Pirkanmaa2019 väliraportti - Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä

Samankaltaiset tiedostot
Järjestäjän rooli ja tehtävät maakuntahallinnossa

Maakunnan järjestäjän rooli ja tehtävät

Talouden ja toiminnan johtaminen maakunnassa järjestäjän näkökulma

Järjestäjän ja tuottajan roolit teemaryhmä

Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä

Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä

Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistus

Työsuunnitelma. Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä

Hyte tulevien maakuntien organisaatioissa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen ja maakuntauudistuksen (soma) esivalmistelun tilannekatsaus valmisteluryhmät

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle

Tiedolla johtamisen tietojärjestelmäratkaisujen ja työvälineiden esiselvitys. Työpaja I. Mikko Rotonen Timo Hakala

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle

Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.

Muutokseen valmistautuminen etenee

Missä Pirkanmaalla nyt mennään?

Hyvinvoinnin edistäminen ja sen johtaminen tulevaisuuden Pohjois-Savossa Elsa Paronen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

sote- tki / järjestämislaki

Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus Rakenteet ja palvelut Loppi Jukka Lindberg Muutosjohtaja Oma Häme -hanke

Pirkanmaan tavoitteet ja palvelulupaus

Uudistuksen tilannekatsaus - SOTE. Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja

Sote-uudistus henkilöstöinfo 4.4. ja Hämeenkyrön kunta

MAAKUNNAN ROOLIT JÄRJESTÄJÄNÄ JA TUOTTAJANA

CASE: Pirkanmaan SOMA-viestinnän valmistelu

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

SOTE-JÄRJESTÄMISTOIMINTOJEN ORGANISOITUMISEN VAIHTOEHTOJA

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Omaa maakuntaa rakentamassa

Oma Häme kuntakierros Forssa

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Miten tästä eteenpäin? Kuinka löytää realistinen visio Pohjois-Savon HYTEtyöhön?

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Sote- ja maakuntavalmistelu pidennetyn esivalmisteluvaiheen aikana Jukka Lindberg, muutosjohtaja

Tiedolla johtaminen - työryhmä

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Pirkanmaa2021 -tilannekatsaus

Osallistuminen teemaryhmä

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - I&O kärkihanke

Maakuntauudistus Järjestämistehtävät

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta. Pentti Itkonen

Työllisyyspalvelut maakuntauudistuksessa. Vates säätiö Jukka Alasentie Maakuntauudistus projektijohtaja

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Tilannekatsaus

Kanta-Hämeen sote 2016

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Meidän maakunta Jukka Lindberg Muutosjohtaja Kanta-Hämeen sote- ja maakuntauudistus

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Konsernihallinto ja johtaminen

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja erityisesti maakuntien roolista järjestäjinä ja tuotannon ohjaajina

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle

Tekijän nimi Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida

Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle

Palvelustrategian valmistelu

Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto

Palvelujen järjestäminen

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Uudistumisella tuottavuusloikka

Kuntien ja maakuntien yhteistyö Satakunnassa Aluekehittäminen: työllisyys- ja yrityspalvelut sekä liikennetehtävät

Järjestöt ja maakuntauudistus Satakunnassa

Sote- ja maakuntauudistus

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella

Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

Kanta-Hämeen sote 2016

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari Antti Kuopila Erityisasiantuntija

Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus

Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen kehittämisverkosto

Konsernirakenne. POPmaakunta

Martti Talja kansanedustaja

SOTEmittarointi, tiedon eheys, laatu ja johtaminen. Terveys ja Talouspäivät Hannu Hämäläinen STM/STO

2

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Koordinaatioryhmän kokous

Säästösuunnitelmia ja -ideoita

Oma Häme: Maakuntauudistuksen sisältöryhmät

Transkriptio:

Pirkanmaa2019 väliraportti - Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä Teemaryhmän kokous 15.2.2017 15.2.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi

Väliraportin sisältö Väliraportti: Teemaryhmän työskentely Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Teemaryhmän työskentelyn eteneminen Järjestämisvastuu; tehtävät ja työkalut yhteenveto Tehtävien perusteella määritellyt järjestäjän toiminnot Ryhmän kevään käsittelyaiheet: osallistuminen STM järjestäminen ryhmän Maakunnan järjestäjä työkirjaan täydentämiseen 15.2.2017 2 www.pirkanmaa2019.fi

1. Teemaryhmän työskentely Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto Anniina Tirronen, Tampere Arto Lemmetty, Tampere Pirkko Lindström, Juupajoki Janita Koivisto, Pälkäne Kari-Matti Hiltunen, PSHP Kristiina Lumme, Pirkanmaan liitto/sitra Riikka Joutsensaari, ELY-keskus Riku Immonen, TE-toimisto Kari Rasku, Tampere (ei osallistunut työskentelyyn, poistetaan listalta) Merja Litmanen, Pirkkala Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto Työryhmän kokoontumiset 14.11.2016, 15.12.2016, 19.1.2017 ja 15.2.2017 Seuraavat aikataulutetut kokoukset: 23.3.2017, 20.4.2017 ja 17.5.2017 15.2.2017 3 www.pirkanmaa2019.fi

1. Teemaryhmän työskentely etenemisen arviointi suhteessa esitettyihin tavoitteisiin Aikataulutus kevät 2017 1. Jäsentää ja kirkastaa, mitä (sosiaali- ja terveydenhuollon) järjestämisvastuu sisältää. Työ käynnissä 2. Määritellä maakunnan järjestämistehtävän kokonaisuus Aloitettu, 05/2017 3. Tehdä esitys järjestäjän toiminnoista ja resurssitarpeista 4. Valmistella järjestäjäorganisaatio yhdessä konsernirakenne ja johtaminen -ryhmän kanssa 5. Osallistua Sitran ja STM:n valtakunnalliseen yhteishankkeeseen. 6. Teemaryhmä toimii hankkeen ohjausryhmänä. 7. Tesoman hyvinvointikeskuksen allianssimallin seuraaminen Lisätyt tehtävät Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Ryhmän työ on edennyt asetettujen tavoitteiden mukaisesti (?) Aloitettu, 05/2017 Aloitettu, 05/2017 Työ käynnissä Työ käynnissä Työ käynnissä Aloitettu, 05/2017 Aloitettu, 05/2017 Ryhmän arvion mukaan hyvin 15.2.2017 4 www.pirkanmaa2019.fi

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö Ryhmän työn tavoitteena on laatia esitys siitä mitä tuleva laaja maakunnallinen järjestämisvastuu sisältää. Ryhmä tuottaa myös esityksen järjestäjän toiminnoista ja resurssitarpeista. Lisäksi ryhmän työssä käsitellään erilaisia järjestäjän yhteistyömalleja sekä osallistutaan valtakunnalliseen valmistelutyöhön. Tuotantotapa ja palveluverkko Valtakunnallisen muutoksen tavoitteena olevasta järjestämismallista ei ole aiempaa kokemusta. Järjestämistehtävä suunnitellussa laajuudessa on uusi kokonaisuus. Taustamateriaalina valmistelussa voidaan osittain käyttää erilaisten tilaaja-tuottaja mallien (Tampere, Oulu, Hämeenlinna, kansainväliset mallit soveltuvin osin) kokemuksia ja oppeja. 15.2.2017 5 www.pirkanmaa2019.fi

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Kokemukset Suomessa toimineista tilaaja-tuottaja malleista nostavat keskiöön erityisesti mm.: Vahvan järjestäjän roolin Tilaajan ja tuottajan roolien selkeän eriyttämisen Kustannustietoisuuden Tiedolla johtamisen Asiakas- ja palveluohjauksen integroinnin Vaikuttavuuden seuraamisen Erilaiset yhteistyömallit. Nämä ovat elementtejä joita olisi hyvä vahvistaa ja ylläpitää maakunnallista järjestäjätehtävää määriteltäessä. 15.2.2017 6 www.pirkanmaa2019.fi

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Tilaaja-tuottaja mallien ja kansainvälisten mallien lisäksi on tarpeen kerätä hyviä käytäntöjä muista organisaatioista, joiden toimintaa voitaisiin soveltaa maakuntamallissa esimerkiksi erilaiset yhteistyömallit yliopistojen kanssa. Tärkeää on myös huomioida digitalisaation antamat mahdollisuudet. 15.2.2017 7 www.pirkanmaa2019.fi

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Uudessa maakuntamallissa järjestäjän järjestämisvastuulle tulee hoitaa ja yhteensovittaa uudella tavalla nykyiset ELY-keskusten, TE-toimistojen, aluehallintovirastojen, maakuntien liittojen, kuntien ja sairaanhoitopiirien hoitamat palvelut. Lisäksi palvelut tulee yhteensovittaa myös kuntien ja valtion muiden palvelujen kanssa. Maakuntien odotetaan jatkossa hallitsevan palveluita kokonaisuutena ja vahvistavan palveluintegraatiota erityisesti nykyisin monirahoitteisten ja hajanaisten (kuntien, sairaanhoitopiirien, yritysten ja järjestöjen hoitamien) sote- palveluiden osalta. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti perustason palveluita on vahvistettava nykyisen sairaalavetoisesta mallin sijaan. Maakuntauudistuksen valmistelussa on siis tarve löytää kustannussääntöjä ja kehittää uudenlaisia toimintamalleja eri palvelukokonaisuuksien synergiaetujen löytämiseksi, esimerkiksi sote-, työllisyys- ja kasvupalveluiden palveluyhdistelmät eri asiakasryhmille. Uusia sote- ja maakuntapalveluita yhdistäviä toimintamalleja tulee kartoittaa ja kerätä valmistelutyössä. Uusiin tehtäviin valmistautuminen edellyttää selkeää käsitystä järjestäjälle siirtyvistä tehtävistä, jotta niiden laajempaa hallintaa ja yhteensovittamista voidaan suunnitella. 15.2.2017 8 www.pirkanmaa2019.fi

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Maakuntauudistuksen valmistelussa tulee määritellä missä tehtävät jatkossa toteutetaan. Nykyiset ELY-keskusten, TE-toimistojen, aluehallintovirastojen, maakuntien liittojen, kuntien ja sairaanhoitopiirien hoitamat palvelut tulee käydä läpi ja suunnitella ovatko ne järjestäjän toteuttamia tehtäviä vai hoidetaanko ne jatkossa esimerkiksi liikelaitoksessa tai markkinoilla. Järjestäjän tehtävien hoitaminen edellyttää jatkossa osaavaa henkilöstöä sekä kehittyneitä työkaluja. Tilaaja-tuottaja malleista saatujen kokemusten mukaan järjestämisen tueksi ei saatu tarpeeksi analysoitua tietoa ja tiedolla johtaminen oli haasteellista. Laajassa maakunnallisessa järjestämistehtävässä, jossa on tarve hallita ja yhteensovittaa erilaisia tehtäviä, tarve integroidulle tietotuotannolle ja analysoidulle tiedolle on entistä suurempi. 15.2.2017 9 www.pirkanmaa2019.fi

2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Tunnistetut yhdyspinnat: muut teemaryhmät Konserniohjaus ja johtaminen Palveluverkko- ja integraatioryhmä Tiedolla johtaminen Valinnanvapaus Digitalisaatio (sis. Maku) ICT asiat Hankinta teemaryhmä, sopimukset Yhteistyöalueasiat (yhteistyösopimukset) Osallistuminen 15.2.2017 10 www.pirkanmaa2019.fi Pelastustoimi ja varautuminen, Alueen elinvoiman edistäminen Alueiden käyttö ja yhdyskunta-rakenteen toimivuus Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen Muut tunnistetut yhdyspinta osa-alueet teemaryhmistä Valvonta osana Lapsi- ja perhepalvelut teemaryhmää Palveluohjaus osana Kotona asumisen teemaryhmää

Työnjako Konsernijohtaminen ryhmän kanssa Konsernirakenne ja johtaminen ryhmän tehtävät Maakunnan konserni- ja johtamisrakenteen määrittely Maakunnan hallintosääntö ja konserniohje (maakunnan johtaminen, toimielin- ja henkilöstöorganisaatio, toimielinten tehtävät ja toimivalta, konserni- ja omistajaohjaus ja sopimukset) Maakuntastrategia johtamisen työvälineenä. Järjestäjän ja tuottajan roolit ryhmän tehtävät Järjestämisvastuu ja järjestämistehtävän kokonaisuus Järjestäjäorganisaation valmistelu yhdessä konsernirakenne ja johtaminen -ryhmän kanssa Järjestäjän toiminnot ja resurssitarpeet Ohjausmallien kuvaaminen (sisällöt). 15.2.2017 11 www.pirkanmaa2019.fi

Maakunnan järjestämisvastuu 15.2.2017 12 www.pirkanmaa2019.fi

Keskeiset järjestäjän tehtävät teemoittain maakuntastrategian pohjalta Suunnittelu ja seuranta Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen Palvelutarpeiden arviointi, palveluiden saatavuuden varmistaminen ja ennakointi Palveluverkon suunnittelu ja hallinta yhdenvertaisuus varmistaen Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa Palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen määritys Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta Asiakkuuksien hallinta, asiakas- ja palveluohjaus Strategisten tavoitteiden (palvelustrategia) toteuttaminen operatiivisena toimintana (palvelulupaus) Maakunnan budjetointiprosessi: resurssien kohdentaminen Valvonta ja ohjaus Vastuu viranomaistoiminnasta Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus Asiakas- ja potilasasiakirjojen rekisterinpitäjä 15.2.2017 13 www.pirkanmaa2019.fi

Keskeiset järjestäjän tehtävät teemoittain maakuntastrategian pohjalta Palveluiden hankinta ja hallinta Monituottajamalli: strategian mukainen palveluiden hankinta Strateginen, perinteinen, tulosperusteinen ja määriteltyjen lopputulosten perusteella tehtävä hankinta Uudet innovatiiviset markkinat ja toimintatavat tavoitteellinen palvelujen kehittäminen, kehittämiskumppanuus Palveluiden vaikuttavuus- ja tulostavoitteiden asettaminen Valinnanvapauden hallinnointi: strategian mukainen osuus valinnanvapautta Kriteerien asettaminen palvelun tuottajille, sopimusten laatiminen, julkinen luettelo tuottajista ja asiakkaiden sote-keskus valintojen hallinnointi (sote) Sopimusohjaus ja seuranta Palvelutuotannon hallinta: palveluiden laatu-, vaikuttavuus- ja kustannustavoitteet ja niiden seuranta. Markkinoiden kartoitus ja markkinavuoropuhelu 15.2.2017 14 www.pirkanmaa2019.fi

Keskeiset järjestäjän tehtävät teemoittain maakuntastrategian pohjalta Kehittäminen Tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan koordinointi TKI-tiedon hallinta (esim. yhteiset alustat) Sektorien välinen yhteistyö Innovaatioympäristöjen kehitys ja rahoitus Eri tasoinen kehittäminen: kansainvälinen, valtakunnallinen, maakunnallinen ja alueellinen Kansainvälisten ohjelmien ja verkostojen hyödyntäminen Valtakunnallisten kehittämistavoitteiden jalkautus Maakunnallinen kehittäminen strategisten tavoitteiden ja palvelutarpeen pohjalta Alueelliset kehittämismallit lähipalveluissa; paikalliset ratkaisut 15.2.2017 15 www.pirkanmaa2019.fi

Keskeiset järjestäjän tehtävät teemoittain maakuntastrategian pohjalta Yhteistyö Palvelutuottajien ohjaaminen Palvelutuottajien yhteistyön varmistaminen (palveluketjut) Verkostojohtaminen Yhteistyöalueasiat Yhteistyö monelle eri taholle: Valtio, maakunnat, kunnat, yritykset, kolmas sektori, asukkaat, tutkimus 15.2.2017 16 www.pirkanmaa2019.fi

Keskeiset järjestäjän työkalut ja yhteistyömallit Tunnistetut työkalut Toimivat tietojärjestelmät (integroitu tietotuotanto) asiakkuuksien, toiminnan ja sopimusten hallintaan Asukastieto, paikkatieto, palvelutieto, asiakastieto Tulos-, laatu- ja vaikuttavuusmäärittelyt ja seuranta Tietojohtamisen valtakunnalliset ja maakunnalliset mittarit ja tietojen vahva hyödyntäminen Palvelupaketit Hankinnan innovatiiviset tavat Integraatiovälineet Valvonta ja sen välineet Aktiiviset asukkaat: osallistumisen mallit Hyvin resursoitu ja substanssin osaava henkilöstö Valinnanvapauden toteuttamisen välineet 15.2.2017 17 www.pirkanmaa2019.fi

Keskeiset järjestäjän työkalut ja yhteistyömallit Tunnistetut yhteistyömallit Allianssimallit Yhteisyritykset Vaikuttavuusinvestointimallit SIB Integraattorimallit Kunnan ja maakunnan kumppanuusmallit 15.2.2017 18 www.pirkanmaa2019.fi

Alustava ehdotus järjestäjän toiminnoista - tehtävien teemoituksen perusteella Järjestäminen toiminnot Suunnittelu ja seuranta Valvonta ja ohjaus Palveluiden hankinta ja hallinta Kehittäminen Yhteistyö Tehtävät Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen ja palveluverkon suunnittelu ja hallinta Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta Strategisten tavoitteiden valmistelu (palvelustrategia) ja jalkauttaminen (palvelulupaus) Taloussuunnittelu; resurssien kohdentaminen Vastuu viranomaistoiminnasta Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus Strateginen hankinta, valinnanvapauden hallinnointi, liikelaitoksen ohjausmallit Sopimusohjaus ja seuranta, markkinavuoropuhelu Kehittämisen koordinointi ja kehittämisen eri tasot; kansainvälinen, valtakunnallinen, maakunnallinen ja alueellinen Verkostojohtaminen Valtio, maakunnat, kunnat, yritykset, kolmas sektori, asukkaat, tutkimus 15.2.2017 19 www.pirkanmaa2019.fi

STM:n Maakunnan järjestämisen työkirja aihealueet Osallistuminen STM:n Maakunnan järjestämisen työkirjan koostamiseen erityisesti merkittyjen osa-alueiden osalta Maakuntien järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta Väestön hyvinvoinnin ja terveyden seuranta ja palvelutarpeen arviointi Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Palvelustrategia ja palvelulupaus Palvelutuotannon seuranta, ohjaus ja valvonta Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Valinnanvapaus Kehittäminen Integraatio Yhteistyössä tehtäviä Palvelujen saatavuuden ja rahoituksen riittävyyden arviointi 15.2.2017 20 www.pirkanmaa2019.fi