Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa

Samankaltaiset tiedostot
Tiheäpulssinen ja monikanavainen laserkeilausaineisto puulajeittaisessa inventoinnissa

Lämpökamerakuvaus Terrafame Oy:n Sotkamon kaivosalueella

Miehittämättömän ilma-aluksen käyttö toimitustuotannon kartoitustyössä

Rautatiekasvillisuudenhallinta laserkeilauksen avulla

Drone-kuvausten käyttökelpoisuudesta metsäkeskuksen toiminnassa Maaseutu 2.0 loppuseminaari

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa

Gradu UASI-hankkeesta

TERRASOLID Terrasolidin ratkaisut UAVkartoitussovelluksiin Kimmo Soukki

Biomassa-atlas kokoaa tiedot Suomen metsä ja peltobiomassoista

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

ja ilmakuvauksen hankinta

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto

Jani Heikkilä, Myyntijohtaja, Bitcomp Oy. Kantoon -sovellus ja muut metsänomistajan palvelut

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

Kaupunkimallit

Kaivostoimintatutkimuksen dynaamisuus

Laitetekniset vaatimukset ammattimaiselle dronetoiminnalle. Sakari Mäenpää

Biomassatulkinta LiDARilta

Luento 6: 3-D koordinaatit

Hailuodon lautta Meluselvitys

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Pistepilvien hyödyntäminen rakennusvalvonnassa

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

JÄREÄ-hanke yrittäjyyden edistäjänä

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Puhelintukiasema-antennin säteilykuvion mittaus multikopterilla (Valmiin työn esittely)

3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg

Lisäinformaation arvo monikriteerisessä projektiportfoliovalinnassa (valmiin työn esittely)

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

Luento 5: Stereoskooppinen mittaaminen

KOLMIULOTTEISTEN AINEISTOJEN YHDISTÄMINEN JA PELITEKNOLOGIA AVUKSI KAUPUNKISUUNNITTELUUN

Ilmatilaloukkaukset Suomessa

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia

Dronit metsätiedon keruussa Uuden teknologian mahdollisuudet puunhankinnassa seminaari

SPS ZOOM D Laserkeilain

PIKSELIT JA RESOLUUTIO

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo

Taustaa. Opinnäytetyön materiaali kesältä 2017 Mustialan opetusmaatilalta Materiaalit on myös viety internettiin. Hämeen ammattikorkeakoulu

RAIVAUSKIERRON VAIKUTUS SOIDEN PÄIVÄPERHOSTEN ESIINTYMISEEN. Terhi Lensu ja Janne Kotiaho, Jyväskylän yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

UAV-kopteri Jyväskylän kaupunkiympäristössä. Juha Kantanen Jyväskylän kaupunki

Valuma-aluejärjestelmä vesistöihin liittyvän seuranta- ja tutkimustiedon tukena

Climforisk - Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Hämeen alueen kallioperän topografiamalli

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

Menetelmäkuvaus ja laadunvarmistus

Mistä on kyse? Pilvien luokittelu satelliittikuvissa. Sisältö. Satelliittikartoitus. Rami Rautkorpi Satelliittikartoitus

VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten

DRONE-AINEISTON KERÄÄMINEN JA KÄSITTELY

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET

Todellinen 3D-ohjauksensuuntauslaite

Lentotiedustelutietoon perustuva tykistön tulenkäytön optimointi (valmiin työn esittely)

Liite 2. Maisema- ja kulttuuriympäristön karttatarkastelu, näkemäalueanalyysien tulokset ja kuvasovitteet

Miten tunnistetaan maisemallisesti herkät talousmetsäalueet?

Luento 9 3-D mittaus. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Hiidenveden vedenlaatu

KUVAMUOKKAUS HARJOITUS

Suurteholaskenta-algoritmien hyödyntämien suurten kohteiden tutkavasteen laskennassa

Magneettiset testimittaukset miehittämättömällä lentolaitteella (UAV) Rovaniemellä

Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä

Maanmittauslaitoksen ilmakuva- ja laserkeilausaineistot ktjkii-päivä

Säilörehunurmen sadon määrän kaukokartoitus

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Referenssiprojektit Suomessa

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

PAIKKATIETOMARKKINAT 2018 LASERKEILAUSSEMINAARI

Maastokartta pistepilvenä Harri Kaartinen, Maanmittauspäivät

KARMO. Kallion rakopintojen mekaaniset ominaisuudet

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Hangon Krogarsin meluselvitys

Metsäalueen kuviointi laserkeilausaineiston ja soluautomaatin avulla

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Metsikön rakenteen ennustaminen 3D-kaukokartoituksella

UAV:n avulla tuotetun fotogrametrsine pistepilven hyödyntäminen infrahankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa Olli Sihvola, työpäällikkö, SRV

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI

Radanrakentamisen 3D-lähtötietomallin mittaus (Case Jorvas, UAS)

Lennokkikartoitus on menetelmä, joka. Lennokkikuvauksen hyödyntämisestä turvetuotantoalueen kartoituksessa. Ilmakuvaus lennokilla

Julkinen Mobiililaserkeilaukset rataverkolla

Jos ohjeessa on jotain epäselvää, on otettava yhteys Mänttä-Vilppulan kaupungin kiinteistö- ja mittauspalveluihin.

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Maa Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla

Sisäilman mikrobitutkimus

Referenssiprojektit Suomessa

Sustainable steel construction seminaari

Merkkausvärin kehittäminen

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Luento 7 3-D mittaus. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

LASERKEILAUS JA UUSI VALTAKUNNALLINEN KORKEUSMALLI-SEMINAARI Laserkeilausaineistojen sovelluksista

Kansallinen satelliittidatakeskus. Timo Ryyppö Ilmatieteen laitos

Transkriptio:

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Anna Lopatina, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Anna.lopatina@uef.fi Ohjaaja, Prof. Lauri Sikanen, Mekrijärven tutkimusasema

Johdanto EU:n 20/20/20 tavoitteet Eurooppalaisen maisemakokouksen (EU:n maisemadirektiivi) asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan uusia työkaluja maisemasuunnitteluun Maiseman kehittäminen kestävällä tavalla vaatii yksityiskohtaisempaa tietoa biomassan määrien arviointiin Miehittämättömän lennokin käyttö

Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on kehittää menetelmä energiakäyttöön soveltuvan biomassan kartoittamiseen käyttämällä miehittämättömän lennokin (UAV) ottamaa korkealaatuista kaukokartoitusdataa Tutkimus jaettiin seuraaviin kysymyksiin: 1. Järviruo on biomassan kartoittamiseen soveltuvan yleiskäyttöisen algoritmin kehittäminen 2. Järviruo on biomassan arvioinnin testaaminen edullisella UAV-menetelmällä 3. Arvioida UAV-menetelmällä arvioidun järviruo on biomassan määrän oikeellisuutta 4. Arvioida UAV-menetelmään perustuvan biomassa-arvioinnin nopeutta ja tehokkuutta Aineistot JÄREÄ-projektiin kerättiin Mekrijärven tutkimusasemalla

Data: UAV-lento UAV-lento tehtiin 15.10.2012 Ojalahdella Liperissä. Kuvat otettiin tutkimusalueella CropCam koneella. Koneessa oli Canon IXUS 960 digitaalikamera. Kaikkiaan 173 valokuvaa otetttiin 109 metrin korkeudesta 60% päällekkäisyydellä.

Ilmakuvat otettiin näkyvän valon aallonpituuksilla lokakuussa 2012 käyttämällä CropCam UAV 1 pikseli = 2 cm

Aerial images were obtained in October 2012 from infra red camera

Menetelmät: Aineiston käsittelyn vaiheet 1. UAV-datan keruu 1. Lentosuunnitelma 2. Lento 3. Kuvioiden mosaiikin laskenta 2. Maastoaineiston keruu 1. Suunnitelma maastoaineiston keruuseen 2. Maastoaineiston keruu 1. Maankamaran tukipsteet 2. Järviruo on biomassanäytteet 3. Maastoaineioston käsittely 3. Aineiston käsittely 1. 3D-mallin laskenta 2. Ortokuvamosaiikin laskenta 3. Ortokuvamosaiikin segmentointi 3D pistepilvillä 4. Segmenttien luokittelu (järviruoko, puut, muut) 5. Biomassan mittaaminen kussakin segmentissä 6. Energiasisällön laskeminen 4. Tarkkuuden arviointi 1. UAV-kuvista luodun 3D-mallin laadun arviointi 5. Maastoaineistoon ja ilmakuviin perustuvien biomassan mittaustuslosten vertailu

Menetelmät: biomassan laskenta h e i g h t Kolmiulotteiset pistepilvet laskettiin käyttäen kuvamittauksellisia tekniikoita Kasvit tunnistettiin kuvista ja korkeudet rekonstruoitiin location: X, Y, Z coordinates

Tulokset: 3-ulotteinen malli ja ortokuvamosaiikki Ortokuvamosaiikki tutkimusalueesta Rekonstruoitu digitaalinen korkeusmalli

Tulokset: Biomassan levinneisyys maisemassa Biomassatyyppien alueellinen jakautuminen tutkimusalueella Järviruokobiomassan alueellinen jakautuminen tutkimusalueella

Tulokset: Järviruokobiomassa Järviruo on biomassa arvioitiin jakamalla järviruovikot segmentteihin ja arvioimalla kasvien korkeutta sekä korkeuden ja vedenpinnan eroa. Kun ortokuvamosaiikin resoluutio oli 0,02m/pikseli oletettiin, että alueen arviointivirhe oli vähemmän kuin 0,04 m. Kullekin segmentille laskettiin minimi- ja maksimiarvot korkeusmallista. Kaikkiaan 55 643 kasvia tai kasviryhmää kartoitettiin tutkimusalueelta Kokonaisbiomassa 8 908 m 2 :n alueella oli 5 098 m 3 eli järviruo on keskimääräinen biomassa oli 0,57 m 3 /m 2

Tulokset: Järviruokobiomassa-arvioiden tarkkuus UAVtekniikan aineistojen perusteella Kuvamittauksellisten mittaustulosten tarkkuus Lennon kuvaus: Kuvien lukumäärä 171 Lentokorkeus 107.59 Ground resolution (Maankamaran tarkkuus) 0.020854 m/pix Kamera-asemat 88 Ankkuripisteet 80727 Projektiot 194978 Virhe 1.05557 pix 1. Järviruo on biomassa-arvion virhe oli 0,04 m 3 / m 2 2. Kuvamittauksellisen biomassan mittaustulokset ilmentävät tarkkuutta ja hyötysuhdetta Kameran sijainnit ja kuvien päällekkäisyys

Johtopäätökset Menetelmää UAV-lennokin ottamien korkean resoluution kuvien käyttämisestä energiakäyttöön soveltuvien biomassojen kartoituksessa testattiin Tulosten perusteella järviruo on biomassa-arvioiden hyötysuhde on hyvä 6,8 ha alueen arviointiin kului aikaa alle 4 tuntia Järviruo on biomassan arviointivirhe oli 0,04 m 3 / m 2 Kuvamittauksellisten biomassa-arvioiden käyttäminen antaa tarkkoja ja luotettavia arvioita