Timo Ojanperä. Oulun kaupungin sisäilmasto-ongelmien toimintamalli ja sen kehittäminen

Timo Ojanperä Oulun kaupungin sisäilmasto-ongelmien toimintamalli ja sen kehittäminen Opinnäytetyöt, Rakennusterveys 2017

TIMO OJANPERÄ Oulun kaupungin sisäilmastoongelmien toimintamalli ja sen kehittäminen Opinnäytetyöt Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Itä-Suomen yliopisto Kuopio 2017 Aihealue: Rakennusterveys

Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate http://www.aducate.fi http://www.uef.fi/fi/aducate/rakennusterveyskoulutus

TIIVISTELMÄ: Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Oulun Tilakeskuksen kosteusvaurioja sisäilmaongelmien toimintamallin toiminta ja tehokkuus, sekä löytää toimintamallin heikkoudet, joiden perusteella mallia voidaan kehittää ja uudistaa. Toimintamallin tarkoituksena on toimia kaikissa kaupungin omistamissa julkisissa kiinteistöissä ohjeena ongelmatapauksissa ja ohjeistaa kaikkia käyttäjiä ja toimijoita toimimaan yhdenmukaisella tavalla ongelmatilanteissa. Lisäksi toimintamalli selkeyttää henkilöiden roolit, tehtävät ja vastuut sisäilmaongelmien selvittelyssä ja kohdekohtaisten sisäilmatyöryhmien ja ohjaustyöryhmän toiminnassa. Tutkimuksen keskeisimpänä tavoitteena on pyrkiä löytämään keinoja nykyisen toimintamallin kehittämiseksi mallin eri vaiheissa sekä organisaatio- että yksilötasolla. Tutkimuksen empiirinen osuus suoritetaan laadullisena kyselytutkimuksena. Tutkimuksen kohderyhmäksi on valittu Oulun kaupungin omistamissa ja Tilakeskuksen hallinnoimissa kiinteistöissä työskenteleviä esimiehiä, rehtoreita ja johtajia. Tutkimukseen valittiin kiinteistökannasta ne kiinteistöt joissa oli sisäilmaongelmia. Käyttäjäkysely suoritettiin sähköisenä Zef-kyselynä. Kysely osoitettiin näiden kohteiden rehtoreille, esimiehille ja johtajille. Kyselyllä pyrittiin selvittämään, kuinka he ovat kokeneet kaupungin kohdekohtaisten sisäilmatyöryhmien toiminnan ja onnistumisen. Kysely kohdistettiin koko toimintaketjuun ongelman havaitsemisesta korjauksen jälkeisen seurannan toteutumiseen saakka. Hankkeiden läpivientiin osallistuu Tilakeskuksen eri yksiköt hankkeen laajuudesta riippuen. Kyselystä saatiin tietoa koko hankkeen kulusta, mutta tämä tutkimus keskittyy erityisesti sisäilmatyöryhmän toimintaan. AVAINSANAT: Oulun kaupungin Tilakeskus, kosteusvauriot, sisäilmasto-ongelmat, toimintamalli, kehittäminen, organisaatio

ABSTRACT: The purpose of this study is to analyse the operating procedure for moisture damages and other indoor environment issues in the real estate department of the city of Oulu. Furthermore, this thesis aims to find out possible deficiencies and weaknesses of the procedure and seek ways to improve ways of working and to get rid of these weaknesses. This procedure provides guidelines how to operate in all indoor environmental issues in city-owned properties and to guide all the people involved to act the correct way in order to find effective ways of working. The central theme of the study is to find ways to adapt ways of working more effective on both individual and organizational level. The study has been executed as an inquiry and targeted to managers working in such real estates which have been struggling with indoor environmental issues. KEYWORDS: City of Oulu, water damages, indoor environmental issues, procedure, development, organization

Esipuhe Haluan kiittää työnantajaani Oulun kaupungin, Liikelaitos Oulun Tilakeskusta sekä erityisesti johtaja Jouko Leskistä, joka mahdollisti koulutukseni. Erityisesti haluan kiittää ohjaajani Veijo Kotilaista sekä Oulun kaupungin sisäilmasto-ohjaustyöryhmän jäseniä saamastani avusta ja rakentavista kommenteista opinnäytetyön eri vaiheissa. Suuret kiitokset myös Aducaten Soilelle, Tiinalle ja Karille ohjauksesta ja opeista sekä opiskelukavereille vertaistuesta. Kiitän myös perhettäni opiskelun aikana saamastani tueta ja kannustuksesta. 25.4.2017 Timo Ojanperä

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 10 1.1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT... 10 2. LIIKELAITOS OULUN TILAKESKUS... 13 3. SISÄILMASTO-ONGELMIEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA OHJEISTUSTA... 16 3.1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN VASTUU, TEHTÄVÄT JA ROOLI... 16 3.2. TYÖNANTAJAN VASTUU, TEHTÄVÄT JA ROOLI... 17 3.3 TYÖNTEKIJÖIDEN ROOLI SISÄILMASTO-ASIOISSA... 18 3.4 TYÖSUOJELUVALVONNAN ROOLI SISÄILMASTO-ONGELMISSA... 19 3.5 TERVEYDENSUOJELUN ROOLI SISÄILMASTO-ONGELMISSA... 21 3.6 TYÖTERVEYSHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN ROOLI JA TEHTÄVÄT... 22 4. NYKYINEN SISÄILMASTO-ONGELMIEN TOIMINTAMALLI... 24 4.1 OHJAUSTYÖRYHMÄ... 25 5. TUTKIMUKSEN TULOKSET... 31 5.1 TUTKIMUKSEN TULOS... 31 5.2 SISÄILMAONGELMAN SELVITTÄMINEN JA KORJAUSTEN KÄYNNISTYMINEN... 33 5.3 KORJAUSHANKKEEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA... 35 5.4 SISÄILMATYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY... 37 5.5 SISÄILMAONGELMAN SELVITTÄMINEN JA KORJAUSTEN KÄYNNISTÄMINEN... 39 5.6 SISÄILMATYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY... 42 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO... 45 LÄHDELUETTELO LIITTEET

KUVALUETTELO Kuva 1 Kuntaliitos 2013 Kuva 2 Kuva 3 Kuva 4 Kuva 5 Kuva 6 Kuva 7 Kuva 8 Oulun Tilakeskuksen organisaatio Sisäilmasto-ongelmien toimintamalli Toimintaohje esimiehille sisäilmaongelmien käsittelyyn. Sisäilmaongelmienan selvittäminen ja niiden korjausten käynnistäminen. Korjauksien toteutuminen ja niiden seuranta. Sisäilmatyöryhmien työskentely. Sisäilmaongelmien selvittäminen ja korjaus, sisäilmatyöryhmä on / ei ole. Kuva 9 Sisäilmaongelmien selvittäminen ja käynnistäminen, hanke valmis / hanke kesken. Kuva 10 Sisäilmatyöryhmän työskentely, hanke valmis / hanke kesken

KESKEISET KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT Absoluuttinen kosteus on vesihöyryn massan suhde joko kuivan tai kostean ilman kokonaistilavuuteen. Altistumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa sisäympäristössä oleva tekijä (fysikaalinen, biologinen tai kemiallinen) joutuu kosketuksiin ihmisen kanssa. Edellä mainittujen tekijöiden hengittäminen, nieleminen, kosketus silmiin tai iholle ovat altistumista. Andersen-keräimellä otetaan näytteitä ilman epäpuhtauksista mm. mikrobeista. CFU:ta, eli Colony Forming Unit:ia käytetään mikrobien viljelytulosten ilmoittamiseen. Emissio on ilmiö, jossa materiaalista vapautuu erilaisia kemiallisia yhdisteitä. ( HEPA-suodattimella tarkoitetaan mikrosuodatinta, joka on tarkoitettu erottamaan erittäin pieniä (alle 1 μm) hiukkasia. Puhekielessä homeella kosteus- ja homevaurioissa tarkoitetaan home- ja hiivasieniä sekä tiettyjä bakteereita, jotka kasvavat kastuneissa materiaaleissa. Mikrobiongelma (homeongelma) voi syntyä rakennusmateriaalin kastuessa, erityisesti toistuvan tai pitkän kosteusaltistuksen seurauksena. Indikaattorilajin esiintyminen sisäilma-, pinta- tai materiaalinäytteessä viittaa mahdolliseen kosteusvaurioon, ellei sen esiintymiseen voida osoittaa muuta syytä. Kartoitus liittyy usein toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on selvittää jonkun yksittäisen vaurion tai ongelman olemassaoloa ja laajuutta. Kosteusvaurio tarkoittaa liiallisesta tai pitkäaikaisesta kosteudesta aiheutuvaa materiaalin tai rakenteen kosteussietokyvyn ylittymistä ja ominaisuuksien muuttumista (Reijula ym. 2012). Kuntoarvio on rakennuksen nykykunnon selvitys ja korjaustoimenpiteiden määrittely pintaa rikkomattomin menetelmin. Kuntotarkastus pitää sisällään aluksi kiinteistön omistajan alkuhaastattelun, jossa saadaan lähtötietoja tarkastukselle. Itse tarkastuksessa käydään läpi kaikki näkyvät pinnat. Tarkastus suoritetaan aistinvaraisesti ja pintapuolisesti, rakenteita rikkomatta.

Kuntotutkimus on kokonaisvaltainen tutkimus elinkaaren vaiheen tai korjaustarpeen määrittelemiseksi. Kuntotutkimuksessa voidaan käyttää rakenteita rikkovia Mikrobivaurio tarkoittaa bakteerien, home- ja hiivasienten tai lahottajien haitallista esiintymistä rakennuksessa. Rakennuksen tekninen elinkaari on rakennuksen rakenteiden käyttöikä rakenteen valmistuksesta sen purkamiseen asti. Sisäilmasto sisältää sisäilman lisäksi tilan fysikaaliset tekijät kuten esimerkiksi lämpöolosuhteet ja ilmanvaihtojärjestelmä. Suhteellinen kosteus on ilmassa olevan vesihöyrypaineen suhde kyllästyspaineeseen kyseisessä lämpötilassa. Sisäilman laatua arvioitaessa viitearvolla tarkoitetaan yksittäisten tekijöiden tutkimuksissa todettua (mitattua) määrää tai pitoisuutta sisäilmassa. LIITTEET Liite 1 Sisäilmaongelmien toimintamallin toimivuutta koskeva kysely

1 Johdanto Oulun Tilakeskus on Oulun kaupungin julkisten kiinteistöjen omistaja. Tilakeskus hallinnoi ja ylläpitää kaupungin omistamia julkisia rakennuksia, vuokraa käyttäjien tarvitsemia toimitiloja sekä rakennuttaa peruskorjaus- ja uudisrakennuskohteita. Tilakeskuksen toiminnan tärkeimpänä tavoitteena on järjestää kiinteistöjen käyttäjäkunnille toiminnan tarpeita vastaavat turvalliset ja terveelliset toimitilaratkaisut. Suurilla julkisilla toimijoilla onkin tärkeä rooli yhteiskunnassa merkittäviksi nousseissa sisäilma-ongelmien ratkaisuissa (Reijula ym. 2012) ja uuden asumisterveysasetuksen jalkauttamisessa käytännön toimintamalleihin (Asumisterveysasetus 2015, Valvira 2016, Lappalainen ym. 2016, Tähtinen & Lappalainen 2017). Oulun Tilakeskus huolehtii hallinnoimansa rakennusomaisuuden arvon säilyttämisestä ja kehittämisestä. Oulun Tilakeskus omistaa noin 600 kappaletta rakennuksia, joiden bruttopinta-ala ylittää 882000brm². Ulkoa vuokrattuja tiloja tilakeskus hallinnoi noin 150000brm² alalta. Kiinteistöjen tekninen nykyarvo on noin 1,4 miljardia euroa. 1.1 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Oulun Tilakeskuksen kosteusvaurioja sisäilmaongelmien toimintamallin toiminta ja tehokkuus, sekä löytää toimintamallin heikkoudet, joiden perusteella mallia voidaan kehittää ja uudistaa. Toimintamallin tarkoituksena on toimia kaikissa kaupungin omistamissa julkisissa kiinteistöissä ohjeena ongelmatapauksissa ja ohjeistaa kaikkia käyttäjiä ja toimijoita toimimaan yhdenmukaisella tavalla ongelmatilanteissa. Lisäksi toimintamalli selkeyttää henkilöiden roolit, tehtävät ja vastuut sisäilmaongelmien selvittelyssä ja kohdekohtaisten sisäilmatyöryhmien ja ohjaustyöryhmän toiminnassa. 10

Tutkimuksen keskeisimpänä tavoitteena on pyrkiä löytämään keinoja nykyisen toimintamallin kehittämiseksi mallin eri vaiheissa sekä organisaatio- että yksilötasolla. Tutkimuksen empiirinen osuus suoritetaan laadullisena kyselytutkimuksena. Tutkimuksen kohderyhmäksi on valittu Oulun kaupungin omistamissa ja Tilakeskuksen hallinnoimissa kiinteistöissä työskenteleviä esimiehiä, rehtoreita ja johtajia. Tutkimukseen valittiin kiinteistökannasta ne kiinteistöt joissa oli sisäilmaongelmia. Käyttäjäkysely suoritettiin sähköisenä Zef-kyselynä. Kyselyllä pyrittiin selvittämään, kuinka he ovat kokeneet kaupungin kohdekohtaisten sisäilmatyöryhmien toiminnan ja onnistumisen. Kysely kohdistettiin koko toimintaketjuun ongelman havaitsemisesta korjauksen jälkeisen seurannan toteutumiseen saakka. Hankkeiden läpivientiin osallistuu Tilakeskuksen eri yksiköt hankkeen laajuudesta riippuen. Kyselystä saatiin tietoa koko hankkeen kulusta, mutta tämä tutkimus keskittyy erityisesti sisäilmatyöryhmän toimintaan. Opinnäytetyössä tutkitaan, kuinka Tilakeskuksen kiinteistöjen käyttäjät ovat kokeneet kaupungin käyttämän kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien toimintamallin toimivuuden eri kohteissa. Tarkastelun kohteina on käytetty kouluja, päiväkoteja sekä kaupungin terveystoimen kiinteistöjä. Tarkasteltavien kohteiden osalta on tehty jako kiinteistöihin, joissa on toiminut kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä sekä kiinteistöihin, joissa kohdekohtaista sisäilmatyöryhmää ei ole ollut. Tutkimuksen alkaessa sisäilmaongelmaisia kiinteistöjä oli yhteensä 41 kiinteistöä, joista 23 kiinteistöä oli kouluja, 13 kiinteistöä päiväkoteja ja viisi kiinteistöä hyvinvointipalvelujen rakennuksia. Kohdekohtaisia virallisia sisäilmatyöryhmiä oli toiminnassa 20 kiinteistöllä ja 21 kiinteistöä seurattiin pienemmällä epävirallisella kokoonpanolla (marraskuu 2015). Kysely kohdistettiin kymmeneen yksikköön, joista oli kouluja seitsemän, päiväkoteja kaksi ja hyvinvointipalveluiden yksikkö. Näissä viidessä toimii tai on toiminut sisäilmatyöryhmä. Kysely toteutettiin ZEF-kyselynä yksikön esimiehelle. Tut- 11

kimuksen tarkoitus oli selvittää, kuinka käyttäjät ovat kokeneet kaupungissa käytetyn sisäilmasto-ongelmien toimintamallin toimivuuden eri tilanteissa. Tutkimukseen osallistuneilta henkilöiltä tiedusteltiin myös taustatiedoksi vapaamuotoisesti, milloin ensimmäiset epäilyt sisäilmaongelmista oli tehty. Kaikki vastaajat eivät sitä tienneet. Seitsemästä vastanneesta kuusi ilmoitti ongelmien alkaneen yli 10 vuotta sitten. Yksiköistä seitsemässä korjaushanke oli valmis ja kolmessa kesken. Seitsemän hankkeista oli suuruudeltaan vähintään 0,5 miljoonaa euroa, kahdessa yksikössä vastaaja ei ilmoittanut tai tiennyt hankkeen kokoa. Kymmenestä yksiköstä yhdeksän toimii tai on toiminut korjausrakentamisen aikana väistötiloissa. Tutkimuksen rakenne Tämän tutkimuksen toisessa luvussa tarkastellaan Oulun kaupungin julkisten kiinteistöjen omistajaa Tilakeskusta sekä tutustutaan sen toimintaan, organisaatioon ja tärkeimpiin tunnuslukuihin. Kappale kolme tarjoaa katsauksen sisäilmastoongelmien tämän hetkiseen lainsäädäntöön ja ohjeistukseen sekä tarkastelee eri osapuolten rooleja ongelmien käsittelyprosessissa. Kappale neljä soveltaa kyseistä lainsäädäntöä ja tarjoaa kokonaiskuvan nykyisestä Oulun kaupungin Tilakeskuksen sisäilmaongelmien ratkaisuprosessista ja toimintamallista. Viidennessä kappaleessa käydään läpi tutkimuksen tulokset sekä analysoidaan saatuja vastauksia. 12

2 Liikelaitos Oulun Tilakeskus Liikelaitos Oulun Tilakeskus on Oulun kaupungin julkisten kiinteistöjen omistaja. Tilakeskus hallinnoi ja järjestää ylläpitotoiminnan kaupungin omistamissa julkisissa rakennuksissa, vuokraa hallintokuntien tarvitsemat toimitilat sekä rakennuttaa peruskorjaus- ja uudisrakennuskohteet. Tilakeskuksen toiminnan keskeisimpänä tavoitteena on järjestää turvalliset ja terveelliset käyttäjähallintokunnille toiminnan tarpeita vastaavat toimitilaratkaisut. Oulun Tilakeskus huolehtii hallinnoimansa rakennusomaisuuden arvon säilyttämisestä ja kehittämisestä. Liikelaitoksen toimintaa johtaa johtokunta. Vuoden 2013 alussa tapahtui kuntaliitos jolloin Haukipudas, Kiiminki Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyivät uudeksi kunnaksi jonka nimeksi tuli Oulu. Kuva 1. Kuntaliitos kunnat 2013 / kaupunginosat. 13

Oulun Tilakeskuksen tunnusluvut (2016): Omia rakennuksia n. 600 kpl 882 000 brm2 Ulkoavuokrattuja tiloja noin 150 000 brm2 Kiinteistöjen tekninen nykyarvo noin 1,4 mrd. euroa Liikevaihto yli 110 milj. euroa vuodessa Investoinnit keskimäärin 40 milj. euroa vuodessa Henkilöstöä 38 henkilöä Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen organisaatio Kuva 2. Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen organisaatio 14

Oulun Tilakeskuksen kiinteistöjen käyttö jakaantuu neljään suurimman hallintokunnan osalle seuraavasti: Sivistys ja kulttuuripalvelut Koulut ja päiväkodit Liikuntapalvelut Uimahallit, urheiluhallit, jäähallit ja muut liikuntapaikat Hyvinvointipalvelut Terveyskeskukset Konsernipalvelut Hallinto- ja toimistorakennukset Tilakeskuksen tehtävänä on löytää käyttäjän tarpeisiin sopivat tilat ja huolehtia niiden ylläpidosta. Asiakkaat saavat Tilakeskukselta kaikki palvelut keskitetysti vuokraukseen, kunnossapitoon ja kiinteistönhoitoon liittyvissä asioissa. Ainoastaan puhtauspalveluiden toteuttaminen kohteessa on tilan käyttäjän vastuulla. Tilakeskuksen tehtäviin kuuluu myös kaupungin uus- ja perusparannuskohteiden rakentaminen investointiohjelman mukaisesti. Uusien palvelutilojen rakentamiseen ja olemassa olevan tilakannan uus- ja korjausinvestointeihin käytettiin vuonna 2016, 41,8 miljoonaa euroa. Tästä uudisrakentamista oli 26,6 miljoonaa euroa, korjausrakentamista 12,9 miljoonaa euroa ja korvausinvestointeja 2,3 miljoonaa euroa. 15

3 Sisäilmasto-ongelmien lainsäädäntöä ja ohjeistusta Työ- ja terveydensuojelulain alaisissa kohteissa tulee tehdä sekä viranomaisyhteistyötä että yhteistyötä työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon välillä. Kunnissa koulujen ja päiväkotien sisäilmasto-ongelmia selvitettäessä sisäilmaryhmään osallistuvat myös kouluterveydenhuolto tai neuvolalääkäri ja kunnan terveydensuojeluviranomainen. (Lappalainen ym. 2016) 3.1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN VASTUU, TEHTÄVÄT JA ROOLI Oulun julkisissa rakennuksissa kiinteistön omistajana toimii Liikelaitos Oulun Tilakeskus. Kiinteistön omistajan vastuu (Tilakeskus) rakennuksen kunnosta ja täten myös sisäympäristöongelmista on määritelty ja kirjattu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Tämä laki edellyttää, että rakennus täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. (MRL 166 ) Kohteen omistajalle on myös määritelty vastuu terveydensuojelulaissa, jonka mukaan kiinteistön terveyshaittojen poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja. Lakia sovelletaan asuntojen lisäksi muun muassa kouluihin, päiväkoteihin ja hoitolaitoksiin. Terveyshaitalla tarkoitetaan sellaisia esiintyviä tekijöitä tai olosuhteita, jotka voivat vähentää elin- tai työskentely-ympäristön terveellisyyttä. Terveyshaittojen arvioinnissa tilan omistajan on käytettävä asumisterveysasetuksen mukaisia asiantuntijoita, menetelmiä ja viitearvoja. Työsuojeluviranomainen voi velvoittaa työnantajaa ryhtymään toimenpiteisiin haitan selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Tarvittaviin toimenpiteisiin puolestaan voi velvoittaa terveydensuojeluviranomainen. (Lappalainen ym., 2016, Työsuojelulaki) 16

3.2. TYÖNANTAJAN VASTUU, TEHTÄVÄT JA ROOLI Työturvallisuuslaki (738/2002/10 ) ohjaa ja velvoittaa työnantajia työpaikkojen sisäympäristöongelmien ehkäisemisessä ja ongelmien ratkaisemisessa. Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen selvitettävä ja tunnistettava haitta- ja vaaratekijät, jotka aiheutuvat työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista. Lisäksi jos haitta- ja vaaratekijöitä ei voida poistaa, tulee arvioida niiden merkitys kohteen käyttäjien turvallisuudelle ja terveydelle. Jos työnantajalla ei ole kyseiseen toimintaan tarvittavaa riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita. Työnantajan tulee varmistaa asiantuntijan riittävä pätevyys ja muut vaatimukset tehtävän asianmukaiseen suorittamiseen. Työterveyshuoltolaki määrittää työterveyshuollon asiantuntijoiden ja ammattihenkilöiden sekä työpaikkaselvityksen vaatimukset. Sisäilmastoselvitysten osalta työnantaja vastaa haitta- ja vaaratekijöiden selvittämisestä ja poistamisesta sekä siitä, että olosuhdeselvitysten tekijöillä on asumisterveysasetuksen mukainen osaaminen ja menetelmät käytössään. Ellei kyseistä vaadittavaa erityisosaamista löydy organisaation sisältä, täytyy käyttää ulkopuolisen asiantuntijatoimijaa. Tämä on usein suositeltava vaihtoehto myös luottamuksen kannalta. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan tulee arvioida työhön liittyviä haittoja ja vaaroja. Ongelmien tunnistaminen ja terveyden kannalta vahingollisten tekijöiden poistaminen kuuluu työnantajalle. Työolosuhteisiin sovelletaan työturvallisuuslakia, jonka toteutumista valvova viranomainen on aluehallintovirasto (AVI). Työnantajia työpaikkojen sisäympäristöongelmien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa ohjaa lainsäädäntö. Työnantajan tulee huolehtia, etteivät työolot aiheuta haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan täytyy arvioida ja löytää työhön liittyvät haitat ja vaarat sekä tunnistaa näiden terveysvaikutukset. Työnantajan tulee varmistaa tilojen käyttäjien tuntemus 17

sisäilmasto-ongelmien haittailmoitusmenettelystä ja toimintatavoissa ongelmatilanteissa. Ongelmien syyt ja kohteen kunto on aina selvitettävä kattavasti riittävän luotettavasti. (Lappalainen ym. 2016, Asumisterveysasetus 2015, Tähtinen & Lappalainen 2017) 3.3 TYÖNTEKIJÖIDEN ROOLI SISÄILMASTO-ASIOISSA Tiloissa toimivat työtekijät ovat vastuussa tilojen asiallisesta käytöstä. Tiloja tulee käyttää suunniteltuun käyttötarkoitukseen ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Näiden ohjeiden saattaminen tilojen työntekijöiden tietoon on työnantajan vastuulla. Nämä ohjeet saattavat sisältää esimerkiksi ohjeita sisustuksesta, kalusteiden sijoittamisesta sekä yleisestä järjestyksestä työtiloihin liittyen. Alla on listattu Oulun Tilakeskuksen ohjeet tilojen käyttäjille siivottavuuden ja sisäilmanlaadun parantamiseksi. Oulun Tilakeskus on yhteistyössä sisäilmasto-ohjaustyöryhmän kanssa laatinut ohjeet tilojen käyttäjille siivottavuuden ja sisäilmanlaadun parantamiseksi: Pidä työpisteesi ja työtilasi siistinä yleinen hyvä järjestys tiloissa, tavarat paikoilleen vältä henkilökohtaisia koriste- ja muistoesineitä (pölyn kerääntyminen) poista kaikki rikkinäinen ja tarpeeton (inventoi työtilasi tavarat aika ajoin) roskat roska-astioihin, pahvit ym. viedään keräykseen ei kerätä nurkkiin! ovelliset säilytyskalusteet, kannelliset laatikot valitse helposti puhtaana pidettävät pintamateriaalit (tekstiilit/kovat kalusteet) mieti mattojen todellinen tarve huonekasvit - tarpeellisuus?! Muista myös niiden hoito. 18

pidä tasopinnat mahdollisimman tyhjinä muista niputtaa johdot pois lattialta puhdista kengät ulkoa tullessa ja laita kenkätelineeseen/kaappiin tai käytä sisäkenkiä /kengänsuojia muista tuulettaa lyhytaikaisesti, jos mahdollista Työntekijä on velvollinen ilmoittamaan esimiehelleen tai saamissaan ohjeissa mainitulle muulle vastuuhenkilöstä havaitessaan puutteita tilojen käyttötavoissa tai mahdollisista sisäilmasto-ongelmista tai niille altistavista tekijöistä. Tilojen työntekijät / käyttäjät ovat ensiarvoisen tärkeässä asemassa ongelmien aikaisen vaiheen tunnistamisessa sekä niistä ilmoittamisessa, sillä työntekijät ovat kiinteistöjen säännöllisiä käyttäjiä. Tästä syystä työntekijät tulee perehdyttää perusteellisesti toimintatapoihin ongelmien sattuessa. 3.4 TYÖSUOJELUVALVONNAN ROOLI SISÄILMASTO-ONGELMISSA Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden työsuojelutarkastajat valvovat, että työnantaja noudattaa lakisääteisiä velvoitteitaan työntekijöiden suojelemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) antaa työsuojeluvalvonnasta valvontaohjeita, joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa työsuojeluvalvontaa, parantaa työsuojelutarkastusten laatua ja lisätä toiminnan läpinäkyvyyttä. STM on antanut sisäilmastoongelmia ja lähinnä kosteus- ja homevaurioita varten työsuojeluvalvonnan ohjeita. Tarkastuksen lähestymistapa on kokonaisvaltainen turvallisuuden ja terveellisyyden hallinnan arviointi. Työpaikan tulee itse arvioida ja toteuttaa kosteus- ja homevauri- 19

oiden torjumiseksi tarvittavat toimet. Tällöin on huomioitava työturvallisuuslain (738/2002)seuraavat pykälät: 8 yleinen huolehtimis-, tarkkailu- ja toteuttamisvelvoite 10 vaarojen selvittäminen ja arviointi 32 työpaikan rakenteiden, materiaalien, varusteiden sekä laitteiden turvallisuus ja terveellisyys 33 työpaikan ilmanvaihto 38 kemialliset tekijät 40 biologiset tekijät. Työturvallisuuslain lisäksi kosteus- ja homevauriotapauksiin sovellettavia säännöksiä on valtioneuvoston asetuksessa työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 2 ja 9 :ssä ja työterveyshuoltolain 10 ja 12 :ssä. Työturvallisuuslain 61 :ssä on säännöksiä rakennuksen omistajan, muun haltijan tai vuokranantajan velvollisuuksista. Näiden säännösten perusteella on arvioitava työolosuhteita ja työnantajan toimenpiteitä. Kiinteistön omistaja ja työnantaja ovat usein eri tahoja. Työsuojeluviranomainen kohdistaa valvontatoimet ja velvoitteet vain työnantajalle. Terveydensuojeluviranomainen puolestaan voi velvoittaa suoraan kiinteistönomistajaa. Jos sisäilmasto-ongelman ratkaisu on pitkittynyt ja ongelmanratkaisu ei etene eri toimijoiden yhteistyöstä huolimatta voidaan tilanteesta neuvotella työsuojelu- ja/tai terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Tarvittaessa viranomainen on asiassa aloitteellinen. Työsuojeluviranomainen selvittää, mihin toimenpiteisiin työnantaja on ryhtynyt ja onko työnantaja arvioinut sisäilmasto-ongelman vakavuutta ja sen terveydellistä merkitystä. Lisäksi arvioidaan työnantajan toimenpiteiden riittävyyttä, työolojen seurannan järjestelyitä ja työnteon jatkamisen edellytyksiä. (Lappalainen ym. 2016) 20

Olivatpa määräykset ja asetukset annettu ja laadittu koskemaan kiinteistön omistajaa, työantajaa tai kiinteistön käyttäjää, tulee kiinteistöä ylläpitää siten, että siellä on kaikkien turvallista ja terveellistä olla. 3.5 TERVEYDENSUOJELUN ROOLI SISÄILMASTO-ONGELMISSA Terveydensuojelun yleisen suunnittelun ja valvonnan ohjaaminen ja johtaminen kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Terveydensuojelua koskevien säännösten toimeenpanoa ja valvontaa hallinnoi puolestaan valtakunnallisesti Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Aluehallintoviraston vastuulla on puolestaan ohjata ja valvoa terveydensuojelua omalla toimialueellaan. Kunnan terveydensuojeluviranomainen edistää sekä ylläpitää yksilöiden ja täten väestön terveyttä sekä ennaltaehkäisee, vähentää ja poistaa terveyshaittoja aiheuttavia tekijöitä. Terveydensuojelulain alaisia kohteita ovat esimerkiksi asunnot, oppilaitokset, päiväkodit ja terveyden- ja sosiaalihuollon laitokset. Terveydensuojeluviranomaiset tarkastavat esimerkiksi oppilaitosten sisätilojen ja olosuhteiden terveysriskejä ja haittoja ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä ja arvioi suunnitelmallisena valvontana niiden olosuhteita. Näissä tarkastuksissa kiinnitetään huomiota kiinteistön ylläpidon tasoon, tiloissa tapahtuvaan toimintaan sekä tilojen siivoukseen. Terveydensuojeluviranomaisilla on oma valvontasuunnitelmansa ja aikataulu, jonka perusteella kohteiden terveydellisiä olosuhteita valvotaan tarkoituksena tunnistaa ennalta terveyshaittaa mahdollisesti aiheuttavia tekijöitä sekä tunnistaa jo syntyneitä terveyshaittoja. Jos terveyshaittaepäilytilanne kohdistuu esimerkiksi koulun oppilaisiin, osallistuu terveydensuojeluviranomainen rakennusten olosuhteiden ja rakennuksen vaurioiden ja epäpuhtauksien lähteiden selvittämiseen ja niiden ratkaisemiseen osallistuen esimerkiksi sisäilmaryhmään, ollen samalla täten toimivaltainen viranomainen (terveyshaittaa aiheuttavien olosuhteiden osalta). (Lappalainen ym., 2016, Tähtinen & Lappalainen 2017). 21

Sisäilmaryhmässä toimiessaan viranomainen voi osallistua sisäilmaongelmien taustojen selvittelyyn, katselmuksiin sekä selvitysten tulosten tulkintaan ja toimenpiteiden määrittelyyn sekä muihin prosessin eri vaiheisiin. Jos sisäilmaryhmää ei ole perustettu, terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sitä tahoa jonka vastuulla haitan poistaminen on toteuttamaan ongelmien tutkimusprosessin käynnistämisen ja osallistuu itse prosessiin valvojan / tulosten tulkitsijan roolissa. Kohteissa, jotka toimivat työpaikkoina, tekevät terveydensuojeluviranomainen ja työterveyshuolto yhteistyötä terveydellisen haitan arvioinnissa. Erityisesti tällöin laaja-alainen ja monitahoinen yhteistyö on tärkeää. Jos tiloissa havaitaan terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä, voi viranomainen antaa määräykset terveyshaitan selvittämiseksi ja poistamiseksi. Velvoite haitan poistamiseksi annetaan sille, jonka vastuulla haitta on, esimerkiksi kiinteistön kuntoa koskevien haittojen määräykset annetaan yleensä kiinteistön omistajalle. Terveydensuojeluviranomainen voi asettaa lisäksi tiloja tai jopa koko kiinteistön käyttökieltoon arvioidun terveysriskin perusteella. Valvonnassa on tärkeää, että terveydensuojeluviranomainen saa tarpeeksi kattavat lähtötiedot esimerkiksi rakennuksen kuntoon ja sisäilmasto-ongelmiin liittyen. (Lappalainen ym. 2016, Tähtinen & Lappalainen 2017). 3.6 TYÖTERVEYSHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN ROOLI JA TEHTÄVÄT Työterveyshuollon edustajana toimiminen edellyttää työterveyshuollon ammattihenkilöltä vaadittavaa pätevyyttä sekä perehtymistä sisäympäristön ja terveyden välisen vuorovaikutuksen arviointiin sekä erilaisiin terveydenhuollon menetelmien käyttöön. 22

Työterveyshuollon ammattihenkilön tehtävät voidaan listata seuraavasti: 1. Perehtyä työtiloja koskeviin altistumisolosuhdetietoihin ja arvioida altistumista 2. Selvittää tiloihin liittyvää työntekijöiden kokemaa haittaa sekä oireilua ja terveydentilaa niin yksilö- kuin ryhmätasollakin. 3. Haitta- ja vaaratekijöiden terveydellisen merkityksen arviointi silloin kun niitä ei voida poistaa. 4. Selvittää yksilötasolla oireiden ja sairauksien yhteyttä altistumisolosuhteisiin sekä arvioida työkykyä ja selviytymistä vallitsevissa työolosuhteissa. (Latvala 2016). Työterveyshuollon tehtävänä on myös määrittää, voidaanko kohteessa työskentelevien tai säännöllisesti oleskelevien kokemaa haittaa ja/tai oireilua syytä pitää normaalista poikkeavana. Lisäksi selvitetään onko kohteessa löydetty olosuhteita tai altistumista, jotka olisivat yhteydessä kiinteistön käyttäjien oireisiin. Tämän lisäksi tutkitaan olosuhteita ja altistumisia, joita voitaisiin pitää vaarallisina sairastumisen kannalta. Näiden toimien tavoitteena on terveysperusteisen toimenpidesuositusten antaminen ja onnistuneen seurannan järjestäminen. Suomalaisilla työpaikoilla noudatetaan terveydensuojelulain 22 sisäilmastoongelmien selvittämiseen. Lisäksi kouluissa, päiväkodeissa ja terveystaloissa noudatetaan asumisterveysasetuksen soveltamisohjeita sekä kansallista lainsäädäntöä. (Latvala 2017, Asumisterveysasetus 2015) 23

4 Nykyinen sisäilmasto-ongelmien toimintamalli Tilakeskuksen omaisuudenhallintatiimissä työskentelee kahdeksan kiinteistömanageria ja viisi muuta henkilöä erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Kiinteistömanagerit hoitavat alueellaan kiinteistöjen teknisen ylläpidon ja ovat asiakkaiden kontaktipinta Tilakeskukseen. Kaikki yllä- ja kunnossapitoasiat siivousta lukuun ottamatta kulkevat kiinteistömanagerin kautta. Lisäksi he vastaavat kiinteistönhoidon suunnitelmallisesta toteutumisesta, sekä teettävät erilaisia kunnossapitokorjauksia ja ylläpitotoimenpiteitä. Managerit järjestävät yhteistyöpalavereja kaikkien kiinteistöjen käyttäjien kanssa vuosittain. Näissä palavereissa arvioidaan käyttäjien hallinnoimien kiinteistöjen osalta kiinteistönhoidollista ja ylläpidollista toimintaa, työn laatua ja yhteistyön sujuvuutta. Tarkoitus on myös pohtia yhdessä toiminnan kehittämistä sekä ratkaisuja mahdollisesti ilmenneisiin ongelmiin. Tilakeskuksen toimesta annetaan myös laadullista ohjausta esimerkiksi kiinteistön puhtaanapidon näkökulmasta. Vuosittain käsitellään myös kiinteistön sisäilmastolliset asiat. Näihin kuuluvat esimerkiksi lämpötila- ja ilmanvaihtoasiat, mahdolliset tunkkaisuus- ja kosteusongelmat ja mahdollisesti edellä mainituista ongelmista johtuvat oireet. Toiminnalla pyritään saamaan käyttäjiltä tietoa tekijöistä, jotka voivat paljastaa mahdollisesti myöhemmin esiintyviä ongelmia. Ongelmat pyritään havainnoimaan jo ennen kuin niistä aiheutuu ongelmia kiinteistön käyttäjille. Tilakeskus tarjoaa käyttäjille kattavat sähköisessä muodossa olevat huoltokirjaohjelmat sekä kunnossapito- ja huolto-ohjeet. Käyttäjiä opastetaan käyttämään vikailmoitusjärjestelmää. Kohteen esimies ilmoittaa havaitsemistaan tai hänelle ilmoitetuista sisäilmasto-ongelmista. Sähköinen vikailmoitus tulee kiinteistömanagerille ja kiinteistönhoitajalle, jolloin tieto on kahdella 24

kiinteistön käyttäjän kannalta tärkeällä henkilöllä. Tämä mahdollistaa ongelman tutkinnan välittömän aloittamisen. Kuvio 3. selvittää nykyistä Oulun kaupungin Tilakeskuksen sisäilmasto-ongelmien toimintamallia. Yhteistoimintaa suositellaan eri tarkastusryhmien kesken. Yhteistyössä ennakoidaan mahdollisia ongelmia ja sovitaan aikatauluja ja vastuita havaittujen puutteiden ja ongelmien poistamiseen. 4.1 OHJAUSTYÖRYHMÄ Oulun kaupungilla on sisäilmastotyötä ohjaava ohjaustyöryhmä, jossa luodaan yhdessä sovitut toimintatavat sisäilmasto-ongelmien hoitamiseen kaupungin omistamissa kiinteistöissä sekä ulkoa kaupungin käyttöön vuokratuissa kohteissa. Sisäilmasto-ohjaustyöryhmä toimii moniammatillisena työryhmänä, jossa on jäseniä useista eri organisaatioista; Oulun Tilakeskus Ylläpitopäällikkö (pj), kiinteistöpäällikkö, ylläpitoasiantuntia ja energiaasiantuntia (sihteeri) Oulun seudun ympäristötoimi Ympäristöterveydenhuoltoyksikön päällikkö ja terveystarkastaja Oulun Työterveys Työterveyslääkäri Sivistys- ja kulttuuripalvelu Työsuojelupäällikkö ja -valtuutettu Hyvinvointi- ja terveyspalvelut 25

Työhyvinvointipäällikkö Konsernipalveluista Työsuojelupäällikkö Oulun Serviisisi Puhtauspalveluasiantuntija Oulun rakennusvalvonta Johtaja 26

Toimintamalli 2016 ja siinä toimivat moniammatillisetryhmät Kuva 3. Sisäilmasto-ongelmien toimintamalli. 27

Alkukatselmuksessa on mukana kiinteistömanageri, ylläpitoasiantuntija, kohteen käyttäjän edustajat sekä heidän esimiehensä, työyhteisövaltuutettu sekä kiinteistönhoito ja siivous. Manageri vastaa päivittäisessä työssään kiinteistön kunnossapidosta, ja häntä avustaa sisäilma-asioissa Tilakeskuksen ylläpitoasiantuntija. Kiinteistömanagerin kanssa päävastuullisena yhteistyökumppanina toimii kohteen johtaja, esimerkiksi koulutilassa koulun rehtori. Työyhteisövaltuutettu edustaa kohteessa työntekijöitä/käyttäjiä, joilta valtuutettu kerää myös tietoa. Tieto katselmuksesta ja sen tuloksista välitetään tarvittaessa myös työsuojeluun työsuojelupäällikölle ja valtuutetulle, työterveyteen kohteen työterveyslääkärille sekä ympäristötoimeen terveystarkastajalle. Kiinteistömanageri tekee itse tai teettää konsultilla kuntotutkimus suunnitelman, jonka laadintaan voivat osallistua myös yllämainitut tahot. Itse tutkimukset tehdään ulkopuolisen tahon toimesta ympäristötoimen valvoessa toimintaa. Tutkimusten jälkeen järjestetään infopalaveri alkukatselmuksen kokoonpanolla. Infopalaveri päättää mahdollisen sisäilmatyöryhmän perustamisesta ja tiedottaa kiinteistön käyttäjiä päätösten perusteella. Tiedotukseen osallistuu jäseniä tilanteen mukaan parhaaksi nähdyllä tavalla. Erillinen info palaveri järjestetään myös henkilökunnalle. Päätettäessä perustaa kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä, toimii se seuraavalla kokoonpanolla (kouluissa ja päiväkodeissa): Hallintokunnan työsuojelupäällikkö ( Pj.), johtaa kohteen toimintaa ja toimii kohteen puheenjohtajana Kiinteistömanageri (Oulun Tilakeskus), vastaa kiinteistön kunnossapidosta sekä teettää ja tilaa tutkimukset ja korjaustyöt Ylläpitopäällikkö (Oulun Tilakeskus), toimii asiantuntijana sisäilma- ja rakennusterveys asioissa 28

Ylläpitoasiantuntija (Oulun Tilakeskus), toimii asiantuntijana erikoisalueena kiinteistön siivouksen toteutumisen seuranta Yksikön esimies Työyhteisövaltuutettu, toimii kohteen työtekijöiden edustajana Työsuojeluvaltuutettu, toimii kohteen työtekijöiden edustajana kohteen työsuojeluvaltuutetun kanssa Terveystarkastaja, (ympäristötoimen edustaja) toimii lasten ja oppilaiden edustajana (koulut, päiväkodit, kokoontumispaikat) Työterveyslääkäri (Oulun työterveys), vastaavat työntekijöiden terveyden / sairauden hoidosta Työterveyshoitaja (Oulun työterveys), toimii lääkärin kassa yhteistyössä, työntekijöiden terveyden / sairauden hoidosta Kouluterveydenhoitaja, (kouluilla) toimii koululaisten terveyden hoitajana, saadaan tiedot koululaisten sisäilmasto-ongelma oireilusta Lisäksi sisäilmatyöryhmään sisällytetään tarvittaessa; Asiantuntijakonsultti sisäilma- ja kuntotutkimuksia varten Puhtauspalvelun tuottajan edustaja, jota kuullaan puhtauspalvelu asioissa Kiinteistönhoitaja, jota kuullaan kiinteistön hoitoon liittyvissä asioissa Kohteissa jotka ovat pelkästään työpaikkoja, kokoonpano hieman erilainen, esim. ympäristötoimi (terveystarkastaja) ei osallistu toimintaan. Kuvio 4 esittää käyttöön tulevaa sisäilmaongelmien ilmoitus ja ongelman esikäsittelymallia työpaikoilla, esimies ohjeena. 29

Kuva 4. Toimintaohje esimiehille sisäilmaongelmien käsittelyyn. 30

5 Tutkimuksen tulokset 5.1 TUTKIMUKSEN TULOS Kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat -toimintamalli toimii Tilakeskuksen mukaan hyvin, ja sitä käytetään pohjana työskentelyyn kaikissa tapauksissa. Toimintamalli vahvistaa organisaation asiantuntemusta, ammattimaista tutkimustoimintaa, työmaaaikaista kosteudenhallintaa ja jälkiseurantaa. Kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmahankkeissa korostuvat ennakkotutkimusten tärkeys ja hankkeiden onnistumisen jälkiseuranta. Seurantaa tehdään kolme vuotta, joka on sama kuin kohteen valmistumisesta alkava takuuaika. Sisäilmatyöryhmä jatkaa kohteessa toimintaa niin kauan kunnes todetaan, että ongelma on poistettu tai hanke siirtynyt kattavaan perusparannusvaiheeseen. Sisäilmatyöryhmä toimii myös perusparannushankkeen aika jos hanke on jakautunut useampaan vaiheeseen. Takuuajan jälkeen palataan kiinteistön normaaliin ylläpitoon ja kunnossapidon seurantaa. Toimintamallista saatujen asiakaskokemusten kartoittamiseksi tehtiin tammihelmikuussa 2016 kysely sellaisten tilojen käyttäjille, joissa on tai on aiemmin ollut sisäilmaongelmia. Sisäilmasto-ongelmaisia kiinteistöjä oli vuoden 2015 marraskuussa yhteensä 41 joista kouluja 23, päiväkoteja 13 ja hyvinvointipalvelujen rakennuksia viisi. Kohdekohtaisia sisäilmatyöryhmiä oli toiminnassa yhteensä 20 kpl ja epävirallisella kokoonpanolla seurannassa olevia kiinteistöjä oli 21 kappaletta. Kysely kohdistettiin kymmeneen yksikköön, ja niistä viidessä on toiminut tai toimii parhaillaan sisäilmatyöryhmä. Näistä kymmenestä kouluja oli seitsemän, päiväkoteja kaksi ja hyvinvointipalveluiden yksikköjä yksi. Kysely toteutettiin ZEF-kyselynä yksikön esimiehelle, jota pyydettiin vastaamaan koko yksikön nimissä. Kyselyyn vastasivat (puhelinkierroksen jälkeen) kaikki kymmenen esimiestä. 31

Taustatietona kysyttiin vapaamuotoisena kysymyksenä, milloin ensimmäiset epäilyt sisäilmaongelmista oli tehty. Kaikki vastaajat eivät sitä tienneet (EOS 2). Seitsemästä vastanneesta kuusi ilmoitti ongelmien alkaneen yli 10 vuotta sitten. Yksiköistä seitsemässä korjaushanke oli valmis ja kolmessa kesken. Seitsemän hankkeista oli suuruudeltaan vähintään 0,5 miljoonaa euroa, kahdessa yksikössä vastaaja ei ilmoittanut tai tiennyt hankkeen kokoa. Kymmenestä yksiköstä yhdeksän oli toiminut tai toimi kyselyn ajankohtana väistötiloissa. Kysymykset/väittämät oli ryhmitelty osioihin sisäilman selvittäminen ja korjausten käynnistäminen korjaushankkeen toteuttaminen ja seuranta sisäilmatyöryhmän työskentely Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus kirjoittaa vapaapalautetta kaikkien kysymysryhmien jälkeen. Taustatietojen perusteella jatkokysymyksiä kohdistettiin eri vastaajaryhmille, jolloin osaan kysymyksistä vastaajia oli vain muutamia. Lisäksi osa vastaajista ei vastannut kaikkiin heille kohdistettuihin kysymyksiin, jolloin vähimmillään yhteen kysymykseen tuli vain kolme vastausta. Vastaukset ovat noin -arvoja, koska ZEF-järjestelmässä vastaukset sijoitetaan liukuvalle asteikolle 1-5 ja raportoidaan visuaalisessa muodossa. Kyselyn tulokset ovat suuntaa antavia vastaajajoukon ja vastausmäärien pienuuden vuoksi. Vastaajien vastauksiin ja mielikuviin on voinut vaikuttaa myös se, kuinka kauan aikaa ko. tapahtumasta on kulunut. 32

5.2 SISÄILMAONGELMAN SELVITTÄMINEN JA KORJAUSTEN KÄYNNISTYMINEN Vastaajia Vastausten keskiarvo Vastausten vaihteluväli Minulla on ollut käytettävissäni selkeät toimintaohjeet siinä tilanteessa, kun sisäilmaongelmaa on epäilty. Alkukatselmus epäillystä sisäilmaongelmasta on toteutettu tehokkaasti. Rakennuksesta on tehty mielestäni riittävät kuntotutkimukset ja muut selvitykset kosteusvaurion ja sisäilmaongelmien syistä. Mahdollisia terveysongelmia on riittävästi selvitetty oirekyselyillä. 10 3,5 2-5 10 3,2 1,5-4,5 10 4,4 3-5 9 3,5 2,1-4,6 Esityksen jatkotoimenpiteistä on tehty viivytyksettä. 10 3,6 2,0-4,9 Korjaussuunnitelmat ovat sisältäneet kaikkien kuntotutkimuksessa esille tulleiden sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioihin vaikuttavien vikojen ja vaurioiden korjaamisen. 10 3,9 2-5 Korjaukset on käynnistetty kohtuullisen nopeasti. 9 3,5 1,7-5,0 Yksikön ulkoista ja sisäistä viestintää varten on ollut käytettävissä tarpeeksi tietoa korjausten etenemisestä. 9 4,2 3,4-5 Jos väistötiloja on tarvittu, väistötilaratkaisu on mahdollistanut toiminnan jatkumisen ilman suuria häiriöitä. 9 4,7 4-5 Keskiarvo 3,8 33

Kuva 5. Sisäilmaongelmienan selvittäminen ja niiden korjausten käynnistäminen. Kokonaisuutena vastaajat ovat olleet tyytyväisiä sisäilmaongelmien selvittämisen ja korjausten suunnittelun menettelytapoihin. Vastausten keskiarvot ovat 3,5-4,7 välillä, lukuun ottamatta alkukatselmuksen toteuttamista, jonka keskiarvo on 3,2 sekä yksittäisistä vastauksista alhaisin arvo 1,5. Korjausten käynnistymisen nopeutta koskevien vastausten keskiarvo oli 3,5 ja vastausten vaihteluväli oli1,7 5. Vastaajista osa on ollut hyvin tyytyväisiä korjaustoimenpiteiden etenemiseen ja on antanutkin tästä arvosanaksi täyden 5. Vapaapalautteessa kaksi vastaajaa mainitsi sen, että ongelmiin ei ole tartuttu heidän näkökulmasta riittävän nopeasti ja asioista ei ole otettu riittävän vakavasti. Kahdessa vastauksessa tuotiin esille huoli siitä, ovatko korjaukset sittenkään olleet riittävät. Vastaajat ovat olleet tyytyväisimpiä väistötilaratkaisujen järjestelyihin, kuntotutkimusten ja muiden selvitysten tekemiseen sekä viestintää varten saatavaan tietoon. 34

5.3 KORJAUSHANKKEEN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA Vastaajia Vastausten keskiarvo Vastausten vaihteluväli Korjaukselle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. 6 4,6 4-5 Korjaushankkeen seuranta on jatkunut riittävän kauan. 5 2,8 1,3-4 Korjausten onnistumista on riittävästi seurattu oirekyselyillä. 3 2,3 2-3 Yksikkö on saanut riittävät tiedot seurannan tuloksista. 4 2,8 2-3 Yksikössä on korjaavien toimenpiteiden jälkeen tarpeellinen tieto tilojen käyttöön ja ylläpitoon liittyvistä asioista (esim. ilmanvaihto, lämmitys). Kokonaisuutena arvioiden kaupungin Kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat -toimintamalli on toimiva sisäilmaongelmien ratkaisemisessa. 6 4 2-5 6 3,6 3-4,2 Keskiarvo 3,4 Kuva 6. Korjauksien toteutuminen ja niiden seuranta. Vastaajat ovat tyytyväisiä korjaukselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen: vastaukset ovat vaihdelleet 4-5 välillä ja keskiarvo on 4,6. Vastaajat kokivat myös, että 35

heillä on johtamissaan yksiköissä tarpeelliset tiedot kiinteistön tilojen käyttöön ja ylläpitoon liittyvistä asioista. Tällä on olennaista merkitystä tilojen kunnossapidon kannalta. Seurantaa koskeviin väittämiin on vastannut 3-6 henkilöä, osasyynä korjaushankkeen keskeneräisyys kolmessa kohteessa. Osassa kohteista korjaukset ovat valmistuneet vain vähän aikaa sitten, joten seurannasta ei ole kertynyt kokemusta. Seurantaväittämiin on saatu kysymysryhmän alhaisimmat arvosanat. Tämän suoritetun kyselyn perusteella on laitosten johtajien mielestä eniten kehittämistarvetta seurannan kestossa (3v.?) sekä seurannasta tiedottamisessa ja sen sisällöstä. Arvosana kosteusvauriot ja sisäilmaongelmat -toimintamallin toimivuudesta on 3,6, mikä ei ole erityisen hyvä eikä erityisen huono. 36

5.4 SISÄILMATYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY Kymmenestä kohteesta viidessä oli toiminut sisäilmatyöryhmä ja viidessä ei. Nämä väittämät kohdistettiin niille vastaajille, joiden yksiköissä toimi parhaillaan tai oli aiemmin toiminut sisäilmatyöryhmä. Vastaajia Vastausten keskiarvo Vastausten vaihteluväli Sisäilmatyöryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet kaikki tarpeelliset osapuolet. 5 4,6 3,6-5 Tieto on kulkenut hyvin työryhmän sisällä. 5 4,3 2,9-5 Työryhmätyöskentely on helpottanut viestintää lasten vanhemmille tai muille asiakkaille. Sisäilmaongelman käsittelyn vaiheet on dokumentoitu riittävästi. Sisäilmatyöryhmä on ottanut ohjaavan roolin yksikön sisäilma-ongelman selvittämisessä ja korjaustoimissa. 5 3,9 2,5-5 5 4 2,9-5 5 3,7 2,9-4,8 Keskiarvo 4,1 Kuva 7. Sisäilmatyöryhmien työskentely. 37

Kokonaisarvio Sisäilmatyöryhmien työskentelystä saa hyvän kokonaisarvion 4,1. Erityisesti tyytyväisiä on oltu sisäilmatyöryhmien moniammatilliseen kokoonpanoon ja ryhmien sisällä toimivaan tiedonkulkuun. Dokumentointia pidetään myös keskimäärin riittävänä. Osa vastaajista antaa toiminnasta täydet (5) tai lähes täydet (4,8) tuloksen. Alhaisin vastausten keskiarvo saatiin sisäilmatyöryhmän ohjaavan roolin ottamisessa (3,7), mutta siinäkään arvio ei ole huono. Vapaapalautteessa yksi vastaaja on antanut kriittistä palautetta sisäilmatyöryhmän toiminnasta ja kokenut joutuneensa kantamaan suurimman vastuun ryhmän työstä. Kolme vastaajaa on pitänyt toimintaa hyvänä ja asiallisena, ja kaksi vastaajaa on kokenut saaneensa ryhmältä tukea työhönsä. 38

5.5 SISÄILMAONGELMAN SELVITTÄMINEN JA KORJAUSTEN KÄYNNISTÄMINEN Syy-seuraussuhdetta on pyritty selvittämään tarkastelemalla vastauksia kahden taustatiedon suhteen. Tarkastelulla on haettu vastausta kysymykseen, onko prosessi toiminut paremmin niissä yksiköissä, joissa on ollut sisäilmatyöryhmä, sekä siihen, onko korjaushankkeen valmiusaste vaikuttanut näkemyksiin toimintamallin toimivuudesta. Jäljempänä ovat vastaukset sen mukaan, onko yksikössä ollut sisäilmatyöryhmä vai ei sekä onko hanke valmis vai kesken. Sisäilmaongelman selvittäminen ja korjausten käynnistäminen Sisäilmatyöryhmä On Ei vastaajia 5 vastaajia 5 Ero Minulla on ollut käytettävissäni selkeät toimintaohjeet siinä tilanteessa, kun sisäilmaongelmaa on epäilty. Alkukatselmus epäillystä sisäilmaongelmasta on toteutettu tehokkaasti. Rakennuksesta on tehty mielestäni riittävät kuntotutkimukset ja muut selvitykset kosteusvaurion syistä. Mahdollisia terveysongelmia on riittävästi selvitetty oirekyselyillä. Esitykset jatkotoimenpiteistä on tehty viivytyksettä. Korjaussuunnitelmat ovat sisältäneet kaikkien kuntotutkimuksessa esille tulleiden sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioihin vaikuttavien vikojen ja vaurioiden korjaamisen. 3,5 3,5 0 3,2 3,2 0 4,6 4,1 0,5 3,6 3,4 0,2 3,4 3,8 0,4 39

Korjaukset on käynnistetty kohtuullisen nopeasti. Yksikön ulkoista ja sisäistä viestintää varten on ollut käytettävissä tarpeeksi tietoa korjausten etenemisestä. Jos väistötiloja on tarvittu, väistötilaratkaisu on mahdollistanut toiminnan jatkumisen ilman suuria häiriöitä. Keskiarvo 4,2 3,5 0,7 3,8 3,3 0,5 4,4 4,2 0,2 4,7 4,6 0,1 3,9 3,7 0,2 Kuva 8. Sisäilmaongelmien selvittäminen ja korjaus, sisäilmatyöryhmä on / ei ole. Yksiköissä, joissa on toiminut sisäilmatyöryhmä, vastaajat ovat hieman tyytyväisempiä ongelmien selvittämiseen, korjaussuunnitelmien kattavuuteen ja korjausten käynnistämiseen sekä viestintää varten käytettävissä oleviin tietoihin. Myös korjauk- 40

selle asetettujen tavoitteiden toteutuminen, seurannan riittävän pitkä kesto sekä tilojen käyttäjien tiedot arvioidaan paremmiksi niissä tiloissa, joissa sisäilmatyöryhmä on toiminut. Vastaavasti korjausten onnistumisen seurannasta oirekyselyillä ja tiedonsaannista seurannan tuloksista annettiin paremmat arviot niissä yksiköissä, joissa sisäilma-työryhmää ei ole tai ei ole ollut. Toimintaohjeita, alkukatselmuksia ja väistötiloja koskevissa kysymyksissä vastausten keskiarvot ovat samat tai lähes samat. Näihin ei sisäilmatyöryhmän työ ensisijaisesti kohdistukaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että sisäilmatyöryhmien olemassaolo ja työskentely hieman lisäävän yksiköiden tyytyväisyyttä työn eri vaiheissa ja parantavan sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen ja poistamiseen kohdistuvia prosesseja. Käyttäjien monipuolisimmat ja paremmat tiedot tilojen käyttöön ja ylläpitoon liittyvistä asioista voivat olla seurausta siitä, että työryhmässä on yhdessä käyty läpi ongelmia kohteen tutkimustuloksia ja niiden myötä ratkaisuvaihtoehtoja ongelmien korjaamiseen. 41

5.6 SISÄILMATYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY Seuraavassa tarkastelussa vastaajia on kaikkiaan vain viisi. Sisäilmatyöryhmän työskentely Hanke valmis Hanke kesken vastaajia 3 vastaajia 2 Ero Sisäilmatyöryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet kaikki tarpeelliset osa-puolet. 4,4 4,8-0,4 Tieto on kulkenut hyvin työryhmän sisällä. 4,1 4,5-0,4 Työryhmätyöskentely on helpottanut viestintää lasten vanhemmille tai muille asiakkaille. 3,6 4,3-0,7 Sisäilmaongelman käsittelyn vaiheet on dokumentoitu riittävästi. 4,2 3,9 0,3 Sisäilmatyöryhmä on ottanut ohjaavan roolin yksikön sisäilmaongelman selvittämisessä ja korjaustoimissa. 3,5 4-0,5 Keskiarvo 4 4,3-0,3 Kuva 9. Sisäilmaongelmien selvittäminen ja käynnistäminen, hanke valmis / hanke kesken. 42

Seuraavassa tarkastelussa vastaajia on kaikkiaan vain viisi. Sisäilmatyöryhmän työskentely Sisäilmatyöryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet kaikki tarpeelliset osa-puolet. Hanke valmis Hanke kesken vastaajia 3 vastaajia 2 Ero 4,4 4,8-0,4 Tieto on kulkenut hyvin työryhmän sisällä. 4,1 4,5-0,4 Työryhmätyöskentely on helpottanut viestintää lasten vanhemmille tai muille asiakkaille. 3,6 4,3-0,7 Sisäilmaongelman käsittelyn vaiheet on dokumentoitu riittävästi. 4,2 3,9 0,3 Sisäilmatyöryhmä on ottanut ohjaavan roolin yksikön sisäilmaongelman selvittämisessä ja korjaustoimissa. 3,5 4-0,5 Keskiarvo 4 4,3-0,3 Kuva 10. Sisäilmatyöryhmän työskentely, hanke valmis / hanke kesken. 43

Alkuvaiheen toimintaohjeita ja korjaussuunnitelmien kattavuutta koskeviin väittämiin on korkeammat arvosanat saatu niistä yksiköistä, joissa työ on kesken. Tähän voi vaikuttaa se, että projektin alkuvaihe on paremmin vielä muistissa. Muihin sisäilmaongelman selvittämistä ja käynnistämistä koskeviin väittämiin ovat vastausten keskiarvot korkeammat niillä vastaajilla, joilla hanke on valmis. Kuntotutkimusten riittävyyttä ja väistötiloja koskevissa vastauksissa ei kyselyssä löytynyt eroa. Yksiköissä, joissa hanke on kesken, matalimmat arvosanat (3,0) ovat saaneet alkukatselmusten toteuttamisen tehokkuus ja korjaushankkeen käynnistämisen nopeus. Myös vapaapalautteissa tuli esille viive ongelmien havaitsemisesta korjausten käynnistämiseen. Dokumentointia koskevaa väittämää lukuun ottamatta paremmat arviot sisäilmatyöryhmän työskentelystä tulivat yksiköistä, joissa hanke on kesken (vastaajia vain kaksi). Tällä lienee yhteys siihen, että osassa vapaapalautteista todettiin työryhmätyöskentelyn olevan hyvänä tukena yksikön esimiehelle. 44

6 Johtopäätökset ja yhteenveto Tämän tutkimuksen ja opinnäytetyön tavoitteena on ollut kehittää Oulun Tilakeskuksen ja Oulun kaupungin toimintatapoja sisäilmasto-ongelmien selvittämisessä ja käsittelyssä. Kyselytutkimuksella haluttiin selvittää, kuinka tilojen käyttäjät kokevat Oulun Tilakeskuksen onnistuneen koko selvitys- sekä korjausprosessin ja eteenkin sisäilmatyöryhmien toiminnan aikana. Toisena tutkimuksen tavoitteena oli tutkimustulosten ja sisäisen tarvekehityksen perusteella saada kehitettyä toimintaa yhä paremmaksi. Kyselyn tulokset vahvistavat, että Tilakeskuksen toimintamalli on toimiva sisäilmaongelmien ratkaisemisessa. Sisäilmatyöryhmiä käytetään, ja niihin osallistuvat kaikki tarvittavat osapuolet. Yksiköissä, joissa on toiminut sisäilmatyöryhmä, vastaajat ovat hieman tyytyväisempiä ongelmien selvittämiseen, korjaussuunnitelmien kattavuuteen ja korjausten käynnistämiseen sekä viestintää varten käytettävissä oleviin tietoihin kuin niissä yksiköissä, joissa ryhmää ei ole tai ei ole ollut. Myös korjaukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen, seurannan riittävän pitkä kesto sekä tilojen käyttäjien tiedot arvioidaan paremmiksi niissä yksiköissä, joissa sisäilmatyöryhmä on toiminut. Toisaalta vastaajien mielestä ongelmien ratkaisussa on onnistuttu myös silloin, kun työryhmää ei ole ollut. Ongelmien selvittämisen ja ratkaisemisen käytännöt vaikuttavat yhdenmukaisilta riippumatta siitä, onko työskentelyyn sisällytetty työryhmää vai ei. Useat vastaajat olivat kokeneet kuitenkin, että sisäilmatyöryhmän työskentely oli tukenut yksikön esimiestä tämän työssä. Vapaapalautteissa tuotiin ilmi yhteisen suunnittelun tärkeys. Korjaukset on toteutettu asiallisesti ja asianmukaisesti. Tarvittuihin väistötilajärjestelyihin oltiin hyvin tyytyväisiä. Kriittisin palaute tuli selvitysten suorittamisen ja laajempien korjausten aloittamisen välisestä viiveestä, sekä siitä, että korjausten seurantaa ei ole jatkettu riittävän kauan. Osa kyselyyn vastanneiden johtajien korjaushankkeista oli valmistunut vasta niin lähihistoriassa, 45