmapäästöt vuonna 2006. Raportti sisältää vertailuja aiempien vuosien mittaustuloksiin, joiden avulla voi seurata ilmanlaadun kehitystä Kokkolassa. Lisäksi raportti sisältää meteorologisia tietoja menneeltä vuodelta. Kokkolassa mitattiin vuoden 2006 aikana ilman epäpuhtauksia kolmella mittausasemalla: keskikaupungissa Pitkänsillankadulla ja Rautatienkadulla sekä Ykspihlajassa. Kokkolan ilmanlaadun tarkkailun käytännön järjestelyissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen 2005 verrattuna. Teollisuuden päästöjen vähennyttyä 1990-luvulla, ovat suurimmiksi ongelmiksi kaupungin keskustan ilmanlaadun kannalta nousseet tieliikenteestä peräisin olevat typenoksidipäästöt ja eritoten ajoittaiset hiukkasten korkeat pitoisuudet. Tieliikennepäästöistä aiheutuvat ongelmat ajoittuvat selvimmin kylmiin talvikuukausiin, jolloin matalalla purkautuvat päästöt voivat inversiotilanteiden ja tyynen sään seurauksena jäädä kaupungin keskustan katukuiluihin. Vaikka teollisuuden ja energiantuotannon typenoksidipäästöt ovat suurempia kuin liikenteen, ovat liikenteen päästöt merkittävämpiä niiden matalasta päästökorkeudesta ja sijainnista johtuen. Leijuvista hiukkasista aiheutuvat ongelmat ajoittuvat puolestaan pääosin kevääseen, jolloin katuja puhdistetaan ja ilmassa on myös paljon kasvien siitepölyä. Myös alailmakehän otsoni vaikuttaa keväisin ja kesäisin paikalliseen ilmanlaatuun. Edelleen myös ympäristöön pääsevät metallit muodostavat Kokkolassa keskeisen ilmansuojeluongelman, sillä ne kertyvät usein ympäristöön. Ilmapäästöt 2006 Ilmapäästöt Kokkolassa ovat jonkin verran nousseet edellisvuoteen verrattuna. Pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna ilmapäästöt ovat kuitenkin pysytelleet samalla tasolla vuodesta 1995 lähtien. Rikkidioksidipäästöt Kokkolassa nousivat vuoden 2005 915 tonnista 1208 tonniin vuonna 2006. Rikkidioksidipäästöjen nousu edellisvuodesta johtuu Kemira Oyj:n, Tetra Chemicals Europe Oy:n sekä energiantuotantolaitosten päästöjen lisääntymisestä. Suurin rikkidioksidin päästölähde Kokkolassa on edelleen Kemira Oyj:n rikkihappotehdas 50 %:n päästöosuudella Kokkolan kokonaispäästöistä. Typenoksidipäästöt Kokkolassa nousivat vuonna 2006 ollen 909 tonnia. Vuonna 2005 päästömäärä oli 652 tonnia. Päästökehitys johtuu mm. energiantuotantolaitosten typenoksidipäästöjen noususta. Suurin typenoksidien päästölähde Kokkolassa on edelleen liikenne 27 %:n pääs-
2 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 töosuudellaan, mutta lähes yhtä suuria ovat Fortum Power and Heat Oy (21 %), Kokkolan Satama (18 %) ja Kokkolan Voima (16 %). Hiukkaspäästöissä ei tapahtunut juurikaan muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2006 hiukkasten kokonaispäästömäärä oli 60 tonnia kun ne vuotta aiemmin olivat 59 tonnia. Suurin päästölähde Kokkolassa on hiukkasten osalta Boliden Kokkola Oy, jonka osuus kokonaispäästöistä on 33 %. Kemira Grow How Oyj on 25 %:n osuudellaan toiseksi suurin hiukkasten päästölähde ja liikenne tulee kolmantena (22 %). Metallipäästöt nousivat useimpien metallien osalta hieman vuoden 2005 päästöihin verrattuna. Päästökehitys oli myönteisin arseenin osalta, joka on peräisin pääosin Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaalta. Arsenipäästöt laskivat 170 kg:sta 26 kg:aan. Boliden Kokkola Oy:ltä peräisin olevan sinkin osalta päästöt nousivat hieman (+5 %). OMG Kokkola Chemicals Oy:n kobolttipäästöt nousivat vuodessa 2,8 tonnista 3,9 tonniin. Mittaustulokset 2006 Mittaustuloksien valossa vuosi 2006 oli ilmanlaadullisesti hyvä vuosi. Katujen puhdistamisen onnistui Kokkolassa myös keväällä 2006. Onnistuneella katujen puhdistamisella, jossa mm. käytettiin pölyn sitomiseen suolaliuosta (kalsiumkloridia), on kahden viime vuoden ajan saatu kevätpölykauden hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon ylityksiä vähennettyä keskustassa. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo (50 µg/m 3 ) ylittyi kevätpölykautena Kokkolan keskustassa 3 kertaa maalis-huhtikuun aikana. Koko vuonna 2006 hengitettävien hiukkasten rajaarvo ylittyi 5 kertaa Pitkänsillankadun mittausasemalla ja kolme kertaa Ykspihlajassa (kaikki ylitykset toukokuussa), sallitun määrän ollessa 35 kertaa vuodessa mittausasemaa kohden. Rikkidioksidin osalta vuonna 2006 korkein Ykspihlajassa mitattu tuntiohjearvoon (250 µg/m 3 ) verrannollinen pitoisuus oli 60 µg/m 3, kun vastaava pitoisuus vuonna 2005 oli 43 µg/m 3. Rautatienkadun mittausasemalla mitattu korkein tuntiohjearvoon verrannollinen pitoisuus vuonna 2006 oli 17 μg/m 3 (14 µg/m 3 vuonna 2005). Rikkidioksidin vuosikeskiarvo (raja-arvo 20 µg/m 3 ) nousi Ykspihlajassa kolmen vuoden takaiselle tasolle ollen 7,2 µg/m 3. Vuonna 2005 vuosipitoisuus oli 5,8 μg/m 3. Rautatienkadun mittausasemalla pitoisuuskeskiarvo vuonna 2006 oli 4,8 µg/m 3 (3,4 μg/m 3 vuonna 2005). Rikkidioksidin osalta pitoisuudet alittivat vuonna 2005 selvästi voimassa olevat raja- ja ohjearvot. Typpidioksidille asetettuja raja-arvoja ei ylitetty Pitkänsillankadun, Rautatienkadun tai Ykspihlajan mittausasemilla. Korkein tuntiarvo vuonna 2005 oli 160 µg/m 3 Pitkänsillankadulla, 126 µg/m 3 Rautatienkadulla ja 121 µg/m 3 Ykspihlajassa (tuntiraja-arvo 200 µg/m 3 ). Korkein vuorokausiohjearvoon (70 µg/m 3 ) verrannollinen pitoisuus Pitkänsillankadulla oli 57 µg/m 3. Suurin vuorokausiohjearvoon verrattava pitoisuus Rautatienkadulla oli 70 µg/m 3, mikä sivuaa vuorokausiohjearvoa. Ykspihlajan korkein vuorokausiohjearvoon verrattava typpidioksidipitoisuus oli 49 µg/m 3. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin odotetusti talvikuukausina, jolloin tieliiken-
Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 _ 3 teen pakokaasujen sekoittuminen ympäröivään ilmaan on etenkin inversiotilanteissa selvästi muita vuodenaikoja vähäisempää. Typpidioksidin vuosikeskipitoisuus Pitkänsillankadulla oli 14 µg/m 3, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna (14,8 µg/m 3 vuonna 2005). Rautatienkadulla typpidioksidin vuosikeskipitoisuus oli suuremmasta liikennemäärästä johtuen hieman muita mittausasemia korkeampi, eli 17 µg/m 3 (17 µg/m 3 vuonna 2005), mutta selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m 3 ) alapuolella. Ykspihlajassa typpidioksidin vuosikeskipitoisuus oli vain 8 µg/m 3, mikä selittyy vähäisimmillä tieliikennemäärillä mittausasemien sijainteja verrattaessa. Hiilimonoksidi eli häkä ei viimeisten vuosien aikana saatujen mittaustulosten perusteella aiheuta vakavia ilmanlaatuongelmia kaupungin keskustassa. Myös hiilimonoksidin pitoisuudet noudattelevat sääolosuhteita siten, että ne ovat korkeimmillaan talven kylmimpinä aikoina. Rautatienkadun mittausasemalla korkein tuntipitoisuus oli 3,2 mg/m 3 (ohjearvo on 20 mg/m 3 ) ja se mitattiin maaliskuussa. Edellisen vuoden vastaava arvo oli 3,3 mg/m 3. Vuoden 2006 korkein liukuva 8 tunnin keskiarvo 2,1 mg/m 3 (raja-arvo on 8 mg/m 3 ) mitattiin joulukuussa, kun se edellisvuonna oli 2,5 mg/m 3. Vuosikeskipitoisuus 0,2 mg/m 3 oli sama kuin aiempina vuosina. Valtioneuvoston häkäpitoisuuksille asettamat raja- ja ohjearvot alitettiin Kokkolassa selvästi. Ilmanlaatuindeksin mukaan ilmanlaatu Kokkolan keskustassa oli vuonna 2006 hyvää 6663 tuntina (77 % ajasta), tyydyttävää 1900 tuntina (22 % ajasta), välttävää 132 tuntina (1,5 % ajasta), huonoa 5 tuntina ja erittäin huonoa 4 tuntina. Ykspihlajassa hyvien tuntien osuus oli vielä suurempi, ilmanlaatu Ykspihlajassa oli hyvää 6915 tuntina (83 % ajasta), tyydyttävää 1296 tuntina (16 % ajasta), välttävää 88 tuntina (1 % ajasta), huonoa 5 tuntina ja erittäin huonoa 5 tuntina. Molemmilla mittausasemilla huonoina ja erittäin huonoina tunteina indeksin määritteli hengitettävien hiukkasten pitoisuus. Muina aikoina ilmalaatuindeksin määritteli hiukkaspitoisuuksien lisäksi typpidioksidipitoisuudet, etenkin kylminä vuodenaikoina. Ykspihlajassa ilmanlaatuindeksin määritteli ajoittain myös rikkidioksidi. Kun huomioidaan vuonna 2006 tapahtuneet raja-arvojen ylitykset ja vuosikeskipitoisuuksien sekä ilmanlaatuindeksin kehitys, voidaan todeta että vuoden 2006 ilmanlaatu Kokkolassa oli parempi kuin sitä edeltävinä vuosina, vaikka ilmapäästöt ovatkin olleet hienoisessa nousussa. Päästömäärien lievät nousut näkyvätkin pääasiassa lyhytaikaisina korkeampina pitoisuuksina Ykspihlajan mittaustuloksissa, mutta kuukausi- ja vuositasolla muutokset eivät ole olleet merkittäviä.
4 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 2. ILMANLAADUN TARKKAILU KOKKOLASSA VUOSINA 2002-2006 Kokkolan ilman laatua kuvaavat tiedot perustuvat ilmanlaadun tarkkailusta saatuihin mittaustuloksiin sekä erilaisten erillisselvitysten perusteella saatuihin tuloksiin. Vuosia 2002-2006 koskeva ilmanlaadun yhteistarkkailusopimus solmittiin vuoden 2002 alussa Kokkolan kaupungin, Kälviän, Kruunupyyn ja Luodon kuntien sekä alueen sellaisten merkittäviä ilmapäästöjä aiheuttavien laitosten kesken, joiden lupapäätöksessä on määrätty osallistumisesta ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Tarkkailuun osallistuvat laitokset olivat vuonna 2006: - Kemira Oyj, rikkihappo-, teollisuuskemikaali- ja rehufosfaattitehtaat (Kemira Oyj, Tetra Chemicals Europe Oy ja Kemira GrowHow Oyj) - KemFine Oy, hienokemikaalitehdas ja polttolaitos - OMG Kokkola Chemicals Oy, kemikaali- ja metallikarboksylaattitehdas - Boliden Kokkola Oy, sinkkitehdas - Fortum Power and Heat Oy, Kokkolan voimalaitos - Neste Oil Oyj, polttonestevarasto - Kokkolan Energia, Kosilan lämpölaitos - Kokkolan Voima Oy, Kemiran lämpölaitos ja Ykspihlajan voimalaitos - Nordkalk Oyj Abp, jauhatuslaitos - Lemminkäinen Oyj, Paloharjun koneasema (Kälviä) - Kokkolan Satama Kokkolan Satama tuli kesken sopimuskauden vuonna 2004 uutena osapuolena mukaan Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusopimuksen piiriin. Tarkkailujärjestelmän toiminnasta ja tulosten raportoinnista vastaa sopimuksen mukaan koko sopimuskauden ajan Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut. Järjestelmään liittyvät kustannukset on pyritty jakamaan eri osapuolten kesken aiheuttamisperiaatteen mukaan. Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman 2002-2006 erillisselvitykset Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman 2002-2006 mukaan tullaan varsinaisten mittausten lisäksi myös tekemään joitain erillisselvityksiä. Viiden vuoden välein tehtävä bioindikaattoriselvitys valmistui vuonna 2003. Aiemmat bioindikaattoritutkimukset tehtiin vuosina 1992 ja 1997. Viiden vuoden välein tehtävä selvitys ilmassa leijuvan pölyn metallipitoisuuksista vuosina 2003/2004 valmistui loppuvuodesta 2005. Aiemmat raportit metallipitoisuuksista on tehty vuosina 1993 ja 1998/9. VOC-selvitys valmistui myös loppuvuodesta 2005. Lisäksi Kokkolassa ollaan vuosina 2003 ja 2004 selvitetty Kokkolan ilman otsonipitoisuuksia muiden jatkuvatoimisten mittausten ohella.
Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 _ 5 Mittausasemat Kokkolassa mitattiin ilmanlaatua kolmella mittausasemalla vuonna 2006. Mittausasemien sijainnit ja mitatut komponentit on esitetty alla kuvassa 1. Ykspihlaja Pitkänsillankatu Rautatienkatu Kuva 1. Kokkolan ilmanlaadun mittausasemat vuonna 2006. Pitkänsillankatu Pitkänsillankadun mittausasema perustettiin vuoden 1997 lopussa, jolloin se siirrettiin Tehtaankatu 5:stä Pitkänsillankadulle, Chydeniuksen puiston läheisyydessä oleviin tiloihin. Pitkänsillankadun mittausasema on luokitukseltaan liikenneasema ja se seuraa Kokkolan keskusta-alueen yleistä ilmanlaatua. Mittausasemalla mitataan typen oksideja (NO X ) sekä hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ). Etäisyydet merkittävimpiin päästölähteisiin keskikaupungin liikennettä lukuun ottamatta ovat Kosilan voimalaitos (etäisyys noin 1 km) ja Ykspihlajan teollisuusalue (etäisyys noin 5 km). Rautatienkatu Rautatienkadun mittausasema perustettiin lokakuussa 2003 uuden ilmanlaadun tiedonkeruu- ja tietojenkäsittelyjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Rautatienkadun mittausasema on ns. liikenneasema, eli mittausaseman tarkoituksena on seurata vilkasliikenteisen Rautatienkadun liikenteestä peräisin olevia epäpuhtauksia. Mittausasemalla mitataan häkää (CO), typenoksideja (NOx) ja rikkidioksidia (SO 2 ). Muita päästölähteitä, jotka voivat vaikuttaa mittaustuloksiin ovat läheinen ratapiha ja Kokkolan Energian Kosilan voimalaitos (etäisyys n. 700 metriä).
6 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 Ykspihlaja Ykspihlajan mittausasema sijaitsee Ykspihlajan koululla. Mittausasema valvoo pääasiassa teollisuuden, energiantuotannon ja Kokkolan sataman ilmapäästöjä. Ykspihlajan mittausasemalla on mitataan jatkuvatoimisesti rikkidioksidin, hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) ja typen oksidien pitoisuuksia. PM 10 -analysaattori on varustettu lisälaitteella, joka mahdollista näytteenoton, esim. metalliselvityksiä varten. Rikkidioksidipitoisuuksia asemalla on mitattu vuodesta 1991 lähtien. Kesäkuusta 2003 mittausaseman yhteydessä on ollut myös meteorologinen asema (tuulen suunta ja nopeus). Typen oksidien mittaukset asemalla aloitettiin keväällä 2005. Mittausaseman mittaustuloksiin vaikuttavat pääasiassa noin 1-2 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa sijaitsevat Ykspihlajan teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Kokkolan Sataman kanta- ja syväsatamat. Ilmanlaadun seuranta ilmanlaatuindeksin avulla Kokkolassa otettiin vuonna 1998 käyttöön ilmanlaadun indeksilaskentaohjelma, jonka avulla pystytään yhdistämään Pitkänsillankadulla olevan mittausaseman eri epäpuhtauskomponenttien mittausarvot yhdeksi indeksiarvoksi. Ohjelma laskee kaikkien mitattavien komponenttien mittaustulokset ja valitsee niistä suhteellisesti suurimman osoittamaan koko aseman indeksiarvoa. Indeksimittauksessa ovat mukana jatkuvatoimiset typenoksidien ja hengitettävien hiukkasten mittarit. Indeksiohjelmaa muutettiin ja päivitettiin vuonna 2002 siten, että se kuvastaa paremmin hetkellisiä ilmanlaadun vaihteluita. Laatuluokkia tuli myös yksi lisää. Taulukossa 1 on kuvattu ilmanlaadun vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön eri indeksiluokissa. Indeksiarvo Ilmanlaatu Terveyshaitat Muut haitat 0-50 HYVÄ Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 51-75 TYYDYTTÄVÄ Hyvin epätodennäköisiä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä 76-100 VÄLTTÄVÄ Epätodennäköisiä Selviä kasvillisuusja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä 101-150 HUONO Mahdollisia herkillä yksilöillä 151- ERITTÄIN HUONO Mahdollisia herkillä väestöryhmillä Selviä kasvillisuusja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Selviä kasvillisuusja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Taulukko 1. Ilmanlaatuindeksi kertoo ilmanlaadun terveys- ja ympäristövaikutuksista.
Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 _ 7 Ilmanlaatuindeksi on alunperin Pääkaupunkiseudun yhteistyövaliokunnan (YTV) ympäristötoimiston kehittämä ja se on käytössä pääkaupunkiseudun lisäksi monissa muissakin Suomen kaupungeissa. Ilmanlaatuindeksiä uudistettiin vuonna 2002, jolloin indeksiarvojen määrittelyä muutettiin ja otettiin käyttöön uusi erittäin huono -luokka. Ilmanlaatuindeksiä käyttämällä voidaan ilmanlaadusta tiedottaa yksinkertaisesti ja helposti ymmärrettävällä tavalla lähes reaaliajassa. Indeksin käyttö perustuu pitoisuuksien vertaamiseen valtioneuvoston asettamiin ilmanlaadun ohjeja raja-arvoihin, ja indeksilukemasta voidaan suoraan päätellä kulloisenkin ilmanlaadun mahdolliset ympäristö- ja terveysvaikutukset. Ilmanlaatuindeksiä on käytetty ilmanlaadusta tiedottamiseen. Ilmanlaatuindeksiä uudistettiin jälleen keväällä 2007, mutta tässä raportissa tarkastellaan ilmanlaatua vielä aiempien laskentaperiaatteiden mukaisesti. Mittausten luotettavuus ja laadunvarmennus Mittausten luotettavuuden varmistamiseksi, analysaattorit kalibroidaan neljästi vuodessa JPP Kalibrointi Ky:n toimesta, joka hoitaa useimpien mittausverkojen kalibroinnit Suomessa. JPP Kalibrointi Ky hakee omille kalibroinneissa käyttämilleen kaasuille jäljen Ilmatieteen laitoksen vertailulaboratoriosta. Syksyllä 2004 valmistui alueellisesti laadittu laatujärjestelmä ja se otetaan asteittain käyttöön. Laatujärjestelmä kattaa mm. käytännön mittaustoimenpiteet, säännölliset huoltotoimenpiteet, mittaustulosten validoinnin ja raportoinnin sekä ilmanlaatutiedoista tiedottamisen. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen mittausverkkojen (Kokkola, Pietarsaari, Vaasa, Seinäjoki ja Suupohja) kesken aloitettiin keväällä 2005 myös mittausjärjestelmiensä ristiinauditoinnit. Kokkola on myös osallistunut Ilmatieteenlaitoksen järjestämiin kansallisiin vertailumittauskampanjoihin, joissa Ilmatieteenlaitos on käynyt tarkastamassa mittausasemia ja on samalla tehnyt vertailumittauksia joillekin kaasumaisille epäpuhtauksille (NOx ja CO). Ilmanlaatutiedottaminen siirtyy internetaikaan Ilmanlaatutiedottamisessa on otettu iso askel eteenpäin. Kesäkuusta 2007 lähtien Kokkolan ilmanlaatutiedot ovat löytyneet internetistä kansallisesta ilmanlaatuportaalista. Ilmanlaatuportaali on Ilmatieteenlaitoksen ja ympäristöministeriön ylläpitämä internetsivusto, josta saa ajankohtaisen ilmanlaatutiedon reaaliajassa. Sivusto löytyy osoitteesta http://www.ilmanlaatu.fi/. Ilmanlaatutiedot päivittyvät sivuille tunneittain.
8 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 3. YLEISTÄ ILMANSUOJELUSTA Ilman epäpuhtaudet Ilman epäpuhtaudet voidaan jakaa kahteen ryhmään, luonnosta peräisin oleviin ja ihmisen aiheuttamiin päästöihin. Luonnon päästölähteitä ovat mm. tuulen nostattama ja kuljettama pöly, salamoinnissa muodostuvat otsoni ja typen oksidit, metsäpalot (savu, kaasu ja lentotuhka), siitepöly (allergia), luonnon mätänemis- ja hajoamisprosessit (kaasut ja hajut) sekä luonnon radioaktiivisuus. Ihmisen toiminnan vaikutus maapallon ilmaston muutoksiin ja ilman laatuun on merkittävästi kasvanut ja nopeutunut teollistumisen lisääntyessä. Eniten ilmanlaatua huonontavat prosessiteollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen päästöt. Myös maaseutuelinkeinojen päästöt saattavat varsinkin paikallisesti olla merkittäviä. Ilmansaasteet aiheuttavat muutoksia elollisen luonnon toiminnassa (maaperä, vesistöt ja metsät), terveysriskejä ihmisille ja muille eliöille sekä materiaalien rasittumista (korroosio). Päästöt ilmaan voivat olla joko kaasumaisessa tai kiinteässä olomuodossa. Ilmakehään päässeet kaasumaiset ja hiukkasmaiset saasteet leviävät ympäri maapalloa ilmakehän virtausten vaikutuksesta. Ne kulkeutuvat paikasta toiseen sellaisenaan, laimenevat sekoittuessaan suurempaan ilmamassaan tai muuntuvat kemiallisesti toisiksi yhdisteiksi ja poistuvat vähitellen ilmakehästä. Hajakuormituksen merkitys kasvaa Yleisenä kehityssuuntana ympäristön saastumisessa on viimeisinä vuosikymmeninä ollut pistemäisten kuormittajien merkityksen väheneminen ja vastaavasti hajallaan olevien päästölähteiden merkityksen lisääntyminen. Samanlainen kehitys on havaittavissa myös Kokkolassa. Teollisuuden ja energiantuotannon pistelähteistä peräisin olevat päästöt ovat vähentyneet melko säännöllisesti samalla kun esimerkiksi tieliikenteen päästömäärät ovat pysyneet viime vuosina lähes ennallaan. Toisaalta suurempia teollisuus- ja energiantuotantolaitoksia on tullut tasavälein lisää Kokkolaan, mikä jatkossa saattaa lisätä Kokkolan kokonaisilmapäästöjä. Tieliikenne on ollut varsinkin Kokkolan keskikaupungin alueen selvästi suurin päästöjen aiheuttaja ja ennusteiden mukaan liikennemäärät tulevat edelleen lisääntymään tulevina vuosina. Liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (typpidioksidi, hiukkaset jne.) tulevat hiilidioksidipäästöjä lukuun ottamatta ennusteiden mukaan kuitenkin vähenemään uusien teknisten ratkaisujen myötä, vaikka liikenteen määrä lisääntyisikin.
Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 _ 9 4. KOKKOLAN ILMANSAASTEPÄÄSTÖT Päästölähteet Ilman eri epäpuhtaudet, niiden yhteisvaikutukset ja hapan laskeuma koettelevat Kokkolan ympäristön sietokykyä. Kokkolan omien päästöjen lisäksi päästöjä kulkeutuu Kokkolaan lähialueilta (mm. UPM-Kymmenen laitoksilta ja Ahlholmens Kraftilta Pietarsaaresta sekä Lemminkäinen Oyj:n Kälviän asfalttiasemalta), muualta Suomesta sekä Skandinavian, muun Euroopan ja Venäjän teollisuus- ja liikennealueilta. Paikallisesti alueen ilman laatuun vaikuttaa lähinnä Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevat teollisuuslaitokset, energiantuotantoyksiköt ja satama sekä paikallinen tieliikenne. Myös meteorologisilla olosuhteilla on merkittävä vaikutus paitsi kaukokulkeumaan niin myös ilmassa tiettynä aikana vallitseviin epäpuhtauspitoisuuksiin. Ykspihlajassa sijaitseva suurteollisuus aiheuttaa suurimman osan kaupungin ilmaan pääsevistä rikkidioksidi- ja metallipäästöistä sekä tällä hetkellä myös typenoksidipäästöistä. Suurin yksittäinen typenoksidien päästölähde Kokkolassa on tieliikenne, mutta Ykspihlajan teollisuus- ja satama-alueen laitosten yhteenlasketut typenoksidipäästöt ylittävät selvästi tieliikenteen päästöt. Häkäpäästöt ovat edelleen lähinnä peräisin tieliikenteestä. Ykspihlajan teollisuusalueella toimii runsaasti eri tyyppistä teollisuutta. Alueelta syntyvä kuormitus ilmaan muodostaakin suurimman osan koko Kokkolan alueen päästöistä. Ykspihlajassa sijaitsevat mm. Boliden Kokkola Oy:n (ent. Outokumpu Zinc Oy), OMG Kokkola Chemicals Oy:n sekä Kemira Oyj:n tehtaat, jotka toimivat lähinnä hydrometallurgian- ja kemianteollisuuden eri osa-alueilla. Ykspihlajassa sijaitsevat myös Fortum Power and Heat Oy:n ja Kokkolan Voima Oy:n energiantuotantoyksiköt, joissa energiaa tuotetaan pääasiassa turpeen ja puun avulla. Ykspihlajassa sijaitsee myös Kokkolan Sataman laajoja satamatoimintoja (sis. laivaliikenne), joista aiheutuu eritoten typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä. Kolmas edellisiä pienempi energiantuotantolaitos on Kokkolan Energian Kosilan kaukolämpölaitos. Kosilan kaukolämpöenergia tuotetaan pääasiassa raskaalla polttoöljyllä. Lisäksi Kokkolassa on kaksi pienempää öljykäyttöistä kaukolämpölaitosta. Toinen näistä on Kokkolan Voima Oy:n Kemiran tontilla sijaitseva 12 MW:n raskasöljykäyttöinen varalämpölaitos ja toinen Koivuhaassa sijaitseva Kokkolan Energian 20 MW:n kevytöljykäyttöinen varalämpökeskus. Tieliikenteen päästöt ovat viime vuosien aikana olleet lievässä laskussa, huolimatta liikennemäärien kasvusta. Päästöjen määrää ovat vähentäneet mm. katalysaattoreiden yleistyminen sekä puhtaampien polttoaineiden kehittäminen ja käyttöönotto. Hiilidioksidipäästöihin eivät erilaiset uudet tekniikat kuitenkaan juurikaan vaikuta, vaan liikenteestä peräisin olevat hiilidioksidipäästöt ovat nousseet liikennemäärien noustessa. Hiilidioksidi on keskeinen kasvihuoneilmiötä vahvistava kaasu, mutta paikallisesti sillä ei ole vaikutusta ilmanlaatuun.
10 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 VTT on kehittänyt liikenteen päästöjen laskuohjelman nimeltä LIISA 2006 (http://lipasto.vtt.fi/lipasto/liisa/index.htm). Tämän ohjelman mukaisesti sopimusosapuolina olevien kuntien tieliikenteen päästöt vuonna 2006 olivat seuraavat: Kunta CO HC NO X Hiukkaset CH 4 N 2 O SO 2 CO 2 Kokkola 1045 138 249 13 8,0 9,7 0,35 60 203 Kruunupyy 441 51 115 5,7 3,2 4,1 0,15 24 845 Kälviä 302 35 78 3,9 2,2 2,8 0,10 16 917 Luoto 217 28 45 2,4 1,4 1,8 0,06 10 566 Taulukko 2. Liikenteen päästömäärät sopimuskunnissa vuonna 2006 (t/a) Lähde: VTT (LIISA 2006). Rikkidioksidi (SO 2 ) Kokkolan alueen ilmoitusvelvollisten laitosten rikkidioksidipäästöt ilmaan ovat vuoden 1995 jälkeen aikana pysytelleet samalla tasolla. Sitä ennen päästökehitys on ollut erittäin myönteinen ja se selviää vieläkin selvemmin jos vertailukohtana käytetään 1970-luvun alkupuolta, jolloin yksinomaan Ykspihlajan teollisuusalueen rikkidioksidipäästöt olivat lähes 70 000 tn/a. Vuonna 2006 Kokkolan rikkidioksidipäästöt olivat enää murtoosan tästä, eli 1208 tonnia. Vuonna 2005 kokonaispäästöt olivat 915 tonnia, joten lisäystä edellisestä vuodesta on 293 tonnia. Päästöjen kasvu johtuu Kemira Oyj:n, Tetra Chemicals Europe Oy:n, Fortum Power and Heat Oy:n ja Kokkolan Voima Oy:n rikkidioksidipäästöjen lisääntymisestä. Kuvassa 2 on kuvattu rikkidioksidipäästöjen kehitys Kokkolassa vuosina 1987-2006. tn/a 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Boliden Kokkola Oy Kokkolan Voima Oy Fortum Power and Heat Oy Tetra Chemicals Europe Oy Kemira Oyj Muut 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 2. Rikkidioksidipäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina 1987-2006. Kuvassa 3 on esitetty vuoden 2006 rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa eri päästölähteiden kesken. Suurin osa (50 %) Kokkolan rikkidioksidipäästöistä oli peräisin Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevalta Kemira Oyj:ltä (rikkihappotehtaalta). Toiseksi eniten rikkidioksidia pääsi Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitokselta (24 %) sekä kolmanneksi eniten Kokkolan Voima Oy:n voimalaitokselta (10 %).
Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 _ 11 Kokkolan rikkidioksidipäästöjen jakauma 2006 Boliden Kokkola Oy 1 % Kokkolan Voima Oy 10 % Muut 7 % Fortum Power and Heat Oy 24 % Kemira Oyj 50 % Tetra Chemicals Europe Oy 8 % Kuva 3. Rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 2006. Typenoksidit (NO X ) Typenoksidien päästöt Kokkolassa ovat olleet peräisin pääasiassa tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Suuria päästölähteitä ovat myös Kokkolan Satama ja entisen Kemiran alueen laitokset. Tilastotietoja verrattaessa on kuitenkin huomioitava, että Kokkolan Sataman päästötiedot ovat vuodelta 2002. Kokkolan Sataman typenoksidipäästöt vuonna 2002 olivat 162,9 tonnia. Pääosa typenoksidipäästöistä on typpimonoksidia, joka kuitenkin sääolosuhteista ja ilman otsonipitoisuudesta riippuen muuntuu ilmassa nopeasti erilaisten kemiallisten reaktioiden seurauksena typpidioksidiksi. Typenoksidien kokonaispäästöt Kokkolassa vuonna 2006 olivat 909 tonnia. Vuonna 2005 typenoksidipäästö oli 652 tonnia. Tieliikenteen typenoksidipäästöt kasvoivat hieman edellisvuoteen verrattuna ja olivat 249 tonnia (VTT). Tieliikenne on typenoksidipäästöjen osalta suurimpia kuormittaja Kokkolassa ja siitä aiheutuvien päästöjen haitallisia vaikutuksia korostavat alhainen päästökorkeus sekä se, että päästöt purkautuvat ilmaan suurelta osin kaupungin keskustassa, missä suuri joukko ihmisiä on niille alttiina. Kuvassa 4 on esitetty typenoksidipäästöjen kehitys Kokkolassa vuosina 1987-2006.
12 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 tn/a 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Kokkolan Satama Liikenne Kokkolan Voima Oy Boliden Kokkola Oy Fortum Power and Heat Oy KemFine Oy Kemira GrowHow Oyj Tetra Chemicals Europe Oy Kemira Oyj Muut 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 Kuva 4. Typenoksidipäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina 1987-2006. Huomioitavaa on, että Kokkolan Sataman päästöt ennen vuotta 2002 eivät ole tiedossa. Vuonna 2006 liikenne oli suurin typen oksidien päästölähde Kokkolassa 27 %:n osuudella. Seuraavaksi eniten typenoksidipäästöjä aiheuttivat Fortum Power and Heat Oy (21 %), Kokkolan Satama (18 %) ja Kokkolan Voima Oy (16 %). Kokkolan Sataman typenoksidien päästömäärä perustuu vuoden 2003 tietoihin. Kokkolan typenoksidipäästöjen jakauma 2006 Kokkolan Satama 18 % KemFine Oy 5 % Muut 0 % Kemira Oyj 3 % Fortum Power and Heat Oy 21 % Kemira GrowHow Oyj 7 % Tetra Chemicals Europe Oy 3 % Liikenne 27 % Kokkolan Voima Oy 16 % Kuva 5. Typenoksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 2006.
Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 _ 13 Hiukkaset Hiukkasten kokonaispäästöt Kokkolassa olivat vuonna 2006 noin 60 tonnia, eli saman verran kuin vuotta aiemmin. Suurin osa, eli 20,5 tonnia vuonna 2006, hiukkaspäästöistä tuli Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaalta. Pitkällä aikavälillä hiukkaspäästöt ovat vähentyneet selvästi, vaikkakin 1990-luvun puolivälistä lähtien päästöt ovat pysyneet samalla tasolla, mikä käy ilmi kuvasta 6. tn/a 1400 1200 1000 800 600 400 Kokkolan Satama Liikenne Kokkolan Voima Oy Boliden Kokkola Oy Fortum Power and Heat Oy Kemira GrowHow Oyj Kemira Oyj Muut 200 0 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 6. Hiukkaspäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina 1987-2006. Hiukkasten osalta Kokkolan suurin kuormittaja vuonna 2006 oli Boliden Kokkola Oy joka vastasi 33 %:sta hiukkasten kokonaispäästöistä. Kemira GrowHow Oyj:n osuus hiukkasten kokonaispäästöistä oli 25 %. Liikenteen osuus kokonaispäästöistä oli 22 %, Kokkolan Sataman 7 %, Kokkolan Voima Oy:n 4 % ja Fortum Power and Heat Oy:n 3 % (kuva 7). Kokkolan hiukkaspäästöjen jakauma 2006 Kokkolan Voima Oy 4 % Kokkolan Satamalaitos 7 % Muut 6 % Boliden Kokkola Oy 33 % Fortum Pow er and Heat Oy 3 % Kemira Grow How Oyj 25 % Liikenne 22 % Kuva 7. Hiukkaspäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 2006.
14 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 Muut päästöt Teollisuudesta, energiantuotannosta ja liikenteestä aiheutuu edellä mainittujen päästökomponenttien lisäksi mm. häkä-, hiilidioksidi-, hiilivety-, rikkivety- ja metallipäästöjä. Alailmakehän otsonia muodostuu lähinnä tausta-alueilla monimutkaisten prosessien kautta. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) vapautuu ilmaan mm Ykspihlajan teollisuusalueelta Neste Oil Oyj:n polttonestevarastolta ja OMG Kokkola Chemicals Oy:ltä. OMG Kokkola Chemicals Oy:n laitoksilta pääsee ilmaan myös etikkahappoa, josta on ajoittain aiheutunut hajuhaittaa Ykspihlajan teollisuusalueen lähiympäristössä. Etikkahappopäästöt ovat kuitenkin vähentyneet viime vuosina. Kokkolan metallipäästöt ilmaan viiden viimeisen vuoden ajalta on esitetty taulukossa 3. Laitoskohtaiset päästömäärät ovat liitteessä 4. Metallipäästöt nousivat useimpien metallien osalta hieman vuoden 2005 ilmapäästöihin verrattuna. Metallipäästöt olivat kuitenkin edelleen selvästi pienempiä kuin 1990-luvun alkupuolella. Myönteisin kehitys on ollut arseenin osalta, arseenipäästöt ilmaan laskivat 170 kg:sta 26 kg:aan. Pääosin Boliden Kokkola Oy:ltä peräisin olevan sinkin osalta päästöt nousivat hieman (+5 %). OMG Kokkola Chemicals Oy:n kobolttipäästöt nousivat vuodessa 2,8 tonnista 3,9 tonniin ja nikkelipäästöt 58 kg:sta 189:kg:aan. Nikkelipäästöt ovat kuitenkin olleet paljon suurempia aiemmin. Elohopea, kadmium, lyijy, kromi, kupari ja vanadiinipäästöt pysyttelivät samalla tasolla verrattuna edellisiin vuosiin. Metalli 2002 2003 2004 2005 2006 Elohopea (Hg) 2,4 4,7 5,2 6,7 7,1 Kadmium (Cd) 58 64 101 104 108 Lyijy (Pb) 269 91 128 113 102 Arseeni (As) 711 448 335 170 26 Koboltti (Co) 3 475 2 900 3 690 2 789 3 937 Kromi (Cr) 12,1 12,7 11,6 9,1 12,7 Nikkeli (Ni) 1 191 557 1 422 58 189 Rauta (Fe) 362 466 837 402 328 Kupari (Cu) 124 216 255 225 215 Sinkki (Zn) 23 911 7 034 7 497 8 106 8 549 Vanadiini (V) 130 162 31 34 25 Taulukko 3. Teollisuuden ja energiantuotannon metallipäästöjen kehitys Kokkolassa viiden viime vuoden aikana (kg/vuosi).
Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 _ 15 5. KOKKOLAN ILMASTO-OLOSUHTEET Kokkolassa, kuten rannikkoalueilla yleensäkin, maan ja veden rajapinnat muodostavat ilmaston sekä päästöjen leviämisen kannalta epäsäännöllisen alueen. Alueella vallitsee usein ns. maa-merituuli-ilmiö, joka saattaa kääntää savuviuhkan leviämissuuntaa vuorokauden aikana 180. Alkutalvesta meri on lämmin ja maa kylmä, lämpötilaero saattaa olla jopa 30 C. Alkutalvesta kylmä mantereellinen ilmavirtaus lämpimän meren yllä aiheuttaa hyvin labiilin tilanteen, kun vastaavasti loppukeväästä tilanne on päinvastainen. Tällöin lämmin virtaus mantereelta kylmälle merelle saattaa aiheuttaa hyvinkin stabiilin tilanteen, jolloin syntyy sumua ja voimakkaita inversiotilanteita. Ilman ja meren lämpötilaerosta riippuen tällaiset labiilit ja stabiilit tilanteet saattavat säilyä muuttumattomina jopa useita päiviä. Kuva 8. Savuviuhkan käyttäytyminen maa-merituuli-ilmiön seurauksena. Mikäli kapea stabiilissa ilmamassassa kulkeva savuviuhka sekoittuu kokonaan maalle muodostuneeseen nk. termiseen sisäiseen rajakerrokseen tapahtuu fumigaatiota eli savustumista (kuva 8). Tällöin savuviuhka painuu lähes suoraan alaspäin ja sekoittuminen on heikkoa. Savustumisen yhteydessä voidaan päästökohteen läheisyydessä mitata erittäin korkeita epäpuhtauspitoisuuksia. Kokkolassa fumigaatioon verrattavia tilanteita esiintyy maa-merituuli-ilmiön johdosta yleensä keväisin ja syksyisin. Tällöin Ykspihlajassa mitattavat rikkidioksidipitoisuudet nousevat yleensä puolen päivän jälkeen ja palautuvat normaalille tasolle illalla klo 18.00-20.00 välisenä aikana. Kokkolassa vallitseva tuulensuunta vuonna 2005 oli kaakosta päin. Usein tuuli myös sektoreista luode-pohjoinen ja lounas-etelä. Vähiten tuuli suoraan lännestä ja itä-koillisesta. Tyyntä (tuulennopeus alle 0,5 m/s) oli 32 % ajasta. Tuulensuunnat Kokkolassa Ykspihlajassa vuonna 2006 on esitetty kuvassa 9.
16 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 Kuva 9. Kokkolan (Ykspihlaja) tuuliruusu vuonna 2006. Ilman keskilämpötilat kuukausittain on esitetty kuvassa 10. Lämpötilatiedot on kerätty Ykspihlajan ja Pitkänsillankadun mittausasemilta. Kuukauden keskilämpötilat Kokkolassa 2006 25 20 15 Lämpötila deg C 10 5 0-5 -10 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu -15 Ykspihlaja Pitkänsillankatu Kuva 10. Vuoden 2006 kuukausittaiset keskilämpötilat Kokkolassa Ykspihlajassa ja keskustassa Pitkänsillankadun mittausasemalla.
Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 _ 17 6. ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOT Yleistä Ilmanlaadun ohjearvoilla ilmaistaan ilmansuojelutyön päämääriä ja ilmanlaadun tavoitteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Ohjearvoja asettamalla pyritään turvaamaan terveellinen ilma myös herkille väestöryhmille. Tarkoituksena on, että ilmanlaadun ohjearvot otettaisiin jo ennakolta huomioon ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimintoja suunniteltaessa ja sijoitettaessa. Ohjearvoja sovelletaan mm. alueidenkäytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupiin liittyvässä lupaharkinnassa. Ilmanlaadun ohjearvot Ilmansuojelun tavoitteena on taata kaikille väestöryhmille terveellinen ja mahdollisimman viihtyisä ympäristö sekä ehkäistä ilman kautta ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Tavoitteen saavuttamiseksi on valtioneuvosto 1.9.1996 voimaan tulleilla päätöksellä asettanut ilmanlaadulle ohjearvot sekä erilliset raja-arvot ilman rikkidioksidi- typpidioksidi- ja lyijypitoisuudelle sekä hiukkasille. Ohjearvot on esitetty taulukossa 4. Komponentti Hiilimonoksidi(CO) 1 h 8 h Typpidioksidi (NO 2 ) 1 h 1 vrk Rikkidioksidi (SO 2 ) 1 h 1 vrk Hiukkaset (TSP) 1 vrk 1 vuosi Hiukkaset (PM 10 ) 1 vrk Haisevat rikkiyhd. (TRS) 1 vrk Ohjearvo Tilastollinen määrittely 20 mg/m 3 8 mg/m 3 150 µg/m 3 70 µg/m 3 250 µg/m 3 80 µg/m 3 120 µg/m 3 50 µg/m 3 70 µg/m 3 tuntiarvo tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo kuukauden tuntiarvojen 99. %-piste kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo vuoden vuorokausiarvojen 98. %-piste vuosikeskiarvo kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo 10 µg/m 3 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo (TRS ilmoitetaan rikkinä) Taulukko 4. Valtioneuvoston 1.9.1996 antamat ilmanlaadun ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi Lyhytaikaispitoisuuksien ohjearvot on annettu ensisijaisesti terveydellisin perustein, pitkäaikaispitoisuuksien ja laskeuman ohjearvojen tavoitteena on ensisijaisesti kasvillisuuteen ja muuhun luontoon kohdistuvien haittojen ehkäiseminen. Tuntiarvoon verrataan rikkidioksidin ja typpidioksidien summafrekvenssijakauman 99 %:n tuntiarvoa, joka osoittaa pitoisuuden, jonka 99 %:a mittaustuloksista alittaa kuluneen mittausjakson aikana.
18 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 Tuntikeskiarvoista voi yksi prosentti (7 h) 30 vuorokauden pituisen mittausjakson aikana ylittää annetun ohjearvon. Rikkidioksidin ja typpidioksidin osalta vuorokausiohjearvoon verrataan 30 vuorokauden pituisen mittausjakson toiseksi korkeinta vuorokausiarvoa. Vuorokausiarvolle sallitaan yksi ohjearvon ylitys 30 vuorokauden pituisen mittausjakson aikana, kuitenkin siten, että vuoden aikana sallitaan ylityksiä ainoastaan kaksi prosenttia. Vuorokausiohjearvoon verrataan myös vuoden mittausaineistosta muodostettua vuorokausiarvojen summafrekvenssijakauman prosenttilukua 98 vastaavaa pitoisuutta. Leijuvan pölyn osalta, kun näyte kerätään joka kolmas vuorokausi, verrataan vuorokausiarvoon koko vuoden aineistosta laskettua summafrekvenssijakauman 98 %:n arvoa, joka osoittaa pitoisuuden, jonka 98 %:a mittaustuloksista alittaa. Vuosiohjearvoon kaikkien komponenttien osalta verrataan vuoden pituisen mittausjakson tuntiarvoista, tuntikeskiarvoista tai vuorokausiarvoista laskettua aritmeettista keskiarvoa. Kuukausikeskiarvoille ei ole annettu erillistä ohjearvoa. Ilmanlaadun raja-arvot 15.8.2001 astui voimaan valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001). Ilmanlaatuasetus koskee ulkoilman epäpuhtauksien rajaarvoja ja sen tavoitteena on vähentää ulkoilman epäpuhtauksien aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. Asetuksella kumottiin valtioneuvoston päätös 481/1996 ilmanlaadun raja-arvoista ja kynnysarvoista, eräitä rajaarvoja lukuun ottamatta, sekä 3 valtioneuvoston päätöksestä 480/1996, joka koski ilmanlaadun ohjearvoja ja rikkilaskeuman tavoitearvoja. Taulukossa 5 on esitetty ohjearvot sekä vanhat ja uudet raja-arvot. Taulukko 5. Ilmanlaadun ohjearvot ja raja-arvot (tsv = kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo). Ohjearvo Raja-arvo Rikkidioksidi (SO 2 ) tunti 250 µg/m 3 350 µg/m 3 (99 %) (25. suurin) vuorokausi 80 µg/m 3 125 µg/m 3 (tsv) (4. suurin) vuosi 20 µg/m 3 (keskiarvo) Typpidioksidi (NO 2 ) tunti 150 µg/m 3 200 µg/m 3 (99 %) (19. suurin) vuorokausi 70 µg/m 3 (tsv) vuosi 40 µg/m 3 (keskiarvo)
Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 _ 19 Ohjearvo Raja-arvo Typen oksidit(no+no 2 )vuosi 30 µg/m 3 30 µg/m 3 (keskiarvo) (keskiarvo) Hiilimonoksidi (CO) tunti 20 mg/m 3 (maksimi) 8 tuntia 8 mg/m 3 10 mg/m 3 (maksimi) (maksimi) Bentseeni (C 6 H 6 ) vuosi 5 µg/m 3 Hiukkaset vuorokausi 120 µg/m 3 (kokonaisleijuma) (98 %) vuosi 50 µg/m 3 (keskiarvo) (keskiarvo) Hengitettävät vuorokausi 70 µg/m 3 50 µg/m 3 hiukkaset (PM10) (tsv) v.2000 (36.suurin)/ v.2010 (8.suurin) vuosi 40/20µg/m 3 (keskiarvo v. 2005/2010) Lyijy (Pb) vuosi 0,5 µg/m 3 (keskiarvo) Raja-arvot kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi Rikkidioksidi (SO 2 ) vuosi ja 20 µg/m 3 talvikausi (keskiarvo) (1.10.-31.3.) Typenoksidit(NO+NO 2 ) vuosi ja 30 µg/m 3 talvikausi (keskiarvo) (1.10.-31.3.) Raja-arvon ylittyessä on kunta ja joissakin tapauksissa alueellinen ympäristökeskus velvollinen ryhtymään ilmanlaatuasetuksen mukaisiin tarpeellisiin toimiin ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ilmanlaadun parantamiseksi.
20 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 Alailmakehän otsonin ja metallien tavoitearvot Valtioneuvosto on 4.9.2003 antanut asetuksen alailmakehän otsonista (783/2003). Asetuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ympäristön pilaantumista, erityisesti terveyshaittoja ja kasvillisuusvaikutuksia. Tavoitearvot korvasivat ilmanlaatuasetuksessa (711/2001) otsonille asetetut kynnysarvot. Tavoitearvot on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Valtioneuvoston asetuksessa 783/2003 alailmakehän otsonille asetetut tavoitearvot. Otsonin (O 3 ) tavoitearvot Sallitut ylitykset Terveyden suojelu 8 tuntia 120 µg/m 3 25 kpl /vuosi Kasvillisuuden suoj. AOT40 18 000 µg/m 3 h Väestölle tiedott. tunti 180 µg/m 3 Väestön varoittaminen tunti 240 µg/m 3 Valtioneuvosto on 8.2.2007 antanut asetuksen (164/2007) jossa on asetettu tavoitearvot polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (bentso(a)pyreeni), kadmiumille, arseenille ja nikkelille. Taulukko 7. Valtioneuvoston asetuksessa 164/2007 asetetut tavoitearvot arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille. Tavoitearvot on annettu vuosikeskiarvolle määritettynä hengitettävien hiukkasten (PM10) kokonaismäärästä. Metallien ja PAH:n tavoitearvot Tavoitearvo Arseeni (As) vuosi 6 ng/m 3 Kadmium (Cd) vuosi 5 ng/m 3 Nikkeli (Ni) vuosi 20 ng/m 3 Bentso(a)pyreeni (BaP) vuosi 1 ng/m 3
Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 _ 21 7. ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Rikkidioksidi (SO 2 ) Rikkidioksidia mitattiin vuonna 2006 Ykspihlajassa ja Rautatienkadun mittausasemilla. Kuvat 11 ja 12 kuvaavat ohjearvoihin verrannollisia pitoisuuksia vuonna 2006. Tuntiarvojen 99 %-piste 250 200 Ykspihlaja Rautatienkatu ug/m3 150 100 50 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 11. Rikkidioksidin kuukauden tuntiarvojen 99 %-pisteet Ykspihlajassa ja Rautatienkadulla vuonna 2006 (ohjearvo 250 µg/m 3 ). Kuukauden toiseksi suurimmat vrk-arvot 80 60 Ykspihlaja Rautatienkatu 40 20 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ug/m3 Kuva 12. Rikkidioksidin kuukauden toiseksi suurimmat vuorokausiarvot Ykspihlajassa ja Rautatienkadulla vuonna 2006 (ohjearvo 80 µg/m 3 ). Ykspihlajassa korkein tuntiohjearvoon verrattava pitoisuus, 60,4 µg/m 3, mitattiin kesäkuussa. Rautatienkadun mittausasemalla korkein tuntioh-
22 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 jearvoon verrattava pitoisuus oli 17,1 µg/m 3 ja se mitattiin toukokuussa. Molemmilla mittausasemilla valtioneuvoston asettama ohjearvo (250 µg/m 3 ) alittui selvästi. Korkein vuorokausiohjearvoon verrattava pitoisuus Ykspihlajassa oli 27 µg/m 3 ja se mitattiin kesäkuussa. Rautatienkadun mittausasemalla vastaava pitoisuus oli 13,4 µg/m 3 ja se mitattiin toukokuussa. Vuorokausiohjearvo rikkidioksidille on 80 µg/m 3 (kuukauden toiseksi korkein vrk-arvo), joten se alitettiin molemmilla mittausasemilla selvästi. Kuukausikeskiarvot 12 10 Ykspihlaja Rautatienkatu 8 ug/m3 6 4 2 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 13. Rikkidioksidin kuukausikeskiarvot Ykspihlajassa ja Rautatienkadulla vuonna 2006. Kuvassa 13 on esitetty rikkidioksidin kuukausikeskiarvot Ykspihlajassa ja Rautatienkadun mittausasemilla vuonna 2006. Rikkidioksidipitoisuudet olivat Ykspihlajassa korkeimmillaan toukokuussa, jolloin kuukausikeskipitoisuus oli 10,5 µg/m 3. Ykspihlajan rikkidioksidipitoisuudet olivat alimmillaan talviaikana. Kokkolan keskustassa Rautatienkadun mittausasemalla korkein kuukausikeskipitoisuus mitattiin toukokuussa (7 µg/m 3 ). Rikkidioksidipitoisuudet Ykspihlajassa ovat keväällä ja kesällä korkeampia kuin muina vuodenaikoina, vaikka päästöt energiantuotannosta ovat tällöin selvästi talviaikaa pienempiä. Toisaalta teollisuuden rikkidioksidipäästöissä ei esiinny juurikaan vuodenaikavaihtelua. Ilmiö on Kokkolassa yleinen ja se johtuu rannikon ilmasto-olosuhteista, eli maa-merituuliilmiöstä. Kuvassa 14 on esitetty rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvojen kehitys Kokkolassa. Rikkidioksidin vuosikeskipitoisuuden raja-arvo kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi on 20 µg/m 3. Rikkidioksidipitoisuudet olivat korkeimmillaan 90-luvun puolivälissä. Rikkidioksidipitoisuus Ykspihlajassa nousi hieman ollen 7,2 µg/m 3 vuonna 2006 (2005: 5,8 µg/m 3 ). Rautatienkadun mittausasemalla rikkidioksidin vuosikeskipitoisuus nousi samassa suhteessa Ykspihlajan pitoisuuksien kanssa, ollen 4,8 µg/m 3 vuonna 2006 (2005: 3,4 µg/m 3 ). Merkittävimpien päästölähtei-
Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 _ 23 den läheisyydestä johtuen, Ykspihlajassa onkin vuosien varrella mitattu suuremmat rikkidioksidipitoisuudet kuin muilla mittausasemilla. SO2-pitoisuudet Kokkolassa ug/m3 20 16 12 8 Vuosiraja-arvo 20 µg/m3 4 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Ykspihlaja Tehtaankatu Halkokari Pitkänsillankatu Rautatienkatu Kuva 14. Rikkidioksidin vuosikeskipitoisuuden kehitys Kokkolassa vuodesta 1991.
24 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 Typenoksidit (NO X ) Typenoksideja mitattiin vuonna 2006 Pitkänsillankadun, Rautatienkadun ja Ykspihlajan mittausasemilla. Vuonna 2006 Kokkolassa ei mitattu rajaarvon ylityksiä typpidioksidin osalta. Mittaustulokset ovat muutoin tasoltaan hyvin samankaltaisia kuin muinakin vuosina. Typenoksidien merkittävimpiä päästölähteitä Kokkolan keskustan alueella ovat tieliikenne. Liikenteen vaikutus vallitseviin pitoisuuksiin on havaittavissa selvästi eri vuorokaudenaikoina, sillä mittaustulokset ovat selvästi verrannollisia liikenteen ruuhkahuippuihin, jotka ajoittuvat yleensä viikonlopuille sekä arkisin kello 07.00-17.00 väliselle ajanjaksolle. Ykspihlajassa typenoksidipitoisuuksiin vaikuttavat Ykspihlajan alueen energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset, Kokkolan Satama ja mittausaseman ohi kulkeva liikenne. Korkeimmat tuntiraja-arvoon (tuntiraja-arvo 200 µg/m 3 ) verrattavat NO 2 - pitoisuudet mitattiin Pitkänsillankadulla helmikuussa (160 µg/m 3 ), Rautatienkadulla helmikuussa (126 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa syyskuussa (121 µg/m 3 ). Korkeimmat tuntiohjearvoon (tuntiarvojen 99 %-piste; tuntiohjearvo 250 µg/m 3 ) verrattavat NO 2 -pitoisuudet mitattiin Pitkänsillankadulla helmikuussa (93 µg/m 3 ), Rautatienkadulla maaliskuussa (105 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa maaliskuussa (67 µg/m 3 ). Korkeimmat vuorokausiohjearvoon verrattavat NO 2 -pitoisuudet mitattiin kaikilla mittausasemilla maaliskuussa, jolloin rikkidioksidin toiseksi korkein vrk-pitoisuus Pitkänsillankadulla oli 57 µg/m 3, Rautatienkadulla 70 µg/m 3, mikä sivuaa vuorokausiohjearvoa, sekä Ykspihlajassa 49 µg/m 3. Typpidioksidin korkeimmat tuntiarvot ja toiseksi suurimmat vrk-arvot vuonna 2006 on esitetty kuvissa 15 ja 16. Kuukauden korkein tuntiarvo 300 250 200 Pitkänsillankatu Rautatienkatu Ykspihlaja ug/m3 150 100 50 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 15. Typpidioksidin korkeimmat tuntiraja-arvoon verrattavat pitoisuudet Kokkolassa Pitkänsillankadulla, Rautatienkadulla ja Ykspihlajassa vuonna 2006 (tuntiraja-arvo 200 µg/m 3 ).
Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 _ 25 Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo 70 60 50 Pitkänsillankatu Rautatienkatu Ykspihlaja 40 30 20 10 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ug/m3 Kuva 16. Typpidioksidin toiseksi suurimmat vrk-arvot kuukausittain Kokkolassa vuonna 2006 (ohjearvo 70 µg/m 3 ). Typpidioksidipitoisuuksien vuosittainen kehitys Kokkolassa on esitetty kuvassa 17. Typpidioksidin vuosikeskipitoisuus Pitkänsillankadun mittausasemalla vuonna 2006 oli 14 µg/m 3, kun se vuonna 2005 oli 14,8 µg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskipitoisuuden raja-arvo on 40 µg/m 3. Rautatienkadun vuosikeskiarvo oli 17 µg/m 3 (2005: 17 µg/m 3 ), mikä on jonkin verran korkeampi kuin Pitkänsillankadulla mitatut tulokset. Ero selittyy Rautatienkadun selvästi suuremmilla liikennemäärillä. Ykspihlajassa typpidioksidin vuosipitoisuudeksi saatiin 8 µg/m 3 (2005: 8,7 µg/m 3 ). Pitoisuudet Kokkolassa ovat vuosien mittaan pysyneet samalla tasolla. NO2-pitoisuudet Kokkolassa ug/m3 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Vuosiraja-arvo 40 µg/m3 Tehtaankatu Pitkänsillankatu Rautatienkatu Ykspihlaja 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 17. Typpidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kokkolassa vuodesta 1992. Vuosipitoisuudelle annettu raja-arvo on 40 µg/m 3.
26 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Suuri osa kokonaisleijumasta on yli 10 mikrometrin (µm) eli millimetrin sadasosan suuruisia hiukkasia. Liikenteen, teollisuuden ja energiantuotannon päästämät hiukkaset ovat kuitenkin pääosin pieniä, alle 10 µm hiukkasia. Näitä pieniä hiukkasia kutsutaan myös hengitettäviksi hiukkasiksi, koska ne pääsevät hengitettäessä tunkeutumaan syvälle hengityselimiin. Pienet hiukkaset ovatkin terveyden kannalta suuria hiukkasia haitallisempia, sillä niiden mukana hengityselimin pääsee tunkeutumaan mm. raskasmetalleja ja muita epäpuhtauksia. Kokkolassa hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) mitattiin vuonna 2006 jatkuvatoimisesti kahdella mittausasemalla, Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa. Hengitettävien hiukkasten suurimmat pitoisuudet Pitkänsillankadun mittausasemalla mitattiin 15.4., jolloin vuorokausiarvo oli 61 µg/m 3 (kuva 18). Pitoisuus ylitti valtioneuvoston asetuksen mukaisen raja-arvon, joka on 50 µg/m 3. Hengitettävien hiukkasten osalta vuorokausiraja-arvo ylittyi vuonna 2006 Kokkolan keskustassa vain 5 kertaa, sallitun määrän ollessa 35. Hengitettävien hiukkasten raja-arvojen ylitysten osalta vuosi 2006 oli hyvä. Vuonna 2005 raja-arvo ylittyi 5 kertaa, vuonna 2004 11 kertaa ja vuonna 2003 jopa 14 kertaa Kokkolan keskustassa. Syy raja-arvon ylityksien vähyyteen johtuu katujen puhdistustöiden onnistumisesta keväällä 2005. Ykspihlajan mittausasemalla hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo ylittyi kolme kertaa, 2.5. sekä 7.-8.5., pitoisuuksien ollessa 51 µg/m 3, 64 µg/m 3 ja 72 µg/m 3. Ykspihlajan raja-arvon ylitykset ajoittuvat kevätpölykaudelle, mutta ne johtuivat satama- ja teollisuusalueelta tulleista hajapäästöistä. Vuorokausiraja-arvo Ykspihlajassa ylittyi kaksi kertaa vuonna 2005, kerran vuonna 2004 ja kerran vuonna 2003. Kuukauden suurin vrk-arvo 120 110 100 90 80 Ykspihlaja Pitkänsillankatu ug/m3 70 60 50 40 30 20 10 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 18. Hengitettävien hiukkasten korkeimmat vuorokausiarvot Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa vuonna 2006. Vuorokausiraja-arvo on 50 µg/m 3, raja-arvon ylityksiä sallitaan 35 kpl/vuosi.
Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 _ 27 Hengitettäville hiukkasille annettu vuorokausiohjearvo (kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo) ylittyi Ykspihlajan mittausasemalla toukokuussa 2006. Vuorokausiohjearvo on 70 µg/m 3 (kuva 19). Kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo 100 90 80 70 Ykspihlaja Pitkänsillankatu 60 50 40 30 20 10 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu ug/m3 Kuva 19. Hengitettävien hiukkasten kuukauden toiseksi suurimmat vrkarvot keskustan ja Ykspihlajan mittausasemilla vuonna 2006. Ohjearvo on 70 µg/m 3. Hengitettäviä hiukkasia on Kokkolassa mitattu vuodesta 1992 alkaen. Kuvassa 20 on esitetty hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kehitys vuosina 1992-2006. Vuosikeskipitoisuudet Kokkolan keskustassa ovat parina viime vuonna olleet nousussa. Syyksi nousuun arvioidaan liikennemäärien kasvua. Ykspihlajassa PM 10 -pitoisuudet ovat pysytelleet samalla tasolla 2000-luvulla.
28 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 ug/m3 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet Kokkolassa Vuosiraja-arvo 40 µg/m3 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Ykspihlaja Pitkänsillankatu Sairaala Kuva 20. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuosikeskipitoisuuksien kehitys Kokkolassa. Pitkänsillankadun kaikki mittaustulokset ja Ykspihlajan mittaustulokset vuodesta 2003 on mitattu jatkuvatoimisilla PM 10 - analysaattoreilla, kun taas muut vanhemmat tulokset Ykspihlajasta on saatu suurtehokeräinmenetelmällä.
Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 _ 29 Häkä (CO) Kaupunkien keskustoissa oleva hiilimonoksidi eli häkä on pääosin peräisin henkilöautojen pakokaasuista. Ilman häkäpitoisuuksia alettiin Kokkolassa mitata vuoden 1998 alusta lähtien Pitkänsillankadun mittausasemalla. Lokakuussa 2003 häkäanalysaattori siirrettiin Rautatienkadun mittausasemalle. Alla olevassa kuvassa 21 on esitetty häkäpitoisuuksien mittaustulokset Rautatienkadulta vuodelta 2006 verrattuna annettuihin ohjearvoihin. Ilman häkäpitoisuudet olivat korkeimmillaan talvikuukausina. Korkein tuntiarvo (3,2 mg/m 3 ) mitattiin maaliskuussa. Kuukauden korkein tuntiarvo 20 18 16 14 Rautatienkatu mg/m3 12 10 8 6 4 2 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 21. Hiilimonoksidin korkeimmat tuntiarvot Rautatienkadun mittausasemalla vuonna 2006 (ohje-arvo 20 mg/m 3 ). Kuvassa 22 vuoden 2006 häkäpitoisuuksia on verrattu annettuihin rajaarvoihin. Korkein liukuva 8 tunnin arvo (2,1 mg/m 3 ), mitattiin helmikuussa. Häkäpitoisuudelle asetetut ohje- ja raja-arvot alitettiin reilusti.
30 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 Korkein liukuva 8 tunnin keskiarvo 8 7 Rautatienkatu 6 5 mg/m3 4 3 2 1 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Kuva 22. Hiilimonoksidin kuukauden korkein liukuva 8 tunnin arvo Rautatienkadun mittausasemalla vuonna 2006 (raja-arvo 8 mg/m 3 ). Kuvassa 23 on esitetty häkäpitoisuuksien kehitys Kokkolassa. Vuoden 2006 pitoisuuskeskiarvo Rautatienkadun mittausasemalla oli 0,2 mg/m 3, mikä on suuremmasta liikennemäärästä huolimatta puolet pienempi kuin 1990-luvun lopulla Pitkänsillankadun mittausasemalla mitatut tulokset. Myönteinen kehitys johtuu mitä todennäköisimmin katalysaattoreilla varustettujen autojen määrän noususta. Viimeisten viiden vuoden aikana häkäpitoisuudet näyttävät tasaantuneen samalle tasolle. Häkäpitoisuudet (CO) Kokkolassa 0,5 0,4 Pitkänsillankatu Rautatienkatu mg/m^3 0,3 0,2 0,1 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kuva 23. Hiilimonoksidipitoisuuden kehitys Kokkolan keskustassa vuodesta 1998.
Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 _ 31 Ilmanlaatuindeksi Kokkolassa on ilmanlaatuindeksin mittausohjelma ollut käytössä vuodesta 1998 lähtien, ohjelmaa uudistettiin vuonna 2002. Indeksiä lasketaan Kokkolan keskustassa sijaitsevan Pitkänsillankadun mittausasemalla sekä vuodesta 2006 lähtien Ykspihlajan mittausasemalla mitatuista pitoisuustiedoista. HYVÄ TYYDYTTÄVÄ VÄLTTÄVÄ HUONO ERITTÄIN HUONO Keskusta 2002 6853 1246 66 10 7 Keskusta 2003 6040 2387 254 31 14 Keskusta 2004 6497 1949 191 17 6 Keskusta 2005 5826 2715 177 14 7 Keskusta 2006 6663 1900 132 5 4 Ykspihlaja 2006 6915 1296 88 5 5 Taulukko 8. Ilmanlaatuindeksin tuntiarvojen jakautuminen (kpl) Kokkolan keskustassa vuosina 2002-2006 ja Ykspihlajassa vuonna 2006. Taulukossa 8 on esitetty ilmanlaatuindeksin tuntitulosten jakautuminen laatuluokittain Kokkolan keskustassa vuosina 2002-2006. Kuvassa 24 on esitetty Kokkolan keskustan ilmanlaatu vuonna 2006 ajallisina osuuksina laatuluokittain. Jakauma osoittaa sen, että ilmanlaatu Kokkolassa oli hyvä 6663 tuntina (77 % ajasta), tyydyttävää 1900 tuntina, välttävää 132 tuntina, huonoa 5 tuntina ja erittäin huonoa 4 tuntina. Ilmanlaatu Kokkolan keskustassa 2006 Erittäin huono 0 % Huono 0,1 % Välttävä 1,5 % Tyydyttävä 21,8 % Hyvä 76,6 % Kuva 24. Ilmanlaadun tuntijakauma Kokkolan keskustassa vuonna 2006. Kokkolan keskustan ilmanlaatu on vuonna 2006 ollut indeksiluvuissa verrattuna parempi kuin vuonna 2005. Välttävien, huonojen ja erittäin huonojen tuntien osuus oli selvästi pienempi kuin aiempina vuosina. Hengitettävien hiukkasten ja typpidioksidin pitoisuudet määrittivät lähes yksin-
32 Ilmanlaadun tarkkailun vuosiraportti 2006 omaan keskustan ilmanlaadun, vaikka indeksilaskennassa ovat mukana myös häkämittaukset. Huonoina ja erittäin huonoina tunteina keskustan indeksin määrittivät hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet. Ilmanlaadullisesti huonot ja erittäin huonot tunnit ajoittuvat keskusta-alueella pääasiassa kevätpölykaudelle. Kuvassa 25 on esitetty Ykspihlajan vuoden 2006 ilmanlaatuindeksin jakautuminen ajallisina osuuksina. Ykspihlajan indeksilaskennassa ovat mukana typpidioksidi-, PM10- ja rikkidioksidimittaukset. Pääasiassa Ykspihlajan ilmanlaatuindeksin määrittivät hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet, mutta usein indeksin määrittivät myös typpidioksidi- ja rikkidioksidipitoisuudet. Ilmalaatu Ykspihlajassa oli useammin hyvää kuin keskustassa. Ajoittain teollisuus- ja satama-alueen päästöt vaikuttuivat kuitenkin selvästi Ykspihlajan ilmanlaatuun. Useimmiten teollisuuden päästöt heikensivät Ykspihlajan ilmanlaatua keväällä ja alkukesästä, koska maamerituuli-ilmiö vaikuttaa silloin eniten painaen savukaasut alas ja mantereelle päin. Ilmanlaatu Ykspihlajassa 2006 Erittäin huono 0 % Huono 0 % Välttävä 1 % Tyydyttävä 16 % Hyvä 83 % Kuva 25. Ilmanlaadun tuntijakauma Ykspihlajassa vuonna 2006.
LIITELUETTELO: Liite 1. Pitkänsillankadun mittausasema Liite 2. Ykspihlajan mittausasema Liite 3. Rautatienkadun mittausasema Liite 4. SO 2, NOx ja hiukkaspäästöt laitoksittain 1987-2006 Liite 5. Metallipäästöt Kokkolassa laitoksittain 1991-2006 Liite 6. PM 10 vuorokausiraja-arvon ylitykset vuonna 2006
MITTAUSASEMAT JA NIIDEN SIJAINTI LIITE 1 Pitkänsillankadun mittausasema Pitkänsillankadun mittausasema on merkitty karttaan merkinnällä ( Aseman nimi: Pitkänsillankatu (ent. Keskikaupunki) Osoite: Pitkänsillankatu 22 Karttakoordinaatit: X = 2457443 Y = 7082188 Mitattavat parametrit: Lähimmät päästölähteet: Typenoksidit (NOx) Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Ulkolämpötila Ilmanpaine Rautatieasema n. 300 metrin etäisyydellä suunnassa 190 o Kosilan voimalaitos n. 1 km:n etäisyydellä suunnassa 245 o Ykspihlajan teollisuusalue n. 5 km:n etäisyydellä suunnassa 290-305 o Aseman kuvaus: Keskikaupungin mittausasema on tyypillinen kaupunkitausta-asema/liikenneasema, joka sijaitsee kaupunkimaisen asutuksen yhteydessä, mutta riittävän etäällä vilkasliikenteisistä kaduista ja teistä sekä teollisuuslaitoksista siten, että yksittäinen päästölähde ei välittömästi pääse vaikuttamaan epäpuhtauksien pitoisuuksiin asemalla. Mittausaseman mittaustulokset kuvaavat Kokkolan ydinkeskustan ilmanlaatua. Asemalla mitataan kaupunkialueella vallitsevia keskimääräisiä ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia ja aseman mittaustuloksia käytetään pääasiassa asukkaiden altistumisen arviointiin.
Ykspihlajan mittausasema LIITE 2 Aseman nimi: Ykspihlaja Osoite: Metsäkatu 15 Karttakoordinaatit: X = 2 430 490 Y = 7 082 639 Mitattavat parametrit: Rikkidioksidi (SO 2 ) Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) Typenoksidit (NOx), 2005 -> Tuulen suunta Tuulen nopeus Ulkolämpötila Ilmanpaine Lähimmät päästölähteet: Ykspihlajan teollisuusalue n. 1 km:n etäisyydellä suunnassa 0-15 o Kokkolan satama n.700 metrin etäisyydellä suunnassa 280 o Aseman kuvaus: Ykspihlajan asema on tyypillinen teollisuusasema, joka sijaitsee suurteollisuuden läheisyydessä. Sen tarkoituksena on mitata Ykspihlajan teollisuusalueella olevien teollisuuden ja energiantuotannon välittömiä ja paikallisia vaikutuksia ilmanlaatuun. Koska asema sijaitsee peruskoulun ala-asteen piha-alueella ja Ykspihlajan asutusalueen tuntumassa, voidaan sieltä saadun mittaustiedon perusteella myös arvioida paikallisten ihmisten altistumista alueen teollisuuden ilmapäästöille. Ykspihlajan mittausasema on merkitty yllä esitettyyn karttaan merkinnällä (