2. MATKAILIJAN VARALÄÄKKEET... 3

1. LÄÄKE- JA TERVEYSVINKKEJÄ MATKAILIJALLE... 2 2. MATKAILIJAN VARALÄÄKKEET... 3 3. MITEN VÄLTTYÄ TURISTIRIPULILTA?... 4 3.1. YLEISTÄ... 4 3.2. RUOKAMYRKYTYS... 4 3.3. MITEN EHKÄISET RUOKAMYRKYTYKSEN... 4 4. AUTTAVATKO ROKOTUKSET?... 5 4.1. ISOROKKO... 5 4.2. KELTAKUUME... 5 5. TULIAISENA SEKSITAUTI?... 6 6. MALARIA ON EHKÄISTÄVÄ... 7 7. MAKSATULEHDUS... 8 8. LISÄTIETOJA... 9

1. LÄÄKE- JA TERVEYSVINKKEJÄ MATKAILIJALLE Yhä useamman suomalaisen matka suuntautuu muualle kuin Eurooppaan. Samalla länsimainen, suhteellisen puhtaissa oloissa elänyt ihminen altistuu uusille terveysvaaroille. Niitä voi välttää ja ulkomaillakin saatuja sairauksia voidaan hoitaa. Matkalla saattaa tarvita pientä lääkevarastoa, ja kotimaassa tarvittuja lääkkeitä on käytettävä matkankin aikana. Seuraavassa joitakin neuvoja näitä tilanteita varten. 2

3 2. MATKAILIJAN VARALÄÄKKEET Yllättävien tilanteiden varalle matkailijan kannattaa varata mukaan seuraavia lääkkeitä: Särky- ja kuumelääkettä Ripulilääkettä Mietoa kortisonivoidetta palaneen ihon hoitoon Matkapahoinvointilääkettä, jos tulee helposti pahoinvoivaksi Antihistamiinitabletteja ihon palamisen tai hyönteisten piston aiheuttamaan kutinaan Pitkäaikaisesti lääkkeitä käyttävän on muistettava uusia reseptinsä kotimaassa siten, että lääkkeitä riittää koko matkan ajan ja vielä vähän sen jälkeenkin. Omista lääkkeistään on myös hyvä laatia luettelo, josta näkyvät lääkkeiden kauppanimet, annostus ja vaikuttavat aineet. Jos lääkeaineiden nimet tuntuvat vaikeilta kirjoittaa, voi pyytää apteekkia auttamaan tällaisen luettelon laadinnassa. Kun matkustetaan lentokoneella, pitää lääkkeet pakata käsimatkatavaroiden joukkoon, koska matkalaukut saattavat eksyä väärään koneeseen.

4 3. MITEN VÄLTTYÄ TURISTIRIPULILTA? 3.1. Yleistä Etelän ja kaukomaiden ruokahygienia saattaa poiketa meikäläisistä oloista. Lämmin ilmanala suosii bakteerien lisääntymistä ja liikkeellä on monia eliöitä, joille pohjoismaalaisella ei ole ennestään vasta-aineita. Ainekset ruokamyrkytykselle ovat siis otolliset. Lähes joka toinen tropiikkiin matkaavista saa turistiripulin. Kyse ei ole tyhmyydestä eikä tietämättömyydestä - kuuluisaksi on tullut vatsasairauksien erikoislääkäreiden kongressi eräässä Välimeren maassa: yli puolet osallistujista sairastui turistiripuliin ja kokous piti keskeyttää. Suomalaisia etelänmatkaajia sairastuu turistiripuliin vuosittain useita kymmeniä tuhansia. 3.2. Ruokamyrkytys Ruokamyrkytys ilmaantuu yleisimmin ensimmäisen matkustusviikon lopulla ja oireet kestävät tavallisesti 3-5 vuorokautta eli pilaavat viikon matkasta loppuosan tai kahden viikon matkasta olennaisen osan. Kotimatka löysällä vatsalla on sitä paitsi hankala kokemus. 3.3. Miten ehkäiset ruokamyrkytyksen Turistiripulia voi ehkäistä ja alkanutta ripulia voi lievittää. Tässä keskeiset neuvot: Pese kätesi aina ennen ruokailua ja niiden välilläkin aina kun voit. Vältä epämääräisten katuravintoloiden houkutuksia. Älä syö majoneesia, äläkä tasoltaan kyseenalaisten ruokaloiden salaatteja. Tiedustele oppaalta vesijohtoveden puhtautta ja juo vain pullotettua vettä, jos opas sitä suosittelee. Jos turistiripuli voisi suuresti vaarantaa terveyttäsi, keskustele ennen matkaa lääkärisi kanssa antibioottikuurin aloittamisesta jo hieman ennen lähtöpäivää. Muista kuitenkin, että antibioottikin voi sekoittaa vatsan. Trooppisiin maihin matkaavan kannattaa pyytää lääkäriltään mikrobilääkettä kuumeisen turistiripulin varalle. Suomesta ilman reseptiä saatavaa ripulilääkettä kannattaa varata matkalle mukaan - se pysäyttää voimakkaan ripulin vaikkei parannakaan sen aiheuttajaa. Ripulin yllättäessä kuplivat virvoitusjuomat tuntuvat hyviltä - nesteen saanti on tärkeää.

5 4. AUTTAVATKO ROKOTUKSET? Ulkomaille matkaavat tarvitsevat yleensä vain ne perusrokotukset, jotka on hyvä pitää voimassa kotimaassakin. Näitä ovat lähinnä polio-, jäykkäkouristus- (tetanus) ja kurkkumätä- eli difteriarokotukset, jotka kaikki ovat voimassa kymmenisen vuotta. Terveyskeskukset ja yksityiset lääkäriasemat antavat näitä rokotuksia. 4.1. isorokko Isorokko on maailmasta jo hävitetty, joten sitä vastaan ei tarvitse enää rokottaa. 4.2. Keltakuume Keltakuumetta esiintyy edelleen eräissä Afrikan ja Etelä-Amerikan maissa, joten sinne tai niiden kautta muualle matkaavien kannattaa hankkia rokotus ennen matkalle lähtöä. Muita tartuntatauteja, kuten koleraa vastaan on rokotteita, mutta niiden ottamisesta kannattaa neuvotella lääkärin kanssa hyvissä ajoin ennen matkalle lähtöä. Terveyskeskuksissa on tavallisesti ainakin yksi tartuntatauteihin erityisesti perehtynyt lääkäri ja terveydenhoitaja, jotka opastavat kaikissa rokotuksiin liittyvissä kysymyksissä ja jotka myös tietävät, mitä erityisrokotuksia eri maissa tarvitaan.

6 5. TULIAISENA SEKSITAUTI? Ulkomailla voi saada seksitaudin monta kertaa herkemmin kuin kotimaassa. Tarjolla on lähinnä tippuria ja klamydiaa, mutta kuppakin on yleistynyt erityisesti itänaapurimaassa. Alkoholi, vapautunut käytös ja seksipartnereiden avoin kaupallinen tarjollaolo lisäävät houkutusta heittäytyä vaaroille alttiiksi. Erityinen ongelma on, että monet kaukomailla seksitauteja aiheuttavat bakteerit ja muut eliöt ovat muuttuneet vastustuskykyisiksi tavanomaisille antibiooteille. AIDS on kaikkien irrallisten seksikontaktien konkreettinen vaara. Vara on viisautta eikä vahingon enne: tässä joitakin vihjeitä seksitaudin välttämiseksi. Pidä pääsi kylmänä - katumus ei välttämättä korjaa itsellesi ja läheisillesi aiheutuvaa harmia. Kondomi suojaa lähes kaikilta seksitaudeilta. Ota niitä mukaasi jo kotimaasta - ulkomailla niiden hankkiminen ei aina onnistu ja esimerkiksi kaukoidässä kondomit voivat olla pienikokoisia suomipojan mitoille. Hakeudu tutkimuksiin ja hoitoon heti kotimaahan saavuttuasi, jos pieniäkään oireita tuntuu.

7 6. MALARIA ON EHKÄISTÄVÄ Tropiikkiin matkustavan on varottava malariaa. On arvioitu, että ilman estolääkitystä malariaan sairastuu kuukauden aikana vähintään 1-2,5 henkeä 100:a suojaamatonta matkailijaa kohti ja sairastuneista pari prosenttia kuolee tähän tautiin. Malarian levinneisyysalue jaetaan kolmeen ryhmään, joita kutsutaan kirjaimilla A, B ja C sen mukaan, mitä malariatyyppejä siellä esiintyy ja miten eri lääkkeet siellä tehoavat. A- ja B-alueille matkustaville suositellaan estolääkkeeksi klorokiinia ja C-alueelle meneville meflokiinia tai klorokiinin ja proguaniilin yhdistelmää. Lääkäri osaa valita oikean lääkkeen tietäessään matkan määränpään. Lääkkeet suojaavat malarialta, mutta eivät täysin. Lääkkeestä ja altistuksesta riippuen sairastuu malariaan noin 10-30 % niitä käyttäneistä. Seuraavassa malarian ehkäisyn keskeisiä keinoja: Aloita suojalääkitys ohjeiden mukaan jo ennen tropiikkiin matkustamista ja jatka lääkkeen ottamista lääkärin määräämä aika sieltä paluun jälkeen. Vältä hyttysiä - älä liiku ulkona hämärässä tai pimeällä, käytä suojaavia vaatteita, hyttysverkkoja tai hyönteiskarkotteita. Iltaisin ja öisin ulkosalla liikkuessa kannattaa pitää vaaleita, pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita. Makuutiloista pitää hävittää hyttyset ennen nukkumaanmenoa hyttysmyrkkysuihkeella, ellei nuku huolella tiivistetyn verkon alla. Tarkkaile vointiasi matkan aikana ja sen jälkeen - malaria voi ilmetä vähäisenä mutta toistuvana kuumeiluna ja flunssan kaltaisina oireina. Jos tällaisten oireiden vuoksi hakeutuu lääkäriin, kannattaa hänelle mainita käyneensä hiljattain matkoilla.

8 7. MAKSATULEHDUS Tropiikkiin ja muihin lämpimiin maihin matkustavien yksi vaara on maksatulehdus, jota aiheuttaa hepatiitti A-virus. Se ei ole nuorille ja hyväkuntoisille vaarallinen, mutta voi olla sitä ikääntyneelle. Maksatulehdus eli hepatiitti on ehkäistävissä hyvällä elintarvikehygienialla sekä etukäteen otettavalla rokotteella. Hepatiitin voi saada juomalla saastunutta vettä tai syömällä tällaisella vedellä käsiteltyä kuumentamatonta ruokaa. Hepatiitin ehkäisyyn pätevät samat neuvot kuin turistiripuliinkin. Keittäminen tai muu ruoan kuumennus tuhoaa hepatiittiviruksen - raakojen tai elävien ruokien, kuten äyriäisten syöminen voi siis olla vaarallista. Rokotusta tai gammaglobuliinia ei tavallisen etelänmatkaajan yleensä kannata ottaa. Sen sijaan tropiikkiin etenkin pitkäksi ajaksi matkustaville ehkäisy on tarpeen.

8. LISÄTIETOJA Terveyskeskuksen tartuntatautilääkäriltä ja -hoitajalta voi tiedustella kaikkia matkustukseen liittyviä infektioita koskevia seikkoja. Myös monet yksityiset lääkäriasemat opastavat näissä asioissa. Varsin hyvä, vuosittain päivitetty pikkuopas on Matkailijan terveysopas, jonka ovat laatineet Kansanterveyslaitoksen asiantuntijat. Kirjaa voi tilata suoraan kustantajalta eli Suomalainen Lääkäriseura Duodecimista, puhelinnumerosta (09) 6188 5413. Seuran toimiston osoite Helsingissä on Kalevankatu 11. Kirjakaupoista ainakin Akateemisen Kirjakaupan myymälät välittävät kirjatilauksia. Kirja on tarkoitettu lähinnä terveydenhuoltoalan henkilöstölle, mutta myös valistunut matkailija saa siitä monta arvokasta ja luotettavaa tietoa. Kirjastoista on vielä lainattavissa apulaisprofessori Heikki Peltolan kirjoittama Etelänmatkaajan lääkärikirja, josta on ilmestynyt neljä painosta. Kirjakaupoista se on myyty loppuun eikä viidennen painoksen julkaisemista ole varmuutta. 9