Puheenjohtajiston rooli ja tehtävät sekä suhteet johtaviin viranhaltijoihin Oulun hiippakunnan luottamushenkilöpuheenjohtajiston päivä Pyhän Andreaan kirkko, Oulu 1.4.2017
Alustuksen sisältö Muutama luottamushenkilöiden kannalta tärkeä lakipykälä Muutama case-esimerkki Roolit ja tehtävät Luottamushenkilöiden / puheenjohtajiston suhteet johtaviin viranhaltijoihin
Luottamushenkilöiden rooli ja tehtävät Seurakunnan tehtävän toteuttaminen Luottamushenkilö on julkisoikeudellisessa tehtävässä, josta hänet voidaan myös erottaa (KL 23:5 ) ja jossa hänellä on oikeuksia ja velvollisuuksia, muun muassa Tiedonsaantioikeus / vaitiolovelvollisuus Oikeus / velvollisuus osallistua päätöksentekoon, hankalat asiat hoidettava
Puheenjohtajiston rooli ja tehtävät Puheenjohtajisto KL ja KJ mukaiset tehtävät kokousmenettelyssä edustaa toimielimiään ja niiden luottamushenkilöitä suora kanava johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä esikuvia; käyttäytymis- ja päätöksentekijämalleja muille luottamushenkilöille
Tiedonsaantioikeus Luottamushenkilön oikeus tiedonsaantiin koskee niitä tietoja, joita hän tarvitsee luottamustehtävän hoitamista varten (KL 25:8b 2 mom.) Julkisten tietojen lisäksi tiedonsaantioikeus ulottuu tietoihin, jotka 1. eivät vielä ole julkisia 2. ovat salassa pidettävä tietoja, mikäli hän tarvitsee niitä päätöksenteon perusteeksi toimielimen käsiteltävänä olevassa asiassa ei voi saada tehtävän ulkopuolisia salassa pidettäviä tietoja
Case: Tiedonsaantioikeus (/-velvollisuus?) Esittelijä esitteli yhteiselle kirkkoneuvostolle lausuntoluonnoksen, jonka yhteinen kirkkoneuvosto antaisi työnantajan asemassa työsuojeluviranomaiselle Lausunnossa käsiteltiin viranhaltijan terveyteen liittyviä tietoja, jotka julkisuuslain mukaan ovat salassa pidettäviä Esittelijän mielestä ko. tiedot olivat oleellisia lausunnon sisällön ja asiakokonaisuuden kannalta Yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet eivät olisi halunneet käsitellä ko. tietoja -> esittelijän oikeus esitellä asia -> luottamushenkilöiden ja toimielimen rooli työnantajana -> velvollisuus tehdä päätös
Vaitiolovelvollisuus Vaitiolovelvollisuus koskee luottamustehtävässä saatuja salassa pidettäviä tietoja Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun luottamustehtävän hoitaminen on päättynyt Salassa pidettäviä tietoja ei myöskään saa käyttää omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi Vaitiolovelvollisuuden ja hyväksikäyttökiellon rikkomisesta rangaistaan rikoslain 40:5 mukaan Valmistelussa olevat asiat ovat ei-julkisia toisaalta velvollisuus tiedottaa valmisteilla olevista asioista (KJ 7:9 ) kokousten keskustelut luottamuksellisia
Puheenjohtajiston vaitiolovelvollisuus Esimerkiksi Oulun seurakuntayhtymässä kirkkoherrojen palkkausta valmistelevaan työryhmään kuuluu puheenjohtajisto eli yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Tässä asemassa saatuja salassa pidettäviä tietoja (esim. henkilöarvioinnit) saa kertoa yhteisen kirkkoneuvoston jäsenille (koska ykn asiassa päätöksentekijä!), mutta ei muille
Vaalikelpoisuuden menettäminen ja ero luottamustoimesta Toimielimen jäsenen menettäessä vaalikelpoisuutensa kesken toimikauden hänet vapautetaan luottamustoimesta Vaalikelpoinen seurakunnan ja seurakuntayhtymän luottamustoimeen on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä
Case: Vaalikelpoisuuden menettäminen? Yhteisen kirkkovaltuuston jäsen on valittu luottamustoimeensa X:n seurakunnasta, mutta hän muuttaa luottamustoimensa aikana asumaan Y:n seurakuntaan Menettääkö hän vaalikelpoisuutensa ja vapautetaanko hänet luottamustoimesta? Kyllä; yhteisessä kirkkovaltuustossa ja seurakuntaneuvostossa Ei; hän voi kuitenkin pysyä yhteisen kirkkoneuvoston jäsenenä, koska siinä hän ei ole seurakuntavaaleilla valittu jäsen vaan yhteisen kirkkovaltuuston valitsema (mutta myös päinvastainen tulkinta mahdollinen)
Case: Vaalikelpoisuuden menettäminen? Yhteisen kirkkovaltuuston jäsen eroaa taustaryhmästään (valitsijayhdistyksestä) Menettääkö hän vaalikelpoisuutensa ja vapautetaanko hänet luottamustoimesta? Ei, luottamustoimi jatkuu ennallaan. Varajäsen kutsutaan kokouksiin hänen entisestä ryhmästään.
Luottamustoimesta pidättäminen ja erottaminen Luottamushenkilön ilmeisestä virkarikoksesta on viipymättä ilmoitettava esitutkintaviranomaiselle Tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi luottamushenkilö voidaan pidättää luottamustoimesta Luottamushenkilö, joka on asetettu syytteeseen rikoksesta, jonka laatu ja tekotapa osoittavat, ettei hän voi toimia luottamustoimessaan sen edellyttämällä tavalla, voidaan oikeudenkäynnin ajaksi pidättää luottamustoimestaan Jos luottamushenkilö on lainvoimaisella päätöksellä tuomittu vankeuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi, hänet voidaan erottaa luottamustoimestaan
Case: Rikostuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta Seurakuntaneuvoston jäsen sai sakkotuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta Voidaanko ko. luottamushenkilö erottaa luottamustoimesta? ei, koska ei vankeutta vähintään kuusi kuukautta
Esteellisyys Luottamushenkilöllä on velvollisuus ilmoittaa esteellisyydestä! Esteellisyys arvioidaan ulkoisten ja objektiivisten seikkojen perusteella ei ole arvio henkilön kyvystä toimia tasapuolisesti Esteellisyys on ratkaistava viipymättä Päätösvaltaa käyttävä virkamies ratkaisee esteellisyyden itse Monijäseninen toimielin päättää jäsenen, esittelijän ja läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä
Esteellisyys Kirkkovaltuuston jäsen Kirkkovaltuuston jäsen on esteellinen ottamaan osaa sellaisen päätöksen tekemiseen, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain esteellisyyttä koskevassa säännöksessä tarkoitettua lähisukulaistaan tai sellaiseen sanotun säännöksen mukaan rinnastettavaa henkilöä Muut luottamushenkilöt Esteellisyys ratkaistaan hallintolain 28 :n virkamiehiä koskevien esteellisyyssäännösten mukaisesti
Hallintolaki 28 1 mom. Virkamies ja luottamusmies on esteellinen 1. jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen eli osallisuusjäävi itse tai läheinen henkilö (ks. jäljempänä läheisen määritelmä; kaikki kolme ryhmää) 2. jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa eli edustusjäävi itse tai läheinen (kaikki kolme ryhmää) 3. jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen eli intressijäävi itse tai 1-ryhmän läheinen (vain nämä!) 4. jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa eli palvelussuhdejäävi ei esteellisyyttä, jos läheinen on tässä asemassa 5. jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa mm. neuvosto ja kunnanhallitus esteellisyys myös, kun 1-ryhmän läheinen on tässä asemassa 6. jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan tätä kohtaa ei sovelleta kirkossa! 7. jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu
Hallintolaki 28 2 mom. Läheisellä tarkoitetaan virkamiehen ja luottamushenkilön 1. puolisoa ja lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa kyseessä on läheisin henkilöpiiri, perhepiiri 2. vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, sisarusten lapsia ja entistä puolisoa ei sisarusten lasten puolisoita 3. puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä puolison sisarusten lapsia ei puolison sisarusten lasten puolisoita Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä Ulottuu myös neljänteen polveen
Luottamushenkilöiden ja puheenjohtajiston vastuu Vastuun pääpaino on ns. poliittisessa vastuussa Oikeudellinen vastuu rikoslain mukaan (RL 40:12 ) luottamushenkilöiden rikosoikeudellinen vastuu on samanlaista kuin virkamiehilläkin tyhmyydestä ei sakoteta, lainvastaisuuksista kylläkin Vahingonkorvausoikeudellinen vastuu vahingonkorvauslain 4:2 :n mukaisesti myös vahingonkorvausoikeudellinen vastuu on samanlaista kuin virkamiehilläkin henkilö vastaa vahingosta, jonka hän on virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttanut sivulliselle
Luottamushenkilöiden ja virkamiesten roolit Edustus- ja virkastruktuuri Luottamushenkilön tehtävänä on tehdä päätöksiä, miettiä kokonaisuuksia ja suurempia linjoja eli toteuttaa strategista johtamista. Viranhaltijoiden tehtävänä on käytännön operatiivinen johtaminen, jossa hoidetaan päivittäisiä tilanteita. (Seurakunnan luottamushenkilön kirja 2015 2018, s. 61) Yhteinen päämäärä! ei vastakkainen tai kilpaileva
Luottamushenkilöiden työnantajarooli Kirkko-/seurakuntaneuvoston työnantajarooli, muun muassa työsuojeluasiat palkkausasiat henkilöstöä koskevat hallintopäätökset, esim. talous- ja toimintasuunnitelma, määrärahat, strategiat, toiminnalliset aloitteet, valinnat Työnantajaroolista huolimatta yksittäinen luottamushenkilö tai puheenjohtaja ei asemansa nojalla anna työnjohdollisia määräyksiä Poikkeuksena Oulun srkyhtymässä yhteisen kirkkoneuvoston pj, jolla eräissä asioissa esimiesasema yhtymäjohtajaan Työnjohto ja vastuu työnjohdollisista ratkaisuista on aina esimiehillä
Case: Työnjohto Seurakuntaneuvosto halusi lisätä tietyn työtehtävän eräille viranhaltijoille Seurakuntaneuvostolla ei kuitenkaan ole suoraa työnjohto-oikeutta eikä se siten voi määrätä viranhaltijoiden tehtävistä. Ko. viranhaltijoiden työnjohto-oikeus on esimiehenä toimivalla kirkkoherralla.
Virkatie Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden/työntekijöiden vuorovaikutus on toivottavaa, mutta virkatien ohittaminen ja oheisjohtaminen tuottaa ongelmia Case: Virkatien ohittaminen Työntekijällä oli ongelmia esimiehensä kanssa, mutta työntekijä ei suostunut keskustelemaan asiasta suoraan esimiehen kanssa. Työntekijä ohitti sekä esimiehen että ylemmän tason esimiehen ja yritti hoitaa asiaa luottamushenkilöiden (ym. tahojen) kautta, mikä entisestään sekoitti asiaa. Ääritilanteessa luottamushenkilö voi tehdä aloitteen ongelmatilanteen esille nostamiseksi!
Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden suhteet Hiertävätkö suhteet? Syinä muun muassa henkilöristiriidat virkatien ohittaminen, oheisjohtaminen ei osata olla tai ei pysytä omassa roolissa roolit menevät sekaisin -> esim. seurakuntayhtymässä, jos luottamushenkilö ajaa pelkästään omaa / kyläkunnan / ryhmittymän / puolueen / seurakunnan etua, kun pitäisi ajaa koko seurakuntayhtymän yhteistä etua
Luottamuksesta Luottamuksen rakentaminen luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välille tärkeää, mutta miten? asiat riitelevät, eivät ihmiset asioista puhutaan kiertelemättä ja ilman piiloagendoja uskalletaan sanoa eriävä mielipide seurakunnissa ns. johtoryhmä (johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöpuheenjohtajisto) voisivat valmistella asioita yhdessä ennen esityslistan valmistumista hyvä käytös ja toisten näkemysten kunnioittaminen!
Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden suhteet Luottamushenkilön ja johtavan viranhaltijan (esittelijän) suhde on tärkeä vuorovaikutussuhde Esittelijällä tehtävän vaatima koulutus ja ammattitaito Luottamushenkilö voi oman ammattinsa perusteella olla käsiteltävän alan asiantuntija Asiantuntijuuden suora siirtäminen seurakunnan päätöksentekoon ei kuitenkaan aina onnistu, esim. kunnallishallinnossa ja seurakuntahallinnossa on eroja, yksityisestä sektorista puhumattakaan Esittelijällä kuitenkin aina virka- ja valmisteluvastuu Parhaimmillaan luottamushenkilö toimii esittelijän keskustelukumppanina, tietojen antajana ja tukena
Luottamushenkilöitä koskevaa keskeistä lainsäädäntöä Seurakunnan tehtävät, KL 4:1 Luottamushenkilö, KL 23:1 Vaalikelpoisuus luottamustoimeen, KL 23:2 suostumus, KL 23:3 Luottamustoimesta pidättäminen ja erottaminen, KL 23:5 Päätösvalta luottamushenkilöä koskevassa asiassa, KL 23:6 Esteellisyys, KL 7:5, HallintoL 28 Luottamushenkilöiden valta kirkkovaltuuston päätösvalta ja sen siirtäminen, KL 9:1 kirkkovaltuuston pj:n ja varapj:n läsnäolo-oikeus, KJ 9:3 kirkkoneuvoston tehtävät, KL 10:1 kirkkovaltuuston päätösten laillisuusvalvonta, KL 10:6 kirkkoneuvoston jäsenen aloiteoikeus, KJ 9:2 kirkkoneuvoston pj:n, varapj:n ja jäsenen läsnäolo-oikeus, KJ 9:3 Tiedonsaantioikeus, KL 25:8b Vaitiolovelvollisuus, KL 6:28, JulkisuusL 23 salassa pidettävät asiat, JulkisuusL 24 Luottamushenkilöiden vastuu rikosoikeudellinen, RL 40:12 vahingonkorvausoikeudellinen, VahingonkorvausL 4:2
Kiitos! Vs. lakimies Kristiina Harjuautti Oulun seurakuntayhtymä kristiina.harjuautti@evl.fi p. 050 438 9034