2

Tukes tilastoi tämän kalvon sähköpalotilastoihin vain ne rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, vastaavaan tilastoon kirjattiin myös rakennuspalovaarat, joissa tuli ei ollut levinnyt talon rakenteisiin ennen palokunnan tuloa paikalle. Rakennuspalovaarat eivät ole enää mukana sähköpalotilastossa, koska niiden todellista lukumäärää ei tiedetä. Kaiken kaikkiaan sähkön aiheuttamia rakennuspaloja ja rakennuspalovaaroja kirjataan pelastuslaitosten Pronto-rekisteriin vuosittain noin 2500 tapausta, joihin pelastuslaitos on kutsuttu paikalle. Moni kuitenkin pystyy sammuttamaan osan rakennuspalovaaroista itse, minkä vuoksi ne eivät näy Prontorekisterissä. Tällaisten tapausten lukumäärää ei pystytä selvittämään. Myöskään siitä ei ole tietoa, kuinka moni rakennuspalovaaroista (esim. sisuksistaan syttynyt kodin sähkölaite tai sähkökeskus) olisi levinnyt rakennuspaloksi ilman pelastusviranomaisen väliintuloa. 4

Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilaston (PRONTO) mukaan tarkastelujakson aikana oli noin 5900 rakennuspalon tai -palovaaran aiheuttamaa hälytystehtävää. 2590 oli tehtäviä, joissa energialähteenä oli sähkö, mutta aina ei välttämättä ole ollut kyse varsinaisesta syttymisestä. Edellä mainitusta tehtävistä 23 % oli rakennuspaloja ja 77 % palovaaroja. Nämä kymmenen yleisintä konetta tai laitetta vastaavat yhteensä noin 83 % kaikista seurantajakson sähköstä johtuneista hälytystehtävistä. Lieden tai uunin aiheuttaman palon tai palovaaran osuus kaikista seurantajakson hälytystehtävistä on yli 40 prosenttia. Liesien jälkeen yleisimpiä ovat erilaiset valaisimien aiheuttamat syttymiset. Niiden osuus kaikista tapauksista on 9 %. Suurin osa valaisimien aiheuttamista hälytystehtävistä johtui asennetuista valaisimista. Aiempiin vuosiin verrattuna huolestuttavinta oli kiukaista johtuvien vaaratilanteiden ja tulipalojen lisääntyminen. On myös huomattavaa, että kahdentoista kuukauden tarkastelujaksolla televisioista syttyi vain 11 paloa ja ilmalämpöpumpuista niiden yleisyydestä huolimatta vain neljä. Rakennuspalo on palo, joka on levinnyt syttymiskohdastaan rakennuksen rakenteisiin. Rakennuspalovaarassa on palosta, kuumenemisesta tai kärähtämisestä on syntynyt näkyvää savua. Tilanteesta olisi ollut mahdollista kehittyä rakennuspalo, mutta se ei ole levinnyt kuumenemis- tai syttymiskohdasta rakennuksen rakenteisiin tai irtaimistoon. Lähde: http://www.tukes.fi/tiedostot/sahko_ja_hissit/sahko_palon_syttymissyyna.pdf 7

Kun pelastuslaitos lähtee suorittamaa hälytystehtävää, jonka taustalla on sähköinen syttymissyy, kyse on hyvin harvoin uudesta laitteesta tai laitteistosta. Erilaisten sähkölaitteistojen toiminta tarkastetaan osana niiden asennustyötä. Sähkölaitetta käyttöönotettaessa sellaiset viat, jotka saattavat aiheuttaa syttymisen, ilmenevät nopeasti. Yleensä sähkölaitteita ja -laitteistoja on käytetty lyhyempiä tai pidempiä jaksoja ennen palon syttymistä. Laite on saattanut olla myös poissa käytöstä varastoituna ennen onnettomuutta. On usein hyvin vaikeaa tai mahdotonta selvittää, onko laitteelle tai laitteistolle tapahtunut käytön tai varastoinnin aikana jotakin palon syttymistä. 8

Lähde: Tukes tutkimusraportti 1/2015. http://tukes.fi/tiedostot/julkaisut/raportti1_2015_jakokeskusten_sahkoisten_liitosten_ vikaantumismekanismit_ja_sahkopalot_web.pdf 11

Vaaratilanteeksi on kirjattu ne tapahtumat/tilanteet, joissa olisi voinut sattua henkilövahinko. 12

Vuonna 2014 Tukesin tietoon tuli 84 sähkötapaturmaa, jossa oli osallisena yhtä monta uhria (vuonna 2014 ei yhtään tapausta, jossa useampi henkilö olisi saanut sähköiskun samassa tilanteessa). 2 sähkötapaturmaa johti kuolemaan. Sähkötapaturmien uhreista ammattilaisia oli 32, joista kaikki olivat miehiä. Maallikoille ja tehtävään opastetuille sähkötapaturmia sattui 52, joista 13 sattui naisille. Vaaratilanteita (ei mukana taulukossa), joissa ei ole sattunut henkilövahinkoja, kirjattiin 10. Tässä ja seuraavalla kalvolla esitetyt taulukot esittävät vuosina 2010-2014 sattuneiden sähkötapaturmien määrät sekä Tukesin ylläpitämän VARO-rekisterin että Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) rekisterin mukaan. TVL:n ylläpitämästä tietorekisteristä on haettu työtapaturmat, joissa vahingoittumistapana on ollut sähköisku. Tietorekisteri ei näin ollen sisällä esimerkiksi valokaaresta johtuvia työtapaturmia eikä myöskään vapaa-ajalla sattuneita sähkötapaturmia. TVL:stä saatu luku kuvaa paremmin sähkötapaturmien kokonaismäärää työelämässä, mutta Tukesin saama tieto on kuitenkin sisällöltään tarkempaa. TVL:n tiedot vuodelta 2013ja 2014 eivät olleet vielä saatavilla. 13

Vuosina 1971-2014 sähköturvallisuusviranomaisen tietoon tulleissa sähkötapaturmissa on kuollut 235 henkilöä, joista sähköalan ammattilaisia oli 50 (21 %) ja maallikoita 185 (79 %). Tämän seurantajakson synkin vuosi oli 1972, jolloin sähkötapaturmissa menehtyi yhteensä 21 henkilöä - 4 sähköalan ammattilaista ja 17 maallikkoa. Vuosittainen sähkökuolemien määrä on ollut laskussa 1990-luvun loppuun asti ja tämän jälkeen tasaantunut noin kolmeen kuolemantapaukseen vuodessa. Kymmenen vuoden keskiarvossa huomioidaan kyseessä oleva vuosi ja sitä edeltävät 9 vuotta. 14

Yhteensä 62 kuolemaa, joista 54 sattui maallikolle ja 8 sähköalan ammattilaisille. 16

Tällä ja tätä seuraavilla kalvoilla on hyvä huomioida, että joissakin kalvoissa lukumäärät ovat sähkötapaturmatapausten lukumääriä, kun taas toisissa kalvoissa puhutaan kyseisissä tapauksissa osallisena olleiden sähkötapaturmauhrien lukumääristä. Vuonna 2014 ei sattunut yhtään sähkötapaturmaa, jossa olisi ollut useampi uhri, mutta aiempina vuosina tällaisia tapauksia on ollut. Lisäksi kalvoilta on jätetty pois kategoria Ei tiedossa. Yksittäisissä sähkötapaturmatapauksissa Tukesin tiedossa ei välttämättä ole esimerkiksi jännitteen suuruutta (näin voi olla esimerkiksi latausjännitteen ollessa kyseessä) tai uhrin sähköalan pätevyyttä. 17

Sähköalan pätevyyden mukaan sähkötapaturmia luokitellessa maallikoille sattuneet sähkötapaturmat sisältävät myös tehtävään opastetuille henkilöille sattuneet sähkötapaturmat. Mikäli uhrin sähköalan pätevyys ei ole tiedossa, on tapaus jätetty tällä kalvolla tarkastelun ulkopuolelle. 19

Tässä yhteydessä teollisuusympäristö kattaa metallurgisen sekä rakennusaine- ja rakennustarviketeollisuuden, petrokemian ja öljynjalostuksen, kumi- ja muovituotteiden sekä kemikaalien valmistuksen, raskaan konepajateollisuuden, muut konepajat sekä telakat, puunjalostus-, kartonki- sekä lastulevytehtaat, pintakäsittely- ja kyllästyslaitokset, elektroniikka- ja sähköteollisuuden, räjähde- ja ampumatarviketehtaat, voimalaitokset sekä tehtaan ulkopuoliset lämpölaitokset, ongelmajätteen käsittelylaitokset, tutkimuslaitokset ja laboratoriot, elintarviketeollisuuden sekä muut teollisuuslaitokset. Julkisella tilalla tarkoitetaan liike-, toimisto- tai muuta julkista rakennusta. 20

Maallikoiden muu tuote kategoriaan kuuluu monipuolisesti erilaisia sähkötuotteita. Yksittäisistä tuoteryhmistä vuonna 2014 enemmän kuin yhden sähköiskun aiheuttivat maallikoille jatko- ja liitäntäjohdot (6 kpl), loisteputkivalaisimet (4 kpl) ja laturit (2 kpl). 22

Ilmoituksia tapaturmista Tukes saa vapaaehtoisuuteen perustuen hissiurakoitsijoilta ja hissihuoltoliikkeiltä, minkä lisäksi Tukes seuraa median uutisointia. Vakavien vahinkojen (kuolleet ja loukkaantuneet) osalta tilastot lienevät kattavat. 26