Kaupunkikehityksen uusi nousukiito Timo Hintsanen, Kaupunkisuunnittelujohtaja, Turku 8.3.2017
Positiivinen rakennemuutos Turun seudun kasvua siivittää elinkeinoelämän erinomainen menestys: erityisesti meri-, lääke-, ja valmistavan teollisuuden vahvat kasvunäkymät lisäävät luottamusta ja säteilevät korkeasuhdannetta myös muille toimialoille, kuten rakentamiseen. Valmistavan teollisuuden kasvunäkymä ulottuu 2020-luvun puoliväliin asti. Silloin muun muassa meri- ja autoteollisuus verkostoineen ovat nostaneet tuotantokapasiteettinsa täysin uudelle tasolle. Puhumme hyvällä syyllä positiivisesta rakennemuutoksesta. Se ei ole vain Turun ja Varsinais-Suomen asia vaan koko Suomen asia. Voidaan sanoa, että Lounais-Suomessa taotaan nyt kasvua koko Suomeen ja Suomen hyväksi.
Turun ja Varsinais-Suomen 1 eväät kilpailukykyiseen tulevaisuuteen
Turun seutu hakee kasvua ja uudistumista sopimuksilla Kasvusopimus > tuetaan elinkeinoelämän kasvua innovaatioympäristöllä ja vihreillä ja sinisillä teollisilla symbiooseilla. Kasvuvyöhykesopimus > tuetaan kasvua kaupunkien yhteistyöllä ja saavutettavuudella Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus > edistetään Rakennemalli 2035 mukaista kasvua asuntotuotantoa tukevalla integroidulla kaupunkikehityksellä Sopimusten taustalla Maakuntastrategia ja Turun kaupunkistrategia
2 Kasvunäkymät ja aluetalous
Varsinais-Suomi vetää vientiä Varsinais-Suomen tavaravienti kasvoi 22 % vuonna 2015 33 % vuonna 2014 Lähde: Turun Sanomat 8.2.2017
Meriteollisuuden kasvunäkymät 2014 lähtötaso 4000 Meyerin ja verkoston työntekijää 2020 mennessä uusien tilausten myötä noustaan 7500 ja 2022-2024 11000 hlön tasolle. Kerrannaisvaikutuksineen (1+2) telakan ulkopuolelle yht. 30000 htv:n kasvuvaikutus.
BioTurku Turku Science Park Oy:n johdolla toimiva Turun seudun bioalan klusteri BioTurku on alan kansallinen edelläkävijä. Turun vahva lääkekehityksen traditio juontaa juurensa 1940-luvulle. Puolet suomalaisen lääketeollisuuden liikevaihdosta syntyy Turussa.
Menestyjä EK:n kuntarankingissa 2017: Turun seutukunta yritysten arvioissa sijalla 2
3 Nousukiito kasvuun
Rakennusteollisuuden kasvunäkymät Asuntorakentaminen Turussa ennätystasolla; lupien kasvu (m 2 ) 2015-2016 yli 100%.
Turun vetovoima edustaa kaupunkien kärkeä 2015 maan sisäisessä muutossa suhteellisesti nopein kasvaja. Elinkeinoelämän myönteinen kehitys tärkeässä roolissa. Kaupunki kasvaa sisäänpäin. Tiivistyvä kaupunkikehitys on tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvun perusta (Heikki A. Loikkanen & Seppo Laakso, 2016) Kirstinpuisto Havainnekuva: Schauman Arkkitehdit Oy
Asukasluvun kasvu 2006-2016 Muutos verrattuna edellisen vuoden asukaslukuun 2500 2000 1500 1000 500 0-500 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 175 354 187 564
Asuntorakentaminen lisääntyy Rakentamisen määrät ovat kääntyneet nousuun vuoden 2015 loppupuolella. Varsinkin asuntorakentamisen määrä on lisääntynyt vuoden 2016 aikana.
Turun kaupungin asukasluku Turun toteutunut väestönkasvu ylittää käynnissä olevan yleiskaavan tavoitteellisen kasvutahdin ja kaikki ennusteprojektiot 230 000 220 000 210 000 200 000 190 000 180 000 170 000 Laakso= Seppo Laakson tekemät Turun kaupungin alueelliset väestöprojektit TK = Tilastokeskuksen ennusteet
Yleiskaava 2029 tavoitteet tarpeen tarkistaa Väestö- ja työpaikkatavoitetta nostettava kesken kaavaprosessin: Väestötavoitteeksi 220 000 asukasta vuonna 2029 Työpaikkatavoitteeksi 115 000 työpaikkaa vuonna 2029
Valmistavan teollisuuden maa-alueiden kehittäminen Case Meyer & Blue Industry Park Saavutettavuuden parantaminen vaatii valtion investointien nopeuttamista ja lisärahoitusta kaupungille Käynnissä Liikenneviraston toimesta nopeita parannustoimia
Turun seudun rakennemalli 2035 vahvistaa kasvua Ydinkaupunkialueen kasvuksi ohjelmoitu 60 000 uutta asukasta. Koko kaupunkiseudulle 75 000 uutta asukasta. NAANTALI RAISIO TURKU PAIMIO KAARINA Turku oli 2015 suurista kaupungeista maan sisäisessä muutossa suhteellisesti nopeimmin kasvanut. Kertoo vetovoimasta.
MAAKUNTAKAAVA
Turun keskusta on tiivis 80 % kaupungin asukkaista asuu viiden kilometrin säteellä Kauppatorista
LIIKUMINEN TIIVISTYVÄSSÄ KAUPUNGISSA
Logistiikka ja liikenne Häiriötön ja sujuva tavaralogistiikka on elinehto sekä Valmet Automotivelle että Turun telakalle. Uudet työpaikat lisäävät myös työmatkaliikennettä.
Tunnin juna Euroopan ydinverkkokäytävällä Sipilän hallitus päätti kehysriihessään huhtikuussa käynnistää Tunnin junan jatkosuunnittelun Helsingin ja Turun välille. Eduskunta hyväksyi vuoden 2017 valtion talousarvioon 10 miljoonan euron määrärahan Tunnin junan suunnittelua varten. Lisäksi talousarvioon kirjattiin, että suunnittelu kestää neljä vuotta ja sen kokonaiskustannus on 40 miljoonaa euroa. Tunnin junalla tavoitellaan Turku-Helsinki ratayhteyden voimakasta kehittämistä osana Välimeri-Skandinavia ydinverkkokäytävää. Tunnin juna edellyttää 95 km uutta rataa välille Espoo-Lohja-Salo (ESA) sekä Turun ja Salon välisen rataosuuden kaksoisraiteistamista.
Restricted Siemens AG 2013. All rights reserved. siemens.com/answers
KETTERÄÄ TILAPÄISTÄ VAI PYSYVÄÄ JA KESTÄVÄÄ KAUPUNKIKEHITYSTÄ VAI MOLEMPIA?
KESKUSTAN LAAJENTUMINEN Kirstinpuisto Havainnekuva: Schauman Arkkitehdit Oy
Vakiniittu Havainnekuva: Serum Arkkitehdit Oy
KESKUSTA JA ASUMINEN Turku Energia Sigge Oy