Tausta lähetteen arkistointiin ja tarve arkistointipisteiden määrittelylle

Samankaltaiset tiedostot
Tausta lähetteen arkistointiin ja tarve arkistointipisteiden määrittelylle

Omakanta ja Potilastiedon arkisto - tietoa terveydenhuollon henkilöstölle OPER

Omakanta ja Potilastiedon arkisto

Potilastiedon arkisto 2. vaiheen tietosisällöt ja toiminnallisuus. Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen

Valmistautuminen potilastiedon arkiston käyttöönottoon. Käyttöönoton käsikirja ja toiminnallisen muutoksen tukeminen Anna Kärkkäinen

Kela Kanta-palvelut Terveydenhuollon todistusten välitys Toiminnalliset prosessit

Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä. Rajapintakäyttötapaukset

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä. Rajapintakäyttötapaukset

Liite 7: Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto. Rajapintakäyttötapaukset

Tietopalvelut-osasto Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö (OPER) ; päivitetty

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Kanta-palvelut ja palautteiden jakelukäytäntö. Silja Iltanen Palvelupäällikkö, tietosuojavastaava Tietohallinto, Satasairaala

Alaikäisen puolestaasiointi

ACUTE OHJE Informointi, kielto ja suostumus

earkki vaikuttajafoorumi Potilastiedon arkisto Eeva Huotarinen

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto

Sote-uudistuksen toimeenpano Kanta-palveluissa (Soutu-hanke) Erja Vornanen Kela

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Kela / IT-osasto KanTa-palveluryhmä Sähköisten lääkärintodistusten välitys KanTa-viestinvälitys

Potilastiedon arkiston käyttöönotto: yksityisen sektorin haasteet ja niiden ratkaisun tilanne. earkki-projektin Vaikuttajafoorumi 1.9.

Kansallinen Terveysarkisto KanTa

Kansallinen organisoituminen - ohjausmalli. Anne Kallio

Kanta-palvelut Yleisesittely

Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe

Omakanta. Kevät 2015 OPER

Kanta-palveluiden vaatimukset sote- ja maakuntauudistuksessa

Kanta-palveluiden kokonaistilanne. Terveydenhuollon ATK-päivät , Jyväskylä Projektipäällikkö Anna Kärkkäinen

earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki

Apteekkisopimus Päihdelääketieteen torstaikoulutus Maritta Korhonen, Kela Kanta-palvelut

Ohje ja testitapaus. 1 Käyttöönottokoe. 1.1 Kanta-arkistonhoitaja ja Arkistonhoitajan käyttöliittymä. 1.2 Käyttöönottokokeessa esiintyvät ongelmat

REKISTERINPITÄJÄ JA YHTEYSHENKILÖ REKISTERIÄ KOSKEVISSA ASIOISSA Rekisterinpitäjä: Tmi ML-hahmoterapia Yhteyshenkilö: Mikko Lounela Puh:

Sähköisen potilaskertomuksen tietomääritysten käyttöönotto

Kanta-palvelut. Kansalaisinfoa 2018

Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa

Potilastiedon arkisto. Käyttöönotto ja laajennukset

AJANVARAUSASIAKIRJA CDA Työpaja / Timo Kaskinen

WINHIT POTILASTIETOJEN LUOVUTUS JA TULOSTUS. Opas potilastietojen luovutukseen ja tulostukseen organisaation käyttöön

Kysely- ja välityspalvelu

Kanta-palveluihin tallennettavia asiakirjoja koskevien määrittelyjen versiointikäytännöt

JARI PORRASMAA

Valtakunnallinen lääkityslista moniammatillisen yhteistyön työkaluna tulevaisuudessa. Harri Nurmi THL/OPER Fimea

Potilastiedon arkisto

Omakanta ja suun terveydenhuolto

Lääkitysmäärittelyt 2016 Käyttötapaukset

Modulaariset tietosisältömäärittelyt Tilannekatsaus

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät Erkki Aaltonen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta. Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille

earkiston KATSAUS Terveydenhuollon ATK-päivät

Terveydenhuollon ATK-päivät

Tietojen lataaminen SOTE-organisaatiorekisteristä omiin tietojärjestelmiin

Kuvantamisen kansalliset toiminnalliset määritykset Valtakunnallinen terveydenhuollon kuva-aineistojen arkisto Kvarkki

Faktoja Kanta-palveluista nyt ja tulevaisuudessa Yksikön johtaja Marina Lindgren, Kela

TIETOJEN TARKASTAMINEN SOTE-ORGANISAATIOREKISTERISTÄ JA IAH-KOODISTOSTA

Kysymyksiä jä västäuksiä yksityisen terveydenhuollon liittymisestä potilästiedon ärkistoon

Rekisterinkäyttöoikeus sosiaalihuollon Kanta-palveluissa

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

Postinumero Kela. Käyntiosoite Nordenskiöldinkatu 12, Helsinki. Nimi Kanta-palvelujen tietosuojavastaava

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Suostumuksen hallinnan uudet käytännöt

Kansalaisten tiedonhallintapalvelut

Potilastiedon migraatio. Pekka Kuosmanen

YDINTIEDOT TIETOJÄRJESTELMISSÄ MISSÄ MENNÄÄN?

ALAIKÄISEN TIETOJEN NÄYTTÄMINEN JA PUOLESTA-ASIOINTI OMAKANNASSA: OHJE TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISILLE

T2V2 Turvallisuushavaintoilmoitussanomakuvaus

Kanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa?

Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto Sosiaalihuollon metatietomalli Metatietoesimerkit

Toimintamalleihin liittyvien kysymysten yhteenveto

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta /2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Terveydenhuollossa laadittujen todistusten ja lausuntojen sähköinen välitys terveydenhuollon ulkopuoliselle toimijalle

Kansa-hankkeen II vaiheen määrittelyjen lausuntokierros 03/2019

T2V2 Vaaratilanneilmoitussanomakuvaus

KOKONAISLÄÄKITYKSEN KEHITTÄMISTILANNE

OPERin toimintasuunnitelman valmistelu vuodelle Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö (OPER) Tietopalvelut-osasto

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi

Metatiedot ja terveydenhuollon kansallinen arkisto

Terveydenhuollon ATK-päivät Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen.

Kanta-palvelut käytössä

KanTa-palvelut, earkisto Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti. Erkki Aaltonen

Organisaation muutostilanteet. Kela, Kanta-palvelut,

HL7 Clinical Document Architecture. Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki

Potilastiedon arkiston 2. vaihe

Asiakirjallisten tietojen metatietojen tuottamisen periaatteet

REKISTERINPITÄJÄN INFORMAATIO KUNTOUTUJILLE TOIMINTATERAPIA A KAARRETKOSKI OY

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an

OLENNAISET TOIMINNALLISET VAATIMUKSET - PÄIVITETTY LUOKITUS JA JÄRJESTELMÄLOMAKE Kela toimittajayhteistyökokous 26.4.

Terveystiedot Omakannassa

Yliopistollisten sairaanhoitopiirien klusteri

Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?

Kanta Potilastiedon arkiston teknisiä ohjeita

Kanta-palvelun vaatimukset palveluntuottajalle

Terveydenhuollon todistusten välitys Kelaan Kanta-viestinvälitys

Lasten kasvun ja kehityksen seurannan tietosisältö Työpaja Timo Kaskinen

Kelan lääkärinlausuntolomakkeiden uudistaminen (LLAUS)

OHJE YLEISEEN KÄYTTÖÖN TARKOITETTUJEN OHJELMISTOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ SOTE- PALVELUISSA

Mitä Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia tarkoittaa rationaalisen lääkehoidon tutkimuksen näkökulmasta?

Transkriptio:

1(5) Pvm Muutos Tekijä/hyväksyntä 25.3.2013 Tarkennus: lähete ja hoitopalaute ovat erillisiä asiakirjoja toistaiseksi, Anna Kärkkäinen/THL, käsitelty THL- Kela työpajassa 8.3.2013 versioida niitä samalle asiakirjalle 5.5.2014 Tarkennettu määrittelyjä: käsitteet, Anna Kärkkäinen kieltsen hoitopäätöksen arkistointi, palvelutapahtumaan liittäminen, hoitoprosessin vaiheet 5.3.2015 Lisätty konsultaatiopyynnön ja Anna Kärkkäinen vastauksen arkistointi 27.4.2017 Tarkennukset kommenttien perusteella Anna Kärkkäinen - konsultaatiopyyntöjen ja vastausten arkistointi - palautteen arkistointi - muut kuin pikaxml - rakentden -pakollisuus - viivästämiskäytännöt Tausta lähetteen arkistointiin ja tarve arkistointipistden määrittelylle Lähetteen ja hoitopalautteen arkistointiin liittyen on ollut avoimena missä kohtaa lähetteen toimintaprosessia lähetteeseen liittyvää tietoa tulee arkistoida KanTa-arkistoon. Koska ajatuksena on, että varsinainen toiminnallinen prosessi toimii nykyisillä -rajapinnoilla, on arkistointipistden määrittely KanTa-arkistoa varten tehtävä potilaan katseluyhteyden ja potilasasiakirjojen säilytyksen näkökulmasta. Potilastiedon arkiston toiminnallisuutta karkealla tasolla mallintavassa ydindokumentissa on määritelty kaksi tapaa lähetteen ja palautteen arkistoinnille. Ensimmäinen malli on lähinnä paperimallista kopioitu ja toisessa mallissa puolestaan lähete-palaute arkistoidaan vain kerran ja se on lähettäjän ja vastaanottajan yhtnen asiakirja, johon tehdään tarpeelliset täydennysmerkinnät. Tässä dokumentissa on määritelty paperimallista johdettu toiminta, koska aiemmin on päätetty ett lähetteen toiminnallista kehittämistä tehdä tässä yhteydessä. Alkuvaiheessa lähete ja hoitopalaute arkistoidaan jokaisessa arkistointipisteessä erillisinä asiakirjoina. Lähetteen toiminnallisen prosessin kehittämisen yhteydessä voidaan kehittää mallia, jossa lähete-palautetta versioidaan samalle asiakirjalle. Myös konsultaatiopyyntöjen ja vastausten osalta sovelletaan samaa toimintamallia kuin lähettden ja palauttden arkistoinnissa. Sekä konsultaatiopyynnöt että vastaukset arkistoidaan sekä pyytävän että vastaavan organisaation rekisterhin. Konsultaatiopyynnön lähettäjä arkistoi pyynnön lähettämisen jälkeen, ja vastaanottaja saatuaan pyynnön. Vastaavasti vastaus arkistoidaan lähettämisen ja vastaanottamisen jälkeen osapuolten toimesta.myös konsultaatioiden osalta arkistoidaan ainoastaan ulkoiset konsultaatiopyynnöt ja vastaukset.

2(5) Muut kuin pikaxml-lähetteet Lähetttä ja palauttta välitetään eri osapuolten välillä myös muuten kuin pika-xml rajapintojen avulla, käytännössä paperilla. Myös näissä tilantssa lähetteet ja palautteet arkistoidaan Kantaan. Arkistointi toteutetaan pelkästään lähettäjän toimesta. Näkyminä käytetään LÄH ja PAL näkymiä. Asiakirjalle täytyy tuottaa prosessin vaihe (Tulotilanne/ Hoidon arviointi). Otsikkona voidaan käyttää kansallisen otsikkoluokituksen Konsultaatio/Lähete otsikkoa, jonka alle lähetteen teksti tuotetaan. Palautteen otsikkona voi käyttää Hoitopalaute-otsikkoa. Lisäksi lähetteen tiedoissa on oltava lähetteen yksilöivä ID, sanoman tyyppi sekä lähettävän että vastaanottavat organisaation tiedot. Pakolliset tietosisällöt kuvataan tarkemmin tietosisältötaulukossa. Lähetteen ja palautteen omien otsikoiden lisäksi myös kansallisten otsikoiden käyttäminen on mahdollista. Lähetteen arkistointi Kuvassa 1 on esitetty lähetteen toimintaprosessi ja missä kohtaa tätä prosessia tieto arkistoidaan. Kuvassa esitetty lähetteen toimintaprosessi perustuu Medici Data oy:n laatimaan lähetehoitopalautteen -määritykseen, joka puolestaan perustuu Kuntaliiton laatimaan sisällölliseen ja toiminnalliseen määrittelyyn. Vaikkakin määrittely on toteutettu valtaosaan suomalaisista potilashallinnon/kertomusjärjestelmistä, voi käytettävien ominaisuuksien hyödyntäminen vaihdella suuresti. Esitetyssä toimintaprosessissa ole esitetty teknisiä kuittauksia, joilla varmistetaan viestien perillemeno, vaan pelkästään sovellustason vastaukset joilla kuvataan hoitovastuun siirtymistä. Koska ominaisuuksien hyödyntäminen vaihtelee, tässä kaaviossa ole lähdetty siitä että kaikkien siirtymien kohdalla arkistoitaisiin tietoa vaikkakin potilaan näkökulmasta voisi olla hyödyllistä nähdä prosessin vaihe. Tietosisällön näkökulmasta kaikki lähetteen ja hoitopalautteen tietosisältö ja muut tietojärjestelmien välisessä keskustelussa siirretyt potilasasiakirjalliset tiedot tulee arkistoida myöhemmässä vaiheessa. Lähetteen lähettäjä ja vastaanottaja arkistoivat lähetteen. Kun toimitaan tällä tavalla, niin kansalaisen katseluyhteydessä näkyy lähete, vaikka vain toinen prosessiin osallistuvista toimijoista olisi liittynyt palveluun. Toinen skka jonka takia molempien tahojen arkistointi on tarpeellista, on se että saadaan molempien palveluiden antajien potilasrekisteriin tarpeelliset, eheät ja kattavat merkinnät lähetteen käsittelystä. Palautteen arkistoinnin osalta riittää, että sen lähettäjä arkistoi palautteen. Lähete ja palaute on voitava tarvittaessa viivästää Omakannasta. Viivästäminen tehdään headermäärittelyssä kuvatulla tavalla. Jos lähete on viivästetty, mitään samaan ketjuun kuuluvia lähetttä tai palauttta näytetä. Jos palaute on viivästetty, mitään samaan ketjuun kuuluvia palauttta näytetä. Lähete ja palaute on voitava tarvittaessa myös mitätöidä. Jos lähete tai palaute on tehty väärälle henkilölle, se mitätöidään arkiston määrittelyjen mukaisesti. Jos pikaxml:ssä lähete on peruutettu lähetteen alityypillä MIT, läheteasiakirja jää arkistoon ja se näytetään sellaisenaan.

3(5) Kuvassa näkyvä ensimmäinen arkistointipiste on lähetteen lähettävän yksikön tekemä arkistointi ja se tapahtuu välittömästi sen jälkeen kun lähete on lähetetty. Seuraava arkistointipiste on lähetteen vastaanottavan yksikön toimesta tapahtuva ja se tehdään siinä vaiheessa kun on selvillä otetaanko potilas hoitoon vai. Tässä vaiheessa arkistoidaan lähetteen vastaanottaneen yksikön rekisteriin varsinainen läheteteksti ja kaikki lähetteeseen liittyvät toimintaprosessin mukaiset keskustelut (kiirehtiminen, täydennyspyyntö ja vastaus, hoitopäätösilmoitus). Lähete arkistoidaan myös siinä tapauksessa, että hoitopäätös on kieltnen. Jos ominaisuudet ovat käytössä, niin myös nämä tiedot tulee kuitenkin arkistoida, koska myös nämä merkinnät ovat potilasasiakirjallista tietoa. Kysset ominaisuudet vät ole välttämättä käytössä kaikilla palveluiden antajilla, joten tiedot näistä vät ole pakollisia. Lähetteeseen liittyviä erillisiä lääkärinmääräyksiä arkistoida. Lähettäjä arkistoi alkuperäisen lähetteen heti kun se on lähetetty. Vastaanottaja arkistoi koko keskusteluketjun sitten kun keskustelu on tehty ja päätös hoitoonottamisesta tehty. Tämä siksi, että lähettäjä joutuisi arkistoimaan erikseen jokaisen keskusteluun liittyvän sanoman jälkeen koska keskustelun päätepiste ole etukäteen tiedossa, ja jokaisella arkistointikerralla olisi asiakirjaan sisällytettävä myös aiempi sisältö. Arkistointi on siis tehtävä viimstään siinä vaiheessa, kun kaikki keskustelut lähettäjän ja vastaanottajan välillä on käyty. Arkistointi on mahdollista aiemminkin, esim. jokaisen sanoman jälkeen, kunhan viimsimmällä arkistoidulla asiakirjalla on kaikki lähetteeseen liittyvät sisällöt mukana. Jos lähetteeseen liittyy useampia tiedonsiirtoja lähettäjän ja vastaanottajan välillä, tehdään näistä asiakirjalle erilliset merkinnät. Palautteen vastaanottaja arkistoi palautteen heti kun se on vastaanotettu. Koska tässä vaiheessa kukaan vastaanottajatahon ammattihenkilö lähetettä usnkaan käsittele, tuotetaan merkinnän tekijän tietoihin organisaation nimi. Sekä lähetteen lähettävällä yksiköllä että lähetteen vastaanottavalla yksiköllä on oma palvelutapahtumatunnus johon lähete kirjautuu. Molempien toimijoiden tulee kytkeä kaikki lähetteen arkistoinnit omaan palvelutapahtumaansa. Lähetteen lähettäneessä yksikössä voi toteutua hoitopalautteen pohjalta uusi palvelutapahtuma, mutta hoitopalaute kytketään siihen palvelutapahtumaan josta hoitopalautteen lähete on tehty. Hoitopalautteen perusteella potilaan hoito voi jatkua alkuperäisen lähetteen tehneessä yksikössä, jolloin muodostuu uusi palvelutapahtuma. Lähetteen vastaanottajalla lähete liittyy ensimmäiseen lähetteen perusteella muodostuvaan palvelutapahtumaan. Lähetteen vastaanottajalle voi muodostua useampia palvelutapahtumia lähetteen perusteella (esim. polikäynti, jossa tehdään lkkauspäätös lkkaus - kontrollikäynti), ja palaute liittyy viimsimpään palvelutapahtumaan. Vaikka palvelutapahtuma josta lähete on tehty, on päättynyt mahdollisesti jo kuukausia sitten, voidaan palvelutapahtumalle lisätä asiakirjoja jälkikäteen (noudattaa edelleen potilasasiakirja-asetuksen vaatimusta, koska kysnen asiakirja on valmistunut juuri ennen arkistointia). Poikkeuksena tähän on tilanne, jossa hoitopalaute tulee yksikköön ilman että se olisi tehnyt lähetettä. Tällöin hoitopalautteen pohjalta voidaan luoda oma palvelutapahtuma ja liittää hoitopalaute siihen. Lähetteellä hoitoprosessin vaihe on aina Tulotilanne, ja palautteella Hoidon arviointi. Rakentsten ja näyttömuotoisten tietojen tuottaminen Lähetteen ja palautteen määrittelyssä on paljon mahdollisuuksia rakentsen tiedon tuottamiseen. Lähetettä ja palautetta hyödynnetään kuitenkin lähinnä Omakannassa. Myös terveydenhuollon yksiköissä voidaan nähdä tiedot potilaan lähettstä ja palauttsta. Rakentsten tietojen

4(5) hyödyntämistapoja terveydenhuoltoon ole määritelty, joten pakolliset rakentset tiedot minimoitu ja määritelty rakentsena tallennettavaksi ne tiedot, joita Omakanta hyödyntää. Muut tiedot tuotetaan ainoastaan näyttömuotoisena. Rakentset ja näyttömuotoon tuotettavat tiedot kuvataan tarkemmin lähetteen cda-määrittelyjen liitteessä c.

5(5) Lähettävä yksikkö Vastaanottava yksikkö KanTa earkisto (ja ekatselu) Lähetteen laadinta Lähete CDA R2 Onko saatu hoitopäätös ilmoitus riittävän nopeasti? Lähete Lähetteen käsittely Hallinnollinen käsittely Arkistointipiste 1: Rek. Pitäjä = lähettäjä Lähete Kiirehtimispyyntö Täydennä lähetettä Jatkotoimien arviointi Lähete Täydennyspyyntö Lähetteen palautus Hoidon tarpeen arviointi Arkistoi kieltnen hoitopäätös hoitopäätösilmoitus Onko tarpeeksi tietoa? kyllä Otetaanko hoitoon? kyllä CDA R2 lähete (+ kieltnen hoitopäätösilmoitus) CDA R2 lähete (+hoitopäätösilmoitus) Käytännössä hoitopäätös tehdään yleensä ennen täydennyspyyntö ä Arkistointipiste 2: Rek. Pitäjä = vastaanottaja Lähete ja kaikki muut sanomat Lähete pois seurannasta Arkistoi kieltnen hoitopäätös Jatkohoidon Järjestely ym. Hoitopalaute Hoitopalaute tai kieltnen hoitopäätös Hoito Hoitopalautteen laadinta Potilas hoitoon ilman lähetettä Hoitopalaute CDA R2 Arkistointipiste 3: Rek. Pitäjä = vastaanottaja Lähete ja kaikki muut sanomat Hoitopalauteteksti Arkistointipiste 4: Rek. Pitäjä = lähettäjä Lähete ja kaikki muut sanomat Hoitopalauteteksti Kuva 1. lähetteen ja hoitopalautteen prosessikaavio ja arkistointipisteet pika-xml -sanomanvälityksestä