LIITE 1 Kehittämishankkeet /30

LIITTEET 1. Kehittämishankkeet 2017 2020/30 2. Toteutuminen 2011 2017 3. Seuranta 2017 4. Osoitekartta 2017 5. Virastokartta 2017 6. Orthoilmakuva 2015 7. Keskustan strateginen osayleiskaava 2016 8. Lähteitä 2015 ja 2017 9. Valmisteluvaiheet 2017 10. Yhteystietoja 2017

KESKUSTAN KEHITTÄMISHANKKEET JA TOIMENPITEET 2017 2022/2030 Etenemissuunnitelma Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Kehitysohjelmat / Viiden tähden keskusta LIITE 1 Kehittämishankkeet 2017 2022/30 Tampereen keskusta kehittyy ja sitä kehitetään. Kehitystä vauhditetaan ja kehityksen suuntaa ohjataan hankkeilla ja hankeyhdistelmillä. Osan hankkeista laittaa alkuun ja/tai toteuttaa Tampereen kaupunki. Osan hankkeista toteuttaa joku muu, tavallisesti kuitenkin yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Yhteinen suunta ja yhteistyö antavat vauhtia myönteiselle kehitykselle. Keskustan kehittämishankkeita ohjelmoidaan noin viideksitoista vuodeksi eteenpäin. Tarkempi aikataulutus osoitetaan noin viideksi vuodeksi. Hankeluetteloita päivitetään 1 2 vuoden välein. Hankkeet ryhmitellään kuuteen toimenpidekokonaisuuteen, joista kustakin on oma hanketaulukkonsa. Hankkeiden nimet ja aikataulut ovat osittain alustavia. Tarkempi hankkeistus kaupungin toiminnan suunnittelun ja budjetoinnin yhteydessä. 3.1 Liikenne ja liikkuminen 3.2 Rakentaminen ja arkkitehtuuri 3.3 Urbaanit ulkotilat ja kaupunkivihreä 3.4 Kaupunkikulttuuri, tapahtumat ja matkailu 3.5 Asuminen ja elämäntapa 3.6 Elinkeinot ja osaaminen KARTTA SEURAAVALLA SIVULLA: Keskustan kehittämis ohjelman 2017 2030 hankkeet likimääräisesti kartalle sijoitettuna. Värit viittaavat toimenpide kokonaisuuksien teemaväriin ja numerot jäljempänä oleviin taulukoihin. Hankkeita on ohjelmoitu viideksi vuodeksi ohjelman laadinta hetkestä eli vuoteen 2022 saakka. Kartta Tampereen kaupunki, Kehitysohjelmat / Viiden tähden keskusta 2017..

L 1. R 2. U 3. K 4. A 5. E 6. K 10. L 9. KESKUSTAN KEHITTÄMIS- HANKKEET 2017 2022/30 VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS XX.X.2017 R 19. A 8. U 4. Koko keskustaa koskevat kehi ämishankkeet: L 4 L 18. L 47. R 20. L 19.. L 21 A 10. A 9. L 22 R 1. A 1. U 3. L 23 L 9. R 21. L 24 R 15. L 13. L 29 K 6. L 35. L 10. L 30 R L 31 14. R 16. L 12. R 9. A L 32 6. K 8. E 10. L 44. L 11. L 34. L 26. L 33 U 25. L 46. L 48 L 27. R 10. L 49 E 13. L 38. E 5. L 50 U 12. A 7. L 25. L 36. U 17. R 24 L 17. R U 11. L 37. R 25 18. R R 5. R 26 R U 1. 11. 17. R L 6. U 24. U 9. 12. 2 E 4. L 1. U 22. R 27 U 21. E 9. K 5. U 19. R 28 L 3. U 10. U 23. U 13. R 33 L 2. L 39. E 8 L 5. U 18. L 16. R 29 R 30 L 28. U 20. L 20. U 7. L 15.. R R 3 R 4 U 5. R 34. L 40. R 8 U 16. R 31. 22. U 2. R 32 E 7. A U 30 4. U 14. L 41. U 26. L 7. U 28 L 45. E 6 K 13. A 5. U 27. U 29 U 31 R 13. L 8. R K 3 L 42. 2. K 1 K 2 A 2. U 8. K 4. K 7. K 12. A K 9 11. L 14. K 11 R 6. L 43. R 23. U 15. A 12 U 5. U 6. A 13. A 3.. A 15. E 12 E 11 E 2 A 19 A 17 A 14 R E 15 7. E 14 E 3 E 1 A 18 A 16 E 17 E 16 E 19 E 18 E 20 E 21 LIITE 1 Kehittämishankkeet 2017 2022/30

ala Ratapihankatu VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS XX.X.2017 LIITE 1 Kehittämishankkeet 2017 2022/30 Toimenpidekokonaisuus 3.1 Liikenne ja liikkuminen Toimenpiteet ja kehittämishankkeet L1 LX Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma 2017 2030 Keskustan kehittämishankkeet 2017 2022/2030 Tunnus Numero Hankkeen nimi Alleviivattu: erillinen oma hankkeensa, ohjelmointi, budjetointi, päävastuu Viiden tähden keskustan kehitysohjelma Alleviivaamaton: integrointi muihin hankkeisiin, jotka meneillään tai ohjelmoitu Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2030 Joukkoliikenne L 1. Tampereen Asemakeskus Rajapinta Kannen ja Areenan alueeseen. L 2. Tampereen raitiotie, vaihe 1 Pyynikintori - Hervanta/TAYS. L 3. Tampereen raitiotie, vaihe 2 Pyynikintori - Lentävänniemi. L 4. Bussiliikenteen reitti- ja pysäkkijärjestelyt keskustassa Jatkuvaa toimintaa ja erityisesti raitiotien rakentamisen aikana. L 5. Keskustorin bussiterminaalialueen siirto toisaalle Raitiotien ja Hämeenkadun uusien pysäkkien valmistuttua. L 6. Linja-autoaseman siirto Tampereen Asemakeskukseen Asemakeskuksen valmistuttua. L 7. Linja-autoasemasta paikallisbussien terminaali Asemakeskuksen valmistuttua. L 8. Tampereen raitiotie, Hatanpään, Härmälän ja Pirkkalan suunta Palvelee erityisesti Koskikeskusta, Ratinan stadionia ja kauppakeskusta sekä Areenaa. Ennakoi keskustan laajenemista ja raitiotien jatkamista etelään pitkällä aikavälillä. Liikenneverkko ja ajoneuvoliikenne L 9. Rantaväylän tunneli Suuaukkojen ja liittymien viimeistely. L 10. Ratapihankadun puuttuvat osat Morkun aukion ja Tavara-aseman kohta, ratkaistaan asemakaavalla. L 11. Näsinkallion maanalainen eritasoliittymä Suora yhteys Kunkun parkkiin ja läntisen keskustan katuverkkoon. L 12. Paasikivenkadun kehittäminen Onkiniemi - Mustalahti - Ranta- Tampella Linjaus ratkaistaan asemakaavalla, eteläistä Näsinsiltaa pitkin yhteys Ranta-Tampellaan. L 13. Ranta-Tampellan katuverkko Asemakaavan ja katusuunnitelmien mukaisesti. L 14. Eteläpuiston katuverkko Asemakaavan tultua hyväksytyksi ja saatua lainvoiman. L 15. Kyttälän katujen uudistaminen Alkanut vuonna 2010, toteutus vaiheittain. L 16. Tullin liikenneverkkosuunnitelma ja toteutus L 17. Tammelan liikenneverkkosuunnitelma ja toteutus Valmistuu 2017, sen jälkeen parantamistoimien suunnittelu ja toteutus. L 18. Keskustan kehän kehittäminen L 19. Läntisen keskustan katuverkko Kytkeytyminen Rantatunneliin, keskustan kehään ja Kunkun parkkiin. L 20. Hämeenkadun katuympäristö Raitiotiehen liittyen jalankulkualueet ja muita osia. L 21. Älykäs kaupunkiliikenne ja keskustan liikkumisen tulevaisuustarkastelu Yhteistyö Smart Tampere. Pysäköinti L 22. Asemakeskuksen, Tullin ja Tammelan pysäköintiselvitys (AseTuTa) ja jatkotyöt Vuorottaispysäköinti, Hämpin parkin laajennus. L 23. Keskustan pysäköintiselvitys L 24. Keskustan pysäköintikartta Yksityisten kiinteistöjen pysäköintipaikkojen kartoitus keskeisellä kaupunkialueella ja pysäköintilaitosten vaikutusalueella. Asemakaavat, nykytila, käyttö, tarpeet. Kaupunki-, pysäköinti- ja liikennesuunnittelun tarpeisiin. Aloite Tampere Tunnetuksi ry 11/2016, toteutus 2017, säännöllinen päivitys. L 25. Kunkun parkki Läntisen keskustan strateginen hanke. Liittyminen Näsinkallion eritasoliittymään, keskustan kehään, liikeelämän toimintaedellytyksiin, Särkänniemen kehittämiseen. P vt 11 Pori vt 12 Rauma rata Vaasa rata Oulu/ Rovaniemi/Kolari Kehitettävä hitaan liikkumisen vyöhyke (jalankulku, pyöräily) Kehitettävä joukkoliikenteen laatukäytävä (raitiotie, bussit) Kehitettävä keskustakehä (autoliikenne) Kehitettävä maanalaisen pysäköinnin järjestelmä Kehitettävä rautatie Keskitetty matkakeskus (kaikki liikennemuodot) Lentokenttäyhteydet Parannettava risteys joukkoliikenne länsi rai o e Hiedanranta ja Lentävänniemi joukkoliikenne länsi VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017 2030 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1/6 LIIKENNE JA LIIKKUMINEN rai o e P Pyynikintori Näsinkallio etl Kunkku P keskustakehä Rantaväylän tunneli Hämeenkatu joukkoliikenne etelä lentoken ä P irkkala o rai Hämppi e Pirkk ä P Helsinki ja Hki-Vantaa Asemakeskus rata Helsinki rata Turku rata Pietari P Tulli Tammelantori P Viinikan liikenneympyrä vt 3 Helsinki vt 9 Turku lentoken ä Helsinki/Turku satamat Helsinki/Turku vt 9 Jyväskylä/Oulu joukkoliikenne itä rai o e TAYS joukkoliikenne itä rai o e Hervanta joukkoliikenne itä rata Jyv äskylä 1 LIIKENNE JA LIIKKUMINEN Koko keskustaa koskevat kehi ämishankkeet: 4 18 47 13 19. 9 20 34 35 21 11 17 46 26 23 24 9 37 28 24 27 29 25 6 22 30 3 2 39 31 28 7 32 33 45 8 48 49 14 50 KESKUSTAN KEHITTÄMIS- 43 HANKKEET 2017 2022/30

ala Ratapihankatu VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS XX.X.2017 Toimenpidekokonaisuus 3.1 liikenne ja liikkuminen Toimenpiteet ja kehittämishankkeet L1 LX Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma 2017 2030 Keskustan kehittämishankkeet 2017 2022/2030 Tunnus Numero Hankkeen nimi Alleviivattu: erillinen oma hankkeensa, ohjelmointi, budjetointi, päävastuu Viiden tähden keskustan kehitysohjelma Alleviivaamaton: integrointi muihin hankkeisiin, jotka meneillään tai ohjelmoitu Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2030 L 26. Väliaikainen P-Peltokatu, Tammela Aloite Tammela 2.0 yhteistyöryhmä 1/ 2017, toteutus ennen kesää 2017. L 27. Tammelan toriparkki Palvelee toria, Tammelan stadionia ja täydennysrakentamista, toteutus asemakaavamuutoksen jälkeen. L 28. Pyynikin toriparkki Palvelee raitiotien liityntäpysäköintiä, julkisia toimintoja ja täydennysrakentamista. Pyöräily ja kävely P vt 11 Pori vt 12 Rauma rata Vaasa rata Oulu/ Rovaniemi/Kolari Kehitettävä hitaan liikkumisen vyöhyke (jalankulku, pyöräily) Kehitettävä joukkoliikenteen laatukäytävä (raitiotie, bussit) Kehitettävä keskustakehä (autoliikenne) Kehitettävä maanalaisen pysäköinnin järjestelmä Kehitettävä rautatie Keskitetty matkakeskus (kaikki liikennemuodot) Lentokenttäyhteydet Parannettava risteys joukkoliikenne länsi rai o e Hiedanranta ja Lentävänniemi joukkoliikenne länsi VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017 2030 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1/6 LIIKENNE JA LIIKKUMINEN rai o e P Pyynikintori Näsinkallio etl Kunkku P keskustakehä Rantaväylän tunneli Hämeenkatu joukkoliikenne etelä lentoken ä P irkkala rai o Hämppi e Pirkk ä P Helsinki ja Hki-Vantaa Asemakeskus rata Helsinki rata Turku rata Pietari P Tulli Tammelantori P Viinikan liikenneympyrä vt 3 Helsinki vt 9 Turku lentoken ä Helsinki/Turku satamat Helsinki/Turku vt 9 Jyväskylä/Oulu joukkoliikenne itä rai o e TAYS joukkoliikenne itä rai o e Hervanta joukkoliikenne itä rata Jyv äskylä 1 LIIKENNE JA LIIKKUMINEN Koko keskustaa koskevat kehi ämishankkeet: 4 18 47 13 19. 9 20 34 35 21 44 11 17 46 26 23 24 9 37 28 24 27 29 25 6 22 30 3 2 39 15 1 31 28 16 7 32 33 45 8 48 49 14 50 KESKUSTAN KEHITTÄMIS- 43 HANKKEET 2017 2022/30 L 29. Pyöräilyn pääreitit keskustassa Jatkuvaa suunnittelua ja toteutusta vaiheittain. L 30 Yleinen pyöräpysäköinti keskustassa Jatkuvaa suunnittelua ja toteutusta vaiheittain. L 31. Kävelyn pääreitit keskustassa Jatkuvaa suunnittelua ja toteutusta vaiheittain. L 32. Kävelykeskustan opastuskonsepti Maasto ja mobiili, suomi ja englanti. L 33. Kävelyn seurantajärjestelmä Keskeiset kävelyalueet ja oleskelualueet. Tammerkosken ja ydinkeskustan sillat ja rantareitit L 34. Näsin maisemasilta Entinen valtatiesilta kävelyn, pyöräilyn ja virkistyksen käyttöön. L 35. Myllysaaren alikulku Tampella - Ranta-Tampella Yhteys Näsin maisemasillalle. L 36. Vapriikin raitin jatke Museokeskus Vapriikin ravintolaterassilta kosken päällä kohti Satakunnan siltaa. L 37. Frenckellin Patosillan leventäminen Huomioon Keskustorin visiotyössä ja Frenckellin rakennuksen uudessa käytössä; pyöräilyn pääreitti. L 38. Konsulinsaaren kävelysilta Asemakaavoissa jo olevan Konsulinsillan tarpeellisuus Tampellan edustalta Konsulinsaaren kautta Finlaysonin puolelle arvioidaan. L 39. Hämeensillan alikulku Kirjastonpuisto-Mokkapuisto Liittyy Hämeensillan korjaukseen raitiotietä varten ja Keskustoriin. L 40. Kehräsaarenraitti Aloite Kehräsaaren kiinteistöt 2017, liittyy terassirakenteita. L 41. Takon raitti Yhteistyö ja reunaehdot Takon toimiva tehdas. L 42. Ratinan suvannon rantareitti Vuolteentori-Ratinan stadion Yhteistyö taloyhtiöt ja Ratinan alueen kehittäminen. L 43. Kevyen liikenteen silta Eteläpuisto-Ratinanranta Eteläpuiston asemakaavan tultua hyväksytyksi. L 44. Kevyen liikenteen silta Särkänniemi - Mustalahti Särkänniemen saavutettavuuden parantaminen ydinkeskustasta. Järvien vesiliikenne ja liikkuminen LIITE 1 Kehittämishankkeet 2017 2022/30 L 45. Laukontorin satama Liittyy Laukontorin ja Ratinan suvannon kehittämiseen sekä järvimatkailuun. L 46. Mustalahden satama ja vierasvenesatama Liittyy Särkänniemen ja Santalahden järvimatkailun kehittämiseen ml mahdollinen järvimatkailun luonto- ja tapahtumakeskus. L 47. Naistenlahden venesatama ja Lapinniemen laivalaituri Liittyy Naistenlahden rantareittien ja -miljöiden kehittämiseen sekä järvimatkailuun. Ranta-Tampellan alueen rakentuminen lisää laajentumispaineita. L 48. Näsijärven ja Pyhäjärven venerannat ja rantautumispaikat Liittyy virkistyspalveluiden parantamiseen, maa-ja vesireittien solmupisteisiin sekä järvi- ja kaupunkiluontomatkailun kehittämiseen; myös saaret ja keskustan ulkopuoliset rannat. L 49. Näsijärven ja Pyhäjärven keskustasta lähtevät ja vene- ja melontareitit Liittyy virkistyspalveluiden parantamiseen sekä järvi- ja kaupunkiluontomatkailun kehittämiseen. L 50. Näsijärven ja Pyhäjärven keskustasta lähtevät talviaikaiset latu- ja luistelu-, kävely- ja pyöräilyreitit Liittyy virkistyspalveluiden parantamiseen sekä järvi- ja kaupunkiluontomatkailun kehittämiseen.

VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS XX.X.2017 LIITE 1 Kehittämishankkeet 2017 2022/30 Toimenpidekokonaisuus 3.2 Rakentaminen ja arkkitehtuuri Toimenpiteet ja kehittämishankkeet R1 RX Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma 2017 2030 Keskustan kehittämishankkeet 2017 2022/2030 Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia Tampereen taidemuseon 34 laajennus Hankkeen nimi Keskustori 13 VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA Nalkalanranta TAMPEREEN KAUPUNKI 2 KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA Alleviivattu: erillinen oma hankkeensa, ohjelmointi, budjetointi, 2017 2030 KESKUSTAN KEHITTÄMIS- 6 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2/6 HANKKEET 2017 2022/30 päävastuu Viiden tähden keskustan kehitysohjelma Eteläpuisto Kampuskaupunki RAKENTAMINEN 23 JA ARKKITEHTUURI Alleviivaamaton: integrointi muihin hankkeisiin, jotka meneillään tai ohjelmoitu 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2030 7 Kansi ja areena Ra nakeskus Viinikanlah Aluerakentaminen ja isot uudet alueet R 1. Ranta-Tampella osana Näsijärven rantakaupunkia Taustalla suunnittelukilpailu ja asemakaava. Pilaantuneen maan vaihto puhtaaseen ja pohjaveden puhdistus, vesistötäyttö, kunnallistekniikan rakentaminen ja tontinluovutukset. R 2. Ratinakeskus Ratinan kauppakeskus valmis 2018. Ratinan stadionin ja suvannon rantojen kehittäminen. Kävelyreittien ja kaupunkitilojen liittyminen kaupunkirakenteeseen. R 3. Kansi ja Areena, eteläosa Monitoimiareena. Hotelli ja palveluja. Julkisia kaupunkitiloja. Rakentaminen radan päälle tulevalle kannelle. Yhdistää Tullin ja Kyttälän. R 4. Kansi ja Areena, pohjoisosa Toimitiloja, asumista, palveluja. Liittyminen asemakeskukseen. Rakentaminen radan päälle tulevalle kannelle. Yhdistää Tullin ja Kyttälän. R 5. Asemakeskus Taustalla suunnittelukilpailu ja yleissuunnitelma. Asemakaavoitus, toteutus ja rakentaminen vaiheittain. Kaikki liikkumismuodot. Yhteistyössä valtion kanssa. R 6. Eteläpuisto osana Pyhäjärven rantakaupunkia Taustalla suunnittelukilpailu ja vaihtoehtoisia yleissuunnitelmia. Asemakaavoitus. Kadut, puistot, rantarakenteet, yhdyskuntatekniikka. Tontinluovutukset ja niihin liittyvät asumisen pilotit. Toteutus ja rakentaminen. R 7. Viinikanlahti osana Pyhäjärven rantakaupunkia Suunnittelukilpailu ja konseptointi. Yleissuunnitelma ja asemakaavoitus. Kadut, puistot, rantarakenteet, yhdyskuntatekniikka. Tontinluovutukset ja niihin liittyvät asumisen pilotit. Toteutus ja rakentaminen. Täydentävä rakentaminen, kaupunkirakenne ja kaupunkikuva R 8. Tulli+ -alueen täydennysrakentaminen Taustalla yleissuunnitelma. Asemakaavamuutoksia. Tullikamarin aukion ja katuympäristöjen kehittäminen. Tampere-talon laajennus ja hotelli. Liittyminen Asemakeskukseen ja T3-Keskustakampukseen. Yhteistyöryhmä Tulli Team. R 9. Tammelan täydennysrakentaminen Taustalla yleissuunnitelma. Vuosittain 1-4 korttelisuunnitelmaa yhteistyössä talo- ja kiinteistöyhtiöiden kanssa. Asemakaavamuutoksia. Yksityisiä rakennushankkeita. Liikenteen, viherympäristön, kunnallistekniikan kehittäminen. Tammelan stadion, Kaupin kansi, Kalevan liittymä. Tammela 2.0 yhteistyöryhmä. R 10. Tammelan tori, toriparkki ja torikorttelit Torin kaupunkikuva, torihalli, tapahtumarakenteet. Maanalainen pysäköinti torikauppaa, Tammelan stadionin yleisöä ja täydennysrakentamista varten. Torikorttelit yhteistyössä taloyhtiöiden kanssa. R 11. Keskustan liikekorttelit Kaupallisessa ydinkeskustassa vuosittain 1-4 korttelisuunnitelmaa yhteistyössä talo- ja kiinteistöyhtiöiden kanssa. Asemakaavamuutoksia. Yksityisiä rakentamishankkeita. R 12. Keskustori Keskustorin ja sen ympäristön visiotyö 2017-2018. Tarkentavat suunnitelmat ja toteutus sen jälkeen. Hämeenkadun eteläpuolisen osan kunnostus 2021 jälkeen bussiterminaalin poistuttua. Liittyminen raitiotiehen. R 13. Laukontorin ja Ratinan suvannon alue Laukontorilla saunapalviljonki, sataman palvelut, torikauppa ja tapahtumat. Laukontorin saunapaviljongin toteutus 2017 alkaen. Koko suvannon alueella kaupunkikuva, kävelyreitit ja oleskelualueet. R 14. Särkänniemi - Onkiniemi - Mustalahti Taustalla Särkänniemen alueen yleissuunnitelma. Asemakaavoituksen kautta jatkosuunnittelu. Paasikiventien sijaintiratkaisut. Järvimatkailun luonto- ja tapahtumakeskus. R 15. Sara Hildenin museon tilaratkaisut Särkänniemen yleissuunnitelmassa on varauduttu nykyisen kiinteistön kehittämiseen. Myös muita sijoitusvaihtoehtoja tutkitaan. R 16. Järvimatkailun luonto- ja tapahtumakeskus Keskuksen sijoittamismahdollisuutta Mustalahteen tutkitaan TTY:n suunnittelukilpailulla 2017. Tarkentuu asemakaavan yhteydessä. R 17. Tampereen taidemuseon laajennus ja pyynikintori Suunnittelukilpailun ratkaisu 2017. Sen jälkeen jatkosuunnittelu ja asemakaavoitus. Pyynikintorin maanalainen pysäköintilaitos raitiotien liityntäpysäköintiä, julkisia rakennuksia ja taloyhtiöiden täydennysrakentamista varten. Tunnus Numero Merki ävät rakentamisalueet Asemakeskuksen alue Ranta-Tampella Matkailun/vapaa-ajan/tapahtumien keski ymä Työpaikka- ja/tai osaamiskeski ymä Särkänniemi - Ydinkeskustan Onkiniemi - liikekor eli Asuntorakentamisen alue Mustalah Täydentävän asuntorakentamisen alue Järviluontokeskus Ydinkeskustan kaupan ja kor elikehi ämisen vyöhyke Koko keskustan alueella lisäksi: - ullakkorakentaminen - muu täydennysrakentaminen - muu uvat käy ötarkoitukset Amurin täydennysrakentaminen Koukkuniemen- Rauhaniemen täydennysrakentaminen Kaupin sairaalan alueen täydennysrakentaminen Tulli+ Kaupin kansi Ratapihankatu Tammelan täydennysrakentaminen Tammelan stadion Asemakeskus Tampere-talon hotelli ja kehi äminen 2 RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI 19 1 21 15 14 16 10 18 12 5 9 11 17 4 3 8 22 Koko keskustaa koskevat kehi ämishankkeet: 24 25 20 26 27 28 29 30 31 32 33

VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS XX.X.2017 Toimenpidekokonaisuus 3.2 Rakentaminen ja arkkitehtuuri Toimenpiteet ja kehittämishankkeet R1 RX Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma 2017 2030 Keskustan kehittämishankkeet 2017 2022/2030 Tunnus Numero Hankkeen nimi Alleviivattu: erillinen oma hankkeensa, ohjelmointi, budjetointi, päävastuu Viiden tähden keskustan kehitysohjelma Alleviivaamaton: integrointi muihin hankkeisiin, jotka meneillään tai ohjelmoitu Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2022 2030 Merki ävät rakentamisalueet Asemakeskuksen alue Ranta-Tampella Matkailun/vapaa-ajan/tapahtumien keski ymä Työpaikka- ja/tai osaamiskeski ymä Särkänniemi - Ydinkeskustan Onkiniemi - liikekor eli Asuntorakentamisen alue Mustalah Täydentävän asuntorakentamisen alue Järviluontokeskus Ydinkeskustan kaupan ja kor elikehi ämisen vyöhyke VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA Nalkalanranta TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017 2030 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2/6 Eteläpuisto RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI R 18. Amurin yleissuunnitelma ja täydennysrakentaminen Yleissuunnitelma valmistuu 2017. Sen jälkeen tarkentava suunnittelu ja toteutus. Yksityisiä rakennushankkeita. Amuriin kytkeytyy Pyynikintorin alueen kehittäminen ja sen pysäköintilaitos. R 19. Koukkuniemen-Rauhaniemen alue Asemakaavamuutoksen toteuttaminen. Täydentävää asuntorakentamista. Rantojen, rantareittien, puistojen ja virkistysalueiden kehittämistä. R 20. Kaupin sairaalan alue Käyttötarkoituksen muutos asuinalueeksi. Liittyminen keskustan kaupunkirakenteeseen. R 21. Kaupin kansi Yhdistää Kaupin ja Tammelan alueet. R 22. Hatanpään valtatien ja Sorin alue Liikenneympäristön muutokset, Kansi ja Areenan sekä Ratinakeskus huomioon. R 23. Viinikan liikenneympyrän alue Sisääntuloväylänä tärkeän alueen uudelleen arviointi ja sopeuttaminen mahdolliseen keskustan laajenemiseen etelän suuntaan. R 24. Keskustan luoteisosan alue Huolto ja kunnossapito R 25. Lumien, hulevesien ja katuhiekan hallinta keskustassa Jatkuva kehittämistyö. Uudet teknologiat ja menetelmät. Kaupungin ja kiinteistöjen välinen yhteistyö. Hämeenkadulla erityiskohde mahdollinen katusulatusjärjestelmä. R 26. Kävelykatujen ja -alueiden huoltoliikenteen hallinta Jatkuva kehittämistyö. Uudet toimintatavat. Kaupungin ja kiinteistöjen välinen yhteistyö. R 27. Suurten rakennustyömaiden häiriöiden minimointi Jatkuva kehittämistyö. Raitiotien ja muiden isojen infra- ja rakennustyömaiden haittojen minimointi. Melu, tärinä, pöly, liikennejärjestelyt. Työmaiden aikataulutus ja yhteensovitus. Uudet teknologiat R 28. Viiden tähden keskustan suunnittelualusta Alkaen 2017-2018. Kaupunkiympäristön 3D-kaupunkimallin jatkuva päivitys (nykytila ja visio 2030). Metadatan hallinta. Avoin data suunnittelualan yritysten ja muiden yksityisten käyttöön. Suunnitteluohjelmistojen yhteensopivuus. Yhteistyö Tietohallinto ja Smart Tampere. R 29. Viiden tähden keskustan 3D-vuoropuhelualusta Kaupunkisuunnittelun, kaavoituksen ja muun ympäristösuunnittelun tarpeisiin kehitettävä vuoropuhelun, palautteen keruun ideasuunnittelun pelimoottoripohjainen 3D-malli. Käyttö 3D-galleriassa, wwwympäristössä ja mobiililaitteissa. Pilottihankkeet 2017-2018 Keskustori, Tammela, Eteläpuisto sekä Raitiotie. R 30. Viiden tähden keskustan kärkihankkeiden 3D-sovellukset 3D-palvelu. Käyttö 3D-galleriassa, www-ympäristössä ja mobiililaitteissa. Pilottihankkeet 2017-2018 Keskustori, Tammela, Eteläpuisto sekä Raitiotie. R 30. Tampereen 3D-gallerian tilat ja toimintakonsepti ja toiminta Alkaen 2017-2018. Galleria Nottbeckiin vuoden 2017 alussa valmistuneen 3D-gallerian koekäyttö ja kehittäminen. Toimintakonseptin kehittäminen, käyttökoulutusta, vakituinen aukiolo. R 31. Virtuaalisen Tampereen www-palvelut Avataan 2017 kaupungin www-sivulle. Linkitys www.tampere.fi/keskustahanke. Digitaalisten 3D-aineistojen avoin käyttö. R 32. Keskustan seuranta ja ennakointi Viiden tähden keskustan tilasto- ja paikkatieto. Myös avoin käyttöliitymä www.tampere.fi/keskustahanke. Sovellettavissa myös kaavoituksessa, keskustan ulkopuolisilla alueilla ja kaupunkisuunnittelun kaikilla mittakaavatasoilla. Yhteistyössä Tietohallinto. Maa- ja kiinteistöpolitiikka Koko keskustan alueella lisäksi: - ullakkorakentaminen - muu täydennysrakentaminen - muu uvat käy ötarkoitukset Amurin täydennysrakentaminen Tampereen taidemuseon laajennus Keskustori Viinikanlah Kansi ja areena Ra nakeskus Koukkuniemen- Rauhaniemen täydennysrakentaminen Kaupin sairaalan alueen täydennysrakentaminen Tulli+ Kaupin kansi Ratapihankatu Tammelan täydennysrakentaminen Tammelan stadion Asemakeskus Tampere-talon hotelli ja kehi äminen Kampuskaupunki 2 RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI KESKUSTAN KEHITTÄMIS- HANKKEET 2017 2022/30 19 1 21 15 14 16 10 18 12 5 9 11 17 4 13 3 22 8 2 6 23 7 Koko keskustaa koskevat kehi ämishankkeet: 24 25 20 26 27 28 29 30 31 32 33 34 LIITE 1 Kehittämishankkeet 2017 2022/30 R 33. Täydennysrakentamisen edistäminen ja kannustimet keskustassa Jatkuva kehittäminen. Maapoliittisen ohjelman päivitys vuoden 2017 jälkeen. Yleissuunnitelmat ja korttelisuunnitelmat yhteishankkeiden edistäjänä. Täydennysrakentamisen neuvontajärjestelmän kehittäminen yhden luukun periaatteella. R 34. Kaupungin maa- ja kiinteistöomaisuuden kehittäminen keskustassa Jatkuva kehittäminen. Korjausrakentamista. Käyttötarkoitusten muutoksia. Toiminnallista kehittämistä. Kiinteistöjen myyntiä ja vuokrausta. Kumppanuuksia ja yhteisiä kehittämishankkeita.

a Yhteys K rvi VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS XX.X.2017 Toimenpidekokonaisuus 3.3 Urbaanit ulkotilat ja kaupunkivihreä Toimenpiteet ja kehittämishankkeet U1 UX Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma 2017 2030 Keskustan kehittämishankkeet 2017 2022/2030 Tunnus Numero Hankkeen nimi Alleviivattu: erillinen oma hankkeensa, ohjelmointi, budjetointi, päävastuu Viiden tähden keskustan kehitysohjelma Alleviivaamaton: integrointi muihin hankkeisiin, jotka meneillään tai ohjelmoitu Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2030 Santalahden virkistys- ja tapahtumapuisto Pispalan stöt Kehite v ranta Kaupunkimaisemaa ehey v rakentaminen Uusi urbaani puisto tai liikuntapaikka Kehite v sto Uusi tori tai aukio Kehite v tori/aukio/ranta-aukio Kehite v Kehite v Kehit virkistysyhteys Pyynikin kaupunkiluonto N rv e Yhteys S rk nniemi Pyynikki n ulappamaisemat TAMPEREEN KAUPUNKI VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017 2030 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.3 URBAANIT ULKOTILAT JA KAUPUNKIVIHREÄ P Must Tammerkosken kansallismaisema ntori Siilinkari Pyynikin pallok Koulukadun k Et ston uimala sto v N sij r Pyh j rven Takon ranta enulappamaisemat Kuninkaankatu Vuolteentori Laukontori kalanraol Nalkalanranta Et ston ranta-aukio j rvimaisemat i Massunlasten puisto Aleksis Kiven katu katu r n Viinikanranta Sommerinkallio Kalevan liikuntapuisto Konsulinsilta Tammelantori Keskustori Uusi Tuomiokirkonkatu asema-aukio Vuolteenra n ta Et ston ja sillat Suomen Uusi Pankin asemapuisto aukio Aseman ja Areenan kansi Sorin aukio Viinikanoja Rauhaniemen puistot Kaupinoja Kauppi - Niihaman ulkoilupuisto Kalevan maauimala rvi ja perhepuisto 3 URBAANIT ULKOTILAT JA KAUPUNKIVIHREÄ 4 Koko keskustaa koskevat 3 kehi ämishankkeet: 28 29 KESKUSTAN KEHITTÄMIS- HANKKEET 2017 2022/30 13 21 27 12 17 24 11 1 9 10 18 23 22 20 19 16 7 2 14 26 27 8 5 15 6 30 31 Puistot ja liikuntapaikat LIITE 1 Kehittämishankkeet 2017 2022/30 U 1. Hämeenpuisto Kehittäminen kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävänä puistokatuna ja tapahtumapaikkana. Huomioon autoliikenteen Keskustakehä, Eteläpuiston asemakaava ja muut lähialueen hankkeet. Erityishuomio Pyhäjärven puoleisen päätteen kaupunkikuvaan ja järvimaiseman avautumiseen. U 2. Kalevan liikuntapuisto Kunnostettava toiminnallinen keskustapuisto. Liittyy Sorsapuiston ja Tampere-talon kokonaisuuteen. Yhteys Sampolaan, Kalevan puistoihin, Kalevankankaalle. Osa viheryhteyttä Kauppi-Iidesjärvi. U 3. Ranta-Tampellan puistot Toteutus asemakaavan lähtökohdista. Huomiota Näsijärven ja kanavan rantojen oleskelualueisiin, suoran vesikontaktin mahdollisuuteen, veneilijöiden ja melojien rantautumispaikkoihin. U 4. Rauhaniemen uudet puistot Toteutus asemakaavan ja sitä tarkentavan viheraluesuunnitelman mukaisesti. Katkeamattomat rantareitit keskusta-kauppi. Leikkipuiston siirto nykyiselle pysäköintipaikalle. Saavutettavuus bussireitiltä. U 5. Eteläpuiston alueen rantapuistot Uutta urbaania viherympäristöä ja kaupunkivihreää. Rantareittien katkeamaton jatkuvuus Pyynikki-Tammerkoski/ Ratinanranta. Hämeenpuiston eteläinen pääte. Uimala ja muita toiminnallisia alueita. Vapaan oleskelun paikkoja. U 6. Viinikanlahden alueen puistot Uuden asuntoalueen ranta- ja muut puistot. Katkeamattomat rantareitit Keskusta-Hatanpää-Härmälä. Liittyminen Takon soutajien rantaan ja sen kehittämiseen. Veden ja maaperän puhtauteen huomiota. U 7. Mokkapuiston kunnostus Tempon talon kohdalla olevan Tammerkosken rannan kunnostaminen ja aktivointi. Raitiotien ja Hämeensillan korjauksen yhteydessä reitti Kirjastonpuistoon sillan ali. Yhteys Keskustorille. Tulevaisuudessa alueelta mahdollisesti Takon ja Kehräsaaren raitit kohti Laukontoria. U 8. Nalkalanranta Urbaani kaupunkiranta ja osa Tammerkosken reitistöjä. Liittyy Eteläpuistoon, Ratinan suvantoon ja Laukontoriin. Torit ja aukiot U 9. Keskustorin visiotyö Puistot, aukiot, tapahtuma- ja oleskelupaikat. Liikkumisen reitit ja raitiotie pysäkkeineen. Kävelyreitit Laukotorille, Tammerkoskelle, Finlaysonille ja Kuninkaankadulle. Kaupunkitilan liittyminen rakennuksiin. U 10. Keskustorin eteläosan uudistaminen Bussiterminaalin poisto. Kaupunkiaukion uusi käyttö ja ympäristöarkkitehtuuri. Liittyminen Hämeenkatuun ja rakennuksiin. U 11. Keskustorin keski-ja pohjoisosan ja Frenckellinaukion uudistaminen Keski- ja pohjoisosan maanpäällisten pysäköintialueiden uusi käyttö. Frenckellin sisäpiha ja vierustat. U 12. Tammelantori Torin kaupunkikuvallinen kehittäminen. Torihalli ja toriparkki. Liittyminen torikortteleihin. Ympärivuotinen torikauppa ja muu kaupunkitilan käyttö läpi vuoden. Esiintymislava ja tapahtumapaikka. Väliaikainen esiintymislava 2017 Tammela 2.0 yhteistyöryhmän aloitteesta. U 13. Pyynikintori Kaupunkikuvan kehittäminen. Liittyminen raitiotiehen ja taidemuseon laajennukseen. Toriparkki ja liityntäpysäköinti. Suunnittelukilpailun ratkaisu 2017. U 14. Sorin aukio Kannen ja Areenan ja Ratinakeskuksen valmistuttua kaupunkiaukion ja kaupunkitilan kehittäminen. Huomioon ortodoksikirkko, tapahtumakävijöiden kävelyvirrat, Hatanpään liikenneympäristönmuutokset raitioteineen ja vanhan linja-autoaseman muuttuminen paikallisliikenteen terminaaliksi. U 15. Eteläpuiston ranta-aukio Hämeenpuiston eteläinen pääte ja näkymät Pyhäjärvelle. Oleskelu ja tapahtumat. Kontakti veteen. Rantareittien katkeamattomuus ja suhde aukioon.

a Yhteys K rvi VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS XX.X.2017 Toimenpidekokonaisuus 3.3 Urbaanit ulkotilat ja kaupunkivihreä Toimenpiteet ja kehittämishankkeet U1 UX Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma 2017 2030 Keskustan kehittämishankkeet 2017 2022/2030 Tunnus Numero Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia U 28. Urbaanien viher- ja virkistysyhteyksien parantaminen Tammerkosken ja järvien rannat. Pyynikki - Hämeenkatu - Kalevan puistot. Pyhäjärvi - Näsijärvi Hämeenpuistoa ja muita puistokatuja pitkin. Särkänniemi - Pyynikki Pyynikintorin kautta. Kauppi - Kalevanharju - Iidesjärvi U 29. Kaupunki- ja järviluonnon saavutettavuuden parantaminen Opastuksen, reitistöjen ja palveluverkoston kehittäminen. Rantojen oleskelualueet ja rantautumispaikat. Virkistysreittien ja -alueiden saavutettavuus raitiotieltä ja muilta joukkoliikenteen reiteiltä U 30. Korttelipihojen kehittäminen Keskustan korttelisuunnitelmissa, asemakaavamuutoksissa, uusien alueiden asemakaavoissa ja rakentamisen ohjauksessa huomiota kaupunkipihojen mahdollisuuksiin ja viherkattoihin. Pilotti Pinnin pihojen korttelisuunnitelma 2017. U 31. City Biodiversity Index ja City Biodiversity Index Urbaanin luonnon kestävyyden, monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen arviointi ja seuranta. Keskustan erikseen valittavat pilottihankkeet. Santalahden virkistys- ja tapahtumapuisto Pispalan stöt Kehite v ranta Kaupunkimaisemaa ehey v rakentaminen Uusi urbaani puisto tai liikuntapaikka Kehite v sto Uusi tori tai aukio Kehite v tori/aukio/ranta-aukio Kehite v Kehite v Kehit virkistysyhteys Pyynikin kaupunkiluonto N rv e Yhteys S rk nniemi Pyynikki n ulappamaisemat P Must Tammerkosken kansallismaisema ntori Siilinkari Pyynikin pallok sto v N sij r Pyh j rven enulappamaisemat Kuninkaankatu kalanraol Nalkalanranta j rvimaisemat i Massunlasten puisto Aleksis Kiven katu Vuolteentori katu r n Viinikanranta Suomen Pankin aukio Sommerinkallio Kalevan liikunta- TAMPEREEN KAUPUNKI Hankkeen nimi 14 Laukontori ja Areenan puisto kansi Sorin aukio Koulukadun k Alleviivattu: erillinen oma hankkeensa, ohjelmointi, budjetointi, 8 Et ston ja VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA Et ston KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017 2030 ranta-aukio sillat Et ston Viinikanoja TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.3 uimala KESKUSTAN KEHITTÄMISpäävastuu Viiden tähden keskustan kehitysohjelma 5 15 HANKKEET 2017 2022/30 URBAANIT ULKOTILAT rvi ja perhepuisto JA KAUPUNKIVIHREÄ Takon ranta Alleviivaamaton: integrointi muihin hankkeisiin, jotka meneillään tai ohjelmoitu 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2030 6 U 16. Tullikamarin aukio Tullikamarin aukion perusparantaminen ja uudisrakennuksen toteuttaminen aukion pohjoisreunaan Tullin yleissuunnitelman tavoitteiden ja suunnittelukilpailun tulosten mukaisesti. U 17. Morkun aukio (Tammela) Alue asemakaavoitetaan uudelleen vuosina 2017-2018. U 18. Asemakeskuksen uusi kaupunkiaukio ( plaza ) Aukio on osa Asemakeskuksen kokonaisuutta, jolle laaditaan yleissuunnitelma vuosina 2017-2018. Alue asemakaavoitetaan noudattaen sitä viitesuunnitelmana. U 19. Asema-aukion uudistaminen ja laajentaminen Aukio on osa Asemakeskuksen kokonaisuutta, jolle laaditaan yleissuunnitelma vuosina 2017-2018. Alue asemakaavoitetaan noudattaen sitä viitesuunnitelmana. Katuympäristöt U 20. Hämeenkatu Kehittäminen elävänä raitiotie-, joukkoliikenne- ja ostos-ja tapahtumakatuna. Laadukas kävely- ja katuympäristö. Mahdollinen katusulatusjärjestelmä. Hyvä siisteys ja kunnossapito. Yhteistyö yrittäjien kanssa. Viiden tähden pääkatu. Kulttuurihistoriallisesti arvokas katuympäristö raitiotiekatuna. Liittyminen puistoihin, Pyynikintoriin ja julkisiin U 21. Pirkankatu rakennuksiin. Kehittäminen raitiotiekatuna ja Hämeenkadun jatkeena. Kehittäminen kauppakatuna yhdessä Tammelan U 22. Itsenäisyydenkatu puistokadun kanssa. Liittyminen Asemakeskukseen, Tullikamarinaukioon ja Sammonaukioon. Korkeatasoinen ja keskustamainen katuympäristö. Pinninkadun uusi suojatie. U 23. Pinninkatu Tullin alueella U 24. Pinninkatu Tammelassa Kehittäminen jalankulun ja pyöräilyn pääreittinä. Liittyminen Osmonpuistoon, Tammelantoriin ja kortteleihin pihoineen. Yhteistyössä asukkaiden ja Tammela 2.0 yhteistyöryhmän kanssa. 3D-mallintamisen pilotti. U 25. Tammelan kävelykehä Kehittäminen kaupunginosan sisäisen jalankulun esteettömänä ja virkistyksellisenä pääreittinä. Yhteistyössä 2017 asukkaiden ja Tammela 2.0 yhteistyöryhmän kanssa ja osana 3D-vuoropuhelualustaa. U 26. Åkerlundinkadun kattaminen U 27. Kalevantien jalankulku- ja pyöräreitit Kannen ja Areenan yhteydessä. Yhdistävät Tullia ja Kyttälää. Urbaani kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut Konsulinsilta Tammelantori Keskustori Uusi Tuomiokirkonkatu asema-aukio Vuolteenra n ta Uusi asemapuisto Aseman Rauhaniemen puistot Kaupinoja Kauppi - Niihaman ulkoilupuisto Kalevan maauimala 3 URBAANIT ULKOTILAT JA KAUPUNKIVIHREÄ 13 21 3 11 1 9 20 10 7 4 Koko keskustaa koskevat kehi ämishankkeet: 28 29 30 27 12 31 17 24 22 18 23 19 16 26 2 27 LIITE 1 Kehittämishankkeet 2017 2022/30

VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS XX.X.2017 Toimenpidekokonaisuus 3.4 Kaupunkikulttuuri, tapahtumat ja matkailu Toimenpiteet ja kehittämishankkeet K1 KX Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma 2017 2030 Keskustan kehittämishankkeet 2017 2022/2030 Tunnus Numero Hankkeen nimi Alleviivattu: erillinen oma hankkeensa, ohjelmointi, budjetointi, päävastuu Viiden tähden keskustan kehitysohjelma Alleviivaamaton: integrointi muihin hankkeisiin, jotka meneillään tai ohjelmoitu Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2030 Kaupinoja Kehite ävä matkailun ja vapaa-ajan vyöhyke Rauhaniemi Kehit ostos-, tapahtuma- ja k Kehit ävä tapahtumapaikka/vyöhyke Kehit Kehit känniemi Santalahden Onkiniemen tapahtumapuisto Pyynikki TAMPEREEN KAUPUNKI VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017 2030 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.4 KAUPUNKIKULTTUURI, TAPAHTUMAT JA MATKAILU Runoilijan e Kauppi Lapinniemi luontomatkailun tapahtumakeskus Tammelant Tammelan stadion Tullin alue ja maauimala katu alue Koulukadun Hopealinja A eena So sapuisto ja Kalevan liikuntapuisto Tampe e-talo Iidesjä ven sto 4 10 KAUPUNKIKULTTUURI, TAPAHTUMAT JA MATKAILU Koko keskustaa koskevat kehi ämishankkeet: 1 2 3 KESKUSTAN KEHITTÄMIS- HANKKEET 2017 2022/30 6 9 8 11 14 5 13 12 4 7 Palvelut ja liikkuminen LIITE 1 Kehittämishankkeet 2017 2022/30 K 1. Tapahtuma-aikaisen opastamisen kehittäminen Ihmisvirtojen parempi ohjaaminen, tapahtumien aiheuttamien kevyen liikenteen poikkeusreittien parempi opastaminen. Yleinen tapahtuman saavutettavuuden parantaminen. Yhteistyössä Smart Tampere, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Visit Tampere Oy. K 2. Keskustan yleisöanalyytikka Keskustan ihmisvirtojen mittaamistyökalun kehittäminen K 3. Tapahtuma-aikaisen kevyen liikenteen kehittäminen Väliaikaiset pyöräparkit, tilat, alueet ja toimintaohjeet. Yhteistyössä Kaupunkiympäristön suunnittelu. K 4. Ratinan stadionin zone applications palveluiden kehittäminen Smart-ratkaisuja stadionille parantamaan kävijän tapahtumakokemusta. Yhteistyössä Tilakeskus, Smart Tampere, Liikunta ja nuoriso, Visit Tampere Oy. Kehittäminen K 5. Keskustorin tapahtumaympäristön kehittäminen Alueen kehittämisen yhteydessä huomioidaan tapahtumatoiminnan tarpeet. Yhteistyössä Kaupunkiympäristön suunnittelu, Visit Tampere Oy K 6. Särkänniemen kehittäminen Taustalla Särkänniemen alueen yleissuunnitelma. Asemakaavoituksen kautta jatkosuunnittelu. Järvimatkailun luonto- ja tapahtumakeskus. Yhteistyössä Kaupunkiympäristön suunnittelu, Visit Tampere Oy, Särkänniemi Oy. K 7. Ratinan alueen kehittäminen kokonaisuudessaan Ratinan alueen potentiaalin tunnistaminen ja kehitystyön käynnistäminen. Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka, Visit Tampere Oy, Tilakeskus, Liikunta ja nuoriso K 8. Onkiniemen kulttuuritehtaan selvitystyön käynnistäminen Omaehtoisen kulttuurin tilatarpeiden sekä matkailullisten ja aluetaloudellisten arvojen tunnistaminen. Visit Tampere Oy, Tilakeskus, Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka, Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut K 9. Järviin liittyvän matkailun ja tapahtumien kehittäminen Keskustalähtöinen järvi- ja luontomatkailu sepä tapahtumat. Ulkoilu, liikunta, virkistys, elämykset. Kansainvälinen tuotteistus ja markkinointi. Yhteistyö yrittäjien kanssa. Reitistöjen ja tukipalvelujen suunnittelu ja toteutus. Järvimatkailun luonto- ja tapahtumakeskus. Tapahtumapaikat K 10. Santalahden virkistys- ja tapahtumapuiston rakentaminen Rantapuiston olosuhteiden kehittäminen suurtapahtumille. Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito. K 11. Tapahtumien saavuttaminen joukkoliikenteellä Joukkoliikenneratkaisujen kehittäminen tapahtumatoiminnan näkökulmasta, Visit Tampere Oy, Joukkoliikenne. K 12. Ratinan stadionin modernisointi Visiona 30 000 katsojan katettu stadion. Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka, Visit Tampere Oy, Tilakeskus, Liikunta ja nuoriso. K 13. Monitoimiareenan rakentaminen Jääkiekon sarjaottelut, areenakonsertit, suurtapahtumat, majoitusta ja palveluja. K 14. Tammelan stadion Jalkapallon sarjaottelut. K 15. Keskustalähtöinen järvi- ja luontomatkailu sepä tapahtumat Ulkoilu, liikunta, virkistys, elämykset. Kansainvälinen tuotteistus ja markkinointi. Yhteistyö yrittäjien kanssa. Reitistöjen ja tukipalvelujen suunnittelu ja toteutus. Järvimatkailun luonto- ja tapahtumakeskus.

VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS XX.X.2017 Toimenpidekokonaisuus 3.5 Asuminen ja elämäntapa Toimenpiteet ja kehittämishankkeet A1 AX Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma 2017 2030 Keskustan kehittämishankkeet 2017 2022/2030 Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia Hankkeen nimi vanha Tulli - yliopiston tuntumaan kampusasumista Alleviivattu: erillinen oma hankkeensa, ohjelmointi, budjetointi, PYHÄJÄRVEN RANTAKAUPUNKI TAMPEREEN KAUPUNKI - järvimaisemien tunnelma KESKUSTAN KEHITTÄMIS- VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA HANKKEET 2017 2022/30 2 KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017 2030 - tehokkaat ja modernit asuinalueet päävastuu Viiden tähden keskustan kehitysohjelma - rannoilla oleskelu- ja virkistyalueita TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.5 3 Alleviivaamaton: integrointi muihin hankkeisiin, jotka meneillään tai ohjelmoitu 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2030 ASUMINEN JA ELÄMÄNTAPA asuntoalueita Asumispreferensseiltään profiloitavat uudet kaupunginosat A 1. Ranta-Tampella Näsijärven rantakaupunkia. Tilanne 2017: ensimmäiset tontinluovutukset tehty, rakentaminen alkanut. A 2. Eteläpuisto Pyhäjärven rantakaupunkia. Tilanne 2017: asemakaava ehdotusvaiheessa. A 3. Viinikanlahti Pyhäjärven rantakaupunkia. Suunnittelukilpailu alueesta 2018-2019. Jätevedenpuhdistamo Sulkavuoreen 2021. Sen jälkeen rakentaminen. Lähtökohtana uudistuva urbaani elämäntapa ja keskustamainen sijainti rannalla. A 4. Kansi ja Areena, etelä Asemanseudun kansikaupunkisijainniltaan keskeinen ja toiminnoiltaan sekoittunut alue. Kannen toteutus alkaa 2017. Asuntorakentaminen alkaa 2018. A 5. Kansi ja Areena, pohjoinen Asemanseudun kansikaupunkisijainniltaan keskeinen ja toiminnoiltaan sekoittunut alue. Kannen toteutus alkaa 2020. Asuntorakentaminen alkaa 2021. Asuntovaltainen täydennysrakentaminen ja asuntovaltaiseksi muutettavat alueet A 6. Tammela Täydentävän asuntorakentamisen ensimmäinen kärkialue. Yhteistyö yksityisten taloyhtiöiden kanssa. Korttelisuunnitelmia ja asemakaavamuutoksia. Erityiskohteita Tammelan stadion ja Tammelan torikorttelit. A 7. Amuri Täydentävän asuntorakentamisen toinen kärkialue. Erityiskohde Pyynikintorin ympäristö. Yhteistyö yksityisten taloyhtiöiden kanssa. A 8. Koukkuniemi-Rauhaniemi Asemakaavamuutoksen toteuttaminen. Osa sairaala-alueesta asuinrakentamiselle. Merkittävä määrä täydennysrakentamista ja purkavaa täydennysrakentamista. Näsijärven rantakaupunkia. Kaupin ulkoilumaastojen tuntumassa. A 9. Kaupin sairaala Kulttuurihistoriallisesti arvokas sairaala-alue uudistuu asuinalueeksi. A 10. Kaupin kansi Edellyttää merkittäviä investointeja kansirakentamiseen. Toteutuessaan yhdistää Tammelan ja Kaupin. Urbaanin asumisen ja elämäntavan kehittämishankkeet A 11. Keskusta-asumisen uudet innovaatiot Tutkimus- ja kehittämishanke. Palvelee asemakaavoituksen ja rakentamisen ohjausta. Tontinluovutus- ja arkkitehtuurikilpailuja, tontinluovutusehtona kehittämislupaus. A 12. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden keskustaelämä Tutkimus- ja kehittämishanke, pilotteja vuosittain. A 13. Opiskelijoiden keskusta-asuminen Tutkimus- ja kehittämishanke. Yhteistyössä yliopistot ja TOAS. Kampuskaupunki erityiskohteena. Toteutettavia pilottikohteita. A 14. Elinkaari- ja yhteisöllinen asuminen (ikäihmiset) Pilotteja vuosittain, seuranta. A 15. Esteetön kaupunkiympäristö Ikäihmisten palveluiden ja vanhusneuvoston sekä kaupunkiympäristön rakennuttamisen ja ylläpidon yhteistyö. Asumisen suunnittelu- ja tuotantoprosessien kehittäminen A 16. Ryhmärakennuttamisen ja osuuskunta-asumisen pilottihankkeet Liitetään tontinluovutusehtoihin, keskustakohteita vuosittain. A 17. Rakennetun ympäristön avoin data täydennysrakentajille Tammelan suunnittelu- ja vuoropuhelualusta pilottina 2017-2018. Palvelut A 18. Keskustan palveluverkko.jatkuva kehittäminen. Kaupunkirakenteet, muutosten ennakointi. Sijainnit raitiotien ja joukkoliikenteen reiteillä. A 19. Älykkäät julkiset palvelut Jatkuva kehittäminen. Paikka- ja aikariippumattomat palvelut. Digitaalisuus. Yhteistyö Smart Tampere kehitysohjelma. Tunnus Numero AMURI JA PYYNIKINTORI - asuinalueen tunnelma - ydinkeskustan palvelut lähellä - Pyynikintorin erityiskohde LÄNTINEN KESKUSTA - - - - Uusi asuntorakentaminen Täydentävä asuntorakentaminen KOKO KESKUSTASSA asumisen tarpeisiin kaupunkimainen tunnelma ydinkeskustan palvelut lähellä isoja, yhteisiä ko elipihoja laajennuksia ja ullakkorakentamista NÄSIJÄRVEN RANTAKAUPUNKI - järvi- ja/tai metsäkaupungin tunnelma - uusia ja täydentäviä asuinalueita - Ranta-Tampella rakennusvaiheessa - Koukuniemen ja Rauhaniemen täydentävä asuntorakentaminen - Onkiniemen - Särkänniemen täydentäminen KAUPIN SAIRAALAN ALUE - metsäkaupungin tunnelma - sairaala-alueesta asuinalueeksi - Kaupin kannen TAMMELAN KAUPUNGINOSA - torikaupunginosan tunnelma - edelläkävijä täydennysrakentamisessa avainasemassa - stadion erityiskohteina ASEMAKESKUS, TULLI+ JA KESKUSTAKAMPUS - bisnes- ja kampuskaupungin tunnelma mahdollisuus - moderni uusi kansi ja 5 Asuminen ja elämäntapa 7 1 5 4 8 10 6 Koko keskustaa koskevat kehi ämishankkeet: 11 12 9 13 14 15 16 17 18 19 LIITE 1 Kehittämishankkeet 2017 2022/30

VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS XX.X.2017 LIITE 1 Kehittämishankkeet 2017 2022/30 Toimenpidekokonaisuus 3.6 Elinkeinot ja osaaminen Toimenpiteet ja kehittämishankkeet E1 EX Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma 2017 2030 Keskustan kehittämishankkeet 2017 2022/2030 Tunnus Numero Hankkeen nimi Alleviivattu: erillinen oma hankkeensa, ohjelmointi, budjetointi, päävastuu Viiden tähden keskustan kehitysohjelma Alleviivaamaton: integrointi muihin hankkeisiin, jotka meneillään tai ohjelmoitu Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2030 Kauppa ja palvelut E 1. Keskustakaupan konsepti Yhteistyössä Tampere Tunnetuksi ry. E 2. Ostoskadut liiketoiminta-alustana Hämeenkatu, Kuninkaan-, Tuomiokirkon- ja Aleksis Kiven kadut kävelykatuina, Itsenäisyydenkatu, Tammelan puistokatu. Yhteistyössä Tampere Tunnetuksi ry. E 3. Raitiotiekadut ja pysäkkiympäristöt liiketoiminta-alustana Itsenäisyydenkatu, Hämeenkatu, Pirkankatu ja Hatanpään valtatie kaupan ja palveluiden liiketoimintaalustana. Pysäkkien kauppa ja palvelut. Rakentamisen haittojen minimointi. E 4. Keskustori matkailu-, tapahtuma- ja palvelualustana Matkailun, tapahtumien ja palvelujen paikka. Luontaisesti suuret asiakasvirrat. Läntisen liikekeskustan vahvistaminen. E 5. Tammelantori torikaupan ja tapahtumatuotannon alustana Torin ympärivuotinen kauppa. Torihalli. Toriparkki. Tapahtumat. Torikortteleiden liiketilat. Kaupunkikuva. E 6. Koskikeskuksen ja Ratinakeskus kilpailukyvyn vahvistajana Vahva kaupan keskittymä. Tapahtumakävijöiden asiakasvirrat. Kaupunkiympäristö. Yhteismarkkinointi. E 7. Kansi ja Areena elämystalouden kehitysalustana Tapahtumat ja tapahtumakävijöiden palvelut. Hotelli. Casino. E 8. Asemakeskus kaupan ja palvelujen alustana Matkakeskuksen kautta kulkevat suuret asiakasvirrat. Tapahtumakävijät ja matkailijat. E 9. Keskustan liikekorttelit osana kaupallista keskustaa Korttelisuunnitelmia 2-4 / vuosi. Liiketilojen laajennuksia sisäpihoille ja kivijalkoihin. E 10. Särkänniemi-Onkiniemi-Mustalahti elämystalouden kehityshankkeena Matkailu- ja tapahtuma-alueen vahvistaminen ja monipuolistaminen. Kävely-yhteydet ja köysirata. Majoituspalvelut. E 11. Urheilu-, liikunta- ja ulkotapahtumat osana elämystaloutta Ratinan ja Tammelan stadionit sekä Santalahden virkistys- ja tapahtumapuisto. Ranta-, ulkoilu- ja vesireitit keskustassa ja lähialueella. E 12. Keskustan digitaaliset palvelut, opasteet ja infojärjestelmät Yhteistyö Smart Tampere. Toimitilat, työpaikkakeskittymät, virtuaaliset toimintaympäristöt E 13. Asemanseudun toimitilatarjonta liiketoiminta-alustana Saavutettavuus, liikkuvuus, synergia. Uudet tilat ja moderni imago. Yhteismarkkinointi. Ratapihankatu, Tulli +, T3 ja Keskustakampus, Kansi ja Areena, Asemakeskus. E 14. Radan ja Tammerkosken länsipuolinen keskusta liiketoimintaalustana E 15. Viiden tähden keskustan 3D-aineistot yritysten kehitys- ja yhteistyöalustana Vakiintuneet ja kehittyvät liike- ja toimitilojen keskittymät Hämeenkatu-Kuninkaankatu-Keskustori-Finlayson- Tampella, Nalkala-Eteläpuisto, Särkänniemi-Onkiniemi. Kaupunkimalli, 3D-suunnittelualustat, 3D-vuoropuhelualustat. Kaupunkisuunnittelun avoin data. Virtuaalinen Tampere ja 3D-galleria. E 16. Start up -yrittäjien kampukset ja digitaaliset toiminta-alustat Jatkuva kehitystyö. Pilotteja eri puolilla kaupunkia ja myös pop-up -periaatteella. Yhteistyö ja kaupunkimarkkinointi E 17. Kolmikantasopimus ja -yhteistyö Yhteistyössä Tampere Tunnetuksi ry. Sopimuksen päivitys 2018. E 18. Elinvoimalaskenta ja EKK-verkostot Yhteistyössä Elävät Kaupunkikeskustat ry. Jatkuvaa toimintaa. Laskenta vuosittain. E 19. Viiden tähden keskusta kaupunkimarkkinoinnin sisältökärkenä Keskustan kokonaisuus ja sen kärkihankkeet. E 20. Viiden tähden keskustan tiedotus- ja markkinointiaineistot Julkaisut, näyttelyt, videot, prezit ja uudet innovaatiot osana kaupunkimarkkinointia. E 21. Keskustan isot rakennushankkeet ja elinvoima Raitiotien ja muiden isojen rakennushankkeiden vaikutukset ydinkeskustan elinvoimaan ja kilpailukykyyn sekä saavutettavuuteen ja liikenteeseen. K k K k K K K Santalahden virkistys- ja tapahtumapuisto Pyynikintori ja museot Pyynikin Varala näkötorni Kling Eteläpuisto, Nalkala Pyynikki Rosendahl TAMPEREEN KAUPUNKI VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2017 2030 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.6 ELINKEINOT JA OSAAMINEN Amurin palveluvyöhyke Särkänniemen, Onkiniemen ja Mustalahden matkailualue Hämeenpuisto Kuninkaankatu Järvi- ja luontomatkailun Keskustorin - Särkänniemen matkailu- ja palvelukeskus Ydinkeskustan palveluvyöhyke Keskustori Hämeenkatu Laukontori ja satama Takon ranta Tuomiokirkonkatu Lapinniemi Ratapiha KESKUSTAN KEHITTÄMIS- HANKKEET 2017 2022/30 Asemakeskus Itsenäisyydenkatu Tullin alue Rauhaniemi Kauppi Tammelan palveluvyöhyke Sorin alue Kansi ja areena Asemakeskuksen kansi Kaupinoja Tammelantori ja Tammelan puistokatu Yliopiston kampuskaupunki ja sen verkostot - Kaupin kampus - Mediapolis (Tohloppi) - Teknopolis (Hervanta) Iidesjärvi 1 Elinkeinot ja osaaminen 10 5 9 4 6 7 Koko keskustaa koskevat kehi ämishankkeet: 5 4 1 2 3 11 12 14 15 16 17 18 19 20 21

LIITE 1 Kehittämishankkeet 2017 2022/30

LIITE 2 Toteutuminen 2011-2017 Liite 2 / Toteutuminen 2011-2017 / Alustava 12.4.2017 KESKUSTAN KEHITTÄMISHANKKEIDEN TOTEUTUMINEN JA KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTYMINEN 2011 2017 Viiden tähden keskustan kehittämisohjelman aikaisemmat versiot ovat vuosilta 2011, 2013 ja 2015. Maaliskuuhun 2017 mennessä kehittämisohjelmissa osoitettuja kaupungin suunnitelmia, selvityksiä ja erikokoisia rakennushankkeita on toteutunut suuri joukko. Lisäksi Tampereen kaupunki on toteuttanut keskustassa muitakin kuin kehittämisohjelmien osoittamia tärkeitä hankkeita. Kaupungin rinnalla ja lisäksi yksityiset tahot ovat aktiivisesti toteuttaneet omia hankkeitaan. Viiden tähden keskustan kehittämisessä ja kaupunkiympäristön kehittymisessä merkittävää on julkisten ja yksityisten kehittämishankkeiden muodostama kokonaisuus. Kaupunkisuunnittelun ja keskustan kehittämisohjelman vaikututtavuus on sekä välitöntä että välillistä. Kaupungin oman suunnittelu- ja rakennustoiminnan vireys ja rohkeus ovat kannustaneet yksityisiä tahoja toimimaan ja investoimaan. Tampereen ja Viiden tähden keskustan maine on levinnyt muualle maahamme ja maailmalle. Aktiivinen tiedotus ja suunnitelmien havainnollistaminen kaupunkimallin avulla on parantanut vision, tavoitteiden, hankekokonaisuuksien ja niiden keskinäisten riippuvuussuhteiden ymmärtämistä. Kaupunkikehityksen suunta Tampereen keskustassa on myönteinen ja luottamus tulevaisuuteen hyvä. TOTEUTUMINEN 2011-2017 1. Maankäyttö. Selvityksiä ja suunnitelmia 2011-2017 2. Liikenne ja infrastruktuuri: Selvityksiä ja suunnitelmia 2011-2017 3. Rakentaminen. Julkisia investointeja ja toteutuksia 2011-2017 4. Rakentaminen. Yksityisiä investointeja ja toteutuksia 2011-2017 5. Toimintaympäristö. Selvityksiä, suunnitelmia ja toteutuksia 2011-2017 6. Viestintä, markkinointi ja palkinnot: Viiden tähden keskusta ja Tampere 2011-2017 7. Strategiat, ohjelmat ja sopimukset. Toteutuminen 2011-2017. 1. MAANKÄYTTÖ SELVITYKSIÄ JA SUUNNITELMIA 2011-2017 Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava (KSOYK) Keskustan kehittämisohjelman kanssa yhteiset tavoitteet, selvitykset, vuoropuheluprosessi, vaikutusten arviointi ja seuranta. Valmsiteluvaiheita: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 10.1. 22.2.2013. Osayleiskaavaluonnokset Malttius ja Valttius olivat nähtävillä 3.4. 28.5.2014. Osayleiskaavaehdotus nähtävillä 25.6. 4.9.2015. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös 18.1.2016. Lukuisia selvityksiä, joista tärkeimpiä: liikenne 20xx, r rakennettu kulttuuriympäristö 20xx, korkea rakentaminen20xx. Kantakaupungin yleiskaava Keskustan asemakaavat ja asemakaavamuutokset Rantatunnelin ja Rantaväylän asemakaavat. Merkittävää hanketta varten tehtiin kolme asemakaavaa: Rantaväylän tunnelin maanalainen asemakaava, tunnelin länsipään Santalahden eritasoliittymän asemakaava sekä tunnelin itäpään Naistenlahden eritasoliittymän asemakaava. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavat ja KHO:n hylkäsi valitukset 2013. (vanha tekstipohja malliksi) Ratapihankatu, xx Hämpin parkki, xx Ratinan rannan asuntoalue, xxx Ranta-Tampellan asuntoalue, xxx Ratinan kauppakeskus, xxx Kansi ja Areena, xxx Eteläpuisto, xxx Pohjolan palveluksen kortteli Tammelassa, xxx Koukkuniemen ja Rauhaniemen alue, x xxx Tammelan stadion, xxx Laukontorin sauna, x.

Keskustan täydennysrakentamisen asemakaavat kortteleittain tai tonteittain, täydennysrakentamiskaavat, eri vuosilta ja eri vaiheissa Merkittävät suunnittelukilpailut Tampereen kaupunki on järjestänyt merkittävistä ja haastavista keskustan alueista yleisiä tai kutsupohjaisia suunnittelukilpailuja. Näistä on haettu ja saatu uusia ideoita kaupunkisuunnitteluun. Osa kilpailuista on ollut kansainvälisiä. 1. Ranta-Tampella 2. Eteläpuiston ja sen lähialueiden kansainvälinen suunnittelukilpailu Eteläpuiston ja sen lähialueiden suunnittelua koskevan kansainvälisen suunnittelukilpailun voittajat julkistettiin toukokuussa 2014. Tuomaristo asetti kilpailuehdotuksista jaetulle ensimmäiselle sijalle nimimerkit Seelake ja Sunny Side of the City. Kilpailun jälkeen edettiin yleissuunnitelmaan ja asemakaavaan, joka vuoden 2017 alussa on ehdotusvaiheessa. 3. Tampereen Asemakeskuksen kilpailu Suunnittelukilpailu järjestettiin osana kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksen mukaista asemanseudun kehittämishanketta. Kilpailun luonne oli aatekilpailu, joten mikään kilpailuehdotuksista ei käy suoraan jatkosuunnittelun pohjaksi, mutta tuomariston näkemyksen mukaan kilpailuehdotus ReConnecting Tampere sopii parhaiten kilpailuohjelman tavoitteisiin. Alueen kokonaissuunnittelu käynnistettiin tämän ehdotuksen pohjalta vuoden 2015 alussa. 4. Tammelan stadionin suunnittelukilpailu ja asemakaava Suunnittelukilpailun tulokset julkistettiin lokakuussa 2014. Tuomaristo päätti yksimielisesti antaa ensimmäisen palkinnon ehdotukselle Hattutemppu. Tammelan stadionin ja sen ympäristön suunnittelua jatkettiin kilpailun voittaneen Hattutemppu-ehdotuksen pohjalta. Asemakaava valmistui 201x, ja vuoden 2017 alussa valitukset oikeuskäsittelyissä. 5. Tampereen taidemuseon laajennus ja Pyynikintorin kehittäminen. Keskustan yleis- ja visiosuunnitelmat Yleissuunnitelmat ovat vakiinnuttaneet asemansa Tampereen keskustan laajojen kaupunkirakenteellisten kokonaisuuksien suunnittelussa. Ne ovat osoittautuneet hyväksi ja joustavaksi työkaluksi silloin, kun tarvitaan tavoiteasetantaa, vaihtoehtojen ideointia, liikenteen ja maankäytön yhteen sovittamista tai vapaamuotoista yhteistyötä kaupungin ja yksityisten kiinteistönomistajien kesken. Vuoden 2017 alkuun mennessä oli valmiina neljä yleissuunnitelmaa. 1. Tammelan yleissuunnitelma sekä myöhempiä vaiheita Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi yleissuunnitelman kesäkuussa 2012 pohjaksi jatkosuunnittelulle ja kaavoitukselle. Yleissuunnitelman jälkeen Tammelaan on tehty tarkentavia korttelisuunnitelmia, asemakaavoja, liikenneverkkosuunnitelma, hulevesiverkkoselvitys sekä kunnallisteknisiä tarkasteluja. Tammela 2.0 yhteistyöryhmä aloitti toimintansa 2015. 2. Tullin alueen visiotyö ja yleissuunnitelma sekä myöhempiä vaiheita Kaupunki kutsui kesäkuussa 2013 Tullin ja rautatieaseman alueen keskeiset toimijat mukaan osallistumaan visiotyöhön, jonka tavoitteena oli luoda alueen kehittämisen kokonaisviitekehys sekä tukea samanaikaisesti käynnissä olevaa asemakeskushanketta ja toimia pohjana tulevalle Tullin alueen suunnittelulle. Visiotyö valmistui tammikuussa 2014, ja sen pohjalta käynnistettiin Tullin alueen yleissuunnitelman teko syksyllä 2014. Suunnitelma valmistuu 2015. 3. Särkänniemen yleissuunnitelma 4. Eteläpuiston visiotyö ja yleissuunnitelma Vuonna 2014 ratkenneen kansainvälisen suunnittelukilpailun molempia voittajatöitä kehitettiin edelleen, ja alueelle suunniteltiin myös ns. puistovaihtoehto. Kaupunki järjesti myös tamperelaisten yliopistojen kanssa Eteläpuiston visiotyön kesällä 2014. Kaupunginhallitus päätti lokakuussa 2014, että kaupunki ryhtyy valmistelemaan Eteläpuiston ja sen lähialueiden kaavoitusta kaupunkimaisen asuinaluevaihtoehdon Seelake pohjalta. 5. Amurin yleissuunnitelma 6. Keskustorin visiotyö. Keskustan korttelisuunnitelmat Asemakaavoitusta edeltävät korttelisuunnitelmat vakiinnuttivat paikkansa korttelitason kaupunkisuunnittelussa. Korttelisuunnitelmia on tehty keskustan liikekortteleihin ja Tammelan asuntovaltaisiin kortteleihin, kaikki yhteistyössä kiinteistöjen omistajien kanssa. Suunnitelmiin liittyy selvityksiä ja rakentamistaloudellisia laskelmia. Korttelisuunnitelman raportointitapa vakiinnutettiin yhtenäiseksi vuonna 2015. Vuoden 2017 alkuun mennessä korttelisuunnitelmia oli tehty keskustassa xx kpl. Korttelisuunnitelman työtapoja on sittemmin sovellettu myös muissa kaupunginosissa. LIITE 2 Toteutuminen 2011-2017

LIITE 2 Toteutuminen 2011-2017 Tammelan korttelisuunnitelmat 1. Tammela 245. Korttelisuunnitelma valmistui vuonna 2014 ja asemakaavamuutokset 2015. Pohjolan palvelukeskuksen rakentaminen ja täydentävä asuntorakentaminen käynnistyivät välittömästi. Vuoden 2016 loppuun mennessä kortteli oli yhtä yksityistä tonttia lukuun ottamatta täydennysrakennettu valmiiksi. 2. Tammela 252 ( Osmonpuisto ). Korttelisuunnitelma laadittiin 2014 2015. Vuoden 2016 lopulla taloyhtiö Me Tammelat eteni asemakaavamuutokseen ja sen kautta kohti täydennysrakentamista. 3. Tammela 284+287 osa ( Itsenäisyydenkatu ). Korttelisuunnitelma laadittiin 2014 2015. 4. Tammelan 273 osa+281+282 ( Pinnin pihat ) Korttelisuunnitelma valmistuu keväällä 2017. Alueeseen sisältyy TOAS:n asemakaavamuutos, joka etenee korttelisuunnitelman valmistuttua. Liikenteestä, hulevesistä ja pihoista tehtiin erillisiä suunnitelmia. Pinnin pihoista tehtiin myös 3D-mallinnus. Keskustan liikekortteleiden korttelisuunnitelmat 5. Keskustan liikekorttelien ensimmäinen kehittämissuunnitelma valmistui Vanhan kaupungin kortteliin 10/II marraskuussa 2012. 6. Toinen valmistui kortteliin 13/II kesäkuussa 2014. Niiden perusteella kortteleihin laaditaan parhaillaan asemakaavamuutoksia. 7. Kyttälän kortteleihin 172/XI 8. 179 ja 9. 182/XII. lähtökohtana keskustan strategisessa osayleiskaavassa, missä liikenne on esitetty omalla kartallaan. Kaupunginvaltuuston 18.1.2016 hyväksymä osayleiskaava ohjaa keskustan liikenneverkon kehittämistä. Tampereen keskustan maanalaisen pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelma Kaupunginhallituksen suunnittelukokous hyväksyi Tampereen keskustan maanalaisen pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelman 29.4.2013 jatkosuunnittelun pohjaksi. Pysäköintipolitiikka x Kunkun parkin yva ja asemakaava Kunkun parkin suunnittelu käynnistettiin toukokuussa 2013. Laitoksen asemakaava kuulutettiin vireille ja OAS nähtäville syyskuussa 2013. Laitoksen alustavaa hankesuunnitelmaa ja asemakaavaluonnosta laadittiin yhtä aikaa yva-menettelyn kanssa. Yva-ohjelma kuulutettiin nähtäville 12.9. 25.10.2013. Yhteysviranomainen antoi siitä lausunnon 29.11.2013. Laitoksen alustava hankesuunnitelma valmistui toukokuussa 2014, ja yvaselostuksen valmistelu jatkui. Asemakaavaluonnoksen viimeistely jäi odottamaan laitoksen toteuttajan ja operaattorin kilpailutusta, jonka valmistelu aloitettiin syksyllä 2014. Tampereen raitiotie Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkiraitiotien yleissuunnitelman 16.6.2014, mikä jälkeen alkoi raitiotiehankkeen kehitysvaihe. Päätöksen raitiotien rakentamisesta teki Tampereen kaupunginvaltuusto 7.11.2016.) 2. LIIKENNE JA INFRASTRUKTUURI SELVITYKSIÄ JA SUUNNITELMIA 2011-2017 LIIKENNE JA LIIKKUMINEN Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma Kaupunginhallituksen suunnittelukokous hyväksyi Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman 29.4.2013 jatkosuunnittelun pohjaksi. Suunnitelma oli liikenneratkaisujen Hämeenkatu Hämeenkatu joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen pääkatu liikenteellinen tarkastelu hyväksyttiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa 16.5.2011 Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman pohjaksi. Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekatukokeilu alkoi 30.6.2014, ja se jatkui vuoden 2016 loppuun. Hämeenkadun yleissuunnitelmaluonnos valmistui 12.5.2014. Sen mukaan Hämeenkatu muuttuu tulevaisuudessa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen pääkaduksi.

Kyttälän katuverkko Kyttälän alueen katujen uudistamisen suunnittelua jatkettiin vuonna 2014. Katujen yleissuunnitelman mukaisesti monille katuosuuksille hyväksyttiin katu- ja rakennussuunnitelmia 3. RAKENTAMINEN JULKISIA INVESTOINTEJA JA TOTEUTUKSIA 2011-2017 VIHERYMPÄRISTÖT JA KAUPUNKITILAT Keskustan kehä Asemanseudun, Tullin ja Tammelan pysäköintiselvitys Tammelan liikenneverkkoselvitys Keskustan pysäköintiselvitys Asiakas kehittyvässä keskustassa YHDYSKUNTATEKNIIKKA JA INFRARAKENTAMINEN Maanalainen huolto Tammelan hulevesiverkkoselvitys Ranta-Tampellan pohjarakentaminen, kanavat ja sillat Muita selvityksiä ja suunnitelmia Keskustan puistot Emil Aaltosen esteetön leikkipaikka valmistui vuonna 2011 ja koko puisto vuonna 2012. Pikkukakkosen puisto valmistui lokakuussa ja Tiitiäisen satupuisto Näsinpuistossa marraskuussa 2013. Kirjastonpuiston kunnostus valmistui suurelta osin vuosina 2009 2012. Laikunlava otettiin käyttöön kesällä 2012. Ratinannokan puisto. Ratinannokan puisto valmistui vuonna 2012. Osmonpuiston leikki- ja liikuntapaikka. Tammelassa sijaitsevan puiston osan kunnostus suunniteltiin yhdessä asukkaiden kanssa, ja se valmistui syksyllä 2016. Kalevan liikuntapuisto. Rrakentaminen alkaa 20xx. (suunnitelma vi joko rakennushanke 2017?) Eteläpuiston pop-up -puisto. Tammerkosken rannat ja sillat Vapriikin raitti. Museokeskus Vapriikin terassi otettiin käyttöön kesäkuussa 2011 ja Vapriikin raitin 1. vaihe valmistui lokakuussa 2011. Raitilta avautuu ainutlaatuiset näkymät Tammerkosken teollisuusmaisemaan. Raitin puuttuva osa Satakunnan sillan suuntaan rakennetaan vuonna (uudet vaiheet?) Tammerkosken patomuurit Tammerkosken yläkosken pato sekä patomuurit uusittiin kokonaan. Viimeisenä valmistui Frenckellin patomuuri lokakuussa 2012. Tammerkosken Patosilta Patosillan päällä kulkeva Palatsinraitti otettiin käyttöön marraskuussa 2012. Se yhdistää Finlaysonin ja Tampellan alueet toisiinsa, Laukonsilta Vuolteentorin kunnostus Konsulinsaaren kunnostus. LIITE 2 Toteutuminen 2011-2017

LIITE 2 Toteutuminen 2011-2017 Kaupunkivalaistus Valoviikot Naistenlahden voimalaitoksen julkisivuvalaistus Näsinneulan valaistus Tammerkosken muurivalaistus Kaupunkikuvallisesti tärkeitä pieniä valaistuskohteita: Satakunnan sillan valaisimet. Ympäristötaide ja julkinen taide Rantatunnelin ympäristötaide Muita pysyviä teoksia. KÄVELY JA PYÖRÄILY Rongankadun alikulkutunneli Alikulkutunneli valmistui kesällä 2012. Tunnelin kautta kulkee pyöräilyn ja jalankulun vilkas pääreitti rautatien ali. Tammelan puolella liikennejärjestely on toistaiseksi väliaikainen. Morkun aukion suunnittelu jatkuu 2017. Tuomiokirkon kävelykatu xxx Kävelypainoitteisia katuja AJONEUVOLIIKENNE Rantaväylä ja rantatunneli Kaupunginvaltuusto päätti 16.9.2013 Rantatunnelin rakentamisesta. Rakentaminen toteutettiin allianssimallilla. Tunneli valmistui ja otettiin käyttöön ennakoitua aiemmin marraskuussa 2016. Tunnelin suuakoilla olevien liittymien rakentaminen valmistuu syksyllä 2017. Tunnelin valmistuttua alkaa Ranta-Tampellan asuntoalueen rakentaminen ja muiden liikenteeltä vapautuneiden Näsijärven ranta-alueiden kehittäminen. RATAPIHANKATU Kyttälän katuverkko Pellavantehtaankatu valmistui joulukuussa 2012. PYSÄKÖINTI P-Hämppi Hämpin parkki otettiin käyttöön joulukuussa 2012. Rautatieaseman puoleinen noutoparkki valmistui kesällä 2013 ja Pakkahuoneen aukio syksyllä 2013. Keskustan pysäköintikartta Tampereen keskustan pysäköintikartta valmistuu keväällä 2017. Tavoitteena oli jakaa ajantasaista tietoa yleisistä pysäköintilaitoksista ja alueista ja parantaa niiden löydettävyyttä. Kartasta julkaistaan sekä painettu että sähköinen versio. Tammelan väliaikainen pysäköintialue P-Peltokatu Rautatiehen rajautuvalle kaupungin omistamalle tyhjälle tontille kaupunki rakentaa kevään 2017 aikana väliaikaisen pysäköintialueen. Se palvelee mm. Tammelan toria, PMK:n alueen ja lähikortteleiden yrittäjien tarpeita. Aloitteen asiasta teki Tammela 2.0 yhteistyöryhmä tammikuussa 2017. JOUKKOLIIKENNE Linja-autoaseman saneeraus xx Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekokeilu x Sähköbussi linjalla 2 xx

Tampereen raitiotie Raitiotien rakentaminen keskustassa alkaa vuonna 2017. Keskustassa raitiotietä rakennetaan Pirkankadulla, Hämeenkadulla ja Itsenäissyydenkadulla. Keskustan alueella raitiotiehen liittyy useita julkisen kaupunkitilan, kortteleiden ja yleisten alueiden rakennushankkeita. YHDYSKUNTAKENIIKKA JA INFRASTRUKTUURI Suunnitteluvaiheita olivat kilpailu v. 20xx, kilpailu ja asemakaava v.20xx ja ylesiten alueiden suunnitelmat v. 20xx-20xx Täyttömaat ja pohjarakentaminen Yhdyskuntatekniikan rakentaminen Katujen rakentaminen Puistojen, kanavien ja rantarakenteiden rakentaminen Tontinluovutukset ja talonrakentaminen. Sillat Ratinan sillan korjaus. Ratinan sillan peruskorjaus valmistui syksyllä 2012. Kastisillan korjaus Erkkilän sillan korjaus. ALUERAKENTAMINEN JA SUURET KOHTEET Ratinan alue Ratinan alue on uudistunut jaa uudistumassa erittäin merkittävällä tavalla. Aluetta on kunnostettu ja rakennettu vaiheittain vuodesta 20xx alkaen Kadut ja yleiset alueet (kadut, jalankulkutunnelit yms) Ranta ja aallonmurtaja Ratinanrannan asuntoalue Ratinannokan puisto valmistui vuonna 2012. Ratinan sillan peruskorjaus valmistui syksyllä 2012. Ratinan toimistotorni/linja-autoaseman tontti. Vuonna 2012 hyväksytyn ja vuonna 2013 voimaan tulleen asemakaavan mukainen rakentaminen. Ratinan kauppakeskus. Kauppakeskuksen rakentaminen ja lähikortteleiden kunnostus on meneillään yksityisenä hankkeena 2017 Ratinan suvannon rantojen kunnostus ja Ratinan stadionin kehittäminen ja vaiheittainen rakentaminen jatkuvat vuoden 2017 jälkeen. Ranta-Tampellan alue Ranta- Tampellan asuntoalue liittyy rantatunneliin, jonka kanssa samanaikaisesti aluetta on suunniteltiin. Rantatunneli otettiin käyttöön syksyllä 2016. Suunnittelun ja rakentamisen vaiheita Kansi ja Areena Kaupunginvaltuusto hyväksyi alueen asemakaavan 13.6.2011. Samalla valtuusto päätti, että Monitoimiareenan kansi rakennetaan kaupungin kustannuksella. Päätökset tulivat valitusten jälkeen lainvoimaisiksi syyskuussa 2012 ja maaliskuussa 2013. NCC vetäytyi hankkeesta syksyllä 2014 ja kaupunki päätti keväällä 2015 käynnistää hankintamenettelyn uuden toteuttajakumppanin valitsemiseksi. Julkinen hankintamenettely käynnistettiin kesällä 2015 ja sen pohjalta Tampereen kaupunki ja kilpailutuksen voittanut SRV allekirjoittivat hankkeen toteuttamista koskevan käyttöoikeusurakan toteutussopimuksen kesällä 2016. Sopimuksen mukaisesti SRV on kehittänyt Kansi ja Areena -hanketta edelleen ja aloittaa toteutuksen kesällä 2017. Valitus hankintapäätöksestä on KHO:n valituskäsittelyssä. Tampereen Asemakeskus xxx Eteläpuisto xxx JULKISIA RAKENNUKSIA Tampere-talon laajennus ja kehittäminen Tampere-taloa on kehitetty ja kehitetään yhtenä Tampereen ja Suomen merkittävimmistä tapahtumapaikoista ja osana Tulli+:n aluetta. Kaukokylmä? xx Tampere-talon laajennus: xxx Muumimuseo: LIITE 2 Toteutuminen 2011-2017

LIITE 2 Toteutuminen 2011-2017 Hotellin tontinluovutus- ja yhteistyömallikilpailu ratkaistiin helmikuussa 2014. Sen voitti SRV Rakennus Oy Marriot International Inc Arkkitehtitoimisto ALA Oy:n ehdotus. Ehdotuksen toteuttamiseksi laadittu asemakaavan muutosehdotus tulee käsittelyyn vuoden 2015 alussa. Tipotien terveysasema Pyynikin uimahallin korjaus Pyynikin SOTE-talon kunnostus ja käyttötarkoituksen muutos Näsinlinnan restaurointi ja käyttötarkoituksen muutos Pohjolan palvelukeskus Tammelassa Vanhan kirjastotalon kunnostus x:ksi Koukkuniemen/Rauhanieman sairaalan laajennus KELA:n rakennusten kunnostus Amurin koulun laajennus 4. RAKENTAMINEN YKSITYISIÄ INVESTOINTEJA JA TOTEUTUKSIA 2011-2017 Keskustan hotellirakentamista Scandic Tampere Station Hotel:valmistui kesäkuussa 2012. Postin talon hotelli????? Hotelli Cumulus Rautatienkatu: valmistui heinäkuussa 2012. Solo Sokos Hotel Torni Tampere: valmistui lokakuussa 2014. Lapland Hotel Dream x Tullin alueella? Keskustan liike- ja toimitilarakentamista Koskikeskuksen saneeraus: 201x. Tavaratalo Stockmannin laajennus: 201x. Tampellan xxx: xx(lääkäriasema) Tampellan xxx: xx(uudet virastot) Finlaysonin alueella???? Ratinan kauppakeskus: rakentaminen alkoi 201x. Anttilan tavaratalokiinteistön uudistus: 201x-2017. Postin talon kunnostus Rautatienkadulla xxx Liikekortteleiden toteutuneita kunnostuksia???????????xxx Tulli Business Park? Merkittäviä monikäyttörakennuksia (hybridirakennuksia) Luminary, 201x-2017. Opiskelija- ja tai erityisasumisen rakentamista Koskikodin laajennus Tuomiokirkonkadun ja Rongankadun kulmassa Tampellan Esplanadin torni muuta Tampellassa? TOAS:n kohteet Tullin alueella ja muualla? Täydentävää asuntorakentamista 201x Tammelan korttelisuunnitelman 245 uudet asuinkerrostalot 201x Tammelan korttelisuuunnitelman 245 korjatut asuinkerrostalot 201x Tammelan korttelisuuunnitelman 245 korjattu kaupunkipuutalo201x As Oy Lapintie 9, täydentävä uusi asuinkerrostalo201x As Oy Amurin Hurmuri 201x Kuninkaankatu xx, asuinkerrostalon korotus 201x Yliopistonkatu xx, 201x PMK:n torni, 2016-201x Ratinanrannan asuntoalue Ratinan etelärannan korttelin 456 asuinkerrostalot valmistuvat kokonaisuudessaan kesällä vuonna 2013.

Ranta-Tampellan asuntoalue Keskustan strategisen osayleiskaavan vuoropuhelumenetelmät 5. TOIMINTAYMPÄRISTÖ SELVITYKSIÄ, SUUNNITELMIA JA TOTEUTUKSIA 2011-2017 KESKUSTAN ELINVOIMAISUUDEN SEURANTA Elinvoimaluku ja suomalaisten kaupunkien vertailu (EKK ry) KAUPPA JA ELINKEINOELÄMÄ TAPAHTUMAT JA MATKAILU Kasino Tampereelle YHTEISTYÖ JA YHTEISÖLLISYYS Keskustan kolmikantasopimus Tampere Tunnetuksi ry Elävät kaupunkikeskustat ry Tampereen kaupunki ja Tampere tunnetuksi ry toimivat aktiivisesti suomalaisten kaupunkikeskustojen verkostossa ja yhdistyksen hallituksessa. Tampereella järjestettyjä EKK ry:n tapahtumia ovat olleet vuosikonferenssi 201xx valtakunnallisen kävelykatuviikonlopun päätapahtuma 2016 Viiden tähden viikonloppu, Suomen parhaan kaupunkikeskustan 2016 yhteinen superviikonloppu. Tulli Team Tammela 2.0 yhteistyöryh,ä Tammela 2.0 yhteistyöryhmä aloitti toimintansa syksyllä 2015. Se jatkoi aikaisemman Tammelan seurantaryhmän toimintaa. Toimintatapaa uudistettiin merkittävästi, soveltaen Tulli Teamista saatuja kokemuksia. Yhteistyöryhmä on avoin kaikille kaupunginosan kehittämisestä kiinnostuneille yhteisöille. Toiminnan jatkamisesta päätetään vuoden 2017 lopussa. Tähänastiseen toimintaan kuuluu mm. Tammelan kaupunkisuunnittelukahvilat (2015 1 kpl, 2017 1 kpl) Taloyhtiöiltojen järjestäminen (2016 3 kpl) Opintomatkat (2016 1 kpl) Yhteisiin suunnitteluhankkeisiin osallistuminen Aloitteiden teko kaupungille. Yleis- ja korttelisuunnitelmien yhteisölliset työtavat Keskustan yleis- ja korttelisuunnitelmien yhteydessä on kehitetty kaupunkisuunnittelun yhteisöllisyyttä korostavia uusia toimintatapoja. Vapaaehtoiset suunnitteluprosessit perustuvat avoimeen keskusteluun, rohkeaan ideointiin ja vapaaehtoiseen yhteistyöhön yksityisten kiinteistönomistajien ja kaupungin kesken. Yliopistoyhteistyö Keskustan kehittämisen liittyviä aiheita on mukana monissa Tampereen ylopiston ja teknillisen yliopiston ja muiden oppilaitostan tutkimus- ja kehittämsihankkeissa. Kaupunki tarjoaa myös opinnäytetyö- ja harjoistustyöaiheita. Esimerkkejä yhteistyöstä SASUI -tutkimus- ja kehittämishanke, Tampereen yliopiston Kontti keskellä kylää -tapahtuma kesällä 2014 Tammelantorilla. Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoiden harjoitustyöt täydennysrakentamisesta kiinnostuneille taloyhtiöille TTY:n ja Aalto-yliopiston diplomityöt: Tammelantori 2015, Keksustori 2017 3 kpl, Ratinan suvanto, Näsijärven pohjoisrannat ja Naistenlahti 2017 TTY:n ja Aalto-yliopiston harjoitustyöt: Rantarakenteet 20xx, Keskustori 2016, Laukon- LIITE 2 Toteutuminen 2011-2017

tori 2017 Opiskelijakilpailut: Liikennehaaste 72h 201x, Molnin tontin monitoimirakennus20xx SAKKE, Järviluontokeskus 2017. Tampereen Arkkitehtuuriviikoille SAFA-palkinto 2016 Suomen Arkkitehtiliitto myönsi vuotuisen SAFA-palkinnon Tampereen Arkkitehtuuriviikoille. Tapahtuma järjestetään vuosittain ja enimmäkseen keskustan alueella. Tapahtuman järjestäjiä ovat x, TTY ja Tampereen kaupunki (oliko kaupunki???), Hämeenkadun väliaikainen Pauhu-paviljonki 201x-201x oli osa tapahtumaa. 7. STRATEGIAT, OHJELMAT JA SOPIMUKSET 6. VIESTINTÄ, MARKKINOINTI JA PALKINNOT TOTEUTUMINEN 2011-2017 VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA JA TAMPERE 2011-2017 Painetut julkaisut Viiden tähden keskustan kehittämisohjelma kytkeytyy moniin laajempiin ja rinnakkaisiin strategisiin ohjelmiin, suunnitelmiin ja sopimuksiin. Niistä keskeisimpien toteutumista kuvataan lyhyesti seuraavassa. LIITE 2 Toteutuminen 2011-2017 Videot ja sähköiset esittelyaineistot Viiden tähden keskustan kaupunkimalli 2030 Näyttelyt ja messurakenteet Messut ja konferenssit Keskustan kaupunkisuunnittelukahvilat Tampereen 3D-galleria PALKINTOJA, VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA JA TAMPERE Aluekeskusrooleissa tapahtuneet muutokset xxx Kaupunkistrategian ja ohjelmien toteutuminen xxx Ympäristön näkökulman toteutuminen xxx Smart cityn näkökulman toteutuminen xxx Raitiotien näkökulman toetutuminen xxx Suomen paras kaupunkikeskusta 2016 Elävät Kaupunkikeskustat ry myönsi Viiden tähden keskustalle Suomen parhaan kaupunkikeskustan palkinnon vuonna 2016. Palkinnon saivat Tampere Tunnetuksi ry ja Tampereen kaupunki. Vuonna 2017 palkinnon sai Helsinki.x Yhteisöllisyyden ja yhteisen kaupungin näkökulman toteutuminen xxx

Liite 3 / Seuranta 2011-2017 / Alustava 12.4.2017 KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMAN SEURANTAJÄRJESTELMÄN KUVAUS Tiedon hyödyntäminen on ollut kaupunkikehittämishankkeissa arkipäivää jo vuosikausia, mutta tähän asti tiedon kerääminen, jalostaminen ja jatkohyödyntäminen on kuitenkin ollut hidasta ja paljon resursseja vaativaa työtä. Tästä syystä päätöksenteossa ja suunnittelussa tarvittava tieto on ollut pitkälti kertaluontoista ja nykyhetkeä kuvaavaa informaatiota. Tämän päivän teknologiset ratkaisut tietovarastoinnin ja datan käsittelyn puolella mahdollistavat kuitenkin tiedon jatkuvan saatavuuden ja erilaisten sähköisten raportointitapojen käyttöönoton. Erilaisten ilmiöiden kehityskulkujen raportoinnin automatisoinnilla mahdollistetaan jatkuvasti ajantasaisen tiedon saavutettavuus sekä parhaimmillaan myös erilaisten data-analytiikan ennakointiratkaisujen mukaan tuominen osaksi seurantajärjestelmää. Tämän kaltaisten uusien raportointimenetelmien käyttöönotto on myös Tampereen kaupungin tiedolla johtamisen pyrkimysten mukaisia. Keskustan kehittämisohjelman seurantajärjestelmän tavoitetilana on kehittää keskustan kehittymistä kuvaava sähköinen palvelu kaikkien käyttöön. Seurantajärjestelmässä esitettävät visualisointien päivittyminen pyritään automatisoimaan mahdollisimman pitkälle, jotta tietojen manuaaliselta päivitystyöltä vältyttäisiin. Palvelusta on haluttu tehdä helppokäyttöinen ja visuaalisesti houkuttelevan näköinen. Lisäksi palvelun kautta löytyvään tietoon on toivottu dynaamisesti eri tarkastelutasoille ulottuvaa ja käyttäjälle interaktiivista lähestymistapaa. Raportoitavan tiedon on haluttu kuvaavan myös mahdollisimman yksiselitteisesti juuri Tampereen keskustaan liittyviä asioita ja tämä on haastanut myös perinteisen tilastotietoihin perustuvan tiedonhankinnan. Tässä seurantajärjestelmän toteutuksessa kaikki aineistot on lähtökohtaisesti kerätty siis suoraan eri rekisteritiedoista ja tiedon valinnassa on hyödynnetty erilaisia paikkatietomenetelmiä. Näin ollen kaikki tuotettu informaatio on ollut tilastollisista aluerajoista riippumattomia ja ne kuvaavat yksiselitteisesti juuri halutun seuranta-alueen kokonaisuutta ja kehityskulkuja eri ilmiöistä. Keskustan seurantajärjestelmässä on haluttu lähteä seuraamaan keskustan kehittymistä kokonaisuutena ja arvioimaan sen merkitystä ja vetovoimaa kaupungin ja kaupunkiseudun keskuksena. Koko keskustan kehityskulkujen tarkastelujen rinnalle on haluttu tuoda myös keskustan sisäistä dynamiikka kuvaavaa seurantaa ja siksi keskusta on jaettu vielä pienempiin osa-alueisiin, joita seurataan erikseen. Oheisessa kartassa näkyy keskustan kehittämisohjelman kokonaisuus sekä sen sisällä olevat osa-alueet: ydinkeskusta sekä Tammerkosken ja Hämeenkadun jakamina keskustan koillinen, kaakkoinen, lounainen ja luoteinen osa-alueet. Kuva: Keskustan kehittämisohjelman seuranta-alueiden aluerajaukset 1. VÄESTÖ Keskustan kehittämisohjelman yhtenä strategisena päätavoitteena on kasvattaa keskusta-alueen väkilukua 15000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Edellisen kuuden vuoden väestönkasvun kehityksen valossa tavoite näyttäytyy kunnianhimoisena, sillä väkimäärä keskustassa on kasvanut edellisvuosina keskimäärin runsaat 400 asukasta vuodessa. Tavoitteeseen yltääkseen vuotuisen väestönkasvun tulisi yltää 1000 asukkaan tasolle, jolloin väestönkasvuprosentti olisi keskimäärin noin 2,1 % tuntumassa. Viime vuosina Tampereella ja Tampereen keskustassa on liikuttu noin 0,5-1,5% väestönkasvuluvuissa. LIITE 3 Seuranta 2011-2017

LIITE 3 Seuranta 2011-2017 VÄESTÖNMUUTOS 2010-2016, TRENDIENNUSTE JA TAVOITE VUOTEEN 2030 60K 50K 40K 30K 20K 10K 0K Tavoite 55 000 asukasta vuonna 2030 38,665 39,929 40,887 41,660 42,447 43,250 44,067 45,323 46,179 38,10738,949 39,479 40,572 41,272 42,65242,847 43,657 44,900 45,749 Nykyinen väestönkehitys Trendiennuste väestönkasvusta vuosien 2010-2016 perusteella 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 TAULUKKO: Keskustan kehittämisohjelman seuranta-alueen väestönkehitys vuosina 2010-2016, trendiennuste nykyisen kehityksen perusteella vuoteen 2030 ja tavoite vuodelle 2030. TAULUKKO: Koko kaupungin ja keskustan seuranta-alueen väestönmuutosprosentit edellisvuoteen verrattuna. Edellisen kuuden vuoden perusteella lasketun väestökasvun trendiennusteen perusteella vuonna 2030 keskustan väkiluku olisi noin 46 000 asukkaan tietämillä. Väestönkasvuun vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, joista merkittävin on ylivoimaisesti uudisasuntotuotanto. Oma merkityksensä on myös esimerkiksi asumisväljyyden kehityksellä, alueen muuttoliikedynamiikalla, työpaikkarakentamisella, palveluiden kehittämisellä ja asuinympäristöjen viihtyisyydellä, kaikilla niillä toimenpiteillä jotka lisäävät keskustan houkuttelevuutta asuinpaikkana. > 40 572 asukasta vuonna 2016 > + 2465 asukasta lisää 2010-2016 > + 288 alle 18-vuotiasta lisää 2010-2016 > + 1248 yli 64-vuotiasta lisää 2010-2016 VERTAILUALUEIDEN VÄESTÖNMUUTOS EDELLISVUOTEEN VERRATTUNA (%) 1.5% 1.0% 0.5% 4% 2% Koko kaupunki Keskusta 0.0% 0% 2011 2012 2013 2014 2015 2016 suhteessa muuta kaupunkia enemmän nuoria aikuisia ja yli 65-vuotiaita. Keskusta tarjoaa molemmille väestöryhmille mahdollisuuden elämään hyvin palveluiden äärellä. Lapsien määrä keskustassa on suhteessa muuta kaupunkia alhaisempi, mutta tilastojen valossa urbaani elämäntyyli myös lapsiperheille näyttäytyy oikeana vaihtoehtona. Lapsien määrä keskustassa on jatkuvasti kasvussa ja suhteellinen kasvu on yltänyt jopa yli 4% tasolle vuonna 2013. Kasvu on ollut keskimäärin siis voimakkaampaa kuin keskustassa keskimäärin. TAULUKKO: Keskustassa asuvan väestön määrä kartalla 250m*250m tilastoruuduissa 31.12.2016 ja eri tunnuslukuja väestönkehityksestä. 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% Keskusta Keskusta - ydinkeskusta Keskusta - koillinen Keskusta - kaakko Keskusta - lounas Keskusta - luode 2011 2012 2013 2014 2015 2016 TAULUKKO: Prosenttimääräinen väestönmuutos edellisvuoteen verrattuna keskustan eri osissa (%). 0% 0% TAULUKKO: 0-17 -vuotiaiden suhteellinen muutos edellisvuoteen verrattuna (%). 2011 2012 2013 2014 2015 2016 TAULUKKO: Keskustassa asuvan väestön ikärakenne 31.12.2016. Keskustassa nykyisin asuva väestö jakautuu maantieteellisesti hieman kaupallisen ydinkeskustan reuna-alueille ja sen ulkopuolelle. Isoimmat väestötihentymät löytyvät Hämeenpuiston molemmin puolin sekä Armonkallion ja Tammelan suunnalta. Lisäksi Hämeenkadun etelänpuoleisessa osassa Kyttälää on merkittävä asumistihentymä. Keskustassa asuu Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavatyön yhteydessä arvoitiin keskustan eri alueiden uudisasuntotuotantopotentiaalia. Mikäli arviot pitävät paikkansa ja haasteellisia uudis- ja täydennysrakentamishankkeita saadaan realisoitua tavoitteiden mukaisesti, on keskustassa asuntotuotannollista kaavapotentiaalia jopa 19400 uudelle asukkaalle

vuoteen 2040 mennessä. Näiden kohteiden realisoituminen rakentamisena jatkunee lähes vuoteen 2050 asti. Keskustan kehittämisohjelman asuntotuotantokohteet ja niihin liittyvät osatavoitteet on esitetty alla olevassa kuvassa. Seurantajärjestelmän toisessa kehitysvaiheessa on tarkoitus ottaa nämä kohteet toteutumisseurantaan jolloin tavoitteiden todentamisessa päästään entistä tarkemmalle tasolle. Tarkoitus on siis tavoitelukujen rinnalle tuoda jatkuvasti päivittyvä tieto siitä kuinka kyseinen kohde on toteutunut. TAULUKKO: Keskustan kehittämisohjelman uudisja täydennysrakentamiskohteiden väestötavoitteet. 2. TYÖPAIKAT TÄYDENNYSRAKENTAMISKOHTEIDEN VÄESTÖTAVOITE Uutta asukasta 4K 2K 0K Amuri Asemakeeskus, Tulli.. 1,000 tavoi.. 1,500 tavoi.. Eteläpuisto 2,700 tavoi.. Keskustan roolia alueensa elinkeinoelämän veturina ja hyvänä yritysympäristönä halutaan tukea kaikin mahdollisin keinoin. Tampereen keskustassa sijaitsee noin 41 000 työpaikka (YKR 2014), joista julkisen sektorin ja korkeakoulujen työpaikkoja on noin 6 800. Loput, noin 34 200 työpaikkaa tarjoavat yksityiset yritykset sekä erilaiset yhteisöt. Tilastokeskuksen ylläpitämä yritysrekisteri tarjoaa oivallisen lähtökohdan keskustan alueen työ- ja elinkeinoelämän seurannan lähtökohdaksi, kun se sisältää toimipaikkojen tasolle ulottuvaa tietoa. Vaikka aineistossa on omat haasteensa tarjoaa se suunnittelu- ja kehittämistyöhön tärkeää informaatiota. Alla olevassa kuvassa näkyy selvästi keskustan palvelu- ja vähittäiskauppavaltainen toimialarakenne. Lähes 60% kaikista keskustassa sijaitsevista työpaikoista on näillä toimialoilla. Vuosien 2011-2015 välisenä aikana työpaikkojen määrän kehitys keskustassa on ollut hienoisesti nousussa joka myötäilee yleistä suh-danteiden kehitystä. Keskustan kehittämisohjelman kasvutavoite työpaikkojen määrissä vuoteen 2030 mennessä näyttäytyy huomattavasti väestönkasvutavoitetta Kalevankankaan pä.. 500 tavoi.. Kaupin kansi 1,000 tavoi.. Kaupin sairaalan al.. 700 tavoi.. Koukkuniemi / Rauh.. 800 tavoi.. Muu. 3,000 tavoi.. Onkiniemi 500 tavoi.. Ranta-Tampella 2,500 tavoi.. Ratina 500 tavoi.. Tammelan stadion 200 tavoi.. Tammelan täydenn.. 2,500 tavoi.. Viinikanlahti 2,000 tavoi.. haasteellisempana saavuttaa. Haasteelliseksi työpaikkatavoitteen saavuttamisen tekee se, ettei kaupungilla ole yhtä paljoa vaikuttamismahdollisuuksia työpaikkojen lisäämiseksi kuin esimerkiksi asuntotuotannon suhteen. TAULUKKO: Keskustassa sijaitsevien yritysten ja yhteisöjen toimipaikkojen työpaikkamäärien kehitys 2011-2015. KESKUSTASSA SIJAITSEVIEN YRITYSTEN JA YHTEISÖJEN TOIMIPAIKKOJEN JA TYÖPAIKKAMÄÄRIEN KEHITYS 2011-2015 35,000 30,000 25,000 20,000 15,000 10,000 5,000 0 10,002 3,429 19,345 2011 2012 2013 2014 2015 Palvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Muut toimialat Keskustan suurin työllistävä toimiala on tilastojen valossa työllistämistoiminta, mikä on valtakunnallisestikin selkeästi kasvava ala. Työllistämistoiminnan osalta työpaikkojen mittaaminen on kuitenkin haasteellista sen takia, että kaikki työllistämistoimistojen kautta työllistetyt henkilöt eivät välttämättä työskentele keskustassa. Viiden kärjessä on neljä palvelutoimialaa ja vähittäiskauppa. Seurantajärjestelmässä on jatkossa tarkoituksena seurata toimialarakenteen muutosta joka tarjoaa siten lisäinformaatioita esim. kaupanalan toimintaedellytyksistä jatkossa. Tämän kaltainen tarkastelu auttaa suhteuttamaan mm. keskustan asemaa muihin Tampereen seudun kaupallisiin keskittymiin verrattuna. TAULUKKO: Työpaikkamäärät kaksinumeroisen TOL2008- toimialaluokituksen perusteella vuonna 2015. 10,223 3,546 19,706 10,357 3,567 19,956 10,337 3,589 20,736 10,428 3,505 20,318 YRITYKSIEN TOIMIPAIKOILLA TYÖPAIKKOJA TOIMIALOITTAIN V. 2015 (SUURIMMAT TYÖLLISTÄJÄT) Työllistämistoiminta Vähittäiskauppa (pl. moott. ajon.) Ohjelm., konsult., siihen liitt. toim. 3167 Arkkit.- ja ins.palv., tekn. testaus Ravitsemustoiminta Terveyspalvelut Lakiasiain- ja laskentatoimen palv. Talonrakentaminen Kiinteistön- ja maisemanhoito Kiinteistöalan toiminta Tukkukauppa (pl. moottoriajon.) Tietokon., elektron., opt.tuott.valm. Koulutus Järjestöjen toiminta Hallinto- ja tukipalv. liike-eläm. Vakuutustoim. (pl. pakoll. sos.vak.) Paperin, paperi-, kartonkituott. valm. 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 LIITE 3 Seuranta 2011-2017

Toimintansa aloittaneiden toimipaikkojen määrät ovat vaihdelleet noin 400-500 toimipaikan tienoilla vuosien 2011-2015 välisenä aikana. Vuonna 2011 aloittaneista toimipaikoista noin 40% on lopettanut toimintansa tähän päivään mennessä. Vastaava suhdeluku vuodelle 2014 on 24% ja vuodelle 2015 15%. Tiettynä vuonna toimintansa lopettaneiden yritysten ja toimipaikkojen määrä kasvaa luonnollisesti ajan myötä, mutta todennäköistä on, että toiminnan lopettamisen todennäköisyys on suurimmillaan ensimmäisen 5 vuoden aikana. Seurantajärjestelmän avulla tätäkin hypoteesia ja kehitystä voidaan todentaa tulevina vuosina lisää. LIITE 3 Seuranta 2011-2017 TAULUKKO: Toimintansa aloittaneiden toimipaikojen lukumäärä vuosittain. Number of Records VUOSINA 2011-2015 ALOITTANEIDEN TOIMIPAIKKOJEN MÄÄRÄ KESKUSTASSA YHTEENSÄ 500 400 300 200 100 0 461 Tampereen keskusta on alueensa vetovoimainen työpaikkakeskittymä, jonne matkustaa päivittäin yli 40000 muualla asuvaa henkilöä töihin. Suurin osa näistä työntekijöistä tulee Tampereen kaupungin sisältä, keskustan ulkopuolelta ja naapurikunnista. Tampereen keskusta on lisäksi merkittävä työpaikkakohde myös kauempaa Pirkanmaalta sekä muualta Suomesta saapuville työmatkalaisille. Keskustaan saapuu joka päivä yli 20000 henkilöä enemmän kuin mitä keskustasta lähtee muualle töihin ja tämän kaltaisen kehityksen tukemisella on varmasti myönteisiä vaikutuksia keskusta alueen ravitsemus- ja muun palvelutoiminnan kehittämisen kannalta myös jatkossa. Merkillepantavaa on myös tulevan Tampereen raitiotien merkitys keskustaan ja keskustasta pois suuntautuvaa työmatkaliikenteen tukemisessa, kun suurimmat työpaikkakeskittymät keskustan ulkopuolella sijaitsevat TAYS:in alueella, Sammonkadun varressa ja Hervannassa. 479 434 507 406 2011 2012 2013 2014 2015 TAULUKKO: Työmatkat keskustaan vuonna 2015. 3. RAKENTAMINEN Keskustaan sijoittuvan asuntotuotannon määrä vaihtelee voimakkaasti vuosittain. Osittain vaihteluita selittävät suhdannemuutokset jotka vaikuttavat rakentamiseen tietysti yleisemmälläkin tasolla. Lisäksi keskustan jo valmiiksi tiivis yhdyskuntarakenne ei mahdollista jatkuvan tasaista asuntotuotannon managerointia vaan se on muuta kaupunkia hankevetoisempaa täydennysrakentamista. Kokonaan uusia asuinalueiksi kehitettäviä alueita keskustan läheisyydestä on koko aika haasteellisempaa löytää. Vuosituhannen vaihteen jälkeen keskustan rakentamisessa merkittävimpiä kohteita ovat olleet Tampellan alueen rakentuminen vuosien 2000-2006 välisenä aikana ja Ratina vuosina 2009-2015. Keskimäärin keskustaan sijoittuva asuntotuotanto on vastannut hieman alle 20 prosenttia koko kaupungin asuntotuotannon määrästä. Alhaisimmillaan se on ollut noin 8% tasolla ja korkeimmillaan vuonna 2006 yltäen jopa 36% tasolle.

TAULUKKO: Uusien asuntojen määrä vuosittain 1995-2016. ASUNTOJA / VUOSI RAKENNUSTYYPEITTÄIN 1995-2016 600 400 200 297 228 469 408 508 241 194 418 155 451 366 673 486 300 133 Rakennustyyppi Kerrostalo Rivi- ja ketjutalo Pientalo Muu 221 353 384 152 126 176 348 TAULUKKO: Uusien asuntojen määrä vuosittain rakentamistoimenpiteen mukaan. ASUNTOJA / RAKENNUSTOIMENPIDE 1995-2016 600 400 200 Rakentamistoimenpide Uusi rakennus Laajennus Uudestaan rakentam. Muu 0 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 3004 2005 6006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 3004 2005 6006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 TAULUKKO: Keskustaan sijoittuneiden uusien asuntojen osuus koko kaupungin asuntomäärästä 1995-2016 (%). OSUUS TRE ASUNNOISTA (%) 30 20 10 0 2003 2013 LIITE 3 Seuranta 2011-2017 Eräs mielenkiintoinen asia seurattavaksi on se, minkälaisten rakentamistoimenpiteiden kautta uusia asuntoja keskusta-alueelle syntyy. Keskustassakin on ollut pitkälle 2000-luvun puolelle mahdollista rakentaa uusia asuinrakennuksia, mutta nyt tilanne saattaa olla hiljalleen muuttumassa. Yhä suurempi osa uusista asunnoista syntyy nykyisten rakennusten laajennushankkeiden yhteydessä esimerkiksi ullakkorakentamisena tai rakennusten käyttötarkoituksen muutostöillä.

LIITE 3 Seuranta 2011-2017 4. ELINVOIMALUKU Elävät Kaupunkikeskustat ry tekee vuosittain suomalaisten kaupunkikeskustojen kaupallisen elinvoimaisuuden vertailun. Yhteismitallista laskentaa ja suomalaisten kaupunkien vertailua on tehty vuodesta 2016 alkaen. Elinvoimaluvun laskennassa otetaan huomioon lauantaina auki olevien liikkeiden määrä keskustassa, tyhjien liiketilojen määrä keskustassa ja kaupungin asukasluku vuoden 2015 lopussa. Suomalaisten kaupunkikeskusten elinvoimaluvut päivitetään ja julkistetaan keväisin. Tampereen keskustan elinvoimaluku on molempina laskentavuosina 2016 (3,76) ja 2017 (3,84) ollut Suomen suurten kaupunkien paras. Vuonna 2017 laskennan tuloksessa oli merkittävää että julkisuudessa esitetyistä väitteistä huolimatta Tammerkosken länsipuolisen keskustan kaupallinen elinvoima ei ollut vuoden aikana laskenut kevään 2016 tilanteeseen verrattuna. Lisätietoa Tampereen laskennat: www.tampere.fi/keskustahanke Lisätietoa suomalaisten kaupunkien vertailu: www.kaupunkikeskustat.fi Elinvoimaluku noussut hieman Lauantailiikkeiden ja ravintoloiden määrä noussut Tyhjien liiketilojen määrä vähentynyt hieman Otteet raportista 4 kpl Tampereen keskustan liiketilat 2016-2017 LIIKETILAT ELÄVÄ KESKUSTA 2016 2017 muutos Lauantailiikkeet 616 631 15 Ravintolat / kahvilat (lauantaisin) 325 330 5 Lauantaiyritykset yhteensä 941 961 20 Arkiyritykset 423 440 7 Tyhjät liiketilat 102 96 6 Remontissa / kausiluont. suljettuna 37 26 11 Kaikki yhteensä ALLin 1503 1523 20 Lauantailiikkeiden ja ravintoloiden määrä on noussut kuluneen vuoden aikana, samalla kun tyhjät ja remontissa olevat liiketilat ovat vähentyneet. Arkiyritysten määrä on hieman noussut ja liiketilojen kokonaismäärässä kirjataan hieman nousua (n. 1,3 %) edellisvuodesta. Tampereen elinvoimalukujen vertailua TAMPEREEN ELINVOIMALUKUJEN KEHITYS 2016 2017 Muutossuunta Elinvoimaluku 3,724 3,84 hieman nousua SaFe% 62,6 63,1 hieman nousua BusRe% 65,5 65,7 ~ sama taso Black hole% 6,8 6,3 pieni parannus Johtopäätöksiä Tampereen elinvoimasta Liiketilapäivitys osoittaa, että Tampereen keskusta on elinvoimainen kaupan keskus Tampereen elinvoimaluku 3,840 on edelleen isojen kaupunkien korkein. Elinvoimaluku on hieman noussut edellisvuodesta, lauantaikaupan ja ravintoloiden lisääntymisen johdosta. Kaupunkikeskusten (24 kpl) keskiarvo on ollut hieman laskusuuntainen: 2,98 (02/2017). Lauantaikaupan osuus Tampereella on korkea (63,1 %). Tyhjien liiketilojen osuus Tampereella on jopa hieman laskenut (6,3 %) ja on maltillinen muihin kaupunkeihin verrattuna (ka. 11,4 %). Tampereen kulttuuri ja huvielämä on vilkasta ravintoloiden ja kahviloiden määrä on korkea.