JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON... 9 2.1 Kannustinpaketin vaikutukset työnteon kannustimiin... 10 2.2 Tulonjakovaikutukset... 21 3 YHTEENVETO... 23 KIRJALLISUUS... 24
Meidän suuret ongelmat eivät ole ollenkaan siinä, miten tulonsiirrot kohdistuvat. Meidän ongelma on se, että ihmiset joutuu loukkuihin. Valtiosihteeri Hetemäki puhui viime viikon lopulla asiasta, joka minullekin oli täysin uusi, että esimerkiksi asumistuen kautta voit joutua ihan mahdottomaan kierteeseen. Jos otat työtä vastaan, niin menetät asuntosi. Näitä esimerkkejä löytyy valtava määrä. Björn Wahlroos 22.3.2015, YLE "Kun vuokra korvataan sataprosenttisesti tuilla, ja ne tuet menettää ja joutuu itse maksamaan vuokran töihin mennessä, muodostaa se pahan kannustinloukun. Mitä korkeampi vuokra on, sitä suurempi on loukkuongelma." Valtiosihteeri Martti Hetemäki 20.3.2015, HS 1 Luulen, että sitä [työtulojen verotusta] pitää muuttaa ennen kaikkea alapäästä. Ennen kaikkea meidän pitää kasvattaa meidän työtulovähennystämme, joka on se kiinteä osa, jonka jokainen verovelvollinen, joka saa työtuloa (sic) saa ottaa pois sieltä pohjapäästä, koska silloin me poistetaan näitä kannustinloukkuja. Björn Wahlroos 22.3.2015, YLE Yllä olevat sitaatit kuvaavat omalta osaltaan ennen vaaleja käytyä julkista keskustelua Suomessa piilevistä kannustinloukuista. Yksityishenkilöiden ja virkamiesten lisäksi poliittiset puolueet puoluekentän eri laidoilta sekä lukuisat järjestöt ovat nostaneet esiin tarpeen puuttua tilanteisiin, joissa työn tekeminen ei syystä tai toisesta ole taloudellisesti kannattavaa. Myös SAK:n vaalitavoitteissa on toivottu tuloloukkujen poistamista. Ei ole oikein, että on olemassa kannustinloukkuja, jotka syrjäyttävät ihmisiä työelämästä. Kannustinloukuilla tarkoitetaan yleisesti tilanteita, joissa joko lisätyön tekeminen tai ylipäänsä työpaikan vastaanottaminen ei ole henkilön kannalta taloudellisesti kovinkaan kannattavaa. Loukut ovat usein seurausta siitä, että palkkatulojen kasvaessa verot lisääntyvät suhteessa tuloihin, minkä lisäksi tulonsiirrot leikkaantuvat pois. Kannustinloukkuongelma koskeekin erityisesti pienituloisia, jotka työllistyessään tai lisätuloja saadessaan maksavat lisääntyvästi veroja, mutta samalla menettävät julkiselta sektorilta saamia tulonsiirtojaan. Viime vuoden lopulla julkaistussa SAK:n verolinjaukset 2015 2019 -raportissa ehdotettiin erinäisiä toimia verotuksen kehittämiseksi. SAK:n verolinjauksissa ehdotettujen toimien arvioitiin lisäävän verotuloja noin 300 miljoonaa euroa. Esitysten arvioidut tuottovaikutukset löytyvät listattuna taulukosta 1. Tämä julkaisu selvittää, millä tavoin työnteon kannustimia voisi parantaa SAK:n verolinjausten pohjalta muodostuneella summalla (300 miljoonaa). 1 http://www.hs.fi/politiikka/a1426826720606
Pääasiallisina toimina ehdotetuissa uudistuksissa ovat pienituloisille kohdistettu veronalennus sekä asumistuen muuttaminen, etteivät kasvavat työtulot leikkaisi tuen määrää yhtä paljon kuin nykyisin. Veroesitykset Valtion tuloveroasteikon määräaikainen tuloluokka pysyväksi Asuntolainojen korkovähennysoikeuden supistamista jatketaan yhdellä vuodella Yritys- ja osinkoverotusta kehitetään selkeämmäksi. Pääomatulojen verotuksen progressiivisuutta lisätään. Kiinteistöveropohjaa laajennetaan. Kiinteistöverotuksen huojennusjärjestelmä otetaan käyttöön. Perintö- ja lahjaverotuksen veropohjaa laajennetaan Makeisveron pohjaa laajennetaan. Energiaintensiiviset palvelualat alempaan sähköveroluokkaan Yhteensä Arvio tuottovaikutuksesta vuodessa (milj. euroa) +30 +15 +40 +100-20 +100 +45-10 +300 Työnteon kannustimien mittarina käytetään yleisesti kahta erilaista lukua. Efektiivinen marginaalivero kertoo, kuinka suuren osan työtulonsa kasvusta palkansaaja menettää, kun työtulot kasvavat tietyn (pienen) määrän. Se siis kuvaa lisätyön tekemisen kannattavuutta. Työllistymisveroaste taas kertoo muutoksesta henkilön käytettävissä olevissa tuloissa, kun hän siirtyy työttömyys- tai sosiaaliturvalta työelämään. Molempia laskettaessa otetaan huomioon niin verotus kuin tulonsiirrot. Tulonsiirtojen leikkaantuminenhan toimii taloudellisessa mielessä kuin verotus. Tässä kannustinpaketissa ehdotetuilla muutoksilla tavoitellaan sekä efektiivisen marginaaliveron että työllistymisveroasteen laskua pienituloisilla kotitalouksilla. Kokoluokaltaan 300 miljoonaa euroa oleva kannustinpaketti ei voi tietenkään korjata kaikkia työnteon kannustimissa olevia ongelmia kerralla, mutta se olisi kuitenkin yksi askel oikeaan suuntaan. Toteutuessaan se toisi näkyviä hyötyjä. Toteutuessaan kannustinpaketti muun muassa:
Laskisi pienituloisten efektiivistä marginaaliveroa eli lisäisi kannustimia tehdä lisää töitä. Laskisi pienituloisten työllistymisveroasteita eli lisäisi kannustimia ottaa vastaan työtä. Alentaisi myös keskituloisten palkansaajien verotusta. Tasaisi tulonjakoa. Laskisi suurituloisten korkeimpia marginaaliveroja. 2 Kannustinpaketilla olisi siis monia positiivisia vaikutuksia. Tässä julkaisussa esitellään yhtä vaihtoehtoista pakettia, joka voisi auttaa kannustinloukkujen purkamisessa. Luvussa 1 luodaan ensin lyhyt katsaus työnteon kannustimiin Suomessa, minkä jälkeen kerrotaan ehdotetun kannustinpaketin yksityiskohdista. Luku 2 keskittyy kuvaamaan ehdotetun kannustinpaketin vaikutuksia työnteon kannustimiin ja tulonjakoon. Luvussa 3 tehdään yhteenveto sekä keskustellaan mahdollisista tulevaisuuden suuntaviivoista työnteon kannustimien parantamiseksi. Suomessa on tehty jonkin verran kannustinloukkuja koskevaa tutkimusta viime vuosikymmeninä. Suomessa 1990-luvulla toimineen kannustinloukkutyöryhmän työn jälkeen myös harjoitetussa politiikassa on enenevissä määrin otettu huomioon kannustinloukut, ja niitä on aika ajoin pyritty poistamaan. Tässä luvussa ei ole tarkoitus antaa kattavaa kirjallisuuskatsausta tehtyyn tutkimukseen vaan nostaa esiin joitakin huomioita aiheesta tehdystä tutkimuksesta. Laajemman katsauksen Suomessa tehtyyn työnteon kannustimia käsittelevään tutkimukseen tarjoavat esimerkiksi Böckerman ja Kanninen (2013). He kuvaavat muun muassa monien tutkimusten huomanneen työnteon kannustimien parantuneen 2000-luvulla. Viimeaikainen tutkimustieto kuitenkin osoittaa, että viimeisimmällä vaalikaudella työnteon kannustimissa on tapahtunut jonkin verran heikkenemistä. Esimerkiksi Kotamäki ja Kärkkäinen (2014) osoittavat, kuinka perusturvaan hallituskauden alkupuolella tehty tasokorotus on osaltaan heikentänyt työnteon kannustimia. Myös verotus on osittain kiristynyt. Toisaalta työttömyysturvaan ja asumistukeen tehty suojaosuus voi joissain tapauksissa parantaa työnteon kannustimia, mutta niiden vaikutukset keskittyvät lähinnä osa-aikatyön kannustimiin (Kotamäki ja Kärkkäinen, 2014). 2 Suurituloisten korkeimmat marginaaliverot eivät ole kaikista suurituloisimmilla vaan noin reilun sadan tuhannen euron vuosituloilla. Ehdotettu kannustinpaketti laskisi näiden henkilöiden marginaaliveroa jonkin verran.
0 120 240 360 480 600 720 840 960 1080 1200 1320 1440 1560 1680 1800 1920 2040 2160 2280 2400 2520 2640 2760 2880 3000 Yleinen asumistuki, euroa/kk Yksi ryhmä, joka näyttää kärsivän eniten kannustinloukuista, ovat yksinhuoltajakotitaloudet. Tällä ryhmällä on arvioitu olevan korkeimmat työllistymisveroasteet (muun muassa Honkanen, Jäntti ja Pirttilä (2007)) ja suuren osan yksinhuoltajista on havaittu olevan tästä syystä työttömyysloukussa (muun muassa Parpo (2004)). Olisikin hyvä jos erityisesti yksinhuoltajakotitalouksien työnteon kannustimia pystyttäisiin jatkossa parantamaan. Tässä luvussa esitellään kannustinpaketti, joka pyrkii parantamaan työnteon kannustimia Suomessa, mutta tekemään sen myös oikeudenmukaisesti. SAK:n esittämä kannustinpaketti nojaa muutamaan lainsäädäntömuutokseen. Esitämme asumistukea muutettavaksi niin, että tulojen kasvu leikkaisi tukea nykyistä mallia vähemmän. Käytännössä tämä onnistuu muuttamalla asumistuen omavastuuosuuden laskennassa käytettävää kerrointa. Kuviossa 1 on kuvattu esimerkkitapauksen avulla, kuinka tämä muutos pienentäisi asumistuen leikkaantumista tulojen noustessa. 3 Kustannusarvio tälle uudistukselle on noin 115 miljoonaa euroa. Asumistuen Nykyinen Kannustinpaketti Omavastuuosuuden laskennassa käytettävä 0,4 0,3 kerroin 350 Muutos asumistukeen, esimerkkilaskelma 300 250 200 150 100 50 0 Työtulo, euroa/kk Nykyinen Kannustinpaketti 3 Kuvion 1 esimerkkitapaus on myöhemmin tässä julkaisussa esiteltävä yksin asuva henkilö, jonka vuokra on 400 euroa/kk ja joka asuu yleisen asumistuen kuntaryhmässä III. Parametrin muuttamisen vaikutus on kuvion 1 mukainen kaikille kotitalouksille.
Esitämme myös pienituloisille kohdennettua veronkevennystä, jonka arvioidaan vähentävän verotuloja yhteensä noin 200 miljoonaa euroa. Jotta veronkevennys voitaisiin paremmin kohdistaa pienituloisille ja jotta vältyttäisiin suurilta muutoksilta marginaaliveroissa, esitetään muutoksia niin työtulovähennykseen, kunnalliseen ansiotulovähennykseen kuin valtion tuloveroasteikkoonkin. Työtulovähennykseen ehdotetaan tehtäväksi seuraavat muutokset. Enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 1 025 eurosta 1 300 euroon ja kertymäprosenttia 8,6 prosentista 9 prosenttiin. Työtulovähennyksen yläraja on tulotaso, jonka jälkeen työtulovähennys alkaa vähenemään. Sitä ehdotetaan laskettavaksi 33 000 eurosta 24 700 euroon. Samalla vähenemisprosenttia ehdotetaan nostettavaksi 1,2 prosentista 1,8 prosenttiin. Näin työtulovähennys kohdistuisi paremmin pienituloisille palkansaajille, joiden työnteon kannustimia kannustinpaketilla pyritään parantamaan. Työtulovähennyksen Nykyinen Kannustinpaketti Kertymäprosentti 8,6 % 9 % Enimmäismäärä, euroa 1 025 1 300 Alenemaprosentti 1,2 % 1,8 % Yläraja, euroa 33 000 24 700 Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys on, toisin kuin työtulovähennys, tulosta tehtävä vähennys. Kannustinpaketissa sen enimmäismäärää lasketaan 3 570 eurosta 3 460 euroon ja sen vähenemisprosenttia korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 4,5 prosentista 5,5 prosenttiin. SAK:n mielestä kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksestä voitaisiin asteittain luopua, jos mahdollisuutena olisi siirtyä yhteen ansiotulovähennykseen. Tavoitteena tulisi olla siirtyminen ajan myötä entistä selkeämpään ja läpinäkyvämpään verovähennysjärjestelmään. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen Nykyinen Kannustinpaketti parametri Enimmäismäärä, euroa 3 570 3 460 Alenemaprosentti 4,5 % 5,5 % Edellä mainitut muutokset verovähennyksiin vaikuttaisivat sellaisinaan tehtyinä osaan veronmaksajista marginaaliveroja nostavasti, ellei tehtäisi muita muutoksia. Osalla veronmaksajista marginaaliverot nousisivat, kun osalla ne taas laskisivat. Jotta näitä muutoksia voitaisiin tasoittaa, kannustinpaketissa koskettaisiin myös valtion tuloveroasteikkoon.
Alla olevasta taulukosta 2 on nähtävissä tähän asteikkoon ehdotetut muutokset. Ehdotetussa tuloveroasteikossa ei ole huomioitu inflaatiotarkistuksia ensi vuodelle, koska niiden kokoluokan arvioiminen on vielä ennenaikaista. SAK:n kanta on tehdä inflaatiotarkistukset vuosittain ainakin pieni- ja keskituloisille myös seuraavalla vaalikaudella. Pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotuksen ei tule kiristyä. Alaraja Yläraja Vero alarajalla Vero alarajan (suluissa nykyinen) ylittävästä osasta 16 500 24 700 8 (8) 6,25 % (6,5 %) 24 700 40 300 520,5 (541) 17 % (17,5 %) 40 300 71 400 3 172,5 (3 271) 21,25 % (21,5 %) 71 400 90 000 9 781,25 (9 957.5) 30,25 % (29,75 %) 90 000 15 407,75 (15 491) 32,25 % (31,75 %) Asumistukeen ja verotukseen tehtävien muutosten hinta julkistaloudelle olisi siis lähtökohtaisesti noin 315 miljoonaa euroa. Ehdotetut muutokset vähentäisivät toimeentulotukimenoja arviolta noin 15 miljoonaa euroa, joten kannustinpaketin kokonaiskustannusarvioksi saadaan noin 300 miljoonaa euroa. Kannustinpaketti vähentäisi kuntien verotuloja lähtökohtaisesti noin 20 miljoonaa euroa, mutta toimeentulotuen kautta menotkin vähenisivät noin 15 miljoonaa euroa. Muutoksen yhteydessä tulisi kunnille kuitenkin kompensoida mahdolliset muutokset tuloissa ja menoissa. Kannustinpaketissa olevien muutosehdotusten lisäksi on huomioitava jo SAK:n verolinjauksissa linjattu muutos, joka koskee verotuksen lapsivähennystä. Tänä vuonna voimaan tullut väliaikainen lapsivähennys tulisi SAK:n mukaan korvata työtulovähennyksen lapsikorotuksella. Käytännössä tämä voitaisiin toteuttaa korottamalla työtulovähennyksen enimmäismäärää esimerkiksi 50 euroa jokaista lasta kohden enintään neljään lapseen asti. Yksinhuoltajat saisivat korotuksen kaksinkertaisena, kuten nykyisessä lapsivähennyksessä. Muutos olisi kustannusneutraali, mutta sillä olisi vaikutuksia työnteon kannustimiin lapsiperheissä. Se vaikuttaisi myös tulonjakoon, kuten laskelmista selviää. Tämä ja kannustinpaketissa mainittujen muutosten vaikutus työtulovähennykseen on kuvattu kuviossa 2. 4 4 SAK:n ehdottama työtulovähennyksen lapsikorotus voisi näin toteutettuna paikoitellen nostaa marginaaliveroja suurituloisilla lapsiperheillä, kuten nykyisessä lainsäädännössä oleva lapsivähennys tekee osalle keskituloisista palkansaajista. Tämä johtuu työtulovähennyksen ulottumisesta tällöin pidemmälle kuin ilman lapsikorotusta ja työtulovähennyksen aleneminen nostaa marginaaliveroa.
0 4000 8000 12000 16000 20000 24000 28000 32000 36000 40000 44000 48000 52000 56000 60000 64000 68000 72000 76000 80000 84000 88000 92000 96000 100000 104000 108000 112000 116000 120000 Työtulovähennys, euroa/vuosi Ehdotetut muutokset työtulovähennykseen 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Puhdas ansiotulo, euroa/vuosi Nykyinen Kannustinpaketti Kannustinpaketti ja lapsikorotus (lapsiperhe, 2 lasta) Kannustinpaketti ja lapsikorotus (yksinhuoltaja, 2 lasta) Ehdotetuilla muutoksilla pyritään parantamaan työnteon kannustimia pienituloisilla kotitalouksilla laskemalla niin efektiivistä marginaaliveroa kuin työllistymisveroastetta. Ehdotettu muutos asumistukeen laskisi tehokkaasti jo nyt asumistuella olevien efektiivistä marginaaliveroa, kun tuen määrä vähenisi hitaammin tulojen noustessa (muutos käyrän kulmakertoimessa). Muutoksella olisi myös vaikutus työllistymisveroasteeseen, sillä se lisäisi pienituloisten palkansaajien käytettävissä olevia tuloja (uuden ja vanhan käyrän välinen erotus). Toisaalta asumistuen muutokset voivat myös nostaa esimerkiksi työttömyysturvalla olevien kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, mikä osittain heikentäisi työnteon kannustimia. Myös muutoksilla verotukseen on pyritty saamaan aikaan työnteon kannustimia parantavia vaikutuksia etenkin korottamalla työtulovähennystä.
Tässä luvussa tarkastellaan ehdotetun kannustinpaketin vaikutuksia työnteon kannustimiin erilaisten esimerkkilaskelmien avulla. Vaikutusten laskemiseksi on muodostettu kolme erilaista esimerkkikotitaloutta, joiden tilannetta on tarkasteltu SISU-mikrosimulointiohjelman avulla 5. Esimerkkikotitaloudet ovat yhden henkilön kotitalous, kaksilapsinen yksinhuoltajakotitalous sekä kahden huoltajan ja kahden lapsen muodostama lapsiperhe. Kaikki esimerkkitapaukset asuvat vuokra-asunnoissa. Asumistukeen liittyvät oletukset on listattu taulukkoon 3. Esimerkkilaskelmissa ei ole huomioitu päivähoitomaksuja, eikä työttömyysturvalaskelmissa ole mukana korotusosaa tai muutosturvalisää. 6 Yksin henkilö asuva Yksinhuoltaja, 2 lasta Lapsiperhe, 2 lasta Vuokra, euroa/kk 400 500 800 kunta- Asumistuen ryhmä 7 III III III Kuten ensimmäisessä luvussa mainittiin, on työnteon kannustimille löydettävissä ainakin kaksi mielekästä mittaria: efektiivinen marginaaliveroaste sekä työllistymisveroaste. Marginaaliveroja laskettaessa tuloja korotetaan jollakin pienellä summalla ja sitten katsotaan, miten käytettävissä olevat tulot muuttuvat. Jos henkilö esimerkiksi saa lisää työtuloja 10 euroa/kk ja hänen käytettävissä olevat tulonsa lisääntyvät tätä myötä 3 euroa/kk, on henkilön efektiivinen marginaalivero 70 prosenttia. Jos 10 euron työtulojen kasvusta 50 prosenttia eli 5 euroa meni veroihin, olisi tämän henkilön marginaalivero 50 prosenttia. Toisin kuin pelkkä marginaalivero, efektiivinen marginaalivero ottaa huomioon verojen lisäksi saadut tulonsiirrot, jotka äskeisessä esimerkissä vähenisivät siis 2 euroa tulojen 10 euron nousun seurauksena. Tämän vuoksi siis esimerkiksi asumistuen tai muiden 5 SISU-mikrosimulointimalli on Tilastokeskuksen hallinnoima malli, jolla voidaan suorittaa verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyviä laskelmia. 6 Päivähoitomaksut on jätetty tarkastelun ulkopuolelle yksinkertaisuuden vuoksi. Päivähoitomaksuilla on kuitenkin vaikutuksia työnteon kannustimiin. SAK:n mielestä maksuja tulisi alentaa ja määrittää ne käytön mukaan. 7 Asumistuen suuruus riippuu tukea saavan henkilön asuinkunnasta. Kuntaryhmä III muodostuu pääasiassa pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevista suurimmista kaupungeista (Tampere, Turku, Oulu ).
etuuksien väheneminen tulojen noustessa kasvattavat efektiivistä marginaaliveroa. Työllistymisveroaste τ sen sijaan voidaan laskea esimerkiksi, kuten Kotamäki ja Kärkkäinen (2014), seuraavalla kaavalla: τ = 1 ( Y(w) Y(0) ) / w, jossa Y(w) on käteen jäävät tulot kullakin palkalla w, kun taas Y(0) kuvaa henkilön käteen jääviä tuloja, kun hän ei ole palkansaaja ja elää siis jonkin tulonsiirron, kuten esimerkiksi työttömyyspäivärahan, varassa. Työllistymisveroasteeseen vaikuttavat siis henkilön käteen jäävät tulot niin työllisenä kuin tulonsiirroilla. Työn vastaanottaminen on tällä mittarilla kuvattuna sitä kannattavampaa, mitä suurempi on käytettävissä olevien tulojen erotus, kun henkilö joko on tai ei ole töissä. Jos henkilön käteen jäävät tulot olisivat 1 000 euroa hänen ollessaan työmarkkinatuella, ja 1 500 euroa, jos hän on töissä 2 000 euron palkalla, olisi hänen työllistymisveroasteensa täten 1 - ( 1 500 1 000 ) / 2 000 = 75 %. Yksi kannustinpaketin vaikutuksista on laskea efektiivisiä marginaaliveroja pienillä tulotasoilla. Alla olevissa kuvioissa on havainnollistettu muutoksia efektiivisissä marginaaliveroissa eri lainsäädäntöehdotuksilla ja etenkin pienillä tuloilla. Yksinkertaisuuden vuoksi jatkossa tämän hetkisestä lainsäädännöstä käytetään lyhennettä Nykyinen. 8 Pelkän kannustinpaketin alaisesta lainsäädännöstä käytetään nimeä Kannustinpaketti. Lainsäädäntöä, jossa kannustinpaketin lisäksi on lapsivähennys muutettu työtulovähennyksen lapsikorotukseksi, kutsutaan nimellä Kannustinpaketti ja lapsikorotus. Kannustinpaketti siis onnistuisi laskemaan efektiivisiä marginaaliveroja pienimmillä tulotasoilla. Tämä on suurelta osin asumistuen muutoksen ansiota. Koska asumistuki leikkaantuu pois hitaammin tulojen noustessa, myös käytettävissä olevien tulojen kasvu on nopeampaa. Se, miksi yhden henkilön kotitalouden tilanteessa efektiivinen marginaalivero pysyy pidempään korkealla tasolla kuin nykyisellä lainsäädännöllä, johtuu asumistuen jatkumisesta pidempään. Käyrien välinen erotus tällä alueella kertoo asumistuen vaikutuksesta efektiiviseen marginaaliveroon, joka on kannustinpaketin tapauksessa 24 prosenttia, kun se nykyisellä lainsäädännöllä on 32 prosenttia. 8 Nykyinen-lainsäädännössä on mukana asumistuen suojaosa, joka tulee voimaan syksyllä 2015.
Yksinhuoltaja, 2 lasta 70 60 50 40 30 20 10 0 Kannustinpaketti ja lapsikorotus Yhden henkilön kotitalous 70 60 50 40 30 20 10 0 Nykyinen Kannustinpaketti Alla olevissa taulukoissa on kuvattu ehdotetun kannustinpaketin vaikutuksia yhden henkilön esimerkkikotitalouteen. Alla olevissa taulukoissa on dokumentoitu työllistymisveroasteita eri lainsäädännöillä sekä vertailtu työllisty-
misveroasteiden eroja eri lainsäädäntöjen välillä. Taulukoissa on laskettu ensin käytettävissä olevat tulot eri tulotasoilla ja eri työttömyyskorvauksilla, minkä jälkeen näillä luvuilla on laskettu työllistymisveroasteet. Työmarkkinatuki Työtulot Käytettävissä olevat tulot Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo 1 440 1 800 2 160 2 520 2 880 3 240 915,5 1 041,6 1 107,0 1 172,4 1 230,7 1 286,2 1 363,9 1 440 1 419,5 65,0 % 73,8 % 78,3 % 82,8 % 86,9 % 90,7 % 96,1 % 1 800 1 546,8 64,9 % 71,9 % 75,6 % 79,2 % 82,4 % 85,5 % 89,8 % 2 160 1 721,5 62,7 % 68,5 % 71,6 % 74,6 % 77,3 % 79,8 % 83,4 % 2 520 1 981,3 57,7 % 62,7 % 65,3 % 67,9 % 70,2 % 72,4 % 75,5 % 2 880 2 120,6 58,2 % 62,5 % 64,8 % 67,1 % 69,1 % 71,0 % 73,7 % 3 240 2 292,8 57,5 % 61,4 % 63,4 % 65,4 % 67,2 % 68,9 % 71,3 % Työmarkkinatuki Työtulot Käytettävissä olevat tulot Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena oleva tulo 1 440 1 800 2 160 2 520 2 880 3 240 915,5 1 065,9 1 143,6 1 221,4 1 292,4 1 360,7 1 434,9 1 440 1 475,5 61,1 % 71,6 % 77,0 % 82,4 % 87,3 % 92,0 % 97,2 % 1 800 1 631,3 60,2 % 68,6 % 72,9 % 77,2 % 81,2 % 85,0 % 89,1 % 2 160 1 792,2 59,4 % 66,4 % 70,0 % 73,6 % 76,9 % 80,0 % 83,5 % 2 520 1 992,7 57,3 % 63,2 % 66,3 % 69,4 % 72,2 % 74,9 % 77,9 % 2 880 2 154,4 57,0 % 62,2 % 64,9 % 67,6 % 70,1 % 72,4 % 75,0 % 3 240 2 300,6 57,3 % 61,9 % 64,3 % 66,7 % 68,9 % 71,0 % 73,3 %
Työtulot Työmarkkinatuki Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena oleva tulo 1 440 1 800 2 160 2 520 2 880 3 240 1 440-3,9 % -2,2 % -1,3 % -0,5 % 0,4 % 1,3 % 1,0 % 1 800-4,7 % -3,3 % -2,7 % -2,0 % -1,3 % -0,6 % -0,7 % 2 160-3,3 % -2,2 % -1,6 % -1,0 % -0,4 % 0,2 % 0,0 % 2 520-0,5 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 2,5 % 2,4 % 2 880-1,2 % -0,3 % 0,1 % 0,5 % 1,0 % 1,4 % 1,3 % 3 240-0,2 % 0,5 % 0,9 % 1,3 % 1,7 % 2,1 % 1,9 % Taulukoista huomataan, että kannustinpaketti onnistuisi alentamaan työllistymisveroasteita pienituloisimpien töiden kohdalla. Joissakin tapauksissa työllistymisveroasteet nousisivat johtuen siitä, että myös työttömyysturvalla elävien tilanne paranisi kannustinpaketin ansiosta. Muutoksilla asumistukeen ja verotukseen on vaikutuksia myös työttömyysturvan varassa eläville. Käytettävissä olevien tulojen huomataan nousevan myös työttömyysturvan varassa elävillä, joten pienituloisten palkansaajien tilannetta parantavien toimien vaikutukset valuvat osittain myös työttömyysturvalla olevien hyödyksi, ja tällöin ne vaimentavat vaikutuksia työnteon kannustimiin. Muutoksia käytettävissä olevissa tuloissa työtuloa saavilla ja työttömyysturvalla elävillä on havainnollistettu alla olevissa kuvioissa.
Muutos käytettävissä olevissa tuloissa, euroa/kk Käytettävissä olevien tulojen muutos, euroa/kk 0 360 720 1080 1440 1800 2160 2520 2880 3240 3600 3960 4320 4680 5040 5400 5760 6120 6480 6840 7200 7560 7920 8280 8640 9000 9360 9720 10080 10440 10800 120 100 80 60 40 20 0-20 -40 Työtulot, euroa/kk 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Ansiosidonnaisen perusteena oleva tulo Yksinhuoltajan tapauksessa kiinnostavaa on myös nähdä työtulovähennyksen lapsikorotuksen vaikutukset työllistymisveroasteisiin. Kannustinloukkututkimusten mukaan juuri yksinhuoltajilla kannustinloukkuongelmat ovat usein suurimpia. Alla olevissa taulukoissa on esimerkkilaskelmien työllistymisveroasteet yksinhuoltajakotitalouden tapauksessa eri lainsäädännöillä.
Työtulot Käytettävissä olevat tulot Työmarkkinatuki Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo 1 440 1 800 2 160 2 520 2 880 3 240 1 780,5 2 005 2 062,6 2 128 2 191,5 2 242,9 2 299,9 1 440 2 301,2 63,8 % 79,4 % 83,4 % 88,0 % 92,4 % 96,0 % 99,9 % 1 800 2 432,1 63,8 % 76,3 % 79,5 % 83,1 % 86,6 % 89,5 % 92,7 % 2 160 2 565,9 63,6 % 74,0 % 76,7 % 79,7 % 82,7 % 85,0 % 87,7 % 2 520 2 710,5 63,1 % 72,0 % 74,3 % 76,9 % 79,4 % 81,4 % 83,7 % 2 880 2 746,2 66,5 % 74,3 % 76,3 % 78,5 % 80,7 % 82,5 % 84,5 % 3 240 2 916,5 64,9 % 71,9 % 73,6 % 75,7 % 77,6 % 79,2 % 81,0 %
Työtulot Käytettävissä olevat tulot Työmarkkinatuki Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena oleva tulo 1 440 1 800 2 160 2 520 2 880 3 240 1 780,5 2 005 2 077 2 154,8 2 232 2 296,6 2 365,3 1 440 2 322,3 62,4 % 78,0 % 83,0 % 88,4 % 93,7 % 98,2 % 103,0 % 1 800 2 480,9 61,1 % 73,6 % 77,6 % 81,9 % 86,2 % 89,8 % 93,6 % 2 160 2 641,8 60,1 % 70,5 % 73,9 % 77,5 % 81,0 % 84,0 % 87,2 % 2 520 2 807,4 59,2 % 68,2 % 71,0 % 74,1 % 77,2 % 79,7 % 82,5 % 2 880 2 882,7 61,7 % 69,5 % 72,0 % 74,7 % 77,4 % 79,7 % 82,0 % 3 240 2 940,6 64,2 % 71,1 % 73,3 % 75,7 % 78,1 % 80,1 % 82,2 % Työtulot Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena oleva tulo Työmarkkinatuki 1 440 1 800 2 160 2 520 2 880 3 240 1 440-1,5 % -1,5 % -0,5 % 0,4 % 1,3 % 2,3 % 3,1 % 1 800-2,7 % -2,7 % -1,9 % -1,2 % -0,5 % 0,3 % 0,9 % 2 160-3,5 % -3,5 % -2,8 % -2,3 % -1,6 % -1,0 % -0,5 % 2 520-3,8 % -3,8 % -3,3 % -2,8 % -2,2 % -1,7 % -1,2 % 2 880-4,7 % -4,7 % -4,2 % -3,8 % -3,3 % -2,9 % -2,5 % 3 240-0,7 % -0,7 % -0,3 % 0,1 % 0,5 % 0,9 % 1,3 %
Kannustinpaketin ansiosta yksinhuoltajien työllistymisveroasteet siis alenisivat. Alla olevissa taulukoissa on laskettu työllistymisveroasteet tilanteessa, jossa kannustinpaketin lisäksi lapsivähennys korvattaisiin työtulovähennyksen lapsikorotuksella. Huomataan, että tällöin yksinhuoltajien tilanteessa saataisiin purettua kannustinloukkuja vielä tehokkaammin. Työtulot Käytettävissä olevat tulot Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo 1 440 1 800 2 160 2 520 2 880 3 240 1 763,7 1 988,3 2 060,3 2 130,5 2 199,2 2 273,5 2 348,6 1 440 2 308,0 62,2 % 77,8 % 82,8 % 87,7 % 92,4 % 97,6 % 102,8 % 1 800 2 482,6 60,1 % 72,5 % 76,5 % 80,4 % 84,3 % 88,4 % 92,6 % 2 160 2 642,8 59,3 % 69,7 % 73,0 % 76,3 % 79,5 % 82,9 % 86,4 % 2 520 2 808,1 58,6 % 67,5 % 70,3 % 73,1 % 75,8 % 78,8 % 81,8 % 2 880 2 916,6 60,0 % 67,8 % 70,3 % 72,7 % 75,1 % 77,7 % 80,3 % 3 240 2 955,6 63,2 % 70,1 % 72,4 % 74,5 % 76,7 % 78,9 % 81,3 % Työmarkkinatuki Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan perusteena oleva tulo Työtulonatuki Työmarkki- 1 440 1 800 2 160 2 520 2 880 3 240 1 440-0,2 % -0,2 % -0,2 % -0,7 % -1,3 % -0,6 % -0,2 % 1 800-1,0 % -1,0 % -1,0 % -1,4 % -1,9 % -1,4 % -1,0 % 2 160-0,8 % -0,8 % -0,8 % -1,2 % -1,6 % -1,1 % -0,8 % 2 520-0,7 % -0,7 % -0,7 % -1,0 % -1,3 % -0,9 % -0,7 % 2 880-1,8 % -1,8 % -1,8 % -2,0 % -2,3 % -2,0 % -1,8 % 3 240-1,0 % -1,0 % -1,0 % -1,2 % -1,5 % -1,2 % -1,0 % Myös yksinhuoltajakotitalouksien kohdalla työttömyysturvan varassa elävien käytettävissä olevat tulot nousisivat kannustinpaketin vaikutuksesta, mikä vähentää paketin vaikutuksia työllistymisveroasteisiin. Lapsivähennyksen korvaaminen työtulovähennyksen lapsikorotuksella sen sijaan vähentäisi käytettävissä olevia tuloja verrattuna pelkkään kannustinpakettiin, minkä takia työllistymisveroasteissa nähtäisiin suurempi muutos.
Käytettävissä olevien tulojen muutos, euroa/kk (Työmarkkinatuki) 1200 1320 1440 1560 1680 1800 1920 2040 2160 2280 2400 2520 2640 2760 2880 3000 3120 3240 3360 3480 3600 3720 3840 3960 4080 4200 4320 4440 4560 4680 4800 Käytettävissä olevien tulojen muutos, euroa/kk 0 360 720 1080 1440 1800 2160 2520 2880 3240 3600 3960 4320 4680 5040 5400 5760 6120 6480 6840 7200 7560 7920 8280 8640 9000 9360 9720 10080 10440 10800 200 150 100 50 0-50 Työtulo, euroa/kk Kannustinpaketti Kannustinpaketti ja lapsikorotus 100 80 60 40 20 0-20 -40 Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo Kannustinpaketti Kannustinpaketti ja lapsikorotus
Kun perheessä on kaksi huoltajaa, jotka osallistuvat työmarkkinoille, on työllistymisveroasteiden arviointi edellisiä esimerkkitapauksia hankalampaa, sillä tässä tapauksessa tilanteeseen vaikuttavat molempien huoltajien tulot. Asumistuki määräytyy perustuen kotitalouden yhteisiin tuloihin, kun taas verotus on henkilökohtaista. Alla olevissa taulukoissa on laskettu työllistymisveroasteet eri lainsäädännöillä, kun toisen huoltajan työtulot on kiinnitetty arvoon 2 500 euroa kuukaudessa. Käytettävissä olevat tulot ovat tässäkin tapauksessa koko kotitalouden tasolla, ja työllistymisveroasteet on laskettu käyttäen tätä tuloa. Taulukoista huomataan, että työllistymisveroasteet saattavat olla varsin korkeita myös kahden huoltajan tilanteessa, kun tarkastellaan muutosta käytettävissä olevissa tuloissa koko kotitalouden tasolla. Puolison työtulo Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo Työmarkkinatuki 1 500 2 000 2 500 3 000 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 3 012,2 3 138,0 3 297,7 3 440,4 3595,0 1 500 2 500 3 455,2 70,5 % 78,9 % 89,5 % 99,0 % 109,3 % 2 000 2 500 3 794,2 60,9 % 67,2 % 75,2 % 82,3 % 90,0 % 2 500 2 500 4 152,0 54,4 % 59,4 % 65,8 % 71,5 % 77,7 % 3 000 2 500 4 349,0 55,4 % 59,6 % 65,0 % 69,7 % 74,9 % Puolison työtulo Käytettävissä olevat tulot Työtulo Puolison työtulo Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo Puolison työtulo Käytettävissä olevat tulot Työtulo Työmarkkinatuki 1 500 2 000 2 500 3 000 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 3 169,7 3 334,57 3 442,57 3 534,21 3 637,67 1 500 2 500 3 674,5 66,3 % 77,3 % 84,5 % 90,6 % 97,5 % 2 000 2 500 3 891,0 63,9 % 72,2 % 77,6 % 82,2 % 87,3 % 2 500 2 500 4 175,6 59,8 % 66,4 % 70,7 % 74,3 % 78,5 % 3 000 2 500 4 393,1 59,2 % 64,7 % 68,3 % 71,4 % 74,8 %
Työtulo Puolison työtulo Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo Työmarkkinatuki 1 500 2 000 2 500 3 000 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 1 500 2 500-4,1 % -1,5 % -5,0 % -8,4 % -11,8 % 2 000 2 500 3,0 % 5,0 % 2,4 % -0,1 % -2,7 % 2 500 2 500 5,4 % 6,9 % 4,9 % 2,8 % 0,8 % 3 000 2 500 3,8 % 5,1 % 3,4 % 1,7 % 0,0 % Yllä olevista taulukoista huomataan, että kannustinpaketilla voi olla myös negatiivisia vaikutuksia työllistymisveroasteisiin. Toisaalta tässä laskelmassa on otettu huomioon koko kotitalouden käytettävissä olevat tulot. Alla olevista taulukoista sen sijaan voi huomioida, että lapsivähennyksen korvaaminen työtulovähennyksen lapsikorotuksella laskisi tässäkin tapauksessa työllistymisveroasteita verrattuna pelkkään kannustinpakettiin. Työmarkkinatuki Työtulo Puolison työtulo Puolison työtulo Käytettävissä olevat tulot Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo 1 500 2 000 2 500 3 000 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 3 161,7 3 326,55 3 431,31 3 526,21 3 629,67 1 500 2 500 3 673,9 65,9 % 76,8 % 83,8 % 90,2 % 97,1 % 2 000 2 500 3 891,9 63,5 % 71,7 % 77,0 % 81,7 % 86,9 % 2 500 2 500 4 176,2 59,4 % 66,0 % 70,2 % 74,0 % 78,1 % 3 000 2 500 4 410,3 58,4 % 63,9 % 67,4 % 70,5 % 74,0 %
Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva tulo Työmarkkinatuki 1 500 2 000 2 500 3 000 Työtulo Puolison työtulo 2 500 2 500 2 500 2 500 2 500 1 500 2 500-0,5 % -0,5 % -0,7 % -0,5 % -0,5 % 2 000 2 500-0,4 % -0,4 % -0,6 % -0,4 % -0,4 % 2 500 2 500-0,3 % -0,3 % -0,5 % -0,3 % -0,3 % 3 000 2 500-0,8 % -0,8 % -0,9 % -0,8 % -0,8 % Lapsiperheiden osalla voitaisiin huomioida myös päivähoitomaksujen vaikutus. Korkeilla päivähoitomaksuilla voi olla työnteon kannustimia heikentävä vaikutus. Näissä laskelmissa päivähoitomaksuja ei kuitenkaan ole huomioitu yksinkertaisuuden vuoksi. SAK:n kanta on, että päivähoitomaksuja tulisi alentaa, mikä myöskin parantaisi osittain työnteon kannustimia. Tässä luvussa tehtyjen laskelmien perusteella kannustinpaketilla olisi työnteon kannustavuutta parantavia vaikutuksia. Asumistuen muutos on tehokas tapa alentaa efektiivistä marginaaliveroastetta, ja työtulovähennyksen korotuksella on työllistymisveroastetta alentava vaikutus. Kannustinpaketin ansiosta kuitenkin myös työttömyysturvalla elävien tilanne paranee, mikä saattaa joissain tilanteissa heikentää kannustinpaketin vaikutuksia. Työnteon kannustimien parantaminen vaatiikin verotuksen ja tulonsiirtojen kokonaisvaltaista tarkastelua. Seuraavassa luvussa tarkastellaan, mitä vaikutuksia kannustinpaketilla olisi tulonjakoon. Tulonjakovaikutuksia kuvaavat laskelmat ovat esimerkkilaskelmien tapaan tehty SISU-mikrosimulointimallilla, jolla voidaan laskea eri lainsäädäntömuutosten vaikutuksia tulonjakoon laajaan aineistoon perustuen. Malli on staattinen, joten siinä ei ole huomioitu eri reformien mahdollisesti aiheuttamia dynaamisia vaikutuksia. On huomioitava, että näissä laskelmissa on käytetty vuodelle 2015 ajantasaistettua aineistoa. Tämän ajantasaistetun aineiston pohjana on ollut viimeisin käytettävissä oleva vuoden 2012 aineisto, joka on talouden ja väestörakenteen oletettuihin muutoksiin perustuen uudelleenpainotettu kuvaamaan paremmin arvioitua tämän hetkistä vuoden 2015 tilannetta. Tästäkin johtuen laskelmiin tulee suhtautua suuntaa antavina. Vastaaviin laskelmiin liittyy näistä syistä johtuen aina jonkin asteista epävarmuutta, eikä tarkkoihin laskelmiin pystytä reaaliajassa.
Lainsäädäntömuutokset Arvioitu muutos Gini-kertoimessa Kannustinpaketti -0,1 Kannustinpaketti ja työtulovähennyksen lapsikorotus Kannustinpaketti, lapsikorotus ja ylemmän pääomatuloveroprosentin korotus -0,08-0,1 0,80% Muutos käytettävissä olevissa tuloissa tulodesiileittäin 0,60% 0,40% 0,20% 0,00% -0,20% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kannustinpaketti Kannustinpaketti ja työtulovähennyksen lapsikorotus Kannustinpaketti, lapsikorotus ja ylemmän pääomatuloveroprosentin korotus Kuten taulukosta ja kuviosta käy ilmi, olisi kannustinpaketilla tulonjakoa tasaava vaikutus. Gini-kerroin laskisi pelkän kannustinpaketin seurauksena kymmenyksellä, mikä tarkoittaisi, että tuloerot kapenevat. Jos kannustinpaketin yhteydessä muutettaisiin myös väliaikainen lapsivähennys työtulovähennyksen lapsikorotukseksi aiemmin tässä paperissa mainitulla tavalla, olisivat tulonjakovaikutukset vain hiukan vähemmän tasaavia. Tämä johtuu siitä, että kaikki pienituloiset saavat nykyisen lapsivähennyksen, joka leikkautuu pois alemmilla tulotasoilla. Jos lainsäädännössä olisi mukana myös työtulovähennyksen lapsikorotus, kohdistuisivat vähennyksen saajat toisin. Vaikka kannustinpaketin toimet kohdistuvatkin erityisesti pienituloisten palkansaajien tilanteen parantamiseen, kannustinpaketti nostaisi käytettävissä olevia tuloja lähes kaikissa tulodesiileissä. SAK:n verolinjausten tavoitteena oli myös pääomatuloverotuksen progressiivisuuden lisääminen. Jos kannustinpaketin ja työtulovähennyksen lapsikoro-
tuksen lisäksi ylempää pääomatuloveroa nostettaisiin yhdellä prosenttiyksiköllä 33 prosentista 34 prosenttiin, tulisi Gini-kertoimen arvoksi arviolta sama kuin pelkän kannustinpaketin kanssa. Vaikutukset tulodesiileittäin olisivat kuitenkin erilaiset. Jos pääomatuloveroa nostettaisiin vielä yhdellä prosenttiyksiköllä, putoaisi Gini-kerroin vielä saman verran kuin ensimmäisen korotuksen myötä. Tässä julkaisussa on käyty läpi yhtä ehdotusta työnteon kannustimien parantamiseksi. SAK:n ehdottama kannustinpaketti onnistuisi alentamaan pienituloisten efektiivistä marginaaliveroa ja useissa tapauksissa laskemaan myös työllistymisveroasteita. Jos kannustinpaketin lisäksi lapsivähennys korvattaisiin työtulovähennyksen lapsikorotuksella, olisivat vaikutukset erityisesti yksinhuoltajien työnteon kannustimiin huomattavat. Kannustinloukkujen purkaminen ei ole yksinkertaista. Yksittäiset lainsäädäntömuutokset, joilla pyritään parantamaan työnteon kannustimia, voivat vaikuttaa toisaalla kannustinloukkuja poistavasti ja toisaalla ongelmia lisäävästi. Kuten tässä paperissa on käynyt ilmi, pienituloisten palkansaajien työnteon kannustimia parantamaan pyrkivät toimet, kuten asumistuen muutos, saattavat johtaa siihen, että toimien sivutuotteena myös etuudensaajien tilanne paranee. Tämä on sinällään aivan hyvä asia, mutta tällöin osa kannustinloukkujen purkamiseen tarkoitetusta summasta valuu hyötynä myös esimerkiksi työttömyyspäivärahoilla oleville ja saattaa joissain tapauksissa jopa heikentää työnteon kannustimia. Kannustinloukkujen purkamisen yhteydessä olisikin jatkossa viisasta miettiä toimia, joilla toivotut vaikutukset kohdistuisivat entistä paremmin pienituloisille palkansaajille, ja sitä kautta laskisi etenkin heidän työllistymisveroasteitaan. Tulisiko yhteiskunnassa joissain tapauksissa kannustinloukkureformien yhteydessä tarkastella etuudensaajien tilannetta niin, ettei kenenkään asema heikkenisi, mutta hyötyjinä olisivat ensisijaisesti pienituloiset palkansaajat. Tämä voisi helpottaa kannustinloukkujen purkamista. Ylipäänsä verotusta ja sosiaaliturvaa suunnitellessa tulisi ottaa huomioon kaikkien politiikkatoimien yhteisvaikutus aina kun mahdollista. Huomioitavaa on myös, että vaikka tässä ehdotuksessa on keskitytty muutoksiin verotuksessa ja sosiaaliturvassa, kannustinloukkuihin vaikuttavat myös muut ulkopuoliset tekijät. Kuten johdannossa olevassa sitaatissa todetaan, kannustinloukkuihin vaikuttaa esimerkiksi vuokrien suuruus. Tämä olisi esimerkiksi yksi peruste kasvattaa asuntotuotantoa kasvuseuduilla. Myös tällaisilla toimenpiteillä voi olla vaikutusta työnteon kannustimiin. Vaikka kaikkia työnteon kannustimia ei pystytä tämän mittaluokan kannustinpaketilla korjaamaan, voisi tämä paketti toimia yhtenä askeleena parempaan suuntaan. Tässä paperissa esitetty kannustinpaketti olisi pehmeä ja oikeudenmukainen keino kasvattaa työn tarjontaa. Paketti vaikuttaisi myös lyhyen aikavälin talouskasvuun elvyttävästi parantamalla pienituloisten kotitalouksien
ostovoimaa. Myös työn kysyntä oletettavasti kasvaisi, mikä olisi omiaan vauhdittamaan kasvua ja lisäämään työllisyyttä nykyisessä taloustilanteessa. Sitä tämä maa tällä hetkellä ensisijaisesti tarvitsee: kasvua ja työllisyyttä. Böckerman, P. ja Kanninen, O. (2013) Matalapalkkatyön kysyntä ja tarjonta Suomessa, Matalapalkkatyö Suomessa osa I, Valtioneuvoston kanslian raporttisarja 1/2013. Honkanen, P., Jäntti, M. ja Pirttilä, J. (2007) Työn tarjonnan kannustimet Suomessa 1995 2003. Teoksessa P. Sinko, V. Vihriälä (toim.) Rekrytointiongelmat, työvoiman tarjonta ja liikkuvuus, 5/2007 teoksessa Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja, 4. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. 299 368. Kotamäki, M. ja Kärkkäinen O. (2014) Työllisyys kasvaa, työnteko vähenee? Työnteon kannustimet ja suojaosareformin vaikutus. Työpoliittinen aikakauskirja 4/2014. Parpo, A. (2004). Kannustavuutta tulonsiirtojärjestelmään Tulonsiirtojärjestelmän muutokset, kannustinloukut ja tulonjako. Tutkimuksia 140. Helsinki: Stakes.