POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS HURUSLAHDEN POHJASEDIMENTIN HAITTA- AINEIDEN KULKEUTUMISEN VÄHENTÄMINEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ASUKASKYSELYN TULOKSET

5.4.2013 Anne Vehmas Seela Sinisalo Venla Pesonen POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS HURUSLAHDEN POHJASEDIMENTIN HAITTA- AINEIDEN KULKEUTUMISEN VÄHENTÄMINEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI ASUKASKYSELYN TULOKSET

ASUKASKYSELYN TULOKSET SISÄLTÖ 1. KYSELYN TOTEUTUS... 1 2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 2 3. ALUEIDEN KÄYTTÖ JA TUNTEMINEN... 5 4. ALUEEN VESISTÖJEN NYKYTILA... 11 5. HANKKEEN VAIKUTUKSET... 13 6. TIEDONSAANTI... 15 7. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 15 8. VAPAAMUOTOISET KOMMENTIT... 17 LIITTEET 1. Kyselylomake 2. Saatekirje 3. Vapaamuotoiset vastaukset ja kommentit

ASUKASKYSELYN TULOKSET 1. KYSELYN TOTEUTUS Asukasosallistumisen ja vaikutusten arvioinnin tueksi toteutettiin asukaskysely keväällä 2013. Kysely toteutettiin internetissä 11.2 10.3.2013. Vastaajan taustatietojen lisäksi kyselylomakkeessa selvitettiin hankealueen tuntemista ja käyttöä, tiedonsaantia hankkeesta, asuinympäristön ja vesistön nykytilaa ja näkemyksiä hankkeesta ja sen vaikutuksista. Kyselystä lähetettiin tiedote Huruslahden ja Haukiveden rantojen kiinteistönomistajille vuoden 2009 rekisteritietojen perusteella. Tiedotteessa kerrottiin nettiosoite, jossa kyselyyn voi vastata sekä esiteltiin hanke lyhyesti. Lisäksi kerrottiin, että halutessaan voi pyytää ELY-keskuksesta paperisen vastauslomakkeen kyselyyn vastaamista varten. Lisäksi kaikkien halukkaiden oli mahdollista vastata kyselyyn hankkeen internet-sivuilla osoitteessa http://projektit.ramboll.fi/yva/huruslahti/ Määräaikaan mennessä kyselyyn saatiin 136 vastausta, joista sähköisesti 129 ja paperilomakkeella 7 kappaletta. Tarkkaa vastausprosenttia ei ole mahdollista määrittää, sillä kysely oli internetissä kaikkien halukkaiden vapaasti vastattavissa. Kyselyn suunnitteli ja toteutti Ramboll Finland Oy, jossa siitä vastasi Anne Vehmas. Tuloksia analysoivat ja raportoivat Venla Pesonen ja Seela Sinisalo. Pohjois-Savon ELYkeskus vastasi osoitepoiminnasta kyselyn tiedotteen toimittamista varten. Kuva 1. Huruslahden ja Haukiveden alueiden aluejako asukaskyselyssä. 1

ASUKASKYSELYN TULOKSET 2 2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Vastaajista selvä enemmistö, kolme neljäsosaa, oli miehiä (kuva 2). Ikäjakauma painottui iäkkäämpiin, sillä selvästi yli puolet vastaajista oli yli 50-vuotiaita ja viidesosa 31 50 -vuotiaita (kuva 4). Lähes 70 % vastaajista oli pariskuntia (kuva 5.). Sukupuoli (N=132) Mies 76 Nainen % 24 0 20 40 60 80 Kuva 2. Vastaajien sukupuolijakauma 18-30 v 31-50 v 51-65 v yli 65 vuotta 0 Ikäryhmä (N=133) 21 26 53 % 0 20 40 60 Kuva 3. Vastaajien ikäjakauma Yksin asuva Elämäntilanne (N=131) 11 Pariskunta 68 Lapsiperhe % 21 0 20 40 60 80 Kuva 4. Vastaajien elämäntilanne

ASUKASKYSELYN TULOKSET 3 Vastaajan asunnon sijaintikunta Varkaus 74 51 Leppävirta 4 1 Joroinen 13 24 Vakituinen asunto Rantasalmi 4 (N=130) 30 2 Vapaa-ajan asunto Savonlinna 1 (N=127) Muualla 33 20 Lkm 0 20 40 60 80 Kuva 5. Vastaajien vakituisen ja/tai vapaa-ajan asunnon sijaintikunta Valtaosalla vastaajista on sekä vakituinen, että vapaa-ajan asunto Haukiveden tai Huruslahden ympäristössä. Kunnittain vastaajia oli eniten Varkauden, Joroisten ja Rantasalmen alueilta. Alue A Huruslahden ympäristö Alue B Huruslahti - Tahkonsalmi Alue C Tahkonsalmi - Natura-alue Alue D Natura-alue Vastaajan asunnon sijaintialue Muualla Lkm Kuva 6. Vastaajien vakituisen ja/tai vapaa-ajan asunnon sijaintialue 2 4 Valtaosalla vastaajista (77 %) on vakituinen tai vapaa-ajan asunto Huruslahden tai Haukiveden ranta-alueilla. Vastaajajoukossa on sekä lyhemmän että pidemmän aikaa alueella asuneita, 58 % on asunut alueella yli 30 vuotta ja 17 % alle 10 vuotta. 13 19 22 22 29 35 vakituinen asunto (N=127) Vapaa-ajan asunto (N=125) 53 53 0 10 20 30 40 50 60 Etäisyys lähimmältä asunnolta Huruslahden tai Haukiveden rantaan (N=132) 0-200 m 77 201-500 m 5 0,5-1 km 3 1,1-5km 5 Yli 5 km 9 % 0 20 40 60 80 100 Kuva 7. Etäisyys vastaajan lähimmältä asunnolta Huruslahden tai Haukiveden rantaan

ASUKASKYSELYN TULOKSET 4 Asumisen kesto hankealueella (N=134) Alle 5 vuotta 5-9 vuotta 10-29 vuotta 7 10 25 30-49 vuotta 50 vuotta tai yli % 28 30 0 10 20 30 40 Kuva 8. Asumisaika alueella

ASUKASKYSELYN TULOKSET 5 3. ALUEIDEN KÄYTTÖ JA TUNTEMINEN Vesistöjen käyttäjäroolit (N=134) Vakituinen asukas tai maanomistaja Vapaa-ajan asukas tai maanomistaja Kalastaja Veneilijä tai meloja Muu Lkm 51 100 35 45 6 0 20 40 60 80 100 120 Kuva 9. Huruslahden jahaukiveden vesistöjen käyttäjäroolit vastaajien keskuudessa Lähes päivittäin Huruslahden käyttö nykytilanteessa, kaikki vastaajat Pari kertaa Pari kertaa Harvemmin viikossa kuukaudessa Ei koskaan Kalastaminen kesällä (N=124) 8 7 16 67 2 Kalastaminen talvella (N=124) 1 4 21 73 2 Veneily / melonta avoveden aikaan (N=119) 15 17 24 42 2 Uinti, saunominen tai matonpesu kesällä (N=113) 6 7 11 74 2 Ulkoilu rannalla (N=106) 11 18 31 39 1 Hiihto, luistelu tai kelkkailu jäällä talvella (N=122) 7 8 28 56 2 Maiseman, lintujen katselu (N=108) 8 19 31 40 2 Kuva 10. Huruslahden käyttö nykytilanteessa, kaikki vastaajat 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

ASUKASKYSELYN TULOKSET 6 Huruslahden käyttö nykytilanteessa, Huruslahden ranta-asukkaat Lähes päivittäin Pari kertaa viikossa Pari kertaa kuukaudessa Harvemmin Ei koskaan K13 Kalastaminen kesällä (N=11) 18 18 36 27 K13 Kalastaminen talvella (N=11) 18 64 18 K13 Veneily / melonta avoveden aikaan (N=11) 55 27 9 9 K13 Uinti, saunominen tai matonpesu kesällä (N=7) 29 29 43 K13 Ulkoilu rannalla (N=4) 50 25 25 K13 Hiihto, luistelu tai kelkkailu jäällä talvella (N=12) 50 33 8 8 K13 Maiseman, lintujen katselu (N=3) 33 33 33 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 11. Huruslahden käyttö nykytilanteessa, Huruslahden ranta-asukkaat Osittain vastaajamäärä on todella vähäinen. Huruslahden käyttö nykytilanteessa, muut kuin Huruslahden rantaasukkaat Lähes päivittäin Pari kertaa viikossa Pari kertaa kuukaudessa Harvemmin Ei koskaan K13 Kalastaminen kesällä (N=111) 7 6 14 70 2 K13 Kalastaminen talvella (N=111) 13 17 77 2 K13 Veneily / melonta avoveden aikaan (N=106) 11 16 25 45 2 K13 Uinti, saunominen tai matonpesu kesällä (N=104) 5 6 9 79 2 K13 Ulkoilu rannalla (N=100) 10 17 31 41 1 K13 Hiihto, luistelu tai kelkkailu jäällä talvella (N=109) 2 6 30 61 2 K13 Maiseman, lintujen katselu (N=103) 8 18 30 42 2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 12. Huruslahden käyttö nykytilanteessa, muut vastaajat kuin Huruslahdenranta-asukkaat

ASUKASKYSELYN TULOKSET 7 Lähes päivittäin Haukiveden käyttö nykytilanteessa, kaikki vastaajat Pari kertaa Pari kertaa Harvemmin Ei koskaan viikossa kuukaudessa Kalastaminen kesällä (N=112) 36 38 18 8 Kalastaminen talvella (N=124) 11 13 44 29 2 Veneily / melonta avoveden aikaan (N=89) 46 40 9 4 Uinti, saunominen tai matonpesu kesällä (N=75) 44 40 8 8 Ulkoilu rannalla (N=54) 48 37 7 7 Hiihto, luistelu tai kelkkailu jäällä talvella (N=122) 14 25 46 16 Maiseman, lintujen katselu (N=69) 38 42 14 6 Marjastus, sienestys tai metsästys rannalla kesällä (N=115) 30 39 21 10 Maanviljely tai metsänhoito ranta-alueella (N=121) 2 7 37 51 2 Kuva 13. Haukiveden käyttö nykytilanteessa, kaikki vastaajat. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Haukiveden käyttö nykytilanteessa, Haukiveden ranta-asukkaat Lähes päivittäin Pari kertaa viikossa Pari kertaa kuukaudessa Harvemmin Ei koskaan Kalastaminen kesällä (N=90) 40 38 17 6 Kalastaminen talvella (N=103) 13 14 45 27 2 Veneily / melonta avoveden aikaan (N=70) 46 49 4 1 Uinti, saunominen tai matonpesu kesällä (N=60) 53 43 3 Ulkoilu rannalla (N=44) 55 41 5 Hiihto, luistelu tai kelkkailu jäällä talvella (N=101) 12 25 49 15 Maiseman, lintujen katselu (N=57) 40 49 11 Marjastus, sienestys tai metsästys rannalla kesällä (N=95) 31 44 19 6 Maanviljely tai metsänhoito ranta-alueella (N=100) 2 9 39 48 2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 14. Haukiveden käyttö nykytilanteessa, Haukiveden ranta-asukkaat.

ASUKASKYSELYN TULOKSET 8 Lähes päivittäin Haukiveden käyttö nykytilanteessa, Huruslahti - Tahkonsalmi ranta-asukkaat Pari kertaa Pari kertaa Harvemmin viikossa kuukaudessa Ei koskaan Kalastaminen kesällä (N=34) 32 47 12 9 Kalastaminen talvella (N=35) 9 17 34 37 3 Veneily / melonta avoveden aikaan (N=25) 52 36 8 4 Uinti, saunominen tai matonpesu kesällä (N=21) 43 48 10 Ulkoilu rannalla (N=14) 64 36 Hiihto, luistelu tai kelkkailu jäällä talvella (N=33) 15 21 48 15 Maiseman, lintujen katselu (N=18) 56 39 6 Marjastus, sienestys tai metsästys rannalla kesällä (N=33) 18 36 33 12 Maanviljely tai metsänhoito ranta-alueella (N=34) 3 6 35 53 3 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 15. Haukiveden käyttö nykytilanteessa, Alue B Huruslahti Tahkonsalmi ranta-asukkaat. Lähes päivittäin Haukiveden käyttö nykytilanteessa, Tahkonsalmi - Natura-alue ranta-asukkaat Pari kertaa Pari kertaa Harvemmin viikossa kuukaudessa Ei koskaan Kalastaminen kesällä (N=44) 41 32 23 5 Kalastaminen talvella (N=52) 17 8 50 23 2 Veneily / melonta avoveden aikaan (N=35) 37 60 3 Uinti, saunominen tai matonpesu kesällä (N=32) 53 47 Ulkoilu rannalla (N=26) 46 46 8 Hiihto, luistelu tai kelkkailu jäällä talvella (N=51) 12 20 51 18 Maiseman, lintujen katselu (N=34) 35 56 9 Marjastus, sienestys tai metsästys rannalla kesällä (N=49) 31 51 14 4 Maanviljely tai metsänhoito ranta-alueella (N=52) 2 10 38 48 2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 16. Haukiveden käyttö nykytilanteessa, Alue C Tahkonsalmi Natura-alue rantaasukkaat.

ASUKASKYSELYN TULOKSET 9 Haukiveden käyttö nykytilanteessa, Natura-alue ranta-asukkaat Lähes päivittäin Pari kertaa viikossa Pari kertaa kuukaudessa Harvemmin Ei koskaan Kalastaminen kesällä (N=12) 58 33 8 Kalastaminen talvella (N=16) 6 25 50 19 Veneily / melonta avoveden aikaan (N=10) 60 40 Uinti, saunominen tai matonpesu kesällä (N=7) 86 14 Ulkoilu rannalla (N=4) 75 25 Hiihto, luistelu tai kelkkailu jäällä talvella (N=17) 6 47 41 6 Maiseman, lintujen katselu (N=5) 20 40 40 Marjastus, sienestys tai metsästys rannalla kesällä (N=13) 62 38 Maanviljely tai metsänhoito ranta-alueella (N=14) 14 50 36 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 17. Haukiveden käyttö nykytilanteessa, Alue D Natura-alue ranta-asukkaat. Hankkeen lähialueiden tuntemus, kaikki vastaajat Huruslahti (Alue A) (N=123) 37 30 27 7 Haukiveden pohjoisosa (Alueet B ja C) (N=126) 81 10 8 2 Haukiveden eteläosa (Alue D) (N=121) 63 21 12 4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alue on minulle henkilökohtaisesti tärkeä ja tuttu Alueella on minulle merkitystä, vaikka en tunne sitä tarkemmin enkä käytä sitä Tiedän alueen, mutta sillä ei ole minulle erityistä merkitystä En tunne aluetta, eikä sillä ole minulle merkitystä Kuva 18. Eri alueiden tuntemus nykytilanteessa, kaikki vastaajat. Hankkeen lähialueiden tuntemus, Huruslahden alueen vakituiset asukkaat Huruslahti (Alue A) (N=35) 74 20 6 Haukiveden pohjoisosa (Alueet B ja C) (N=32) 72 16 9 3 Haukiveden eteläosa (Alue D) (N=31) 68 16 10 6 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alue on minulle henkilökohtaisesti tärkeä ja tuttu Alueella on minulle merkitystä, vaikka en tunne sitä tarkemmin enkä käytä sitä Tiedän alueen, mutta sillä ei ole minulle erityistä merkitystä En tunne aluetta, eikä sillä ole minulle merkitystä Kuva 19. Eri alueiden tuntemus nykytilanteessa, Huruslahden alueen vakituiset asukkaat

ASUKASKYSELYN TULOKSET 10 Hankkeen lähialueiden tuntemus, Alue A Huruslahden ranta-asukkaat Huruslahti (Alue A) (N=13) 100 Haukiveden pohjoisosa (Alueet B ja C) (N=10) 40 30 30 Haukiveden eteläosa (Alue D) (N=10) 50 40 10 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alue on minulle henkilökohtaisesti tärkeä ja tuttu Alueella on minulle merkitystä, vaikka en tunne sitä tarkemmin enkä käytä sitä Tiedän alueen, mutta sillä ei ole minulle erityistä merkitystä En tunne aluetta, eikä sillä ole minulle merkitystä Kuva 20. Eri alueiden tuntemus nykytilanteessa, Huruslahden ranta-asukkaat Hankkeen lähialueiden tuntemus, Alue B Huruslahti - Tahkosalmi ranta-asukkaat Huruslahti (Alue A) (N=33) 42 33 24 Haukiveden pohjoisosa (Alueet B ja C) (N=36) 100 Haukiveden eteläosa (Alue D) (N=33) 52 27 15 6 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alue on minulle henkilökohtaisesti tärkeä ja tuttu Alueella on minulle merkitystä, vaikka en tunne sitä tarkemmin enkä käytä sitä Tiedän alueen, mutta sillä ei ole minulle erityistä merkitystä En tunne aluetta, eikä sillä ole minulle merkitystä Kuva 21. Eri alueiden tuntemus nykytilanteessa, Huruslahti - Tahkonsalmi ranta-asukkaat Hankkeen lähialueiden tuntemus, Alue C Tahkosalmi - Natura-alue ranta-asukkaat Huruslahti (Alue A) (N=53) 17 40 36 8 Haukiveden pohjoisosa (Alueet B ja C) (N=58) 91 7 2 Haukiveden eteläosa (Alue D) (N=52) 60 25 12 4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alue on minulle henkilökohtaisesti tärkeä ja tuttu Alueella on minulle merkitystä, vaikka en tunne sitä tarkemmin enkä käytä sitä Tiedän alueen, mutta sillä ei ole minulle erityistä merkitystä En tunne aluetta, eikä sillä ole minulle merkitystä Kuva 22. Eri alueiden tuntemus nykytilanteessa, Tahkonsalmi Natura-alue ranta-asukkaat Hankkeen lähialueiden tuntemus, Alue D Natura-alue ranta-asukkaat Huruslahti (Alue A) (N=14) 21 36 29 14 Haukiveden pohjoisosa (Alueet B ja C) (N=13) 38 38 23 Haukiveden eteläosa (Alue D) (N=18) 100 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Alue on minulle henkilökohtaisesti tärkeä ja tuttu Alueella on minulle merkitystä, vaikka en tunne sitä tarkemmin enkä käytä sitä Tiedän alueen, mutta sillä ei ole minulle erityistä merkitystä En tunne aluetta, eikä sillä ole minulle merkitystä Kuva 23. Eri alueiden tuntemus nykytilanteessa, Natura-alue ranta-asukkaat

ASUKASKYSELYN TULOKSET 11 4. ALUEEN VESISTÖJEN NYKYTILA Vesistöjen nykytila, kaikki vastaajat Erittäin hyvä Melko hyvä Ei hyvä eikä huono Melko huono Erittäin huono Huruslahden veden laatu (N=87) 72 23 2 2 Haukiveden veden laatu (N=41) 80 5 10 2 2 Kuva 24. Vastaajien arvio vesistöjen nykytilasta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Parantunut huomattavasti Vesistöjen veden laadun muutokset, kaikki vastaajat Parantunut Ennallaan Huonontunut Huonontunut huomattavasti Huruslahden veden laatu (N=29) 59 38 3 Haukiveden veden laatu (N=42) 79 21 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 25. Vastaajien arvio vesistöjenveden laadun muutoksista viime vuosikymmeninä Asioiden tärkeys nykytilassa, Huruslahden alueen vakituiset asukkaat Tärkeä Melko tärkeä Ei tärkeä Veden laatu (N=35) 94 6 Pohjasedimentin laatu (N=34) 59 32 9 Kalat ja kalastus (N=35) 74 17 9 Veneily, melonta (N=35) 54 37 9 Uinti, rantasaunat (vedenhankinta) (N=34) 91 6 Ulkoilu rannalla / jäällä (N=35) 57 31 11 Ihmisten terveys (N=35) 97 3 Asumisviihtyisyys (N=34) 88 12 Rantakiinteistöjen arvo (N=35) 80 17 3 Alueen imago (N=35) 83 14 3 Natura-alueet (N=35) 57 34 9 Matkailu alueella (N=33) 58 33 9 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 26. Vastaajien näkemys asioiden tärkeydestä nykytilassa, Huruslahden alueen vakituiset asukkaat

ASUKASKYSELYN TULOKSET 12 Asioiden tärkeys nykytilassa, Haukiveden ranta-asukkaat Tärkeä Melko tärkeä Ei tärkeä Veden laatu (N=106) 94 6 Pohjasedimentin laatu (N=105) 55 39 6 Kalat ja kalastus (N=106) 79 18 3 Veneily, melonta (N=104) 61 34 6 Uinti, rantasaunat (vedenhankinta) (N=104) 92 8 Ulkoilu rannalla / jäällä (N=104) 58 35 8 Ihmisten terveys (N=104) 91 9 Asumisviihtyisyys (N=103) 83 15 2 Rantakiinteistöjen arvo (N=105) 81 17 2 Alueen imago (N=104) 77 20 3 Natura-alueet (N=103) 65 25 10 Matkailu alueella (N=103) 51 33 16 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 27. Vastaajien näkemys asioiden tärkeydestä nykytilassa, Haukiveden ranta-asukkaat

ASUKASKYSELYN TULOKSET 13 5. HANKKEEN VAIKUTUKSET Useat vastaajat kokivat tiedon puutteen vaikeuttavan vastaamista ja eri vaihtoehtojen vaikutusten vertailua. VE0 ja VE0+ vaikutukset elinympäristöön, kaikki vastaajat Erittäin myönteinen Melko myönteinen Ei vaikutusta Melko kielteinen Veden laatu (N=127) Pohjasedimentin laatu (N=122) Kalat ja kalastus (N=124) Veneily, melonta (N=124) Uinti, rantasaunat (vedenhankinta) (N=127) Ulkoilu rannalla / jäällä (N=127) Ihmisten terveys (N=127) Asumisviihtyisyys (N=124) Rantakiinteistöjen arvo (N=126) Alueen imago (N=126) Natura-alueet (N=126) Matkailu alueella (N=123) 10 10 10 13 11 11 11 10 15 14 13 14 10 10 9 11 11 7 9 13 13 11 13 38 25 23 26 21 23 23 27 31 25 49 48 19 24 23 28 22 31 24 24 26 29 Erittäin kielteinen 20 25 35 30 32 32 23 27 23 23 25 20 10 7 1 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 28. Vaikutus vastaajien elinympäristöön vaihtoehtojen VE0 tai VE0+ toteutuessa VE1a ja VE1b vaikutukset elinympäristöön, kaikki vastaajat Erittäin myönteinen Melko myönteinen Ei vaikutusta Melko kielteinen Veden laatu (N=129) Pohjasedimentin laatu (N=127) Kalat ja kalastus (N=128) Veneily, melonta (N=127) Uinti, rantasaunat (vedenhankinta) (N=127) Ulkoilu rannalla / jäällä (N=127) Ihmisten terveys (N=127) Asumisviihtyisyys (N=127) Rantakiinteistöjen arvo (N=127) Alueen imago (N=127) Natura-alueet (N=125) Matkailu alueella (N=125) 7 8 11 7 15 7 17 13 17 17 14 11 31 33 30 41 48 43 35 38 34 33 35 36 27 50 21 48 31 42 20 21 31 31 27 33 Erittäin kielteinen 13 15 18 18 9 11 10 10 9 7 8 7 11 11 9 9 8 9 7 7 9 10 4 5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 29. Vaikutus vastaajien elinympäristöön vaihtoehtojen VE1a tai VE1b toteutuessa

ASUKASKYSELYN TULOKSET 14 VE2a ja VE2b vaikutukset elinympäristöön, kaikki vastaajat Erittäin Melko Ei vaikutusta Melko myönteinen myönteinen kielteinen Veden laatu (N=129) 21 21 2 23 Pohjasedimentin laatu (N=129) Kalat ja kalastus (N=129) Veneily, melonta (N=128) Uinti, rantasaunat (vedenhankinta) (N=129) Ulkoilu rannalla / jäällä (N=128) Ihmisten terveys (N=129) Asumisviihtyisyys (N=129) Rantakiinteistöjen arvo (N=129) Alueen imago (N=127) Natura-alueet (N=128) Matkailu alueella (N=125) 13 12 19 19 17 18 24 23 21 22 28 16 18 22 22 25 26 18 22 23 30 22 5 5 36 39 14 14 16 18 11 11 22 27 26 20 22 20 15 17 16 16 14 Erittäin kielteinen 33 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 19 28 29 24 22 23 19 20 23 18 19 15 Kuva 301. Vaikutus vastaajien elinympäristöön vaihtoehtojen VE2a tai VE2b toteutuessa Erittäin myönteinen Pohjasedimentin laatu (N=126) Veneily, melonta (N=126) Uinti, rantasaunat (vedenhankinta) (N=124) Ulkoilu rannalla / jäällä (N=123) Ihmisten terveys (N=125) Asumisviihtyisyys (N=124) Rantakiinteistöjen arvo (N=124) Matkailu alueella (N=118) VE3 vaikutukset elinympäristöön, kaikki vastaajat Melko Ei vaikutusta Melko myönteinen kielteinen Veden laatu (N=127) Kalat ja kalastus (N=126) Alueen imago (N=124) Natura-alueet (N=124) 6 17 4 13 7 11 4 10 6 15 5 10 8 14 6 16 7 14 6 15 5 16 5 10 42 52 48 45 47 46 49 58 49 67 68 50 Erittäin kielteinen 25 18 22 23 23 22 19 20 19 19 12 10 10 13 12 6 10 7 10 8 10 11 10 8 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 31. Vaikutus vastaajien elinympäristöön vaihtoehdon VE3 toteutuessa Täysin siedettävä Epätietoisuus terveyshaitoista (N=131) Vaikutukset elinoloihin, kaikki vastaajat Ei vaikutusta Melko siedettävä 5 9 13 Melko sietämätön 34 Täysin sietämätön 39 Epätietoisuus viihtyvyyshaitoista (N=130) 6 8 19 36 31 Veden samentuminen työaikana (N=131) 14 9 12 24 41 Ruoppaustoimet (N=131) 18 11 15 31 25 Virtausolosuhteiden muutos (N=128) 10 11 42 27 9 Liikenne kunnostuksen aikana (N=130) 16 11 45 22 7 Melu ja tärinä kunnostuksen aikana (N=130) 18 9 45 20 8 Kuva32. Asioiden vaikutus vastaajien elinoloihin. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

ASUKASKYSELYN TULOKSET 15 6. TIEDONSAANTI Tietolähde (N=135) Paikallislehdistä Tämän kyselyn tiedotteesta Naapureilta tai muilta tutuilta 30 Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 26 Valtakunnallisista sanomalehdistä 24 Internet-sivuilta 23 Televisiosta tai radiosta 17 Kansalaisjärjestöiltä 4 Muualta, mistä? 16 57 80 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Kuva 33. Hankkeen tietolähde Hankkeesta tiedotus Hankkeesta on tiedotettu riittävästi (N=135) 10 18 27 20 25 Vaikeatajuisesti Hankkeesta on tiedotettu ymmärrettävästi (N=133) 12 30 27 20 11 Liian vähän 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 34. Tiedotus hankkeessa 7. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Kokonaisnäkemys hankkeesta (N=133) Kunnostus on tärkeä ja tarpeellinen. 32 Kunnostuksen edut selvästi suuremmat kuin haitat. 21 Kunnostuksessa enemmän myönteistä kuin kielteistä 15 Yhtä paljon myönteistä ja kielteistä, ei kantaa 9 Kunnostuksessa enemmän kielteistä kuin myönteistä Kunnostuksen haitat selvästi suuremmat kuin edut 8 13 Kunnostus on haitallinen ja tarpeeton. % 2 0 10 20 30 40 Kuva 35. Kokonaisnäkemys hankkeesta.

ASUKASKYSELYN TULOKSET 16 Paras hankevaihtoehto ranta-asunnon sijaintikunnan mukaan VE 0, Huruslahden sedimenttejä ei kunnosteta, tilanne jatkuu nykyisellään VE 0+, Huruslahden sedimenttejä ei kunnosteta, mutta tarkkailua tehostetaan VE 1a, Vain Huruslahden syvänteiden pilaantuneet sedimentit peitetään 1 4 4 11 13 18 23 22 27 27 25 Varkaus (N=71) Joroinen (N=22) Rantasalmi (N=27) Muut (N=11) Yhteensä (N=131) VE 1b, Koko Huruslahden pohjan pilaantuneet sedimentit peitetään VE 2a, Vain Huruslahden pilaantuneimmat alueet ruopataan ja niiden sedimentit kuljetetaan pois VE 2b, Koko Huruslahden pohja ruopataan ja pilaantuneet sedimentit kuljetetaan pois VE 3, Virtausolosuhteita muutetaan voimakanavan virtauksen säädöllä tai patorakenteilla voimakanavan suulla Huruslahdessa % 18 22 27 20 7 14 4 18 8 28 23 41 27 30 7 5 4 5 0 10 20 30 40 50 Kuva 36. Paras hankevaihtoehto eriteltynä ranta-asunnon sijaintikunnan mukaan. Vastaajaryhmien näkemyksissä ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja. Kunnostus on tärkeä ja tarpeellinen. Kunnostuksen edut selvästi suuremmat kuin haitat. Kunnostuksessa enemmän myönteistä kuin kielteistä Yhtä paljon myönteistä ja kielteistä, ei kantaa Kunnostuksessa enemmän kielteistä kuin myönteistä Kunnostuksen haitat selvästi suuremmat kuin edut Kunnostus on haitallinen ja tarpeeton. Kokonaisnäkemys hankkeesta 9 8 5 7 9 7 8 4 9 3 4 2 28 24 27 19 21 14 22 18 15 27 14 11 17 14 13 32 33 45 31 Varkaus (N=72) Joroinen (N=22) Rantasalmi (N=27) Muut (N=11) Yhteensä (N=132) % 0 10 20 30 40 50 Kuva 37. Kokonaisnäkemys hankkeesta eriteltynä ranta-asunnon sijaintikunnan mukaan. Vastaajaryhmien näkemyksissä ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja.

ASUKASKYSELYN TULOKSET 17 8. VAPAAMUOTOISET KOMMENTIT Vapaamuotoisten kommenttien aihepiirit (N=79) Kunnostusvaihtoehdot 18 Kunnostus tulisi toteuttaa 15 Kyselyyn liittyvä palaute 14 Tiedon puute vaikeuttaa kyselyyn vastaamista 11 Tiedotus 10 Huoli hankkeen vaikutuksista ympäristöön Ei kunnostusta 8 8 Saastuttajat vastuuseen 4 Muu 15 % 0 5 10 15 20 Kuva 38. Vastaajien vapaamuotoisten kommenttien aihepiirit

LIITE 1 Huruslahti, Asukaskysely Vastatkaa rastittamalla valitsemanne vastausvaihtoehdon edessä oleva ruutu tai kirjoittamalla viivalle. 1/5 1. Sukupuolenne 2. Ikäryhmänne 3. Tämänhetkinen elämäntilanteenne? 1 Nainen 1 18 30 v 1 Yksin asuva 2 Mies 2 31 50 v 2 Pariskunta 3 51 65 v 3 Lapsiperhe 4 yli 65 vuotta 4. Missä kunnassa sijaitsee vakituinen 5. Missä kunnassa sijaitsee vapaa-ajan asuntonne? asuntonne? 1 Varkaus 1 Varkaus 2 Leppävirta 2 Leppävirta 3 Joroinen 3 Rantasalmi 4 Rantasalmi 4 Joroinen 5 Savonlinna 5 Savonlinna 6 Muualla 6 Muualla tai ei vapaa-ajanasuntoa 8. Rajoittuuko vakituinen tai vapaa-ajan asuntonne tontti Huruslahden tai Haukiveden rantaan? 1 Kyllä, molemmat 1 200 m 2 Kyllä, vakituinen asunto 2 201-500m 3 Kyllä, vapaa-ajan asunto 3 0,5 1 km 4 Ei kumpikaan 4 1,1 5 km 5 yli 5 km 9. Kuinka pitkä matka on lähimmältä asunnoltanne Huruslahden tai Haukiveden rantaan? 10. Kuinka kauan olette asunut tai lomaillut kartan alueella? (Merkitkää pidempi aika) 11. Missä roolissa/rooleissa perheenne jäsenet toimivat Huruslahdella tai Haukivedellä? 1 Alle 5 vuotta 1 Vakituinen asukas tai maanomistaja 2 5-9 vuotta 2 Vapaa-ajan asukas tai maanomistaja 3 10 29 vuotta 3 Kalastaja 4 30 49 vuotta 4 Veneilijä tai meloja 5 50 vuotta tai kauemmin 5 Muu, mikä? 12. Kuinka usein ja miten joku perheestänne toimii Haukiveden rannalla? Ei koskaan 6. Millä aloitussivun kartan alueista sijaitsee vakituinen asuntonne? 7. Millä aloitussivun kartan alueista sijaitsee vapaaajanasuntonne? 1 Alue A Huruslahden ympäristö 1 Alue A Huruslahden ympäristö 2 Alue B Huruslahti - Tahkonsalmi 2 Alue B Huruslahti - Tahkonsalmi 3 Alue C Tahkonsalmi Natura-alue 3 Alue C Tahkonsalmi Natura-alue 4 Alue D Natura-alue 4 Alue D Natura-alue 5 Muualla 5 Muualla tai ei vapaa-ajan asuntoa Harvemmin Pari krt / kk Pari krt/ viikko Kalastaminen kesällä 0 1 2 3 4 Kalastaminen talvella 0 1 2 3 4 Veneily / melonta avoveden aikaan 0 1 2 3 4 Uinti, saunominen tai matonpesu kesällä 0 1 2 3 4 Ulkoilu rannalla 0 1 2 3 4 Hiihto, luistelu tai kelkkailu jäällä talvella 0 1 2 3 4 Maiseman, lintujen katselu 0 1 2 3 4 Marjastus, sienestys tai metsästys rannalla kesällä 0 1 2 3 4 Maanviljely tai metsänhoito ranta-alueella 0 1 2 3 4 Lähes päivittäin

13. Kuinka usein ja miten joku perheestänne toimii Huruslahden alueella? 2/5 Ei koskaan Harvemmin Pari krt / kk Pari krt/ viikko Kalastaminen kesällä 0 1 2 3 4 Kalastaminen talvella 0 1 2 3 4 Veneily / melonta avoveden aikaan 0 1 2 3 4 Uinti, saunominen tai matonpesu kesällä 0 1 2 3 4 Ulkoilu rannalla 0 1 2 3 4 Hiihto, luistelu tai kelkkailu jäällä talvella 0 1 2 3 4 Maiseman, lintujen katselu 0 1 2 3 4 Lähes päivittäin 14. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten suhdettanne seuraaviin alueisiin En tunne aluetta eikä sillä ole minulle merkitystä. Alue on minulle tuttu, mutta sillä ei ole minulle erityistä merkitystä. Alueella on minulle merkitystä, vaikka en tunne sitä tarkemmin enkä käytä sitä. Huruslahti (Alue A) 1 2 3 4 Haukiveden pohjoisosa (Alueet B ja C) Haukiveden eteläosa (Alue D) 1 2 3 4 1 2 3 4 Alue on minulle henkilökohtaisesti tärkeä ja tuttu. 15. Mistä olette saanut tietoa Huruslahden pilaantuneista pohjakerrostumista? 1 Valtakunnallisista sanomalehdistä 5 Kansalaisjärjestöiltä (esim. ympäristöjärjestöt) 2 Paikallislehdistä 6 Ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 3 Televisiosta tai radiosta 7 Naapureilta tai muilta tutuilta 4 Internet-sivuilta 8 Tämän kyselyn tiedotteesta 9 Muualta, mistä? 16. Miten arvioitte tiedotusta asiasta? Huruslahden pilaantuneista pohjakerrostumista on kerrottu liian vähän 1 2 3 4 5 riittävästi vaikeatajuisesti 1 2 3 4 5 ymmärrettävästi 17. Miten arvioitte vesistöjen nykytilaa? Erittäin huono Melko huono Ei hyvä eikä huono Melko hyvä Huruslahden veden laatu -2-1 0 1 2 Haukiveden veden laatu -2-1 0 1 2 Erittäin hyvä 18. Miten arvioitte vesistöjen veden laadun muuttuneen viime vuosikymmenien aikana? Huonontunut huomattavasti Huonontunut Ennallaan Parantunut Huruslahden veden laatu -2-1 0 1 2 Haukiveden veden laatu -2-1 0 1 2 Parantunut huomattavasti Kuvailkaa muutosta:

19. Arvioikaa seuraavien asioiden merkitystä ja vaikutusta vaki- tai loma-asuntonne lähellä nollavaihtoehdoissa, jossa pilaantuneita sedimenttejä ei kunnosteta, vaan tilanne jatkuu nykyisellään (VE 0) tai tarkkailua tehostetaan (VE0+)? VE 0 tai 0+ Ei tärkeä Asian tärkeys Melko tärkeä Tärkeä Erittäin kielteinen Melko kielteinen Vaikutus Ei vaikutusta Melko myönteinen Veden laatu 1 2 3-2 -1 0 1 2 Pohjasedimentin laatu 1 2 3-2 -1 0 1 2 Kalat ja kalastus 1 2 3-2 -1 0 1 2 Veneily, melonta 1 2 3-2 -1 0 1 2 Uinti, rantasaunat (vedenhankinta) Ulkoilu rannalla / jäällä 1 2 3-2 -1 0 1 2 1 2 3-2 -1 0 1 2 Ihmisten terveys 1 2 3-2 -1 0 1 2 Erittäin myönteinen Asumisviihtyisyys 1 2 3-2 -1 0 1 2 Rantakiinteistöjen arvo 1 2 3-2 -1 0 1 2 Alueen imago 1 2 3-2 -1 0 1 2 Natura-alueet 1 2 3-2 -1 0 1 2 Matkailu alueella 1 2 3-2 -1 0 1 2 3/5 20. Miten kunnostuksen toteuttaminen peittämällä VE 1a ja VE 1b (pilaantuneet sedimentit peitetään esim. hiekalla tai reaktiivisella peittomateriaalilla) vaikuttaisi mielestänne seuraaviin asioihin vaki- tai loma-asuntonne lähellä? VE 1a tai 1b Erittäin kielteinen Melko kielteinen Vaikutus Ei vaikutusta Melko myönteinen Veden laatu -2-1 0 1 2 Pohjasedimentin laatu -2-1 0 1 2 Kalat ja kalastus -2-1 0 1 2 Veneily, melonta -2-1 0 1 2 Uinti, rantasaunat (vedenhankinta) -2-1 0 1 2 Ulkoilu rannalla / jäällä -2-1 0 1 2 Ihmisten terveys -2-1 0 1 2 Asumisviihtyisyys -2-1 0 1 2 Rantakiinteistöjen arvo -2-1 0 1 2 Alueen imago -2-1 0 1 2 Natura-alueet -2-1 0 1 2 Matkailu alueella -2-1 0 1 2 Erittäin myönteinen

21. Miten kunnostuksen toteuttaminen ruoppaamalla VE 2a tai VE 2b (pilaantuneet sedimentit ruopataan pois ja kuljetetaan Riikinnevan jätelaitokseen) vaikuttaisi mielestänne seuraaviin asioihin vaki- tai loma-asuntonne lähellä? VE 2a tai 2b Erittäin kielteinen Melko kielteinen Vaikutus Ei vaikutusta Melko myönteinen Veden laatu -2-1 0 1 2 Pohjasedimentin laatu -2-1 0 1 2 Kalat ja kalastus -2-1 0 1 2 Veneily, melonta -2-1 0 1 2 Uinti, rantasaunat (vedenhankinta) -2-1 0 1 2 Ulkoilu rannalla / jäällä -2-1 0 1 2 Ihmisten terveys -2-1 0 1 2 Asumisviihtyisyys -2-1 0 1 2 Rantakiinteistöjen arvo -2-1 0 1 2 Alueen imago -2-1 0 1 2 Natura-alueet -2-1 0 1 2 Matkailu alueella -2-1 0 1 2 Erittäin myönteinen 22. Miten kunnostuksen toteuttaminen muuttamalla virtausolosuhteita Huruslahden suulla voimakanavan virtauksen säädöllä ja patorakenteilla (VE 3) vaikuttaisi mielestänne seuraaviin asioihin vaki- tai loma-asuntonne lähellä? 4/5 VE 3 Erittäin kielteinen Melko kielteinen Vaikutus Ei vaikutusta Melko myönteinen Veden laatu -2-1 0 1 2 Pohjasedimentin laatu -2-1 0 1 2 Kalat ja kalastus -2-1 0 1 2 Veneily, melonta -2-1 0 1 2 Uinti, rantasaunat (vedenhankinta) -2-1 0 1 2 Ulkoilu rannalla / jäällä -2-1 0 1 2 Ihmisten terveys -2-1 0 1 2 Asumisviihtyisyys -2-1 0 1 2 Rantakiinteistöjen arvo -2-1 0 1 2 Alueen imago -2-1 0 1 2 Natura-alueet -2-1 0 1 2 Matkailu alueella -2-1 0 1 2 Erittäin myönteinen

23. Miten arvioitte seuraavien asioiden vaikuttavan omiin elinoloihinne? Vaikutus Täysin Melko Ei Melko Täysin sietämätön sietämätön vaikutusta siedettävä siedettävä Ruoppaustoimet -2-1 0 1 2 Veden samentuminen työaikana -2-1 0 1 2 Virtausolosuhteiden muutos -2-1 0 1 2 Epätietoisuus terveyshaitoista -2-1 0 1 2 Epätietoisuus viihtyvyyshaitoista -2-1 0 1 2 Liikenne kunnostuksen aikana -2-1 0 1 2 Melu ja tärinä kunnostuksen aikana -2-1 0 1 2 24. Jos peittämisestä, ruoppauksesta tai virtausolosuhteiden muuttamisesta aiheutuu mielestänne haitallisia vaikutuksia, niin miten niitä voisi vähentää tai lievittää? 5/5 25. Mikä hankevaihtoehdoista (kuvattu hanketiedotteessa) on mielestänne paras? 1 VE 0, Huruslahden sedimenttejä ei kunnosteta, tilanne jatkuu nykyisellään 2 VE 0+, Huruslahden sedimenttejä ei kunnosteta, mutta tarkkailua tehostetaan 3 VE 1a, Vain Huruslahden syvänteiden pilaantuneet sedimentit peitetään 4 VE 1b, Koko Huruslahden pohjan pilaantuneet sedimentit peitetään 5 VE 2a, Vain Huruslahden pilaantuneimmat alueet ruopataan ja niiden sedimentit kuljetetaan pois 6 VE 2b, Koko Huruslahden pohja ruopataan ja pilaantuneet sedimentit kuljetetaan pois 7 VE 3, Virtausolosuhteita muutetaan voimakanavan virtauksen säädöllä tai patorakenteilla voimakanavan suulla Huruslahdessa 26. Millainen näkemys Teille on muodostunut Huruslahden pilaantuneiden sedimenttien kunnostuksesta? Merkitkää rasti siihen kohtaan, joka parhaiten kuvaa kokonaisnäkemystänne. (Vain yksi rasti) Myönteinen Kielteinen 3 Kunnostus on Huruslahdelle ja lähiseudulle tärkeä ja tarpeellinen. 2 Kunnostuksesta aiheutuvat edut ovat selvästi suuremmat kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat haitat. 1 Vaikka kunnostukseen liittyy kielteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän myönteistä kuin kielteistä. 0 Kunnostuksessa ja kunnostamatta jättämisessä on yhtä paljon myönteisiä ja kielteisiä puolia. En osaa ottaa kantaa asiaan. -1 Vaikka kunnostukseen liittyy myönteisiäkin puolia, löydän siitä enemmän kielteistä kuin myönteistä. -2 Kunnostuksesta aiheutuvat haitat ovat selvästi suuremmat kuin siitä mahdollisesti aiheutuvat edut. -3 Kunnostus on Huruslahdelle ja lähiseudulle haitallinen ja tarpeeton. 27. Mitä muuta haluatte kommentoida tähän hankkeeseen tai kyselyyn liittyen? KIITOS VASTAUKSESTANNE!

LIITE 2 Pohjois-Savo Varkauden Huruslahden kunnostusvaihtoehtojen arviointi asukaskysely vesistöjen käyttäjien näkemyksistä Taustaa Varkauden Huruslahdelta ja sen alapuoliselta Haukivedeltä otetuista pohjasedimenttinäytteistä löydettiin kesän ja syksyn 2008 aikana korkeita TBT-pitoisuuksia (tributyylitina). TBT-löydösten pohjalta Pohjois-Savon ELY-keskus, Varkauden kaupunki, Joroisten ja Rantasalmen kunnat sekä Stora Enso Oyj ovat laajasti selvittäneet organotinojen levinneisyyttä ja ympäristövaikutuksia alueella. Pohjasedimenttitutkimusten lisäksi alueelta on otettu runsaasti kala- ja vesinäytteitä. Tutkimusten pohjalta alueelle on laadittu riskinarviointi ja riskienhallintasuunnitelma. Riskinarvioinnin ja riskienhallintasuunnitelman valmistumisen jälkeen todettiin tarpeelliseksi käynnistää ympäristövaikutusten arviointi sedimentin kautta tapahtuvan haitta-aineiden kulkeutumisesta johtuen. Lisätietoa aikaisemmin hankkeessa toteutetuista tutkimuksista ja arvioineista löytyy osoitteesta: www.ymparisto.fi kohdasta Alueellista ympäristötietoa > Pohjois-Savo > Ympäristön tila > Ympäristön kemikalisoituminen > Varkauden Huruslahden TBT-löydökset Ympäristövaikutusten arvioinnin keskeisenä tarkoituksena on Huruslahden alueen kunnostusvaihtoehtojen selvittäminen. Tarkoituksena on löytää keinoja, joiden avulla Huruslahdelta löydettyjen haitta-aineiden kulkeutumista voitaisiin hallita ja vähentää. Konsulttina ympäristönvaikutustenarvioinnissa toimii Ramboll Oy. Kysely Ympäristövaikutusten arvioinnin keskeisenä tarkoituksena on mahdollistaa hankealueella olevien kansalaisten tiedonsaanti sekä osallistuminen hankkeen valmisteluun. Huruslahden sedimenttien haitta-aineiden kulkeutumisen ympäristövaikutusten arvioinnissa kansalaisten kuuleminen ja hankkeesta tiedottamien on asetettu yhdeksi keskeisimmistä tavoitteista. Näin ollen pyytäisimmekin Teitä osallistumaan asukaskyselyyn, jonka tarkoituksena on saada alueella asuvilta ja liikkuvilta kansalaisilta näkemyksiä, kokemuksia ja arvioita mahdollisesti toteuttavan kunnostusvaihtoehdon osalta. Kyselyyn voitte vastata 11.2.-10.3.2013 välisenä aikana. Kyselyyn voitte osallistua internetosoitteessa http://projektit.ramboll.fi/yva/huruslahti. Mikäli teillä ei ole mahdollista osallistua kyselyyn internetin välityksellä, voidaan Teille toimittaa kyselylomake myös postitse. Kyselylomakkeen saa soittamalla Pohjois-Savon ELY-keskukseen numeroon 0295 026 799 (ympäristöylitarkastaja Jussi-Pekka Järvinen). Kyselyn perustietojen osalta pyrimme lisäksi kartoittamaan miltä alueelta kyselyyn vastaaja tulee ja tätä varten on suoritettu kartalla aluejako neljään alueeseen. Alueet ovat Huruslahti, Huruslahti- Tahkosalmi, Tahkosalmi-Linnasaaren kansallispuisto ja Linnasaaren kansallispuiston alue. Kartta alueesta on nähtävissä kyselyn yhteydessä. Tietoa ympäristövaikutusten arvioinnissa olevista kunnostusvaihtoehdoista Ympäristövaikutusten arvioinnissa esitetyt vaihtoehdot ovat seuraavat: Vaihtoehto 0= Kunnostustoimenpiteitä ei suoriteta ja tilanteen annetaan jatkua entisellään POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS / Ympäristö ja luonnonvarat Kutsunumero 0295 026 500 Kallanranta 11, PL 2000 www.ely-keskus.fi/pohjois-savo 70101 Kuopio

2/2 Vaihtoehto 0+= Monitoroitu luontainen puhdistuminen, eli ei suoriteta kunnostustoimia vaan tarkkaillaan järjestelmällisesti Huruslahden ja Haukiveden vedenlaatua ja tarvittaessa ryhdytään kunnostustoimiin. Vaihtoehto 1a= Koko Huruslahden pohjan peittämistä soveltuvalla aineksella (sora, hiekka), joka estää haitta-aineiden kulkeutumista alapuoliseen vesistöön. Vaihtoehto 1b= Osittainen pohjan peittäminen soveltuvalla materiaalilla (sora, hiekka). Osittaisessa peittämisessä keskityttäisiin estämään kulkeutuminen pahimmin saastuneiden syvänteiden osalta peittomateriaaleilla. Vaihtoehto 2a= Koko Huruslahden pilaantuneen sedimentin pois ruoppaaminen ja sedimenttien käsittely soveltuvalla alueella (esim. Riikinnevan jätekeskus). Vaihtoehto 2b= Pilaantuneimpien syvänteiden alueiden sedimenttien pois ruoppaus ja käsittely soveltuvalla alueella (esim. Riikinnevan jätekeskus). Vaihtoehto 3= Virtausolosuhteiden muuttaminen alueella esimerkiksi ohjaavan penkereen taikka muun vastaavan rakenteen avulla. Lisätietoja vaihtoehdoista ja niiden toteutuksesta löydätte tarvittaessa internetistä osoitteeesta: http://projektit.ramboll.fi/yva/huruslahti. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointiohjelma on nähtävissä Joroisten ja Rantasalmen sekä Varkauden kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa sekä Pohjois- ja Etelä-Savon ELY-keskuksissa. Lisätietoa hankkeesta sekä kyselystä antaa Pohjois-Savon ELY-keskuksessa ympäristöylitarkastaja Jussi-Pekka Järvinen, s-posti jussipekka.jarvinen@ely-keskus.fi, puh. 0295 026 799

1 LIITE 3. VAPAAMUOTOISET VASTAUKSET 1 Kyselyyn liittyvä palaute Kiitos tiedotteesta, puhdas ympäristö on meille kunnia asia! Tuo matonpesu olisi pitänyt laittaa omaksi kysymykseksi, koska meillä ei pestä ikinä mattoja rannalla tai rantavesissä. Matonpesustakin aiheutuu saastetta. Toivon vaan, että asiantuntijat osaavat valita oikean tavan tuossa sedimenttiasiassa, ettei siitä enempää vahinkoa aiheutuisi. Laittakaa kunnolliset kartat tähän tutkimukseen, noista ei saa mitään tolkkua! En ymmärtänyt kysymystä 19. :( Ks. kohta 24. Vaikea käsittää, mitä tällä kyselyllä halutaan saada selville. Tuskin se on niin, että valittiin tällainen toimintatapa, koska asukkaat kannattivat sitä - vaikka asukkaat noin keskimäärin eivät tiedä näistä asioista juuri mitään! Hyvä, että asiasta kysytään asukkailta ja myös loma-asukkailta. Kyselyn sisältö ja vaihtoehdot tuntuvat varmasti monista aika kryptisiltä. Lisäksi noiden vaihtoehtojen sisältöä olisikin tässä tullut avata enemmän, koska koko YVA on melkoisen laaja ja varmasti monille vaikeaselkoinenkin. Mahdolliset aikatauluarviot ja kustannusarviot olisivat myös tehneet terää. Olisi hyvä kansan kielellä tietää mitä TBT yhdisteet ovat ja niidenvaikutuksista. Mitenkä paljon raja-arvot ylittyvät? Miksi vasta 2008 havaittiin pitoisuuden nousua. Mitä tapahtuu, jos tilanteen annetaan jatkua? Paljonko kalaa voi syödä vaikutusalueilla. Asun Taipaleen uudella asuinalueella. Minulle ja useille naapureilleni ei ole lähetetty kyselylomaketta 27.2.13 mennessä. (Taipaleenraitti, Kanavaraitti, Saaripolku) Oheisena kartta H-lahti merk. oman näkemykseni virtauksen muutospaikasta Huom. Kysely on liian vaikeaselkoinen. Ei tavallinen kansalainen osaa vastata. 2 Tiedon puute vaikeuttaa kyselyyn vastaamista Kyselystä ei selvinnyt mitkä ovat eri kunnostusvaihtoehtojen haitat ja kestoajat ja kuka lystin maksaa. Kiitos kyselystä - vaikkakin se oli aika vaikeasti ymmärrettävä Maallikon on erittäin vaikea arvioida vaihtoehtojen seurauksia. Kysely oli tarpeellinen ja tervetullut, kiitos. Kuitenkin se aikaansaa vaikutelman, että päätöksentekoa sysätään tunnepohjalta päätöksensä tekeville maallikoille. Harva kuntalainen on ympäristöbiologi. Emme osaa maallikkoina arvioida vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia - mutta jotakin pitää tehdä, eli ei VE 0. Asiantuntijoiden pitäisi selvittää ja listata vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet, sitten voisi maallikko edes yrittää arvioida. Eli tämä kysely on ennen aikainen, suorastaan kohtuuton. Kysymykset vaikutuksista kansalaisen kannalta arvailua - mitään asiaan liittyvää tietoa tai asiantuntemusta ei ole olemassa. Toivoisin lisää yksinkertaisesti kerrottua asiaa eri vaihtoehtojen haitta- ja hyötyvaikutuksista. Nykyisellä tietämykselläni on tähän kyselyyn vastaaminen ollut enemmänkin arvailuun perustuvaa. kunnostuksen kielteisistä vaikutuksista on saanut liian vähän tietoa. Luontoon päästetyt jätteet on siivottava pois! Minulla ei ole riittävästi tietoa ja asiantuntemusta hankkeen eri vaihtoehtojen vaikutuksista ihmisten terveyteen. Tiedän, että Haukiveden vettä käytetään loma-asunnoilla ja että mm. Savonlinnan kaupunki ottaa juomaveden Haapavedestä. On hyvä, että alueen ihmisiltä kysytään mielipiteitä ja heillä on mahdollisuus osallistua, mutta myös tietoa kunnostuksen eri vaihtoehtojen vaikutuksista tulisi saada enemmän. 3 Saastuttajat vastuuseen Pilaajat vastuuseen teoistaan! Laittakaa vihdoin ja viimein elossa olevat syylliset (Ahlström, Enso ja kaupunki) päättäjät oikeuteen sekä vahingonkorvauksiin. Pitäisi noudattaa periaatetta että likaaja vastaa täydellisestä kunnostuksesta ja suorittaa korvaukset haittoja kärsineille, jos paukut loppuvat kesken luvanmyöntäjät (valtio) vastaavat jatkosta. 4 Tiedotus Tarvitsisimme selkokielistä tietoa veden terveysriskeistä tiski- ja saunavetenä ennen ensi kesää. Toivon, että postitatte talven aikana. Asukkaat pidettävä ehdottomasti ajan tasalla. Haukiveden pinta on tällä hetkellä aivan liian korkealla. Tasaisin väliajoin tietoa ihmisille veden tilasta ja tutkimuksista. Vapaa-ajan kalastajana haluaisin jatkossakin saada tietoa pohjasedimentissä olevien aineiden vaikutuksesta ja pitoisuuksista kaloissa sekä kalojen käytöstä ravintona. Tilanteeseen liittyvä jatkuva tiedottaminen ja vaikutusten seuranta ja niistä informoiminen on tärkeää. Miten todennäköistä on tällä hetkellä saastuneen alueen laajentuminen,

kun puhdistus toimenpiteet eivät ole alkaneet. On myös tärkeää tiedottaa siitä, mitä erilaisia riskejä kunnostukseen liittyy ja miten riskejä pyritään minimoimaan kunnostuksen aikana. Lisätietoa toivotaan myös toimenpiteistä saastumisen estämiseksi jatkossa ja mitkä ovat toimenpiteet niiden tahojen toimesta, joiden toiminnasta saastuminen on tapahtunut. Mahdollisista kunnostustoimenpiteistä aiheutuvat haitat tulee tarkkaan analysoida ja tiedottaa ennen kuin asian voi päättää. 1) Huruslahti tarvitsee virtausta veden vaihtoon ja hapetukseen. 2) Peittäminen tai ruoppaaminen aiheuttanee merkittävän veden laadun heikentymisen toteutusaikana. Tässä hankkeessa pitäisi kuulla myös vaikutusalueen vesialueiden omistajia! (osakaskunnat) 5 Kunnostus tulisi toteuttaa Koko käsittelyssä olevalla alueella on suuri merkitys sekä vakinaisesti alueella asuville että vapaa-ajan asunnon tai maata alueella omistaville unohtamalla alueen merkitystä virkistysalueena. Myös vesialueen ja Linnansaaren kansallispuistoalueen läheisyys ja norppien suojelutarve vaikuttavat kunnostustarpeeseen. Olemme veneillessämme tavanneet norppia myös Tahkosalmen alueella! Kiitos toimeen ryhtyneille! Kunnostus pikaisesti toimeen. Toivottavasti tämä hanke on yksi askel parempaan ja puhtaampaan järviveteen Haukivedellä. Toivon, että asialle tehdään pian jotain asumismukavuuden tähden. On hyvin haasteellinen asia, joka pitäsi harkiten toteuttaa Tehkää asialle jotain on odotettu jo 50 vuotta Kyseessä on tärkeä asia. On erittäin harmillista, että menneinä aikoina on sallittu luonnon pilaaminen. Varkaus on aina ollu tehdaskaupunki, jossa teollisuusfirmat ovat tehneet luonnon suhteen ihan mitä ovat halunneet ilman että ympäristöstä on välitetty yhtään mitään. Nykyään nämä menettely ovat laajempia, joten "suhmurointi" ei ihan niin helposti onnistu. Kunnostuksen jättäminen toteuttamatta on rikos tulevia sukupolvia ajatellen. Tämä sukupolven teollissuus ja kuntapäättäjät ovat ajattelomattomuuttaan ja lepsuuttaan pilanneet vedet. Kohtuullista on siivota ne edes siedettävään kuntoon. EI JÄTETÄ TÄTÄ ALSTRÖMIN JA VARKAUDEN "PASKA" VESISTÖÄ PUHDISTAMATTA SEU- RAAVALLE SUKUPOLVELLE! Huruslahden pohjassa olevat ympäristömyrkyt tulee ruopata pois kokonaisuudessaan, muuten puhutaan vielä satojen vuosienkin päästä Huruslahteen haudatusta myrkkylastista, näin haitaten Varkauden ja Haukiveden imagoa ja matkailua. Hyvä asia kokonaisuudessaan. Mahdollisimman pienillä kuluilla riittävän hyvä kohennus nykytilaan. Optimaalista toimintaa. Satsaus ja panostus strategiaan pienentää taktisten toimenpiteiden määrää ja kustannuksia. Onnea ja menestystä toiminnalle! 6 Huoli hankkeen vaikutuksista ympäristöön Suurin huolemme on Pekinselän rehevöityminen ja veden laatu. Toistamiseen: huippuasiantuntijat asialle, kansalaiset eivät voi tässä asiassa olla konsultteja, vaikka meillä olisi mielipiteitä laidasta laitaan. Myrkyt ovat todellisia ja huoli niiden leviämisestä yhä kauemmas Haukivedelle on vakava. Haukivedellä kunnostuksen aikaiset ja jälkeiset haitat ovat muutaman vuoden suuret. Jos kunnostukseen ryhdytään, niin alapuoliselle vesistölle ei saa tulla pitkäaikaista haittaa esim. veden samentumisen muodossa. Vaikea asia, kun lopullisesta tuloksesta ei taida olla varmuutta. Nykyistä tilannetta pahempaa ei saa syntyä. Huom! loma/asutus, natura, Linnansaaren kansallispuisto, norppa, lohikalat ja muikku. Ihmisten ja eläinten on elettävä ja lisäännyttävä terveenä ja elinvoimaisena. Olen vastannut kyselyyn vapaa-ajan asunnon kannalta (=tytön nimissä). Paikka on kotipaikkani, käyn siinä päivittäin, nähnyt kaikki muutokset yli 50v ajalta. Tontti/ranta juuri pahimmassa kohdassa, mikäli Huruslahdella jotain tapahtuu = Pirttivirran virran purkaus--> 7 Kunnostusvaihtoehdot Hyvä että kysytään. Toivotaan, että mahdollisimman moni vastaa. Toisaalta, en tiedä mitä kaikkia aineita ja yhdisteitä pilaantuneet sedimentit pitävät sisällään. Pysyvätkö esim. peiton alla. Kuten edellä mainitsin, poisto olisi tietysti parasta, ja jos se pystytään tekemään niin, että vahingolliset aineet eivät lähde liikkeelle (jonkin patoaminen tms.?) niin ok, vaikka varmasti maksaisikin. Jos olen ymmätänyt oikein niin suurin osa pilaantuneista sedimenteistä on painunut huruslahden syvänteisiin. Voisiko kunnostus olla yhdistelmä 2b ja 1a vaihtoehdoista. Eli pahimmin saastuneet alueet ruopattaisiin puhtaaksi ja sen jälkeen pohja peitettäisi oikeanlaisilla aineksilla, jotta jäljelle jääneet sedimentit eivät kulkeude lähialueen vesistöihin. Jos toteutatte näistä vaihtoehdoista jonkin, niin huolehtikaa kokonaistehokkuudesta. Varmuus tuloksista ( hyvistä ) pitää olla ennen mahdollista toteutuspäätöstä. Ruoppaa- 2

minen on älytön vaihtoehto. Kaikki suunnitellut toimenpiteet täytyy riskikartoittaa, eikä ne saa ainakaan heikentää vesistön tilaa edes hetkellisesti. Selvitettävä kuinka paljon poistettavaa pohjamassa on ja minne se voidaan siirtää ja paljonko se tulee maksamma ja kuka maksaa. Raporttien mukaan sedimenteissä oleva OT kokonaismäärä on laskettu pitoisuuksien perusteella ja vastaa liki vai onko peräti suurempi kuin rapotoitu käyttö paperiteollisuudessa. Tämä tuntuu merkilliseltä, koska ko. aineen retentio paperimassaan on huomattava, eli kaikki käytetty tavara ei ole voinut jätevesiin joutua. Voiko Huruslahdessa edelleen olla OT liuosta, esim vanhoissa pikkuhiljaa vuotavissa tynnyreissä? Riskiarvion mukaan OT eikä elohopeakaan aiheuta sellaisia ekologisia riskejä, joilla voitaisi peitto tai ruoppausvaihtoehtoja perustella. Kunnostuskustannuksista VE1a-VE3 on huonosti informaatiota. Missään tapauksessa ei ole järkevää tai lieneekö edes mahdollistakaan peittää tai ruopata koko Huruslahden aluetta. Seuranta on paras vaihtoehto. Jos se antaa selvää indikaatiota riskien kasvamisesta,tulee muita vaihtoehtoja harkita. Virtausolojen muutos lienee "hellin" toimenpide, sitä tulee monitoroinnin aikana edelleenselvittää. Haukiveden kalakannat, erityisesti kuha ja ahven, ovat parantuneet huomattavasti kuluneen vuosikymmenen aikana. Ruoppaaminen tai peittäminen saattaa aiheuttaa kantojen taantuman useammalle vuodelle, joka vähentää alueen virkistyskalastusarvoa. Vaihtoehto 1 b on myös hyvä, mutta esityksistä ei avaudu toimenpiteen mahdolliset riskit. Lähinnä kuinka estetään saasteen irtoaminen ja leviäminen toimenpiteen aikana. 3 Onko projisoitu eri vaihtoehtojen vaikutus ympäristölle, ennen kaikkea VE 2b koko pohjan ruoppaus; voisiko sen vaikutus olla lopulta haitallinen? virtaus tulisi olla riittävä lahden pohjoispäässä.kiertotien ali lisä tunneli virtauksen liisäämiseksi.veden ollessa näin korkealla sillan ali ei pääse mootoriveneillä yli 1,5 m. On ehdottomasti otettava huomioon kuinka suureen vesialueeseen toimenpiteeet vaikuttavat kielteisesti ja sen vuoksi kaikki kunnostustoimepiteet tulee toteuttaa siten että siitä koituu haittoja mahdollisimman suppealle alueelle ja sinnekin vain väliaikaisesti. Jos päädytte ruoppaukseen, tulee ruoppausmassojen ja -vesien puhdistukseen satsata tosissaan ja tällöin konsultin on perehdyttävä TBT:n kemiaan todella perinpohjin, jotta tiedetään mitä ruoppauksessa ja massojen käsittelyssä TBT:lle todella tapahtuu. suunnitelmat, laskelmat ja mallinnukset on oltava julkisesti esillä, jotta niitä voi tarkastellaja kommentoida. Jos TBT:tä "levittää" lisää Haukiveden Natura-alueelle (norppa ja Saimaan lohi) ja todella laajalle virkistyskalastusalueelle, niin voi olla otsikoissa joihin Varkaus/ELY/Tehdas tuskin haluaa. Olemme hankkineet kesämökin(tontin) viime syksynä sukulaisilta ja kysely meni edelliselle omistajalle. Jos keskustelu kunnostusmahdollisuuksista kiinnostaa laajemmin, niin parhaiten minut saa kiinni e-maililla Veden juoksutus pitäisi hoitaa muutenkin mahdollisimman paljon muita reittejä, kuin Huruslahden kautta. Jos Huruslahtea mennään ruoppaamaan niin se leviää alapuolen vesistöön 20km eteenpäin. 9 Ei kunnostusta Huruslahti on huomattavasti paremmassa kunnossa kuin 60-luvulla ja parempaan mennään. Luonto hoitaa vedenlaadun riittävälle tasolle. Ei kannata lähteä tavoittelemaan erikoisjärjestelyjä puhdistuksen toteuttamiseksi. Kaikenlaisia hullutuksia sitä keksitään ja vielä verovaroin Jos Huruslahden pohjaa aletaan tonkimaan tai peittämään jollain poppakostilla, on aivan varmaa, että virtauksien mukaan lähtee lisää "sedimenttiä" (lue paskaa), joka pilaa alapuolisen vesistön. Huruslahdelle ei pidä tehdä mitään, ennen kuin voi olla varmaa, että alapuolinen vesistö ei ole kärsivä osapuoli. Ennen aloittamista pitää nyky tilanne tutkia mitä Huruslahden pohjassa oikeasti on ja minkä verran. Alapuolisesta vesistöstä pitää tutkia lähtötasot kaikelle mahdolliselle saasteelle mitä Huruslahdesta löytyy. Jos ja kun niiden määrä alkaa nousta alapuolella, niin tiedetäänpähän mistä ne on kotoisin ja kuka on vastuussa. Hirvittää ajatus ruoppaamisesta ja nyt puhtaalta tuntuvien vesien sotkeminen ja "nukkuvan karhun" herättäminen sieltä rauhallisista pohjamudista. Hoitaisiko etelän vedet itsensä, kun niitä ei enää rasiteta, eikä pöyhimällä herätetä nukkuvaa jättiläistä. Alueista tarkkaa kontrollia koko ajan. Vanha sananlasku sanoo, kun paskaa penkoo, siitä ei hyvää seuraa. 8 Muu kommentti Puunjalostusteollisuuspaikkakunnilla kyseinen ongelma lienee samanlainen. Mahdollisista kiinteistö haitoista saatava riittävät korvaukset. Annetuissa ympäristölupa ehdoissa tulisi paremmin ottaa huomioon ympäristö, jolla olisi ennalta ehkäisevä vaikutus ympäristön pilaantumiseen