Matkaraportti Opintomatka Freiburgiin 15. 18.5.2017 Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa -hanke
Taustaa: Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa -hankkeen hankesuunnitelman mukainen opintomatka suunnattiin Saksan Freiburgiin, joka tunnetaan kestävän kehityksen mallialueena. Matkan tarkoituksena oli löytää uusia hyviä käytäntöjä tuotavaksi Pohjois-Karjalan HINKU-kuntiin tutustumalla Freiburgin kaupungin strategiaan sekä konkreettisiin esimerkkikohteisiin energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, korjausrakentamiseen, sekä liikenne- ja maankäyttösektoriin liittyen. Maanantai 15.5.2017 Tapaaminen ICLEI Local Governments for Sustainability Euroopan sihteeristön toimistolla. ICLEI on kansainvälinen kestävän kehityksen verkosto kaupungeille ja kunnille. ICLEIn toimintatapa on hyvin samankaltainen HINKU-verkoston kanssa: Tavoitteena on hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja levittäminen. ICLEIn toiminta on laaja-alaista sisältäen mm. biodiversiteetin, ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen, energian, veden ja liikkumisen. Tapaamisessa keskusteltiin mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä HINKU-verkoston, pohjoiskarjalaisten toimijoiden ja ICLEIn välillä. Tiistai 16.5.2017 ja keskiviikko 17.5.2017 Innovation Academy oli järjestänyt luennon ja tutustumiskohteita kahdeksi päiväksi. Tarkka ohjelma tutustumiskohteista on matkaraportin liitteenä. Tähän raporttiin on koottuna pääkohdat ja -anti tutustumiskohteista. Freiburgin kaupungin maankäytön suunnittelussa on jo varhain herätty henkilöautoliikenteen aiheuttamiin pienhiukkaspäästöihin ja meluun. Kaupungissa toimii hyvin kattava raitioliikenne ja ydinkeskusta on rauhoitettu henkilöautoilun ulkopuolelle. Freiburgissa on kaikkiaan 420 kilometriä erilaisia pyöräilyväyliä ja iso osa kaupunkilaisista kulkeekin matkansa polkupyörällä. Myös ihmisten liikkumistarpeeseen on pyritty vaikuttamaan muun muassa palveluiden sijoittelulla. Asuinalueilta löytyvät korttelitorit, joista on mahdollista hankkia mm. lähiruokaa. Myös keskeiset palvelut on pyritty sijoittamaan lähelle kaavoituksen avulla. Keskustan ulkopuoliset kauppakeskukset (huonekaluliikkeet, rautakaupat jne.) ovat saavutettavissa julkisten kulkuvälineiden avulla ja esimerkiksi Ikeasta voi saada käyttöönsä sähköauton tavaroiden kuljettamiseen. Polkupyöräilyn kulkutapaosuus on noussut vuodesta 1982 lähes 20 % ollen nyt 34 %. Samanaikaisesti myös joukkoliikenteen kulkutapaosuus on noussut ja henkilöautoilun vastaavasti puolittunut.
Liikenne on huomioitu myös uusien asuinalueiden suunnittelussa ja muun muassa julkisten rakennusten sijoittelulla pyritään torjumaan liikenteen aiheuttamaa melua. Katualueita on monin paikoin suunniteltu uudestaan ja autokaistojen määrää on vähennetty samalla lisäten tilaa kävelylle ja pyöräilylle. Asuinalueiden tiestöt on esimerkiksi Vaubanissa suunniteltu normaalia kapeammiksi ja yksisuuntaisiksi. Pysäköinti tapahtuu pihojen ja tienvarsien sijaan maanalaisissa halleissa ja osalla kortteleista on vain yhteisiä maanalaisia parkkipaikkoja. Saksan lainsäädännön mukaisesti jokaisella asuinhuoneistolla tulee olla parkkipaikka autolle. Vaubanin alueelle oli perustettu myös virtuaaliparkkihalli, josta voi lunastaa 20 000 euron autohallipaikan sijaan 200 euron varauksen mahdolliselle autopaikalle, jos alueelle on tarpeen tulevaisuudessa rakennuttaa kolmas maanalainen parkkihalli. Parkkihallin tilalla on tällä hetkellä siirtolapuutarha. Yhteiskäyttöautot ovat myös laajasti hyödynnettävissä kaupungissa ja ne löytyvät kaupungin parhailta pysäköintipaikoilta. Polkupyörien pysäköintipaikkoja ydinkeskustassa on 6 000 ja koko kaupungin alueella 9 000. Myös sähköpyörien latauspisteisiin on panostettu. Ilmaisia tai halpoja liityntäpysäköintejä on rakennettu kaupungin reunoille. Autojen pysäköinti keskustassa on mahdollista, mutta hyvin kallista. Erilaisiin tapahtumalippuihin sisältyy myös julkinen liikenne samaan hintaan.
Freiburgin kaupunki tavoittelee 50 % kasvihuonekaasupäästövähennystä vuoden 1992 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja kaupunki pyrkii olemaan täysin hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian tuotanto on huomioitu sekä korjaus- että uudisrakentamisessa. Kiinteistöjen energiankulutusta pyritään vähentämään passiivirakentamisella. Passiivitalon energiankulutus on perinteiseen taloon verrattuna lähes puolet pienempi. Mikäli taloon on asennettu aurinkopaneelit ja energiatehokkaat kodinkoneet voidaan passiivitalon energiakulutus edelleen puolittaa. Ulkoseinään elementtinä asennettu lisäeristys Saksan energiapolitiikka tekee myös pienimittakaavaisesta sähkön ja lämmön yhteistuotannosta kannattavaa. Myös kotitaloudet saavat tuottamastaan sähköstä syöttötariffia, jonka seurauksena aurinkosähköjärjestelmien määrä kaupungissa oli pohjoiskarjalaisten silmin katsottuna ällistyttävän suuri. Aurinkopaneeleita on sijoitettu kattopinta-alojen lisäksi rohkeasti myös rakennusten julkisivuun. Tämä antaa rakennuksille hienon arkkitehtonisen säväyksen, mutta myös mahdollistaa aurinkoenergiapotentiaalin maksimaalisen hyödyntämisen.
Freiburgin jalkapallostadionin katoille asennetut aurinkosähköjärjestelmät olivat hankittu joukkorahoituskampanjalla. Stadion on energiaomavarainen ja se pystyy tuottamaan lähes kaiken tarvittavan energian auringosta. Myös kouluilla oli toteutettu joukkorahoituskampanjoita uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osalta.
Viherkatot olivat laajalti käytössä ja niiden etuina voidaan pitää pienilmaston parantumisen lisäksi myös kattopinnan pidempää käyttöikää, hulevesien hallintaa ja parempaa äänieristystä. Viherkatot toimivat myös lisäeristyksenä ja vähentävät kesäisin viilennystarvetta. Lisäksi ne ovat ilo silmälle. Freiburgin kaupunki on maankäytössä sekä asuntojen ja julkisten palvelujen suunnittelussa kiinnittänyt huomioita myös yhteisöllisyyteen. Alueille pyritään saamaan samassa suhteessa sekä omistus- ja vuokraasuntoja, koska tällöin julkisten palvelujen tarve säilyy suhteellisesti samalla tasolla esimerkiksi koulujen ja päiväkotien osalta. Lisäksi huomiota kiinnitetään sosiaalitoimen asuntojen sijoitteluun (seniorit, maahanmuuttajat) eriarvoistumisen vähentämiseksi. Kiinteistöjen käyttötarkoitusta on myös tarpeiden mukaan muutettu, muun muassa Vaubanin alueella entiset puolustusvoimien kiinteistöt saivat uuden elämän asuinja palvelukiinteistöinä. Asukkaat pääsivät vaikuttamaan alueen kiinteistöjen ja viheralueiden suunnitteluun. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että erityisesti peruskorjausten yhteydessä on kiinteistöjen asukkaat otettu vahvasti mukaan suunnitteluun ja esimerkiksi saman kerroksen asukkaat ovat yhdessä ideoineet toimintojen sijoittamista. Asukkaat ovat voineet myös vaikuttaa kiinteistön julkisivun toteuttamiseen. Myös sukupolviasuminen on yleistä Freiburgin alueella.
Noin puolen tunnin ajomatkan päässä alkaa Schwarzwaldin alue, jossa sijaitsee 4 300 asukkaan plusenergiakylä. Kylä tuottaa 300 % omasta energiantarpeesta uusiutuvalla energialla. Kylässä tuotetaan biokaasua maatilalla. Biokaasua hyödynnetään sekä lämmön että sähkön tuotannossa. Lisäksi useilla maatiloilla tuotetaan aurinkosähköä yhteisöllisesti omistetuilla aurinkosähköjärjestelmillä. Schneiderin maatilan kattopintaala on tehokkaasti hyödynnetty aurinkosähkön tuotantoon. Järjestelmien yhteisteho on 50 kwp. Lisäksi tilalla oma pieni aurinkosähköjärjestelmä. Kylässä tuotetaan myös tuulienergiaa viidellä turbiinilla. Jokainen turbiini tuottaa sähköä noin 1 000 kotitalouden tarpeisiin. Turbiinit ovat yhteisöllisesti omistettuja ja jokaisessa tuulivoimalassa on toistasataa omistajaa.
Mitä opimme? Tutustumiskohteilla oli yhteisöllisyys hyvin vahvasti läsnä. Yhteisöllinen omistajuus ja joukkorahoitus ovat Pohjois-Karjalassa vielä uusia asioita ja tähän meidänkin tulisi uskaltaa lähteä vahvemmin mukaan. Esimerkkinä ja alkusysäyksenä voisivat olla vaikka uudenlaisten rahoitusmallien hyödyntäminen uusiutuvan energian investointeihin ja yhteiset laajemman omistajajoukon omistamat aurinkosähköjärjestelmät. Voisiko yhteisöllinen tuulivoimala avata oven myös pohjoiskarjalaisille tuulivoimamarkkinoille? Sitä mikä tunnetaan ja omistetaan, ei vastusteta niin hanakasti. Freiburgissa oli myös ymmärretty, että aurinkopaneelit julkisivussa tuovat kiinteistöihin ilmettä. Aurinkopaneelien asentamista ei tulisi nähdä kaupunkikuvaan negatiivisesti vaikuttavana asiana, vaan enemmin tulisi nähdä toimenpiteen hyödyt ja uusi ilme katukuvaan positiivisena. Myös liikennejärjestelmässä toteutetut isot muutokset olivat vaikuttavia ja osoittivat, kuinka eri vuosikymmenien ratkaisut voivat erota toisistaan. Suunnittelun kokonaisvaltaisuus ja sitoutuminen tavoitteisiin näkyivät kaikessa toiminnassa läpileikkaavana teemana. Pyöräilykaupungissa sopu sijaa antaa ja autoilijat kunnioittavat pyöräilijöitä. Pyöräilystä on tehty turvallista ja mukavaa.