Liikunta tulevaisuuden kunnassa ja yhdyspinnat 6 Bruttokansantuote määrän muutos, % Talous 6 SoTe & maakunta 4 2 0-2 -4-6 -8-10 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 Lähde: Tilastokeskus, VM 4 2 Liikunta 0-2 -4-6 -8-10 Kari Sjöholm 29.11.2016
TULEVAISUUDEN KUNNAT OVAT ERILAISIA. Kuntia yhteensä 313, Manner-Suomessa 297. Asukasmäärän mukaan: (lähde: VRK rekisteritieto 31.12.2015) MIN: Sottunga 99 as. (Åland) / Luhanka 760 as. MAX: Helsinki 630 225 as. Helsinki on asukasmäärältään yli 800 kertaa suurempi kuin Manner-Suomen pienin kunta Luhanka ja yli 6 000 kertaa suurempi kuin Sottungan kunta Ahvenanmaalla! Maapinta-alan mukaan: (lähde: Maanmittauslaitos 1.1.2015) Min: Kauniainen 5,9 km2 (9 476 asukasta) Max: Inari 15 000 km2 (6 805 asukasta) Inari on pinta-alaltaan 2 500 kertaa Kauniainen Tulevaisuuden maakunnat ovat erilaisia 2 29.11.2016
Keskeiset reunaehdot Sote- ja maakuntauudistus toteutetaan Ei rajoittamatonta, yleistä toimivaltaa Ei verotusoikeutta tässä vaiheessa Ei ole kuntien yhteistoimintamuoto Ei ole kuntien yläpuolella, vaan hoitaa Sille laissa annetut tehtävät On vahvassa valtionohjauksessa 3 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
4 Väliaikainen toimielin, jäseninä; viranhaltioita maakunnan liitosta, sairaanhoitopiiristä, kunnista, erityishuoltopiiristä, pelastuslaitoksesta, ELY- ja TE-keskuksesta Päätökset määräaikaisia
5 +- 100 /as.
6
Arvio vuodelle 2016: Kuntien ja kuntayhtymien talous Palkat 35 % Muut henk.- menot 11 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 %, noin 23 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 48 % Siitä: Kunnallisvero 41% Yhteisövero 3 % Kiinteistövero 4 % Hahmotelma vuodesta 2019: *sote-uudistus *perustoimeentulotuen siirto Kela:lle *kiky-sopimus Materiaalin ostot 8 % Palvelujen ostot 23 % Avustukset 6 % Lainanhoito 6 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Muut menot Opetus- ja kulttuuritoimi 29 %, noin 13 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Muut tehtävät 16 %, noin 7 mrd. Rahoitus ym.6 % Valtionosuudet 19 % Toimintatulot 23 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot noin 45,8 mrd. ja ulkoiset menot noin 45,7 mrd. Palkat 35 % Henk.menot 9% Materiaalin ostot 7% Palvelujen ostot 12% Opetus- ja kulttuuritoimi 59 %, noin 14 mrd. (toimintamenot + investoinnit) Verotulot 47 % Siitä: Kunnallisvero 34 % Yhteisövero 5 % Kiinteistövero 8 % Valtionosuudet 12 % Avustukset 5% Muut tehtävät Toimintatulot Lainanhoito 11% 29 %, 26 % Investoinnit 17 % noin 7 mrd. Lainanotto 6 % Lainanotto 8 % Muut menot 4 % Muut tulot 4 % Rahoitus ym.12 % Muut tulot 7 % Tulos- ja rahoituslaskelman mukaiset ulkoiset tulot ja ulkoiset menot noin 23 mrd. Lähde: Kuntaliitto
Suomi elää viennistä 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 Tavaraviennin markkinaosuus¹ 2007=100, trendi (HP) 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Espanja Saksa Italia Ruotsi Suomi 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 ¹ Tavaraviennin kasvu suhteessa maailmankaupan kasvuun Lähde: Macrobond, VM 8 8
Suomen talous ei ole toipunut 2009 romahduksesta 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 2010 = 100 85 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Tuotannon suhdannekuvaaja, trendi Tuotannon suhdannekuvaaja JOS kasvu v. 2007-> sama kuin 2004-2008 keskim. 9 Patu 32350 VM/KO/HKä 15.6.2016
Pitkäaikaistyöttömät (TEM) Pitkäaikaistyöttömyysaste, % 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Lähde: TEM 10
26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2019, mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (arviot painelaskelman mukaan) Julkistalouden kokonaislainakanta; 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 28.9.2015/hp Lähde: Vuodet 1991-2014 Tilastokeskus. Vuosien 2015-2019 arviot VM 28.9.2015
Maakunta ja SoTe 2019?
13
Liikuntalaki Kunnan Visio Strategiataso Liikuntalain tavoitteet & Valtakunnallinen liikuntapolitiikka& TeHyLi toiminta Välineenä eduskunnan lainsäädäntö ja budjettivalta, riittävä perusrahoitus Kunnan roolit Varhaiskasvatus ja esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen Vapaa koulutus sivistystyö Nuoristoimi Liikuntatoimi Kirjastotoimi Kulttuuritoimi Sivistysrooli Hyvinvointirooli Osallisuus- ja yhteisörooli Elinkeino- ja työllisyysrooli Elinympäristörooli Itsehallintorooli Kehittäjä- ja kumppanirooli? Asukkaiden yhteisen hyödyn näkökulma Yhdyspinta 14 26.10.2016
Kunnan ja kuntalaisten rooli terveyden hyvinvoinnin edistämisessä Kuntalaiset huolehtivat omasta ja lähiyhteisönsä hyvinvoinnista ja terveydestä voimavarojensa puitteissa. Kunta myös tulevaisuudessa edistää kuntalaisten hyvinvointia. Tehtävä on laaja-alainen ja se edellyttää poikkihallinnollista yhteistyötä. Hyvinvointi on yhteydessä koulutukseen, liikunta-, ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin kunnan hoitamiin tehtäviin. Kunnan kumppaneita hyvinvoinnin edistämisessä ovat vapaaehtoiset, yhteisöt, järjestöt, yritykset, seurakunnat. Maakuntien kanssa sovitaan yhteistyöstä ja yhteisistä toimintatavoista asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Mistä oikeasti on kysymys? 15 29.11.2016
Urheiluseuroissa liikkuvien määrä ikäryhmittäin 100 90 80 70 60 % 50 40 30 20 10 0 <7 7 14 15 18 19 64 >64
Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 17
Itsehallintoalueiden tehtäviä uudistuksen jälkeen 18
Kuntien, itsehallintoalueiden ja valtion välinen työnjako Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Elinvoiman edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Opetus- ja kulttuuri Liikunta ja nuorisotyö Tekniset palvelut Yleisen toimialan palvelut Muut palvelut Alueellinen demokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut Palo- ja pelastustoimi Maakuntaliitot Pääosa ELY-keskusten tehtävistä Ympäristöterveydenhuolto Elinvoiman, kulttuurin ja liikunnan edistäminen Aluehallintovirasto ja alueelliset toimipisteet Liikuntapaikkojen avustukset ja Liikkuva koulu hankkeet jne. Poliisi ja Tulli Oikeuslaitos Verotoimistot Kela jne. 19
Kunnan ja maakunnan yhdyspinnat Yksikkö/Kunta Rajapinta & Yhdyspinta Toimenpide ehdotus/ selvitettävä kysymys Opetus ja kulttuuri Opetus ja kulttuuri Nurmijärvi, jossa liikunta On SoTen alainen yksikkö Kuntoutus ja erityisliikunnan hoito- ja palveluketjujen sujuvuus käytännössä. Yhteistyömahdollisuudet IHA- SoTe Kunta - Järjestöt Terveyden edistämisen ja liikunnan moniammatillinen ja -alainen toiminta. Ennaltaehkäisyn strateginen suunnittelu ja toimeenpano. SoTe haluaa liikunnan mukaan maakuntaan Miten kunnat ja IHA:t järjestävät tahoillaan vastuulla olevat toiminnot siten, että toiminta ja palvelut saadaan joustaviksi ja palveluketjut toimiviksi. Liikunnan ja sote-palvelujen yhteistyön käytännön toteuttaminen. Miten mahdolliset yhteiset toiminnan alue- ja kuntatavoitteet tavoitteet asetetaan? Kuka koordinoi? Muodostetaan hyvinvointiyksikkö ja/tai sivistyksen alainen hyvinvointiyksikkö kuntaan Opetus ja kulttuuri Liikunta kuntalaisten hyvinvoinnin tueksi ja terveyden edistäminen Roolien ja tehtäväjaon selvittäminen; Maakunta - kunnat Opetus ja kulttuuri Alueellinen hyvinvointikertomus Vastuiden selvittäminen 20 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Kuntien ja maakuntien rajapinnat Rajapinta&Yhdyspimnta Toimenpide ehdotus/ selvitettävä kysymys Nuorisotyön monialainen yhteistyö ml. nuorten osallisuus, osallistuminen ja kuuleminen Nuorten työpajoissa tehdään paljon kuntouttavaa työtoimintaa, joka on suoraan sosiaalitoimen rahoittamaa ja sen alaista työtä. Tulevaisuudessa kunnat eivät enää järjestä lainkaan terveys- ja sosiaalipalveluja vaan ne siirtyvät maakuntien tehtäviksi. Miten kunnat ja maakunnat järjestävät tahoillaan vastuulla olevat toiminnot siten, että toiminta ja palvelut saadaan nuorten kannalta joustaviksi ja palveluketjut toimiviksi. Kuka silloin järjestää ja rahoittaa nuorten työpajatoiminnan? Kenen tiloissa toiminta tapahtuu? Miten turvataan sosiaalipuolen rahavirtojen edelleen kohdentuminen nuorten työpajoille? Työpajojen olemassaolon ja nykyisen toiminnan jatkamisen kannalta näiden kysymysten ratkaiseminen hyvissä ajoin on oleellisen tärkeää. Etsivä nuorisotyötä tehdään myös jossain määrin kunnissa sosiaalitoimen alaisuudessa. Halutaanko, että nämä etsivät nuorisotyöntekijät siirretään maakuntiin? Vai olisiko järkevää jo etukäteen pohtia mihin etsivät nuorisotyöntekijät tulee toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta sijoittaa? Missä työntekijät kohtaavat nuoret ja kuinka paljon tarvitaan kuntarajat ja jopa maakuntarajat ylittävää toimintaa?
Sotevalmistelu ja alueellinen väestövastuu Työllisyyspalvelut SOTE- Erityispalve lut Perustason sosiaali- ja terveyspalvel ut Ohjaus ja neuvonta Peruskuntien palvelut 3. Sektori Osallisuus, asukastuvat, neuvostot Ymp. yhdy s- kunt a
Tulevaisuuden kunnan toimintaedellytykset Riittävät resurssit palveluiden järjestämiseen Kunnan ja maakunnan palvelujen rajapintojen työnjaon ja yhteistyön selkiyttäminen. Maakunnan on annettava kunnille konkreettista tukea ja tietoa Hy-Te asioissa Yhteistyöstä ja työnjaosta on sovittava, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä ja toimitaan yhdensuuntaisesti. Miten tulevaisuuden kunta organisoituu? 23
Maakunta Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvirasto Sivistystoimi Sosiaalitoimi Terveystoimi Tekninen toimi Liikunta Nuoriso Kulttuuri Yritykset Yhdistykset Eri toimijoiden sitoutuminen terveysliikuntaan Maakunta & Sote ; Liikuntako johtava terveyden ja hyvinvoinnin edistäjä Hyvinvointipolitiikka; Terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta T
Johtava terveyden edistäjä Perusopetus Kävely- ja pyörätie Liikuntapaikat Jäähalli Uimahalli Raja- pinta- Yht.työ Tunti liikuntaa Päivässä Move Ulkoilu Metsä Parkour Skeittaus Jalkapallo pesäpallo Tulevaisuuden kunta Liikunta Luonto Vanhusten liikuntapalvelut kansalaistoiminnan korostuva rooli Arki- ja lähiliikuntapaikat TEHYLI Verkostot Ostopalvelu Sopimukset 25 Minna Paajanen & Kari Sjöholm