Perhe ja lapsen sairastuminen Arja Lång ja Helena Pennanen
Lapsen sairastuessa perheen reagointiin vaikuttaa sairauden vakavuus / ennuste / pitkäaikaisuus lapsen ikä perheen elämäntilanne perheen aiemmat kokemukset vastaavista / muista stressitilanteista kulttuuriset tekijät (ks. http://www.familiaclub.fi/duo_teemat_vanhemmuus_8.html)! lapsen sairastuminen vaikuttaa kaikkiin muihin perheen jäseniin, myös sisaruksiin
Vanhempien selviytymisprosessi Salla Seppänen on kuvannut leikki-ikäisen diabeetikkolapsen vanhempien selviytymistä seuraavien vaiheiden kautta: epäusko epätietoisuus ja syyllisyys hoidon opettelu normalisointi epävarmuus uudelleen järjestäytyminen
Selviytymiskeinot (Lazaruksen ja Folkmanin mukaan) Ongelmasuuntautuneet etsitään tietoa, ohjeita ja ratkotaan ongelmia Emootiosuuntautuneet ilmaistaan tunteita tasapainoon pääsemiseksi Aktiiviset ja passiiviset Aktiivinen ongelmasuuntautunut - suunnitelmallinen ongelmanratkaisu Aktiivinen emootiosuuntautunut - esim. sururituaalit Passiivinen ongelmasuuntautunut - asian käsittelyn välttäminen Passiivinen emootiosuuntautunut - paetaan omaan sisäiseen maailmaan
Selviytymisstrategiat ja minän suojaaminen Esim. selviytymisstrategioista Taistelu esim. omien oikeuksien puolesta, ongelmien ratkaisu, toiminta vertaisryhmissä Sopeutuminen olosuhteisiin ja palveluihin, ei aktiivista kiinnostusta terapia- ja hoitomuotoihin Oman tien kulkeminen elämä jatkuu normaalisti ja sairaus ei ole keskiössä, vertaisryhmiin ei sitouduta Puolustusmekanismit eli defenssit Tiedostamattomia psyykkisiä selviytymiskeinoja Vääristävät tietoisuuden sisältöä samalla kun lievittävät ahdistusta Uhan olemassolo kielletään ja siihen liittyvä vastuu siirretään muille Coping-keinot Defenssejä tietoisempia selviytymisen hallintakeinoja
Esimerkkejä minän suojaututumiskeinojen käytöstä Tunteiden eristäminen + auttaa toimimaan tehokkaasti kriisitilanteessa + auttaa rauhoittamaan lasta - estää sairauden hyväksymisen Kieltäminen + tukee lapsen terveitä mahdollisuuksia - aiheuttaa tiedon vastustamista - aiheuttaa asiatontakin kritiikkiä henkilökuntaa kohtaan
Esimerkkejä minän suojaututumiskeinojen käytöstä Järkeistäminen + helpottaa tiedon vastaanottoa ja aktiivista hankintaa - saa ottamaan lääkärille kuuluvan vastuun sairauden hoidosta Reaktionmuodostus + helpottaa pitkäjänteistä lapsen hoivaamista - antaa marttyyrin elämänosan Samaistuminen + jakaa kokemukset muiden vanhempien kanssa - elämä pyörii sairauden ympärillä
Perhehoitotyön menetelmiä Tasa-arvoinen kohtaaminen Terveyden edistäminen ja perheen eheyden tukeminen Perheen tukeminen omien voimavarojensa arvioinnissa, löytämisessä ja vahvistamisessa muuttuvissa olosuhteissa Tiedon antaminen, opastus ja neuvonta Sopimusten tekeminen Mahdollisuus harjoitella kotihoitoon liittyviä asioita ohjatusti kotikäynnit
Valmistautuminen Jatkuvuuden turvaaminen Ystävällinen läheisyys Perheen sisäisen tuen vahvistaminen Aktiivinen huolenpito Käytännön auttaminen Perheen ratkaisujen kunnioittaminen Neuvottelukumppanuus Perheen hyvä hoitaminen Rehellinen myönteisyys Perheen kysymyksiin keskittyminen Selittävä vastaaminen Myötätunnon ilmaisu Tunnustelu Tilanteenmukaisuus Asiallisuudella tukeminen Samaistuminen
Riskitilanteita Perheessä on vuorovaikutushäiriöitä: puolisoiden keskinäiset huonot välit, vanhempien kyvyttömyys huolehtia lapsistaan, perheen eristyneisyys Vanhemman psyykkinen sairaus Vanhemman tai muun perheenjäsenen krooninen sairaus Vanhemman/lapsen vähäiset älylliset resurssit Hyvin nuoret vanhemmat Työttömyys, ahdas asunto, muutot
Riskitilanteita Runsas päihteiden käyttö perheessä Lapsi syntynyt vammaisena, keskosena, muuten vaikeahoitoinen Perheen elämänvaihe lapsen sairastuminen imeväis-/murrosiässä tai koulualokkaana vanhempien keski-iän alkuvaihe! JATKUVASTI JA TÄYDELLISESTI HYVIN- TOIMIVIA PERHEITÄ EI OLE
Lastensuojelulaki 25 Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
HAVAHDU, kun vamman laatu ei sovi yhteen annetun selvityksen kanssa vamman laatu ei tyypillinen ko. ikäiselle selvitys tapahtumasta epämääräinen/muuttuva toistuvat vammat ja väittämä: lapsi erityisen onnettomuusaltis monet samanaikaiset vammat lääkinnällistä apua haetaan myöhään/ei lainkaan huoltajan tapa reagoida tietoihin lapsen voinnista ja tutkimuksista välinpitämätön tai vähättelevä
HAVAHDU, kun lapsi vaikutta hoitamattomalta, laiminlyödyltä, surulliselta, ahdistuneelta, epätoivoiselta, hitaasti/huonosti kehittyneeltä, levottomalta, äkillisesti taantuneelta lapsi pelkää vanhempiaan lapsi pelkää koskettamista lapsi hätääntyy kovasti toisten lasten itkusta lapsi karkailee kotoa lapsi rankaisee itseään
Sairastuneen lapsen/nuoren sisarukset
Terveisiin lapsiin kohdistuu odotuksia ja siirtyy tehtäviä, joista sairas lapsi vapautetaan * terve lapsi jää vähemmälle huomiolle * hänen suhteen ollaan vaativia lapsi voi kokea, että häneltä vaaditaan liikaa ja että hänen hoivan ja huolenpidon tarpeitaan ei tyydytetä riittävästi
Mahdollisia tunteita Syyllisyys *toivottu toiselle pahaa *ei ole haluttu lisää lapsia syntyykin sairas *pystytään tekemään sitä, mitä sairas ei Kateus, viha *yleensä ei pureta sairaaseen vaan esimerkiksi vanhempiin *torjutut tunteet psykosomaattiset oireet Häpeä *Poikkeavuutta ulkonäössä Ylivastuullisuus Huoli tulevaisuudesta Huoli periytyvyydestä
Perheyhteys lujittuu Erilaisuuden sietokyky kasvaa Oman identiteetin pohdinta
Lähteet Iivanen A. & Syväoja P. 2008. Hoida ja kirjaa. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Luku: Selviytyminen s.83-96. Jurvelin T., Kyngäs H. & backman K. 2006. Pitkäaikaisesti sairaiden lasten vanhempien selviytyminen. Tutkiva Hoitotyö. 3, 18-22 Lastensuojelulaki 13.4.2007 / 417. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417 Paavilainen E. & Flinck A. 2008.Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen. Hoitotyön suositus. Hoitotyön tutkimussäätiö www.hotus.fi Ruuskanen S. & Ainola K. 2004. Lasten, nuorten ja perheen hoitotyö. Teoksessa Koistinen P., Ruuskanen S. & Surakka T. (toim.). Lasten ja nuorten hoitotyön käsikirja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 120-124. Seppänen S., Nikkonen M. & Kyngaä H. 1997. Diabeetikkolasten vanhempien selviytyminen. Hoitotiede. 4, 169-176 Storvik-Sydänmaa S., Talvensaari H., Kaisvuo T. & Uotila N. 2012. Lapsen ja nuoren hoitotyö. Helsinki: Sanoma Pro Oy