VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA

Transkriptio

1 VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA Kaupunginhallitus TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS X.X.2017 TAMPEREEN KAUPUNKI, KEHITYSOHJELMAT / VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA FI

2 KANSIKUVA: Mahdollinen kaupunkimaisema Tampereelta vuonna 2030, jos visiot, tavoitteet ja suunnitelmat toteutuvat. Yksityiskohdat voivat muuttua jatkosuunnittelussa. Kaupunki on kasvanut ratojen ja väylien päälle. Rannat on kunnostettu asumisen ja virkistyksen käyttöön. Tammelaa, Amuria ja muita kaupunginosia on täydennysrakennettu. Kuva Tampereen kaupunkimallin suunnitelmavisiosta Merkittäviä muutoksia ovat esim. Ranta-Tampella ja muut uudet rantakaupunginosat sekä Areenan ja Asemakeskuksen välinen kansikaupunginosa. Kaupunkimallin suunnitelmavisio Tampereen kaupunki, visualisointi Arkkitehdit MY, Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunginhallitus xx.x.2017 Tampereen kaupunki, Kehitysohjelmat / Viiden tähden keskusta

3 VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TAMPEREEN KAUPUNKI, KEHITYSOHJELMAT / VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA

4 4

5 VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA Tampereen keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunginhallitus xx.x.2017 TIIVISTELMÄ Tampereen keskusta uudistuu merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Kaupunkirakenne eheytyy ja tiivistyy. Keskustassa on valmius rakentaa asuntoja noin asukkaalle. Uusia työpaikkoja voi syntyä noin Ihmiset voivat matkustaa keskustaan mukavasti ja sujuvasti. Yritykset menestyvät ja palvelu pelaa. Moderni arkkitehtuuri täydentää rakennusperintöä. Rannat ja järvet ovat tulleet osaksi keskustaa. Katukuva on kaupunkimainen, kiinnostava, elävä, täynnä tamperelaisia vivahteita ja tapahtumia. Elämäntapa on kaupunkimainen ja yhteisöllinen. Ihmiset viihtyvät ja voivat hyvin. Tampereen keskustan kehittämisohjelma on kaupungin vahva ja yhteinen näkemys keskustan kaupunkiympäristön tulevaisuudesta. Se toteuttaa kaupunkistrategiaa ja kaupunkistrategiaan perustuvia muita suunnitelmia ja ohjelmia. Keskustan kehittämisohjelma käsittelee kaupunkirakennetta, kaupunkikuvaa, kaupunkielämää ja kaupunkikulttuuria. Ohjelma kertoo vision, tahtotilan ja tavoitteet. Se osoittaa suunnat, toimet ja aikataulut näiden toteuttamiseksi. Vision 2030 mukaan Tampereen keskusta on tulevaisuudessa: Hyvää yhteistä kaupunkia Elinkeinoelämän veturi Saavutettava ja sujuva Tapahtumia, elämyksiä ja palveluja Tamperelainen ja kansainvälinen. Aikaisemmat keskustan kehittämisohjelmat ovat vuosilta 2011 ja 2013 ja (Viiden tähden keskusta). Vuonna 2015 tehty päivitys uudisti merkittävästi ohjelman kokonaisrakennetta ja ulkoasua, toi siihen muutamia uusia sisältöjä ja kytkennän samaan aikaan valmisteltuun Keskustan strategiseen osayleiskaavaan. Vuoden 2017 päivitys on sisällön osalta tarkistava ja täydentävä. Yhteisen kaupungin, ympäristön, saavutettavuuden, raitiotien ja smart cityn näkökulma korostuvat. Viiden tähden keskustan hankkeiden ja tavoitteiden toteutumista kuvataan nyt aikaisempaa laajemmin (Liite 2). Kokonaan uusi on tilasto- ja paikkatietopohjainen seuranta (Liite 3 ja www-sovellus). Viiden tähden keskustan kehittämisohjelmien jälkeen ja/tai seurauksena on toteutunut tai toteutumassa merkittäviä, keskustan elinvoimaa sekä koko kaupungin kilpailukykyä vahvistavia hankkeita ja hankekokonaisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi Ratinanrannan asuntoalue, Hämpin parkki, Rantaväylän tunneli ja Ratapihankatu, Ranta-Tampella, Tammerkosken uudet sillat ja rantarakenteet. Viiden tähden keskustan kehittämisohjelman mukaisesti Tampereen kaupunki parantaa keskustansa saavutettavuutta, elinvoimaa ja kilpailukykyä edelleen. Tulevien vuosikymmenien strategisesti merkittäviä kehittämiskokonaisuuksia ovat: Tampereen Asemakeskus ja raitiotie joukkoliikennekaupungin ytimeksi Raitiotien jatko etelään Ratinan ja Hatanpään kautta kohti Pirkkalaa Näsinkallion liittymä, Kunkun parkki, Keskustan kehä ja Ratapihankatu Asemanseudun työpaikka-alueille uusia ja isoja yrityksiä Asema-aukio, Hämeenkatu ja Keskustori ykköspaikoiksi Läntiseen keskustaan uusia asukkaita ja vetäviä toimintoja Tammerkosken ja järvenrantojen reitit ja oleskelupaikat valmiiksi Isojen tapahtumapaikkojen verkosto maamme paras Matkailun ja tapahtumien palvelut ja opasteet kuntoon Kävelyn ja pyöräilyn pääreitit palveluineen kuntoon Pyhäjärven ja Näsijärven rantakaupungit valmiiksi Tammela, Amuri ja muu täydentävä rakentaminen jatkuu Keskusta-asumisen laatu, tarjonta ja hinta hyvä. Keskustan kaupunkirakenteen, kaupunkiympäristön, kaupunkiliikenteen, kaupunkikuvan ja kaupunkikulttuurin kehittäminen on jatkuvaa ja määrätietoista toimintaa. Kehittämisohjelman strategisia tavoitteita ja toimenpiteitä toteuttavat Tampereen kaupungin lisäksi monet muut tahot: yritykset, asukkaat, kiinteistöjen omistajat, järjestöt ja yhdistykset, matkailijatkin. Vuonna 2016 Elävät Kaupunkikeskustat ry palkitsi Viiden tähden keskustan Suomen parhaana kaupunkikeskustana. Hyviä tuloksia saadaan jatkossakin hyvällä yhteistyöllä. 5

6 KUVA EDELLISELLÄ AUKEMALLA: Vuonna 2030 näkymä Hämeenpuiston yltä kohti Asemakeskusta ja Areenaa voi näyttää tältä. Keskustorin halkaiseva ja Tammerkosken ylittävä Hämeenkatu on valovoimainen ostoskatu, jota pitkin kulkee raitiotie. Uusia kauppakeskuksia on syntynyt ja liikekorttelit ovat kehittyneet. Ratavyöhykkeelle on noussut tehokasta korkeaa rakentamista. Keltaisella esitetyt suunnitelmat ovat viitteellisiä. Yksityiskohdat voivat muuttua jatkosuunnittelussa. Visio Tampereen kaupunki, Viiden tähden keskusta 2030, kaupunkimalli suunnitelmineen / Havainnekuva Arkkitehdit MY,

7 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1.1 Tampereen keskustan kehittämisohjelma Uudistuva ja kehittyvä Tampereen keskusta 2. Viiden tähden keskusta vuonna Visio ja tavoitteet Kehittämiskonsepti ja kehittämislinjaukset Toimenpidekokonaisuudet Liikenne ja liikkuminen 3.2 Rakentaminen ja arkkitehtuuri 3.3 Urbaanit ulkotilat ja kaupunkivihreä 3.4 Kaupunkikulttuuri, tapahtumat ja matkailu 3.5 Asuminen ja elämäntapa 3.6 Elinkeinot ja osaaminen 4. Strategiaperusta 4.1 Seudullisia, maakunnallisia ja valtakunnallisia lähtökohtia 4.2 Tampereen kaupunkistrategia Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma Yleiskaavat 4.5 Kehitysohjelmat 4.6 Smart Tampereen näkökulma 4.7 Raitiotien näkökulma 4.8 Yhteisen kaupungin näkökulma 4.8 Ympäristön näkökulma Etenemissuunnitelma Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue, Kehitysohjelmat / Viiden tähden keskusta Liite 1. Kehittämishankkeet /2030 Muut liitteet 2. Toteutuminen , alustava 3. Seuranta , alustava 4. Osoitekartta Virastokartta Orthoilmakuva Keskustan strateginen osayleiskaava Lähteitä 2015 ja Valmisteluvaiheet Yhteystietoja

8 Kehittämishankkeet /2030 (liite 1) Toteutuminen (liite 2) Seuranta (liite 3) Muut keskustaa, taustoja, valmistelua ja toteutumista kuvaavat liitteet. TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISKONSEPTI KEHITTÄMISKONSEPTI EHITTÄMISKONSEPTI au sijärven rantak ä N TAMPEREEN EREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA PEREEN KAUPUNGINHALLITUS TAMPEREEN Kauppi-Niihama punki Vt V1t21 /2 Ke/kk Koese kko nɵse e ntie Ranta-Tampella Vt 1 Ra V n 2/ Ratta1vä2y nta /lä Särkänniemi eli än tunn äyl tav län Rannnaevliäy t u tan vä ylä P valispal taɵ an P e R va ispal lta an tie Pirkankatu PyynikinPirkankatu tori atu Hämeenk Keskustori atu Laukontori Hämeenk Ydinkeskusta Laukontori upu nki Itsenäisyyden Itsenäisyydenkatu katu- Asemakeskus Tampere-talo Tampere-talo Kampus- Kansi ja Areena amm onk atu Kale vanɵ e Kale vant Kampuskaupunki ie Iidesjärvi Eteläpuisto Tampereen keskustakehittämisen toimenpidekokonaisuudet Liikenne ja liikkuminen 2. Rakentaminen ja arkkitehtuuri 3. Urbaanit ulkoɵlat ja kaupunkivihreä 4. Kaupunki- 5. Asumi6. ElinkeikulƩuuri, nen ja not ja tapahtumat elämäntapa osaaminen ja matkailu Tampereen keskustan kehittämishankkeet /30 KAAVIO: Tampereen keskustan kehittämisohjelman rakenne. Tampereen kaupunki, Kehitysohjelmat / Viiden tähden keskusta Sam mon k S atu kaupunki Kansi ja Areena Päärata yhä rven ranta jä ka onɵe Teisk tie iskon Te Asemakeskus Eteläpuisto P Tammelantori Vt 3 Pyynikintori Tammela Vt 3 Pyynikki Tammela Tammelantori USTA YDINKESK Keskustori Amuri Ratapihankatu Ratapihankatu Ranta-Tampella järvel le Kehittämisohjelman strategiaperusta (luku 4) VIIDEN IDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA eltä Kuusi toimenpidekokonaisuutta (luku 3) Tampereen keskustan kehittämiskonsepti v jär Visio, kehittämiskonsepti ja kehittämislinjaukset 2030 (luku 2) Tavoitetila USTA YDINKESK Viiden tähden keskustalla on valoisa tulevaisuus kehittyvän Tampereen ja sen kaupunkiseudun ytimenä. Keskustan kaupunkiympäristöä rakennetaan ihmisiä ja heidän elämäänsä varten. Keskustassa asutaan, opiskellaan, tehdään työtä, käydään kauppaa ja vietetään vapaa-aikaa. Rakennuksia, katuja ja puistoja tehdään ja korjataan, jotta elämä sujuisi. Tampereen keskustan kehittämisohjelma toteuttaa kaupunkistrategiaa Kehittämisohjelma on kokonaisnäkemys kaupunkiympäristön kehittämistavoitteista ja kehittämistoimista tuleville vuosikymmenille. Jos kaikki suunniteltu toteutuu, on Tampereen keskustassa vuonna 2030 valmius vastaanottaa uutta asukasta ja uutta työpaikkaa. Ohjelman kanssa samanaikaisesti valmisteltu ja kaupunginhallituksen vuonna 2016 hyväksymä Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava osoittaa tähän liittyvät maankäyttö- ja liikenneratkaisut. Keskustan kehittämisohjelma koostuu seuraavista osista, joista osa on strategisia, osa operatiivisia ja osa taustoja selventäviä: Visio Päärata 1.1 TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA Tampereen keskustan kehittämisohjelma JOHDANTO Tampereen keskusta 2030

9 TAMPEREEN KAUPUNKISTRATEGIA 2025 PIRKANMAAN Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki 1. Rosoisesti kaunista - kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma Rock, rauta ja rakkaus - elinvoimasuunnitelma 2025 sekä Tapahtumastrategia 3. Hyvinvointisuunnitelma Yhdessä tehden ja rohkeasti johtaen - organisaation toimintakykysuunnitelma MAAKUNTASTRATEGIA Rohkee, mutta sopii sulle! Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Pirkanmaan maakuntakaavat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2040 TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2030 Tavoitteet 2030 Kantakaupungin yleiskaava Visio ja tavoitetila 2030 Kehittämiskonsepti ja kehittämislinjaukset 2030 Toimenpidekokonaisuudet Liikenne ja liikkuminen 2. Rakentaminen ja arkkitehtuuri 3. Urbaanit ulkotilat ja kaupunkivihreä 4. Kaupunkikulttuuri, matkailu ja tapahtumat 5. Asuminen ja elämäntapa 6. Elinkeinot ja osaaminen Vuoropuhelu Selvitykset Vaikutukset Toteuttamisohjelma Seuranta Päivitykset KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA 2030 Maankäyttö Liikenne 2040 Kehittämishankkeet / 2030 Yleissuunnitelmat Liikennesuunnitelmat Kehittämishankkeet Korttelisuunnitelmat Rakennussuunnitelmat Puisto- ja viheraluesuunnitelmat TAMPEREEN KESKUSTASSA VALMIUS 2030 ASUKKAITA ( ) TYÖPAIKKOJA ( ) Asemakaavat ja asemakaavamuutokset Katusuunnitelmat KAAVIO: Tampereen keskustan kehittämisohjelman strategiaperusta. Sitä kuvataan tarkemmin ohjelman viimeisessä luvussa. Tampereen kaupunki, Kehitysohjelmat / Viiden tähden keskusta

10 1.2 UUDISTUVA JA KEHITTYVÄ TAMPEREEN KESKUSTA Tampereen keskustalla on maisemallinen sijainti, johon aikanaan perustuivat kaupungin synty, teollisuuden tulo ja kaupungin kasvu nykyisiin mittoihinsa. Sijainti kannaksella on sekä haaste että mahdollisuus. Järvet, koski ja näiden takia kaupungin keskustaa halkovat radat ja valtatiet rajoittavat niin rakentamista kuin liikkumistakin. Tänä päivänä entisiä teollisuuden rantoja rakennetaan ensisijaisesti ihmisille, asumisen ja vapaa-ajan käyttöön. Tampereesta on kasvamassa maailmassa ainutlaatuinen järvenrantakaupunki. Täydennysrakentaminen, kaupunkia halkovien liikennealueiden viereen tai päälle rakentaminen ja korkea rakentaminen ovat ajankohtaisia. Saavutettavuus paranee entisestään. Keskustan kaupallinen asema vahvistuu. Uuden rakentamisen lähtökohtana ovat kaupunkikuva ja rakennetun ympäristön arvot. Koska tilaa on vähän, nykyinen keskusta on syytä rakentaa tehokkaasti ja parhaalla mahdollisella tavalla toimivaksi. Tiivis joukkoliikennekaupunki säästää varojamme ja tekee ihmisen arjen sujuvaksi. Keskustan lähellä oleva luonto ja kaupungin sisällä olevat historialliset miljööt säästyvät. Kaupunkimainen elämäntapa ja kaupunkikulttuuri kehittyvät. KUVA: Tampereen keskusta on kaikkien kaupunkilaisten yhteistä kaupunkitilaa. Parhaimmillaan siellä kokoontuu kymmeniä tuhansia ihmisiä yhdellä kertaa. Suurten ja pienten kaupunkitapahtumien paikat sisällä ja ulkona ovat yksi tärkeimmistä keskustassa kehitettävistä asioista. Tapahtumilla ja matkailulla on myönteisiä vaikutuksia kaupungin elinvoimaisuuteen, kilpailukykyyn ja talouteen. Samoin kehittyvät katukuva ja kaupunkikulttuuri, tunnelmasta puhumattakaan. Kuva Keskustorilta Suomen voitettua jääkiekon maailmanmestaruuden vuonna Kuva Aleksi Rinta-Kauppila. KUVA SEURAAVALLA SIVULLA: Tampereen keskustan kehittämisohjelman rajaus ja etäisyydet Keskustorilta. Tampere on nyt ja tulevaisuudessa ainutlaatuinen rantakaupunki. Keskustan kehittämisohjelman alueella rantaviivaa on toistakymmentä kilometriä. Jos kaikki keskustan noin asukasta asettautuvat rantaviivan tuntumaan, on jokaisella vesimaisema järvelle tai koskelle. Nykyisin jokaista keskustan asukasta kohden on cm rantaviivaa. Jos asukasluku nousee :een, on vielä silloinkin jokaista asukasta kohden noin 20 cm rantaviivaa. Orthoilmakuva / copyright BLOM, kuvan kopiointi kielletty,

11 0 km 0,5 km 1 km 1,5 km 2 km 11

12 KUVA: Tampereen keskusta sijaitsee kapealla kannaksella Näsijärven ja Pyhä järven välissä. Keskustan halkaiseva Tammerkoski synnytti kaupungin. Aikaisemmin rannat olivat pääasiassa teollisuuden ja sen tavara liikenteen käytössä. Nykyisin suuri osa rannoista on asutuksen ja virkistyksen alueita. Tulevaisuudessa rannat ovat enenevässä määrin ihmisten käytössä ja järveltä järvelle pääsee kulkemaan rantoja pitkin. Viistoilmakuva Tampereen kaupunki / Lentokuva Vallas, KUVA: Tampereen keskustaa halkoo nykyisellään leveä rautatiealue. Maamme vilkkaimman risteysaseman kautta on junaliikennettä Helsingin, Turun, Porin, Vaasan ja Jyväskylän suuntiin sekä kansainvälisille lentokentille ja satamiin. Keskustan saavutettavuus on erinomainen myös maanteitse. Tampere on osa Suomen merkittävintä kasvukäytävää. Tulevaisuudessa ratavyöhykettä kehitetään korkean rakentamisen vyöhykkeenä. Viistoilmakuva Tampereen kaupunki / Lentokuva Vallas, KUVA SEURAAVALLA SIVULLA: Tampereesta on kehittymässä maailmassa ainutlaatuinen järvenrantakaupunki. Keskustan pohjoisreunalla Tammerkosken alittava Rantaväylän liikennetunneli otettiin käyttöön syksyllä Valtatien liikenne katosi Näsijärven maisemasta. Rannat vapautuivat ihmisten käyttöön. Näsijärven puoleinen entinen valtatiesilta vehreytetään virkistyksen käyttöön Näsin maisemasillaksi. Ranta- Tampellan asuntoalue rakentuu tunnelista louheesta tehdyille uusille täyttö maille. Särkän niemen ja keskustan kävelyyhteydet paranevat. Myöhemmin Näsi järven rantakaupunki laajenee Santalahden ja Lielahden suuntaan, joka on Tampereen merkittävin kaupunkiasutuksen laajenemissuunta. Viistoilmakuva Tampereen kaupunki / Lentokuva Vallas,

13 13

14 2. VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA VUONNA VISIO JA TAVOITTEET TAMPERE JA KESKUSTA VISIO 2030 Hyvää yhteistä kaupunkia Elinkeinoelämän veturi Saavutettava ja sujuva Tapahtumia, elämyksiä ja palveluja Tamperelainen ja kansainvälinen Asukkaita koko Tampere Asukkaita Tampereen keskusta Työpaikkoja Tampereen keskusta TAVOITTEET Asukkaita (valmius aikavälillä ) Työpaikkoja (valmius aikavälillä ) Elinvoimaluku yli 4 (nousua +0.01/vuosi aikavälillä ) KARTTA SEURAAVALLA SIVULLA: Kehittämisohjelman visio ja tärkeimmät sisällöt kiteytyvät Viiden tähden kehittämiskonseptin karttaan. Ydinkeskusta laajenee rautatiealueen yli itään. Rannat ja järven - ranta kaupunki kehittyvät kaupunkiympäristönä. Kartta Tampereen kaupunki, Kehitysohjelmat / Viiden tähden keskusta, TAULUKKO: Tampereen keskustan asukasluku- ja työpaikkatavoitteet Ne ovat samat kuin vuonna 2016 hyväksytyssä keskustan strategisessa osayleiskaavassa. Tarkempia seurantatietoja liitteessä 3 Seuranta ja 2017 alkaen osoitteessa Vuoden 2017 alussa saatavilla olevat uusimmat vastaavat luvut: 2016 Asukkaita koko Tampere Asukkaita Tampereen keskusta Työpaikkoja Tampereen keskusta, arvio (uusin tilastotieto 2014: ) Tampereen kaupunki, Kehitysohjelmat / Viiden tähden keskusta, 2015/

15 VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA KEHITTÄMISKONSEPTI TAMPEREEN EREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA PEREEN KAUPUNGINHALLITUS XX.X.2017 TAMPEREEN Vt 12 / Kekkos e ntie Särkänniemi li n ylä ä v a lä ne n u t t Ran P va ispal lta an tie Tammela Tammelantori KUSTA YDINKES Amuri Pirkankatu Keskustori eenkatu Häm Pyynikintori ntie o Teisk Itsenäisyydenkatu Asemakeskus Sam mon USTA YDINKESK katu Tampere-talo Laukontori Kansi ja Areena Kampuskaupunki Kale vant Eteläpuisto Vt 3 Päärata V Ra t 12 nta / vä y Ratapihankatu Ranta-Tampella 15 ie

16 VISIOON LIITTYVÄT TAVOITTEET 2030 Vision tavoite 1 Hyvää yhteistä kaupunkia Tampereen keskusta kuuluu kaikille ja kaikenikäisille. Muutkin kuin tamperelaiset kokevat sen omakseen. Sinne pääsee helposti, eikä sieltä ole kiire pois. Keskusta on turvallinen paikka asua, elää ja toimia. Keskusta näyttää ja tuntuu kaupungilta. Se elää kuin kaupunki, muuttuu ja muuntuu kaiken aikaa. Kaupunkikuvassa näkyy tahto hyvään rakentamiseen ja usko hyvään tulevaisuuteen. Kaupunkikulttuuri on moniarvoista ja siksi elinvoimaista. Korkeasti ja korkeatasoisesti rakennettu asemanseutu näyttää maailmanluokan isolta kaupungilta. Veden partaalle rakentuneet, kaupungin aikanaan synnyttäneet tehtaat ja niihin liittyvät miljööt ovat muuttuneet historialliseksi ympäristöksi. Keskusta on tamperelaisten olohuone, jossa vieraat viihtyvät. Vision tavoite 2 Elinkeinoelämän veturi Tampere on Sisä-Suomen tärkein, nuorekkain ja kansainvälisin työpaikka-, osaamis- ja asiointikeskittymä. Yliopistot, oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja yritykset tekevät Tampereesta kansainvälisesti kiinnostavan kampus- ja bisneskaupungin, joka on laajan työssäkäynti- ja talousalueen veturi. Tampereen keskusta on omaleimainen ja innovaatioihin kannustava toimintaympäristö, asemanseutu matkakeskuksineen sen hermokeskus. Elinkeinoelämän ja oppimisympäristöjen menestystä tukee arkkitehtonisesti ja kulttuurisesti kiinnostava kaupunkiympäristö, ympäristövastuullinen rakennustapa ja toiminnallinen aktiivisuus. Kansainvälisestä ja Suomen näkökulmasta Tampere ja sen keskusta on maamme kaupungistuneen eteläosan portti pohjoiseen. Vision tavoite 3 Saavutettava ja sujuva Viiden tähden keskustaan saapuminen ja siellä liikkuminen on sujuvaa ja mukavaa kaikilla kulkumuodoilla. Kaupunkirakenne ja liikkumisen verkostot ovat rakentuneet yli tai ali aiemmin esteinä olleiden ratojen, liikenneväylien ja kosken. Keskustassa jalankulkija on katujen kuningas. Kävely ja pyöräily ovat mukavin ja nopein tapa liikkua paikasta toiseen. Keskustan katuympäristö on elämänläheinen ja virikkeinen. Kävelyn ja pyöräilyn pääreitit ovat sujuvia, esteettömiä ja turvallisia. Tarvittaessa voi hypätä nopeaan ratikkaan, perinteiseen bussiin, junaan, kutsutaksiin, yhteiskäyttöautoon tai muuhun joukkoliikenteen kulkupeliin. Hämpin, Kunkun, Asemakeskuksen ja torien pysäköintilaitokset palvelevat omaa autoa käyttäviä ydinkeskustan kehällä. Niin suurten kuin pientenkin matkojen solmukohta on Asemakeskus. Vision tavoite 4 Tapahtumia, elämyksiä ja palveluja Tampereen keskusta on maamme merkittävin, monipuolisin ja kaupunkiympäristönä kehittynein kauppa-, palvelu- ja tapahtumakeskittymä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ydinkeskustan kaupunkirakenne on tietoisesti kompakti, mikä vahvistaa kilpailukykyä ja yhteisöllisyyttä. Asiointi- ja tapahtumapaikat ovat helposti löydettävissä. Älykkäät opasteet auttavat perille. Matkailu- ja tapahtuma kohteiden välillä on selkeät, helposti suunnistettavat ja viihtyisät reitit. Vapaa-ajan elämyspalvelut tuovat isoin joukoin väkeä Särkänniemeen, Tampere-taloon, museoihin, teattereihin, monitoimiareenalle, Ratinaan ja muualle keskustaan. Hämeenkatu on koko matkaltaan ja atmosfääriltään ainutlaatuinen ostoskatu. Sen vilkkaudesta hyötyvät kaikki sen tuntumassa olevat kaupan toimijat kauppahallista pikkuliikkeisiin ja perinteisistä tavarataloista uusiin kauppakeskuksiin. Keskustori on säilyttänyt historiallisen arvokkuutensa. Samalla se on tapahtuma- ja kohtaamispaikka. Tammerkosken ja järvien rannat on kunnostettu ensisijaisesti ihmisten käyttöön. Vision tavoite 5 Tamperelainen ja kansainvälinen Tampere on fiksun, älykkään, rohkean ja kauniin kaupungin maineessa. Opiskelijat ja nuoret viihtyvät keskustassa. Kaupunki pitää hyvää huolta keskustastaan. Julkisen kaupunki- ympäristön laatu on erityisen hyvä ihmisten eniten käyttämillä ja rakastamilla alueilla. Näitä ovat Hämeenkatu, Hämeenpuisto, Areenan ja Asemakeskuksen uudet miljööt, Keskustori ja muut torit sekä kaikki Näsijärven, Pyhäjärven ja Tammerkosken rannat. Keskustan kaupunkisilhuetissa Näsinneula ja entisten tehtaiden tiilipiiput ovat saaneet seurakseen ratavyöhykkeen uudet maamerkit. Tampereen järviluonto, kaupunkimaisemat, rakennettu kulttuuriperintö, tapahtumatuotanto sekä kauppaa, yrittäjyyttä ja palveluja tukeva rakentaminen ovat vahvistaneet asemaansa kaupunki-imagossa. Keskustaan rajautuvat kansallisesti merkittävät luonnon ja kulttuuriperinnön alueet Pispala, Pyynikki, Kauppi ja Iidesjärvi kytkeytyvät keskustaan ja sen imagoon aikaisempaa vahvemmin. Uusia arkkitehtuurimonumentteja on syntynyt. 16

17 2.2 KEHITTÄMISKONSEPTI JA KEHITTÄMISLINJAUKSET 2030 KEHITTÄMISKONSEPTI 2030 Keskustan kehittämiskonseptin kartta havainnollistaa keskustan kaupunkirakenteen, kaupunkiympäristön ja toimintaympäristön visiota ja tavoitetilaa vuonna 2030 ja sen jälkeen. Kartta on edellisellä aukeamalla ja siihen liittyvät, kaupungin toimintaa ja luvun 3 toimenpidekokonaisuuksien sisältöä ohjaavat kehittämislinjaukset seuraavassa. KEHITTÄMISLINJAUKSET 2030 Joukkoliikenne- ja kävelykeskusta Keskustaa kehitetään modernina joukkoliikenne- ja kävelykaupunkina, jonne voi sujuvasti saapua myös autolla. Liikennettä ja infrastruktuuria rakennetaan älykkäästi ja resurssiviisaasti. Keskustan saavutettavuutta parannetaan kaikilla liikenne muodoilla ja kaikilta matkaetäisyyksiltä. Asemakeskusta kehitetään keskitettynä matkakeskuksena ja matkaketjujen moitteetta toimivana solmukohtana. Kävely- ja pyöräilyolosuhteita parannetaan. Pysäköinti järjestetään keskitetysti ja tehokkaasti. Liikenteen käyttämää maapinta-alaa otetaan enenevässä määrin rakentamisen ja ihmisten käyttöön. Tavoiteltava vaikutus: saavutettavuus ja liikkumisen sujuvuus paranevat. Talous- ja työssäkäyntialueen keskusta Keskustan hyvää saavutettavuutta parannetaan entisestään. Tämä vahvistaa koko kaupungin ja kaupunkiseudun kilpailukykyä. Kaupan, kulttuurin ja yrittäjyyden toimintaedellytyksiä tuetaan. Hämeenkadun ja läntisen keskustan roolia ostos-, tapahtuma- ja matkailu- ja työpaikka-alueena vahvistetaan. Asemakeskuksen, Tammelan länsireunan, Tullin ja yliopiston alueen kampuskaupungista muodostetaan keskustan merkittävin uusi työpaikka- ja osaamiskeskittymä, jossa on myös kulttuuripalveluja. Alue on innovaatioalusta ja elinkeinoelämän veturi laajalla talousalueella. Rata-alueen päälliselle kannelle rakennetaan matka- ja asemakeskus, kauppakeskus, monitoimiareena ja merkittävä määrä näihin liittyvää palvelu-, liike- ja asuntorakentamista. Uusi kansikaupunginosa eheyttää keskustan kaupunkirakenteen ja poistaa radan estevaikutuksen. Tavoiteltava vaikutus: elinvoima ja kilpailukyky vahvistuvat. Järvenranta- ja koskenrantakeskusta Näsijärven ja Pyhäjärven ranta-alueet muodostavat luontevan jatkeen nykyiselle kaupunki rakenteelle. Alueille sijoitetaan suuri osa väestökasvun edellyttämästä asuntotuotannosta. Asuminen veden äärellä nostaa keskustan vetovoimaa asuinpaikkana ja Tampereen profiilia järvenrantakaupunkina. Kärkihankkeita ovat Ranta-Tampellan, Eteläpuiston ja Viinikanlahden asuntoalueet. Ranta-alueita ja vesimaisemia kehitetään myös matkailun, virkistyksen ja tapahtumatuotannon tarpeisiin. Kärkihanke on Särkänniemen alueen kehittäminen monipuolistuvana matkailukohteena. Järven rantojen lisäksi jatketaan Tammerkosken rantojen kehittämistä. Merkittävä järvenranta- ja kosken rantakaupungin sisältö on rantojen julkisuus ja läpikuljettavuus. Tulevaisuudessa Tampereen järvenrantakaupunki puistoineen ja asuntoalueineen jatkuu yhtenäisenä kilometri kaupalla: Pyhäjärvellä Härmälään ja Villilään, Näsijärvellä Hiedanrantaan ja Lentävänniemeen ja Iidesjärvellä Vuohenojalle saakka. Tavoiteltava vaikutus: monet ihmiset voivat asua ja virkistäytyä rantojen tuntumassa. Uudistuva ja täydentävä keskusta Ympäristö- ja taloustietoinen Tampere laajentaa ja eheyttää keskustaansa sisäisen kasvun keinoin, uudistamalla ja täydentämällä nykyistä rakennettua ympäristöä. Tämä vähentää merkittävästi tarvetta urbaanin kaupunkialueen reunojen laajentamiseen. Joutomaita, liikennealueita, pysäköintialueita ja kortteleiden tyhjiä kohtia muutetaan ihmisten aktiiviseen käyttöön tai rakennusmaaksi. Kiinteistönomistajia kannustetaan täydennysrakentamiseen neuvonnalla, taloudellisilla kannustimilla, korttelisuunnitelmilla tai muutoin suunnittelua koordinoimalla. Ullakko- ja korkean rakentamisen mahdollisuudet otetaan käyttöön. Ydinkeskustassa painotetaan liikerakentamista ja muilla alueilla asuntorakentamista. Kaupunkirakennetta halkovien liikenneväylien estevaikutusta poistetaan. Keskustassa eheyttämisen kärkihankkeita ovat Tammelan ja Amurin täydennysrakentaminen, Rantaväylän tunneliin liittyvä maankäyttö ja Asemakeskuksen kansirakentaminen. Tavoiteltava vaikutus: uutta rakennetaan, vanhaa korjataan ja täydennetään. Maisemien ja urbaanien puistojen keskusta Keskustan ja sen läheisten alueiden viherverkkoa kaupungin identiteettitekijänä vahvistetaan. Puistoja, puistokatuja ja julkisia ulkotiloja kehitetään kaupunkilaisten yhteisinä olohuoneina. Keskustan läheisten ulkoilumetsien, järvialueiden, rantojen ja vesistövirkistyskohteiden saavutettavuutta parannetaan. Maailmassa ainutlaatuisen Tampereen kaupunkimaiseman matkailulliset mahdollisuudet tiedostetaan ja otetaan käyttöön. 17

18 Erityisesti korostetaan Pyynikin ja Pispalan sekä Kaupin ulkoilupuiston merkitystä osana keskustaan välittömästi liittyvää kaupunkirakennetta. Innovatiiviisia urbaaneja viherympäristö ratkaisuja otetaan käyttöön. Tavoiteltava vaikutus: uudet viheralueet ja -yhteydet parantavat kaupunkiympäristön laatua ja viihtyisyyttä. Yhteinen keskusta Kaupunkiympäristöä kehitetään ihmisten yhteisiin ja inhimillisiin tarpeisiin. Kaupunkiympäristön viihtyisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä parannetaan erityisesti kävelyn ja pyöräilyn laatu käytävillä ja muilla keskeisillä reiteillä. Yhdessäololle, kohtaamisille, viihtymiselle, viipymiselle rakennetaan lisää hyviä ja hyvän sijainnin omaavia paikkoja. Tapahtumatarjontaa ja tapahtuma paikkoja kehitetään osana matkailua ja elinkeinopolitiikkaa. Kaupunkilaisille tarjotaan mahdollisuus omien ja väli aikaisten tapahtumien järjestämiseen kaupunkiympäristössä. Kaupunkimaisen elämäntavan, kaupunkikulttuurin ja modernien palveluiden kehittymiselle avataan uusia mahdollisuuksia. Ihmisiä autetaan juurtumaan kotikaupunkiinsa. Opiskelijoita houkutellaan jäämään töihin. Matkailijoita houkutellaan viipymään ja palaamaan takaisin. Tavoiteltava vaikutus: ihmiset arvostavat kaupunkikeskustaa ja viihtyvät siellä. KUVA: Kansi ja Areena ovat tulevina vuosikymmeninä rakennettavaa uutta urbaania ydin keskustaa. Alueelle tulee vapaa-ajan, palvelujen, työpaikkojen ja asumisen toimintoja. Hyvä sijainti ja saavutettavuus perustuvat Tampereen Asemakeskuksen läheisyyteen ja hyviin liikenne yhteyksiin. Tampereen kaupungin asemakaava 8366 / Havainnekuva SRV, Studio Daniel Libeskind,

19 3. TAMPEREEN KESKUSTAKEHITTÄMISEN TOIMENPIDE KOKONAISUUDET Tampereen keskustan visiota 2030 ja kehittämiskonseptia toteutetaan kuudella toimen pidekokonaisuudella (luvut ). Ne sisältävät rakennetun ja rakennettavan kaupunki ympäristön tekoja, kaupunkiympäristön toiminnallisten mahdollisuuksien parantamista sekä kaupunkiympäristön kehittämiseen liittyvien toimintatapojen uudistamista. Toimenpide kokonaisuuksiin liittyvät kehittämishankkeiden luettelot päivitetään vuosittain. Hanke luettelot ovat kehittämisohjelman liitteenä. 3.1 LIIKENNE JA LIIKKUMINEN 3.4 KAUPUNKIKULTTUURI, TAPAHTUMAT JA MATKAILU Liikennejärjestelmä, liikenteellisesti merkittävät ja kehitettävät liikenneympäristöt, joukkoliikenne, kävely ja pyöräily, pysäköinti, älyliikenne yms. Kaupunkikulttuurin ja kaupunkimaisen elämäntavan kehittäminen, matkailullisesti ja toiminnallisesti merkittävät ja kehitettävät tapahtumapaikat, kaupunkitapahtumat, vapaa kaupunkitila yms. 3.2 RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI 3.5 ASUMINEN JA ELÄMÄNTAPA Merkittävät uudet rakentamisalueet, täydennysrakentaminen, kaupunkikuva, identiteetti ja imago, tekniset järjestelmät, rakentamisen laatu, rakennettu kulttuuriympäristö yms. Keskusta-asumisen trendit ja konseptit, asuntotuotanto ja -rakennuttaminen, asuntotyypit, asumisen hinta ja hallintamuodot, erityisasuminen, asumisen ja työn yhdistelmät, asumiseen liittyvät palvelut yms. 3.3 URBAANIT ULKOTILAT JA KAUPUNKIVIHREÄ 3.6 ELINKEINOT JA OSAAMINEN Kaupunkikuvallisesti merkittävät kehitettävät viheralueet, katuympäristöt, ranta-alueet, virkistysverkostot, viheralueiden saavutettavuus yms. Keskustaelinkeinojen trendit ja konseptit, saavutettavuus ja sijainti vetovoimatekijänä, kaupunkimiljöö ja maisema menestystekijänä, hallinto- ja palvelualat, uudet työpaikkaja osaamiskeskittymät yms. 19

20 TOIMENPIDEKOKONAISUUS LIIKENNE JA LIIKKUMINEN Tampereen keskustassa ihmisten liikkumista suunnitellaan kokonaisvaltaisesti, ensisijaisesti ihmisten ja heidän tarpeidensa näkökulmasta. Liikenteen ja liikkumisen toimenpidekokonaisuudessa korostuvat keskustan hyvä ulkoinen saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla ja keskustan sisäisen liikkumisympäristön kehittäminen kävelijän ehdoilla. TÄRKEÄÄ: Autolla sujuvasti keskustaan ja auto helposti parkkiin KÄRKIHANKKEITA: Raitiotie ja sen katuympäristöt Tampereen Asemakeskus Kunkun parkki ja Näsinkallion eritasoliittymä Hämeenkatu ja kävelykadut Kävelyn ja pyöräilyn pääreitit Rantareitit ja Tammerkosken sillat. P vt 11 Pori vt 12 Rauma rata Vaasa rata Oulu/ Rovaniemi/Kolari Kehitettävä hitaan liikkumisen vyöhyke (jalankulku, pyöräily) Kehitettävä joukkoliikenteen laatukäytävä (raitiotie, bussit) Kehitettävä keskustakehä (autoliikenne) Kehitettävä maanalaisen pysäköinnin järjestelmä NÄSIJÄRVI Kehitettävä rautatie Tampereen Asemakeskus (keskitetty matkakeskus, kaikki liikennemuodot) Lentokenttäyhteydet Parannettava risteys sisääntuloväylällä joukkoliikenne länsi rai o Lentävänniemi joukkoliikenne länsi TAMPEREEN KAUPUNKI VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.1 LIIKENNE JA LIIKKUMINEN rai o e P Pyynikintori Näsinkallio etl PYHÄJÄRVI KARTTA: Liikenteen ja liikkumisen tärkeimmät kehittämiskohteet Tampereen keskustassa aikavälillä Kartta Tampereen kaupunki, Kehitysohjelmat / Viiden tähden keskusta Kunkku P keskustakehä Rantaväylän tunneli Hämeenkatu Hämppi joukkoliikenne etelä lentoken ä P irkkala e Pirkk r o ala P ä Ratapihankatu Keskustan hyvä saavutettavuus kaikilla kulkumuodoilla Liikkumisen sujuvuus keskustan sisällä Raitiotie, kävely ja pyöräily mukavimpia tapoja liikkua Keskustan urbaanit kaupunkitilat viihtyisää kävelyympäristöä Hyvä liikkumisympäristö osa kaupunkiarkkitehtuuria ja kaupunki-imagoa Älykkään liikenteen järjestelmät ja tekniset innovaatiot käytössä (smart mobility) Asemakeskus Helsinki ja Hki-Vantaa rata Helsinki rata Turku rata Pietari Tammelantori P P Tulli vt 3 Helsinki vt 9 Turku Viinikan liikenneympyrä lentok ä Helsinki/Turku satamat Helsinki/Turku vt 9 Jyväskylä/Oulu joukkoliikenne itä rai o e TAYS joukkoliikenne itä rai o e Hervanta joukkoliikenne itä rata Jyv äskylä KUVA SEURAAVALLA SIVULLA: Raitiotie on 2020-luvun alkupuolelta lähtien keskustan tärkein ja näkyvin joukkoliikenneväline. Raitiotie yhdistää keskustaa muihin kaupunginosiin aina Hervantaan, TAYS:iin sekä Hiedanrantaan ja Lentävänniemeen saakka. Myöhemmin raitiotie rakennetaan Ratinan ja Hatanpään kautta myös Pirkkalan suuntaan. Hämeenkadun, Itsenäisyydenkadun, Pirkankadun ja keskustan muiden raitiotiekatujen katuympäristöä kehitetään jalankulun ja kaupallisten palvelujen hyvänä ympäristönä. Kuva Tampereen kaupunki, Viiden tähden keskusta 2030, kaupunkimalli suunnitelmineen / Havainnekuva Arkkitehdit MY,

21 21

22 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1 TAMPEREEN ASEMAKESKUS Asemakeskus on koko keskustan merkittävin strateginen liikenne- ja rakentamishanke. Keskukseen rakennetaan kaikkia liikennemuotoja palveleva keskitetty matkakeskus. Se on useimpien Tampereella tehtävien matkojen suuri solmukohta. Asemakeskus palvelee kaikenpituisia matkoja paikallisista kansainvälisiin. Autolla saapuville on P-Hämpissä ja muissa pysäköintilaitoksissa hyvät ja toimivat palvelut. Lentokentille matkustavat voivat jättää matka-tavaransa lähtöselvitykseen jo Asemakeskuksessa. Nykyisen linjaautoaseman kauko- ja seutuliikennettä palvelevat toiminnot siirretään Asemakeskuksen uuteen terminaaliin. Keskuksen läpi kulkevia ihmisvirtoja varten rakennetaan modernit liikenne-, kauppa- ja muut palvelut. Viiden tähden keskustan ja Asemakeskuksen saavutettavuutta halutaan parantaa tulevaisuudessa alle tunnin junamatkalla Helsingin keskustaan ja Helsinki-Vantaan lentokentälle sekä tätäkin nopeammalla raitiotie- tai ratayhteydellä Tampere-Pirkkalan lentokentälle. RAITIOTIE Raitiotie parantaa merkittävästi keskustan saavutettavuutta Tampereen muista merkittävistä asutus-, työpaikka- ja koulutuskeskittymistä. Matkustajaliikenne alkaa vuonna 2021 välillä Hervanta-Pyynikintori ja TAYS-Pyynikintori. Seuraavaksi rakennetaan yhteys Hiedanrannan kautta Lentävänniemeen sekä myöhemmin Ratinan ja Hatanpään kautta Pirkkalaan sekä jatkolinjat Ylöjärven ja Kangasalan suuntiin. Keskustassa raitiotie kulkee reittiä Itsenäisyydenkatu, Hämeenkatu, Pirkankatu, Sepänkatu ja Paasikivenkatu. Tulevina vuosikymmeninä raitiotiehen tukeutuva keskustamainen kaupunkirakenne kehittyy nauhamaisena keskustasta ulospäin, ensimmäisenä Kalevan ja TAYS:n suuntiin. Kaupunkisuunnittelun keinoin raitiotien tuntumaan voidaan jatkossa sijoittaa ihmisten liikkumista synnyttäviä ja hyvää saavutettavuutta edellyttäviä toimintoja. Tällaisia ovat esimerkiksi koulut ja muut julkiset palvelut, kaupan palvelut sekä tapahtuma- ja liikuntapaikat. RAITIOTIEN KATUYMPÄRISTÖT Raitiotie on 2020-luvulla Tampereen keskustan tärkein ja kaupunkikuvassa eniten näkyvä joukkoliikenneväline. Raitiotien katuympäristöt ja pysäkkialueet suunnitellaan hyvin toimiviksi, esteettömiksi ja palveluiltaan moderneiksi. Kaupunkikuva, katuarkkitehtuuri, kadunkalusteet, valaistus, istutukset, opasteet, palvelut ja rajautuminen rakennuksiin toteutetaan saumattomasti toimivaksi kokonaisuudeksi. Erityistä huomiota kiinnitetään pysäkkialueiden palveluihin ja toimivuuteen matkaketjujen näkökulmasta (vaihtopysäkit, liityntäpysäköinti, pyöräpysäköinti, yhteydet pysäköintilaitoksiin ja tapahtumapaikoille). Raitiotie edesauttaa merkittävästi todellisen jalankulku- ja pyöräilykeskustan toteutumista. Se tekee joukkoliikenteellä matkustamisen helpoksi, mukavaksi, kiinnostavaksi ja saasteettomaksi. Raitiotie tukee Hämeenkadun ja koko ydinkeskustan kaupunkikuvan, kaupunkikulttuurin, kaupallisen vetovoiman ja yleisen viihtyisyyden kehittymistä. Raitiotiekatujen liikenneratkaisut ja katuarkkitehtuuri sovitetaan yhteen raitiotien rakenteiden kanssa. Rakentamisen aikaiset tilapäiset haitat ja häiriöt pyritään pitämään mahdollisimman pieninä. Rakennustöiden työvaiheista ja tilapäisistä liikennejärjestelyistä tiedotetaan aktiivisesti erityisesti raitiotiekatujen asukkaita ja yrityksiä. JOUKKOLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄT JA TERMINAALIT Joukkoliikenteen laatukäytäviä kehitetään asukkaiden ja matkaa tekevien arkea mahdollisimman hyvin palveleviksi. Raitiotien ja bussiliikenteen laatukäytävien kautta keskustasta on yhteys mm. Tampereen aluekeskuksiin (Hervanta, Koilliskeskus/Linnainmaa, Lielahti, Hiedanranta, Tesoma) ja seudun muihin kaupunkikeskustoihin ja kuntakeskuksiin. Keskustan saavutettavuus paikallisella ja seudullisella joukkoliikenteellä paranee. Keskustan ja koko kaupungin ytimessä palvelee raitiotie. Keskustan kehällä (Satakunnankatu, Rautatienkatu, Tampereen valtatie, Hämeenpuisto) ja keskustan muilla alueilla bussiliikenteen tarjonta paranee. Pysäkit ja joukkoliikenteen vaihtopaikat rakennetaan ympäristöltään toimiviksi ja palveluja tarjoaviksi. Kaupunkikuvaltaan ne rakennetaan viihtyisiksi paikoiksi, joissa odottavan aika ei ole pitkä. Pyynikintori kehittyy raitiotien päätepysäkkinä. Raitiotien yhteydessä Keskustori vapautetaan bussiterminaalilta ihmisten aktiiviseen käyttöön. Korvaava paikallisterminaalin sijainti etsitään keskustan alueelta. Varteenotettavia vaihtoehtoja voivat olla vanha linja-autoasema, Pyynikintori ja Asemakeskus. Erityistä huomiota kiinnitetään suurten tapahtumapaikkojen saavutettavuuteen raitiotien ja muiden joukkoliikenteen pääreittien pysäkeiltä. Hyvästä joukkoliikenteestä ja sen toimivista matkaketjuista hyötyviä, suuria ihmismääriä vetäviä paikkoja ovat esimerkiksi Särkänniemi, Santalahden virkistys- ja tapahtumapuisto, Ratina, Tammelan stadion sekä Kansi ja Areena. 22

23 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1 HÄMEENKATU Hämeenkatu on Tampereen keskustan itseoikeutettu ja perinteikäs pääkatu. Sitä kehitetään kävelyn, raitiotien ja elävän katukulttuurin lähtökohdista, sovittaen kaupungin tärkeimmän ostoskadun yritystoimintaan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön. Hämeenkadun liikenneympäristöä kehitetään, viihtymistä, kauppaa ja yritystoimintaa, palveluja ja asiointia, katuelämää ja kaupunkikulttuuria tukevalla tavalla. Hämeenkadun merkitystä ostoskatuna ja oleskelualueena korostetaan korkealaatuisilla pintamateriaaleilla, lisäämällä viihtyvyyttä ja esteettömyyttä, laajentamalla kävelyalueita ja kaventamalla liikennealueita. Liikennejärjestelyjen lähtökohtana ovat raitiotie, maanalainen pysäköinti (P-Hämppi ja P-Kunkku), asiointi-, huolto- ja hälytysajoneuvoliikenne sekä kasvavat jalankulkuvirrat. Kadun teknisissä rakenteissa ja pintamateriaaleissa kiinnitetään huomiota esteettömyyteen, melu- ja tärinähaittojen lieventämiseen, liikenneturvallisuuteen ja talvikunnossapitoon. Hämeenkadulla varaudutaan katulämmityksen rakentamiseen. KÄVELYKESKUSTA JA HITAAN LIIKKUMISEN ALUE Ydinkeskustan osat Hämeenpuistosta Tammelan puistokadulle ja Yliopistonkadulle ovat tulevaisuudessa hitaan liikkumisen aluetta, jossa liikutaan jalankulkijan ehdoilla. Ensisijaisia liikkumismuotoja ovat jalankulku ja pyöräily. Ydinkeskustassa autokatujen määrä ja autoliikenteen tarve minimoidaan keskustan kehäkadun ja maanalaisten pysäköintilaitosten avulla. Erityisesti kävelyn ja pyöräilyn pääreiteillä parannetaan katuympäristön turvallisuutta, esteettömyyttä, viihtyisyyttä, ympärivuotista käyttöä ja katuympäristön esteettistä laatua (walkup, walkable urban spaces). Liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden parantamisessa erityiskohteena ovat koulujen, päiväkotien, leikki- ja muiden puistojen sekä vanhusten tai muiden erityisryhmien palvelukeskusten läheiset liikkumisympäristöt sekä niille johtavat reitit. Särkänniemi ja Mustalahti liitetään aktiiviseksi osaksi kävelykeskustaa, samoin Kansi ja Areena sekä uudistuva Ratinan alue. KÄVELYN JA PYÖRÄILYN PÄÄREITIT Keskustan strategisessa osayleiskaavassa on osoitettu keskustan kävelyn ja pyöräilyn pääreitit, joilla kävely ja pyöräily erotetaan omille väylilleen. Joukkoliikennekatujen ohella ne ovat keskustan tärkeimpiä liikenneympäristöjä. Niitä rakennetaan vaiheittain, mutta järjestelmällisesti. Pyöräilyn pääreittien varteen, raitiotien pysäkkien tuntumaan, tapahtumapaikoille ja merkittävien julkisten palvelukeskittymien yhteyteen rakennetaan yleisten pyöräpysäköintilaitosten ja -alueiden verkosto. Pyöräilyn palvelupisteissä on kaupunkipyöriä, pyörähuolto- ja muita palveluita. Kaupunki näyttää hyvää esimerkkiä omalla toiminnallaan, omilla alueillaan ja kiinteistöillään. Yksityisiin tiloihin tai palveluihin liittyvän pyöräpysäköinnin järjestämisen periaatteet, velvoitteet ja toimintamalli luodaan. KÄVELY- JA LIIKENNEVIRTOJEN SEURANTA Keskustan kävely- ja liikennevirtojen hallitsemiseksi rakennetaan keskustaan seurantajärjestelmä. Se palvelee liikenne- ja ympäristösuunnittelun lisäksi keskustan yrittäjiä, tapahtumatoimintaa, järjestyksen valvontaa sekä kaupunkiympäristön yleisen turvallisuuden takaamista. Erityiskysymyksenä ovat suuret kymmeniä tuhansia ihmisiä vetävät tapahtumat ja tapahtumapaikat. Näiden alkaessa ja loppuessa saattaa keskustan kaduilla hetkellisesti ja samanaikaisesti liikkua useita kymmeniä tuhansia ihmisiä. Nämä ovat taloudellinen mahdollisuus keskustan palveluyrittäjille ja riski yleiselle järjestykselle. Samasta syystä on tarpeen kehittää koko keskustan kattavaa älykkään pysäköinnin järjestelmä ja toteuttaa keskusta-alueelle kävelyn opastejärjestelmä. Tampereelle innovoitava digitaalinen järjestelmä on osa älykkään kaupunkiliikenteen ja kaupungin kehittämistä. Se voi olla osa 3D-mallinnukseen pohjautuvaa Virtuaalista Tamperetta ja yksi Smart City -kehitysohjelman kärkihankkeista Viiden tähden keskustassa. KESKUSTAN KEHÄ Keskustan kehä on tulevaisuudessa merkittävä ajoneuvoliikenteen kokoojaväylä. Se ohjaa tehokkaasti liikennettä valtakunnallisille pääväylille (vt3, vt9, vt12) ja ydinkeskustan maanalaisiin pysäköintilaitoksiin. Se johtaa liikennevirtoja ydinkeskustan ohi ja rauhoittaa jalankululle ja pyöräilylle ensisijaisesti tarkoitettua hitaan liikkumisen vyöhykettä. Ydinkeskustan lohkoista toiseen siirtyminen tapahtuu keskustakehän kautta. Keskustakehän rungon muodostavat Hämeenpuisto, Tampereen valtatie, Vuolteenkatu, Rautatienkatu ja Satakunnankatu. Vilkkaalla katukehällä on tunnistettu kohtia, joissa on tarvetta liikenteellisen toimivuuden parantamiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen mm. jalankulun ja pyöräilyn pääreittien risteämiskohdissa sekä keskustakehän estevaikutuksen vähentämiseen. Näistä merkittävimpiä ovat rautatieaseman edusta, 23

24 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1 Finlaysonin portin kohta, Kuninkaankadun kävelykadun pääte, Puutarhakadun, Rautatienkadun ja Hämeenkadun risteys, Eteläpuisto ja Ratinanranta. Asemakeskuksen jatkosuunnittelu saattaa lähivuosina avata tarpeita kehäkatujen sijainnin ja toimivuuden uudelleen arvioinnille. RANTATUNNELI, KESKUSTAN ERITASOLIITTYMÄ JA RATAPIHANKATU Merkittäviä parannuksia keskustan katuverkkoon ovat vuonna 2016 liikennöintinsä aloittanut ja vuonna 2017 lopullisesti valmistuva Rantaväylän tunneli liittymineen sekä vuonna 2017 vielä keskeneräinen Ratapihankatu. Rantatunneli parantaa keskustaa sivuavan yleisen tieverkon kapasiteettia, toimivuutta ja välityskykyä. Läntisen keskustan saavutettavuuden kannalta on välttämätöntä rakentaa maanalainen eritasoliittymä Näsinkallion kohdalle. Sen kautta saadaan yhteys keskustan katuverkkoon ja Kunkun parkkiin. Paasikiventien muututtua kaduksi keskusta voi nyt esteettä kasvaa kiinni Näsijärven rantamaisemiin. Uutena etelä-pohjoissuuntaisena pääkokoojakatuna toimivan Ratapihankadun valmiiksi rakentaminen on erittäin tärkeää Asemakeskuksen liikennöinnille sekä Tammelan ja muun keskustan ajoneuvoliikenteen sujuvuudelle. PYSÄKÖINTI Keskustan pysäköintijärjestelmä rakennetaan niin, että se tukeutuu keskustan kehään, Rantaväylään, pääkokoojakatuihin, raitiotiehen ja keskitettyihin pysäköintilaitoksiin. Pysäköinnin tietoaineistoa täydennetään selvittämällä kiinteistöjen pysäköinnin nykytila ja tulevaisuuden tarpeet. Keskustan yleisistä pysäköintilaitoksista tehdään erityisesti matkailijoita palveleva kartta, joka julkaistaan sekä painettuna että sähköisenä vuonna Kaupungin pysäköintipolitiikkaa päivitetään, jotta se tukee paremmin älykästä ja joustavaa pysäköintiä. Keskitettyjen, palveluiltaan monipuolisten ja joustavasti yhteen toimivien pysäköintilaitosten järjestelmä antaa mahdollisuuden vähentää autopaikkoja kortteleissa ja kadunvarsilla. Keskustassa maanpinta, raitis ilma ja luonnonvalo pyhitetään jatkossa ensisijaisesti kaupunkielämälle ja sitä palvelevalle rakentamiselle. Maanalaisten pysäköintilaitosten rakentaminen edistää ydinkeskustan liikekorttelien kehittämistä ja täydentävää asuntorakentamista. Raitiotien linjan tuntumassa sijaitsevat maanalaiset Kunkun parkki ja Hämpin parkki laajennuksineen palvelevat keskustan kauppaa, toimitiloja ja asukkaita sekä lisäksi paljon liikennettä ja suuria ihmisvirtoja synnyttäviä matkailu- ja tapahtumakohteita (Areena, Särkänniemi). Tammelantorin ja Pyynikintorin pysäköintilaitokset tyydyttävät puolestaan ensisijaisesti täydennysrakentamisen synnyttämää autopaikkatarvetta. Tammelantorin pysäköintilaitos palvelee lisäksi toria ja Tammelan stadionia. Pyynikintorin pysäköintilaitos palvelee myös raitiotien liityntäpysäköintiä sekä läheisiä museoita ja kulttuurilaitoksia. KESKUSTAN SISÄÄNTULOVÄYLÄT Keskustan liikenteellinen saavutettavuuden tulee olla erinomainen kaikilla kulkumuodoilla saavuttaessa lähiseudulta tai valtateitä pitkin kauempaa. Pitkämatkainen raskas liikenne ohjautuu jo nyt enimmäkseen hyvin keskustan ohi. Henkilöautolla keskustaan saapumisessa on sujuvoitettavaa. Tämä voi vaatia investointeja ja liikenneympäristön uudelleen ajattelua. Näsinkallion eritasoliittymä Rantatunnelista Kunkun parkkiin ja katuverkkoon on välttämätön koko keskustan kaupunkiliikenteen sujuvuudelle ja myös läntisen keskustan elinvoimaisuudelle. Viinikan liikenneympyrä kaipaa radikaalia uudelleen ajattelua ja kaupunkiympäristön kehittämistä. Kekkosentien ja Kalevan puistotien liittymäjärjestelyissä on kehittämisen mahdollisuuksia. Pysäköintilaitosten löydettävyyttä voidaan parantaa opastein ja kartoin. Liityntäpysäköintiä voidaan parantaa raitiotien ja muun joukkoliikenteen reiteillä. KESKUSTALIIKKUMISEN TULEVAISUUSTARKASTELU JA ÄLYKÄS KAUPUNKILIIKENNE Ihmisten ja tavaroiden liikkumisen tavoista tehdään keskustan kaupunkiympäristön kehittämistä palveleva tulevaisuustarkastelu. Liikkumisjärjestelmää tarkastellaan tulevaisuushakuisesti, kokonaisvaltaisesti ja elämäntapalähtöisesti. Tunnistetaan muuttuvat asumisen arvostukset, työelämän ja kaupan trendit ja teknologiakehitys. Tarkastelussa kartoitetaan myös raitiotien, rantaväylän tunnelin ja Areenan kaltaisten merkittävien investointien vaikutukset liikkumisen tarpeisiin ja tapoihin. Älykkään liikennejärjestelmän ja kestävän liikenneympäristön tulevia tarpeita ja hankkeita ideoidaan ja innovoidaan tältä uudelta pohjalta. Pilottialueeksi sopii hyvin esimerkiksi Asemakeskuksen, Tammelan ja Tullin alueen muodostama kokonaisuus. Samoin keskustan suuriin tapahtumiin liittyvä liikkumisen ja liikenteen suunnittelu sopii tulevaisuushakuiseksi kehittämiskohteeksi. Älykkään kaupunkiliikenteen kokonaisuus sopii kehitettäväksi osana Smart City -kehitysohjelmaa. 24

25 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1 LIIKENTEEN INNOVAATIOKAUPUNKI Tulevaisuudessa Tampere on matkailijoita kiinnostava älyliikennekaupunki. Kaupungin liikennehistoria, uusin teknologia ja innovaatiot rakennetaan näkyväksi osaksi kaupunkiympäristöä ja sen liikkumisen järjestelmää. Esimerkkejä tästä ovat äänetön ja saasteeton raitiotie, sähkötaksit, kehittynyt lippujärjestelmä, toimiva reittisuunnittelujärjestelmä, älykäs liikenteenohjaus, keskitetty pysäköintijärjestelmä, tehokas citylogistiikka, kaupunkipyöräjärjestelmä, kehittynyt vuokra- ja yhteiskäyttöautotarjonta ja energiatehokas katuvalaistusjärjestelmä. Liikenteen, liikkumisen ja tietoliikenteen kokonaisvaltaisia, moderneja palvelukonsepteja kehitetään. Kaupunkiliikkumisen uusia välineitä otetaan käyttöön. Liikkumisen innovaatioihin kuuluvat matkailun kannalta kiinnostavat kaupunkiliikkumisen uudet muodot. Näitä voivat olla moderni funikulaari Santalahden virkistys- ja tapahtumapuistosta Pispalan rinteille sekä Näsijärven ja Tammerkosken parhaat maisemat avaava köysirata Särkänniemestä keskustaan. VIRKISTYSREITIT Jalankulun ja pyöräilyn reitistöä täydentävät rantareittien ja muiden virkistysreittien verkosto. Näiden avulla parannetaan läheisten ulkoilumetsien, lenkkipolkujen, uimarantojen, venesatamien ja -rantojen, latujen ja matkaluisteluratojen, veneilyn ja melonnan tukikohtien sekä sisä- ja lähiliikuntapaikkojen saavutettavuutta. Erityinen kehittämiskohde on Näsijärveä, Pyhäjärveä ja Tammerkoskea myötäilevä katkeamaton rantareitistö. Se on osa seudullisia liikunta- ja virkistys- ja luontopalveluja. Keskustassa tämä voi olla luonteeltaan hyvinkin urbaani, mutta silti virkistykselliset kriteerit täyttävä. Tampereen keskustan asukkaita palvelevia merkittäviä luontovirkistyskohteita ovat Pyynikin ja Kalevankankaan harjumaastot, Kaupin ulkoilupuisto sekä Iidesjärven rantamaisemat perhepuistoineen. Näiden saavutettavuutta parannetaan kehittämällä reitistöjä asukkaiden ja matkailijoiden tarpeisiin. Keskustassa virkistysreitit voivat olla myös urbaaneja, arkkitehtuurielämyksiä tarjoavia katuja tai raitteja. Tällaisina kehitettäviä ovat esimerkiksi Hämeenpuisto, muut puistokadut, Hämeenkatu, kävelykadut sekä Pyynikin, Käpylän, Tammelan ja Amurin kadut ja raitit. Näsijärven ja Pyhäjärven rantoja aktivoidaan kauttaaltaan ympärivuotisen rannoilla ja järvillä liikkumisen reitteinä. Talviaikana taataan jäällä olevien latu-, luistelu-, kävely- ja pyöräilyreittien turvallisuus, kunnossapito ja riittävä pituus kansainvälisen matkailun tarpeisiin. Keskustassa sijaitseville ja keskustasta lähteville virkistysreiteille rakennetaan kattavat, reittien käyttöä tukevat virkistyspalvelut. TAMMERKOSKEN RANTAREITIT JA SILLAT Tammerkosken yli rakennetaan uusia kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä ja olemassa olevia ylityskohtia parannetaan. Entinen Tampereen valtatien silta kunnostettaneen Näsin maisemasillaksi. Näsinsillan ja rautatiesillan itäinen alitus rakennetaan Tampellan ja rakenteilla olevan Ranta-Tampellan välistä rantareittiä varten. Tammerkosken teolliset vesimaisemat kävelijöille avaavaa Vapriikinraittia jatketaan museokeskuksen terassilta kohti Satakunnansiltaa. Asemakaavoissa jo olevan Konsulinsillan tarpeellisuus tutkitaan Tampellan edustalta Konsulinsaaren yli Finlaysonin puolelle. Ahtaaksi käynyttä ja matkailukohteeksi muodostunutta Frenckellin patosiltaa levennetään. Hämeensillan kunnostuksen yhteydessä rakennetaan läntisen rantareitin alitus Kirjastonpuiston rannasta kunnostettavaan Mokkapuistoon, josta jatketaan uudelle Takon raitille. Tammerkosken pohjoispuolisen Vuolteentorin kunnostuksen jälkeen tutkitaan mahdollisuudet leventää ja parantaa rantareittiä Ratinanniemen suuntaan. Pyhäjärven puolella rakennetaan kävelyn ja pyöräilyn uudet sillat Ratinanrannan ja Eteläpuiston välille. SATAMAT, VENEVÄYLÄT JA MELONTAREITIT Tampereen kaksi matkustajasatamaa palvelevat kesäaikaan kansainvälistä ja kotimaista laivamatkailua. Laukontorin satamaa kehitetään osana Ratinan suvannon kaupunkimaisemaa ja tapahtumapaikkoja. Mustalahtea kehitetään Särkänniemeen liittyvänä matkailun palvelualueena, joka on saavutettavissa raitiotien Sepänkadun pysäkiltä. Molemmilla satamilla on mahdollisuus kehittyä osana kansainvälistyvää ja Suomessa yhä tärkeämmäksi käyvää vesistö- ja kaupunkiluontomatkailua. Satamat ja uudet laivalaiturit kytketään osaksi joukkoliikenteen matkaketjuja sekä Asemakeskuksen ja keskustan matkailupalveluja. Melonnan ja soudun reitteihin liittyvien tukikohtien ja rantautumispaikkojen määrää lisätään ja laatua parannetaan kaikkialla keskustassa, sekä Pyhä- että Näsijärven puolella. Iidesjärven kytkeminen keskustan vesistövirkistysreitteihin tutkitaan. Keskustan vierasvenesatamapalveluja kehitetään veneilymatkailijoiden tarpeisiin. Tähän liittyy mahdollisuus veneiden siirtoon järveltä järvelle Pispalan uittotunnelin kautta. Keskustan asukkaita palvelevien huvivenesatamien ja venepaikkojen määrää lisätään mahdollisuuksien mukaan sekä Näsijärvellä että Pyhäjärvellä. 25

26 KUVA: Viiden tähden keskusta voi olla hyvää urbaania elinympäristöä kaiken ikäisille. Asuin- ja liikekortteleiden pihat on mahdollista muuttaa asfaltti kentistä viihtyisiksi kaupunki pihoiksi. Tämä edellyttää yhteisiä rakennushankkeita naapuruston kesken. Esimerkki kuva Tammelan ns. Pinnin pihojen kortteli suunnitelmasta. Kuva Tampereen kaupunki. Keskustan kortteli suunnitelmat, "Pinnin pihat" kaupungin osassa Tammela. / Havainnekuva Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy,

27 KUVA: Hämeenkadun roolia Tampereen pää katuna ja tärkeimpänä ostos katuna vahvistetaan. Merkittävin joukkoliikenne väline on raitio tie. Pyöräilyn ja jalan kulun olo suhteita selkiytetään. Kulttuurihistoriallisia ja kaupunki kuvallisia ominaisuuksia vahvistetaan. Tavoitteena on ihmisiä vilisevä kaupunki kuva ja hyvä kauppapaikka. Kuva Tampereen kaupunki, Hämeen kadun yleissuunnitelman aineisto / Havainnekuva Sito Oy,

28 TOIMENPIDEKOKONAISUUS RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI Tampereen keskustan kaupunkirakennetta, kaupunkikuvaa ja rakennettua ympäristöä suunnitellaan kokonaisvaltaisesti. Uutta arkkitehtuuria, rakennusperintöä, kulttuuriympäristöä ja innovatiivista infrastruktuuria kehitetään kaupungin kilpailutekijänä. Kansallisesti merkittävässä ja kansainvälisesti kiinnostavassa kaupunkikeskustassa rakentamisen laadusta ei tingitä. Merki ävät rakentamisalueet Asemakeskuksen, Kannen ja Areenan alue Matkailun/v Työpaikka- ja/t Asuntorakentamisen alue/urbaani vihreä Täydentävän asuntorakentamisen alue Ydinkeskusta (k NÄSIJÄRVI Särkänniemi - Onkiniemi - Ranta-Tampella Ydinkeskusta Koukkuniemen- Rauhaniemen täydennysrakentaminen Kaupin sairaalan alueen täydennysrakentaminen Kaupin kansi Ratapihankatu TÄRKEÄÄ: Kaupunkirakenne toimivaksi ja ekotehokkaaksi Parhaat paikat ja maisemat kaikkien ihmisten käyttöön Rakennetut alueet ja rakennukset ihmisten elämää varten Ison kaupungin tunnelmaa inhimillisessä mittakaavassa Ympäristöystävällistä ja innovatiivista infrastruktuuria Kaupunkirakennustaide ja kulttuuriympäristö kunniaan Rakentamisen laatu kaupunkikuvassa Tamperelaisuus KÄRKIHANKKEITA: Asemakeskus, Kansi ja Areena Kaupallinen keskusta ja liikekorttelit Keskustori lähikortteleineen ja -puistoineen Onkiniemi - Särkänniemi - Mustalahti Laukontori - Ratina - Ratinan suvanto Eteläpuiston ja Viinikanlahden asuntoalueet Tammelan ja Amurin täydennysrakentaminen. Koko keskustan alueella: - ullakkorakentaminen - korjausrakentaminen - täydennysrakentaminen Amurin täydennysrakentaminen Tampereen taidemuseon laajennus Keskustori TAMPEREEN KAUPUNKI VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.2 RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI Eteläpuisto KARTTA: Rakentamisen ja arkkitehtuurin tärkeimmät kehittämiskohteet Tampereen keskustassa aikavälillä Kartta Tampereen kaupunki, Kehitysohjelmat / Viiden tähden keskusta PYHÄJÄRVI Viinik Kansi ja Areena nakeskus Tammelan täydennysrakentaminen Tammelan stadion Asemakeskus Tulli+ Tampere-talon hotelli ja Keskustakampus KUVA SEURAAVALLA SIVULLA: Tampereen Asemakeskus on tulevai suudessa vilkas liikenteen solmukohta. Arkkitehtuuriltaan korkea tasoiseen matkakeskukseen tulee nykyisen rautatie aseman lisäksi mm. linja-autoterminaali, raitiotiepysäkki ja uudentyyppinen kaupan ja palvelujen keskus. Asema keskus ja siihen liittyvä uusi kansikaupungin osa yhdistävät radan itä- ja länsipuoliset kaupungin osat eheäksi kaupunki rakenteeksi. Kuva Tampereen kaupunki, Matkakeskus ja uusi asema-aukio katoksineen kannella / Havainnekuva COBE Aps ja Lundèn Architecture Oy,

29 29

30 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2 TEHOKAS KAUPUNKIRAKENNE JA VIISAAT SIJAINTIRATKAISUT Tulevien vuosikymmenien aikana Tampereen keskustan kaupunkirakenne muovautuu Keskustan strategisessa osayleiskaavassa (kv ) osoitettujen maankäyttöja liikenneratkaisujen mukaisesti. Kaupunkirakennetta muuttavaa rakentamista on eniten rantavyöhykkeillä ja ratavyöhykkeellä. Tämän lisäksi korttelirakenteita tehostetaan. Rakennetun ympäristön, liikenneympäristön ja toimintaympäristön kehittäminen kytketään aikaisempaa paremmin toisiinsa. Aivan erityistä pontta kaupunkirakenteen tehostamiselle antaa raitiotie, joka valmistuu Saavutettavuuden huomattavasti parantuessa keskustan merkitys kaupunki- ja aluerakenteen ytimenä korostuu. Merkittävät ja erityisesti paljon liikennettä ja liikkumista synnyttävät toiminnot sijoitetaan kaupunkirakenteessa ensisijaisesti raitiotien, kävelyn ja pyöräilyn pääreittien varteen. Mahdollisten uusien kulttuurilaitosten, tapahtumapaikkojen, kauppakeskittymien ja muiden kaupunkirakenteellisesti merkittävien toimintojen sijaintiratkaisut harkitaan huolella, kaupunkirakenteelliset, kaupunkikuvalliset ja kaupunkikulttuuriset vaikutukset huomioon ottavasti. PIRKANMAAN PARAS KAUPPAPAIKKA Tampereen keskusta on maakunnan pääkauppapaikka ja erikoiskaupan tärkein keskus. Se kilpailee asemastaan lähinnä kaupunkiseudun muiden kaupan keskittymien kanssa. Rakenteilla oleva Ratinan kauppakeskus vahvistaa kokonaisuutena keskustan asemaa kauppapaikkana. Keskustan saavutettavuutta kaikilla liikennemuodoilla parannetaan. Tällä mahdollistetaan keskustan kaupallinen kilpailukyky ja asiakasvirtojen kasvu. Jos kaupan suunnitellut hankkeet ja potentiaalisten liiketilojen käyttöönotot toteutuvat, keskustassa asiointien määrä voi jopa kaksinkertaistua. Nykyisin keskustan liikkeissä ja ravitsemusliikkeissä on noin 1,2 miljoonaa asiointikertaa viikossa. Kompaktissa keskustassa palvelut tavoittaa parhaiten joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen. Miellyttävä ja turvallinen jalankulkuympäristö on perusedellytys keskustakaupan houkuttavuudelle. Pysäköinnin keskittäminen maanalaisiin pysäköintilaitoksiin vapauttaa maantasolla tilaa asiointi- ja ostosympäristön kehittämiseen ja keskustan liikekortteleiden kehittämiseen. Kaupan pääkatu on tulevaisuudessakin Hämeenkatu. Muita kehitettäviä kaupallisia ympäristöjä ovat kävelykadut, torit, raitiotien pysäkkiympäristöt, tavaratalot, kauppakeskukset ja ydinkeskustan liikekorttelit kivijalkakauppoineen. Keskustan kaupan ja liike-elämän myönteistä kehitystä tuetaan parantamalla liikenne- ja liikkumisympäristöä, vahvistamalla asukaspohjaa sekä kehittämällä keskustan tapahtumatuotantoa ja matkailua. ASEMANSEUTU JA KANSIKAUPUNKI Keskustan kaupunkikehittämisessä strategisesti merkittävin yksittäinen aluekokonaisuus on asemanseutu. Se käsittää Tampereen henkilöratapihan ympäristöineen. Alueen toteuttaminen aloitetaan Kannen ja Areenan rakentamisella. Sen jälkeen käynnistetään Asemakeskuksen vaiheittainen rakentaminen pohjoista kohti. Asemanseudusta muotoutuu Tampereen merkittävin toimistotyöpaikkojen keskittymä. Sinne rakennetaan myös runsaasti asuntoja ja konseptiltaan kokonaan uudentyyppinen matkakeskus. Monin osin ratapihan päälle ulottuva rakentaminen synnyttää kansikaupungin, joka yhdistää radan itä- ja länsipuoliset kaupunginosat. Asemanseudun kolme osa-aluetta ovat: Kansi ja Areena. Asemakaava Alueelle kem2:n suuruinen monitoimiareena yli katsojalle, noin kem2 toimisto-, liike- ja hotelli- ja asuntorakentamista, 2000 työpaikkaa ja 700 asukasta. Ratapihankadun pohjoisosa. Asemakaavaehdotus Alueelle noin kem2 toimisto-, liike- ja asuintilaa, 1000 työpaikkaa ja 200 asukasta. Asemakeskus. Asemakaavoitus Alueen kahden ensimmäisen osan laajuudeksi tavoitellaan noin kem2. Tälle alueelle tulee n työpaikkaa ja n asukasta sekä moderni liikenne- ja palvelukeskus. TAMPEREEN ASEMAKESKUS Alueesta järjestettiin kansainvälinen ideakilpailu vuonna Voittaneen kilpailuehdotuksen Reconnecting Tampere mukaan radan itä- ja länsipuoliset kaupunginosat yhdistetään ratapihan ylittävällä kannella. Asema-aukiota kasvatetaan pohjois-eteläsuuntaiseksi asemapuistoksi. Asema laajennetaan matkakeskukseksi, jossa kohtaavat kaikki kulkumuodot ja matkaketjut. Hankkeen koko on n kem2. Sen yleissuunnitelma tehdään Suunnitelman rinnalla laaditaan alueen asemakaavat Tämän jälkeen käynnistetään toteutussuunnittelu. 30

31 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2 KANSI JA AREENA Tampereen rautatieaseman eteläpuolelle radan päälle rakennetaan uusi kaupunginosa, johon sijoittuu urheilua ja suurtapahtumia palveleva monitoimiareena, asuntoja, hotelli sekä liike- ja toimistotilaa. Kaupungin uusi silhuetti rakentuu Studio Daniel Liebeskindin vision mukaisesti. Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen laajuus on kem2. Rakentaminen toteutetaan vaiheittain Areenasta tulee helposti saavutettava suurten tapahtumien paikka. Yli miljoona kävijää vuodessa tuo merkittävän määrän uusia asiakkaita ydinkeskustan liikkeisiin ja palveluihin. Kannesta ja Areenasta tulee kansainvälisesti kiinnostava arkkitehtuurikohde. Keskustan kaupunkikuva ja rataan tukeutuva korkean rakentamisen vyöhyke saa näyttävän modernin elementin. Kalevantien katutila radan yllä yhdistää yliopistokampuksen sekä Tullin luontevasti ja keskustamaisesti länsipuolen Kyttälän ja Ratinan kaupunginosiin. Areenan ja rautatieaseman välille luodaan sujuva jalankulkuyhteys suoraan asemalaitureille ulottuvilla liukuportailla. Rakennukset ja kannelle muodostuvat uudet julkiset ulkotilat rakennetaan yksityiskohtia myöten laadukkaasti. KAMPUSKAUPUNKI Tullin, Tampereen yliopiston ja Tampere-talon sekä Kalevankankaan eteläosan alueet muodostavat kokonaisuuden, jota kutsutaan nimellä kampuskaupunki. Se liittyy saumattomasti Tampereen Asemakeskukseen. Yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa on luotu Tulli+ -visio, jonka pohjalta alueelle on laadittu maankäytön ja liikenteen yleissuunnitelma Asemakaavamuutokset ja katusuunnitelmat tehdään sen pohjalta. Kaupunkiympäristön kehittämisellä edistetään merkittävän osaamiskeskittymän vahvistumista. Työpaikkoja, palveluita ja asumisen monipuolisia mahdollisuuksia lisätään. Alueen omaleimaista ilmettä kehitetään. Urbaaneja virkistysyhteyksiä parannetaan. Liikenne- ja katuverkkoa uudistetaan, samoin pysäköintijärjestelmää. Ihmisten liikkumista jalan, pyöräillen ja joukkoliikennevälinein edistetään. Parhaillaan on käynnissä useita asemakaavatöitä kampuskaupungin uudisrakentamista ja nykyisen rakennuskannan muutoksia varten. KESKUSTAN LIIKEKORTTELIT Kaupunki tekee vuosittain ydinkeskustan liikekortteleissa 2-5 korttelisuunnitelmaa yhteistyössä talo- ja kiinteistöyhtiöiden kanssa. Suunnitelmat laaditaan asemakaavamuutosten pohjaksi. Keskustakorttelien kehittämisen tavoitteena on vahvistaa ydinkeskustan asemaa koko seudun keskuksena, edistää liikekeskustan vetovoimaa ja kilpailukykyä, sekä tarjota viihtyisä ja elämyksellinen oleskelu- ja ostosympäristö. Samalla korostetaan rakennuskannan kulttuurihistoriallista, rakennustaiteellista ja kaupunkikuvallista arvoa, mikä edellyttää uudisrakentamiselta korkeaa arkkitehtonista tasoa. Korttelisuunnittelun teemoja ovat mm. asumisen ja liiketoiminnan edellytysten parantaminen, puurakentaminen, rakennusten korottaminen ja ullakkorakentaminen. RANTOJEN UUDET ASUNTOALUEET Tampere rakentaa uusia asuntoalueita ja niihin liittyviä virkistyspalveluja erityisesti aiemmin teollisuuden, liikenteen tai infrastruktuurin käytössä olleille ranta-alueille. Tulevina vuosikymmeninä Tampereesta rakentuu kansainvälisesti kiinnostava järvenrantakaupunki. Keskusta tarjoaa tulevaisuudessa kodin usealle tuhannelle asukkaalle välittömästi veden tuntumassa. Lyhyiden etäisyyksien takia rannat ovat hyvin saavutettavissa kaikista keskustan asunnoista. Keskusta on osa laajempaa järvenrantakaupunginosien sarjaa, joka tulevaisuudessa kasvaa myös keskustan ulkopuolella (Näsijärvellä Niemenranta ja Hiedanranta, Pyhäjärvellä Härmälänranta). Keskustassa jo rakennettuja järven- ja koskenrantakaupungin asuinalueita ovat Ratinan suvanto, Lapinniemi, Tampella ja Finlayson sekä uusimpana Ratinanranta. Ajankohtaisin on rakenteilla oleva Ranta-Tampella, joka valmistuttuaan muodostaa Näsijärven puoleisen asumisen järvikaupunginosan yhdessä valmiiksi rakentuneen Lapinniemen ja kehittyvän Koukkuniemen-Rauhaniemen kanssa. Keskustan länsiosa täydentyy Nalkalanrannan kautta Eteläpuistoon. Etelässä järvenrantakeskusta laajenee Viinikanlahteen. Jätevedenpuhdistamo siirtyy toisaalle ja tilalle voidaan rakentaa keskustaan liittyvä uusi asuntoalue rantareitteineen ja puistoineen. ETELÄPUISTO JA NALKALANRANTA Eteläpuisto ympäristöineen on Tampereen keskustan länsiosan merkittävin täydennysrakentamisalue ja osa laajempaa järvenrantakaupunkia. Eteläpuisto päättää keskustan 31

32 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2 laajentumisen lounaaseen ja avaa keskustan julkisivun Pyhäjärvelle. Alue mahdollistaa rantoja pitkin kulkevan laadukkaan virkistysyhteyden ydinkeskustan ja Pyynikin viheralueiden välille. Ratinanvuolteen ja Pyhäjärven rannat, vehreä ympäristö, suojellut Klingendahlin ja De Gamlas Hemin rakennukset ympäristöineen sekä valtakunnallisesti arvokas Hämeenpuiston rakennettu kulttuuriympäristö ovat arvoperusta suunnittelulle. Eteläpuiston ja Nalkalanrannan alueelle tulee asuntoja, vapaa-ajan palveluita, toimitiloja ja urbaaneja virkistysalueita. Hämeenpuiston kaupunkikuvallista yhteyttä Pyhäjärveen parannetaan. Rannat ovat julkisia puistoja tai julkisia urbaaneja ulkotiloja. Rantojen kautta kulkee keskustan ja Pyynikin välinen virkistysreitti, osana Tampereen ja seudun laajempia yhtenäisiä rantareittejä. Vuoden 2014 kilpailun jatkokehitettyjen voittajatöiden, yleissuunnitelman ja laajan vuoropuhelun pohjalta laadittu asemakaava asetettiin ehdotuksena nähtäville joulukuussa Suunnittelu jatkuu saadun palautteen pohjalta. SÄRKÄNNIEMI, MUSTALAHTI JA ONKINIEMI Särkänniemi, Onkiniemi ja Mustalahti muodostavat tulevaisuudessa yhden Tampereen vetovoimaisimmista vapaa-ajan alueista. Rantaväylän tunnelin myötä alueen liikenne rauhoittuu. Kaupunkimaisema pääsee avautumaan pohjoiseen Näsijärvelle. Liikenteellinen ja kaupunkikuvallinen yhteys keskustaan paranee. Alue on osa syntymässä olevaa Näsijärven rantakaupungin vyöhykettä. Särkänniemen matkailullisia mahdollisuuksia kehitetään osana rantavyöhykettä ja kaupunkikeskustaa. Huvipuistoon liittyvän Mustalahden alue liittää Särkänniemen nykyistä kiinteämmin osaksi keskustaa. Järveltä järvelle kulkeva jalankulun laatureitti kulkee keskustasta Tammerkosken rantoja pitkin Näsijärvelle, mistä se jatkuu edelleen Särkänniemen rantaa pitkin länteen Onkiniemen suuntaan ja itään Ranta-Tampellan kautta Naistenlahden suuntaan. Vuosina laaditussa yleissuunnitelmassa näitä kehitysmahdollisuuksia tarkasteltiin koskien mm. Särkänniemen elämyspuiston kehittämistä, täydennysrakentamisen määrää ja sijoittamista, virkistysalueiden ja -reittien suunnittelua sekä liikenne- ja pysäköintiratkaisuja. Suunnitelmassa luotiin suuntaviivat sille miten aluetta kehitetään keskustaan liittyvänä monipuolisena vapaa-ajan, tapahtumien ja mahdollisesti myös asumisen alueena. Rantatunnelin valmistuttua syksyllä 2016 alueen kehittäminen ja rakentaminen voi alkaa toden teolla. Alueen toteutuksen edellyttämä asemakaavoitus käynnistyy vuoden 2017 aikana. TAMMELA Tammelan kaupunginosa on keskustan täydennysrakentamisen kärkialueita. Yleissuunnitelma valmistui vuonna Täydennysrakentamisen toteutuminen on kiinni yksityisten kiinteistöjen ja taloyhtiöiden halukkuudesta. Kaupunki auttaa tekemällä yleissuunnitelmaa tarkentavia korttelisuunnitelmia, saattamalla naapureita saman keskustelupöydän ääreen sekä tarjoamalla maankäyttösopimuksiin liittyviä taloudellisia kannustimia. Tammelan neljäs korttelisuunnitelma valmistuu keväällä Lisäksi on vireillä useita yksityisiä täydennysrakentamishankkeita, joita toteutetaan asemakaavamuutoksin ja joista osa on laajuudeltaan ja kaupunkikuvallisilta vaikutuksiltaan merkittäviä. Lähivuosina Tammelan tärkein kehittämiskokonaisuus on tori, toriparkki ja torikorttelit. Vuosina tehdyt Tammelan liikenneverkkosuunnitelma, hulevesiverkoston yleissuunnitelma ja kunnallistekniset tarkastelut edesauttavat täydennysrakentamishankkeiden sujumista. Tammelantorin keskitetyn pysäköintilaitoksen tarve liittyy kortteleiden täydennysrakentamiseen ja Tammelan stadionin tapahtumanaikaisiin pysäköintijärjestelyihin. Tammelan stadion on ajankohtainen asunto- ja urheilurakentamiskohde, jonka asemakaava perustuu vuonna 2014 järjestettyyn suunnittelukilpailuun. Tammelan kaupunginosa ja sen kiinteistöjä on lisäksi mukana energiatehokkuutta parantavissa kehityshankkeissa sekä yliopistojen harjoitus-, opinnäyte- ja tutkimustöiden aiheena. Vuonna 2015 perustettu Tammela 2.0 yhteistyöryhmä jatkaa toimintaansa. AMURIN YLEISSUUNNITTELU Tammelan täydennysrakentamisen ollessa hyvällä alulla käynnistetään siitä saatuja kokemuksia hyödyntäen keskustan toisen merkittävän asuntovaltaisen kaupunginosan kehittäminen. Amuri on pääosin luvuilla puutalokaupungin tilalle väljästi ja lähiömäisesti rakennettua kerrostaloaluetta. Amurin alueelle laaditaan yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa yleissuunnitelma, jolla tutkitaan täydennysrakentamisen ja kaupunkikuvan kehittämisen mahdollisuudet. Tavoitteena on edistää alueen uudistamisen ja tiivistämisen toteutumista. Yleissuunnitelma valmistuu vuoden 2017 aikana. Suunnitelma toimii pohjana Amurin alueen ja taloyhtiöiden kehittämis- ja tiivistämistavoitteiden toteutussuunnittelulle. Alueella on tarve kehittää julkisia palveluja. Niiden tarve riippuu täydentävän asuntorakentamisen edistymisestä. 32

33 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2 TAMPEREEN TAIDEMUSEON LAAJENNUS JA PYYNIKINTORI Tampereen kaupunki järjestää Tampereen taidemuseon laajentamisen suunnittelusta sekä Pyynikintorin ja museota ympäröivän alueen kehittämisestä ja täydentämisestä kansainvälisen suunnittelukilpailun. Kilpailu käynnistyi Se on tarkoitus ratkaista elokuun 2017 loppuun mennessä. Kilpailun tarkoituksena on löytää Tampereen taidemuseon laajennuksen toteuttamiseksi arkkitehtonisesti korkeatasoinen ratkaisu. Kilpailussa haetaan myös kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia ideoita Pyynikintorin alueen kehittämiseksi. Suunnittelun lähtökohtana on, että kilpailualueelle sijoitetaan ympäristöön sopivaa asuin-, liike ja toimistotilaa. Tavoitteena on mahdollisimman kustannusneutraali ratkaisu. Pyynikintorin alue on perinteikästä Tampereen keskustaa. Pyynikintori on historiallinen kaupunkiin saapumisen portti monine merkkirakennuksineen. Pyynikintoria kehitetään viihtyisänä ja laadukkaana julkisena tilana, historialliset arvot huomioon ottaen. Raitiotien toteutuessa korostuu Pyynikintorin merkitys bussiliikenteen ja raitiotien päätepysäkkinä ja liityntäpisteenä. Torin alle sijoitettavan pysäköintilaitoksen tarvetta ja mahdollisuuksia tutkitaan. Taidemuseon ja Amurin museokorttelin aluetta sekä Pyynikintoria ympäristöineen kehitetään kulttuuri- ja tapahtumakeskittymänä. Tulevaisuudessa alueen halki kulkee urbaani virkistysreitti Särkänniemestä Pyynikille. KESTÄVÄ JA HYVÄ ARKKITEHTUURI Keskustan rakentamisessa painotetaan hyvää ja kestävää arkkitehtuuria. Tämä näkyy laatuna rakennuksissa, kadunkalusteissa, julkisissa ulkotiloissa ja kaupunkikuvassa. Suunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa kiinnitetään huomiota muodostuvan kokonaisuuden hallintaan. Rakennukset, pihat, kadut, puistot ja maisemat nähdään yhtenä kokonaisuutena. Suunnittelussa käytetään kulloiseenkin paikkaan parhaiten sopivia työtapoja. Vaativissa ja ideointia tarvitsevissa tehtävissä järjestetään suunnittelukilpailuja ja kuullaan kaupunkilaisten näkemyksiä. Tampereen asema rakentamisen ja arkkitehtuurin korkeakoulukaupunkina näkyy kaupunkikuvassa myönteisellä tavalla. Tampereen arkkitehtuuriohjelmassa (2008) keskustalla on tärkeä asema. Kaupungin identiteetin perustekijöiksi on nostettu Tammerkosken ympäristö ja sen teollinen perintö, keskustan ruutukaava, Hämeenkatu Suomen urbaaneimpana katuna, kulttuurisesti moniarvoinen ilmapiiri ja vahvaan identiteettiin perustuva kilpailukyky. Ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi arkkitehtuurin ja kaupunkiympäristön laatu. Tampere nähdään elävänä, tunnistettavana Suomen halutuimpana asuinpaikkana, joka tunnetaan seudullisesta, vuorovaikutteisesta ja historialliset piirteet huomioon ottavasta toimintatavastaan. Arkkitehtuuriohjelman päivitys on suunnitteilla. MUITA TÄYDENNYSRAKENTAMISALUEITA JA KOHTEITA UUDET 3D-TEKNOLOGIAT KESKUSTAN KEHITTÄMISESSÄ Keskustassa on useita muitakin hyviä asunto- ja muun täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi Kaupin sairaalan alue ja Koukkuniemen-Rauhaniemen alue, jonka täydennysrakentaminen tutkittiin ja osoitettiin laajalla asemakaavamuutoksella. Teknisiä erityisratkaisuja vaativia kohteita ovat liikennealueiden päälle rakennettavat kansirakenteet sekä 2020-luvulla jätevedenpuhdistamosta vapautuva Viinikanlahden alue. Yksittäisiä pieniä, tonttikohtaisilla asemakaavamuutoksilla toteutettavia kohteita on eri puolilla keskustaa. Tällaisia ovat vanhojen kerrostalojen ullakot ja kattokerrokset, pienet tonttikohtaiset täydennysrakentamishankkeet sekä käyttötarkoitusten muutokset olemassa olevissa rakennuksissa. Ydinkeskustassa täydennysrakentamiseen ja korttelikehittämiseen liittyy yleensä liike- ja yrityselämän toimintamahdollisuuksien parantaminen sekä tähän liittyen korttelipihojen, katutilojen ja maantasokerrosten aktivointi. Keskustan täydennysrakentamisen työtavoiksi asemakaavoituksen tueksi ovat vakiintuneet useamman tontin kattavat korttelisuunnitelmat, joiden tekeminen jatkuu. Keskustan suunnittelussa käytetään ja kokeillaan uusia teknologioita, Viiden tähden keskustan strategista kehittämistä ja kaupunkimarkkinointia palvelevalla tavalla. Vuonna 2015 valmistui Viiden tähden keskustan kaupunkimallin visio Siihen liittyvät havainnekuvat ja videoanimaatiot olivat tienraivaajia tulevaisuuden keskustan kuvaamisessa helposti ymmärrettävällä tavalla. Ensimmäistä kertaa kaikki merkittävät rakennushankkeet visualisoitiin samalla ja havainnollisella 3D-alustalla. Viiden tähden kaupunkimallin päivityksiä jatketaan vähintään kerran vuodessa. Vuodesta 2017 alkaen kehitetään alkuvuodesta valmistunutta Tampereen 3D-galleriaa ja sen yhteyteen hankittua pelialustapohjaista kaupunkimallia. Pelialustalla toimiva kaupunkimalli avaa aivan uusia mahdollisuuksia kaupunkisuunnittelun havainnollistamiseen pelillistämisen avulla. Pelillistäminen mahdollistaa pelien dynamiikan ja mekaniikan soveltamista keskustan kaupunkisuunnitteluhankkeisiin havainnollistamisen, simuloinnin, osallistamisen ja vuoropuhelun osalta. Viiden tähden keskustan kärkihankkeet toimivat koko kaupunkia hyödyttävän kehitystyön ensimmäisinä pilotteina. Menetelmiä voidaan käyttää myös 33

34 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2 keskustan kaupunkitilojen turvallisuuden ja riskienhallinnan kehittämisessä. Viiden tähden keskustan yhteydessä luotu tulevaisuuden kaupunkimalli vakiinnutetaan suunnitteluorganisaatiossa ja resursoidaan asianmukaisesti. Samassa tehdään yhteistyötä myös Smart Tampere -kehitysohjelman kanssa. KESKUSTAN KAUPUNKIKEHITYKSEN SEURANTA JA ENNAKOINTI Maisemaa ja kulttuuriympäristöä kehitetään menestyvän kaupungin kilpailu- ja viihtyisyys-, vetovoima-, imago- ja identiteettitekijänä. Kaupunki- ja luonnonmaiseman vuorovaikutus, Tammerkosken kansallismaisema, teollisuuden rakennusperintö, vanhat miljööt, historialliset perinteiset puistot ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat yksittäiset rakennukset ovat perusta dynaamisesti kehittyvälle kaupunkikeskustalle. Urbaani kulttuuriperintö ja kaupunginosien paikalliset identiteetit ovat lähtökohtana uuden suunnittelulle. Tampereen keskustaan aina kuulunutta rohkeutta ja muutosvalmiutta korostetaan, tinkimättä arvokkaiksi tunnistettujen maisemien, miljöiden tai rakennusten vaalimisesta ja hoidosta. Vanha ja uusi sovitetaan yhteen hyvän kaupunki- ja rakennussuunnittelun keinoin. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita maisemia, rakennettuja kulttuuriympäristöjä, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita yksittäisiä rakennuksia ja suojeltuja muinaisjäännöksiä hoidetaan. Ne otetaan huomioon matkailu-, tapahtumaja toimintaympäristöjen kehittämisessä. Uusia tiedotus-, opetus- ja matkailuaineistoja sekä maisema-, arkkitehtuuri ja kulttuuripolkuja tehdään. Maailmanperintökohteen ja kansallisen kaupunkipuiston mahdollisuudet tutkitaan. Tulevaisuuden kulttuuriympäristöä luodaan uudella hyvällä arkkitehtuurilla. Suunnitteluhankkeissa tarvittavat kaupunkiarkeologiset, rakennushistorialliset tai muut kulttuuriympäristöselvitykset käynnistetään ajoissa, ennakoiden ja yhteistyössä museoviranomaisten kanssa. Merkittävät historialliset rakennukset opastetaan paikan päällä ja mobiilisti, suomeksi ja tärkeimmillä vierailla kielillä matkailijoita varten. Ensimmäisenä pilottikohteena opastetaan Tampereen kaupunkihistorian vanhin alue, Keskustori ympäristöineen. Viiden tähden keskustan seuranta- ja ennakointijärjestelmän suunnittelu alkoi vuonna 2015 hyväksytyn kehittämisohjelman jälkeen kaupungin keskustahankeen ja tietojohtamispalveluiden yhteistyönä. Tilasto- ja paikkatietomenetelmiin perustuvan järjestelmän ensimmäinen versio otetaan käyttöön vuonna 2017, minkä jälkeen sitä kehitetään edelleen. Järjestelmä soveltuu otettavaksi käyttöön Tampereen kaupunkisuunnittelussa laajemminkin. Viiden tähden keskustan osalta keskeiset seurantatiedot julkaistaan kehittämisohjelman julkaisun liitteenä ja laajemmin osoitteessa Seurantatietoihin liittyvää kysymystenasettelua ajantasaistetaan aina keskustan kehittämisohjelman päivityksen yhteydessä ja tarvittaessa useamminkin. KULTTUURIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN TEKNISET JÄRJESTELMÄT Keskustassa kohtaavat kaikki tärkeät yhdyskuntatekniset järjestelmät. Osa teknisistä verkostoista on jo olemassa, osa vaatii kunnostusta, osa tehdään aluerakentamisen yhteydessä. Keskustan mittava täydennysrakentaminen on haaste infrastruktuurille ja sen ylläpidolle, suunnitteluprosessien tarkoituksenmukaiselle ja rakentamisen oikeaaikaiselle yhteen sovittamiselle. Keskustan isojen hankkeiden aikataulutus ja rajapintojen koordinointi aloitetaan jo suunnitteluvaiheessa. Tästä esimerkkinä on raitiotien, matkakeskuksen ja asemanseudun kytkeminen laajempaan joukkoliikennekaupunkiin ja Tammelan-Tullin alueen täydennysrakentamiseen. Suunnittelua viedään eteenpäin kokonaisvaltaisesti, kaupunkirakenteen toiminnallisuuden kannalta olennaiset kärkihankkeet edellä. Teknisten järjestelmien periaatteet ratkaistaan ennakoiden tulevaa kunnossapitoa. Hyvissä ajoin ennen merkittäviä alue- tai täydennysrakentamishankkeita arvioidaan mm. infraverkon ajantasaisuus, putkistokapasiteetin riittävyys, kadunalaisten tekniikkatunneleiden järkevyys ja jätteiden putkikeräysjärjestelmän tarpeellisuus. Tekniset ratkaisut tehdään kestäviksi ja käyttökelpoisiksi, ei vain lähivuosia, vaan vuosikymmeniä eteenpäin ajatellen. Ennakoinnin esimerkkinä on Tammelan kaupunginosa, missä tehtiin vuosina liikenteen, hulevesien ja kunnallistekniikan yleissuunnitelmat. Tavoitteena on, että kaupungin verkostot kunnostetaan ennakoiden, mahdollistaen yksityisten täydennysrakentamishankkeiden sujuvan etenemisen. Työtapaa sovelletaan myös muilla keskustan alueilla tarpeen mukaan. HUOLTO JA KUNNOSSAPITO Keskustan julkiset rakennushankkeet suunnitellaan ja toteutetaan toimiviksi ja korkealaatuisiksi. Pelkkä suunnittelun ja työn laatu ei takaa rakennetun ympäristön toimivuutta pitkällä aikavälillä. Rakennetun ympäristön laadun kehittäminen ja isojen hankkeiden 34

35 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2 toteuttaminen vaatii ylläpidon tarpeiden ennakoivaa tunnistamista. Esimerkiksi maanalaisten teknisten verkostojen kunnossapito vaatii katupintojen avaamista aika ajoin. Keskustassa tehtävien korjaustöiden jälkeen katu- ja ympäristörakenteiden esteettinen laatutaso säilytetään. Tiiviissä keskustassa rakennettu omaisuus on kovalla käytöllä, usein ympäristön rasituksen ja joskus ilkivallan alaisena. Nämä aiheuttavat yhteisvaikutuksena kunnossapito- ja korjaustarpeita. Päivittäiseen ylläpitämiseen osoitetaan riittävät resurssit. Kunnossapitovastuut ja työmenetelmät määritellään tarkasti kiinteistöjen ja toimijoiden kanssa. Yhteistyötä kehitetään niin, etteivät kustannukset kasva kenenkään osalta kohtuuttomasti. Tiivistyvän keskustan alueella varmistetaan välttämättömät tilavaraukset yhdyskunnan teknisten järjestelmien ja alueiden hoitamista varten. HULEVEDET, LUMI JA JÄÄ Kaupunkirakenteen tiivistäminen asettaa haasteita hulevesien hallinnalle niin kesällä kuin talvellakin. Tilaa ei aina ja joka paikassa riitä maanpäällisille hulevesialtaille. Tampereella hulevedet voidaan yleensä hallitusti ja aina puhdistettuina ohjata koskeen tai järviin. Tarvittaessa käytetään maanalaisia viivytysrakenteita tai viherkattoja. Täydennysrakentamis- ja uudisrakentamisalueilla hulevesiverkoston toimivuus varmistetaan ennakoiden ja ennen rakentamista, riittävän laajoina kokonaisuuksina valuma-alueittain. Keskustan tiivistyessä kaduilta poistettavan lumen varastointia ja/tai hävitystä tehostetaan. Kehittyvä kaupunkirakenne poistaa keskustan nykyisin käyttämiä lumenkaatopaikkoja. Lumen kuljetusmatkojen kasvaessa kustannukset nousevat ja lumen poistamisen toimenpideajat venyvät. Tämän vuoksi etsitään kokonaan uudenlaisia ja keskustaan sopivia teknisiä ratkaisuja, esimerkiksi lumen varastoinnin ja kaukokylmän tarpeet yhdistämällä. Helpoiten näitä on mahdollista toteuttaa isojen aluerakentamis- ja infrahankkeiden yhteydessä. Talviaikaan keskustan katujen ja muiden ulkoalueiden viihtyvyyttä, käytettävyyttä ja turvallisuutta voidaan parantaa katusulatusjärjestelmillä, jolloin kulkutiet ovat aina vapaita lumesta, jäästä ja hiekoitussepelistä. Katusulatukseen varaudutaan erityisesti Hämeenkadulla ja kävelykaduilla. Sulatusjärjestelmien investointi- ja käyttökustannukset voivat olla korkeat, minkä takia kustannusten jakaminen hyötyjien kesken on luontevaa (kiinteistöjen omistajat, kaupunki). Katualueiden hyvä talvikunnossapito ja katupölyn minimointi on tärkeää kaupunkiympäristön ympärivuotisen viihtyisyyden, katutason yrittäjien liiketoiminnan, kaupunkilaisten terveyden ja kehittyvän kansainvälisen matkailun kannalta. MAA- JA KIINTEISTÖPOLITIIKKA Kaupungin maa- ja kiinteistöpolitiikassa korostuu mahdollisuuksien luominen keskustan täydentymiselle ja uudistamiselle. Vuosiksi hyväksytyissä maapolitiikan linjauksissa on luotu kannustimia täydennysrakentamiselle sekä pelisäännöt hankekehittämiselle. Maapolitiikan linjaukset tarkistetaan kaupunkistrategian päivitykseen liittyen vuosiksi Hyviä taloudellisia kannustimia on täydentävän asuntorakentamisen edistämiseksi osoitettu mm. yksityisten omistamille asunto-osakeyhtiöille. Näistä hyötyä saavia täydennysrakentamishankkeita on lähdössä liikkeelle erityisesti Tammelassa, Amurissa ja liikekortteleiden alueella. Keskeistä on kaupungin ja yksityisten kiinteistönomistajien välisten sopimusten onnistuminen, kaavoituksen tarkoituksenmukainen toteutuminen sekä maanomistajien ja muiden osallisten yhdenvertainen kohtelu. Keskustassa kaupungin omistuksessa on yleisten alueiden (mm. kadut, torit ja puistot) sekä pitkillä vuokrasopimuksilla vuokrattujen lisäksi muutamia merkittäviä kehittämispotentiaalia omaavia maa-alueita (esimerkiksi Eteläpuisto, Ranta-Tampella ja Koukkuniemi-Rauhaniemi). Näillä alueilla luodaan edellytyksiä monipuoliselle asuntotuotannolle ja menestyvälle elinkeinotoiminnalle. Maa-alueiden lisäksi kaupunki omistaa keskustan alueella rakennuksia, joiden omistuksia kaupunki arvioi jatkuvasti. Mahdolliset realisoinnit tai muut toimenpiteet toteutetaan siten, että ne edesauttavat keskustan ja sen osakokonaisuuksien elinvoimaisuutta. 35

36 KUVA: Keskusta saa uuden järvenrantakaupunginosan, kun Ranta-Tampellan asuntoalue kohta rakennetaan. Aikaisemmin liikenteen ja teollisuuden käytössä olleet Näsijärven rannat muuttuvat edustavaksi julkiseksi kaupunkiympäristöksi. Siltojen ja kanavien moderni arkkitehtuuri tuo uutta ilmettä Tampereen rannoille ja kaupunkikuvaan. Kuva Tampereen kaupunki / Havainnekuva YIT Rakennus Oy,

37 KUVA: Tampereen keskustan korttelisuunnitelmat ovat rakennetun kaupunkiympäristön tärkeä työkalu. Suunnitelmat kaupunki tekee yhteistyössä kiinteistöjen omistajien, yrittäjien ja asukkaiden kanssa. Viihtyisyys paranee, kun pihat otetaan yhteiseen käyttöön. Samalla tutkitaan pysäköintijärjestelyt ja täydennysrakentamisen mahdollisuudet. Esimerkkikuvassa Aleksis Kiven kadun varressa olevan ns. kymppi-korttelissa sijaitsevan Kekäleen sisäpiha. Kuva Tampereen kaupunki. Keskustan korttelisuunnitelmat, Kortteli 10 kaupungin osassa II. / Havainnekuva Eriksson Arkkitehdit Oy

38 TOIMENPIDEKOKONAISUUS URBAANIT ULKOTILAT JA KAUPUNKIVIHREÄ Tampereen keskustan ympäristöllisiä vahvuuksia ovat vesi, maisemat, kaupunkiluonto ja ihmisen rakentamat urbaanit viherympäristöt. Viher- ja virkistysverkkoa kehitetään kokonais valtaisesti ja osana keskustan kaupunkirakennetta. Puistojen, torien, aukioiden, kävelykatujen ja joukkoliikennekatujen viihtyisyys ovat kaupunkikuvan ja kehittyvän kaupunki kulttuurin perusta. Monipuoliset ja hyvin saavutettavat liikunnan, leikin, harrastusten ja luonnon kokemisen paikat vahvistavat keskustan vetovoimaisuutta. TÄRKEÄÄ: Katkeamattomat rantareitit Järvien ja rantojen virkistysmahdollisuudet Pyynikin, Kaupin ja Iidesjärven ulkoilualueiden saavutettavuus Monipuoliset liikuntaympäristöt ja virkistyspalvelut Torit, aukiot, katutilat ja puistot imago- ja identiteettitekijöinä Urbaanien ulkotilojen viihtyisyys, elävyys ja aistielämykset Historialliset puistot ja moderni kaupunkivihreä Santalahden virkistys- ja tapahtumapuisto Pispalan stöt Kehite v ranta Kaupunkimaisemaa ehey v rakentaminen Uusi urbaani puisto tai liikuntapaikka Kehite v sto Uusi tori tai aukio Kehite v tori/aukio/ranta-aukio Kehite v Kehite v Kehit virkistysyhteys Pyynikin kaupunkiluonto N rv e n ulappamaisemat Yhteys S rk nniemi Pyynikki TAMPEREEN KAUPUNKI VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.3 URBAANIT ULKOTILAT JA KAUPUNKIVIHREÄ Must Pyynikintori Siilinkari Tammerkosken kansallismaisema Pyynikin pallok Koulukadun k Et ston uimala sto v N sij r Pyh j rven Takon ranta enulappamaisemat Kuninkaankatu Vuolteentori Laukontori kalanraol Nalkalanranta Et ston ranta-aukio i Massunlasten puisto Aleksis Kiven katu j rvimaisemat katu r a n Viinikanranta Suomen Pankin aukio Aseman ja Areenan kansi Sorin aukio Sommerinkallio Kalevan liikuntapuisto Konsulinsilta Tammelantori Keskustori Uusi Tuomiokirkonkatu asema-aukio Vuolteenra n ta Et ston ja sillat Uusi asemapuisto Viinikanoja Rauhaniemen puistot Yhteys K rvi Kaupinoja Kauppi - Niihaman ulkoilupuisto Kalevan maauimala rvi ja perhepuisto KÄRKIHANKKEITA: Ranta-Tampellan puistot ja rantarakenteet Raitiotiekatujen katuympäristöt Keskustorin kaupunkiaukiot Tammelantorin ja Pyynikintorin kaupunkiaukiot Uudet puistot ja liikuntapaikat Urbaanit korttelipihat ja puistokadut Rantojen reitit ja oleskelualueet. KARTTA: Urbaanien ulkotilojen ja kaupunkivihreän tärkeimmät kehittämiskohteet Tampereen keskustassa aikavälillä Kartta Tampereen kaupunki, Kehitysohjelmat / Viiden tähden keskusta KUVA SEURAAVALLA SIVULLA: Tampereella on tulevaisuudessa julkisia, katkeamatta jatkuvia rantareittejä keskustan kaikilla rannoilla. Nalkalanrannassa ja muualla ydinkeskustassa ranta reitit ovat ympäristöltään kaupunkimaisia virkistys reittejä. Ranta reitit jatkuvat pitkiä matkoja keskustan ulkopuolella. Hyvin lyhyen matkan päässä, Pyynikillä, Kaupissa ja Iides järvellä on myös luonnonläheisiä virkistysreittejä. Kuva Tampereen kaupunki, Eteläpuiston asemakaava 8581 / Havainnekuva Atelier Dreiseitl, Tovatt Architects and Planners,

39 39

40 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3 VIHERVERKKO Kaupunkimaisemilla, julkisilla virkistysalueilla ja urbaaneilla ulkotiloilla on iso merkitys keskustan viihtyisyydelle, vetovoimalle ja imagolle. Tampereen keskustassa viherverkko on monimuotoinen ja monipuolinen, luonnosta rakennettuun miljööseen. Hyvin hoidetun kaupunki- ja viherympäristön taloudelliset vaikutukset ovat välillisiä, mutta ilmeisiä. Keskustan viherverkkoa kaupunkirakenteen osana ja kaupungin identiteettitekijänä vahvistetaan. Läheisten ulkoilumetsien ja rantojen saavutettavuutta parannetaan. Pyynikin ja Kaupin ulkoilupuiston merkitystä osana keskustaan välittömästi liittyvää kaupunkirakennetta korostetaan. Viihtyisä ulkoilureitistö kytkee kaupunkiluonnon, teollisen historian, toiminnalliset solmukohdat, kaupunkirannat ja urbaanit kulttuurivaikutteiset kaupunkirannat kiinnostavaksi ja elämyksiä tarjoavaksi kaupunkikudelmaksi. Tampereen kuuluisien näköalapaikkojen (Näsinneula, Pyynikki, Tammerkosken silta) lisäksi kunnostetaan muita maisemapaikkoja, joista osa on luonnon helmassa ja osa urbaanissa ympäristössä. VIRKISTÄVÄ JA VIIHTYISÄ Puistoja, puistokatuja ja julkisia ulkotiloja kehitetään. Ainutlaatuisen kaupunkiympäristön matkailulliset ja markkinoinnilliset mahdollisuudet tiedostetaan. Puistot ja julkiset ulkotilat ovat kaupunkilaisten olohuone ja käyntikortti vierailijoille. Omaleimaiset paikat ja niihin kerrostunut kaupungin historia ovat osa Tampereen identiteettiä. Koskimaisemalla, Pyynikillä ja kaupungin keskeisillä toreilla on kansallista merkittävyyttä. Vihreys ja sen luoma viihtyisyys lisäävät keskustan matkailullista vetovoimaisuutta ja asuinympäristön laatua. Monipuoliset virkistysmahdollisuudet tukevat asukkaiden hyvinvointia ja lisäävät keskustan houkuttelevuutta asuinympäristönä. Vihreydellä on kaupunkiekologista merkitystä. Se edistää kestävää kaupunkirakennetta, hulevesien hallintaa ja miellyttävää pienilmastoa. Keskustan puistokatuja ja katuvihreää kehitetään kaupunkimaisten reittien viihtyisyyden luojana. RANTAREITIT JA VIRKISTYSKOHTEET Vesi kuuluu Tampereen keskustan kaupunkikuvaan. Tammerkosken, Näsijärven ja Pyhäjärven rannat avataan kaupunkilaisille kauttaaltaan. Luodaan houkutteleva ja katkeamaton reitistö järveltä järvelle ja rantoja pitkin. Koskimaisema, rantapuistot ja -reitit ovat kaupunkilaisten kohtauspaikka ja osa kansallismaisemaa. Tammerkosken rantojen virkistysmahdollisuuksia kehitetään historiallisia arvoja ja matkailullisia mahdollisuuksia korostaen. Tammerkosken maisemareittejä kehitetään Vapriikista Työnpuistoon ja pitkällä tähtäimellä myös Kirjastonpuistosta Kehräsaareen. Hämeensillan alitus toteutetaan raitiotien rakentamisen yhteydessä. Uusien kävelyn ja pyöräilyn ylityskohtien tarpeellisuutta ja reunaehtoja arvioidaan (Näsin maisemasilta, Konsulinsilta, Eteläpuisto). Ratinan suvannon aluetta ja Nalkalanrantaa kehitetään eläväksi, kaupunkimaiseksi rantavyöhykkeeksi, jossa on riittävästi tilaa jalankululle. Laukontorin kehittämisen lähtökohtina ovat paikan ainutlaatuinen sijainti, toritoiminta, satama ja palvelut. Molempien järvien rannoilla kulkevia reittejä ja niihin liittyviä vesi-, luonto- ja kaupunkivirkistyskohteita kehitetään sekä kaupunkilaisten että matkailijoiden tarpeisiin. Rantatunnelin valmistuttua erityisen hyviä mahdollisuuksia on Näsijärven rannoilla, vesialueilla ja jäillä. Tampereen kehittyvät pitkät ranta-, vesi- ja jääreitit virkistyspalveluineen avaavat mahdollisuuksia liikunta- ja urheilutapahtumille, matkailuyrittäjyydelle, liikuntakasvatukselle sekä hyvinvoinnin, tapahtumatuotannon ja matkailun kehittämiselle. JÄRVET JA RANNAT Järvet ja rannat ovat Tampereen keskustan vahvuus. Rantojen vetovoimaisuutta lisätään parantamalla niiden virkistyspalveluja ja saavutettavuutta. Näsijärven rannan saavutettavuutta kehitetään erityisesti Ranta-Tampellan, Mustalahden, Särkänniemen, Onkiniemen ja Santalahden alueella. Pyhäjärven rannalla kehittämiskohteina ovat erityisesti Eteläpuiston ranta ja Viinikanlahti. Järvet tarjoavat monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja elämyksiä ympäri vuoden: veden, jään ja lumen kokemista, hiljaisuutta ja rauhoittavia näkymiä. Uinnin, veneilyn, melonnan, kalastuksen, hiihdon ja matkaluistelun mahdollisuudet ovat tärkeä osa monien kaupunkilaisten vapaa-aikaa. Ne ovat kiinnostavia myös matkailun kannalta osana kaupungin kokonaistarjontaa. Laivaliikenteen, järvimatkailun ja keskustasta helposti saavutettavien retkikohteiden kehittäminen vahvistaa järvien vetovoimaisuutta kaupungin imagotekijänä. Näsijärveä rantoineen ja saarineen kehitetään ympärivuotisena, keskustasta helposti saavutettavana järvi- ja kaupunkiluonnon matkailualueena. Kehitettäviä, keskustaa palveleviä virkistykeskittymiä ovat esimerkiksi Kaupinoja, Rauhaniemi, Lapinniemi-Naistenlahti, Särkänniemi- Mustalahti, Onkiniemi-Santalahti. Pyhäjärvellä vastaavia ovat Pispala-Tahmela, Pyynikki, Eteläpuisto, Ratinanranta ja tulevaisuudessa myös Viinikanlahti. Rauhaniemen kansan- 40

41 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3 kylpylän tapaiseksi tamperelaiseksi nähtävyydeksi voivat kehittyä Laukontorin sauna, Eteläpuiston uimalaitos ja Mustalahden mahdollinen järvimatkailun luonto- ja tapahtumakeskus. Keskustasta helposti saavutettavaa Viikinsaarta kehitetään matkailullisesti. Vastaavia, keskustasta vesitse saavutettavia järvimatkailu- ja virkistyskohteita pyritään luomaan myös Näsijärven puolelle. LUONTO LÄHELLÄ Harjut ja lähimetsät ovat olennainen osa keskustan kaupunkimaisemaa. On erityinen arvo, että keskustasta on lyhyt matka Pyynikille, Kauppi-Niihaman ulkoilumetsiin ja Iidesjärven luonnonsuojelualueelle. Ulkoilu, hiihto ja muut luontoliikuntalajit ovat tärkeä osa monien keskustassa asuvien vapaa-aikaa ja asumisen laatutekijöitä. Pyynikki näkötorneineen on kansallinen matkailunähtävyys ja keskustan asukkaiden suosima ulkoilualue. Iidesjärven perhepuistosta ja luonnonsuojelualueesta rakennetaan monipuolinen leikin, liikunnan ja luonnon kokemisen paikka sekä tamperelaisille että matkailijoille. Näiden keskustalle merkittävien ulkoilualueiden saavutettavuutta ja keskinäisiä yhteyksiä parannetaan urbaaneja yhteysreittejä kehittämällä. Erityisesti kiinnitetään huomiota Kaupin ulkoilupuiston saavutettavuuteen Tammelan ja Ranta-Tampellan suunnasta. Viinikanojan varren kehittäminen on tärkeää Iidesjärven saavutettavuuden kannalta. Kaupunkivihreän kehittämisessä otetaan huomioon kaupunkiluonnon monimuotoisuus. Keskustasta helposti saavutettavat ulkoilumetsät ovat mahdollisuus myös kansainväliselle ja suosiotaan kasvattavalle kaupunkiluontomatkailulle, erityisesti yhdistettynä järvimaisemiin ja -matkailuun. Luontovirkistys- ja kaupunkiluontomatkailun tukipalvelujen verkosto suunnitellaan ja toteutetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään rantojen ja saarien virkistyspalvelujen kehittämiseen. PUISTOT KEITAINA Keskustan puistot ja puistokadut luovat kaupunkirakenteeseen vihreän rihmaston. Niillä on merkitystä viihtyisyyden, virkistyksen ja kaupunkikuvan kannalta. Keskustan historialliset puistot ovat osa Tampereen keskustan kulttuuriperintöä. Kaupungin profiilia puistokaupunkina vahvistetaan. Puistot tarjoavat mahdollisuuden rauhoittumiseen, yhdessäoloon ja tapahtumiin. Hämeenpuiston viihtyisyyttä, elävyyttä, historiallista luonnetta ja yhteyttä Pyhäjärveen vahvistetaan. Näsinpuistoa kunnostetaan vaalien sen historiallisia piirteitä. Keskustan leikkipuistojen kunnostamista ja rakentamista jatketaan. Jo toteutetut Tiitiäisen satupuisto ja Pikku Kakkosen leikkipuisto osoittavat leikkipaikkojen tärkeyden sekä keskustan asukkaiden että vierailijoiden kannalta. Keskustan puistokatujen merkitystä viihtyisyyden kannalta korostetaan ja vanhoja puistokatuja vaalitaan. Keskustasta helposti saavutettavia rakennettuja puistoja ovat Hatanpään kartanopuisto ja arboretum. Uusia puistoja rakennetaan Ranta-Tampellan, Santalahden, Rauhaniemen ja Viinikanlahden alueille. Sorsapuiston tuntumaan rakennetaan Kalevan liikuntapuisto. TORIT JA MUUT KAUPUNKITILAT Torit, aukiot ja kävelyalueet ovat kaupunkilaisten kohtauspaikkoja ja kaupunkikuvallisia solmukohtia. Julkisten ulkotilojen elävyyttä ja kaupunkikuvallista ilmettä kohennetaan. Laatu ulotetaan suunnittelusta toteutukseen ja kunnossapitoon. Taide ja valaistus otetaan osaksi ulkotilojen suunnittelua. Ympärivuotista kahvila- ja terassikulttuuria kehitetään. Tapahtumia ja katumyyntiä tuetaan. Palvelujen kehittymistä edistetään. Keskustoria kehitetään toiminnallisesti, kaupunkikuvallisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti. Raitiotien tulon jälkeen eteläosa vapautuu paikallisliikenteen terminaalitoiminnoista, jolloin kaupallinen ja kaupunkikuvallinen kehittäminen mahdollistuu. Hämeenkadun pohjoispuolella olennaisia ovat rakennusten käyttötarkoitukset ja nk. Molinin tontin uudisrakentaminen koko Keskustoria ja kaupunkikeskustaa aktivoivaan tarkoitukseen. Laukontorista luodaan vetovoimainen rantatori. Sorinaukiota kehitetään viihtyisäksi kaupunkiaukioksi. Asema-aukion uutta ilmettä kehitetään vuonna 2014 järjestetyn arkkitehtuurikilpailun pohjalta. Hämeensillan tuntumassa olevan Suomen Pankin aukion asema korostuu Hatanpään valtatien rauhoittuessa. Tammelantorin kaupunkikuvaa, viihtyisyyttä, saavutettavuutta ja pysäköintiolosuhteita parannetaan. Pyynikintorista tulee raitiotien ensimmäisen päätepysäkki, jolloin tulee ajankohtaiseksi torin muidenkin toimintojen uudelleen arviointi (liikenne, pysäköinti, palvelut). Pyynikintorin kokonaisuuteen vaikuttavat myös Pirkankadun toisella puolella olevien museokortteleiden kehittäminen ja Amurin täydennysrakentaminen. Tampereen taidemuseon laajennusta ja Pyynikintorin kehittämistä koskeva suunnittelukilpailu ratkaistaan

42 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3 KÄVELYKADUT SEKÄ RAITIOTIEN JA MUIDEN KATUJEN YMPÄRISTÖT Kävelykatujen, kävelypainotteisten katujen ja korttelipihojen viihtyisyyttä ja elävyyttä kohennetaan. Tuomiokirkonkadun uudesta kävelykadusta luodaan korkeatasoinen kaupunkitila. Toinen tärkeä kävelykadun laajennus on Aleksis Kiven kadun jatko Hallituskadulta Laukontorille. Kävelypainotteisten katujen ilmeeseen kiinnitetään huomiota ja jalankulkijan ympäristöä kohennetaan. Katuympäristöistä tärkein on raitiotie- ja joukkoliikennekaduksi muutettavan Hämeenkadun kävely-ympäristö. Tavoitteena on katuarkkitehtuuriltaan korkeatasoinen, ympäri vuoden hyvin kunnossa pidetty, viihtyisä ja elävä pääkatu. Kaupunkikuvallisesti merkittäviä katuympäristöjä ovat myös muut keskustan raitiotiekadut, Pirkankatu ja Itsenäisyydenkatu. Koko ydinkeskustan alueella katutilojen viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota. Olemassa olevia puistokatuja ja yksittäisiäkin katupuita hoidetaan kaupunkikuvallisesti tärkeinä elementteinä. Mahdollisuuksien mukaan katuympäristöjä vehreytetään lisää rakentamisen ja katujen kunnostuksen yhteydessä. Kortteleiden läpi johdetut kujat luovat uusia kiinnostavia kävelyreittejä. Liikekortteleiden sisäpihoja kehitetään houkutteleviksi julkisiksi tai puolijulkisiksi tiloiksi, jotka katettuina toimivat myös ympärivuotisesti. Ratinan kauppakeskuksen rakentamisen yhteydessä syntyvät kävelyreitit ja -alueet rakennetaan korkeatasoisesti ja kytketään luontevaksi osaksi kaupungin muita kävelyreittejä. käyttöön osallistavassa asuin- ja viherympäristöjen suunnittelussa. Uusia työtapoja sovelletaan erityisesti kaupungin teettämien korttelisuunnitelmien, katusuunnitelmien ja puistosuunnitelmien yhteydessä. LIIKKUMINEN JA LIIKUNTA Keskustassa edistetään omaehtoista liikkumista kehittämällä urbaania kaupunkiympäristöä ja liikuntapaikkoja viihtyisämmäksi. Monipuoliset harrastusmahdollisuudet ja hyvät reitit tukevat liikuntaharrastusta ja hyvinvointia. Koko keskustaa palveleva kehitettävä alue on Sorsapuiston viereen tuleva Kalevan liikuntapuisto. Se tarjoaa monipuolisia liikuntapaikkoja koko perheelle ja erityisesti nuorille. Ratinan stadion ja Tammelan stadion ovat merkittäviä urheilun ja tapahtumien areenoja. Pyynikin kenttä ja Koulukadun kenttä ovat tärkeitä keskustan asukkaille erityisesti talviliikunnan näkökulmasta. Myös pieniä kenttiä kehitetään entistä monipuolisemmiksi harrastuspaikoiksi. Kenttien lisäksi puistosuunnittelussa otetaan huomioon kaiken ikäisten lähiliikuntapaikat. Hyvän liikuntaympäristön edellytyksenä ovat hyvät reitit. Jalankulun ja pyöräilyn reittejä parannetaan sujuvuuden, viihtyisyyden ja arkiliikunnan näkökulmasta. Liikunta-, ulkoilu- ja urheilupaikkojen ja -reittien saavutettavuuteen, löydettävyyteen ja opastukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kaupunkilaisten lisäksi nämä ovat matkailijoiden palvelutarjontaa. VIIHTYISÄ ASUINYMPÄRISTÖ JA KORTTELIPIHAT KAUPUNKIVALAISTUS Keskustan virkistysverkkoa kehitetään osana asumisen laatua. Vihreys ja virkistysmahdollisuudet ovat lähellä asukkaita tai helposti saavutettavissa. Virkistyspalvelut tehdään monipuolisiksi ja elämyksellisiksi. Ne vastaavat kaikenikäisten tarpeisiin: leikkiin, liikuntaan, erilaisiin harrastuksiin ja oleskeluun. Täydennysrakentamisen yhteydessä huolehditaan lähiympäristön viihtyisyydestä ja lähivirkistyksestä. Asuinympäristössä vihreyden, imeyttävien pintojen ja lisääminen parantaa hulevesien hallintaa ja lisää pihojen viihtyisyyttä. Viherkatot vehreyttävät ylhäältä katsottavia näkymiä. Korttelipihojen viihtyisyyttä lisätään vähentämällä maanpäällisiä autopaikkoja, kehittämällä yhteispihoja ja lisäämällä viherrakenteita. Myös uudenlaisia, kaupunkikeskustaan sopivia virkistysmahdollisuuksia, taskupuistoja ja viihtyisiä pihakatuja vahvistetaan. Asukkaille annetaan mahdollisuudet vaikuttaa viherympäristöjen suunnitteluun ja lähipuistojen hoitoon osana asukastoimintaa. Virtuaalisen Tampereen ja 3D-gallerian mahdollisuuksia otetaan Keskustan kaupunkivalaistusta kehitetään paitsi osana liikenne- ja kaupunkiturvallisuutta, myös osana kaupunkikuvaa. Tarkoituksena on muodostaa visuaalisesti yhtenäisiä pimeän ajan kokonaisuuksia, jotka jäsentävät ja auttavat hahmottamaan kaupunkikuvaa pimeään aikaan. Tavoitteena on teknisesti innovatiivinen ja tamperelaiseksi tunnistettava kaupunkivalaistus. Hyvin suunniteltu kaupunkivalaistus auttaa suunnistamaan kaupunkiympäristössä ja löytämään tärkeät kohteet. Näitä voivat olla esimerkiksi julkiset rakennukset, korkeat rakennukset, tapahtumapaikat, torit, raitiotie tai tärkeät kävelyreitit. Rantamaisemissa voidaan Tampereella korostaa vesipeilien ja luonnon valoilmiöiden merkitystä. Paikoin kaupunkivalaistus tuo esiin ja piirtää arkkitehtuuria ja historiaa. Paikoin se on pääroolissa luomassa jotakin uutta kokemuksellisuutta, jota ei päivänvalossa voi nähdä. Kaupunkivalaistusta suunnitellaan yhtenäisinä kokonaisuuksina. Katu, rakennukset ja muut kohteet tarkastellaan omistuksen suhteen rajattomasti. Valaistusta 42

43 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3 voidaan yhdistää aluekohtaisesti eri valaistustarpeet toisiaan tukevaksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Kaupunkivalaistuksen vuotuinen, merkittävä tapahtuma on Valoviikot. Sen perinnettä jatketaan, tekniikkaa ja valoarkkitehtonista ilmaisua osin modernisoiden. Valoviikkojen tärkein katu on Hämeenkatu. Sille luodaan pääkadun arvoa vastaava valoilme. Raitiotien rakentamisen yhteydessä uusitaan myös katuvalaistus. KAUPUNKIAKUSTIIKKA Liikuntaa, luontovirkistystä, järvimatkailua sekä keskustaan ja sen maisemiin tukeutuvaa kaupunkiluontomatkailua varten rakennetaan kattava, reitistöihin liittyvä virkistyspalvelujen verkosto. Ensisijaisesti tukeudutaan kaupungin tai muiden julkisyhteisöjen omistamiin maa-alueisiin. Tarvittaessa tehdään maanhankintaa tai pitkäaikaisia sopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa. Luontovirkistyksen ja luontomatkailun tukikohtaverkosto voi koostua palvelutasoltaan monen tyyppisistä kohteista, palveluja tarjoavista ulkoilumajoista yksinkertaisiin miehittämättömiin rakenteisiin. Kohteet merkitään maastoon ja kartoille. Niitä markkinoidaan osana keskustan matkailu- ja virkistyspalveluja. Tukikohtia rakennetaan sekä maa- että vesireittien varteen. Rannoilla sijaitsevat kohteet voivat palvella sekä maalla että vesillä liikkujia. Osa paikoista voi sijaita kaupunkimaisessa rakennetussa ympäristössä ja osa luontoympäristössä - metsissä, rannoilla ja saarissa. Rannoille rakennettavissa tukikohdissa kiinnitetään erityistä huomiota veneilijöiden ja melojien rantautumismahdollisuuksiin. Osa virkistyspalvelujen tukikohdista rakennetaan helppokulkuisiksi ja esteettömiksi. Huomiota kiinnitetään kaupunkiluontopalvelujen hyvään saavutettavuuteen, kansainvälistä matkailua palvelevaan opastusjärjestelmään sekä käytettävyyteen kaikkina vuodenaikoina. Palveluverkosto kattaa keskustan puistojen, keskustan läheisten ulkoilu- ja virkistysalueiden lisäksi lähiseutujen rantoja, saaria ja ulkoilualueita. Osa rantareittien palveluista on urbaaneja (esimerkiksi Santalahti, Särkänniemi, Mustalahti, Naistenlahti, Eteläpuisto, Viinikanlahti) ja osa erityisesti etäämmällä olevista luonnonläheisiä, virkistyksellisiä tai peräti retkeilyllisiä (esimerkiksi Rauhaniemi, Kaupinoja, Kaupin rannat, Pyynikki, saarikohteet). Osana kaupunkiympäristön elämyksellisyyttä kehitetään keskustan urbaania akustiikkaa. Kaupunki-, liikenne- ja ympäristösuunnittelun keinoin vähennetään erityisesti liikennemelun haitallisia vaikutuksia ihmisten eniten käyttämiin oleskelu-, kävely- ja pyöräilyympäristöihin. Kaupunkiympäristöön voidaan helposti muun rakentamisen yhteydessä luoda melulta suojattuja urbaaneja ulkoalueita. Nämä kohottavat kaupunkiympäristön elämyksellistä laatua. Ne lisäävät aistiherkkyyttä veden, luonnon tai ihmisen tuottamille luonnollisille äänille. Erityisiä kehittämiskohteita ovat rannat, puistot, tapahtumapaikat ja korttelipihat. Keskustaan voidaan luoda myös urbaania äänitaidetta, tapahtumina tai pysyvinä kaupunkitaiderakenteina. VIRKISTYKSEN JA MATKAILUN KAUPUNKILUONTOPALVELUT 43

44 KUVA: Tammelan pallokentän aluetta kehitetään jalkapalloilun, asumisen sekä liike- ja palvelutoiminnan alueena. Paikalle rakennetaan paikkainen jalkapallostadion oheistiloineen. Asemakaavan pohjana on käydyn arkkitehtuurin ideakilpailun voittajaehdotus "Hattutemppu". Tammelan stadionia tullaan käyttämään peli- ja harjoituspaikkana junioritoiminnasta Veikkausliigaan, kansainvälisiin otteluihin ja koululiikuntaan. Lämmitettävä keinonurmi mahdollistaa kentän lähes ympärivuotisen käytön. Kuva Tampereen kaupunki, Arkkitehtitoimisto JKMM Oy,

45 KUVA: Tampereen rautatieasema muuttuu Asemakeskukseksi. Viiden tähden keskusta saa tärkeälle paikalle uuden urbaanin viheraukion. Paikalla on nykyisin Asema-aukion pysäköintialue. Nykyisen rautatieaseman kulma kuvassa vasemmalla. Kuva Tampereen kaupunki, Matkakeskus ja uusi puisto ja arkadi / Havainnekuva COBE Aps ja Lundèn Architecture Oy,

46 TOIMENPIDEKOKONAISUUS KAUPUNKIKULTTUURI, TAPAHTUMAT JA MATKAILU Tampereen ydinkeskustan katukuva on elävä: täynnä ihmisiä, kauppaa ja kaupunkikulttuuria. Tapahtuma-alueita, kulttuurikohteita ja liikuntapaikkoja kehitetään suunnitelmallisesti. Tapahtumapaikat ovat helposti löydettävissä ja saavutettavissa jalkaisin, pyörällä ja julkista liikennettä käyttäen. Opastus toimii ja on älykästä. Tapahtumapaikkojen tilat, ulkotilat ja rakenteet tehdään monikäyttöisiksi, muunneltaviksi ja kaupunkikuvaan sopiviksi. Tapahtumapaikkojen verkosto luo synergiaa. Kaupungin majoituskapasiteetti on riittävä ja laadukas. Suurten tapahtumien kuormittava vaikutus otetaan huomioon palveluissa ja ympäristössä. TÄRKEÄÄ: Kehite ävä matkailun ja vapaa-ajan vyöhyke Kehit ostos-, tapahtuma- ja k Kehit ävä tapahtumapaikka/vyöhyke Kehit Kehit Santalahden tapahtumapuisto känniemi Onkiniemen Runoilijan e luontomatkailun tapahtumakeskus Hämeenkatu NÄSIJÄRVI Rauhaniemi Lapinniemi Tammelant Tammelan stadion Tullin alue So sapuisto ja Kalevan liikuntapuisto Kaupinoja Kauppi ja maauimala Merkitys matkailulle ja markinoinnille Tapahtumien näkyvyys kaupunkikuvassa Monipuoliset ja muunneltavat tapahtumapaikat Yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja omaehtoisuus Taiteen, kulttuurin ja urheilun paikkojen tasapaino Tapahtumien aikainen ympäristövastuu Saavutettavuus TAMPEREEN KAUPUNKI VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.4 Pyynikki KAUPUNKIKULTTUURI, TAPAHTUMAT JA MATKAILU alue Koulukadun Hopealinja PYHÄJÄRVI A eena Tampe e-talo Iidesjä ven sto KÄRKIHANKKEITA: Kansi ja Areena Santalahden virkistys- ja tapahtumapuisto Tammelan stadion Tullikamarin aukio Onkiniemen kulttuuritehdas Älykkäät opasteet ja digitaaliset palvelukanavat. KARTTA: Kaupunkikulttuurin, tapahtumien ja matkailun tärkeimmät kehittämiskohteet Tampereen keskustassa aikavälillä Kartta Tampereen kaupunki, Kehitysohjelmat / Viiden tähden keskusta KUVA SEURAAVALLA SIVULLA: Tampereen keskustan merkittävin uusi tapahtumapaikka on radan päälle rakennettava monitoimiareena. Tulevaisuudessa se palvelee suuria yleisö tapahtumia urheilusta kulttuuriin. Kävijöitä on miltei miljoona joka vuosi. Tämä vilkastuttaa merkittävästi keskustan kauppaa ja katukuvaa. Palvelujen ja matkailun yrittäjyydelle avautuu uusia mahdollisuuksia. Hyvä sijainti Asemakeskuksen vieressä mahdollistaa joukko liikenteellä saapumisen. Rakentaminen voi alkaa Kuva Tampereen kaupunki, SRV / Studio Daniel Libeskind,

47 47

48 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4 TILOJA JA TILAA KAUPUNKIKULTTUURILLE Tampere kehittää kaupunkikulttuuria vahvuuksiensa varassa. Tampereelle ominaisia perinteitä jatketaan ja uusia luodaan. Tietoisuus kaupunkikulttuurin merkityksestä näkyy kaupunki ympäristön ja sen yksityiskohtien kehittämisessä. Uusien ja kehitettävien vanhojen kaupunginosien paikallista identiteettiä rakennetaan määrätietoisesti ja yhteisöllisyyttä tukevasti. Monipuolisuutta ja moniarvoisuutta korostetaan. Opiskelijoiden ja nuorten ihmisten toiveet otetaan huomioon. Asukkaita kannustetaan spontaaniin ja omaehtoiseen toimintaan omassa elinympäristössään. Pienet ja paikalliset tapahtumat vahvistavat yhteisöllisyyttä. Tämä otetaan huomioon yleisiä alueita ja julkisia rakennuksia suunniteltaessa. Kaduilla, aukioilla, toreilla ja puistoissa sallitaan kaupunkilaisten elämä. Keskustan kahviloiden, ravintoloiden ja liikkeiden toivotaan osaltaan elävöittävän katukuvaa erityisesti joukkoliikennekaduilla ja kävelyalueilla. Keskustan julkinen kaupunkitila on kaikkien kaupunkilaisten yhteistä ympäristöä. KAUPUNKIELÄMYKSIÄ MATKAILIJOILLE Tampereen keskusta tarjoaa matkailijalle monipuolista tekemistä: kulttuuria ja taidetta, urheilua ja liikuntaa, tapahtumia, messuja, kokouksia ja kongresseja, ostoksia ja palveluja, kahviloita ja ravintoloita, luontovirkistystä ja kaupunkielämyksiä. Tärkeimpien matkailukohteiden saavutettavuutta ja keskinäisiä yhteyksiä parannetaan. Matkailuaineistoa, ohjeistusta ja opasteita tarjotaan muillakin kuin suomenkielellä, vähintään englanniksi. Museot ja muut merkittävät kohteet sijoitetaan keskustan kävelyalueille ja joukkoliikennereittien varteen. Uudet rakennukset tehdään kaupunkikuvallisesti näyttäviksi, kooltaan riittäviksi, helposti löydettäviksi ja optimaalisesti kaikilla liikkumisvälineillä saavutettaviksi. Matkailijoille tarjotaan palvelupolkuja, joiden avulla heidän viipymäänsä kaupungissa pidennetään. Matkailijoille suunnattuja digitaalisia kanavia kehitetään siten, että ne tarjoavat kätevästi ajankohtaista tietoa tapahtumista ja tekemisestä kaupungissa. Majoituskapasiteetin riittävyydestä ja monipuolisuudesta pidetään huolta, erityisesti tärkeiden matkailukohteiden tuntumassa. Matkailijoille kehitetään luontoon ja urbaaniin ympäristöön liittyviä elämyspalveluja ja opastuskeskuksia. Kaupunkiluonnon ja järvien matkailullisen virkistyskäytön saavutettavuutta parannetaan. Tukikohtaverkosto rakennetaan, reitistöt suunnitellaan ja opastetaan niin maastossa kuin digitaaliestikin. Luonto- ja kulttuurireitit kertovat tarinoita Tampereesta ennen ja nyt. Matkailun näkökulma otetaan huomioon keskustan liikenteen, kävelyalueiden, virkistysympäristöjen ja kaupan palvelujen kehittämisessä. Kaupungin keskustan kehittämisessä otetaan huomioon matkailijoita visuaalisesti puhuttelevat elämykset, jotka inspiroivat jakamaan tietoa Tampereesta heidän omille verkostoilleen. TAPAHTUMAKAUPUNGIN KESKUSTA Tampere kehittyy aktiivisena ja monimuotoisena tapahtumakaupunkina. Tapahtumat näkyvät aikaisempaa enemmän keskustan katukuvassa ja kaupungin markkinoinnissa. Kaupunki edistää kestävän kehityksen mukaisia käytäntöjä tapahtumissa ja tapahtumaalueilla. Infrastruktuuria kehitetään nykyaikaisemmaksi, toimivammaksi ja myös suurtapahtumien järjestämiseen paremmin riittäväksi. Tampere mahdollistaa tapahtumajärjestäjille parhaat mahdolliset toimintaedellytykset, tukipalvelut sekä selkeän ja sujuvan hallinnon. Asenteella ja palveluprosessin sujuvuudella on vaikutus kaupungin maineeseen ja alueella järjestettävien tapahtumien laatuun. Kaupungin tarjoamia tukipalveluita ovat muun muassa tapahtumapaikkatuki, markkinointituki, tapahtuma-avustukset ja asiantuntijapalvelut. Tapahtumien merkittävä aluetaloudellinen, imagollinen ja yhteisöllinen vaikutus on tunnistettu. Ne monipuolistavat keskustan kulttuuritarjontaa, edistävät sosiaalista kanssakäymistä ja lisäävät kaupunkilaisten hyvinvointia. Maine aktiivisena, elävänä ja monipuolisena tapahtumakaupunkina lisää keskustan, kaupungin ja seudun houkuttelevuutta. Kaupunki järjestää itse osan kaupunkikuvallisesti tärkeistä tapahtumista. Lisäksi se luo ja toteuttaa uusia tapahtumakonsepteja. Kaupunki edistää menestyvien vuotuisten tapahtumien vakiintumista. TAPAHTUMAKÄVIJÖIDEN JA MATKAILIJOIDEN LIIKKUMINEN Tampereelle saapuvien matkailijoiden ja tapahtumakävijöiden liikkuminen on vaivatonta ja sujuvaa. Tärkeät kohteet on opastettu maastossa ja digitaalisesti, suomen lisäksi myös muilla kielillä. Älykkäiden opasteiden ja muiden sovellusten ansiosta tapahtumapaikat, hotellit ja matkailukohteet löytyvät helposti. Suuretkin yleisömassat pystytään ohjaamaan käyttämään oikeita reittejä. Tapahtumajärjestäjille suunnatuilla palveluilla, esim. fillariparkeilla ja pääsylippuun integroidulla joukkoliikennelipulla, kävijöitä kannustetaan saapumaan tapahtumiin ensisijaisesti jalkaisin, pyörällä tai julkista liikennettä käyttäen. Tärkeiden tapahtumapaikkojen läheisyydessä ja niiden välillä kiinnitetään huomiota kävelyalueiden riittävään välityskapasiteettiin, turvallisuuteen ja palvelutarjontaan. 48

49 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4 TAPAHTUMA-ALUSTAT Kaupunki omistaa ja hallinnoi suurinta osaa tapahtumiin soveltuvista alueista ja rakennuksista Tampereen keskustassa. Nykyinen rakennuskanta alkaa olla vanhentunutta. Yleisillä alueilla on kehnosti tapahtumajärjestämiseen soveltuvaa infrastruktuuria. Kaupunki parantaa näiden toimivuutta ja muuta laatua tapahtuma-alustana. Yleisiä alueita ja kiinteistöjä peruskorjattaessa sekä uudiskohteita rakennettaessa otetaan huomioon monikäyttöisyys ja tapahtumanäkökulma. Keskeisten julkisten tilojen ja alueiden pitää täyttää tapahtumajärjestämisen edellytykset. Tapahtumat järjestetään ympäristöllisesti kestävillä toimintatavoilla, ja kaupunki tarjoaa keinoja ja kannustimia kestävien toimintatapojen käyttöönottoon. Tapahtumapaikat mahdollistavat tapahtumien järjestämisen, mikä elävöittää kaupunkikuvaa, tukee keskustan yrittäjyyttä ja luo työpaikkoja. Keskustaan luodaan eri kohderyhmille rohkeasti suunnattuja tapahtuma-alueita. Keskustan katukuvaan ja kaupunkikulttuuriin kuuluu sekä tekemistä että tekemisen katselua. Tapahtuma paikoista voi muodostua omaehtoisen tekemisen paikka (esim. Parkour puisto). Alla olevat kehittämiskohteet perustuvat Tapahtumaverkostosuunnitelmassa esitettyihin painopistealueisiin. RATINAN, RATINAN SUVANNON JA LAUKONTORIN ALUE Keskustan tapahtumapaikoista monipuolisin on Ratinan suvannon alue, joka on myös sijainniltaan poikkeuksellisen keskeinen verrattuna Suomessa muihin vastaavan kokoluokan tapahtuma-alustoihin. Ratinan stadion soveltuu pieniin sisällä pidettäviin liikuntatapahtumiin ja toisessa ääripäässä suuriin ulkoilmakonsertteihin, joissa päästään aina katsojan kapasiteettiin. Ratinan alueen houkuttelevuutta lisää Ratinanniemen tapahtumapuisto, jonka kaunis kaupunkimainen puistomaisema ja rakenne mahdollistavat monipuolisten tapahtumien rakentamisen. Laukontori muodostaa vilkkaan sisävesisataman vieressä monipuolisen tori- ja kokoontumispaikan. Laukontorin sijainti veden äärellä ja Ratinan ja keskustan palveluiden läheisyydessä muodostaa omaleimaisen ilmeen torille. Laukontorille rakennettava saunapaviljonki tekee torista entistä houkuttelevamman ilta-aikaisen viihtymispaikan. Torin viihtyisyyttä rasittaa autoliikenteen läheisyys sekä useat pysäköintipaikat torin välittömässä läheisyydessä. Kehittäminen: Ratinan stadionin, Ratinanniemen tapahtumapuiston, Laukontorin, Kehräsaaren, suvannon ravintolalaivojen, Koskikeskuksen ja Ratinan kauppakeskuksen muodostaman kokonaisuuden potentiaalia on jatkossa pystyttävä hyödyntämään paremmin. Ratinan stadion ei kenttäolosuhteita lukuun ottamatta enää täytä nykyajan vaatimuksia. Mikäli stadionilla aiotaan jatkossakin järjestää urheilun suurtapahtumia, rakennuksen kehittämistarve on tunnistettava. Ratinan stadionin tulevaisuuden visiona on Stadionin kattaminen ja katsomokapasiteetin korottaminen :een. Tapahtumapuiston sähkö- ja tietoliikenneverkkoa on parannettu keskustan kehittämisohjelman mukaisesti. Tämän lisäksi alueelle tulisi sijoittaa järjestettyjen tapahtumien ulkopuolisena aikana omaehtoiseen tekemiseen soveltuvia esimerkiksi katujalkapallo- tai vastaavia alustoja ns. X- games hengessä. Laukontoria kehitetään osana Ratinan suvannon kaupunkiympäristöä. Se tulisi rauhoittaa autoliikenteeltä, kuitenkin niin että torin saavutettavuus säilyy. Pyöräilyliikenne tulisi ohjata alueen ulkoreunan kautta, ei suoraan läpi. Laukontorin toimintojen ja ulkomuodon tulisi tukea saunapaviljongin luomaa kehityspotentiaalia. KANSI JA AREENA Tampereen keskustaan sijoittuva monitoimiareena luo vetonaulan Asemakeskuksen alueelle rakentuvalle kannelle. Pelkästään Areenalle siirtyvä tamperelainen pääsarjatason jääkiekko tuo alueelle jo noin kävijää vuosittain. Vuotuinen kokonaiskävijämäärä on yli miljoonan. Monitoimiareenan muu sisältö tekee kannesta monipuolisen ja vilkkaan käyntikohteen. Tampere-talo, Areena ja Ratinan alue muodostavat suurien tapahtuma-alueiden ketjun, jotka voivat hyödyntää toistensa erilaisuutta. Tämän seurauksena syntyy kansainvälisestikin merkittävä tapahtuma-alueiden kokonaisuus, joka tukee monipuolista ja laadukasta tapahtumatarjontaa. Kehittäminen: Kannen ja Areenan rakentaminen käynnistyy Kävely-yhteyksiä ja opasteita joukkoliikenteen keskusten sekä Tampere-talon, Areenan, Ratinan alueen muodostaman tapahtumapaikkaketjun välillä kehitetään. Särkänniemi kytketään kävellen saavutettavaan merkittävään tapahtumapaikkojen kokonaisuuteen Tammerkosken rantareittien ja kävelykatujen kautta. TAMMELAN STADION Tammelaan rakennetaan nykyisen jalkapallostadionin paikalle uusi, noin 6500-paikkainen stadion oheistiloineen. Lisäksi kortteliin tulee stadionia palvelevia tiloja, liike-, toimisto- tai palvelutilaa ja huoltotiloja. Stadionin kehittämisen kustannuksia on tarkoitus kattaa muusta rakentamisesta saatavalla tuotolla. Kehittäminen: Kaupunginvaltuusto hyväksyi Tammelan stadionin aluetta koskevan asemakaavan Asemakaava mah- 49

50 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4 dollistaa Tammelan stadionin alueen kehittämisen jalkapalloilun, asumisen sekä liike- ja palvelutoimintojen alueena. Tampereen kaupunki hyväksyi stadionhankkeen päivitetyn yhteistyösopimuksen, jossa asemakaavan muutos on huomioitu. Uuden stadionin rakennustöiden on näillä näkymin määrä toteutua vuosina KESKUSTORI JA VANHAN KIRJASTOTALON PUISTO Keskustori kaupungin sydämessä on vilkas tapahtumapaikka. Alueella on vuosittain useita eri kokoluokan tapahtumia alkaen pienistä tuote-esittelykojuista suuriin koko torin täyttäviin tapahtumiin, kuten esimerkiksi Joulutori. Laikunlava jää kiusallisen sivuun aiheuttaen ympäristöön sosiaalista ongelmaa. Aluetta ympäröivistä rakennuksista Frenckellin kiinteistöt ovat kaupungin omassa käytössä ja pimenevät virastoajan ulkopuolella. Lavan ja puiston alueelta puuttuu pöhinä. Kehittäminen: Keskustorin alueen suunnittelun käynnistyessä tulisi kokonaisuus Keskustori Laikunlava Vanhan kirjastotalon puisto yhdistää toiminnallisesti paremmin toisiinsa. Ns. Molinin tontin toiminnallinen liittäminen torialueeseen helpottaisi Keskustorin tilanpuutetta ja samalla yhdistäisi torin luontevasti Laikunlavan alueeseen. Vanha kirjastotalo on jo päätetty muuttaa kulttuurikeskukseksi, ja entiseen lehtilukusaliin on tulossa musiikkiklubi ja kahvila-ravintola. Alueen virastokäytössä olevien rakennusten käyttötarkoitusta tulisi arvioida uudelleen. Keskustorin ja Molinin tontin toiminnallisen ideoinnin suunnittelumenetelmiksi sopivat esimerkiksi Tullin alueella käytetyt osallistavat visio- ja yleissuunnitelmat ja/tai ideakilpailut. Keskustori on kuitenkin jäämässä liian pieneksi nykyajan tapahtumajärjestämistä ajatellen. Lisäksi torin tekniikka, kuten sähkö- ja tietoliikenne ja vesi- ja viemäröintipisteet, tulisi tarkastella ja päivittää vastaamaan tämän päivän tarpeita. Arvokkaan ympäristön vuoksi Keskustorin tapahtumissa tulisi myös kiinnittää huomattavasti nykyistä enemmän huomiota rakenteiden esteettisyyteen. Keskustoria kehitetään myös osana järveltä järvelle johtavaa Tammerkosken kävelyvyöhykettä sekä osana Hämeenkatua ja raitiotien reittiä. SANTALAHDEN VIRKISTYS- JA TAPAHTUMAPUISTO Santalahden osayleiskaavassa rantapuisto on puistoksi varattu lähivirkistysalue, jolla sallitaan yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Aluetta voidaan kehittää tapahtumapuistoksi niin, että toiminta ja sitä tukevat rakenteet ovat yleiskaava- ja asemakaavamerkintöjen mukaisia. Kaupungin teettämässä esisuunnitelmassa Santalahden Rantapuiston yleisöalueen pinta-ala on m2, jolloin enimmäiskävijämääräksi saadaan henkilöä, josta päälavan kapasiteetti on henkilöä ja Lintutorninniemen sivulavan henkilöä. Alueen sijainti lähellä keskustaa ja tulevan raitiotiereitin varrella on suurtapahtumien järjestämisen kannalta erinomainen. Kehittäminen: Ratinaan kohdistuvan paineen ja suurtapahtumien koon jatkuvan kasvun vuoksi Santalahden virkistys- ja tapahtumapuiston rakentaminen on aloitettava ensi tilassa. Tapahtuma-alueelle on rakennettava sähkötekniikka, dataliikenteen järjestelyt ja vesihuolto. Yleisömassojen ohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja lähiasutukseen kohdistuva kuormitus minimoitava. Muut puistoon rakennettavaksi suunnitellut virkistystoiminnot on sijoitettava siten, että niitä pääsee käyttämään mahdollisimman laajasti myös tapahtumien aikana. SÄRKÄNNIEMEN ALUE Särkänniemi, Onkiniemi ja Mustalahti muodostavat tulevaisuudessa yhden Tampereen vetovoimaisimmista vapaa-ajan alueista. Aluekokonaisuutta kehitetään ensisijaisesti matkailun ja siihen liittyvien tapahtumien alueena. Mikäli myös Santalahden virkistys- ja tapahtumapuisto toteutuu, alueen potentiaali on huikea. Rantaväylän tunnelin myötä alueen liikenteellinen ja kaupunkikuvallinen yhteys keskustaan on parantunut. Raitiotien valmistuttua alueen saavutettavuus paranee huomattavasti. Kehittäminen: Tavoitteena on uudenlaisten toimijoiden ja konseptien avulla rakentaa Särkänniemen-Mustalahden- Onkiniemen alueesta ympärivuotisen toiminnan vyöhyke, joka on merkittävä matkailu- ja palvelualan työllistäjä. Mustalahden tulevia uusia toimintoja on Järvi- ja luontomatkailun tapahtumakeskus, jolle on varattu rakennuspaikka alueen koillisreunassa. Kulttuuritoimintojen alueeksi kaavoitetulle Onkiniemen entiselle trikootehtaalle on spontaanisti syntynyt yhteisöllinen omaehtoisen kulttuurin keskus, josta voisi kaupungin myötävaikutuksella syntyä Tallinnan Telliskiven veroinen ympärivuotinen rosoinen kulttuurimatkailukohde. Kaupungin tulisi edistää tehdasalueen nykymuotoisen toiminnan vakiintumista ja laajentumista ja siten mahdollistaa positiivisen kehityksen jatkuminen. TULLIN ALUE Kulttuuri on Tullin alueen vahvuus, jota kehitetään edelleen sen yhtenä kivijalkana. Tunnettujen kulttuurikeskusten, Tullikamarin, Telakan ja Tampere-talon, lisäksi alueen uudistumisessa on mahdollisuus hyödyntää taidetta ja tapahtumia alueen elinvoimaisuuden edistäjänä. Tullin sijainti ja liikenneyhteydet tarjoavat helpon tavan saavuttaa tapahtu- 50

51 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4 mat. Kannen ja Areenan valmistuminen lisää alueen houkuttelevuutta ja merkittävyyttä entisestään. Tullikamarin aukio on vilkas aukio, jonka päädyssä sijaitsee kauppakeskus ja reunoilla ravintola, teatteri ja muita viihdepalveluita tarjoavia tiloja. Alueella on potentiaalia kehittyä vilkkaaksi tapahtuma-alueeksi. Ravintola Telakka sekä Tullikamarin klubi ja Pakkahuone ovat valtakunnallisesti tunnettuja tapahtuma-alustoja. Tullikamarin aukiolla tulisi olla sama identiteetti kuin näillä tapahtumapaikkaikoneillakin. Kehittäminen: Tullikamarin aukio tulisi uudistaa kokonaan siten, että siitä tulee mahdollisimman monikäyttöinen tapahtuma-aukio nykyaikaisine tapahtumatekniikoineen ja että sen viihtyisyys ja ilme mukailisivat tunnettujen tapahtuma-alustojen identiteettiä. Pakkahuoneen sisäänkäynti tulisi lisätä Tullikamarinaukiolle. Tullin alueen valtakunnallisesti erinomaista saavutettavuutta rautatieaseman tuntumassa on pyrittävä hyödyntämään paremmin. Alueen kulttuuripainotteisuus tulisi ottaa huomioon etsittäessä käyttöä veturitalleille, tavara-asemalle ja muille tyhjillään tai vajaakäytöllä oleville tiloille. TAPAHTUMIEN JA TAPAHTUMAPAIKKOJEN VUOSITTAISIA KÄVIJÄMÄÄRIÄ Särkänniemi NÄSIJÄRVI Elokuvateatterit Teatterit Museot Pirfestin jäsenfestivaalit Tullikamari Tamperetalo Jalkapallo Jääkiekko PYHÄJÄRVI Messut MERKITTÄVIMMÄT TAPAHTUMAPAIKAT TAMPEREELLA Elokuvateatteri Huvipuisto Jäähalli Kongressi- ja konserttitalo Messukeskus Museo Pääkirjasto Stadion Tapahtumapuisto Teatteri Tullikamari Tori NÄSIJÄRVI PYHÄJÄRVI 51

52 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 4 TAMPEREEN KESKUSTAN HOTELLIT JA HOTELLIHANKKEET SEKÄ NÄIDEN KAPASITEETTI HOTELLIT / KAPASITEETTI 1. Cumulus Hämeenpuisto Cumulus Koskikatu Dream Hostel & Hotel Forenom Aparthotel Tampere City Forenom City Suites Holiday Club Tampereen kylpylä Holiday Inn Tampere Central Station Hotelli Homeland Hotelli Kauppi Lapland Hotel Tampere Omena Hotelli Original Sokos Hotel Ilves Original Sokos Hotel Villa Radisson Blu Grand Hotel Tammer Scandic Rosendahl Scandic Tampere City Scandic Tampere Station Solo Sokos Hotel Torni 305 TULEVAT HOTELLIT / KAPASITEETTI 19. Areenahotelli Marriot HUONEKÄYTTÖASTE (2016) Tampere 57,7 % Koko Suomi 15 49,7 % 5 NÄSIJÄRVI PYHÄJÄRVI KUVAT: Tulevaisuudessa Särkänniemi ja Mustalahti ovat aktiivinen osa keskustaa. Niihin pääsee sujuvasti kävellen, raitiovaunulla ja ehkä köysirataakin pitkin. Rantatunneli vie valtatien maan alle ja vapauttaa Näsijärven maisemat ihmisten käyttöön. Näsinsillan järvenpuoleinen siltakansi vallataan virkistykselle. Kävely-yhteyttä keskustaan parannetaan. Mustalahden sataman ympäristöä täydennetään hotellilla sekä järvimatkailun ja -luonnon tapahtumakeskuksella. Onkiniemen tehtaan suunnalla täydennysrakennetaan. Näsijärven rannoille rakennetaan yhtenäiset rantareitit ja oleskelualueita. Särkänniemi / Kuvat Tampereen kaupunki ja Särkänniemi Oy / Arkkitehdit MY, 2016 Kuva seuraavalla sivulla Atagan Ergin,

53 53

54 TOIMENPIDEKOKONAISUUS ASUMINEN JA ELÄMÄNTAPA Tampereen keskusta on tulevaisuudessa hyvän asumisen ja modernien palvelujen paikka. Asumisen laatutekijöinä kehitetään joukkoliikenne- ja kävelykeskustaa, rantojen läheisyyttä, persoonallista kaupunkikuvaa, laadukkaita korttelimiljöitä sekä hyviä liikunta-, kulttuuri- ja virkistysmahdollisuuksia. Kaupunkirakenteen tiivistyessä asumiseen liittyviä palveluja uudistetaan. TÄRKEÄÄ: Keskusta-asuminen ja elämäntapa uudistuvat Keskustakoteja monenlaisille ihmisille ja kotitalouksille Asukkaat mukana rakennusten ja ympäristöjen suunnittelussa Pihoilla, puistoissa ja rannoilla yhteisiä paikkoja kaiken ikäisille Asumisen ja asukkaiden palveluja siellä missä ihmisiäkin Asukaspysäköinti on kunnossa mutta autottakin pärjää Asuntokaduilla ja korttelipihoilla puita ja vihreää Asuntotuotannon määrälliset tavoitteet toteutuvat KÄRKIHANKKEITA: Uudet asuinalueet urbaanin elämäntavan kehittämisalustoina Keskusta-asumisen, ryhmärakennuttamisen ja osuuskuntaasumisen innovaatiot tontinluovutusohjelmassa Asukasvaikuttaminen osallistavan budjetoinnin keinoin Keskusta-asumisen älykkäät palvelut ja ratkaisut Lasten ja nuorten kaupunkikeskusta Ikäihmisten asumispalvelut keskustassa Turvallisuuden edistäminen. Uusi asuntorakentaminen Täydentävä asuntorakentaminen AMURI JA PYYNIKINTORI - asuinalueen tunnelma - ydinkeskustan palvelut lähellä - Pyynikintorin erityiskohde KOKO KESKUSTASSA - pieniä laajennuksia ja korotuksia - ullakkorakentamistakentamista asumisen tarpeisiin LÄNTINEN KESKUSTA - kaupunkimainen tunnelma - ydinkeskustan palvelut lähellä - isoja, yhteisiä ko elipihoja - laajennuksia ja ullakkorakentamista TAMPEREEN KAUPUNKI VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.5 ASUMINEN JA ELÄMÄNTAPA NÄSIJÄRVEN RANTAKAUPUNKI - järvi- ja/tai metsäkaupungin tunnelma - uusia ja täydentäviä asuinalueita - Ranta-Tampella rakennusvaiheessa - Koukuniemen ja Rauhaniemen täydentävä asuntorakentaminen - Onkiniemen - Särkänniemen täydentäminen NÄSIJÄRVI PYHÄJÄRVI KARTTA: Asumisen ja elämäntavan tärkeimmät kehittämiskohteet Tampereen keskustassa aikavälillä Kartta Tampereen kaupunki, Kehitysohjelmat / Viiden tähden keskusta KAUPIN SAIRAALAN ALUE - metsäkaupungin tunnelma - sairaala-alueesta asuinalueeksi - Kaupin kannen TAMMELAN KAUPUNGINOSA - torikaupunginosan tunnelma - edelläkävijä täydennysrakentamisessa avainasemassa - stadion erityiskohteina ASEMAKESKUS, TULLI+ JA KESKUSTAKAMPUS - bisnes- ja kampuskaupungin tunnelma mahdollisuus - moderni uusi kansi ja vanha Tulli - yliopiston tuntumaan kampusasumista PYHÄJÄRVEN RANTAKAUPUNKI - järvimaisemien tunnelma - tehokkaat ja modernit asuinalueet - rannoilla oleskelu- ja virkistyalueita asuntoalueita KUVA SEURAAVALLA SIVULLA: Tampereen järvenrantakaupunki on tulevaisuudessa maailmassa ainutlaatuinen. Seuraavaksi rakennettava keskustan uusi asunto alue on Ranta-Tampella. Sen asunnoista ja rannoilta avautuu komeat järvimaisemat Näsijärvelle. Rantareittejä pitkin pääsee keskustaan, Särkänniemeen, ulkoilumetsiin, uimarannoille, venesatamiin ja jääliikuntareiteille. Liikennemelusta vapaan alueen rakentaminen alkoi heti Rantaväylän tunnelin valmistumisen jälkeen. Kuva YIT Rakennus Oy,

55 55

56 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 5 Asuntorakentamisen tarpeet Tampereen keskustassa /2040 Alueen nimi Uusia asukkaita Alueen erityisominaisuuksia, lisätietoja Eteläpuiston alue 1 / Eteläpuisto järvenrantakaupunkia Eteläpuiston alue 2 / Nalkalanranta 700 järvenrantakaupunkia, täydennysrakentamista Onkiniemi 500 täydennysrakentamista, järvenrantakaupunkia Amuri täydennysrakentamista (arvio ) Ranta-Tampella järvenrantakaupunkia Ratina 500 tapahtumat lähellä Asemakeskus, Tulli+:n alue asema- ja veturikaupunkia, kampuskaupunkia, opiskelija-asumista, pendelöivää elämäntapaa (arvio ) Kalevankankaan pääte ja Kalevan 500 liittyy kampuskaupunkiin, kaupunkirakenteen eheyttäminen kansi Tammelan täydennysrakentaminen täydennysrakentamisen pilottialue Tampereella, mahdollinen koko volyymi noin asukasta, vuoteen 2030 mennessä toteutuva määrä vaikeasti arvioitavissa, koska kiinteistöt yksityisomistuksessa, taloyhtiöiden keskinäistä yhteistyötä edistetään korttelisuunnitelmin, hankkeita lähdössä liikkeelle Tammelan stadion 200 liittyy urheiluun, jalkapallo keskiössä, määrä tarkentuu suunnittelun edetessä (arvio ) Kaupin kansi liittyy viherympäristön eheyttämiseen yli Kekkosentien, vaara-alue voi rajoittaa rakentamista Kaupin sairaalan alue 700 käyttötarkoituksen muutos ja täydennysrakentaminen, metsän kainalossa ja lähellä kaupunkia Koukkuniemi / Rauhaniemi 800 käyttötarkoituksen muutoksia, uudistavaa täydennysrakentamista, hyvä sijainti kaupungin ja luonnon rajapinnassa Viinikanlahti järvenrantakaupunkia, turvallisuusrajoitteita järjestelyratapihalta, määrä siksi vaikeasti ennakoitavissa (arvio ) Muut täydennysrakentamishankkeet Ullakkorakentaminen Muuttuvat käyttötarkoitukset yksityisten hankkeiden määrä vaikeasti ennakoitavissa, maapolitiikan kannustimet edesauttavat toteutumista (arvio ) Vuoteen 2040 mennessä Vuosina uutta asukasta, joista vuosina asukasta Vuoteen 2030 mennessä Vuosina noin uutta asukasta ja asuntoa vuodessa kanssa samanaikaisesti lisätään kortteleiden vihreyttä ja viihtyisyyttä, asuntokatujen turvallisuutta sekä yhteiskäyttöisiä ulko- ja sisätiloja. Vuoteen 2030 mennessä keskustan asukasmäärä kasvaa nykyisestä asukkaalla ja vuoteen 2040 mennessä kaikkiaan asukkaalla. Viidentoista vuoden aikana tämä tarkoittaa keskustan alueella noin 1000 uutta asukasta vuodessa. Tämä vastaa noin uuden asunnon rakentamista vuodessa. KOTEJA IHMISILLE JA TALOUKSILLE Keskustaan tarvitaan kaikenkokoisille kotitalouksille lisää omistus- ja vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja. Ikäihmisille rakennetaan lisää asuntoja keskustaan, lähelle arjen palveluita. Asunnot, yhteistilat, pihat, kadut ja puistot rakennetaan esteettömiksi. Vanhoihin kerrostaloihin rakennetaan hissejä. Tästä kaikesta on hyötyä nuoremmillekin kaupunkilaisille. Ikääntyneille tarvitaan kotiin vietäviä palveluita sekä monenlaisia asumisratkaisuja. Osa näistä palveluista toteutetaan digitalisaatiota hyödyntäen. Tavoitteena on rakentaa elinkaarikortteleita, joissa asuu kaikenikäisiä. Kortteleihin rakennetaan monenlaisia, myös monin eri hallintamuodoin toteutettuja asuntoja. Lapset näkevät kaikenikäisiä ympärillään ja läheiset pystyvät helposti asumaan samoilla asuinalueilla. Keskustan sekä todellista että koettua turvallisuutta parannetaan yhteistyössä alueiden asukkaiden kanssa osana kaupunkirakentamisen suunnittelua. KESKUSTA-ASUMISEN UUDET INNOVAATIOT UUSIA ASUKKAITA JA ASUNTOJA Tampere on Suomen voimakkaimmin kasvavia ja kehittyviä kaupunkeja. Kaupunkiseudun väestönkasvu ja asuntotuotanto painottuvat aiempaa selvästi voimakkaammin keskuskaupunkiin. Tampereen keskustassa uusia asuntoja ja asuinalueita rakennetaan erityisesti entisille teollisille rannoille sekä raitotien ja muiden joukkoliikennepalvelujen tuntumaan. Jo rakennetuilla alueilla täydennysrakennetaan ullakoille, kattokerroksiin, kortteleiden tyhjiksi jääneisiin nurkkiin ja erityisesti nykyisille pysäköintialueille. Kaupunkiympäristön viihtyisyydestä ei tingitä, vaikka rakennetta tehostetaankin. Rakentamisen Kaupunki varmistaa uusien asuinalueiden suunnittelulla asuntotuotannon määrällisten tavoitteiden toteutumista ja kohdentaa arkkitehti- ja tontinluovutuskilpailuja alueille, kaavoituksen ja tontinluovutuksen yhteyteen. Keskustaan toteutetaan urbaanin elämäntavan lähtökohdista suunniteltuja asuinalueita. Asuntotuotannon tapoja monipuolistetaan ja haastetaan perinteisiä tuotantotapoja osuuskuntarakentamisella ja ryhmärakennuttamisella sekä yhteisöllisyyteen ja naapuriapuun kannustavilla ratkaisuilla. Keskustaan rakennetaan ennakkoluulottomasti uudenlaisia asuintalotyyppejä. Samassa rakennuksessa voi olla kerrostaloasuntoja, kahden kerroksen rivitalotyyppisiä asuntoja, loft-tyyppisiä asuntoja ja muitakin kuin asumisen toimintoja. Kaupunki suosii tonttien luovuttamista rakentajille niin, että luovutetaan kerralla kaikki korttelin tontit eri rakentajille ja rakennuttajille. Tällöin korttelin kaikkien tonttien rakentaminen suunnitellaan sa- 56

57 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 5 manaikaisesti, keskenään vuorovaikutuksessa ja korttelipihat ja yhteistilat suunnitellaan korttelin asukkaiden yhteiskäyttöön. ASUKKAIDEN ELÄMÄ JA UNELMAT Jotta keskustassa viihdytään ja siellä halutaan asua, katu- ja toritilojen tulee olla viihtyisiä ja puistojen tulee mahdollistaa monenlaista toimintaa. Keskustassa voi uida ja saunoa ympäri vuoden, pelata rantapalloa, ottaa aurinkoa, kasvattaa lähiruokaa ja pomppia trampoliinilla. Pyöräily tarvitsee sujuvat reitit ja hyvät pysäköintipaikat. Ajoneuvoliikenteen nopeuksia on tarpeen hidastaa asuntokaduilla. Nämä seikat edistävät lapsiperheiden asumista keskustassa. Kaupunkilaisten elämäntavat ja asumisen ihanteet muuttuvat. Arkkitehtuuri ja rakennustekniikka kehittyvät. Asukkaat haluavat toteuttaa omia asumisen unelmiaan. Keskusta-asunto voi parhaimmillaan olla yhtä persoonallinen kuin itse rakennettu omakotitalo maalla. Asuntokorttelin yhteispiha voi olla puutarha parkkipaikan ja raja-aitojen sijaan. Tulevien vuosikymmenten ilmiöitä voivat olla kaupunkipientalot tai kaupunkimaisen puurakentamisen paluu Tampereen keskustaan. LASTEN JA NUORTEN KAUPUNKIKESKUSTA Lasten ja nuorten kanssa toteutetaan tutkimus- ja kehittämishanke, jossa kartoitetaan heidän keskustaelämänsä toiveita. Tuloksia viedään kaupungin eri hallintokuntien toteutusohjelmiin ja toteutusten suunnittelua tehdään käyttäjälähtöisesti. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten käsitys tulevaisuuden asumisesta voi olla toisenlainen kuin nykyinen rakennettu ympäristö. Tämän vuoksi asumisen ja kaupunkisuunnittelun hankkeissa keskusta-asumisen erityispiirteitä, preferenssejä ja profiileja kartoitetaan tulevaisuushakuisesti, nuorten ihmisten näkemyksiä painottaen. OSALLISTUVA BUDJETOINTI JA SUUNNITTELU Asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa asumiseensa lisätään. Kaupunki organisoi osallistuvan budjetoinnin kokeiluja keskustan puistojen, leikkipaikkojen, liikuntapaikkojen, oleskelualueiden, uimarantojen ja muiden yhteisten alueiden rakentamisessa. Tällöin asukkailla on käytössään tietty rahamäärä, jonka he kohdentavat haluamallaan tavalla. Keskustan uusien asuntoalueiden ja asumiskonseptien suunnittelussa otetaan huomioon asukkaiden käsitykset tulevaisuuden urbaanista elämäntavasta. Hyviä kehitysalustoja ovat järvenrantakaupungin uudet asuntoalueet Ranta-Tampella, Eteläpuisto ja erityisesti Viinikanlahti. Erityisesti vielä meneillään olevien ja aloittamattomien asuntoaluehankkeiden työkaluina kokeillaan uusia digitaalisia 3D-mallinnuksen ja pelialustojen menetelmiä. Näitä käytetään suunnitelmien havainnollistamisessa, asukaslähtöisessä kehittämisessä ja vuoropuhelussa. KORTTELISUUNNITELMIA JA MUITA KANNUSTIMIA Tavoitellun väestönkasvun saavuttaminen edellyttää uusien asuntoalueiden lisäksi keskustan vanhojen rakennusten korottamista, ullakkorakentamista sekä liian väljästi rakennettujen kohtien tiivistämistä. Pieniäkin hukkakäytössä olevia kohtia otetaan käyttöön. Kaupunki jatkaa asunto-osakeyhtiöille suuntaamaansa täydennysrakentamisen tiedottamista. Kaupunki tarjoaa maapoliittisten linjausten mukaisesti taloudellisia kannustimia (alennetut maankäyttömaksut). Asuinkortteleiden täydennysrakentaminen on muuttumassa normaaliksi rakentamisen muodoksi. Oikeusministeriöllä valmistelussa oleva purkavan lisärakentamisen edellytysten parantamista tavoitteleva asunto-osakeyhtiölain muuttamishanke toteutuessaan lisäisi täydennysrakentamista, koska asunto-osakeyhtiön tontilleen suunnitteleman purkavan lisärakentamisen toteutumisen edellytyksenä ei olisi osakkaiden täysi yksimielisyys. ASUKASPYSÄKÖINTI Keskustan asukaspysäköintijärjestelmää kehitetään joustavana, uusia ja kiinteistörajat ylittäviä toimintamalleja käyttöön ottavana kokonaisuutena. Keskustaa kehitetään joukkoliikenteen, älyliikenteen ja hyvien palvelujen kaupunkina. Vuorottaispysäköintiä tehostetaan erityisesti keskustan toiminnoiltaan sekoittuneissa kaupunkirakenteissa. Asumisen pysäköintinormeja tarkistettiin osana pysäköintipolitiikkaa. Pysäköintipolitiikkaa päivitetään huomioiden muun muassa yhteiskäyttöautopiloteista saadut kokemukset. Lähivuosina liikenne palveluna -konseptin toteutukset etenevät. Tämä vähentää oman auton omistuksen tarvetta. Yhteiskäyttö- ja vuokra-autojärjestelmiä kehitetään asukas- ja elämäntapalähtöisesti. Autoton elämäntapa mahdollistetaan keskustassa erityisesti raitiotien ja joukkoliikenteen laatukäytävien varrella. 57

58 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 5 MODERNIT JULKISET PALVELUT Tampereen keskustan julkiset palvelut muodostuvat sekä alueella asuvien peruspalveluista että laaja-alaisista keskitetyistä palveluista. Keskustan asukasmäärä kasvaa ja tarvitaan palveluverkon kehittämistä ja myös uudenlaisia, joustavia ja muunneltavia palveluratkaisuja. Tarvitaan uusia palvelutiloja, vanhoja palvelutiloja tarvitsee laajentaa ja tämä tulee ottaa huomioon aluekehittämisessä. Keskusta-alueen lasten määrä kasvaa lähivuosina merkittävästi. Paineet kohdistuvat keskustan alueella päiväkoti- ja koulutilojen järjestämiseen. Palveluille turvataan hyvät jalankulun ja pyöräilyn reitit. Keskeisessä roolissa keskustassa ovat myös keskitetyt palvelut, joihin tullaan joukkoliikenteellä eri puolilta kaupunkia. Lisäksi keskustassa on tarjolla monipuolisesti kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita, joiden käyttö on seudullista ja valtakunnallista, tulevaisuudessa entistä enemmän myös kansainvälistä. Julkisten palveluiden sijainti osoitetaan mahdollisuuksien mukaan raitiotien ja joukkoliikenteen pääreittien varteen. Tällöin niiden käyttö on helppoa ja joustavaa. Myös digitalisaatio mahdollistaa julkisten palvelujen joustavuutta ja saavutettavuutta. TULEVAISUUDEN PALVELUMALLI Tampereen palvelumallityössä on käyty läpi kaupungin kaikki viisi palvelualuetta. Palvelumallityön tarkastelujakso ulottuu vuoteen Keskustan palvelualueella keskitettyjä palveluita kehitetään edelleen (esimerkiksi Perheiden talo Tammelakeskukseen, Nuorten talon pilotointi Konttoriin ja Vanhan kirjastotalon kehittäminen). Toisaalta kehitetään matalan kynnyksen palveluita (esimerkiksi Tammelan ja Pyynikin/Peurankallion lähitorit). Tavoitteena on löytää uusia asiakaslähtöisiä palvelumuotoja, toimintatapoja ja toimintamalleja, joilla entistä paremmin vastataan asukkaiden tarpeisiin. Kauppiin suunnitellaan oppimishyvinvointikeskusta, lähtökohtana yhdistää terveyspalveluiden järjestäminen ja tutkimus ja opetus todellisessa terveyskeskuksessa. Ikäihmisten asumispalveluita rakennetaan keskustan alueelle runsaasti (muun muassa Koukkuniemi, Pohjolankatu, Satamakatu). Väestömäärän ja palvelutarpeiden kasvuun pystytään vastaamaan nykyistä tehokkaammalla ja tiiviimmällä palveluverkolla. Tämä edellyttää hyvinvointipalvelujen sisältöjen ja rakennetun palveluverkon samanaikaista, kokonaisvaltaista tarkastelua. Yhtenä tavoitteena palvelumallityössä oli keskittää yksityisiä, järjestöjen, yhdistysten sekä julkisia palveluita yhteisiin palvelukeskittymiin ja näin helpottaa asukkaiden arjen sujuvuutta. Palveluiden saatavuuden kannalta tärkeitä ovat hyvät liikenneyhteydet kaikilla kulkumuodoilla. KUVA: Ranta-Tampellaan rakennettavat asuintalot tarjoavat asukkailleen veden läheisyyttä, puhdasta ilmaa ja kauniita maisemia. Kuvassa Aaltokorttelin ensimmäinen rakennettava kohde Asunto Oy Tampereen Foka. Kuva Peab Oy / havainnekuva BST Arkkitehdit Oy,

59 59

60 TOIMENPIDEKOKONAISUUS ELINKEINOT JA OSAAMINEN Tampereen keskusta on tulevaisuudessa monipuolinen, joustava ja määrällisesti merkittävä työpaikka- ja osaamiskeskittymä Tampereen kaupunkiseudulla, Pirkanmaalla ja Etelä-Suomen maakuntarajat ylittävillä kehittämisvyöhykkeillä. Keskustan kehittämisratkaisuilla tuetaan koko kaupunkiseudun elinvoimaa ja kilpailukykyä. Viiden tähden keskusta on kansainvälisesti kiinnostava ja helposti saavutettava investointikohde. Kaupunkiympäristöä kehitetään niin, että keskusta on toimiva ja monilta etäisyyksiltä sujuvasti saavutettava työympäristö. Keskustan kaikessa kehittämisessä otetaan huomioon yrityselämän tarpeet ja mahdollisuudet. Keskustan kehittämisellä tuetaan alueen kävijä- ja tapahtumatalouden toimivuutta. TÄRKEÄÄ: Erinomainen saavutettavuus ja optimaaliset sijaintiratkaisut Monipuolinen yrittäjyys ja verkostoituminen mahdollista Kaupungin ja keskustan hyvä imago yritystoiminnan tukena Uudet, älykkäät toimintatavat yritystoiminnan kehitysalustana Kävijätalouden edistäminen keskustan kehittämisratkaisuilla Työnteon, oppimisen ja tutkimuksen tulevaisuustrendit huomioon Yliopistoista kehittämishakuisuutta ja osaavaa työvoimaa Varala Pyynikintori ja museot K k K k K K K Pyynikin näkötorni Santalahden virkistys- ja tapahtumapuisto Klingendahl, Eteläpuisto, Nalkala Pyynikki Rosendahl TAMPEREEN KAUPUNKI VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.6 Amurin palveluvyöhyke ELINKEINOT JA OSAAMINEN Särkänniemen, Onkiniemen ja Mustalahden matkailualue Hämeenpuisto Kuninkaankatu NÄSIJÄRVI Järvi- ja luontomatkailun tapahtumakeskus Keskustorin - Särkänniemen matkailu- ja palvelukeskus Ydinkeskustan palveluvyöhyke Keskustori Hämeenkatu Laukontori ja satama PYHÄJÄRVI Eteläpuisto Takon ranta Tuomiokirkonkatu Lapinniemi Ratapiha Asemakeskus Itsenäisyydenkatu Tullin alue Rauhaniemi Kauppi Tammelan palveluvyöhyke Sorin alue Kansi ja areena Asemakeskuksen kansi Kaupinoja Tammelantori ja Tammelan puistokatu Yliopiston kampuskaupunki ja sen verkostot - Kaupin kampus - Mediapolis (Tohloppi) - Teknopolis (Hervanta) Iidesjärvi KÄRKIHANKKEITA: Viiden tähden keskusta osana kaupungin brändiä, viestintää ja kaupunkimarkkinointia Ydinkeskustan kaupan, matkailun ja tapahtumien markkinointi Keskustakaupan konsepti ja tulevaisuustarkastelu Yritysalueiden rakentaminen, kehittäminen ja markkinointi Saavutettavuutta parantavien liikennehankkeiden toteutus Keskustakampus osana T3-hanketta. KARTTA: Elinkeinojen ja osaamisen tärkeimmät kehittämiskohteet Tampereen keskustassa aikavälillä Kartta Tampereen kaupunki, Kehitysohjelmat / Viiden tähden keskusta KUVA SEURAAVALLA SIVULLA: Monitoimiareena on elinkeinopoliittisesti tärkeä hanke keskustalle, kaupungille ja kaupunkiseudulle. Yhdessä muiden tapahtumapaikkojen. Se tuo kaupunkiin runsaasti tapahtumakävijöitä ja sen myötä palvelukysyntää. Kuva Keväällä 2018 valmistuva kauppakeskus Ratina / Havainnekuva Sponda Oyj

61 61

62 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 6 SAAVUTETTAVUUS Viiden tähden keskustan hyvä saavutettavuus ja sujuvat matkaketjut ovat osa Tampereen kilpailukykyä ja elinkeinoelämän infrastruktuuria. Valtakunnallisella, seudullisella ja paikallisella liikenneverkolla Tampereen keskusta on monelta suunnalta jo nyt melko hyvin saavutettavissa. Kansainvälisessä saavutettavuudessa on paljon parantamisen varaa, minkä vuoksi yhteyksiä lentokentille parannetaan merkittävästi. Tulevaisuudessa pääkaupunkiseutu ja Helsinki-Vantaan lentokenttä ovat alle tunnin junamatkan päässä. Uusi asemakeskus palvelee pendelöintiä, liikkuvaa etätyötä, bisnesmatkustamista, opiskelijoita, tapahtumavieraita ja muita matkailijoita. TOIMINTOJEN SIJAINTI Keskustan sisäisillä maankäytön ja liikenteen sijaintiratkaisuilla mahdollistetaan menestyvää yritystoimintaa. Monille yrityksille toimitilojen näkyvä sijainti ja hyvä saavutettavuus ovat merkittäviä menestystekijöitä. Sujuvia liikenneyhteyksiä tarvitsevat niin tavarat kuin ihmisetkin. Työntekijöiden, asiakkaiden, raaka-aineiden, tuotteiden ja jätteiden virrat ovat yritystoiminnan arkea, jolla on vaikutusta yritysten taloudelliseen menestykseen. Rakentamista ohjataan niin, että toimintojen sijaintiratkaisut voivat synnyttää mahdollisuuksia uudelle menestyvälle yritystoiminnalle ja yhteistyölle. KAUPUNKIMARKKINOINTI Viiden tähden keskusta ja sen kehittämishankkeet ovat yksi Tampereen yhteisen brändin ja kaupunkimarkkinoinnin kärjistä. Jatkossa keskustan markkinointimateriaalit tukevat brändiä visuaalisesti ja sisällöllisesti. Viiden tähden keskustan markkinointi- ja viestintämateriaalissa painotetaan digitaalisuutta, monikäyttöisyyttä, joustavuutta ja käyttökelpoisuutta myös kansainvälisissä yhteyksissä. KOLMIKANTA JA ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT Yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi Tampereen kaupunki ja Tampere Tunnetuksi ry ovat aloittaneet ns. kolmikantayhteistyön. Sen osapuolia ovat keskustan kauppa ja palvelut, kiinteistöt ja Tampereen kaupunki. Kolmikantayhteistyössä on hyvä yhteistyön henki. Yhteen hiileen puhaltaminen jatkuu ja kolmikantaa vahvistetaan entisestään. Yhteistyön muotoja tarkistetaan sopimuskausittain. Tampereen kaupunki ja Tampere tunnetuksi ry toimivat aktiivisesti Elävät Kaupunkikeskustat ry:ssä, jonka kautta keskustojaan kehittävät kaupungit voivat verkottua ja jakaa tietoa onnistumisistaan. Vuonna 2016 Tampere ja Viiden tähden keskusta sai EKK ry:ltä Suomen parhaan kaupunkikeskustan palkinnon. ELINVOIMALUKU Tampere osallistuu Elävät Kaupunkikeskustat ry:n koordinoimaan elinvoimalukujen laskentaan ja suomalaisten kaupunkikeskustojen vertailuun. Elinvoimaluku kuvastaa kaupallisen palvelujen määrää ja vireyttä ydinkeskustassa. Suomalaisten kaupunkien vertailussa Tampere on menestynyt hyvin. Vuonna 2016 Viiden tähden keskusta oli maamme suurten kaupunkien ykkönen. Vuoden 2017 laskenta tehtiin helmikuussa. Edelliseen vuoteen verrattuna luku parani hieman. Tampereella tulevaisuuden tavoitteena on elinvoimaluvun nouseva trendi ja kärkisijat vuosittain tehtävässä suomalaisten kaupunkikeskustojen vertailussa. KUIN ISO KAUPPAKESKUS Tampereen keskusta on merkittävä ostospaikka. Sitä kehitetään vastaamaan muuttuviin kuluttajatarpeisiin, ostoskäyttäytymiseen ja lisääntyvään kilpailuun. Keskustan kaupalliseen konseptiin ja yhteistyöhön kuuluu ajatus siitä, että koko kaupunkikeskusta voisi olla ja toimia kuin iso kauppakeskus. Tähän hyvään käytettävyyteen ja asiakkaiden kokemuksiin ja elämyksiin liittyviä tekijöitä ovat saavutettavuus, pysäköinti, imago, toiminnallisuus, turvallisuus, monipuolinen liikekokoonpano, viihtyisyys, asiakaspalvelu, opastus, tapahtumat sekä markkinointi ja yhteistyö. Tampereen keskusta vetää asiakasvirtoja laajalta alueelta. Kehittyvä tapahtumatarjonta, parantuvat yhteydet, matkailu ja vilkas rakentamistoiminta tukevat kaupan ja palvelutoiminnan menestymistä. KESKUSTAKAUPAN KONSEPTI Rakenteilla oleva Ratinan kauppakeskus vahvistaa keskustan kaupunkirakenteen eteläosan merkitystä kaupan palvelutarjonnassa. Se vastaa Areenan ja Ratinan alueen 62

63 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 6 tapahtuma-alueiden synnyttämään palvelukysyntään. Vaikutukset Hämeenkadun, kävelykatujen ja Tampereen muiden perinteisten kaupan alueiden vilkkauteen jäävät nähtäväksi. Näiden elinvoimaisena pysymistä tukevat raitiotien mukanaan tuomat kasvavat asiakasvirrat ja läntisen keskustan strategiset kaupunkikehityshankkeet. Tulevien vuosien muutosten ennakoimiseksi on tarpeen tehdä Viiden tähden keskustan kaupallisen konseptin tulevaisuustarkastelu. Tavoitteena on kirkastaa kaupallisen yrittäjyyden tulevat menestystekijät ja asiakasprofiilit keskustan eri osissa. Samalla hahmotetaan kaupunkiympäristön kehittämistarpeet kaupan näkökulmasta. ASIAKASVIRRAT Asiakaslähtöinen yritystoiminta menestyy siellä, missä ihmiset eniten liikkuvat ja viihtyvät. Tämä otetaan huomioon keskustan kaupunkirakenteen ja kaupunkikuvan kehittämisessä. Uusia, erittäin merkittäviä ihmismääriä tulee tulevaisuudessa liikkumaan mm. Tampere-talon, Asemakeskuksen, Areenan, Keskustorin, Hämeenkadun, Itsenäisyydenkadun, kävelykatujen, kauppatorien ja Särkänniemen tienoilla. Näiden kohteiden väliset kävelyreitit ovat erityisiä katuympäristön, kaupunkikuvan, kaupan ja palvelujen kehittämisvyöhykkeitä. Raitiotien kaikki pysäkkiympäristöt tulevat olemaan hyviä liikepaikkoja kaupallisille palveluille. Tampereen keskustaan rakennetaan kävelyvirtojen älykäs seurantajärjestelmä, joka palvelee liikenne- ja kaupunkisuunnittelun lisäksi kaupan ja palvelualan asiakasvirtojen ennakointia. TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT Vuonna 2015 keskustassa oli noin työpaikkaa, joista noin julkisella ja loput yksityisellä sektorilla. Tavoitteena on valmius työpaikkaan vuonna Näistä osa syntyy uusille rakentamisalueille ja osa vanhan kaupunkirakenteen sisään. Keskustan nykyiset ja tulevat työpaikat aiheuttavat runsaasti päivittäistä liikkumista ja liikennettä. Viiden tähden keskustan ja muiden alueiden välillä tehtiin yhteensä n edestakaista työmatkaa, toisin sanoen erillistä matkaa. Näiden lisäksi keskustan läpi kulkee runsaasti kaupunkiseudun muuta päivittäistä työmatkaliikennettä. Vuonna 2014 keskustan sisällä sekä asui että teki työtä 7200 ihmistä. Pelkästään työssäkäynnin takia keskustan saavutettavuudesta ja liikenteen sujuvuudesta on pidettävä hyvää huolta. Raitiotie ja uudet pysäköintilaitokset parantavat tilannetta merkittävästi. Jatkossa keskustan arkista työmatkaliikkumista kehitetään parantamalla matkaketjuja, lippujärjestelmiä, aikataulupalveluja ja navigointijärjestelmiä sekä lisäämällä keskustan asuntotarjontaa. TYÖVOIMAN SAATAVUUS Tulevaisuudessa Tampereen keskustan yrityksillä ja muilla työnantajilla on entistäkin paremmat mahdollisuudet osaavan työvoiman hankintaan. Keskustan saavutettavuuden parantaminen mahdollistaa niin yksittäisille ihmiselle kuin perhekunnillekin entistäkin joustavampia asumisen ja työpaikkojen yhdistelmiä. Tampereen keskustassa käydään töissä laajalta alueelta. Alle tunnin työmatka Tampereen keskustaan on jo nyt mahdollinen useille sadoilletuhansille suomalaisille. Kun junamatka Helsinkiin tulevaisuudessa lyhenee alle tuntiin, tulee pääradan vyöhykkeestä käytännössä miltei yksi työmarkkinaalue. Tämä vahvistaa Tampereen ja Helsingin keskustojen elinvoimaa, kuin myös koko Suomen kilpailukykyä. Keskustan merkittävien uusien työpaikkakeskittymien tuntumaan rakennetaan joukkoliikennepalveluja, pysäköintilaitoksia, pyörä- ja kävelyreittejä sekä houkuttelevia asuinympäristöjä, joiden asukkaat tulevat arvostamaan mahdollisuutta lyhyeen työmatkaan. Tampereen yliopistojen ja muiden oppilaitosten opiskelijat ja niistä valmistuneet ammattilaiset ovat keskustan yrityksille osaavan ja joustavan työvoiman mahdollisuus. AVAINTOIMIALAT Tampereen keskustassa elinkeinoelämän kehittyviä avaintoimialoja ovat erityisesti suunnitteluun, kehittyneeseen teknologiaan, tutkimukseen, matkailuun, tapahtumiin, kauppaan, palveluihin sekä rahoitus- ja investointitoimintaan liittyvät toimialat. Vanhastaan Tampereen keskustassa on runsaasti julkishallinnon toimintoja sekä kaupunki-imagolle merkittäviä luovien alojen ja kulttuurin työpaikkoja. Keskustan asukasmäärän huomattava kasvu synnyttää luonnostaan erityisesti kaupan ja palvelualan uusia työpaikkoja ja yrittäjyyttä. Voimakkaasti kehittyvä kaupunkiympäristö ja aktiivinen rakennustoiminta tulevat synnyttämään keskustaan useita tuhansia suunnittelu- ja rakennusalan työpaikkoja useiden vuosikymmenien ajaksi. Kokonaisuudella on vireyttävä vaikutus koko kaupungin ja kaupunkiseudun talouselämälle. 63

64 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 6 RAKENNUSALA Keskustan rakennushankkeilla on merkittävä vaikutus suunnittelu- ja rakennusalan työllisyyteen. Dynaamisesti kehittyvä kaupunkikeskusta tarjoaa suuren määrän työpaikkoja rakentamisketjun kaikkiin kohtiin. Tämä koskee sekä infra- että talonrakentamista. Suurten uudisrakennushankkeiden lisäksi merkittävää paikallisesti työllistävää vaikutusta on keskustan monilla täydennys- ja korjausrakentamishankkeilla. Näistä suuri osa on yksityisiä kiinteistökehityshankkeita. Toteutuva uudis-, korjaus- ja täydennysrakentaminen parantaa keskustan imagoa ja elinvoimaa muutoinkin, sillä usein niiden yhteydessä syntyy myös uusia, aktivoivia ja elinvoimaa lisääviä toimintoja. yrittäjyyttä tukevia tilaratkaisuja (kampuksia), joissa uudet yrittäjät muodostavat toisiaan tukevia start-up- ja kasvuyrittäjyysekosysteemejä. Näissä yrittäjyyttä tuetaan muun muassa osaamisen kehittämisessä, liiketoimintamalleissa, työllistämisen muodoissa, digitalisaatiossa, pop-up -toiminnoilla sekä erilaisilla kasvu- ja rahoituspalveluilla. Verkostomainen toiminta ja yhteiskehittäminen luovat yritysten liiketoimintaan lisäarvoa, jota pienet toimijat eivät yksin kykenisi saavuttamaan. Viiden tähden keskusta on erinomainen ja dynaaminen start-up -yritysten toimintaympäristö. JULKISHALLINTO YRITYKSET JA YRITTÄJYYS Yksityisillä kiinteistöillä ja niissä toimivilla yrityksillä on iso merkitys keskustan kehittymiselle. Kiinteistöjen omistajilla ja niissä toimivilla yrityksillä on omia suunnitelmiaan ja kehittämishankkeitaan. Parhaimmillaan niitä toteutetaan yhteistyössä kaupungin tai toisten toimijoiden kanssa. Tampereen keskustassa toimivien yritysten määrä ja kirjo on suuri. Joukossa on useita satoja ihmisiä työllistäviä yrityksiä pää- ja sivukonttoreineen, keskikokokoisia ja pieniä yrityksiä, kotikonttoreita sekä runsaasti vähittäiskauppaa suurista tavarataloista pieniin kivijalkaliikkeisiin. Osa toimipaikoista on pysyviä ja osa vaihtuvia. Vuonna 2015 yritysten toimipaikkoja oli Viiden tähden keskustassa kaikkiaan 2593 kpl, joista palveluita 3293 kpl ja kauppaa 764 kpl luvun alkupuolella Tampereen keskustassa aloitti vuosittain uutta toimipaikkaa, joista osa vakiintui ja osa lopetti muutaman vuoden sisään. Keskustan ytimessä ravitsemusliikkeiden osuus on suuri ja todennäköisesti kasvava. Viiden tähden keskustassa yrittäjien keskinäinen ja kehittyvä yhteistyö on suuri voimavara. Tavoiteltu asukasluvun kasvu :lla synnyttää luontaisesti tarvetta uusille palvelu- ja hallinto-, hoito- ja opetusalan työpaikoille. Näiden tuleva määrä on vaikeasti ennakoitavissa. Julkisten palvelutoimintojen tuotantotavat ovat muuttumassa sijainniltaan joustavimmiksi ja keskitetyimmiksi. Tämä ei poista toimitilojen tarvetta. Kehitys on kohti osittain liikkuvia ja paikkariippumattomia palveluja. Tämä voi aiheuttaa muutoksia laajemman kaupunkirakenteen palveluverkossa. Liikkuvien palvelujen keskuksille keskusta on luontainen sijainti. Selviä uusia työpaikka-alueita julkiselle alalle on syntynyt ja syntymässä ainakin Pohjolan palvelukeskukseen Tammelassa, Eteläpuiston päiväkotiin ja Rauhaniemen Kaupin päiväkotiin. Hatanpään terveysaseman siirto toisaalle on mahdollinen, keskusta yksi sijaintimahdollisuus. Asemakeskuksen rakentamisen myötä monilla valtion, aluehallinnon ja kaupungin työpaikkakeskittymille avautuu mahdollisuus sijaintinsa tarkistamiseen. Keskustan saavutettavuuden parantuessa Tampere voi jatkossa tarjota aikaisempaa houkuttelevamman julkisten toimintojen sijainnin maamme kartalla. Tämä vahvistaa koko kaupunkiseudun ja maakunnan kilpailukykyä. UUDET YRITYKSET OPPILAITOSTEN YHDISTYMINEN T3 Keskustan kehittämisellä voidaan edistää uuden yritystoiminnan syntymistä. Keskusta tarjoaa hyvän aloituspaikan erityisesti palveluyrittäjille. Keskusta rakentuu tulevaisuudessa entistä enemmän kaupunkilaisten yhteiseksi olohuoneeksi, jonne tullaan viihtymään erilaisten tapahtumien ja yhdessäolon merkeissä. Erityisesti korkean osaamisen ja luovien alojen uudet toimijat hakeutuvat mieluiten kaupunkiseutujen keskustoihin. Tampereen start-up -yrityksistä noin puolet on jo nyt sijoittuneena keskustan alueelle. Yksityiset ja julkiset toimijat rakentavat aloittaville yrityksille erilaisia Tampereen kolmen korkeakoulun mahdollinen yhdistyminen on keskustan strategiselle kehittämiselle myönteinen kehityspolku. Raitiotie verkottaa oppilaitokset saman joukkoliikennevälineen piiriin, ytimenään Viiden tähden keskusta. Yksi suuri yliopisto parantaa kansainvälistymisen, yritysyhteistyön ja digitalisaation mahdollisuuksia. Kehittyvästä Tampereen yliopiston alueesta muodostuu verkostomaisen tiede- ja koulutusyhteisön keskustakampus. Tutkimuksen, opetuksen ja työelämän läheisyys ja synergiat mahdollistetaan. Tämä voi toteutua toiminnoiltaan sekoittuneena rakennettuna ympäristönä, 64

65 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 6 nopeutuvina raitiotie-, juna- ja muina joukkoliikenneyhteyksinä tai digitaalisina tutkimus-, kehitys- ja yritysalustoina. Opiskelijoiden läsnäolo elävöittää keskustan katukuvaa ja rikastuttaa kaupunkikulttuuria. Opiskelijoiden asuminen ja liikkuminen keskustassa luo kaupallisten ja muiden palvelujen kysyntää. Tavoitteena on, että muualta Tampereelle opiskelemaan tulleet voivat ihastua kaupunkiin, juurtua ja jäädä tekemään työtä ja perustamaan omia yrityksiään. Keskustan imagolla ja elämystarjonnalla on suuri merkitys nuorten aikuisten valinnoille. UUDET TYÖPAIKKAKESKITTYMÄT Tampereen keskustassa luodaan valmius noin uuden työpaikan synnylle vuoteen 2030 mennessä. Keskustan strategisen osayleiskaavan yhteydessä tehtyjen laskelmien mukaan asemakaavallinen valmius on vuoden 2014 lopulla olemassa noin 5000 uudelle työpaikalle. Loput noin uutta työpaikkaa mahdollistetaan asemakaavoituksen keinoin vuoteen 2030 mennessä. Uudet työpaikkakeskittymät Tampereen keskustassa Alue Ratapihankatu Asemakeskus Kansi ja Areena Uusien työpaikkojen määrä Erityistä mainittavaa Asemakaava 2015, hyvä saavutettavuus Kilpailun jälkeinen yleissuunnittelu, erittäin hyvä saavutettavuus, isot investoinnit, erittäin suuret hyödyt, merkittäviä myönteisiä vaikutuksia seudulla ja maakunnassa. Iso moderni kauppa- ja palvelukeskus, toimitiloja Asemakaavavalmius on, kansi on iso investointi, rahoitusta kerätään, hyvä saavutettavuus Tulli 500 Tulli +:n yleissuunnitelma Yliopisto Tulli +:n yleissuunnitelma Tammela 500 Yleissuunnitelman 2012 jälkeinen korttelisuunnittelu ja yksittäiset hankkeet, länsi- ja eteläreuna hyvää aluetta työpaikka- ja liiketoiminnoille Kyttälä 500 Hyvää liiketoimintojen aluetta kauttaaltaan Ratina Toimistotalo ja kauppakeskus Finlayson ja Tammerkoski 500 Hyvää liiketoimintojen aluetta kauttaaltaan Nalkala 300 Hyvää liiketoimintojen aluetta kauttaaltaan Eteläpuisto 300 Toimisto- ja liikerakennus, päiväkoti, liiketiloja kivijaloissa Särkänniemi ja Onkiniemi 500 Voimakkaasti kehittyvät matkailutoiminnot Muut alueet yhteensä 500 Koko keskustan muut pienet alueet yhteensä Muut kuin rakennuksista tilaa vaativat työpaikat Keskustan asukasluvun kasvun aiheuttama luontainen palvelu- ja muu työpaikkatarve, toimitilapohjaisten työpaikkojen seurannaisvaikutus, nykyisten työpaikkatilojen tilankäytön tehostaminen, etätyöpaikat, asuin- ja muissa tiloissa tehtävä paikkariippumaton työ Kaikki yhteensä Asemakaavallinen ja/tai rakennuskannan tilallinen valmius vuoteen 2030 mennessä ASEMAKESKUS JA ASEMANSEUTU Keskustan merkittävintä työpaikka-alueiden keskittymää luodaan parhaillaan Tampereen aseman ympäristöön. Siitä on jo valmiina Ratapihankadun eteläosan Tullin uudet toimistotalot. Asemakaavat ovat valmiina Kannen ja Areenan alueella Sorin tuntumassa sekä Ratapihankadun pohjoisosassa Tammelan yritysalueella. Itse Asemakeskus on yleissuunnitteluvaiheessa. Kannen ja Areenan tornitaloihin odotetaan syntyvän toimistotiloja, jotka houkuttelevat erityisesti korkean profiilin liiketoimintoja, kuten suunnittelu- ja liiketoimintakonsultointia sekä rahoitus- ja sijoitusneuvontaa. Tornien alimmat kerrokset tarjoavat tilaa kaupalle ja palveluille. Tämän uuden alueen uskotaan kiinnostavan kansainvälisiä toimijoita, joille on tärkeää keskeinen sijainti ja hyvä saavutettavuus. Asemanseudun hyvä sijainti, tehokas liikenneverkko ja uudenlaiset kaupunkitilat palvelevat suuria asiakasvirtoja. Siksi Asemakeskukseen suunnitellaan moderneja kauppa- ja palvelutiloja. KESKUSTAN LIIKEKORTTELIT Ydinkeskustan monissa kortteleissa on runsaasti liike- ja toimistotiloja ja näihin liittyviä työpaikkoja. Kaupunki tukee keskustakortteleiden yritystoimintaa kehittämällä katuympäristöjä, korttelirakenteita, liikennettä, pysäköintiä sekä vahvistamalla keskustan asukaspohjaa ja runsaasti uusia asiakkaita tuovaa tapahtumatarjontaa. Korttelisuunnitelmien ja asemakaavamuutosten yhteydessä sisäpihoja ja maantasokerroksia aktivoidaan erityisesti keskustaan sopivan kaupan ja palveluyrittäjyyden tarpeisiin. SÄRKÄNNIEMEN ALUE Näsijärven ranta-alue Särkänniemen edustalla tarjoaa mahdollisuuden kehittää palvelutarjontaa viihde-, elämys-, ravintola-, majoitus- ja muiden matkailupalveluiden aloilla. Tavoitteena on uudenlaisten toimijoiden ja konseptien avulla rakentaa Särkänniemen Mustalahden Onkiniemen-Santalahden alueesta ympärivuotisen toiminnan ja tapahtumien vyöhyke, joka on merkittävä matkailu- ja palvelualan työllistäjä. Alueen asemakaavoitus käynnistetään Särkänniemen yleissuunnitelman pohjalta Rantatunnelin valmistuttua ja valtatieliikenteen nyt poistuttua Särkänniemi voidaan aikaisempaa paremmin kytkeä osaksi keskustaa. Näsijärven puoleisilla rannoilla uusia vetovoimaisia kohteita voivat olla Santalahden virkistys- ja tapahtumapuisto, uusi kevyen liikenteen silta Mustalahden yli, Näsin maisemasilta, mahdollinen köysirata Särkännie- 65

66 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 6 mestä ydinkeskustaan sekä Mustalahteen kaavailtu uusi järviluonnon, -matkailun ja -tapahtumien toimintakeskus. Syntyessään keskus voi olla järviin ja kaupunkien läheiseen luontoon liittyvän, kansainvälisiä markkinoita tähyävän matkailu-, tapahtuma- ja virkistystoiminnan kehittäjä laajemminkin Tampereella ja Suomessa. JÄRVI- JA KAUPUNKILUONTOMATKAILU Tampereen brändiin sopii ajatus maailmassa ainutlaatuisesta järvikaupungista ( Tampere Lake City ). Siellä kohtaavat vesivoiman synnyttämä entinen teollisuuskaupunki, rohkea ja moderni kaupunkirakentaminen sekä suomalainen maisema järvineen, koskineen, metsineen ja harjuineen. Viiden tähden keskusta lähialueineen on oikein tuotteistettuna ja markkinoituna kiinnostava, ympäri vuoden toimiva kansainvälinen matkailukohde. Matkailuyrittäjien liiketoiminta edellyttää järvi- ja luontomatkailupalvelujen suunnitelmallista rakentamista kaupunkirannoille, läheisiin metsiin ja saariin sekä reittien hyvää opastusta ja huoltoa. Matkustus-, majoitus-, ja muita palveluita on jo olemassa. Kehitettävä järvi- ja kaupunkiluontomatkailu parantaa ja rikastuttaa matkailun muuta tarjontaa. Hopealinja ja Runoilijan tie verkottavat Viiden tähden keskustasta lähtevät järvireitit kansainvälisen matkailun kannalta muille kiinnostaville alueille, etelässä kulttuurivaikutteisiin historiallisiin maisemiin ja pohjoisessa metsävaltaisille eräalueille kansallispuistoineen. Järvi- ja kaupunkiluontomatkailuun voi hyvin liittää liikunnan ja urheilun tapahtumatuotantoa. Välillistä ja kumuloituvaa kilpailukykyvaikutusta on ihmisen asuinpaikkaan ja yritysten toimipaikkaan liittyvillä päätöksillä, joihin virkistysmahdollisuuksien tiedetään olevan yhtenä perusteena. Työpaikkarakentaminen on mahdollista myös Kannen ja Areenan alueella sekä tulevaisuudessa uusiutuvalla Viinikan jätevedenpuhdistamon ja liikenneympyrän muutosvyöhykkeellä. Keskustan vanhoissa korttelirakenteissa saattaa tapahtua rakennuskohtaisia muutoksia, kun saneerausten tai uudelleen rakentamisen yhteydessä rakennusten pääkäyttötarkoituksia halutaan vaihtaa. Pääsääntöisesti muutos näyttää olevan toimitiloista asumiseen. Tämä on useimmiten hyväksyttävissä, koska toimitiloille on asemakaavoitettuna runsaasti hyvän sijainnin omaavia uusia paikkoja, erityisesti asemanseudulla. KESKUSTAN MUUTA TYÖPAIKKARAKENTAMISTA Keskustan kaupunkiympäristön tärkeä ja vaalittava ominaisuus on asumisen, työpaikkojen ja palvelujen sekoittuminen korttelirakenteissa ja rakennuksissa. Tällä mahdollistetaan kaupunkikuvan elävyyden ja lähipalvelujen lisäksi myös lyhyitä työmatkoja. Ajankohtainen on Eteläpuiston asumis- ja virkistyspainotteinen asemakaava. Sen uusi työpaikka- ja palvelurakentaminen tukee vanhastaan olemassa olevaa työpaikkakeskittymää Klingendahlin ja Nalkalan alueella. Keskustorin ja Finlaysonin-Tampellan alue on vahvistamassa rooliaan työpaikka- ja palvelukeskittymänä. Palvelu- ja hoitoalojen työpaikat säilyvät täydennysrakennettavalla Koukkuniemen-Rauhaniemen alueella. KUVA SEURAAVALLA SIVULLA: Kauppakeskus Ratina valmistuu keväällä Kaupungin suurimmassa kauppakeskuksessa on yli neliötä liike- ja palvelutilaa ja yli 140 yksittäistä liikettä. Suuren uudisrakennuksen lisäksi korjatut kunnostetut funkiskorttelit kuuluvat kokonaisuuteen. Ratinan kauppakeskus, Koskikeskus, Ratinan stadionin ja läheinen uusi monitoimiareena muodostavat Viiden tähden keskustaan merkittävän tapahtuma-, kauppa ja palvelukeskittymän. Samalla syntyy uusia kiinnostavia kävelyreittejä ja aukiotiloja. KUVA Sponda Oyj,

67 67

68 4. KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMAN STRATEGIAPERUSTA Tampereen kaupunkistrategia ja sitä toteuttavat suunnitelmat. Keskustan kaupunkiympäristön tulevaisuutta luotsaava kehittämisohjelma toteuttaa näitä kaikkia. VALTAKUNNANOSAKESKUKSEN YDIN JA KEHITTYVÄN NAUHAKAUPUNKIVYÖHYKKEEN PÄÄTE Tampereen keskusta on valtakunnallisesti merkittävä kaupunkikeskus. Sen elinvoimaisuudella ja kilpailukyvyllä on merkitystä koko Suomelle. Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) korostavat Helsingin ja Etelä-Suomen muiden kaupunkien välisiä raideliikenneyhteyksiä. Tätä tavoitetta edistetään mm. maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevalla ns. MAL-aiesopimuksella valtion ja kuntien kesken. Tampereen keskustassa merkittävin tähän liittyvä strateginen hanke on Asemakeskuksen kehittäminen. Ympäristöministeriö valmistelee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamista. Tavoitteena on, että valtioneuvosto voisi päättää uudistetuista tavoitteista loppuvuodesta SEUDULLISIA, MAAKUNNALLISIA JA VALTAKUNNALLISIA LÄHTÖKOHTIA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JA PIRKANMAAN PÄÄKAUPUNKI Monilla keskustan kehittämisohjelman ja siihen liittyvän strategisen osayleiskaavan tavoitteilla ja sisällöillä on yhteys Tampereen kaupunkiseudun seudullisiin, Pirkanmaan maakunnallisiin ja myös Suomen valtion kansallisen aluepolitiikan tavoitteisiin. Kahdeksan kunnan yhteinen Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 asettaa Tampereen keskustalle merkittäviä laskennallisia tavoitteita: asunnot ihmiselle ja uutta työpaikkaa. Pirkanmaan liiton maakuntasuunnitelmat, maakuntakaavat ja maakuntaohjelmat painottavat Tampereen asemaa koko maakunnan pääkaupunkina ja valtakunnanosakeskuksena. Maakuntastrategia ja maakuntakaava tulevat päivittymään vuoden 2017 aikana. Maakuntastrategia päivitetään maakuntaohjelmaksi ja uusi maakuntakaavaehdotus 2040 tulee maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi kevään aikana. 4.2 TAMPEREEN KAUPUNKISTRATEGIA 2025 YHTEISEN TAMPEREEN NÄKÖALOJA KESKUSTAAN Keskustan kehittämisohjelma toteuttaa kaupunginvaltuuston elokuussa 2013 hyväksymää ja vuoden 2017 loppuun voimassa olevaa kaupunkistrategiaa Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki. Strategia perustuu yhdessä tekemiseen sekä näkemykselliseen ja rohkeaan toimintaan. Yhteinen Tampere viittaa siihen, että kaupunki on avoin kaikille: meidän yhteinen Tampereemme. Samalla se pitää sisällään vahvan viestin siitä, että kaupungin kehittäminen on yhteistyötä. Kaupungin ja myös sen keskustan elinvoimaa ja hyvinvointia rakennetaan yhdessä. Näköalojen kaupunki puolestaan viittaa kauniin, viihtyisän ja mahdollistavan kaupunki ympäristön ohella erityisesti siihen, että kaupungilla ja kaupunkilaisilla on katse tulevaisuuteen ja hyvään huomiseen. Tamperelaisilla on näköaloja turvalliseen arkeen sekä kannustavia mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan ja yrittämiseen. Tampereella toimivilla yrityksillä on näköaloja innovatiivisuuteen, kasvuun ja kansainvälistymiseen. 68

69 Olennaista on lisäksi se, että kaupunki nähdään kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimaisena näköalojen kaupunkina. Sinne kannattaa investoida, perustaa yritys, sijoittaa toimintaa, muuttaa asumaan, suunnata opiskelemaan tai matkustaa muuten vaan. Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki on viimeisessä toteutusvuodessaan. Vuoden 2017 aikana valmistellaan uusi kaupunkistrategia, joka tullaan hyväksymään vuoden loppuun mennessä. KESKUSTAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVIA STRATEGISIA PÄÄMÄÄRIÄ Tampereen kaupungin strategisena päämääränä on tiivis, vihreä ja vähähiilinen kaupunki rakenne, jota toteutetaan muun muassa suuntaamalla kaupungin kasvua nykyisen kaupunki rakenteen sisään, keskuksiin ja joukkoliikennekäytäville sekä painottamalla joukko liikenteen ja pyöräilyn sujuvuutta. Kaupunkiraitiotie on joukkoliikenteen kärkihanke. Vetovoimaisen ja toimivan keskustan merkitys kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumisessa on olennaisen suuri. Kaupunkistrategiaan on kirjattu erityisesti keskustaa koskeva painotus, jonka mukaan keskusta on elinvoimainen ja viihtyisä. Kävely, pyöräily ja joukko liikenne sekä maanalainen pysäköinti ovat sujuvia. Keskustan uudis- ja täydennys rakentamista toteutetaan laadukkaasti. Keskustan rooli on strategisesti merkittävä myös palvelu verkon näkökulmasta. 4.3 KAUPUNKIRAKENNE- JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 2025 Kaupunkistrategian keskustan kehittämistä koskevia linjauksia tarkennetaan yhdyskunta lautakunnan ja kaupunginhallituksen vuonna 2013 hyväksymässä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa 2025 Rosoisesti kaunista. Sen mukaan: Kaupunki kasvaa kestävällä tavalla Asuminen on houkuttelevaa ja kohtuuhintaista Kestävä liikkuminen on helppoa Keskusta on elävä ja vetovoimainen Elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia tuetaan. Suunnitelmassa on asetettu kolme erityisesti keskustaan kohdistuvaa tavoitetta ja näitä konkretisoivia toimenpiteitä. Nämä muodostavat pohjan keskustan kehittämisohjelman uudistamiselle. Tavoitteet ja toimenpiteet ovat: 21. Keskustan asemaa urbaanin asumisen paikkana ja työpaikkojen keskittymänä vahvistetaan: Keskustan uudis-, muutos- ja täydennysrakentamisalueiden suunnittelu, kaavoitus ja toteutus etenevät kehittämisohjelman mukaisesti keskustan kulttuurihistoriallista rakennusperintöä vaalien. a. Laaditaan keskustan strateginen osayleiskaava b. Keskustan ranta-alueet ja arvokkaat kulttuuriympäristöt kytketään tiiviisti osaksi keskustaa ja ne avataan kaikkien kuntalaisten käyttöön c. Keskustaan rakennetaan lisää asuntoja sekä palvelu- ja työpaikkatiloja d. Keskustaan on helppo päästä kaikilla liikennemuodoilla e. Käynnistetään kansi- ja keskusareenahankkeen toteutus f. Tullin, asemanseudun, yliopiston ja Tampere-talon alueet kytketään osaksi Tampereen laajenevaa ja elinvoimaista ydinkeskustaa g. Selvitetään mahdollisuudet muodostaa Tammerkoskesta maailmanperintökohde ja perustaa Tampereelle kansallinen kaupunkipuisto h. Laukontorin ja satama-alueiden palvelumahdollisuuksia kehitetään ja vahvistetaan Tamperetta vesiluontoa hyödyntävänä matkailukaupunkina i. Ranta-alueita ja vesiliikennettä kehitetään Tampereen vetovoimatekijöinä j. Keskustatoimintoja kehitetään Tammerkosken molemmilla puolilla k. Kehitetään Eteläpuisto Hämeenpuisto Näsilinna Särkänniemi-akselia l. Aloitetaan toimenpiteet Tammelantorin kytkemiseksi osaksi keskustaa parantamalla kävely- ja pyöräily-yhteyksiä keskustasta. 22. Keskustassa edistetään kestävää liikkumista a. Käynnistetään keskustan katukehän vaiheittainen kehittäminen b. Hämeenkadun itäpää muutetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn ja oleskelun kaupunkitilaksi c. Maanalaista pysäköintiä ja huoltotiloja toteuttamalla vapautetaan katutilaa d. Pintapysäköinniltä vapautunutta tilaa muutetaan pyöräilyn, jalankulun, tapahtumien ja kaupalliseen käyttöön e. Pyöräpysäköintiä kehitetään 69

70 f. Laaditaan asemakeskuksen kehittämissuunnitelma ja ohjelmoidaan sen toteuttaminen yhteistyössä valtion kanssa. 23. Ydinkeskustaan toteutetaan kävelyalueita ja liikekeskustaa kehitetään ja laajennetaan a. Toteutetaan kävelyn laatukäytäviä keskustassa b. Keskustan merkittävistä liikekortteleista on laadittu korttelisuunnitelmat ja käynnistettävät asemakaavamuutokset pohjautuvat niihin. Korttelisuunnitelmia käynnistetään pyrkimyksenä tukea koko ydinkeskustan elinvoimaisuutta tasapainoisesti c. Laaditaan keskustan tapahtumaverkon kehittämissuunnitelma ja tapahtumapaikkoja kehitetään ohjelman mukaisesti d. Kaupin ja Pyynikin laajojen virkistysalueiden yhteyksiä ja saavutettavuutta parannetaan laadukkailla viher- ja kevyen liikenteen yhteyksillä e. Varmistetaan kävelykatujen elävyys suosimalla katuja, joissa on valmiuksia ja ihmisvirtoja kävelykatumaiseen kaupalliseen toimintaan. Vuoden 2017 alussa voimaan astuneen Tampereen uuden toimintamallin mukaan kaupunkistrategiaa täydentävien asiakirjojen rakenne on muuttunut. Strategian sisältöjä ei tarkenneta enää toimintasuunnitelmissa, vaan vuosittain laadittavissa lautakuntakohtaisissa palvelu- ja vuosisuunnitelmissa. 4.4 YLEISKAAVAT KEHITTÄMISOHJELMA JA OSAYLEISKAAVA KESKUSTAKEHITTÄMISEN TYÖKALUPARINA Kun keskustan kehittämisohjelman ensimmäistä versiota alettiin valmistella vuonna 2010, oli taustalla vuoden 1995 keskustan oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan vanhentuneisuus. Sen aluevaraukset ja liikenneverkko eivät enää ohjanneet keskustan muutoksen suuntaa. Liikenneverkko päivitettiin vuoden 2006 keskusta liikenneosayleiskaavassa, mutta siitäkin olivat jo esim. pikaraitiotieratkaisut vanhentuneet. Yleiskaavat haluttiin uudistaa ja tehdä uudesta kaavasta entistä strategisempi. Keskustan kehittämisohjelmasta voitiin johtaa sille maankäytöllisiä ja toiminnallisia tavoitteita. Samaan aikaan tehtiin uutta keskustan liikenneverkkosuunnitelman ( Takli ) ja keskustan maanalaisen pysäköinnin ja huollon suunnitelmaa ( Typy ). Ne tarjosivat ajantasaiset tavoitteet liikenneverkon kehittämiselle. Keskustan osayleiskaavan ohjaustavoitteiden valinnalla ja tarkkuustasolla pyrittiin korostamaan sen strategista luonnetta. Osayleiskaava on esitetty kahdella kartalla, joista toisessa on esitetty maankäyttöön ja toisessa liikenteeseen liittyvät kehittämistavoitteet. Keskustan strateginen osayleiskaava ja kehittämisohjelma ovat siten toisiinsa kiinteästi liittyviä suunnitelma-asiakirjoja. Niillä on sama aluerajaus ja yhteiset tavoitteet. Kehittämisohjelmaa päivitetään noin kerran vuodessa. Silloin kaupungin hallituksella on tilaisuus arvioida osayleiskaavaa toteuttavia kehittämishankkeita, niiden käynnistämisjärjestystä sekä aikataulutusta. Keskustan yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa Kaupunginvaltuuston päätöksestä on valitettu, joten kaava ei ole lainvoimainen. KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA 2040 Tavoitteena on, että jatkossa kantakaupungin yleiskaavaa tarkistetaan kokonaisuutena koko kantakaupunkia koskevana, eikä laadita erillistä keskustan yleiskaavaa. Tavoitellussa yleiskaavaprosessissa keskeisenä ajatuksena on, että yleiskaava on jatkuvasti työn alla oleva kaupungin kehittämisasiakirja, jolloin myös yleiskaavalliset kysymykset voidaan ratkaista nopeasti. Hyvä yleiskaavan tarkistamisen jakso on valtuustokausi. Valtuusto laatii toimikauden alussa koko kaupungin kehittämistä ohjaavan strategian. Valtuustokauden päättyessä strategisten tavoitteiden konkretisointi voidaan hyväksyä yleiskaavan muodossa. Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 Tampereen keskusta nähdään laajemmaksi kuin vain keskustan osayleiskaava-alueen käsittäväksi. Erityisesti Kaleva Sammonkadun ja Teiskontien varrella on nähty osaksi keskustaa. Näiden alueiden kytkös keskustaan vahvistuu erityisesti raitiotien myötä. Kantakaupungin yleiskaavassa myös Hatanpäällä keskustamainen rakenne jatkuu keskustan yleiskaavan alueen ulkopuolelle. Keskustan kehittämisohjelman seuraavan päivityksen yhteydessä pohditaan, onko nämä alueet syytä sisällyttää kehittämisohjelman alueeseen. Kantakaupungin yleiskaavan ehdotus on ollut nähtävillä ja kaava on etenemässä hyväksymiskäsittelyyn kevään 2017 aikana. Kantakaupungin yleiskaavan alueesta on rajattu pois keskustan strategisen osayleiskaavan alue. 70

71 4.5 KEHITYSOHJELMAT KEHITYSOHJELMAT STRATEGISTEN MUUTOSTEN TOTEUTTAJINA Kehitysohjelmat ovat keskeinen väline kaupungin merkittävien strategisten muutosten toteuttamiseen. Kehitysohjelmat ovat laajoja, usein kahta tai kolmea palvelualuetta yhdistäviä kokonaisuuksia, joihin liittyy merkittäviä taloudellisia panostuksia ja laajaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Kehitysohjelmien hyväksymisestä ja niiden toteutuksen ohjauksesta vastaa kaupunginhallitus. Kaupunginvaltuusto päättää kehitysohjelmien resursoinnista talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Kehitysohjelmia toteutetaan kaupungin ohjelmajohtamisen mallin mukaisesti. Kaupunginhallitus on hyväksynyt toteutukseen viiden kehitysohjelman kokonaisuuden. Viiden tähden keskustan ohella kehitysohjelmia ovat Hiedanranta, Raitiotie, Smart Tampere ja työllisyydenhoidon kokeilu. Viiden tähden keskusta, Hiedanranta, Smart Tampere ja työllisyydenhoidon kokeilu ovat elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtajan vastuulla, Raitiotietä toteutetaan kaupunkiympäristön palvelualueen johtajan alaisuudessa. Jokaisella kehitysohjelmalla on omat tavoitteensa, mutta lähtökohtana on katsoa ohjelmia toisiaan täydentävinä ja näin laajoja hyötyjä edistävinä kokonaisuuksina. Viiden tähden keskustan kehitysohjelman tavoitteiden toteutumista tukevat ja täydentävät erityisesti Hiedanrannan, Raitiotien ja Smart Tampereen kehitysohjelmat. Yhdessä ohjelmat vahvistavat kaupungin kansainvälistä ja kansallista vetovoimaa ja kilpailukykyä, edistävät kestävää kehitystä sekä luovat asukkaille sujuvaa arkea ja liikkumista älykkäitä ratkaisuja hyödyntäen. Lisäksi ohjelmat mahdollistavat yhdessä kaupungin kasvua sekä luovat kaupungin erityisyyksiin ja vahvuuksiin pohjautuvaa imagoa. VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA Viiden tähden keskustan kehitysohjelman organisaatio jatkaa aikaisemman Keskustahankkeen työtä. Viiden tähden keskusta on myös vakiintunut nimeksi ohjelma-asiakirjalle, joka ohjaa kaupungin ja aktivoi sidosryhmien toimintaa. Keskustan kehittämisohjelma on kokonaisnäkemys keskustan kaupunkiympäristön kehittämistavoitteista ja kehittämistoimista tuleville vuosikymmenille. Tavoitteena on, että Tampereen keskustassa on uutta asukasta ja uutta työpaikkaa vuonna Strategian painotusten mukaan keskusta on elinvoimainen ja viihtyisä. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne sekä maanalainen pysäköinti ovat sujuvia ja keskusta on hyvin saavutettavissa kaikilla kulkuneuvoilla. Kehittämisohjelmaa toteuttamalla kasvatetaan keskustan ja kaupungin vetovoimaa ja kilpailukykyä sekä vahvistetaan kaupungin brändiä. Keskustan kehittämisellä vastataan jatkuvaan kaupungistumisen trendiin Tamperetta vahvistavalla tavalla ja edistetään kestävän kaupunkirakenteen kehitystä. Kehittämisohjelmalla luodaan edellytyksiä, alustaa ja vakaa näkymä yksityiselle toimeliaisuudelle ja investoinneille sekä uudelle liiketoiminnalle. Keskustan kehittäminen lisää Tampereen kilpailuetua kasvukeskusten välisessä kilpailussa. Kehittämisohjelma hyväksyttiin ensimmäisen kerran kaupunginhallituksessa 2011 ja edellinen päivitys on hyväksytty kaupunginhallituksessa HIEDANRANTA Hiedanrannan kehitysohjelma perustettiin kaupunginhallituksen päätöksellä ja kaupunginhallituksen suunnittelukokous hyväksyi Hiedanrannan ohjelmasuunnitelman Tavoitteena on tehdä Länsi-Tampereella sijaitsevan Hiedanrannan alueesta tulevaisuudessa älykäs kaupunginosa, joka tarjoaa kuntalaisille sujuvan arjen ja parantaa asukkaiden elämänlaatua hyödyntämällä uusia digitaalisia teknologioita sekä toteuttamalla ratkaisut kestävällä tavalla ja mahdollistamalla uusia liiketoimintoja. Hiedanrannan kehittäminen perustuu kolmeen kivijalkaan: Lielahden alakeskuksen uudistamiseen ja uuden Hiedanrannan kaupunginosan rakentamiseen, väliaikaisen toiminnan luontiin alueelle sekä alueen toimimiseen kaupunkikehitysalustana erityisesti digitalisuuteen, resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen liittyvissä teemoissa. Raitiotie muodostaa tulevaisuudessa Hiedanrannan liikenneyhteyksien selkärangan. Se mahdollistaa runsaasti uutta liikennettä synnyttävän kaupunginosan toteuttamisen kaupungin kapean kannaksen länsipuolelle. Raitiotie myös tukee Hiedanrannan rakentumista tulevaisuuden kestävän elämäntavan asuinalueena. RAITIOTIE Raitiotiehankkeen kehitysohjelma perustettiin kaupunginhallituksen päätöksellä. Raitiotie-kehitysohjelma toteuttaa valtion ja kehyskuntien kanssa tehtyjä sopimuksia kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteesta ja liikennejärjestelmästä. Raitiotie on kaupungin strategiassa joukkoliikenteen kärkihanke. 71

72 Raitiotie-kehitysohjelmalla tavoitellaan toimivaa raitiotiejärjestelmää. Tavoitteena on sujuvoittaa kaupunkilaisten arkea ja liikkumista, tukea kaupunkiseudun kasvua ja kehitystä, luoda elinvoimaa ja yhteistyötä, edistää kestävää kehitystä, tuottaa taloudellisesti kannattava investointi sekä tarjota kaupunkilaisille uusi ylpeydenaihe. Raitiotie on strategisesti erittäin merkittävä hanke niin liikenteen, elinvoiman ja kilpailukyvyn kuin alueen imagon kannalta ja kytkeytyy olennaisena osana kaupungin muiden kehitysohjelmien tavoitteiden toteutumiseen. SMART TAMPERE Smart Tampere on kaupungin digitalisaatiota ja kestävää kehitystä edistävä kehitysohjelma. Ohjelman tavoitteena on nostaa Tampere kansainvälisesti tunnetuksi kestävän ja älykkään kaupunkikehityksen ympäristöksi, joka houkuttelee niin yrityksiä kuin osaajiakin ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi tavoitteena on helpottaa ihmisten arkea, lisätä hyvinvointia ja turvallisuutta sekä edistää sujuvaa ja kestävää liikkumista. Ohjelmalla myös edistetään kaupungin toimintojen digitalisaatiota ja kestävien ratkaisujen luomista. Smart Tampere -kehitysohjelman keskeisenä osana älykkään teknologian rinnalla on toimintapojen kehittäminen avoimen osallisuuden ja yhteiskehittämisen pohjalta. Smart Tampere on poikkileikkaava ohjelmakokonaisuus ja sillä on laajasti vaikutuksia niin koko kaupunkiin kuin kaupunkiorganisaatioonkin. 4.6 SMART TAMPEREEN NÄKÖKULMA SMART TAMPERE LUOMASSA ÄLYKKÄIDEN RATKAISUJEN KESKUSTAA Tampereen kaupunki on käynnistänyt Smart Tampere -kehitysohjelman vuosiksi Kaupunginvaltuusto päätti ohjelmasta hyväksyessään vuoden 2017 talousarvion. Smart Tampere on kaupungin digitalisaatiota (1) ja kestävää kehitystä (2) edistävä elinvoimaohjelma. Keskustan kehittämisen tavoitteet ovat hyvinkin yhtenevät Smart Tampere -ohjelman tavoitteiden kanssa: Nostaa Tampere kansainvälisesti tunnetuksi kestävän ja älykkään kaupunkikehityksen ympäristöksi, joka houkuttelee uusia yrityksiä ja osaajia sekä vahvistaa Tamperetta houkuttelevana osaamiskeskittymänä synnyttäen kasvua ja uusia työpaikkoja Helpottaa ihmisten arkea, lisätä hyvinvointia ja turvallisuutta sekä edistää sujuvaa ja kestävää liikkumista hyödyntämällä digitalisaatiota ja innovatiivisia toimintatapoja Edistää kaupungin toimintojen digitalisaatiota ja kestäviä ratkaisuja mm. palveluissa, energian ja rakennusten käytössä, liikenteessä sekä uudenlaisen yhteisöllisyyden ja osallisuuden kehittymisessä. 1 Digitalisaatio on sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on isosta oivalluksesta, miten omaa toimintaa voidaan muuttaa jopa radikaalisti toisenlaiseksi tietotekniikan avulla (VM, Digitalisaatiohaaste 2015). 2 Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa (YM 2017). KESKUSTA ÄLYKKÄÄN KAUPUNGIN YDIN Keskusta on älykkään kaupungin (smart cityn) kehittymisen ydin. Digitalisaatio on keskeinen väline kaupungin sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Älykkäät teknologiat mahdollistavat myös kustannusten, resurssien ja energian säästön kaupungin infrastruktuurin kehittämisessä, rakentamisessa ja liikenteessä. Se mahdollistaa uudella tavalla myös kaupunkilaisten osallistumisen ja omaehtoisen toiminnan mm. jakamistalouden eri muodoin. Keskusta on luontevin paikka tällaisten asioiden laajamittaiseen toteutukseen. KEHITYSHANKKEET YHTEISKEHITTÄMISEN ALUSTOINA Keskustan kehittämisohjelmassa kaupunki avaa omia kehityshankkeitaan ja haasteitaan yhteiskehittämisen alustoiksi. Kaupunki saa innovatiivisia ratkaisuja käyttöönsä, kuntalaiset parempaa kaupunkiympäristöä ja yritykset referenssejä älykkään kaupungin ratkaisuista. Nämä yhdessä kuntalaisten ja yritysten kanssa kehitetyt ratkaisut tuottavat sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja keskustaan. Keskustan rakentamisratkaisuissa ekotehokas rakentaminen ja älykkyyden hyödyntäminen ovat itsestään selviä reunaehtoja. 72

73 Keskustan kehittämisessä kaksi kokonaisuutta nousee muiden ylitse.: Keskustan laajuiset yhteydet (connectivity). Yhteydet ovat keskeistä älykkyyden rakentamisessa kaupungin infrastruktuuriin keskustan alueelle etenkin kaupan ja erilaisten yksityisten ja julkisten palveluiden kehittämisessä sekä matkailussa. Yhteydet ovat myös edellytys mm. älykkään liikenteen kehittymiselle ja mahdollistavat 3D kaupunkimallien hyödyntämisen lukemattomissa sovelluksissa. Yhteydet luovat myös tavan kerätä informaatiota kaupungin keskustasta. Kuntalaisten ja asukkaiden osallistuminen. Kuntalaisten ja asukkaiden panos keskustan kehittämiseen on edellytys sille, että keskustasta muodostuu ohjelman tavoitteiden mukaisesti sosiaalisesti kestävä, meidän kaikkien olohuone. Kuntalaisten, yhdistysten, kansalaisyhteiskunnan läsnäolo keskustan kehittämisessä sen toteuttamisessa sekä sen hyödyntämisessä ja siitä nauttimisessa on jatkuva prosessi, jolla luodaan perusta kaikkien kuntalaisten keskustalle. 4.7 RAITIOTIEN NÄKÖKULMA HYVIN SAAVUTETTAVA JA RUUHKATON KESKUSTA Tampereen asukasmäärän kasvaessa busseihin perustuva joukkoliikenne ei ole enää riittävän tehokas ratkaisu etenkään keskustassa, jossa valtaosa linjoista kulkee. Raitiotie on tehokas ja taloudellinen joukkoliikenneratkaisu, joka soveltuu erinomaisesti kapealle kannakselle. Raitiotie rakennetaan palvelemaan joukkoliikenteen ruuhkaisimpia osuuksia ja kaupungin voimakkaita kasvusuuntia, yhdistäen suuren osan kaupungin kodeista, työpaikoista ja palveluista. Kaikki nyt suunnitteilla ja rakenteilla olevat linjat kulkevat keskustan kautta, mikä vahvistaa Tampereen keskustan asemaa merkittävänä valtakunnan osakeskuksena sekä liikenteellisenä solmupisteenä. VIIHTYISÄ JA VETOVOIMAINEN KESKUSTA Tampereen ydinkeskustan kehittämistä hitaan liikkumisen alueena. Raitiotie kokoaa matkustajavirrat bussivaihtoehtoa tiiviimmin aivan kaupungin ytimeen, luo ydinkeskustan sisäiseen liikkumiseen jalankulkua tukevan vaakahissin sekä vähentää melutasoja keskustan pääkaduilla. Raitiotie myös mahdollistaa keskustatoimintojen alueen laajentamisen strategisen osayleiskaavan mukaiseksi välille Pyynikintori Kaleva. KAUPUNKIKEHITYKSEN KATALYYTTINA Raitiotie on merkittävä joukkoliikenneratkaisu, mutta lisäksi se on keskeinen osa kaupunkikehittämisen kokonaisuutta ja toimivan kaupungin tavoittelua. Elinvoimainen ja vetovoimainen kaupunki on kokoelma erilaisia elämisen, asumisen ja yrittämisen paikkoja, jotka tehokas liikennejärjestelmä nivoo monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Raitiotien myötä Tampere profiloituu eurooppalaisena raideliikennekaupunkina, jonka eri kohteet ovat paikallisille ja matkailijoille helposti saavutettavissa. Vaunuista, pysäkeistä ja koko järjestelmästä voidaan kehittää alusta älykkäille palveluille, taiteelle sekä kaupunkikulttuurille ja tapahtumille. Tavoitteena on, että tamperelaiset voivat olla ylpeitä näyttävistä raitiovaunuista ja nykyaikaisesta raitiotieradasta. Raitiotie parantaa kaupungin imagoa ja houkuttelee uusia käyttäjiä ja matkailijoita alueelle. 4.8 YHTEISEN KAUPUNGIN NÄKÖKULMA KAUPUNGIN ELINVOIMAA JA HYVINVOINTIA RAKENNETAAN YHDESSÄ Tampereen kaupunkistrategian Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki ytimenä on, että kaupungin kehittäminen on yhteistyötä. Kaupungin ja sen keskustan elinvoimaa ja hyvinvointia rakennetaan yhdessä. Uuden toimintamallinsa mukaisesti Tampereen kaupunki edistää kaikessa toiminnassaan kuntalaisten osallistumista ja kumppanuutta. Raitiotie sujuvoittaa ihmisten arkea, koska se on kaikille käyttäjäryhmille turvallinen, luotettava ja helppokäyttöinen joukkoliikennemuoto. Raitiolinjat integroidaan saumattomasti osaksi koko kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää tehokkailla vaihtoyhteyksillä busseihin ja polkupyöriin, jolloin raitiotiestä hyötyvät myös ne, jotka eivät asu tai työskentele raitiolinjojen välittömällä vaikutusalueella. Raitiotie on keskeinen osa OSALLISTUMISEN MALLI Kaupunginhallitus hyväksyi uuden osallistumisen mallin jatkotyön pohjaksi Osallistumismallissa korostuu asukkaiden, järjestöjen yritysten ja muiden yhteisöjen osallistuminen ja kumppanuus. Mallin osat ovat: alueellinen osallistuminen, kaupunkitasoi- 73

74 nen osallistuminen, neuvostot, nuorisovaltuusto, lasten parlamentti sekä järjestökumppanuus, yrityskumppanuus ja vapaaehtoistoiminta kaupungin palvelutuotannon tukena. OSALLISTUMISTAVAT Alueelliseen osallistumiseen kehitetään alueverkostot. Keskustan osallistumistavat suunnitellaan erikseen, sillä useat keskusta-alueen asioista vaikuttavat kaikkiin kuntalaisiin. Keskustassa osallistumismahdollisuuksia tarjotaan mm. kaava- ja rakennushankkeissa ja niiden suunnittelussa. Esimerkkejä suosituista osallistumistavoista ovat kävelykierrokset suunnittelijoiden kanssa, suunnitelmanäyttelyt ja niihin liitetyt kaikille avoimet työpajat, karttapohjaiset verkkokyselyt sekä kommentointi sähköisten kanavien kautta. Digitaaliset osallistumis- ja havainnollistamisvälineet kehittyvät nopeasti. Niillä tarjotaan uusia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen. 4.9 YMPÄRISTÖN NÄKÖKULMA KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 2020 Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka 2020 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Politiikka painottaa ympäristövaikutusten ennakointia ja ympäristövastuullisten toimintatapojen kehittämistä kaupunkikonsernissa. Ympäristövaikutusten hallinnassa on tärkeää tarkastella toimintaa ja hankkeita niiden koko elinkaaren ajalta suunnittelusta rakentamiseen, toiminnan ja ylläpidon vaikutuksia unohtamatta. Ympäristöpolitiikan ytimessä ovat kaupungin sitoumukset päästöjen vähentämiseksi sekä hankkeet materiaalija energiatehokkuuden parantamiseksi. KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMENPIDESITOUMUS Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen vuonna 2015 hyväksytyn Agenda 2030 tavoitteisiin. Yhtenä kansainvälisestikin kiitettynä työvälineenä tavoitteisiin pääsemiseksi eri toimijat Suomessa ovat tehneet omia toimenpidesitoumuksiaan. Tampereen kaupunginhallitus sitoutui lokakuussa 2016 erityisesti edistämään kestävää elinkeinopolitiikkaa ja resurssiviisasta taloutta sekä kestäviä hankintoja. Viiden tähden keskustan kehittäminen edistää näitä tavoitteita monin tavoin. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA KESKUSTAN KEHITTÄMISESSÄ Keskustan kehittämiskonsepti, sitä toteuttavat kuusi toimenpidekokonaisuutta ja näitä toteuttavat yksittäiset hankkeet ovat vaativa ja pitkäaikainen prosessi. Vuosikymmenten aikana sovitetaan yhteen tavoitteet ja vahvat eri intressit, kuten asuminen ja elinkeinoelämän tarpeet. Kokonaisnäkemys, jota kestävä kaupunkikehitys parhaimmillaan on, syntyy yhteistyöllä ja eri näkökulmien yhteensovittamisella. Tulevina vuosikymmeninä Tampereen rakennettu ympäristö muuttuu merkittävästi. Uusi rakentaminen tulee sijaitsemaan enimmäkseen entisillä liikenne- tai teollisuusalueilla. Tampereen omaleimainen rakennettu kulttuuriperintö säilyy ja saa uusia merkityksiä. Fyysistä ympäristöä täydentää sosiaalinen ja kulttuurinen ympäristö, joka syntyy ja kehittyy ihmisten elämästä ja elämäntavasta. Tärkeää on, että ympäristövaikutusten tarkastelu on määritelty osaksi suunnittelu- ja toteutusprosesseja ja että kulloinkin soveltuva arviointivälineistö on valittuna ja käytössä. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA RAKENTAMISESSA JA TAPAHTUMISSA Tampereen kaupunkikeskustassa Näsijärven, Pyhäjärven ja Tammerkosken rannat sekä tasokkaat puistot ja laajat viheralueet, kuten Pyynikki ja Kauppi, ovat erinomainen lähtökohta toteuttaa kaupunkikeskustasta viihtyisää, kaunista ja vihreää urbaania ympäristöä, jossa luonto on voimakkaasti läsnä ja kaupunkiekologiset yhteydet toimivat. Keskustan kaikissa kehittämishankkeissa on jokin näkökulma ympäristövaikutusten hallintaan. Kaikkein suurin strateginen vaikuttavuus on maankäyttöä ja liikennettä yhteen sovittavilla sijaintiratkaisuilla ja näihin liittyvillä kehittämishankkeilla. Laajassa mittakaavassa ja pitkällä aikavälillä näistä merkittävin on Tampereen joukkoliikennekaupungin ja siihen liittyvän kaupunkirakenteen tehostamisen määrätietoinen toteuttaminen. Myös liikenteen ja liikkumisen sekä urbaanien kaupunkitilojen toteutuksessa luodaan kaupunkiympäristöä, joka edistää päästöjen hillintää ja luo mahdollisuuksia energia tehokkaaseen asumiseen ja kestävään elämäntapaan. Kunkin hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa arvioidaan keskeiset ympäristövaikutukset. Osa isoista hankkeista vaatii lainsäädännön mukaista yva-prosessia. Tällaisia ovat esimerkiksi pysäköintilaitokset tai jätevedenpuhdistamo. Osassa hankkeita voidaan käyttää koko ajan kehittyviä arviointi- ja laskentamenetelmiä energiatehokkuudessa, materiaalitalouden hallinnassa, viheralueiden riittävyydessä, hulevesien hal- 74

75 linnassa tai ekosysteemipalveluiden turvaamisessa. Tampereen keskusta on merkittävä ja laajasti tunnettu kaupunkikulttuurin ja tapahtumien paikka. Tärkeää on, että tapahtumien hallinnassa ja kaupunkitilan suuriakin ihmismassoja kokoavissa tapahtumissa ympäristövaikutukset, kuten jätevirtojen ohjailu ja kaupunkitilan siisteyden ja liikkumisen hallinta, toimivat yhteistyössä kaupungin, tapahtumien järjestäjien ja yleisön kesken. Kymmenen kestävän kehityksen periaatetta: Ei hiilidioksidipäästöjä Ei jätettä Vähäpäästöinen liikkuminen YHDEN MAAPALLON MALLI JA LUONNON 4 Kestävät materiaalit MONIMUOTOISUUSINDEKSI 5 Kestävä lähiruoka Eräs uusi kestävyyden arviointiväline on OnePlanetLiving-malli. Se maailmalla laajalti käyttöön otettu työkalu, jota on jo sovellettu suomalaistenkin kaupunkien suunnitteluprosesseissa. Se kuvaa kestävää kehitystä ja korostaa ympäristöasioihin liittyvää kokonais näkemystä. Malli sopii hyvin sovellettavaksi myös Tampereen keskustan kehittämishankkeissa. Kyseessä on kestävän elämäntavan konsepti, jonka tausta-ajatuksena on maapallon käytettävissä olevien resurssien niukkuus ja kestämätön kulutus. Tarkoitus on tietoisuudella ja yhteissuunnittelulla kannustaa ihmisiä ja yhteisöjä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävään elämäntapaan. Konseptin avulla on asetettavissa lähtökohtia ja tavoitteita alueen tai yhteisön ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle kestävyydelle. Lähestymistapaan sisältyy elinkaariajattelun mukainen tarkastelu ja ekologisen jalanjäljen laskentatapa. Konseptia voidaan käyttää myös rakentamisen ja palvelujen suunnittelussa. Konsepti soveltuu erinomaisesti keskustan kehittämisen kokonaisvaltaiseen arviointiin ja osaksi suunnitelmien laadintaprosesseja. Toinen kokeilun arvoinen arviointi- ja seurantatyökalu, joka soveltuisi keskustan hanke-ja suunnitteluprosesseihin, on City Biodiversity Index eli CBI. Indeksi kuvaa urbaanin ympäristön luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita Resurssiviisas vedenkäyttö Maankäyttö ja luonto Kulttuuri ja yhteisö Oikeudenmukaisuus ja paikallinen talous Terveys ja onnellisuus 75

76

77 LIITTEET 1. Kehittämishankkeet /30 2. Toteutuminen Seuranta Osoitekartta Virastokartta Orthoilmakuva Keskustan strateginen osayleiskaava Lähteitä 2015 ja Valmisteluvaiheet Yhteystietoja 2017

78 KESKUSTAN KEHITTÄMISHANKKEET JA TOIMENPITEET /2030 Etenemissuunnitelma Tampereen kaupunki, Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Kehitysohjelmat / Viiden tähden keskusta LIITE 1 Kehittämishankkeet /30 Tampereen keskusta kehittyy ja sitä kehitetään. Kehitystä vauhditetaan ja kehityksen suuntaa ohjataan hankkeilla ja hankeyhdistelmillä. Osan hankkeista laittaa alkuun ja/tai toteuttaa Tampereen kaupunki. Osan hankkeista toteuttaa joku muu, tavallisesti kuitenkin yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Yhteinen suunta ja yhteistyö antavat vauhtia myönteiselle kehitykselle. Keskustan kehittämishankkeita ohjelmoidaan noin viideksitoista vuodeksi eteenpäin. Tarkempi aikataulutus osoitetaan noin viideksi vuodeksi. Hankeluetteloita päivitetään 1 2 vuoden välein. Hankkeet ryhmitellään kuuteen toimenpidekokonaisuuteen, joista kustakin on oma hanketaulukkonsa. Hankkeiden nimet ja aikataulut ovat osittain alustavia. Tarkempi hankkeistus kaupungin toiminnan suunnittelun ja budjetoinnin yhteydessä. 3.1 Liikenne ja liikkuminen 3.2 Rakentaminen ja arkkitehtuuri 3.3 Urbaanit ulkotilat ja kaupunkivihreä 3.4 Kaupunkikulttuuri, tapahtumat ja matkailu 3.5 Asuminen ja elämäntapa 3.6 Elinkeinot ja osaaminen KARTTA SEURAAVALLA SIVULLA: Keskustan kehittämis ohjelman hankkeet likimääräisesti kartalle sijoitettuna. Värit viittaavat toimenpide kokonaisuuksien teemaväriin ja numerot jäljempänä oleviin taulukoihin. Hankkeita on ohjelmoitu viideksi vuodeksi ohjelman laadinta hetkestä eli vuoteen 2022 saakka. Kartta Tampereen kaupunki, Kehitysohjelmat / Viiden tähden keskusta

79 L 1. R 2. U 3. K 4. A 5. E 6. K 10. L 9. KESKUSTAN KEHITTÄMIS- HANKKEET /30 VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA R 19. A 8. U 4. Koko keskustaa koskevat NÄSIJÄRVI kehi ämishankkeet: L 4 L 18. L 47. R 20. L 19.. L 21 A 10. A 9. L 22 R 1. A 1. U 3. L 23 L 9. R 21. L 24 R 15. L 13. L 29 K 6. L 35. L 10. L 30 R L R 16. L 12. R 9. A L K 8. E 10. L 44. L 11. L 34. L 26. L 33 U 25. L 46. L 48 L 27. R 10. L 49 E 13. L 38. E 5. L 50 U 12. A 7. L 25. L 36. U 17. R 24 L 17. R U 11. L 37. R R R 5. R 26 R U R L 6. U 24. U E 4. L 1. U 22. R 27 U 21. E 9. K 5. U 19. R 28 L 3. U 10. U 23. U 13. R 33 L 2. L 39. E 8 L 5. U 18. L 16. R 29 R 30 L 28. U 20. L 20. U 7. L 15.. R R 3 R 4 U 5. R 34. L 40. R 8 U 16. R U 2. R 32 E 7. A U U 14. L 41. U 26. L 7. U 28 L 45. E 6 K 13. A 5. U 27. U 29 U 31 R 13. L 8. R K 3 L K 1 K 2 A 2. U 8. K 4. K 7. K 12. A K L 14. K 11 R 6. L 43. R 23. U 15. A 12 U 5. U 6. A 13. A 3.. A 15. E 12 E 11 E 2 A 19 A 17 A 14 PYHÄJÄRVI R E E 14 E 3 E 1 A 18 A 16 E 17 E 16 E 19 E 18 E 20 E 21 LIITE 1 Kehittämishankkeet /30

80 ala Ratapihankatu VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA LIITE 1 Kehittämishankkeet /30 Toimenpidekokonaisuus 3.1 Liikenne ja liikkuminen Toimenpiteet ja kehittämishankkeet L1 LX Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma Keskustan kehittämishankkeet /2030 Tunnus Numero Hankkeen nimi Alleviivattu: erillinen oma hankkeensa, ohjelmointi, budjetointi, päävastuu Viiden tähden keskustan kehitysohjelma Alleviivaamaton: integrointi muihin hankkeisiin, jotka meneillään tai ohjelmoitu Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia Joukkoliikenne L 1. Tampereen Asemakeskus Rajapinta Kannen ja Areenan alueeseen. L 2. Tampereen raitiotie, vaihe 1 Pyynikintori - Hervanta/TAYS. L 3. Tampereen raitiotie, vaihe 2 Pyynikintori - Lentävänniemi. L 4. Bussiliikenteen reitti- ja pysäkkijärjestelyt keskustassa Jatkuvaa toimintaa ja erityisesti raitiotien rakentamisen aikana. L 5. Keskustorin bussiterminaalialueen siirto toisaalle Raitiotien ja Hämeenkadun uusien pysäkkien valmistuttua. L 6. Linja-autoaseman siirto Tampereen Asemakeskukseen Asemakeskuksen valmistuttua. L 7. Linja-autoasemasta paikallisbussien terminaali Asemakeskuksen valmistuttua. L 8. Tampereen raitiotie, Hatanpään, Härmälän ja Pirkkalan suunta Palvelee erityisesti Koskikeskusta, Ratinan stadionia ja kauppakeskusta sekä Areenaa. Ennakoi keskustan laajenemista ja raitiotien jatkamista etelään pitkällä aikavälillä. Liikenneverkko ja ajoneuvoliikenne L 9. Rantaväylän tunneli Suuaukkojen ja liittymien viimeistely. L 10. Ratapihankadun puuttuvat osat Morkun aukion ja Tavara-aseman kohta, ratkaistaan asemakaavalla. L 11. Näsinkallion maanalainen eritasoliittymä Suora yhteys Kunkun parkkiin ja läntisen keskustan katuverkkoon. L 12. Paasikivenkadun kehittäminen Onkiniemi - Mustalahti - Ranta- Tampella Linjaus ratkaistaan asemakaavalla, eteläistä Näsinsiltaa pitkin yhteys Ranta-Tampellaan. L 13. Ranta-Tampellan katuverkko Asemakaavan ja katusuunnitelmien mukaisesti. L 14. Eteläpuiston katuverkko Asemakaavan tultua hyväksytyksi ja saatua lainvoiman. L 15. Kyttälän katujen uudistaminen Alkanut vuonna 2010, toteutus vaiheittain. L 16. Tullin liikenneverkkosuunnitelma ja toteutus L 17. Tammelan liikenneverkkosuunnitelma ja toteutus Valmistuu 2017, sen jälkeen parantamistoimien suunnittelu ja toteutus. L 18. Keskustan kehän kehittäminen L 19. Läntisen keskustan katuverkko Kytkeytyminen Rantatunneliin, keskustan kehään ja Kunkun parkkiin. L 20. Hämeenkadun katuympäristö Raitiotiehen liittyen jalankulkualueet ja muita osia. L 21. Älykäs kaupunkiliikenne ja keskustan liikkumisen tulevaisuustarkastelu Yhteistyö Smart Tampere. Pysäköinti L 22. Asemakeskuksen, Tullin ja Tammelan pysäköintiselvitys (AseTuTa) ja jatkotyöt Vuorottaispysäköinti, Hämpin parkin laajennus. L 23. Keskustan pysäköintiselvitys L 24. Keskustan pysäköintikartta Yksityisten kiinteistöjen pysäköintipaikkojen kartoitus keskeisellä kaupunkialueella ja pysäköintilaitosten vaikutusalueella. Asemakaavat, nykytila, käyttö, tarpeet. Kaupunki-, pysäköinti- ja liikennesuunnittelun tarpeisiin. Aloite Tampere Tunnetuksi ry 11/2016, toteutus 2017, säännöllinen päivitys. L 25. Kunkun parkki Läntisen keskustan strateginen hanke. Liittyminen Näsinkallion eritasoliittymään, keskustan kehään, liikeelämän toimintaedellytyksiin, Särkänniemen kehittämiseen. P vt 11 Pori vt 12 Rauma rata Vaasa rata Oulu/ Rovaniemi/Kolari Kehitettävä hitaan liikkumisen vyöhyke (jalankulku, pyöräily) Kehitettävä joukkoliikenteen laatukäytävä (raitiotie, bussit) Kehitettävä keskustakehä (autoliikenne) Kehitettävä maanalaisen pysäköinnin järjestelmä NÄSIJÄRVI Kehitettävä rautatie Keskitetty matkakeskus (kaikki liikennemuodot) Lentokenttäyhteydet Parannettava risteys joukkoliikenne länsi rai o e Hiedanranta ja Lentävänniemi joukkoliikenne länsi VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1/6 LIIKENNE JA LIIKKUMINEN rai o e P Pyynikintori Näsinkallio etl PYHÄJÄRVI Kunkku P keskustakehä Rantaväylän tunneli Hämeenkatu joukkoliikenne etelä lentoken ä P irkkala o rai Hämppi e Pirkk ä P Helsinki ja Hki-Vantaa Asemakeskus rata Helsinki rata Turku rata Pietari P Tulli Tammelantori P Viinikan liikenneympyrä vt 3 Helsinki vt 9 Turku lentoken ä Helsinki/Turku satamat Helsinki/Turku vt 9 Jyväskylä/Oulu joukkoliikenne itä rai o e TAYS joukkoliikenne itä rai o e Hervanta joukkoliikenne itä rata Jyv äskylä 1 LIIKENNE JA LIIKKUMINEN Koko keskustaa koskevat kehi ämishankkeet: NÄSIJÄRVI KESKUSTAN KEHITTÄMIS- 43 HANKKEET /30 PYHÄJÄRVI

81 ala Ratapihankatu VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA Toimenpidekokonaisuus 3.1 liikenne ja liikkuminen Toimenpiteet ja kehittämishankkeet L1 LX Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma Keskustan kehittämishankkeet /2030 Tunnus Numero Hankkeen nimi Alleviivattu: erillinen oma hankkeensa, ohjelmointi, budjetointi, päävastuu Viiden tähden keskustan kehitysohjelma Alleviivaamaton: integrointi muihin hankkeisiin, jotka meneillään tai ohjelmoitu Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia L 26. Väliaikainen P-Peltokatu, Tammela Aloite Tammela 2.0 yhteistyöryhmä 1/ 2017, toteutus ennen kesää L 27. Tammelan toriparkki Palvelee toria, Tammelan stadionia ja täydennysrakentamista, toteutus asemakaavamuutoksen jälkeen. L 28. Pyynikin toriparkki Palvelee raitiotien liityntäpysäköintiä, julkisia toimintoja ja täydennysrakentamista. Pyöräily ja kävely P vt 11 Pori vt 12 Rauma rata Vaasa rata Oulu/ Rovaniemi/Kolari Kehitettävä hitaan liikkumisen vyöhyke (jalankulku, pyöräily) Kehitettävä joukkoliikenteen laatukäytävä (raitiotie, bussit) Kehitettävä keskustakehä (autoliikenne) Kehitettävä maanalaisen pysäköinnin järjestelmä NÄSIJÄRVI Kehitettävä rautatie Keskitetty matkakeskus (kaikki liikennemuodot) Lentokenttäyhteydet Parannettava risteys joukkoliikenne länsi rai o e Hiedanranta ja Lentävänniemi joukkoliikenne länsi VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TOIMENPIDEKOKONAISUUS 1/6 LIIKENNE JA LIIKKUMINEN rai o e P Pyynikintori Näsinkallio etl PYHÄJÄRVI Kunkku P keskustakehä Rantaväylän tunneli Hämeenkatu joukkoliikenne etelä lentoken ä P irkkala rai o Hämppi e Pirkk ä P Helsinki ja Hki-Vantaa Asemakeskus rata Helsinki rata Turku rata Pietari P Tulli Tammelantori P Viinikan liikenneympyrä vt 3 Helsinki vt 9 Turku lentoken ä Helsinki/Turku satamat Helsinki/Turku vt 9 Jyväskylä/Oulu joukkoliikenne itä rai o e TAYS joukkoliikenne itä rai o e Hervanta joukkoliikenne itä rata Jyv äskylä 1 LIIKENNE JA LIIKKUMINEN Koko keskustaa koskevat kehi ämishankkeet: NÄSIJÄRVI KESKUSTAN KEHITTÄMIS- 43 HANKKEET /30 PYHÄJÄRVI L 29. Pyöräilyn pääreitit keskustassa Jatkuvaa suunnittelua ja toteutusta vaiheittain. L 30 Yleinen pyöräpysäköinti keskustassa Jatkuvaa suunnittelua ja toteutusta vaiheittain. L 31. Kävelyn pääreitit keskustassa Jatkuvaa suunnittelua ja toteutusta vaiheittain. L 32. Kävelykeskustan opastuskonsepti Maasto ja mobiili, suomi ja englanti. L 33. Kävelyn seurantajärjestelmä Keskeiset kävelyalueet ja oleskelualueet. Tammerkosken ja ydinkeskustan sillat ja rantareitit L 34. Näsin maisemasilta Entinen valtatiesilta kävelyn, pyöräilyn ja virkistyksen käyttöön. L 35. Myllysaaren alikulku Tampella - Ranta-Tampella Yhteys Näsin maisemasillalle. L 36. Vapriikin raitin jatke Museokeskus Vapriikin ravintolaterassilta kosken päällä kohti Satakunnan siltaa. L 37. Frenckellin Patosillan leventäminen Huomioon Keskustorin visiotyössä ja Frenckellin rakennuksen uudessa käytössä; pyöräilyn pääreitti. L 38. Konsulinsaaren kävelysilta Asemakaavoissa jo olevan Konsulinsillan tarpeellisuus Tampellan edustalta Konsulinsaaren kautta Finlaysonin puolelle arvioidaan. L 39. Hämeensillan alikulku Kirjastonpuisto-Mokkapuisto Liittyy Hämeensillan korjaukseen raitiotietä varten ja Keskustoriin. L 40. Kehräsaarenraitti Aloite Kehräsaaren kiinteistöt 2017, liittyy terassirakenteita. L 41. Takon raitti Yhteistyö ja reunaehdot Takon toimiva tehdas. L 42. Ratinan suvannon rantareitti Vuolteentori-Ratinan stadion Yhteistyö taloyhtiöt ja Ratinan alueen kehittäminen. L 43. Kevyen liikenteen silta Eteläpuisto-Ratinanranta Eteläpuiston asemakaavan tultua hyväksytyksi. L 44. Kevyen liikenteen silta Särkänniemi - Mustalahti Särkänniemen saavutettavuuden parantaminen ydinkeskustasta. Järvien vesiliikenne ja liikkuminen LIITE 1 Kehittämishankkeet /30 L 45. Laukontorin satama Liittyy Laukontorin ja Ratinan suvannon kehittämiseen sekä järvimatkailuun. L 46. Mustalahden satama ja vierasvenesatama Liittyy Särkänniemen ja Santalahden järvimatkailun kehittämiseen ml mahdollinen järvimatkailun luonto- ja tapahtumakeskus. L 47. Naistenlahden venesatama ja Lapinniemen laivalaituri Liittyy Naistenlahden rantareittien ja -miljöiden kehittämiseen sekä järvimatkailuun. Ranta-Tampellan alueen rakentuminen lisää laajentumispaineita. L 48. Näsijärven ja Pyhäjärven venerannat ja rantautumispaikat Liittyy virkistyspalveluiden parantamiseen, maa-ja vesireittien solmupisteisiin sekä järvi- ja kaupunkiluontomatkailun kehittämiseen; myös saaret ja keskustan ulkopuoliset rannat. L 49. Näsijärven ja Pyhäjärven keskustasta lähtevät ja vene- ja melontareitit Liittyy virkistyspalveluiden parantamiseen sekä järvi- ja kaupunkiluontomatkailun kehittämiseen. L 50. Näsijärven ja Pyhäjärven keskustasta lähtevät talviaikaiset latu- ja luistelu-, kävely- ja pyöräilyreitit Liittyy virkistyspalveluiden parantamiseen sekä järvi- ja kaupunkiluontomatkailun kehittämiseen.

82 VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA LIITE 1 Kehittämishankkeet /30 Toimenpidekokonaisuus 3.2 Rakentaminen ja arkkitehtuuri Toimenpiteet ja kehittämishankkeet R1 RX Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma Keskustan kehittämishankkeet /2030 Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia Tampereen taidemuseon 34 laajennus Hankkeen nimi Keskustori 13 VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA Nalkalanranta TAMPEREEN KAUPUNKI 2 KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA Alleviivattu: erillinen oma hankkeensa, ohjelmointi, budjetointi, KESKUSTAN KEHITTÄMIS- 6 TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2/6 PYHÄJÄRVI HANKKEET /30 päävastuu Viiden tähden keskustan kehitysohjelma Eteläpuisto Kampuskaupunki RAKENTAMINEN 23 JA ARKKITEHTUURI Alleviivaamaton: integrointi muihin hankkeisiin, jotka meneillään tai ohjelmoitu Kansi ja areena PYHÄJÄRVI Ra nakeskus Viinikanlah Aluerakentaminen ja isot uudet alueet R 1. Ranta-Tampella osana Näsijärven rantakaupunkia Taustalla suunnittelukilpailu ja asemakaava. Pilaantuneen maan vaihto puhtaaseen ja pohjaveden puhdistus, vesistötäyttö, kunnallistekniikan rakentaminen ja tontinluovutukset. R 2. Ratinakeskus Ratinan kauppakeskus valmis Ratinan stadionin ja suvannon rantojen kehittäminen. Kävelyreittien ja kaupunkitilojen liittyminen kaupunkirakenteeseen. R 3. Kansi ja Areena, eteläosa Monitoimiareena. Hotelli ja palveluja. Julkisia kaupunkitiloja. Rakentaminen radan päälle tulevalle kannelle. Yhdistää Tullin ja Kyttälän. R 4. Kansi ja Areena, pohjoisosa Toimitiloja, asumista, palveluja. Liittyminen asemakeskukseen. Rakentaminen radan päälle tulevalle kannelle. Yhdistää Tullin ja Kyttälän. R 5. Asemakeskus Taustalla suunnittelukilpailu ja yleissuunnitelma. Asemakaavoitus, toteutus ja rakentaminen vaiheittain. Kaikki liikkumismuodot. Yhteistyössä valtion kanssa. R 6. Eteläpuisto osana Pyhäjärven rantakaupunkia Taustalla suunnittelukilpailu ja vaihtoehtoisia yleissuunnitelmia. Asemakaavoitus. Kadut, puistot, rantarakenteet, yhdyskuntatekniikka. Tontinluovutukset ja niihin liittyvät asumisen pilotit. Toteutus ja rakentaminen. R 7. Viinikanlahti osana Pyhäjärven rantakaupunkia Suunnittelukilpailu ja konseptointi. Yleissuunnitelma ja asemakaavoitus. Kadut, puistot, rantarakenteet, yhdyskuntatekniikka. Tontinluovutukset ja niihin liittyvät asumisen pilotit. Toteutus ja rakentaminen. Täydentävä rakentaminen, kaupunkirakenne ja kaupunkikuva R 8. Tulli+ -alueen täydennysrakentaminen Taustalla yleissuunnitelma. Asemakaavamuutoksia. Tullikamarin aukion ja katuympäristöjen kehittäminen. Tampere-talon laajennus ja hotelli. Liittyminen Asemakeskukseen ja T3-Keskustakampukseen. Yhteistyöryhmä Tulli Team. R 9. Tammelan täydennysrakentaminen Taustalla yleissuunnitelma. Vuosittain 1-4 korttelisuunnitelmaa yhteistyössä talo- ja kiinteistöyhtiöiden kanssa. Asemakaavamuutoksia. Yksityisiä rakennushankkeita. Liikenteen, viherympäristön, kunnallistekniikan kehittäminen. Tammelan stadion, Kaupin kansi, Kalevan liittymä. Tammela 2.0 yhteistyöryhmä. R 10. Tammelan tori, toriparkki ja torikorttelit Torin kaupunkikuva, torihalli, tapahtumarakenteet. Maanalainen pysäköinti torikauppaa, Tammelan stadionin yleisöä ja täydennysrakentamista varten. Torikorttelit yhteistyössä taloyhtiöiden kanssa. R 11. Keskustan liikekorttelit Kaupallisessa ydinkeskustassa vuosittain 1-4 korttelisuunnitelmaa yhteistyössä talo- ja kiinteistöyhtiöiden kanssa. Asemakaavamuutoksia. Yksityisiä rakentamishankkeita. R 12. Keskustori Keskustorin ja sen ympäristön visiotyö Tarkentavat suunnitelmat ja toteutus sen jälkeen. Hämeenkadun eteläpuolisen osan kunnostus 2021 jälkeen bussiterminaalin poistuttua. Liittyminen raitiotiehen. R 13. Laukontorin ja Ratinan suvannon alue Laukontorilla saunapalviljonki, sataman palvelut, torikauppa ja tapahtumat. Laukontorin saunapaviljongin toteutus 2017 alkaen. Koko suvannon alueella kaupunkikuva, kävelyreitit ja oleskelualueet. R 14. Särkänniemi - Onkiniemi - Mustalahti Taustalla Särkänniemen alueen yleissuunnitelma. Asemakaavoituksen kautta jatkosuunnittelu. Paasikiventien sijaintiratkaisut. Järvimatkailun luonto- ja tapahtumakeskus. R 15. Sara Hildenin museon tilaratkaisut Särkänniemen yleissuunnitelmassa on varauduttu nykyisen kiinteistön kehittämiseen. Myös muita sijoitusvaihtoehtoja tutkitaan. R 16. Järvimatkailun luonto- ja tapahtumakeskus Keskuksen sijoittamismahdollisuutta Mustalahteen tutkitaan TTY:n suunnittelukilpailulla Tarkentuu asemakaavan yhteydessä. R 17. Tampereen taidemuseon laajennus ja pyynikintori Suunnittelukilpailun ratkaisu Sen jälkeen jatkosuunnittelu ja asemakaavoitus. Pyynikintorin maanalainen pysäköintilaitos raitiotien liityntäpysäköintiä, julkisia rakennuksia ja taloyhtiöiden täydennysrakentamista varten. Tunnus Numero Merki ävät rakentamisalueet NÄSIJÄRVI Asemakeskuksen alue Ranta-Tampella Matkailun/vapaa-ajan/tapahtumien keski ymä Työpaikka- ja/tai osaamiskeski ymä Särkänniemi - Ydinkeskustan Onkiniemi - liikekor eli Asuntorakentamisen alue Mustalah Täydentävän asuntorakentamisen alue Järviluontokeskus Ydinkeskustan kaupan ja kor elikehi ämisen vyöhyke Koko keskustan alueella lisäksi: - ullakkorakentaminen - muu täydennysrakentaminen - muu uvat käy ötarkoitukset Amurin täydennysrakentaminen Koukkuniemen- Rauhaniemen täydennysrakentaminen Kaupin sairaalan alueen täydennysrakentaminen Tulli+ Kaupin kansi Ratapihankatu Tammelan täydennysrakentaminen Tammelan stadion Asemakeskus Tampere-talon hotelli ja kehi äminen 2 RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI NÄSIJÄRVI Koko keskustaa koskevat kehi ämishankkeet:

83 VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA Toimenpidekokonaisuus 3.2 Rakentaminen ja arkkitehtuuri Toimenpiteet ja kehittämishankkeet R1 RX Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma Keskustan kehittämishankkeet /2030 Tunnus Numero Hankkeen nimi Alleviivattu: erillinen oma hankkeensa, ohjelmointi, budjetointi, päävastuu Viiden tähden keskustan kehitysohjelma Alleviivaamaton: integrointi muihin hankkeisiin, jotka meneillään tai ohjelmoitu Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia Merki ävät rakentamisalueet NÄSIJÄRVI Asemakeskuksen alue Ranta-Tampella Matkailun/vapaa-ajan/tapahtumien keski ymä Työpaikka- ja/tai osaamiskeski ymä Särkänniemi - Ydinkeskustan Onkiniemi - liikekor eli Asuntorakentamisen alue Mustalah Täydentävän asuntorakentamisen alue Järviluontokeskus Ydinkeskustan kaupan ja kor elikehi ämisen vyöhyke VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA Nalkalanranta TAMPEREEN KAUPUNKI KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TOIMENPIDEKOKONAISUUS 2/6 Eteläpuisto RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI R 18. Amurin yleissuunnitelma ja täydennysrakentaminen Yleissuunnitelma valmistuu Sen jälkeen tarkentava suunnittelu ja toteutus. Yksityisiä rakennushankkeita. Amuriin kytkeytyy Pyynikintorin alueen kehittäminen ja sen pysäköintilaitos. R 19. Koukkuniemen-Rauhaniemen alue Asemakaavamuutoksen toteuttaminen. Täydentävää asuntorakentamista. Rantojen, rantareittien, puistojen ja virkistysalueiden kehittämistä. R 20. Kaupin sairaalan alue Käyttötarkoituksen muutos asuinalueeksi. Liittyminen keskustan kaupunkirakenteeseen. R 21. Kaupin kansi Yhdistää Kaupin ja Tammelan alueet. R 22. Hatanpään valtatien ja Sorin alue Liikenneympäristön muutokset, Kansi ja Areenan sekä Ratinakeskus huomioon. R 23. Viinikan liikenneympyrän alue Sisääntuloväylänä tärkeän alueen uudelleen arviointi ja sopeuttaminen mahdolliseen keskustan laajenemiseen etelän suuntaan. R 24. Keskustan luoteisosan alue Huolto ja kunnossapito R 25. Lumien, hulevesien ja katuhiekan hallinta keskustassa Jatkuva kehittämistyö. Uudet teknologiat ja menetelmät. Kaupungin ja kiinteistöjen välinen yhteistyö. Hämeenkadulla erityiskohde mahdollinen katusulatusjärjestelmä. R 26. Kävelykatujen ja -alueiden huoltoliikenteen hallinta Jatkuva kehittämistyö. Uudet toimintatavat. Kaupungin ja kiinteistöjen välinen yhteistyö. R 27. Suurten rakennustyömaiden häiriöiden minimointi Jatkuva kehittämistyö. Raitiotien ja muiden isojen infra- ja rakennustyömaiden haittojen minimointi. Melu, tärinä, pöly, liikennejärjestelyt. Työmaiden aikataulutus ja yhteensovitus. Uudet teknologiat R 28. Viiden tähden keskustan suunnittelualusta Alkaen Kaupunkiympäristön 3D-kaupunkimallin jatkuva päivitys (nykytila ja visio 2030). Metadatan hallinta. Avoin data suunnittelualan yritysten ja muiden yksityisten käyttöön. Suunnitteluohjelmistojen yhteensopivuus. Yhteistyö Tietohallinto ja Smart Tampere. R 29. Viiden tähden keskustan 3D-vuoropuhelualusta Kaupunkisuunnittelun, kaavoituksen ja muun ympäristösuunnittelun tarpeisiin kehitettävä vuoropuhelun, palautteen keruun ideasuunnittelun pelimoottoripohjainen 3D-malli. Käyttö 3D-galleriassa, wwwympäristössä ja mobiililaitteissa. Pilottihankkeet Keskustori, Tammela, Eteläpuisto sekä Raitiotie. R 30. Viiden tähden keskustan kärkihankkeiden 3D-sovellukset 3D-palvelu. Käyttö 3D-galleriassa, www-ympäristössä ja mobiililaitteissa. Pilottihankkeet Keskustori, Tammela, Eteläpuisto sekä Raitiotie. R 30. Tampereen 3D-gallerian tilat ja toimintakonsepti ja toiminta Alkaen Galleria Nottbeckiin vuoden 2017 alussa valmistuneen 3D-gallerian koekäyttö ja kehittäminen. Toimintakonseptin kehittäminen, käyttökoulutusta, vakituinen aukiolo. R 31. Virtuaalisen Tampereen www-palvelut Avataan 2017 kaupungin www-sivulle. Linkitys Digitaalisten 3D-aineistojen avoin käyttö. R 32. Keskustan seuranta ja ennakointi Viiden tähden keskustan tilasto- ja paikkatieto. Myös avoin käyttöliitymä Sovellettavissa myös kaavoituksessa, keskustan ulkopuolisilla alueilla ja kaupunkisuunnittelun kaikilla mittakaavatasoilla. Yhteistyössä Tietohallinto. Maa- ja kiinteistöpolitiikka Koko keskustan alueella lisäksi: - ullakkorakentaminen - muu täydennysrakentaminen - muu uvat käy ötarkoitukset Amurin täydennysrakentaminen Tampereen taidemuseon laajennus Keskustori PYHÄJÄRVI Viinikanlah Kansi ja areena Ra nakeskus Koukkuniemen- Rauhaniemen täydennysrakentaminen Kaupin sairaalan alueen täydennysrakentaminen Tulli+ Kaupin kansi Ratapihankatu Tammelan täydennysrakentaminen Tammelan stadion Asemakeskus Tampere-talon hotelli ja kehi äminen Kampuskaupunki 2 RAKENTAMINEN JA ARKKITEHTUURI KESKUSTAN KEHITTÄMIS- HANKKEET /30 NÄSIJÄRVI PYHÄJÄRVI Koko keskustaa koskevat kehi ämishankkeet: LIITE 1 Kehittämishankkeet /30 R 33. Täydennysrakentamisen edistäminen ja kannustimet keskustassa Jatkuva kehittäminen. Maapoliittisen ohjelman päivitys vuoden 2017 jälkeen. Yleissuunnitelmat ja korttelisuunnitelmat yhteishankkeiden edistäjänä. Täydennysrakentamisen neuvontajärjestelmän kehittäminen yhden luukun periaatteella. R 34. Kaupungin maa- ja kiinteistöomaisuuden kehittäminen keskustassa Jatkuva kehittäminen. Korjausrakentamista. Käyttötarkoitusten muutoksia. Toiminnallista kehittämistä. Kiinteistöjen myyntiä ja vuokrausta. Kumppanuuksia ja yhteisiä kehittämishankkeita.

84 a Yhteys K rvi VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA Toimenpidekokonaisuus 3.3 Urbaanit ulkotilat ja kaupunkivihreä Toimenpiteet ja kehittämishankkeet U1 UX Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma Keskustan kehittämishankkeet /2030 Tunnus Numero Hankkeen nimi Alleviivattu: erillinen oma hankkeensa, ohjelmointi, budjetointi, päävastuu Viiden tähden keskustan kehitysohjelma Alleviivaamaton: integrointi muihin hankkeisiin, jotka meneillään tai ohjelmoitu Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia Santalahden virkistys- ja tapahtumapuisto Pispalan stöt Kehite v ranta Kaupunkimaisemaa ehey v rakentaminen Uusi urbaani puisto tai liikuntapaikka Kehite v sto Uusi tori tai aukio Kehite v tori/aukio/ranta-aukio Kehite v Kehite v Kehit virkistysyhteys Pyynikin kaupunkiluonto N rv e Yhteys S rk nniemi Pyynikki n ulappamaisemat TAMPEREEN KAUPUNKI VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.3 URBAANIT ULKOTILAT JA KAUPUNKIVIHREÄ P Must Tammerkosken kansallismaisema ntori Siilinkari Pyynikin pallok Koulukadun k Et ston uimala sto v N sij r Pyh j rven Takon ranta enulappamaisemat Kuninkaankatu Vuolteentori Laukontori kalanraol Nalkalanranta Et ston ranta-aukio j rvimaisemat i Massunlasten puisto Aleksis Kiven katu katu r n Viinikanranta Sommerinkallio Kalevan liikuntapuisto Konsulinsilta Tammelantori Keskustori Uusi Tuomiokirkonkatu asema-aukio Vuolteenra n ta Et ston ja sillat Suomen Uusi Pankin asemapuisto aukio Aseman ja Areenan kansi Sorin aukio Viinikanoja Rauhaniemen puistot Kaupinoja Kauppi - Niihaman ulkoilupuisto Kalevan maauimala rvi ja perhepuisto 3 URBAANIT ULKOTILAT JA KAUPUNKIVIHREÄ 4 NÄSIJÄRVI Koko keskustaa koskevat 3 kehi ämishankkeet: KESKUSTAN KEHITTÄMIS- HANKKEET / PYHÄJÄRVI Puistot ja liikuntapaikat LIITE 1 Kehittämishankkeet /30 U 1. Hämeenpuisto Kehittäminen kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävänä puistokatuna ja tapahtumapaikkana. Huomioon autoliikenteen Keskustakehä, Eteläpuiston asemakaava ja muut lähialueen hankkeet. Erityishuomio Pyhäjärven puoleisen päätteen kaupunkikuvaan ja järvimaiseman avautumiseen. U 2. Kalevan liikuntapuisto Kunnostettava toiminnallinen keskustapuisto. Liittyy Sorsapuiston ja Tampere-talon kokonaisuuteen. Yhteys Sampolaan, Kalevan puistoihin, Kalevankankaalle. Osa viheryhteyttä Kauppi-Iidesjärvi. U 3. Ranta-Tampellan puistot Toteutus asemakaavan lähtökohdista. Huomiota Näsijärven ja kanavan rantojen oleskelualueisiin, suoran vesikontaktin mahdollisuuteen, veneilijöiden ja melojien rantautumispaikkoihin. U 4. Rauhaniemen uudet puistot Toteutus asemakaavan ja sitä tarkentavan viheraluesuunnitelman mukaisesti. Katkeamattomat rantareitit keskusta-kauppi. Leikkipuiston siirto nykyiselle pysäköintipaikalle. Saavutettavuus bussireitiltä. U 5. Eteläpuiston alueen rantapuistot Uutta urbaania viherympäristöä ja kaupunkivihreää. Rantareittien katkeamaton jatkuvuus Pyynikki-Tammerkoski/ Ratinanranta. Hämeenpuiston eteläinen pääte. Uimala ja muita toiminnallisia alueita. Vapaan oleskelun paikkoja. U 6. Viinikanlahden alueen puistot Uuden asuntoalueen ranta- ja muut puistot. Katkeamattomat rantareitit Keskusta-Hatanpää-Härmälä. Liittyminen Takon soutajien rantaan ja sen kehittämiseen. Veden ja maaperän puhtauteen huomiota. U 7. Mokkapuiston kunnostus Tempon talon kohdalla olevan Tammerkosken rannan kunnostaminen ja aktivointi. Raitiotien ja Hämeensillan korjauksen yhteydessä reitti Kirjastonpuistoon sillan ali. Yhteys Keskustorille. Tulevaisuudessa alueelta mahdollisesti Takon ja Kehräsaaren raitit kohti Laukontoria. U 8. Nalkalanranta Urbaani kaupunkiranta ja osa Tammerkosken reitistöjä. Liittyy Eteläpuistoon, Ratinan suvantoon ja Laukontoriin. Torit ja aukiot U 9. Keskustorin visiotyö Puistot, aukiot, tapahtuma- ja oleskelupaikat. Liikkumisen reitit ja raitiotie pysäkkeineen. Kävelyreitit Laukotorille, Tammerkoskelle, Finlaysonille ja Kuninkaankadulle. Kaupunkitilan liittyminen rakennuksiin. U 10. Keskustorin eteläosan uudistaminen Bussiterminaalin poisto. Kaupunkiaukion uusi käyttö ja ympäristöarkkitehtuuri. Liittyminen Hämeenkatuun ja rakennuksiin. U 11. Keskustorin keski-ja pohjoisosan ja Frenckellinaukion uudistaminen Keski- ja pohjoisosan maanpäällisten pysäköintialueiden uusi käyttö. Frenckellin sisäpiha ja vierustat. U 12. Tammelantori Torin kaupunkikuvallinen kehittäminen. Torihalli ja toriparkki. Liittyminen torikortteleihin. Ympärivuotinen torikauppa ja muu kaupunkitilan käyttö läpi vuoden. Esiintymislava ja tapahtumapaikka. Väliaikainen esiintymislava 2017 Tammela 2.0 yhteistyöryhmän aloitteesta. U 13. Pyynikintori Kaupunkikuvan kehittäminen. Liittyminen raitiotiehen ja taidemuseon laajennukseen. Toriparkki ja liityntäpysäköinti. Suunnittelukilpailun ratkaisu U 14. Sorin aukio Kannen ja Areenan ja Ratinakeskuksen valmistuttua kaupunkiaukion ja kaupunkitilan kehittäminen. Huomioon ortodoksikirkko, tapahtumakävijöiden kävelyvirrat, Hatanpään liikenneympäristönmuutokset raitioteineen ja vanhan linja-autoaseman muuttuminen paikallisliikenteen terminaaliksi. U 15. Eteläpuiston ranta-aukio Hämeenpuiston eteläinen pääte ja näkymät Pyhäjärvelle. Oleskelu ja tapahtumat. Kontakti veteen. Rantareittien katkeamattomuus ja suhde aukioon.

85 a Yhteys K rvi VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA Toimenpidekokonaisuus 3.3 Urbaanit ulkotilat ja kaupunkivihreä Toimenpiteet ja kehittämishankkeet U1 UX Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma Keskustan kehittämishankkeet /2030 Tunnus Numero Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia U 28. Urbaanien viher- ja virkistysyhteyksien parantaminen Tammerkosken ja järvien rannat. Pyynikki - Hämeenkatu - Kalevan puistot. Pyhäjärvi - Näsijärvi Hämeenpuistoa ja muita puistokatuja pitkin. Särkänniemi - Pyynikki Pyynikintorin kautta. Kauppi - Kalevanharju - Iidesjärvi U 29. Kaupunki- ja järviluonnon saavutettavuuden parantaminen Opastuksen, reitistöjen ja palveluverkoston kehittäminen. Rantojen oleskelualueet ja rantautumispaikat. Virkistysreittien ja -alueiden saavutettavuus raitiotieltä ja muilta joukkoliikenteen reiteiltä U 30. Korttelipihojen kehittäminen Keskustan korttelisuunnitelmissa, asemakaavamuutoksissa, uusien alueiden asemakaavoissa ja rakentamisen ohjauksessa huomiota kaupunkipihojen mahdollisuuksiin ja viherkattoihin. Pilotti Pinnin pihojen korttelisuunnitelma U 31. City Biodiversity Index ja City Biodiversity Index Urbaanin luonnon kestävyyden, monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen arviointi ja seuranta. Keskustan erikseen valittavat pilottihankkeet. Santalahden virkistys- ja tapahtumapuisto Pispalan stöt Kehite v ranta Kaupunkimaisemaa ehey v rakentaminen Uusi urbaani puisto tai liikuntapaikka Kehite v sto Uusi tori tai aukio Kehite v tori/aukio/ranta-aukio Kehite v Kehite v Kehit virkistysyhteys Pyynikin kaupunkiluonto N rv e Yhteys S rk nniemi Pyynikki n ulappamaisemat P Must Tammerkosken kansallismaisema ntori Siilinkari Pyynikin pallok sto v N sij r Pyh j rven enulappamaisemat Kuninkaankatu kalanraol Nalkalanranta j rvimaisemat i Massunlasten puisto Aleksis Kiven katu Vuolteentori katu r n Viinikanranta Suomen Pankin aukio Sommerinkallio Kalevan liikunta- TAMPEREEN KAUPUNKI Hankkeen nimi 14 Laukontori ja Areenan puisto kansi Sorin aukio Koulukadun k Alleviivattu: erillinen oma hankkeensa, ohjelmointi, budjetointi, 8 Et ston ja VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA Et ston KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA ranta-aukio sillat Et ston Viinikanoja TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.3 uimala KESKUSTAN KEHITTÄMISpäävastuu Viiden tähden keskustan kehitysohjelma 5 15 HANKKEET /30 URBAANIT ULKOTILAT rvi ja perhepuisto JA KAUPUNKIVIHREÄ PYHÄJÄRVI Takon ranta Alleviivaamaton: integrointi muihin hankkeisiin, jotka meneillään tai ohjelmoitu U 16. Tullikamarin aukio Tullikamarin aukion perusparantaminen ja uudisrakennuksen toteuttaminen aukion pohjoisreunaan Tullin yleissuunnitelman tavoitteiden ja suunnittelukilpailun tulosten mukaisesti. U 17. Morkun aukio (Tammela) Alue asemakaavoitetaan uudelleen vuosina U 18. Asemakeskuksen uusi kaupunkiaukio ( plaza ) Aukio on osa Asemakeskuksen kokonaisuutta, jolle laaditaan yleissuunnitelma vuosina Alue asemakaavoitetaan noudattaen sitä viitesuunnitelmana. U 19. Asema-aukion uudistaminen ja laajentaminen Aukio on osa Asemakeskuksen kokonaisuutta, jolle laaditaan yleissuunnitelma vuosina Alue asemakaavoitetaan noudattaen sitä viitesuunnitelmana. Katuympäristöt U 20. Hämeenkatu Kehittäminen elävänä raitiotie-, joukkoliikenne- ja ostos-ja tapahtumakatuna. Laadukas kävely- ja katuympäristö. Mahdollinen katusulatusjärjestelmä. Hyvä siisteys ja kunnossapito. Yhteistyö yrittäjien kanssa. Viiden tähden pääkatu. Kulttuurihistoriallisesti arvokas katuympäristö raitiotiekatuna. Liittyminen puistoihin, Pyynikintoriin ja julkisiin U 21. Pirkankatu rakennuksiin. Kehittäminen raitiotiekatuna ja Hämeenkadun jatkeena. Kehittäminen kauppakatuna yhdessä Tammelan U 22. Itsenäisyydenkatu puistokadun kanssa. Liittyminen Asemakeskukseen, Tullikamarinaukioon ja Sammonaukioon. Korkeatasoinen ja keskustamainen katuympäristö. Pinninkadun uusi suojatie. U 23. Pinninkatu Tullin alueella U 24. Pinninkatu Tammelassa Kehittäminen jalankulun ja pyöräilyn pääreittinä. Liittyminen Osmonpuistoon, Tammelantoriin ja kortteleihin pihoineen. Yhteistyössä asukkaiden ja Tammela 2.0 yhteistyöryhmän kanssa. 3D-mallintamisen pilotti. U 25. Tammelan kävelykehä Kehittäminen kaupunginosan sisäisen jalankulun esteettömänä ja virkistyksellisenä pääreittinä. Yhteistyössä 2017 asukkaiden ja Tammela 2.0 yhteistyöryhmän kanssa ja osana 3D-vuoropuhelualustaa. U 26. Åkerlundinkadun kattaminen U 27. Kalevantien jalankulku- ja pyöräreitit Kannen ja Areenan yhteydessä. Yhdistävät Tullia ja Kyttälää. Urbaani kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut Konsulinsilta Tammelantori Keskustori Uusi Tuomiokirkonkatu asema-aukio Vuolteenra n ta Uusi asemapuisto Aseman Rauhaniemen puistot Kaupinoja Kauppi - Niihaman ulkoilupuisto Kalevan maauimala 3 URBAANIT ULKOTILAT JA KAUPUNKIVIHREÄ NÄSIJÄRVI Koko keskustaa koskevat kehi ämishankkeet: LIITE 1 Kehittämishankkeet /30

86 VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA Toimenpidekokonaisuus 3.4 Kaupunkikulttuuri, tapahtumat ja matkailu Toimenpiteet ja kehittämishankkeet K1 KX Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma Keskustan kehittämishankkeet /2030 Tunnus Numero Hankkeen nimi Alleviivattu: erillinen oma hankkeensa, ohjelmointi, budjetointi, päävastuu Viiden tähden keskustan kehitysohjelma Alleviivaamaton: integrointi muihin hankkeisiin, jotka meneillään tai ohjelmoitu Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia Kaupinoja Kehite ävä matkailun ja vapaa-ajan vyöhyke Rauhaniemi NÄSIJÄRVI Kehit ostos-, tapahtuma- ja k Kehit ävä tapahtumapaikka/vyöhyke Kehit Kehit känniemi Santalahden Onkiniemen tapahtumapuisto Pyynikki TAMPEREEN KAUPUNKI VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.4 KAUPUNKIKULTTUURI, TAPAHTUMAT JA MATKAILU Runoilijan e Kauppi Lapinniemi luontomatkailun tapahtumakeskus Tammelant Tammelan stadion Tullin alue ja maauimala katu alue PYHÄJÄRVI Koulukadun Hopealinja A eena So sapuisto ja Kalevan liikuntapuisto Tampe e-talo Iidesjä ven sto 4 10 KAUPUNKIKULTTUURI, TAPAHTUMAT JA MATKAILU Koko keskustaa koskevat kehi ämishankkeet: NÄSIJÄRVI KESKUSTAN KEHITTÄMIS- HANKKEET / PYHÄJÄRVI Palvelut ja liikkuminen LIITE 1 Kehittämishankkeet /30 K 1. Tapahtuma-aikaisen opastamisen kehittäminen Ihmisvirtojen parempi ohjaaminen, tapahtumien aiheuttamien kevyen liikenteen poikkeusreittien parempi opastaminen. Yleinen tapahtuman saavutettavuuden parantaminen. Yhteistyössä Smart Tampere, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Visit Tampere Oy. K 2. Keskustan yleisöanalyytikka Keskustan ihmisvirtojen mittaamistyökalun kehittäminen K 3. Tapahtuma-aikaisen kevyen liikenteen kehittäminen Väliaikaiset pyöräparkit, tilat, alueet ja toimintaohjeet. Yhteistyössä Kaupunkiympäristön suunnittelu. K 4. Ratinan stadionin zone applications palveluiden kehittäminen Smart-ratkaisuja stadionille parantamaan kävijän tapahtumakokemusta. Yhteistyössä Tilakeskus, Smart Tampere, Liikunta ja nuoriso, Visit Tampere Oy. Kehittäminen K 5. Keskustorin tapahtumaympäristön kehittäminen Alueen kehittämisen yhteydessä huomioidaan tapahtumatoiminnan tarpeet. Yhteistyössä Kaupunkiympäristön suunnittelu, Visit Tampere Oy K 6. Särkänniemen kehittäminen Taustalla Särkänniemen alueen yleissuunnitelma. Asemakaavoituksen kautta jatkosuunnittelu. Järvimatkailun luonto- ja tapahtumakeskus. Yhteistyössä Kaupunkiympäristön suunnittelu, Visit Tampere Oy, Särkänniemi Oy. K 7. Ratinan alueen kehittäminen kokonaisuudessaan Ratinan alueen potentiaalin tunnistaminen ja kehitystyön käynnistäminen. Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka, Visit Tampere Oy, Tilakeskus, Liikunta ja nuoriso K 8. Onkiniemen kulttuuritehtaan selvitystyön käynnistäminen Omaehtoisen kulttuurin tilatarpeiden sekä matkailullisten ja aluetaloudellisten arvojen tunnistaminen. Visit Tampere Oy, Tilakeskus, Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka, Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut K 9. Järviin liittyvän matkailun ja tapahtumien kehittäminen Keskustalähtöinen järvi- ja luontomatkailu sepä tapahtumat. Ulkoilu, liikunta, virkistys, elämykset. Kansainvälinen tuotteistus ja markkinointi. Yhteistyö yrittäjien kanssa. Reitistöjen ja tukipalvelujen suunnittelu ja toteutus. Järvimatkailun luonto- ja tapahtumakeskus. Tapahtumapaikat K 10. Santalahden virkistys- ja tapahtumapuiston rakentaminen Rantapuiston olosuhteiden kehittäminen suurtapahtumille. Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito. K 11. Tapahtumien saavuttaminen joukkoliikenteellä Joukkoliikenneratkaisujen kehittäminen tapahtumatoiminnan näkökulmasta, Visit Tampere Oy, Joukkoliikenne. K 12. Ratinan stadionin modernisointi Visiona katsojan katettu stadion. Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka, Visit Tampere Oy, Tilakeskus, Liikunta ja nuoriso. K 13. Monitoimiareenan rakentaminen Jääkiekon sarjaottelut, areenakonsertit, suurtapahtumat, majoitusta ja palveluja. K 14. Tammelan stadion Jalkapallon sarjaottelut. K 15. Keskustalähtöinen järvi- ja luontomatkailu sepä tapahtumat Ulkoilu, liikunta, virkistys, elämykset. Kansainvälinen tuotteistus ja markkinointi. Yhteistyö yrittäjien kanssa. Reitistöjen ja tukipalvelujen suunnittelu ja toteutus. Järvimatkailun luonto- ja tapahtumakeskus.

87 VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA Toimenpidekokonaisuus 3.5 Asuminen ja elämäntapa Toimenpiteet ja kehittämishankkeet A1 AX Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma Keskustan kehittämishankkeet /2030 Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia Hankkeen nimi vanha Tulli - yliopiston tuntumaan kampusasumista Alleviivattu: erillinen oma hankkeensa, ohjelmointi, budjetointi, PYHÄJÄRVEN RANTAKAUPUNKI TAMPEREEN KAUPUNKI - järvimaisemien tunnelma KESKUSTAN KEHITTÄMIS- VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA HANKKEET /30 2 KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA tehokkaat ja modernit asuinalueet päävastuu Viiden tähden keskustan kehitysohjelma - rannoilla oleskelu- ja virkistyalueita TOIMENPIDEKOKONAISUUS PYHÄJÄRVI Alleviivaamaton: integrointi muihin hankkeisiin, jotka meneillään tai ohjelmoitu ASUMINEN JA ELÄMÄNTAPA PYHÄJÄRVI asuntoalueita Asumispreferensseiltään profiloitavat uudet kaupunginosat A 1. Ranta-Tampella Näsijärven rantakaupunkia. Tilanne 2017: ensimmäiset tontinluovutukset tehty, rakentaminen alkanut. A 2. Eteläpuisto Pyhäjärven rantakaupunkia. Tilanne 2017: asemakaava ehdotusvaiheessa. A 3. Viinikanlahti Pyhäjärven rantakaupunkia. Suunnittelukilpailu alueesta Jätevedenpuhdistamo Sulkavuoreen Sen jälkeen rakentaminen. Lähtökohtana uudistuva urbaani elämäntapa ja keskustamainen sijainti rannalla. A 4. Kansi ja Areena, etelä Asemanseudun kansikaupunkisijainniltaan keskeinen ja toiminnoiltaan sekoittunut alue. Kannen toteutus alkaa Asuntorakentaminen alkaa A 5. Kansi ja Areena, pohjoinen Asemanseudun kansikaupunkisijainniltaan keskeinen ja toiminnoiltaan sekoittunut alue. Kannen toteutus alkaa Asuntorakentaminen alkaa Asuntovaltainen täydennysrakentaminen ja asuntovaltaiseksi muutettavat alueet A 6. Tammela Täydentävän asuntorakentamisen ensimmäinen kärkialue. Yhteistyö yksityisten taloyhtiöiden kanssa. Korttelisuunnitelmia ja asemakaavamuutoksia. Erityiskohteita Tammelan stadion ja Tammelan torikorttelit. A 7. Amuri Täydentävän asuntorakentamisen toinen kärkialue. Erityiskohde Pyynikintorin ympäristö. Yhteistyö yksityisten taloyhtiöiden kanssa. A 8. Koukkuniemi-Rauhaniemi Asemakaavamuutoksen toteuttaminen. Osa sairaala-alueesta asuinrakentamiselle. Merkittävä määrä täydennysrakentamista ja purkavaa täydennysrakentamista. Näsijärven rantakaupunkia. Kaupin ulkoilumaastojen tuntumassa. A 9. Kaupin sairaala Kulttuurihistoriallisesti arvokas sairaala-alue uudistuu asuinalueeksi. A 10. Kaupin kansi Edellyttää merkittäviä investointeja kansirakentamiseen. Toteutuessaan yhdistää Tammelan ja Kaupin. Urbaanin asumisen ja elämäntavan kehittämishankkeet A 11. Keskusta-asumisen uudet innovaatiot Tutkimus- ja kehittämishanke. Palvelee asemakaavoituksen ja rakentamisen ohjausta. Tontinluovutus- ja arkkitehtuurikilpailuja, tontinluovutusehtona kehittämislupaus. A 12. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden keskustaelämä Tutkimus- ja kehittämishanke, pilotteja vuosittain. A 13. Opiskelijoiden keskusta-asuminen Tutkimus- ja kehittämishanke. Yhteistyössä yliopistot ja TOAS. Kampuskaupunki erityiskohteena. Toteutettavia pilottikohteita. A 14. Elinkaari- ja yhteisöllinen asuminen (ikäihmiset) Pilotteja vuosittain, seuranta. A 15. Esteetön kaupunkiympäristö Ikäihmisten palveluiden ja vanhusneuvoston sekä kaupunkiympäristön rakennuttamisen ja ylläpidon yhteistyö. Asumisen suunnittelu- ja tuotantoprosessien kehittäminen A 16. Ryhmärakennuttamisen ja osuuskunta-asumisen pilottihankkeet Liitetään tontinluovutusehtoihin, keskustakohteita vuosittain. A 17. Rakennetun ympäristön avoin data täydennysrakentajille Tammelan suunnittelu- ja vuoropuhelualusta pilottina Palvelut A 18. Keskustan palveluverkko.jatkuva kehittäminen. Kaupunkirakenteet, muutosten ennakointi. Sijainnit raitiotien ja joukkoliikenteen reiteillä. A 19. Älykkäät julkiset palvelut Jatkuva kehittäminen. Paikka- ja aikariippumattomat palvelut. Digitaalisuus. Yhteistyö Smart Tampere kehitysohjelma. Tunnus Numero AMURI JA PYYNIKINTORI - asuinalueen tunnelma - ydinkeskustan palvelut lähellä - Pyynikintorin erityiskohde LÄNTINEN KESKUSTA Uusi asuntorakentaminen Täydentävä asuntorakentaminen KOKO KESKUSTASSA asumisen tarpeisiin kaupunkimainen tunnelma ydinkeskustan palvelut lähellä isoja, yhteisiä ko elipihoja laajennuksia ja ullakkorakentamista NÄSIJÄRVEN RANTAKAUPUNKI - järvi- ja/tai metsäkaupungin tunnelma - uusia ja täydentäviä asuinalueita - Ranta-Tampella rakennusvaiheessa - Koukuniemen ja Rauhaniemen täydentävä asuntorakentaminen - Onkiniemen - Särkänniemen täydentäminen NÄSIJÄRVI KAUPIN SAIRAALAN ALUE - metsäkaupungin tunnelma - sairaala-alueesta asuinalueeksi - Kaupin kannen TAMMELAN KAUPUNGINOSA - torikaupunginosan tunnelma - edelläkävijä täydennysrakentamisessa avainasemassa - stadion erityiskohteina ASEMAKESKUS, TULLI+ JA KESKUSTAKAMPUS - bisnes- ja kampuskaupungin tunnelma mahdollisuus - moderni uusi kansi ja 5 Asuminen ja elämäntapa 7 NÄSIJÄRVI Koko keskustaa koskevat kehi ämishankkeet: LIITE 1 Kehittämishankkeet /30

88 VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA LIITE 1 Kehittämishankkeet /30 Toimenpidekokonaisuus 3.6 Elinkeinot ja osaaminen Toimenpiteet ja kehittämishankkeet E1 EX Viiden tähden keskusta Tampereen keskustan kehittämisohjelma Keskustan kehittämishankkeet /2030 Tunnus Numero Hankkeen nimi Alleviivattu: erillinen oma hankkeensa, ohjelmointi, budjetointi, päävastuu Viiden tähden keskustan kehitysohjelma Alleviivaamaton: integrointi muihin hankkeisiin, jotka meneillään tai ohjelmoitu Hankkeen vaiheet ja suunniteltu aikataulu Suunnittelu Toteutus Suunnittelu ja toteutus Tutkimus / Kehitys / Ohjelma / Strategia Kauppa ja palvelut E 1. Keskustakaupan konsepti Yhteistyössä Tampere Tunnetuksi ry. E 2. Ostoskadut liiketoiminta-alustana Hämeenkatu, Kuninkaan-, Tuomiokirkon- ja Aleksis Kiven kadut kävelykatuina, Itsenäisyydenkatu, Tammelan puistokatu. Yhteistyössä Tampere Tunnetuksi ry. E 3. Raitiotiekadut ja pysäkkiympäristöt liiketoiminta-alustana Itsenäisyydenkatu, Hämeenkatu, Pirkankatu ja Hatanpään valtatie kaupan ja palveluiden liiketoimintaalustana. Pysäkkien kauppa ja palvelut. Rakentamisen haittojen minimointi. E 4. Keskustori matkailu-, tapahtuma- ja palvelualustana Matkailun, tapahtumien ja palvelujen paikka. Luontaisesti suuret asiakasvirrat. Läntisen liikekeskustan vahvistaminen. E 5. Tammelantori torikaupan ja tapahtumatuotannon alustana Torin ympärivuotinen kauppa. Torihalli. Toriparkki. Tapahtumat. Torikortteleiden liiketilat. Kaupunkikuva. E 6. Koskikeskuksen ja Ratinakeskus kilpailukyvyn vahvistajana Vahva kaupan keskittymä. Tapahtumakävijöiden asiakasvirrat. Kaupunkiympäristö. Yhteismarkkinointi. E 7. Kansi ja Areena elämystalouden kehitysalustana Tapahtumat ja tapahtumakävijöiden palvelut. Hotelli. Casino. E 8. Asemakeskus kaupan ja palvelujen alustana Matkakeskuksen kautta kulkevat suuret asiakasvirrat. Tapahtumakävijät ja matkailijat. E 9. Keskustan liikekorttelit osana kaupallista keskustaa Korttelisuunnitelmia 2-4 / vuosi. Liiketilojen laajennuksia sisäpihoille ja kivijalkoihin. E 10. Särkänniemi-Onkiniemi-Mustalahti elämystalouden kehityshankkeena Matkailu- ja tapahtuma-alueen vahvistaminen ja monipuolistaminen. Kävely-yhteydet ja köysirata. Majoituspalvelut. E 11. Urheilu-, liikunta- ja ulkotapahtumat osana elämystaloutta Ratinan ja Tammelan stadionit sekä Santalahden virkistys- ja tapahtumapuisto. Ranta-, ulkoilu- ja vesireitit keskustassa ja lähialueella. E 12. Keskustan digitaaliset palvelut, opasteet ja infojärjestelmät Yhteistyö Smart Tampere. Toimitilat, työpaikkakeskittymät, virtuaaliset toimintaympäristöt E 13. Asemanseudun toimitilatarjonta liiketoiminta-alustana Saavutettavuus, liikkuvuus, synergia. Uudet tilat ja moderni imago. Yhteismarkkinointi. Ratapihankatu, Tulli +, T3 ja Keskustakampus, Kansi ja Areena, Asemakeskus. E 14. Radan ja Tammerkosken länsipuolinen keskusta liiketoimintaalustana E 15. Viiden tähden keskustan 3D-aineistot yritysten kehitys- ja yhteistyöalustana Vakiintuneet ja kehittyvät liike- ja toimitilojen keskittymät Hämeenkatu-Kuninkaankatu-Keskustori-Finlayson- Tampella, Nalkala-Eteläpuisto, Särkänniemi-Onkiniemi. Kaupunkimalli, 3D-suunnittelualustat, 3D-vuoropuhelualustat. Kaupunkisuunnittelun avoin data. Virtuaalinen Tampere ja 3D-galleria. E 16. Start up -yrittäjien kampukset ja digitaaliset toiminta-alustat Jatkuva kehitystyö. Pilotteja eri puolilla kaupunkia ja myös pop-up -periaatteella. Yhteistyö ja kaupunkimarkkinointi E 17. Kolmikantasopimus ja -yhteistyö Yhteistyössä Tampere Tunnetuksi ry. Sopimuksen päivitys E 18. Elinvoimalaskenta ja EKK-verkostot Yhteistyössä Elävät Kaupunkikeskustat ry. Jatkuvaa toimintaa. Laskenta vuosittain. E 19. Viiden tähden keskusta kaupunkimarkkinoinnin sisältökärkenä Keskustan kokonaisuus ja sen kärkihankkeet. E 20. Viiden tähden keskustan tiedotus- ja markkinointiaineistot Julkaisut, näyttelyt, videot, prezit ja uudet innovaatiot osana kaupunkimarkkinointia. E 21. Keskustan isot rakennushankkeet ja elinvoima Raitiotien ja muiden isojen rakennushankkeiden vaikutukset ydinkeskustan elinvoimaan ja kilpailukykyyn sekä saavutettavuuteen ja liikenteeseen. K k K k K K K Santalahden virkistys- ja tapahtumapuisto Pyynikintori ja museot Pyynikin Varala näkötorni Kling Eteläpuisto, Nalkala Pyynikki Rosendahl TAMPEREEN KAUPUNKI VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA TOIMENPIDEKOKONAISUUS 3.6 ELINKEINOT JA OSAAMINEN Amurin palveluvyöhyke Särkänniemen, Onkiniemen ja Mustalahden matkailualue Hämeenpuisto Kuninkaankatu NÄSIJÄRVI Järvi- ja luontomatkailun Keskustorin - Särkänniemen matkailu- ja palvelukeskus Ydinkeskustan palveluvyöhyke PYHÄJÄRVI Keskustori Hämeenkatu Laukontori ja satama Takon ranta Tuomiokirkonkatu Lapinniemi Ratapiha KESKUSTAN KEHITTÄMIS- HANKKEET /30 Asemakeskus Itsenäisyydenkatu Tullin alue Rauhaniemi Kauppi Tammelan palveluvyöhyke Sorin alue Kansi ja areena Asemakeskuksen kansi Kaupinoja Tammelantori ja Tammelan puistokatu Yliopiston kampuskaupunki ja sen verkostot - Kaupin kampus - Mediapolis (Tohloppi) - Teknopolis (Hervanta) Iidesjärvi 1 Elinkeinot ja osaaminen 10 5 PYHÄJÄRVI NÄSIJÄRVI Koko keskustaa koskevat kehi ämishankkeet:

89

90 LIITE 2 Toteutuminen Liite 2 / Toteutuminen / Alustava KESKUSTAN KEHITTÄMISHANKKEIDEN TOTEUTUMINEN JA KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTYMINEN Viiden tähden keskustan kehittämisohjelman aikaisemmat versiot ovat vuosilta 2011, 2013 ja Maaliskuuhun 2017 mennessä kehittämisohjelmissa osoitettuja kaupungin suunnitelmia, selvityksiä ja erikokoisia rakennushankkeita on toteutunut suuri joukko. Lisäksi Tampereen kaupunki on toteuttanut keskustassa muitakin kuin kehittämisohjelmien osoittamia tärkeitä hankkeita. Kaupungin rinnalla ja lisäksi yksityiset tahot ovat aktiivisesti toteuttaneet omia hankkeitaan. Viiden tähden keskustan kehittämisessä ja kaupunkiympäristön kehittymisessä merkittävää on julkisten ja yksityisten kehittämishankkeiden muodostama kokonaisuus. Kaupunkisuunnittelun ja keskustan kehittämisohjelman vaikututtavuus on sekä välitöntä että välillistä. Kaupungin oman suunnittelu- ja rakennustoiminnan vireys ja rohkeus ovat kannustaneet yksityisiä tahoja toimimaan ja investoimaan. Tampereen ja Viiden tähden keskustan maine on levinnyt muualle maahamme ja maailmalle. Aktiivinen tiedotus ja suunnitelmien havainnollistaminen kaupunkimallin avulla on parantanut vision, tavoitteiden, hankekokonaisuuksien ja niiden keskinäisten riippuvuussuhteiden ymmärtämistä. Kaupunkikehityksen suunta Tampereen keskustassa on myönteinen ja luottamus tulevaisuuteen hyvä. TOTEUTUMINEN Maankäyttö. Selvityksiä ja suunnitelmia Liikenne ja infrastruktuuri: Selvityksiä ja suunnitelmia Rakentaminen. Julkisia investointeja ja toteutuksia Rakentaminen. Yksityisiä investointeja ja toteutuksia Toimintaympäristö. Selvityksiä, suunnitelmia ja toteutuksia Viestintä, markkinointi ja palkinnot: Viiden tähden keskusta ja Tampere Strategiat, ohjelmat ja sopimukset. Toteutuminen MAANKÄYTTÖ SELVITYKSIÄ JA SUUNNITELMIA Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava (KSOYK) Keskustan kehittämisohjelman kanssa yhteiset tavoitteet, selvitykset, vuoropuheluprosessi, vaikutusten arviointi ja seuranta. Valmsiteluvaiheita: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Osayleiskaavaluonnokset Malttius ja Valttius olivat nähtävillä Osayleiskaavaehdotus nähtävillä Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös Lukuisia selvityksiä, joista tärkeimpiä: liikenne 20xx, r rakennettu kulttuuriympäristö 20xx, korkea rakentaminen20xx. Kantakaupungin yleiskaava Keskustan asemakaavat ja asemakaavamuutokset Rantatunnelin ja Rantaväylän asemakaavat. Merkittävää hanketta varten tehtiin kolme asemakaavaa: Rantaväylän tunnelin maanalainen asemakaava, tunnelin länsipään Santalahden eritasoliittymän asemakaava sekä tunnelin itäpään Naistenlahden eritasoliittymän asemakaava. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavat ja KHO:n hylkäsi valitukset (vanha tekstipohja malliksi) Ratapihankatu, xxxxxx xxxx Hämpin parkki, xxxxxx xxxx Ratinan rannan asuntoalue, xxxxxxx xxxx Ranta-Tampellan asuntoalue, xxxxxxx xxxx Ratinan kauppakeskus, xxxxxxx xxxx Kansi ja Areena, xxxxxxx xxxx Eteläpuisto, xxxxxxx xxxx Pohjolan palveluksen kortteli Tammelassa, xxxxxxx xxxx Koukkuniemen ja Rauhaniemen alue, xxxxx xxx Tammelan stadion, xxxxxxx xxxx Laukontorin sauna, xxxxx xxxx.

91 Keskustan täydennysrakentamisen asemakaavat kortteleittain tai tonteittain, täydennysrakentamiskaavat, eri vuosilta ja eri vaiheissa Merkittävät suunnittelukilpailut Tampereen kaupunki on järjestänyt merkittävistä ja haastavista keskustan alueista yleisiä tai kutsupohjaisia suunnittelukilpailuja. Näistä on haettu ja saatu uusia ideoita kaupunkisuunnitteluun. Osa kilpailuista on ollut kansainvälisiä. 1. Ranta-Tampella 2. Eteläpuiston ja sen lähialueiden kansainvälinen suunnittelukilpailu Eteläpuiston ja sen lähialueiden suunnittelua koskevan kansainvälisen suunnittelukilpailun voittajat julkistettiin toukokuussa Tuomaristo asetti kilpailuehdotuksista jaetulle ensimmäiselle sijalle nimimerkit Seelake ja Sunny Side of the City. Kilpailun jälkeen edettiin yleissuunnitelmaan ja asemakaavaan, joka vuoden 2017 alussa on ehdotusvaiheessa. 3. Tampereen Asemakeskuksen kilpailu Suunnittelukilpailu järjestettiin osana kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksen mukaista asemanseudun kehittämishanketta. Kilpailun luonne oli aatekilpailu, joten mikään kilpailuehdotuksista ei käy suoraan jatkosuunnittelun pohjaksi, mutta tuomariston näkemyksen mukaan kilpailuehdotus ReConnecting Tampere sopii parhaiten kilpailuohjelman tavoitteisiin. Alueen kokonaissuunnittelu käynnistettiin tämän ehdotuksen pohjalta vuoden 2015 alussa. 4. Tammelan stadionin suunnittelukilpailu ja asemakaava Suunnittelukilpailun tulokset julkistettiin lokakuussa Tuomaristo päätti yksimielisesti antaa ensimmäisen palkinnon ehdotukselle Hattutemppu. Tammelan stadionin ja sen ympäristön suunnittelua jatkettiin kilpailun voittaneen Hattutemppu-ehdotuksen pohjalta. Asemakaava valmistui 201x, ja vuoden 2017 alussa valitukset oikeuskäsittelyissä. 5. Tampereen taidemuseon laajennus ja Pyynikintorin kehittäminen. Keskustan yleis- ja visiosuunnitelmat Yleissuunnitelmat ovat vakiinnuttaneet asemansa Tampereen keskustan laajojen kaupunkirakenteellisten kokonaisuuksien suunnittelussa. Ne ovat osoittautuneet hyväksi ja joustavaksi työkaluksi silloin, kun tarvitaan tavoiteasetantaa, vaihtoehtojen ideointia, liikenteen ja maankäytön yhteen sovittamista tai vapaamuotoista yhteistyötä kaupungin ja yksityisten kiinteistönomistajien kesken. Vuoden 2017 alkuun mennessä oli valmiina neljä yleissuunnitelmaa. 1. Tammelan yleissuunnitelma sekä myöhempiä vaiheita Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi yleissuunnitelman kesäkuussa 2012 pohjaksi jatkosuunnittelulle ja kaavoitukselle. Yleissuunnitelman jälkeen Tammelaan on tehty tarkentavia korttelisuunnitelmia, asemakaavoja, liikenneverkkosuunnitelma, hulevesiverkkoselvitys sekä kunnallisteknisiä tarkasteluja. Tammela 2.0 yhteistyöryhmä aloitti toimintansa Tullin alueen visiotyö ja yleissuunnitelma sekä myöhempiä vaiheita Kaupunki kutsui kesäkuussa 2013 Tullin ja rautatieaseman alueen keskeiset toimijat mukaan osallistumaan visiotyöhön, jonka tavoitteena oli luoda alueen kehittämisen kokonaisviitekehys sekä tukea samanaikaisesti käynnissä olevaa asemakeskushanketta ja toimia pohjana tulevalle Tullin alueen suunnittelulle. Visiotyö valmistui tammikuussa 2014, ja sen pohjalta käynnistettiin Tullin alueen yleissuunnitelman teko syksyllä Suunnitelma valmistuu Särkänniemen yleissuunnitelma 4. Eteläpuiston visiotyö ja yleissuunnitelma Vuonna 2014 ratkenneen kansainvälisen suunnittelukilpailun molempia voittajatöitä kehitettiin edelleen, ja alueelle suunniteltiin myös ns. puistovaihtoehto. Kaupunki järjesti myös tamperelaisten yliopistojen kanssa Eteläpuiston visiotyön kesällä Kaupunginhallitus päätti lokakuussa 2014, että kaupunki ryhtyy valmistelemaan Eteläpuiston ja sen lähialueiden kaavoitusta kaupunkimaisen asuinaluevaihtoehdon Seelake pohjalta. 5. Amurin yleissuunnitelma 6. Keskustorin visiotyö. Keskustan korttelisuunnitelmat Asemakaavoitusta edeltävät korttelisuunnitelmat vakiinnuttivat paikkansa korttelitason kaupunkisuunnittelussa. Korttelisuunnitelmia on tehty keskustan liikekortteleihin ja Tammelan asuntovaltaisiin kortteleihin, kaikki yhteistyössä kiinteistöjen omistajien kanssa. Suunnitelmiin liittyy selvityksiä ja rakentamistaloudellisia laskelmia. Korttelisuunnitelman raportointitapa vakiinnutettiin yhtenäiseksi vuonna Vuoden 2017 alkuun mennessä korttelisuunnitelmia oli tehty keskustassa xx kpl. Korttelisuunnitelman työtapoja on sittemmin sovellettu myös muissa kaupunginosissa. LIITE 2 Toteutuminen

92 LIITE 2 Toteutuminen Tammelan korttelisuunnitelmat 1. Tammela 245. Korttelisuunnitelma valmistui vuonna 2014 ja asemakaavamuutokset Pohjolan palvelukeskuksen rakentaminen ja täydentävä asuntorakentaminen käynnistyivät välittömästi. Vuoden 2016 loppuun mennessä kortteli oli yhtä yksityistä tonttia lukuun ottamatta täydennysrakennettu valmiiksi. 2. Tammela 252 ( Osmonpuisto ). Korttelisuunnitelma laadittiin Vuoden 2016 lopulla taloyhtiö Me Tammelat eteni asemakaavamuutokseen ja sen kautta kohti täydennysrakentamista. 3. Tammela osa ( Itsenäisyydenkatu ). Korttelisuunnitelma laadittiin Tammelan 273 osa ( Pinnin pihat ) Korttelisuunnitelma valmistuu keväällä Alueeseen sisältyy TOAS:n asemakaavamuutos, joka etenee korttelisuunnitelman valmistuttua. Liikenteestä, hulevesistä ja pihoista tehtiin erillisiä suunnitelmia. Pinnin pihoista tehtiin myös 3D-mallinnus. Keskustan liikekortteleiden korttelisuunnitelmat 5. Keskustan liikekorttelien ensimmäinen kehittämissuunnitelma valmistui Vanhan kaupungin kortteliin 10/II marraskuussa Toinen valmistui kortteliin 13/II kesäkuussa Niiden perusteella kortteleihin laaditaan parhaillaan asemakaavamuutoksia. 7. Kyttälän kortteleihin 172/XI ja /XII. lähtökohtana keskustan strategisessa osayleiskaavassa, missä liikenne on esitetty omalla kartallaan. Kaupunginvaltuuston hyväksymä osayleiskaava ohjaa keskustan liikenneverkon kehittämistä. Tampereen keskustan maanalaisen pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelma Kaupunginhallituksen suunnittelukokous hyväksyi Tampereen keskustan maanalaisen pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi. Pysäköintipolitiikka xxxxx Kunkun parkin yva ja asemakaava Kunkun parkin suunnittelu käynnistettiin toukokuussa Laitoksen asemakaava kuulutettiin vireille ja OAS nähtäville syyskuussa Laitoksen alustavaa hankesuunnitelmaa ja asemakaavaluonnosta laadittiin yhtä aikaa yva-menettelyn kanssa. Yva-ohjelma kuulutettiin nähtäville Yhteysviranomainen antoi siitä lausunnon Laitoksen alustava hankesuunnitelma valmistui toukokuussa 2014, ja yvaselostuksen valmistelu jatkui. Asemakaavaluonnoksen viimeistely jäi odottamaan laitoksen toteuttajan ja operaattorin kilpailutusta, jonka valmistelu aloitettiin syksyllä Tampereen raitiotie Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkiraitiotien yleissuunnitelman , mikä jälkeen alkoi raitiotiehankkeen kehitysvaihe. Päätöksen raitiotien rakentamisesta teki Tampereen kaupunginvaltuusto ) 2. LIIKENNE JA INFRASTRUKTUURI SELVITYKSIÄ JA SUUNNITELMIA LIIKENNE JA LIIKKUMINEN Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma Kaupunginhallituksen suunnittelukokous hyväksyi Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi. Suunnitelma oli liikenneratkaisujen Hämeenkatu Hämeenkatu joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen pääkatu liikenteellinen tarkastelu hyväksyttiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelman pohjaksi. Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekatukokeilu alkoi , ja se jatkui vuoden 2016 loppuun. Hämeenkadun yleissuunnitelmaluonnos valmistui Sen mukaan Hämeenkatu muuttuu tulevaisuudessa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen pääkaduksi.

93 Kyttälän katuverkko Kyttälän alueen katujen uudistamisen suunnittelua jatkettiin vuonna Katujen yleissuunnitelman mukaisesti monille katuosuuksille hyväksyttiin katu- ja rakennussuunnitelmia 3. RAKENTAMINEN JULKISIA INVESTOINTEJA JA TOTEUTUKSIA VIHERYMPÄRISTÖT JA KAUPUNKITILAT Keskustan kehä xxxx Asemanseudun, Tullin ja Tammelan pysäköintiselvitys xxxx Tammelan liikenneverkkoselvitys xxxx Keskustan pysäköintiselvitys xxxx Asiakas kehittyvässä keskustassa xxxx YHDYSKUNTATEKNIIKKA JA INFRARAKENTAMINEN Maanalainen huolto xxxx Tammelan hulevesiverkkoselvitys xxxx Ranta-Tampellan pohjarakentaminen, kanavat ja sillat xxxx Muita selvityksiä ja suunnitelmia xxxx Keskustan puistot Emil Aaltosen esteetön leikkipaikka valmistui vuonna 2011 ja koko puisto vuonna Pikkukakkosen puisto valmistui lokakuussa ja Tiitiäisen satupuisto Näsinpuistossa marraskuussa Kirjastonpuiston kunnostus valmistui suurelta osin vuosina Laikunlava otettiin käyttöön kesällä Ratinannokan puisto. Ratinannokan puisto valmistui vuonna Osmonpuiston leikki- ja liikuntapaikka. Tammelassa sijaitsevan puiston osan kunnostus suunniteltiin yhdessä asukkaiden kanssa, ja se valmistui syksyllä Kalevan liikuntapuisto. Rrakentaminen alkaa 20xx. (suunnitelma vi joko rakennushanke 2017?) Eteläpuiston pop-up -puisto. Tammerkosken rannat ja sillat Vapriikin raitti. Museokeskus Vapriikin terassi otettiin käyttöön kesäkuussa 2011 ja Vapriikin raitin 1. vaihe valmistui lokakuussa Raitilta avautuu ainutlaatuiset näkymät Tammerkosken teollisuusmaisemaan. Raitin puuttuva osa Satakunnan sillan suuntaan rakennetaan vuonna xxxx (uudet vaiheet?) Tammerkosken patomuurit Tammerkosken yläkosken pato sekä patomuurit uusittiin kokonaan. Viimeisenä valmistui Frenckellin patomuuri lokakuussa Tammerkosken Patosilta Patosillan päällä kulkeva Palatsinraitti otettiin käyttöön marraskuussa Se yhdistää Finlaysonin ja Tampellan alueet toisiinsa, Laukonsilta Vuolteentorin kunnostus Konsulinsaaren kunnostus. LIITE 2 Toteutuminen

94 LIITE 2 Toteutuminen Kaupunkivalaistus Valoviikot Naistenlahden voimalaitoksen julkisivuvalaistus Näsinneulan valaistus Tammerkosken muurivalaistus Kaupunkikuvallisesti tärkeitä pieniä valaistuskohteita: Satakunnan sillan valaisimet. Ympäristötaide ja julkinen taide Rantatunnelin ympäristötaide Muita pysyviä teoksia. KÄVELY JA PYÖRÄILY Rongankadun alikulkutunneli Alikulkutunneli valmistui kesällä Tunnelin kautta kulkee pyöräilyn ja jalankulun vilkas pääreitti rautatien ali. Tammelan puolella liikennejärjestely on toistaiseksi väliaikainen. Morkun aukion suunnittelu jatkuu Tuomiokirkon kävelykatu xxx Kävelypainoitteisia katuja xxxx AJONEUVOLIIKENNE Rantaväylä ja rantatunneli Kaupunginvaltuusto päätti Rantatunnelin rakentamisesta. Rakentaminen toteutettiin allianssimallilla. Tunneli valmistui ja otettiin käyttöön ennakoitua aiemmin marraskuussa Tunnelin suuakoilla olevien liittymien rakentaminen valmistuu syksyllä Tunnelin valmistuttua alkaa Ranta-Tampellan asuntoalueen rakentaminen ja muiden liikenteeltä vapautuneiden Näsijärven ranta-alueiden kehittäminen. RATAPIHANKATU xxxx Kyttälän katuverkko Pellavantehtaankatu valmistui joulukuussa PYSÄKÖINTI P-Hämppi Hämpin parkki otettiin käyttöön joulukuussa Rautatieaseman puoleinen noutoparkki valmistui kesällä 2013 ja Pakkahuoneen aukio syksyllä Keskustan pysäköintikartta Tampereen keskustan pysäköintikartta valmistuu keväällä Tavoitteena oli jakaa ajantasaista tietoa yleisistä pysäköintilaitoksista ja alueista ja parantaa niiden löydettävyyttä. Kartasta julkaistaan sekä painettu että sähköinen versio. Tammelan väliaikainen pysäköintialue P-Peltokatu Rautatiehen rajautuvalle kaupungin omistamalle tyhjälle tontille kaupunki rakentaa kevään 2017 aikana väliaikaisen pysäköintialueen. Se palvelee mm. Tammelan toria, PMK:n alueen ja lähikortteleiden yrittäjien tarpeita. Aloitteen asiasta teki Tammela 2.0 yhteistyöryhmä tammikuussa JOUKKOLIIKENNE Linja-autoaseman saneeraus xxxxxx Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekokeilu xxxxx Sähköbussi linjalla 2 xxxxxx

95 Tampereen raitiotie Raitiotien rakentaminen keskustassa alkaa vuonna Keskustassa raitiotietä rakennetaan Pirkankadulla, Hämeenkadulla ja Itsenäissyydenkadulla. Keskustan alueella raitiotiehen liittyy useita julkisen kaupunkitilan, kortteleiden ja yleisten alueiden rakennushankkeita. YHDYSKUNTAKENIIKKA JA INFRASTRUKTUURI Suunnitteluvaiheita olivat kilpailu v. 20xx, kilpailu ja asemakaava v.20xx ja ylesiten alueiden suunnitelmat v. 20xx-20xx Täyttömaat ja pohjarakentaminen Yhdyskuntatekniikan rakentaminen Katujen rakentaminen Puistojen, kanavien ja rantarakenteiden rakentaminen Tontinluovutukset ja talonrakentaminen. Sillat Ratinan sillan korjaus. Ratinan sillan peruskorjaus valmistui syksyllä Kastisillan korjaus Erkkilän sillan korjaus. ALUERAKENTAMINEN JA SUURET KOHTEET Ratinan alue Ratinan alue on uudistunut jaa uudistumassa erittäin merkittävällä tavalla. Aluetta on kunnostettu ja rakennettu vaiheittain vuodesta 20xx alkaen Kadut ja yleiset alueet (kadut, jalankulkutunnelit yms) Ranta ja aallonmurtaja Ratinanrannan asuntoalue Ratinannokan puisto valmistui vuonna Ratinan sillan peruskorjaus valmistui syksyllä Ratinan toimistotorni/linja-autoaseman tontti. Vuonna 2012 hyväksytyn ja vuonna 2013 voimaan tulleen asemakaavan mukainen rakentaminen. Ratinan kauppakeskus. Kauppakeskuksen rakentaminen ja lähikortteleiden kunnostus on meneillään yksityisenä hankkeena 2017 Ratinan suvannon rantojen kunnostus ja Ratinan stadionin kehittäminen ja vaiheittainen rakentaminen jatkuvat vuoden 2017 jälkeen. Ranta-Tampellan alue Ranta- Tampellan asuntoalue liittyy rantatunneliin, jonka kanssa samanaikaisesti aluetta on suunniteltiin. Rantatunneli otettiin käyttöön syksyllä Suunnittelun ja rakentamisen vaiheita Kansi ja Areena Kaupunginvaltuusto hyväksyi alueen asemakaavan Samalla valtuusto päätti, että Monitoimiareenan kansi rakennetaan kaupungin kustannuksella. Päätökset tulivat valitusten jälkeen lainvoimaisiksi syyskuussa 2012 ja maaliskuussa NCC vetäytyi hankkeesta syksyllä 2014 ja kaupunki päätti keväällä 2015 käynnistää hankintamenettelyn uuden toteuttajakumppanin valitsemiseksi. Julkinen hankintamenettely käynnistettiin kesällä 2015 ja sen pohjalta Tampereen kaupunki ja kilpailutuksen voittanut SRV allekirjoittivat hankkeen toteuttamista koskevan käyttöoikeusurakan toteutussopimuksen kesällä Sopimuksen mukaisesti SRV on kehittänyt Kansi ja Areena -hanketta edelleen ja aloittaa toteutuksen kesällä Valitus hankintapäätöksestä on KHO:n valituskäsittelyssä. Tampereen Asemakeskus xxx Eteläpuisto xxx JULKISIA RAKENNUKSIA Tampere-talon laajennus ja kehittäminen Tampere-taloa on kehitetty ja kehitetään yhtenä Tampereen ja Suomen merkittävimmistä tapahtumapaikoista ja osana Tulli+:n aluetta. Kaukokylmä? xxxxxx Tampere-talon laajennus: xxxxxxx Muumimuseo: xxxxxxxx LIITE 2 Toteutuminen

96 LIITE 2 Toteutuminen Hotellin tontinluovutus- ja yhteistyömallikilpailu ratkaistiin helmikuussa Sen voitti SRV Rakennus Oy Marriot International Inc Arkkitehtitoimisto ALA Oy:n ehdotus. Ehdotuksen toteuttamiseksi laadittu asemakaavan muutosehdotus tulee käsittelyyn vuoden 2015 alussa. Tipotien terveysasema Pyynikin uimahallin korjaus Pyynikin SOTE-talon kunnostus ja käyttötarkoituksen muutos Näsinlinnan restaurointi ja käyttötarkoituksen muutos Pohjolan palvelukeskus Tammelassa Vanhan kirjastotalon kunnostus xxxxx:ksi Koukkuniemen/Rauhanieman sairaalan laajennus KELA:n rakennusten kunnostus Amurin koulun laajennus 4. RAKENTAMINEN YKSITYISIÄ INVESTOINTEJA JA TOTEUTUKSIA Keskustan hotellirakentamista Scandic Tampere Station Hotel:valmistui kesäkuussa Postin talon hotelli????? Hotelli Cumulus Rautatienkatu: valmistui heinäkuussa Solo Sokos Hotel Torni Tampere: valmistui lokakuussa Lapland Hotel Dream xxxxx Tullin alueella? Keskustan liike- ja toimitilarakentamista Koskikeskuksen saneeraus: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx 201x. Tavaratalo Stockmannin laajennus: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx 201x. Tampellan xxxxxxx: xxxxxxxxxxxxxxxxxx(lääkäriasema) Tampellan xxxxxxx: xxxxxxxxxxxxxxxxxx(uudet virastot) Finlaysonin alueella xxxxxxxx???? Ratinan kauppakeskus: rakentaminen alkoi 201x. Anttilan tavaratalokiinteistön uudistus: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxx 201x Postin talon kunnostus Rautatienkadulla xxxxxxx Liikekortteleiden toteutuneita kunnostuksia???????????xxxxxxx Tulli Business Park? Merkittäviä monikäyttörakennuksia (hybridirakennuksia) Luminary, 201x Opiskelija- ja tai erityisasumisen rakentamista Koskikodin laajennus Tuomiokirkonkadun ja Rongankadun kulmassa Tampellan Esplanadin torni muuta Tampellassa? TOAS:n kohteet Tullin alueella ja muualla? Täydentävää asuntorakentamista xxxx 201x Tammelan korttelisuunnitelman 245 uudet asuinkerrostalot 201x Tammelan korttelisuuunnitelman 245 korjatut asuinkerrostalot 201x Tammelan korttelisuuunnitelman 245 korjattu kaupunkipuutalo201x As Oy Lapintie 9, täydentävä uusi asuinkerrostalo201x As Oy Amurin Hurmuri xxxx 201x Kuninkaankatu xx, asuinkerrostalon korotus 201x Yliopistonkatu xx, 201x PMK:n torni, x Ratinanrannan asuntoalue Ratinan etelärannan korttelin 456 asuinkerrostalot valmistuvat kokonaisuudessaan kesällä vuonna 2013.

97 Ranta-Tampellan asuntoalue xxxx Keskustan strategisen osayleiskaavan vuoropuhelumenetelmät xxxx 5. TOIMINTAYMPÄRISTÖ SELVITYKSIÄ, SUUNNITELMIA JA TOTEUTUKSIA KESKUSTAN ELINVOIMAISUUDEN SEURANTA Elinvoimaluku ja suomalaisten kaupunkien vertailu (EKK ry) KAUPPA JA ELINKEINOELÄMÄ TAPAHTUMAT JA MATKAILU Kasino Tampereelle xxxx YHTEISTYÖ JA YHTEISÖLLISYYS Keskustan kolmikantasopimus xxxx Tampere Tunnetuksi ry xxxx Elävät kaupunkikeskustat ry Tampereen kaupunki ja Tampere tunnetuksi ry toimivat aktiivisesti suomalaisten kaupunkikeskustojen verkostossa ja yhdistyksen hallituksessa. Tampereella järjestettyjä EKK ry:n tapahtumia ovat olleet vuosikonferenssi 201xx valtakunnallisen kävelykatuviikonlopun päätapahtuma 2016 Viiden tähden viikonloppu, Suomen parhaan kaupunkikeskustan 2016 yhteinen superviikonloppu. Tulli Team xxxx Tammela 2.0 yhteistyöryh,ä Tammela 2.0 yhteistyöryhmä aloitti toimintansa syksyllä Se jatkoi aikaisemman Tammelan seurantaryhmän toimintaa. Toimintatapaa uudistettiin merkittävästi, soveltaen Tulli Teamista saatuja kokemuksia. Yhteistyöryhmä on avoin kaikille kaupunginosan kehittämisestä kiinnostuneille yhteisöille. Toiminnan jatkamisesta päätetään vuoden 2017 lopussa. Tähänastiseen toimintaan kuuluu mm. Tammelan kaupunkisuunnittelukahvilat ( kpl, kpl) Taloyhtiöiltojen järjestäminen ( kpl) Opintomatkat ( kpl) Yhteisiin suunnitteluhankkeisiin osallistuminen Aloitteiden teko kaupungille. Yleis- ja korttelisuunnitelmien yhteisölliset työtavat Keskustan yleis- ja korttelisuunnitelmien yhteydessä on kehitetty kaupunkisuunnittelun yhteisöllisyyttä korostavia uusia toimintatapoja. Vapaaehtoiset suunnitteluprosessit perustuvat avoimeen keskusteluun, rohkeaan ideointiin ja vapaaehtoiseen yhteistyöhön yksityisten kiinteistönomistajien ja kaupungin kesken. Yliopistoyhteistyö Keskustan kehittämisen liittyviä aiheita on mukana monissa Tampereen ylopiston ja teknillisen yliopiston ja muiden oppilaitostan tutkimus- ja kehittämsihankkeissa. Kaupunki tarjoaa myös opinnäytetyö- ja harjoistustyöaiheita. Esimerkkejä yhteistyöstä SASUI -tutkimus- ja kehittämishanke, Tampereen yliopiston Kontti keskellä kylää -tapahtuma kesällä 2014 Tammelantorilla. Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoiden harjoitustyöt täydennysrakentamisesta kiinnostuneille taloyhtiöille TTY:n ja Aalto-yliopiston diplomityöt: Tammelantori 2015, Keksustori kpl, Ratinan suvanto xxxx, Näsijärven pohjoisrannat ja Naistenlahti 2017 TTY:n ja Aalto-yliopiston harjoitustyöt: Rantarakenteet 20xx, Keskustori 2016, Laukon- LIITE 2 Toteutuminen

98 tori 2017 Opiskelijakilpailut: Liikennehaaste 72h 201x, Molnin tontin monitoimirakennus20xx SAKKE, Järviluontokeskus Tampereen Arkkitehtuuriviikoille SAFA-palkinto 2016 Suomen Arkkitehtiliitto myönsi vuotuisen SAFA-palkinnon Tampereen Arkkitehtuuriviikoille. Tapahtuma järjestetään vuosittain ja enimmäkseen keskustan alueella. Tapahtuman järjestäjiä ovat xxxxx, TTY ja Tampereen kaupunki (oliko kaupunki???), Hämeenkadun väliaikainen Pauhu-paviljonki 201x-201x oli osa tapahtumaa. 7. STRATEGIAT, OHJELMAT JA SOPIMUKSET 6. VIESTINTÄ, MARKKINOINTI JA PALKINNOT TOTEUTUMINEN VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA JA TAMPERE Painetut julkaisut Viiden tähden keskustan kehittämisohjelma kytkeytyy moniin laajempiin ja rinnakkaisiin strategisiin ohjelmiin, suunnitelmiin ja sopimuksiin. Niistä keskeisimpien toteutumista kuvataan lyhyesti seuraavassa. LIITE 2 Toteutuminen Videot ja sähköiset esittelyaineistot Viiden tähden keskustan kaupunkimalli 2030 Näyttelyt ja messurakenteet Messut ja konferenssit Keskustan kaupunkisuunnittelukahvilat Tampereen 3D-galleria xxxx PALKINTOJA, VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA JA TAMPERE Aluekeskusrooleissa tapahtuneet muutokset xxx Kaupunkistrategian ja ohjelmien toteutuminen xxx Ympäristön näkökulman toteutuminen xxx Smart cityn näkökulman toteutuminen xxx Raitiotien näkökulman toetutuminen xxx Suomen paras kaupunkikeskusta 2016 Elävät Kaupunkikeskustat ry myönsi Viiden tähden keskustalle Suomen parhaan kaupunkikeskustan palkinnon vuonna Palkinnon saivat Tampere Tunnetuksi ry ja Tampereen kaupunki. Vuonna 2017 palkinnon sai Helsinki.x Yhteisöllisyyden ja yhteisen kaupungin näkökulman toteutuminen xxx

99 Liite 3 / Seuranta / Alustava KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMAN SEURANTAJÄRJESTELMÄN KUVAUS Tiedon hyödyntäminen on ollut kaupunkikehittämishankkeissa arkipäivää jo vuosikausia, mutta tähän asti tiedon kerääminen, jalostaminen ja jatkohyödyntäminen on kuitenkin ollut hidasta ja paljon resursseja vaativaa työtä. Tästä syystä päätöksenteossa ja suunnittelussa tarvittava tieto on ollut pitkälti kertaluontoista ja nykyhetkeä kuvaavaa informaatiota. Tämän päivän teknologiset ratkaisut tietovarastoinnin ja datan käsittelyn puolella mahdollistavat kuitenkin tiedon jatkuvan saatavuuden ja erilaisten sähköisten raportointitapojen käyttöönoton. Erilaisten ilmiöiden kehityskulkujen raportoinnin automatisoinnilla mahdollistetaan jatkuvasti ajantasaisen tiedon saavutettavuus sekä parhaimmillaan myös erilaisten data-analytiikan ennakointiratkaisujen mukaan tuominen osaksi seurantajärjestelmää. Tämän kaltaisten uusien raportointimenetelmien käyttöönotto on myös Tampereen kaupungin tiedolla johtamisen pyrkimysten mukaisia. Keskustan kehittämisohjelman seurantajärjestelmän tavoitetilana on kehittää keskustan kehittymistä kuvaava sähköinen palvelu kaikkien käyttöön. Seurantajärjestelmässä esitettävät visualisointien päivittyminen pyritään automatisoimaan mahdollisimman pitkälle, jotta tietojen manuaaliselta päivitystyöltä vältyttäisiin. Palvelusta on haluttu tehdä helppokäyttöinen ja visuaalisesti houkuttelevan näköinen. Lisäksi palvelun kautta löytyvään tietoon on toivottu dynaamisesti eri tarkastelutasoille ulottuvaa ja käyttäjälle interaktiivista lähestymistapaa. Raportoitavan tiedon on haluttu kuvaavan myös mahdollisimman yksiselitteisesti juuri Tampereen keskustaan liittyviä asioita ja tämä on haastanut myös perinteisen tilastotietoihin perustuvan tiedonhankinnan. Tässä seurantajärjestelmän toteutuksessa kaikki aineistot on lähtökohtaisesti kerätty siis suoraan eri rekisteritiedoista ja tiedon valinnassa on hyödynnetty erilaisia paikkatietomenetelmiä. Näin ollen kaikki tuotettu informaatio on ollut tilastollisista aluerajoista riippumattomia ja ne kuvaavat yksiselitteisesti juuri halutun seuranta-alueen kokonaisuutta ja kehityskulkuja eri ilmiöistä. Keskustan seurantajärjestelmässä on haluttu lähteä seuraamaan keskustan kehittymistä kokonaisuutena ja arvioimaan sen merkitystä ja vetovoimaa kaupungin ja kaupunkiseudun keskuksena. Koko keskustan kehityskulkujen tarkastelujen rinnalle on haluttu tuoda myös keskustan sisäistä dynamiikka kuvaavaa seurantaa ja siksi keskusta on jaettu vielä pienempiin osa-alueisiin, joita seurataan erikseen. Oheisessa kartassa näkyy keskustan kehittämisohjelman kokonaisuus sekä sen sisällä olevat osa-alueet: ydinkeskusta sekä Tammerkosken ja Hämeenkadun jakamina keskustan koillinen, kaakkoinen, lounainen ja luoteinen osa-alueet. Kuva: Keskustan kehittämisohjelman seuranta-alueiden aluerajaukset 1. VÄESTÖ Keskustan kehittämisohjelman yhtenä strategisena päätavoitteena on kasvattaa keskusta-alueen väkilukua asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Edellisen kuuden vuoden väestönkasvun kehityksen valossa tavoite näyttäytyy kunnianhimoisena, sillä väkimäärä keskustassa on kasvanut edellisvuosina keskimäärin runsaat 400 asukasta vuodessa. Tavoitteeseen yltääkseen vuotuisen väestönkasvun tulisi yltää 1000 asukkaan tasolle, jolloin väestönkasvuprosentti olisi keskimäärin noin 2,1 % tuntumassa. Viime vuosina Tampereella ja Tampereen keskustassa on liikuttu noin 0,5-1,5% väestönkasvuluvuissa. LIITE 3 Seuranta

100 LIITE 3 Seuranta VÄESTÖNMUUTOS , TRENDIENNUSTE JA TAVOITE VUOTEEN K 50K 40K 30K 20K 10K 0K Tavoite asukasta vuonna ,665 39,929 40,887 41,660 42,447 43,250 44,067 45,323 46,179 38,10738,949 39,479 40,572 41,272 42,65242,847 43,657 44,900 45,749 Nykyinen väestönkehitys Trendiennuste väestönkasvusta vuosien perusteella TAULUKKO: Keskustan kehittämisohjelman seuranta-alueen väestönkehitys vuosina , trendiennuste nykyisen kehityksen perusteella vuoteen 2030 ja tavoite vuodelle TAULUKKO: Koko kaupungin ja keskustan seuranta-alueen väestönmuutosprosentit edellisvuoteen verrattuna. Edellisen kuuden vuoden perusteella lasketun väestökasvun trendiennusteen perusteella vuonna 2030 keskustan väkiluku olisi noin asukkaan tietämillä. Väestönkasvuun vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, joista merkittävin on ylivoimaisesti uudisasuntotuotanto. Oma merkityksensä on myös esimerkiksi asumisväljyyden kehityksellä, alueen muuttoliikedynamiikalla, työpaikkarakentamisella, palveluiden kehittämisellä ja asuinympäristöjen viihtyisyydellä, kaikilla niillä toimenpiteillä jotka lisäävät keskustan houkuttelevuutta asuinpaikkana. > asukasta vuonna 2016 > asukasta lisää > alle 18-vuotiasta lisää > yli 64-vuotiasta lisää VERTAILUALUEIDEN VÄESTÖNMUUTOS EDELLISVUOTEEN VERRATTUNA (%) 1.5% 1.0% 0.5% 4% 2% Koko kaupunki Keskusta 0.0% 0% suhteessa muuta kaupunkia enemmän nuoria aikuisia ja yli 65-vuotiaita. Keskusta tarjoaa molemmille väestöryhmille mahdollisuuden elämään hyvin palveluiden äärellä. Lapsien määrä keskustassa on suhteessa muuta kaupunkia alhaisempi, mutta tilastojen valossa urbaani elämäntyyli myös lapsiperheille näyttäytyy oikeana vaihtoehtona. Lapsien määrä keskustassa on jatkuvasti kasvussa ja suhteellinen kasvu on yltänyt jopa yli 4% tasolle vuonna Kasvu on ollut keskimäärin siis voimakkaampaa kuin keskustassa keskimäärin. TAULUKKO: Keskustassa asuvan väestön määrä kartalla 250m*250m tilastoruuduissa ja eri tunnuslukuja väestönkehityksestä. 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% Keskusta Keskusta - ydinkeskusta Keskusta - koillinen Keskusta - kaakko Keskusta - lounas Keskusta - luode TAULUKKO: Prosenttimääräinen väestönmuutos edellisvuoteen verrattuna keskustan eri osissa (%). 0% 0% TAULUKKO: vuotiaiden suhteellinen muutos edellisvuoteen verrattuna (%) TAULUKKO: Keskustassa asuvan väestön ikärakenne Keskustassa nykyisin asuva väestö jakautuu maantieteellisesti hieman kaupallisen ydinkeskustan reuna-alueille ja sen ulkopuolelle. Isoimmat väestötihentymät löytyvät Hämeenpuiston molemmin puolin sekä Armonkallion ja Tammelan suunnalta. Lisäksi Hämeenkadun etelänpuoleisessa osassa Kyttälää on merkittävä asumistihentymä. Keskustassa asuu Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavatyön yhteydessä arvoitiin keskustan eri alueiden uudisasuntotuotantopotentiaalia. Mikäli arviot pitävät paikkansa ja haasteellisia uudis- ja täydennysrakentamishankkeita saadaan realisoitua tavoitteiden mukaisesti, on keskustassa asuntotuotannollista kaavapotentiaalia jopa uudelle asukkaalle

101 vuoteen 2040 mennessä. Näiden kohteiden realisoituminen rakentamisena jatkunee lähes vuoteen 2050 asti. Keskustan kehittämisohjelman asuntotuotantokohteet ja niihin liittyvät osatavoitteet on esitetty alla olevassa kuvassa. Seurantajärjestelmän toisessa kehitysvaiheessa on tarkoitus ottaa nämä kohteet toteutumisseurantaan jolloin tavoitteiden todentamisessa päästään entistä tarkemmalle tasolle. Tarkoitus on siis tavoitelukujen rinnalle tuoda jatkuvasti päivittyvä tieto siitä kuinka kyseinen kohde on toteutunut. TAULUKKO: Keskustan kehittämisohjelman uudisja täydennysrakentamiskohteiden väestötavoitteet. 2. TYÖPAIKAT TÄYDENNYSRAKENTAMISKOHTEIDEN VÄESTÖTAVOITE Uutta asukasta 4K 2K 0K Amuri Asemakeeskus, Tulli.. 1,000 tavoi.. 1,500 tavoi.. Eteläpuisto 2,700 tavoi.. Keskustan roolia alueensa elinkeinoelämän veturina ja hyvänä yritysympäristönä halutaan tukea kaikin mahdollisin keinoin. Tampereen keskustassa sijaitsee noin työpaikka (YKR 2014), joista julkisen sektorin ja korkeakoulujen työpaikkoja on noin Loput, noin työpaikkaa tarjoavat yksityiset yritykset sekä erilaiset yhteisöt. Tilastokeskuksen ylläpitämä yritysrekisteri tarjoaa oivallisen lähtökohdan keskustan alueen työ- ja elinkeinoelämän seurannan lähtökohdaksi, kun se sisältää toimipaikkojen tasolle ulottuvaa tietoa. Vaikka aineistossa on omat haasteensa tarjoaa se suunnittelu- ja kehittämistyöhön tärkeää informaatiota. Alla olevassa kuvassa näkyy selvästi keskustan palvelu- ja vähittäiskauppavaltainen toimialarakenne. Lähes 60% kaikista keskustassa sijaitsevista työpaikoista on näillä toimialoilla. Vuosien välisenä aikana työpaikkojen määrän kehitys keskustassa on ollut hienoisesti nousussa joka myötäilee yleistä suh-danteiden kehitystä. Keskustan kehittämisohjelman kasvutavoite työpaikkojen määrissä vuoteen 2030 mennessä näyttäytyy huomattavasti väestönkasvutavoitetta Kalevankankaan pä tavoi.. Kaupin kansi 1,000 tavoi.. Kaupin sairaalan al tavoi.. Koukkuniemi / Rauh tavoi.. Muu. 3,000 tavoi.. Onkiniemi 500 tavoi.. Ranta-Tampella 2,500 tavoi.. Ratina 500 tavoi.. Tammelan stadion 200 tavoi.. Tammelan täydenn.. 2,500 tavoi.. Viinikanlahti 2,000 tavoi.. haasteellisempana saavuttaa. Haasteelliseksi työpaikkatavoitteen saavuttamisen tekee se, ettei kaupungilla ole yhtä paljoa vaikuttamismahdollisuuksia työpaikkojen lisäämiseksi kuin esimerkiksi asuntotuotannon suhteen. TAULUKKO: Keskustassa sijaitsevien yritysten ja yhteisöjen toimipaikkojen työpaikkamäärien kehitys KESKUSTASSA SIJAITSEVIEN YRITYSTEN JA YHTEISÖJEN TOIMIPAIKKOJEN JA TYÖPAIKKAMÄÄRIEN KEHITYS ,000 30,000 25,000 20,000 15,000 10,000 5, ,002 3,429 19, Palvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Muut toimialat Keskustan suurin työllistävä toimiala on tilastojen valossa työllistämistoiminta, mikä on valtakunnallisestikin selkeästi kasvava ala. Työllistämistoiminnan osalta työpaikkojen mittaaminen on kuitenkin haasteellista sen takia, että kaikki työllistämistoimistojen kautta työllistetyt henkilöt eivät välttämättä työskentele keskustassa. Viiden kärjessä on neljä palvelutoimialaa ja vähittäiskauppa. Seurantajärjestelmässä on jatkossa tarkoituksena seurata toimialarakenteen muutosta joka tarjoaa siten lisäinformaatioita esim. kaupanalan toimintaedellytyksistä jatkossa. Tämän kaltainen tarkastelu auttaa suhteuttamaan mm. keskustan asemaa muihin Tampereen seudun kaupallisiin keskittymiin verrattuna. TAULUKKO: Työpaikkamäärät kaksinumeroisen TOL2008- toimialaluokituksen perusteella vuonna ,223 3,546 19,706 10,357 3,567 19,956 10,337 3,589 20,736 10,428 3,505 20,318 YRITYKSIEN TOIMIPAIKOILLA TYÖPAIKKOJA TOIMIALOITTAIN V (SUURIMMAT TYÖLLISTÄJÄT) Työllistämistoiminta Vähittäiskauppa (pl. moott. ajon.) Ohjelm., konsult., siihen liitt. toim Arkkit.- ja ins.palv., tekn. testaus Ravitsemustoiminta Terveyspalvelut Lakiasiain- ja laskentatoimen palv. Talonrakentaminen Kiinteistön- ja maisemanhoito Kiinteistöalan toiminta Tukkukauppa (pl. moottoriajon.) Tietokon., elektron., opt.tuott.valm. Koulutus Järjestöjen toiminta Hallinto- ja tukipalv. liike-eläm. Vakuutustoim. (pl. pakoll. sos.vak.) Paperin, paperi-, kartonkituott. valm LIITE 3 Seuranta

102 Toimintansa aloittaneiden toimipaikkojen määrät ovat vaihdelleet noin toimipaikan tienoilla vuosien välisenä aikana. Vuonna 2011 aloittaneista toimipaikoista noin 40% on lopettanut toimintansa tähän päivään mennessä. Vastaava suhdeluku vuodelle 2014 on 24% ja vuodelle %. Tiettynä vuonna toimintansa lopettaneiden yritysten ja toimipaikkojen määrä kasvaa luonnollisesti ajan myötä, mutta todennäköistä on, että toiminnan lopettamisen todennäköisyys on suurimmillaan ensimmäisen 5 vuoden aikana. Seurantajärjestelmän avulla tätäkin hypoteesia ja kehitystä voidaan todentaa tulevina vuosina lisää. LIITE 3 Seuranta TAULUKKO: Toimintansa aloittaneiden toimipaikojen lukumäärä vuosittain. Number of Records VUOSINA ALOITTANEIDEN TOIMIPAIKKOJEN MÄÄRÄ KESKUSTASSA YHTEENSÄ Tampereen keskusta on alueensa vetovoimainen työpaikkakeskittymä, jonne matkustaa päivittäin yli muualla asuvaa henkilöä töihin. Suurin osa näistä työntekijöistä tulee Tampereen kaupungin sisältä, keskustan ulkopuolelta ja naapurikunnista. Tampereen keskusta on lisäksi merkittävä työpaikkakohde myös kauempaa Pirkanmaalta sekä muualta Suomesta saapuville työmatkalaisille. Keskustaan saapuu joka päivä yli henkilöä enemmän kuin mitä keskustasta lähtee muualle töihin ja tämän kaltaisen kehityksen tukemisella on varmasti myönteisiä vaikutuksia keskusta alueen ravitsemus- ja muun palvelutoiminnan kehittämisen kannalta myös jatkossa. Merkillepantavaa on myös tulevan Tampereen raitiotien merkitys keskustaan ja keskustasta pois suuntautuvaa työmatkaliikenteen tukemisessa, kun suurimmat työpaikkakeskittymät keskustan ulkopuolella sijaitsevat TAYS:in alueella, Sammonkadun varressa ja Hervannassa TAULUKKO: Työmatkat keskustaan vuonna RAKENTAMINEN Keskustaan sijoittuvan asuntotuotannon määrä vaihtelee voimakkaasti vuosittain. Osittain vaihteluita selittävät suhdannemuutokset jotka vaikuttavat rakentamiseen tietysti yleisemmälläkin tasolla. Lisäksi keskustan jo valmiiksi tiivis yhdyskuntarakenne ei mahdollista jatkuvan tasaista asuntotuotannon managerointia vaan se on muuta kaupunkia hankevetoisempaa täydennysrakentamista. Kokonaan uusia asuinalueiksi kehitettäviä alueita keskustan läheisyydestä on koko aika haasteellisempaa löytää. Vuosituhannen vaihteen jälkeen keskustan rakentamisessa merkittävimpiä kohteita ovat olleet Tampellan alueen rakentuminen vuosien välisenä aikana ja Ratina vuosina Keskimäärin keskustaan sijoittuva asuntotuotanto on vastannut hieman alle 20 prosenttia koko kaupungin asuntotuotannon määrästä. Alhaisimmillaan se on ollut noin 8% tasolla ja korkeimmillaan vuonna 2006 yltäen jopa 36% tasolle.

103 TAULUKKO: Uusien asuntojen määrä vuosittain ASUNTOJA / VUOSI RAKENNUSTYYPEITTÄIN Rakennustyyppi Kerrostalo Rivi- ja ketjutalo Pientalo Muu TAULUKKO: Uusien asuntojen määrä vuosittain rakentamistoimenpiteen mukaan. ASUNTOJA / RAKENNUSTOIMENPIDE Rakentamistoimenpide Uusi rakennus Laajennus Uudestaan rakentam. Muu TAULUKKO: Keskustaan sijoittuneiden uusien asuntojen osuus koko kaupungin asuntomäärästä (%). OSUUS TRE ASUNNOISTA (%) LIITE 3 Seuranta Eräs mielenkiintoinen asia seurattavaksi on se, minkälaisten rakentamistoimenpiteiden kautta uusia asuntoja keskusta-alueelle syntyy. Keskustassakin on ollut pitkälle 2000-luvun puolelle mahdollista rakentaa uusia asuinrakennuksia, mutta nyt tilanne saattaa olla hiljalleen muuttumassa. Yhä suurempi osa uusista asunnoista syntyy nykyisten rakennusten laajennushankkeiden yhteydessä esimerkiksi ullakkorakentamisena tai rakennusten käyttötarkoituksen muutostöillä.

104 LIITE 3 Seuranta ELINVOIMALUKU Elävät Kaupunkikeskustat ry tekee vuosittain suomalaisten kaupunkikeskustojen kaupallisen elinvoimaisuuden vertailun. Yhteismitallista laskentaa ja suomalaisten kaupunkien vertailua on tehty vuodesta 2016 alkaen. Elinvoimaluvun laskennassa otetaan huomioon lauantaina auki olevien liikkeiden määrä keskustassa, tyhjien liiketilojen määrä keskustassa ja kaupungin asukasluku vuoden 2015 lopussa. Suomalaisten kaupunkikeskusten elinvoimaluvut päivitetään ja julkistetaan keväisin. Tampereen keskustan elinvoimaluku on molempina laskentavuosina 2016 (3,76) ja 2017 (3,84) ollut Suomen suurten kaupunkien paras. Vuonna 2017 laskennan tuloksessa oli merkittävää että julkisuudessa esitetyistä väitteistä huolimatta Tammerkosken länsipuolisen keskustan kaupallinen elinvoima ei ollut vuoden aikana laskenut kevään 2016 tilanteeseen verrattuna. Lisätietoa Tampereen laskennat: Lisätietoa suomalaisten kaupunkien vertailu: Elinvoimaluku noussut hieman Lauantailiikkeiden ja ravintoloiden määrä noussut Tyhjien liiketilojen määrä vähentynyt hieman Otteet raportista 4 kpl Tampereen keskustan liiketilat LIIKETILAT ELÄVÄ KESKUSTA muutos Lauantailiikkeet Ravintolat / kahvilat (lauantaisin) Lauantaiyritykset yhteensä Arkiyritykset Tyhjät liiketilat Remontissa / kausiluont. suljettuna Kaikki yhteensä ALLin Lauantailiikkeiden ja ravintoloiden määrä on noussut kuluneen vuoden aikana, samalla kun tyhjät ja remontissa olevat liiketilat ovat vähentyneet. Arkiyritysten määrä on hieman noussut ja liiketilojen kokonaismäärässä kirjataan hieman nousua (n. 1,3 %) edellisvuodesta. Tampereen elinvoimalukujen vertailua TAMPEREEN ELINVOIMALUKUJEN KEHITYS Muutossuunta Elinvoimaluku 3,724 3,84 hieman nousua SaFe% 62,6 63,1 hieman nousua BusRe% 65,5 65,7 ~ sama taso Black hole% 6,8 6,3 pieni parannus Johtopäätöksiä Tampereen elinvoimasta Liiketilapäivitys osoittaa, että Tampereen keskusta on elinvoimainen kaupan keskus Tampereen elinvoimaluku 3,840 on edelleen isojen kaupunkien korkein. Elinvoimaluku on hieman noussut edellisvuodesta, lauantaikaupan ja ravintoloiden lisääntymisen johdosta. Kaupunkikeskusten (24 kpl) keskiarvo on ollut hieman laskusuuntainen: 2,98 (02/2017). Lauantaikaupan osuus Tampereella on korkea (63,1 %). Tyhjien liiketilojen osuus Tampereella on jopa hieman laskenut (6,3 %) ja on maltillinen muihin kaupunkeihin verrattuna (ka. 11,4 %). Tampereen kulttuuri ja huvielämä on vilkasta ravintoloiden ja kahviloiden määrä on korkea.

105 500 0 Kaupunkimittaus Tampere LIITE 4 Osoitekartta, Kaupunkimittaus Tampere 2017

106 (XI) Kaupungin omistama maa-alue Muiden omistama maa-alue Vesialue Rakennus Kaupunginosan numero LIITE 5 Virastokartta, Kaupunkimittaus Tampere 2017

107 LIITE 6 Orthoilmakuva 2015 Blom, kuvan kopiointi kielletty

108 LIITE 7 Keskustan strateginen osayleiskaava / Kaupunginvaltuusto

109 Keskustan strateginen osayleiskaava Osayleiskaavaehdotus Maankäytön kaavamerkinnät ja määräykset MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISEN TAVOITTEITA KOSKEVAT MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET LIIKE ELÄMÄ, TYÖ JA ASIOINTI YDINKESKUSTAN KEHITTÄMISVYÖHYKE Alueella tulee parantaa ydinkeskustamaisen elinkeinotoiminnan edellytyksiä, saavute avuu a ja kävelyalueen elävyy ä. Alueella on tarjo ava mahdollisuuksia ennakoima omaan kohtaami seen ja tapahtumien järjestämiseen. Ton eja kehitetään koko kor elia koskevien suunnitelmi en avulla. Suunnitelmien tulee edistää monipuolisten liike lojen tarjontaa lisärakentamisen ja sisäpihojen kehi ämisen avulla. Toteutuksen tulee tukea kivijalkakauppaa ja sen toimintamah dollisuuksia varaamalla katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajautuvien rakennusten ensimmäi set kerrokset liike ja palvelukäy öön. Sisäpihojen liikekäytön lisääminen on sovite ava yhteen asumisen kanssa. Suunnitelmien yhteydessä on tutki ava asumisen lisäämistä ja toteute ava asumisen vaa mat ulko oleskelu lat. Täydennysrakentamisen yhteydessä on lisä ävä julkiseen oleskeluun soveltuvia loja ja kaupunkivihreää. Erillisiä ton pihoja on yhdiste ävä ja kor e lien läpi kulkevia jalankulkuyhteyksiä on ava ava mahdollisuuksien mukaan. Suunnitelmissa tulee esi ää kor elin kytkeytyminen ympäröivään jalankulkuverkkoon. Sisäpihat tulee osoi aa ensisijaises muuhun käy öön kuin pysäköin in ja alueen autopysäköin tulee toteu aa ensi sijaises rakenteellisena tai keskitetyissä pysäköin laitoksissa. YDINKESKUSTAN LAAJENTUMISVYÖHYKE Kansainvälistä, valtakunnallista ja alueellista saavute avuu a hyödyntävä voimakkaan uudis tumisen alue. Keskeisenä osana alueen uudistamisessa on Asemakeskuksen kehi äminen. Alueella sallitaan monipuolisen työn, kaupan, palveluiden, vapaa ajan ja asumisen toiminnat. Alueen elävyy ä on vahviste ava luomalla alueelle uusia, laadukkaita julkisia loja, kehi ämäl lä olevien torien ja aukioiden laatua ja viihtyisyy ä sekä varaamalla maantasossa katu laan ja/ tai julkiseen alueeseen lii yvät lat ak iviseen käy öön kuten liike ja palvelu loiksi. Alueen suunni elussa ja rakentamisessa on huomioitava ympäristön toimintojen välinen kytkeytymi nen toisiinsa ja niiden sujuva saavute avuus. Radan estevaikutusta on vähenne ävä luomalla uusia radan yli äviä ja/tai ali avia yhteyksiä, jotka lii yvät luontevas olevaan kaupunkiraken teeseen ja liikkumisen rei eihin. Alueen yhteyksiä yliopistolle, Tammelaan ja Kalevan suuntaan on kehite ävä. HÄMEENKATU Hämeenkatu on kaupungin merki ävin katu la, jota on kehite ävä ak ivisena, monipuolisena, viihtyisänä ja laadukkaana ympäristönä turvaamalla kul uurihistorialliset arvot ja liike elämän toimintaedellytykset. KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISVYÖHYKE Alueen maankäytön ja toimintojen kehi ämisen sekä asemakaavoituksen tulee perustua yleis piirteiseen maankäytön, liikenteen, viherympäristön ja toimintojen kokonaistarkasteluun. Kyt keytyminen muihin keskustan alueisiin on varmiste ava. 1. SÄRKÄNNIEMEN, ONKINIEMEN JA MUSTANLAHDEN ALUE Alueen ympäristön laatuun, toiminnallisuuden parantamiseen ja saavute avuuteen keskus tasta tulee kiinni ää huomiota. Alueella sallitaan täydennysrakentaminen. Särkänniemeen ja matkailuun lii yviä toimintoja on sijoite ava Mustanlahden alueelle siten, e ä alueesta tu lee nykyistä kiinteämpi osa keskustaa. Alueiden välistä kytkeytymistä ja liikkumisen sujuvuu a tulee parantaa. Kävelyn ja pyöräilyn asemaa tulee parantaa ja ympäristön häiriötekijät tulee poistaa. Mustanlahden sataman toimintaa ei saa estää eikä haitata. 2. RATINAN SUVANNON ALUE Alueesta tulee kehi ää veden läheisyy ä hyödyntävä korkealaatuinen ja monipuolinen osa kes kustaa siten, e ä suvannon rantojen käy ö lisääntyy. Alueen toreja ja aukioita on kehite ävä viihtyisinä ja laadukkaina julkisina kaupunki loina. Alueella sallitaan täydennysrakentaminen. Alueella on toimiva satama eikä sen toimintaa saa estää eikä haitata. 3. OPETUKSEN, TUTKIMUKSEN JA KULTTUURIN SEKÄ NIITÄ HYÖDYNTÄVÄN LIIKETOIMINNAN KAMPUSALUE Alueelle sallitaan myös muut toiminnot, kuten asuminen ja palvelut. Asemakaavoituksen ja muun suunni elun yhteydessä tulee parantaa alueen sisäistä kytkeytymistä sekä kytkeytymistä ympäröiviin alueisiin. ASUMINEN ASUNTOVALTAISEN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN VYÖHYKE 4. Eteläpuisto. Alueen maankäytön ratkaisujen pohjana tulee olla yleispiirteinen kokonaistar kastelu. Alueella on erityisiä viherympäristöön ja virkistykseen lii yviä arvoja. Alue tulee suun nitella siten, e ä rannoille syntyy koko keskustaa palvelevia monipuolisia virkistäytymiseen soveltuvia alueita, toimintoja ja rei ejä. 5. Amuri. Alueen täydennysrakentamisen ja asemakaavoituksen pohjana tulee olla yleispiirtei nen kokonaistarkastelu. Pyynikintorin ja sen ympäristön muodostamaa kokonaisuu a on kehi te ävä viihtyisänä ja laadukkaana julkisena lana. 6. Tammela. Alueen täydennysrakentamisen ja asemakaavoituksen pohjana on yleissuunnitel ma. Alueen toreja ja aukioita on kehite ävä viihtyisinä ja laadukkaina julkisina loina. Virkistys yhteyksiä Tammelasta ja ydinkeskustasta Kauppiin on kehite ävä. 7. Koukkuniemi. Alueella lisätään asumista muillekin kuin erityisryhmille. Alueella on erityisiä viherympäristöön ja virkistykseen lii yviä arvoja. Aluekokonaisuus tulee suunnitella siten, e ä syntyy koko keskustaa palvelevia monipuolisia virkistäytymiseen soveltuvia alueita ja rei ejä. 8. Kaupin sairaala. Alueella lisätään asumista muillekin kuin erityisryhmille. Alueella on erityisiä viherympäristöön ja virkistykseen lii yviä arvoja. Aluekokonaisuus tulee suunnitella siten, e ä syntyy koko keskustaa palvelevia monipuolisia virkistäytymiseen soveltuvia alueita ja rei ejä. Virkistysyhteyksiä Tammelasta ja ydinkeskustasta Kauppiin on kehite ävä. Alueen kehi ämi sessä tulee huomioida sairaala alueen kaupunkikuvallinen sijain näkymäakselin pää eenä. KAUPUNKIRAKENTEEN TÄYDENTÄMISESTÄ JOHTUVA UUDEN TAI MERKITTÄVÄSTI KEHITETTÄ VÄN JULKISEN PALVELUN TARVE. SIJAINTI OHJEELLINEN. JOUKKOLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄ Laatukäytävän varteen sijoitetaan merki äväs henkilöliikenne ä aiheu avaa maankäy öä, erityises asumisen sijoi umista tuetaan. Hyvän joukkoliikenteen vaikutusalueella käytetään muuta kaupunkia pienempää autopaikkavelvoite a. Sujuvat yhteydet joukkoliikennepysäkeille on huomioitava kaikessa suunni elussa. VIHERVERKKO JA RANNAT NÄSIJÄRVEN JA PYHÄJÄRVEN RANTOJEN KEHITTÄMISVYÖHYKKEET Rantojen kehi ämisen on vahviste ava Tampereen keskustaa järvenrantakaupunkina. Ranto jen maankäy öä on kehite ävä siten, e ä rannoille syntyy pääkäy ötarkoituksen lisäksi moni puolisia virkistyspalveluita ja toimintoja sekä korkeatasoisia virkistäytymiseen soveltuvia aluei ta. Rei en jatkuvuu a rantojen suuntaises ja rantojen saavute avuu a osana kaupungin keskustaa on paranne ava. Rantojen julkinen käy ö on turva ava. Alueilla on useita toimivia satamia ja venevalkamia. Niiden toimintaa tulee tukea. Tarkemmassa suunni elussa määritel lään toimintaan lii yvät rakennukset, rakennelmat, lai eet ja salli u rakentamisen määrä. VIHER JA VIRKISTYSVERKON TAI LIIKUNTA ALUEEN KEHITTÄMISEN KOHDE TAI TARVE KEHITETTÄVÄ VIHER JA VIRKISTYSVYÖHYKE Viher ja virkistysvyöhykkeellä on kehite ävä viher ja virkistyspalveluiden laatua ja jatkuvuu a siten, e ä Pyynikin, Kaupin ja Iidesjärven saavute avuus keskustasta sekä yhteydet järveltä järvelle paranevat. Vyöhyke ä tulee kehi ää kaupungin viihtyisyys ja vetovoimatekijänä sekä tärkeänä kaupunkimaiseman osana. TAMMERKOSKI Koski, sen ympäristössä oleva rakentaminen ja maisema sekä arkeologiset kohteet muodos tavat kansallises merki ävän kul uuriympäristökokonaisuuden ja ovat kaupungin keskeinen iden tee tekijä. Rakentamisen ja muiden toimenpiteiden on tue ava arvokkaan kul uuriym päristön säilymistä ja kehi ämistä. KEHITETTÄVÄ TORIALUE Asemanaukiota, Keskustoria, Laukontoria, Pyynikintoria, Sorin aukiota ja Tammelantoria on ke hite ävä viihtyisinä, laadukkaina ja ak ivisina julkisina loina kul uurihistorialliset arvot huo mioon o aen. Torien maantason alapuolelle voidaan sijoi aa liike loja ja pysäköin ä. LUONNONSUOJELULAIN PERUSTEELLA RAUHOITETTU ALUE MUU KEHITTÄMINEN KORKEAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUVA VYÖHYKE Korkean rakentamisen yhteydessä tulee parantaa lähiympäristön laatua. Korkealla rakentami sella tarkoitetaan yli 12 kerroksista rakentamista. VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ (RKY 2009) Alueella tapahtuva kehi äminen on sovite ava arvokkaan kul uuriympäristön vaa muksiin. MUINAISMUISTOLAILLA RAUHOITETTU KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS Kohteen kaivaminen, pei äminen, muu aminen, vahingoi aminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielle y. Kohde a koskevista suunnitelmista on pyyde ävä museoviranomaisen lausunto. Muinaisjäännöksen laajuus tulee selvi ää museoviranomaiselta. SELVITYSALUE Alueen maankäytön muutos on kytke ävä ydinkeskustan laajenemiseen ja järvenrantakaupun gin kehi ämiseen. Muutoksen yhteydessä on paranne ava alueen kau a kulkevien virkistys yhteyksien laatua. Alueen suunni elun käynnistyminen edelly ää maakuntakaavan muutosta. KAUPUNKIRAKENTEEN EPÄJATKUVUUSKOHTA, JOSSA ON ERITYISTÄ TARVETTA LIIKKUMISYM PÄRISTÖN JA KAUPUNKIKUVAN PARANTAMISELLE Tarkemmassa suunni elussa on vähenne ävä liikenneväylien aiheu amaa estevaikutusta si ten, e ä aluerajausta ympäröivät alueet kytkeytyvät toisiinsa nykyistä paremmin. Tarkemmas sa suunni elussa on tutki ava myös alueen maankäytön mahdollisuuksia siten, e ä kaupunki kuvaa ja rakenne a, liikkumisympäristöä ja viheryhteyksiä voidaan parantaa. NAISTENLAHDEN VOIMALAITOS Voimalaitoksen toiminnasta aiheutuvat rajoi eet ja suojaetäisyydet on huomioitava ympäröi vien alueiden suunni elussa. YLEISMÄÄRÄYKSET Tampereen keskustaa kehitetään Pirkanmaan maakuntakeskuksena, valtakunnanosakeskuksena sekä hou ku elevana ja elinvoimaisena kaupunkiseudun ja kaupungin keskuksena. Tampereen keskustaa on kehi te ävä viihtyisänä järvenrantakaupunkina. Yritysten ja kaupan toimintamahdollisuuksia on paranne ava. Kul uuriympäristö Keskustan kehi äminen tukeutuu olemassa olevaan kul uuriympäristöön ja kul uuriarvoja vahvistetaan. Valtakunnallises arvokkaiden rakenne ujen kul uuriympäristöjen (RKY 2009) ja muinaisjäännösten li säksi tarkemmassa suunni elussa on ote ava huomioon maakunnallises ja paikallises arvokkaat ra kennetut kul uuriympäristöt ja arkeologiset kul uuriperintökohteet. Erityistä huomiota on kiinnite ävä teollisen Tampereen kul uuriympäristön säilymiseen ja Tampereen maisemallisiin erityispiirteisiin. Vesi alueiden muu uvan käytön yhteydessä on arvioitava vedenalaiseen kul uuriperintöön lii yvien selvitys ten tarpeellisuus yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Liikkuminen Keskustaa kehitetään joukkoliikennekaupungin y menä ja Asemakeskusta sen solmukohtana. Suunni e lussa ja rakentamisessa tulee tukea kävelykaupungin kehi ämistä luomalla rakennusten maantasokerrok sista kaupunkikuvaltaan eläviä ja toteu amalla julkiset, puolijulkiset ja puoliyksityiset lat laadukkaas.. Keskustassa on sovelle ava joukkoliikenne ä ja kävelykeskustaa tukevia pysäköin periaa eita. Infrastruktuuri ja ympäristönsuojelu Järjestelyratapihasta aiheutuvat rajoi eet maankäytön kehi ämiselle on ote ava huomioon lähialueiden n suunni elussa erityises kaupunkiympäristön kehi ämisvyöhykkeellä 3, selvitysalueella ja ydinkeskus tan laajentumisvyöhykkeen eteläosassa. Alueiden tarkemmassa suunni elussa tulee huomioida keskus ta alueen maanalainen rakentaminen. Maalämpökaivojen rakentaminen ei saa haitata tulevaa maanalais ta maankäy öä eikä infraverkkoa. Hulevesien hallinnassa tulee nouda aa Tampereen hulevesiohjelman n tavoi eita. Alueiden ja liikenteen suunni elussa tulee vähentää melutasoa viher ja virkistysalueilla, muis sa julkisissa ulko loissa ja asuinkor eleiden ulko oleskelualueilla sekä edistää ilmanlaadun parantumista.. Asuminen Asuinkerrostalokor eleiden täydennysrakentamisen yhteydessä on lisä ävä ulko oleskelu lojen vihrey ä ä ja vähenne ävä maantasopysäköin ä. Erillisiä ton pihoja on yhdiste ävä koko kor elin kokoisiksi sisä pihoiksi mahdollisuuksien mukaan. Täydennysrakentamisella on tue ava perheiden hakeutumista kes kustaan esimerkiksi parantamalla ulko oleskelu lojen turvallisuu a ja rakentamalla lasten leikkipaikkoja a laadukkaas. Asuntoalueilla on huomioitava lähivirkistysalueiden, palveluiden ja rei en rii ävyys sekä ä saavute avuus. Asemakaavoituksen yhteydessä on arvioitava, voidaanko edellä maini uja tavoi eita to teu aa parhaiten kor elin laajuisen suunnitelman avulla. Suunni elussa on kiinnite ävä erityistä huo miota rakennusten maantasokerroksen kaupunkikuvalliseen elävyyteen. Keskustaan rakenne avan uuden n asuntokannan tulee olla hallintamuodoiltaan ja hintatasoltaan monipuolista. MAANKÄYTTÖ KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN JA VIRKISTYKSEN SEKOITTUNUT ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN JA MATKAILUPALVELUJEN SEKOITTUNUT ALUE ASUMISEN JA KESKUSTATOIMINTOJEN SEKOITTUNUT ALUE ASUNTOALUE ASUMISEN JA VIRKISTYKSEN SEKOITTUNUT ALUE HALLINNON, PALVELUJEN JA ASUMISEN SEKOITTUNUT ALUE HALLINNON JA PALVELUJEN ALUE TORI TAI AUKIO VIHER TAI VIRKISTYSALUE ERITYISTOIMINTOJEN ALUE LIIKENNEALUE VESIALUE LIITE 7 Keskustan strateginen osayleiskaava / Kaupunginvaltuusto

110 LIITE 7 Keskustan strateginen osayleiskaava / Kaupunginvaltuusto

111 LÄHTEITÄ Tampereen keskustan kehittämisohjelman taustalla on suuri joukko tausta-aineistoja, joista osa on jatkuvasti päivittyviä. Keskustan kehittämisohjelman ja sen linjaaman strategisen kaupunkisuunnittelun ja kannalta näistä tärkeimpiä ovat: Tampereen kaupunki ( Kaupungin strategiat ja ohjelmat Voimassa ja vireillä olevat yleiskaavat ja osayleiskaavat Voimassa ja vireillä olevat asemakaavat Voimassa ja vireillä olevat katujen ja yleisten alueiden suunnitelmat Tekeillä ja suunnitteilla olevat liikennehankkeet Tekeillä ja suunnitteilla olevat infrastruktuurihankkeet Suunnittelukilpailut ja niiden tulokset Tekeillä ja suunnitteilla olevat palvelukonseptit ja muut kehittämisohjelmat Tilasto- ja paikkatietoaineistot Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä ( Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-aiesopimus (Maankäyttö, asuminen ja liikenne). LIITE 8 Lähteitä Pirkanmaan liitto ( Pirkanmaan maakuntastrategia Pirkanmaan maakuntakaavat Suomen kasvukäytävä ( Yhteistyöverkosto Helsinki Hämeenlinna Tampere-vyöhykkeellä Suomen valtio ( Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)

112 LIITE 9 Valmisteluvaiheet 2017 VALMISTELUVAIHEET Kehittämisohjelman versiot Viiden tähden keskusta. Tampereen keskustan kehittämisohjelma. Kaupunginhallituksen hyväksymät versiot: Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus xx.xx.2017 KEHITTÄMISOHJELMAN VASTUU 2017 Tampereen kaupunki Elinkeinot ja kilpailukyky -palvelualue Kehitysohjelmat / Viiden tähden keskusta /keskustahanke KEHITTÄMISOHJELMAN PÄIVITYKSEN VAIHEITA JA AIKATAULU /2016 keskustan elinvoimaluvun päivitys ja uusi aluerajaus, EKK ry viestintä- ja markkinointitapojen kehittäminen, kaupunkimallin ja -animaation päivityksiä, näyttely-, messu- ja esittelyaineistoja, Keskustan kärkihankkeet -esite, 3D-galleria ja keskustan 3D-vuoropuhelualusta, Virtuaalinen Tampere -sivusto paikkatieto- ja tilastopohjaisen seurantajärjestelmän kehittäminen 11/2016 1/2017 päivitystyön ennakkoideointi ja -keskustelut 2/2017 päivitystyön aloitus ja organisointi 2 5/2017 keskustan elinvoimaluvun päivitys, EKK ry 2 4/2017 päivitystyön valmistelu, kirjoitus- ja kuvitustyöt 3 4/2017 johtoryhmäkäsittelyt 4/2017 kaupunginhallitus, hyväksyminen xx.x /2017 tiivistelmä- ja kärkihanke-esite, prezi, muut esittely- ja markkinointiaineistot 4 6/2017 Keskustan kaupunkisuunnittelukahvila, yrittäjien aamukahvit, muut esittelytilaisuudet yleisölle ja sidosryhmille

113 KEHITTÄMISOHJELMAN TYÖRYHMÄ 2017 Kehittämisohjelman päivityksen toteutus Kehitysohjelmat / Viiden tähden keskusta Tero Tenhunen, hankejohtaja / kaupunginjohdon, strategioiden ja päätösvalmistelun yhteyshenkilö Minna Seppänen, hankekehityspäällikkö / sisältö- ja koordinaatiovastaava Tarja Kaasalainen, projektisihteeri / työryhmän sihteeri, julkaisuvastaava Tampereen keskusta vuonna 2030 Kehittämisohjelman kokonaisuus, päivityksen strategiset muutokset, kaupunkiympäristö, maankäyttö, kaupungin maapolitiikka ja kiinteistöt Tero Tenhunen, hankejohtaja / EKI, Kehitysohjelmat, Viiden tähden keskusta Minna Seppänen, hankekehityspäällikkö, EKI / Kehitysohjelmat / Viiden tähden keskusta Taru Hurme, suunnittelujohtaja / KAPA, Kaupunkiympäristön suunnittelu Virpi Ekholm, kiinteistöjohtaja / EKI, Kiinteisöt, tilat ja asuntopolitiikka Heli Toukoniemi, tonttipäällikkö / EKI, Kiinteisöt, tilat ja asuntopolitiikka, Kiinteistöt Hanna Montonen, yhdyskuntasuunnittelupäällikkö / KAPA, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Asemakaavoitus Pia Hastio, yleiskaavapäällikkö / KAPA, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Yleiskaavoitus Dani Kulonpää, kaavoitusarkkitehti / KAPA, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Yeiskaavoitus Veikko Vänskä, hankepäällikkö / KAPA, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus Sakari Leinonen, hankepäällikkö / KAPA, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus Keskustan kehittämisohjelman strategiaperusta Matias Ansaharju, kehittämispäällikkö / KAPA Nina Mustikkamäki, strategiacontroller / KAPA Kari Kankaala, kehitysjohtaja / EKI, Kehitysohjelmat, Smart city Kaisu Anttonen, ympäristöjohtaja / KAPA, Kestävä kaupunki Antti Leskinen, Kuntademokratian kehittämispäällikkö, Konserniohjausyksiköt/Kehittäminen Ulla Tiilikainen, erikoissuunnittelija / KAPA, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Asemakaavoitus Toimenpidekokonaisuus 3.1. Liikenne ja liikkuminen Ari Vandell, suunnittelupäällikkö / KAPA, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Liikennejärjestelmän suunnittelu Timo Seimelä, liikenneinsinööri / KAPA, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Liikennejärjestelmän suunnittelu Ville-Mikael Tuominen, projektijohtaja / KAPA, Raitiotien kehitysohjelma Antti Haukka, projekti-insinööri / KAPA, Raitiotien kehitysohjelma Mika Periviita, joukkoliikennejohtaja / KAPA, Joukkoliikenne Toimenpidekokonaisuus 3.2. Rakentaminen ja arkkitehtuuri Elina Karppinen, asemakaavapäällikkö / KAPA, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Asemakaavoitus Iina Laakkonen, projektiarkkitehti / KAPA, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Asemakaavoitus Milko Tietäväinen, rakennuttamisjohtaja / KAPA, Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Raija Tevaniemi, rakennuttajainsinööri / KAPA, Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito, Rakennuttaminen Markku Ahonen, hankekehityspäällikkö / KAPA, Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito, Rakennuttaminen Juha Kaivonen, hankekehityspäällikkö / EKI, Kehitysohjelmat, Viiden tähden keskusta Toimenpidekokonaisuus 3.3. Urbaanit ulkotilat ja kaupunkivihreä Timo Koski, kaupunginpuutarhuri / KAPA, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Viheralueet ja hulevedet Ranja Hautamäki, johtava erikoissuunnittelija / KAPA, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Viheralueet ja hulevedet Toimenpidekokonaisuus 3.4. Kaupunkikulttuuri, tapahtumat ja matkailu Markus Joonas, projektipäällikkö / EKI, Kehitysohjelmat, Viiden tähden keskusta Perttu Pesä, tapahtumajohtaja / Visit Tampere Oy Heidi Korkeamäki, specialist / Visit Tampere Oy Kim Männistö, specialist / Visit Tampere Oy Sari Mäkelä, specialist / Visit Tampere Oy Pirjo Puukka, specialist / Visit Tampere Oy LIITE 9 Valmisteluvaiheet 2017

114 Lauri Savisaari, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja / HYPA, Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Liina Kangas, toiminnanjohtaja / Tampere Tunnetuksi ry Toimenpidekokonaisuus 3.5. Asuminen ja elämäntapa Auli Heinävä, asuntojohtaja / EKI, Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka, Asumisen kehittäminen ja palvelutilaverkot Sisko Hiltunen, suunnittelupäällikkö / HYPA, Palvelualueen esikunta, Hyvinvointi Monika Sola, Kehittämiskoordinaattori / HYPA, Palvelualueen esikunta, Hyvinvointi / Palveluverkon kehittäminen LIITE 9 Valmisteluvaiheet 2017 Toimenpidekokonaisuus 3.6. Elinkeinot ja osaaminen Tuija Telèn, yhteysjohtaja / EKI, Yritys- ja yhteiskuntasuhteet Timo Antikainen, elinkeinojohtaja / EKI, Yritys- ja yhteiskuntasuhteet, Elinkeinoyksikkö Iina Ojala, markkinointipäällikkö / EKI, Yritys- ja yhteiskuntasuhteet, Suhdetoiminta ja kaupunkimarkkinointi Kehittämishankkeet /2030 Pekka Ranta, talous- ja hankintavastaava / EKI, Kehitysohjelmat, Viiden tähden keskusta Antti Saari, projektisihteeri / EKI, Kehitysohjelmat, Viiden tähden keskusta Seuranta 2017 Jouko Järnefelt, analyytikko / Konsernipalveluyksikkö, Koppari, Tietojohtamispalvelut Katja Juntikka, analyytikko / Konsernipalveluyksikkö, Koppari, Tietojohtamispalvelut Kaupunkimalli ja 3D-kehittäminen Rodrigo Coloma, suunnittelija / KAPA, Kaupunkiympäristön suunnittelu, Viheralueet ja hulevedet

115 TAMPEREEN KAUPUNKI ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUE KEHITYSOHJELMAT, VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA Yhteystietoja: Hankejohtaja Tero Tenhunen puh Hankekehityspäällikkö Minna Seppänen puh Hankepäällikkö Veikko Vänskä puh Hankepäällikkö Sakari Leinonen puh Hankekehityspäällikkö Juha Kaivonen puh Hankekehityspäällikkö Markku Ahonen puh Projektipäällikkö Markus Joonas puh Rakennuttajainsinööri Raija Tevaniemi puh Talous- ja hankintavastaava Pekka Ranta puh Projektisihteeri Antti Saari puh h Projektisihteeri Tarja Kaasalainen puh Lisätietoja: LIITE 10 Yhteystietoja Julkaisu: Tampereen kaupunki / Kehitysohjelmat, Viiden tähden keskusta Taitto: Tampereen kaupunki ja Villivisio 2015 ja 2017 Painopaikka: xxxx

116 Tam pere Turku Hel sinki www. w.tampere.fi/keskustah ahan anke