TEKNOLOGIAN TIENNÄYTTÄJÄ

TEKNOLOGIAN TIENNÄYTTÄJÄ VUOSIKERTOMUS 2009

Tampereen teknillinen yliopisto Rehtorin katsaus Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) tunnetaan ennakkoluulottomana edelläkävijänä, joka omatoimisesti tarttuu hyviksi tunnistamiensa asioiden toteutukseen. Näin TTY:stä on kehittynyt kansallinen ja kansainvälinen teknologian tiennäyttäjä, haluttu tutkimusyhteistyökumppani ja Suomen vetovoimaisin tekniikan ja arkkitehtuurin opiskeluympäristö. Yliopiston kansainvälistä kärkitasoa edustavista tutkimusaloista laajimpia ja vakiintuneimpia ovat signaalinkäsittely, nanofotoniikka sekä älykkäät koneet. TTY:ltä valmistuneita arvostetaan työelämässä. Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit työllistyvät erinomaisesti koulutustaan vastaaviin tehtäviin heti valmistuttuaan. Vuoden 2010 alusta alkaen TTY toimii säätiöyliopistona. Tampereen teknillinen yliopisto muodostuu viidestä tiedekunnasta ja 22 laitoksesta. Organisaatio 2009 Tampereen Teknillinen Yliopisto Neuvottelukunta Hallitus RehtoriT Opetusneuvosto Yliopistopalvelut 5 tiedekuntaa 22 laitosta Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikka Erillislaitokset Luonnontiede ja ympäristötekniikka Rakennettu ympäristö Kirjasto Teknis-taloudellinen Porin yksikkö Tieto- ja sähkötekniikka Täydennyskoulutuskeskus Edutech Hallinto TTY:n hallitus 2008 2009 Neuvottelukunta 2007 2009 TTY-säätiön hallitus (valittu 18.8.2009) Rehtori Markku Kivikoski, pj Teknologiajohtaja Kimmo Forsman, ABB Oy Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori Professori Toivo Lepistö Professori Helge Lemmetyinen Professori Ralf Lindberg Vuorineuvos Stig Gustavson M.Sc.(Eng) Katja Karintaus, Life Works Consulting Ltd Teknologiajohtaja Markku Karlsson, UPM-Kymmene (hallituksen puheenjohtaja) Toimitusjohtaja Marjo Miettinen (hallituksen varapuheenjohtaja) Uuden ajan kynnyksellä Professori Ulla Ruotsalainen Professori Olavi Uusitalo Toimistosihteeri Tiina Heikkilä Vanhempi tutkija Heikki Jokinen Lehtori Pentti Vanha-aho Johtaja Timo-Pekka Leinonen Toimitusjohtaja Timo Salli Apulaispormestari, emerita Irja Tulonen Tekn. yo Emmi Laukkanen Tekn. yo Juha-Pekka Onnela Tekn. yo Kimmo O. Virtanen Toimitus Julkaisija: Tampereen teknillinen yliopisto Päätoimittaja: Katja Ayres Tuottaja: Marjut Kemiläinen Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Mainio Paino: Hämeen Kirjapaino Johtaja Timo Kekkonen, Elinkeinoelämän keskusliitto Toimitusjohtaja Asko Koskinen, Medilaser Oy Rehtori Markku Lahtinen, Tampereen ammattikorkeakoulu Professori Yrjö Neuvo Päätoimittaja Hannu Olkinuora, HBL Tutkimus- ja kehitysjohtaja Peter Sandvik, Rautaruukki Oyj Toimitusjohtaja Erkki Solja, Kiilto Oy Hallituksen puheenjohtaja Toimi Tarkiainen, A-Insinöörit Oy Hallituksen puheenjohtaja Pentti Yliheljo, KTA-Yhtiöt Oy Toimitusjohtaja Raimo Ylivakeri, Rekvia Oy Painosmäärä: 3000 Valokuvat: Petri Laitinen, Arto Jalonen, TTY:n arkisto Etusivun kuva: arkkitehtiopiskelija Ida Väänäsen harjoitustyö Asuntosuunnittelun ammattikurssille 2010 Toimitusjohtaja Pekka Ala-Pietilä Toimitusjohtaja Sixten Korkman Akateemikko Leena Peltonen-Palotie Muotoilujohtaja Anne Stenros Toimitusjohtaja Mika Uusi-Pietilä Suomessa vuosi 2009 oli yliopistoille viimeinen valtion tilivirastoina. Tampereen teknillinen yliopisto on valmistautunut pitkäjänteisesti ja huolella historialliseksi luonnehdittuun yliopistouudistukseen. Vuoden 2010 alusta TTY on toiminut säätiöyliopistona. Kertomusvuonna yliopiston johtamis- ja toiminnanohjausjärjestelmää kehitettiin merkittävästi. Myös yliopiston strategia uudistettiin. Strategiassaan TTY on profiloitunut ainoaksi tekniikan yliopistoksi Suomessa. Kiitelty strategia sisältää paljon muitakin linjauksia, valintoja ja kunnianhimoisia tavoitteita. Säätiömalli tukee näiden toteuttamisessa ja parantaa yliopiston asemaa kilpailtaessa lahjakkaista opiskelijoista, hyvistä tutkijoista ja innostavista opettajista. Se antaa myös hyvän perustan edelleen vahvistaa yhteyksiä elinkeinoelämään ja koko yhteiskuntaan. TTY:n erityispiirteenä on sen perustamisesta lähtien ollut kiinteä yritysyhteistyö. Soveltavan tutkimuksen rinnalle on useilla aloilla kehittynyt laajaa ja korkeatasoista perustutkimusta. Tutkimuksessa kilpailuvalttina on perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutus, jonka kautta voidaan saada aikaan aivan uusia avauksia elinkeinoelämän tarpeisiin. Yksi lähivuosien tärkeimmistä tavoitteistamme on Suomen Akatemian ja eurooppalaisen tutkimusrahoituksen määrän kasvattaminen. Tätä tuetaan muun muassa panostamalla valmistelun resursseihin yliopiston sisällä tiedekuntatasolla sekä kehittämällä verkostoyhteistyötä. TTY:n asema opiskelijoiden arvostamana yliopistona säilyi vuonna 2009, mistä kertoo hakijamäärän reilu kasvu. Yliopisto haluaa vakiinnuttaa asemansa parhaana suomalaisena tekniikan yliopistotason opiskelupaikkana. Tähän tähdäten käynnistyi kertomusvuonna TTY:ssä vuoteen 2015 kestävä koulutuksen kehittämisohjelma. Se ulottuu kaikkien yksiköiden ja koulutusohjelmien toimintaan ja sisältää toimenpiteitä, joilla parannetaan opintoprosesseja sekä opetuksen ja oppimisen laatua. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien perusvalmiuksiin kuuluu kyky toimia kansainvälisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä. TTY:ssä kansainvälisyys on osa yliopiston kaikkea toimintaa. Se on myös korkeatasoisen tutkimustoiminnan elinehto. Opiskelijavaihdon suunnitelmallisuutta ja tehokkuutta lisätään solmimalla aiempaa tiiviimmät suhteet korkeatasoisiin ja hyviksi koettuihin yhteistyöyliopistoihin eri maissa. Hervannan kampuksella edistetään opiskelijoiden mahdollisuuksia kotikansainvälistymiseen. Samalla pyritään helpottamaan ulkomaalaisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden integroitumista yliopistoyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Markku Kivikoski rehtori 2 ORGANISAATIO REHTORILTA 3

Tutkimus ratkoo ihmiskunnan suuria haasteita Panostuksia opiskelijoiden ohjaukseen ja koulutuksen kehittämiseen TTY:n tieteellisessä toiminnassa yhdistyvät vahva luonnontieteellinen ja teknillinen tutkimus sekä teolliseen liiketoimintaan liittyvä tutkimus. Monilla tutkimusaloilla on keskeinen rooli globaalien haasteiden ratkaisemisessa. TTY:n kansainvälistä kärkitasoa edustavista tutkimusaloista laajimpia ja vakiintuneimpia ovat signaalinkäsittely, nanofotoniikka sekä älykkäät koneet. Tutkimuksessa erityisenä vahvuutena on perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutus. TTY:n signaalinkäsittelyn ryhmä. TTY:n signaalinkäsittelyn laitos on jossakin muodossa ollut mukana kaikissa Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköohjelmissa vuodesta 1995. TTY osallistuu Helsingin yliopiston yhteydessä toimivan Fysiikan tutkimuslaitoksen (HIP) toimintaan. HIP huolehtii Suomen yhteistyöstä Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestön Cernin kanssa. TTY osallistuu erityisesti Cernin tutkimustoiminnan tuottaman valtavan mittaustiedon käsittelyyn ja laskentaan tietokoneverkkojen (GRID) avulla. Maailmanlaajuinen ITER-koevoimalahanke on tämän hetken haastavimpia energiahankkeita. Ranskaan rakennettavan fuusiolaitoksen kriittisten osien huollon kehittäminen on VTT:n ja TTY:n vastuulla. TTY on perustajajäsen Tampereen yliopiston hallinnoimassa yhteislaitos Regeassa, jossa tehdään solu- ja kudosteknologia-alan tutkimusta. Painopisteitä ovat kantasolututkimus sekä kantasoluja ja biomateriaaleja yhdistävä tutkimus. Tamperelaiset yliopistot selvittävät tutkimusyhteistyön tiivistämistä kauppatieteiden, tietojohtamisen ja tuotantotalouden alalla. Lisäksi yliopistot perustivat loppuvuodesta 2009 yhteisen matematiikkakeskuksen. Tampere Mathematics Centerin tarkoituksena on muun muassa edistää kansainvälisesti korkeatasoista matemaattista tutkimusta ja tutkijakoulutusta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa TTY tekee energiatekniikan tutkimusyhteistyötä. TTY osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkeisiin. Vuonna 2009 käynnissä oli 52 EU-rahoitteista projektia, joista neljässä yliopistolla oli koordinointivastuu. Yliopiston tutkijat, tutkijaryhmät ja tutkimusverkostot toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden saman alan ulkomaisten toimijoiden kanssa. Useilla TTY:n laitoksilla tutkimusta tehdään hyvinkin monikulttuurisessa ympäristössä. Vuonna 2009 myös kansainvälinen tutkijavaihto kasvoi. Vuonna 2009 TTY:stä valmistui 794 diplomi-insinööriä ja arkkitehtia. Valmistuessaan heistä oli työllistynyt 81 prosenttia. Parhaiten työllistyivät tietotekniikan, tietojohtamisen ja rakennustekniikan diplomiinsinöörit, joista yhdeksällä kymmenestä oli työpaikka valmistumisajankohtanaan. Vuonna 2009 TTY:n hakijamäärä nousi edellisvuodesta liki tuhannella. Aloituspaikkoihin verrattuna eniten hakijoita oli arkkitehtuuriin, biotekniikkaan ja tuotantotalouteen. Myös rakennustekniikan, tietotekniikan ja konetekniikan koulutusohjelmat olivat hakijoiden suosiossa. Erinomaista ylioppilastodistusta ja pääsykoemenestystä vaadittiin erityisesti biotekniikan, teknis-luonnontieteellisen ja tuotantotalouden koulutusohjelmiin. Vuonna 2009 TTY:ltä opiskelupaikan saaneista uusista ylioppilaista 37 prosenttia on pirkanmaalaisia. Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Satakunnan maakunnista uusia opiskelijoita tuli kustakin noin 8 prosenttia. Yliopistot siirtyivät kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen vuoden 2005 syksyllä. Ennen tätä opintonsa aloittaneet saavat opiskella vanhan tutkintorakenteen mukaisesti 31.7.2010 saakka, jolloin siirtymäaika päättyy. Vuoden 2009 aikana tämän ryhmän valmistumista tuettiin monin tavoin, muun muassa lisäämällä kesäajan, iltojen ja viikonloppujen opetustarjontaa. Kaikilla koulutusaloilla opetuksessa huomioidaan kestävän kehityksen ja inhimillisen hyvinvoinnin turvaaminen sekä perehdytään myös yrittäjyyteen ja elinkeinoelämän lainalaisuuksiin. Opintojen ohjausta ja neuvontaa kehitetään jatkuvasti. Vuoden 2009 alussa aloitti uusi opinto-ohjaaja ja marraskuussa hyväksyttiin TTY:n ohjauksen kehittämissuunnitelma. TTY:lle vahvistettiin myös Koulutuksen kehittämisohjelma vuosille 2009 2015. Sen avulla tuetaan koulutuksen kehittämistä kaikilla toimintotasoilla. Kehittämisohjelman tavoitteena on parantaa TTY:tä oppimisympäristönä, jotta opiskelu olisi mahdollisimman sujuvaa ja laadukasta. Lähtökohtana on tutkimukseen perustuva opetus, joka edistää opiskelijan oman alan asiantuntijuuden kehittymistä. OPISKELIJAMÄÄRÄT Opiskelijat 11 565 11 626 12 181 Perustutkinto-opiskelijat 9 913 9 964 10 436 Jatkotutkinto-opiskelijat 1 652 1 662 1 745 Ensisijaisesti hakeneet 3 780 2 920 2 764 Hyväksytyt 1 610 1 485 1 466 Hyväksytyistä opiskelijoista naisia 25 % 28 % 24 % 843 882 917 Perustutkinnot (diplomi-insinööri ja arkkitehti) 749 809 837 Jatkotutkinnot (lisensiaatti ja tohtori) 94 73 80 Luvut perustuvat loppuvuoden 2009 tilanteeseen TTY tekee kiinteää tutkimusyhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Teknillisen korkeakoulun kanssa TTY:llä on monipuolista yhteistyötä esimerkiksi signaalinkäsittelyn sekä älykkäiden koneiden ja järjestelmien tutkimuksessa. TTY:n hydrauliikan ja automatiikan laitoksella toimiva Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksiköksi nimeämä älykkäiden koneiden huippuyksikkö GIM onkin jaettu Teknillisen korkeakoulun kanssa. Vuonna 2009 TTY:llä toimi toisena tutkimuksen huippuyksikkönä kansainvälisesti tunnettu TIETEELLISET JULKAISUT 1 502 1 466 1 361 referee-julkaisut 1 138 1 092 1 028 muut julkaisut 364 374 333 315 334 425 referee-julkaisut 45 27 54 muut julkaisut 270 307 371 Referee-julkaisut: tieteellisissä lehdissä julkaistut referee-artikkelit ja artikkelit referoiduissa konferenssijulkaisuissa. Muut julkaisut: vertaisarvioimattomat artikkelit, artikkelit kokoomateoksissa ja vertaisarvioimattomissa konferenssijulkaisuissa, toimitetut julkaisut, kustannetut kirjat, oppikirjat, raportit, patenttihakemukset ja sähköiset julkaisut. Lähde: TTY:n tilastokirja TTY:llä osaamisen keskeinen kriteeri on laadultaan ja määrältään korkeatasoinen tieteellinen tutkimus, jonka tulokset julkaistaan kansainvälisissä julkaisuissa. Niiden määrä kasvoi edelleen vuonna 2009. Myös valmistuneiden tohtoreiden määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta. Valtakunnallisten tohtorikoulujen lisäksi TTY:lla toimii oma 39 opiskelijan tohtorikoulu. Ulkomaalaisten osuus tutkijakoulutettavista ylitti selvästi asetetun tavoitteen. JATKOTUTKINNOT Jatkotutkinto-opiskelijoita 1 652 1 662 1 745 Tohtoriksi väitelleitä 84 64 71 Väitelleistä ulkomaalaisia 19 11 14 Väittelijöiden keski-ikä 34,5 34,2 34,0 Lisensiaatin tutkintoja 10 9 9 Tutkijakoulutettavia opiskelijoita (htv) 90 96 106 Tutkijakoulutettavista ulkomaalaisia 21 % 15 % 21 % Alumnitoiminta kasvussa Vuosi 2009 oli Tampereen teknillisen yliopiston Alumni ry:n yhdestoista kokonainen toimintavuosi. Toiminnan kehittymisen ja sen aktiivisuuden lisääntymisen myötä yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi jo yli kahdentuhannen. Kertomusvuoden aikana TTY Alumni ry:lle suunniteltiin missio, visio ja strategia sekä pysyvän toiminnan toteuttamiseen vuosikello. Uusina tapahtumina lanseerattiin alumniseminaarit, joita järjestettiin kaksi vuoden aikana. Wappupäivää juhlistettiin Tampereen yliopiston Alumni ry:n kanssa yhteisessä teltassa. TTY Alumni ry:n tavoitteena on vuoden 2010 aikana vakiinnuttaa toiminta saavutettuihin uomiinsa. Alumnikoordinaattori Ville Ossi Vastavalmistuneiden sijoittuminen työelämään 2009 2008 2009 2008 Alueittain Länsi-Suomen lääni 78 % 75 % Aloittain Yksityinen sektori 69 % 74 % Etelä-Suomen lääni 17 % 18 % TTY 21 % 18 % Muu Suomi 2 % 2 % Muu julkinen sektori 7 % 6 % Ulkomaat 3 % 1 % Yrittäjä 3 % 2 % 4 TUTKIMUS KOULUTUS 5

Osaamista ja tutkittua tietoa yhteiskunnan tarpeisiin Tavoitteena kansainvälisesti tunnustettu huippuyliopisto TTY:n kansainvälinen kampus on vireä ympäri vuoden. Heinäkuussa 2009 se toimi Euroopan Nuorten Olympiafestivaalien (EYOF) kisakylänä. Kampuksella ja sen ympäristössä Hervannassa järjestettiin yli 3 000 urheilijanuorelle majoitus, ruokailut sekä monipuolista ohjelmaa. TTY:n toiminnassa alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus tarkoittaa erityisesti tutkimustulosten, teknologian ja osaamisen siirtämistä teollisuuteen ja elinkeinoelämään. Lukuisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden voimavarat yhdistyvät tuottamaan uutta tietoa, osaamista, tuotteita ja palveluita. Tärkeimpiä ovat Tekes-, Suomen Akatemia- ja EU-projektit sekä kahdenväliset hankkeet yritysten kanssa. TTY tunnetaan haluttuna teollisuuden tutkimusyhteistyökumppanina, joka on Nokian menestymisen lisäksi vaikuttanut vahvasti muun muassa merkittävän koneteollisuuden klusterin muodostumiseen Pirkanmaalle. TTY on aktiivisesti mukana myös strategisen huippuosaamisen keskittymissä SHOKeissa ja niiden ohjelmien käynnistämisessä. TTY:n osaamisen pohjalta on viimeisen viiden vuoden aikana syntynyt 28 yritystä. Eniten uusia yrityksiä on syntynyt ohjelmistoliiketoiminnan alueelle sekä yliopiston perustutkimukseen liittyen, erityisesti fysiikasta, optoelektroniikasta, bio- ja materiaalitekniikasta yhdistettynä lääketieteelliseen tekniikkaan sekä ympäristö- ja energiatekniikasta. Monilla näistä yrityksistä on myös paljon kansainvälistä potentiaalia. Perinteisimmiltä teollisuuden aloilta, kuten koneenrakennuksesta tai rakennustekniikasta, on uutta yritystoimintaa käynnistynyt suhteellisen vähän. Alaan liittyvien tutkimusprojektien taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys on kuitenkin erittäin suuri. TTY on panostanut merkittävästi uusyritystoimintaan oman yritysvalmennusohjelmansa, Yritystallin, kautta. Vuonna 2009 sen toiminnan pohjalta käynnistyi 7 yritystä. TTY oli vuonna 2009 mukana Porin, Seinäjoen, Kokkolan ja Lahden yliopistokeskuksissa. Porin yliopistokeskuksessa TTY:llä on koordinointivastuu. TTY:n Porin yksikkö toimii tavanomaisena opetus- ja tutkimusyksikkönä. Muissa yliopistokeskuksissa TTY:n pääpaino on tutkimuksessa, erityisesti alueen teollisuutta tukevassa tutkimus- ja kehitystoiminnassa. TTY harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa myös muun muassa Hyvinkäällä nosto- ja siirtotekniikan alalla, Kankaanpäässä älyvaatetekniikan alalla, Lahdessa materiaalitekniikan alalla, Kokkolassa, Nastolassa ja Vammalassa muovi- ja elastomeeritekniikan alalla sekä Raumalla elektroniikan ja hydrauliikan aloilla. TTY järjestää täydennyskoulutusta yrityksille ja julkisille organisaatioille. Porissa toimivan täydennyskoulutuskeskus Edupointin tarjoamaa JOKO-ohjelmaa on järjestetty jo 25 vuotta ja MBA-koulutuksessa käynnistyy neljäs ohjelma. Tampereella täydennyskoulutuskeskus Edutech toteutetti 34 johtamis- ja asiantuntijaohjelmaa, joista saatu asiakaspalaute oli erinomaista. Vuonna 2009 uusia koulutuksia käynnistyi muun muassa vesihuollon johtamisen ja kehittämisen sekä painettavan elektroniikan alueella. Edutech sai loppuvuodesta opetusministeriöltä kehittämisrahaa oppisopimustyyppisen koulutuksen ja erityispätevyyksien kehittämiseen tekniikan alalle yhdessä muiden teknillisten yliopistojen kanssa. Selvitystyö valmistuu keväällä 2011. INNOVAATIOTOIMINTA Patenttihakemuksia 8 6 11 Myönnettyjä patentteja 6 8 13 Keksintöilmoituksia 96 80 62 TTY on edelleen kansainvälisesti suosittu opiskelu- ja työpaikka. Opiskelija- ja tutkijavaihdolla mitattuna se on Suomen kansainvälisin teknillinen yliopisto. Yliopiston vetovoimaisuudesta kertoo muun muassa saapuvien vaihto-opiskelijoiden suuri määrä. Vuonna 2009 yliopistolla työskenteli palvelusuhteessa noin 290 ulkomaalaista. Kansainvälisiä huippututkijoita, FiDiPro-professoreja, työskenteli yliopistolla kuusi. Ulkomaalaisia perus- ja jatkotutkintoopiskelijoita TTY:llä oli yhteensä noin 900. Kiinnostus lähteä TTY:ltä vaihto-opiskelijaksi ulkomaille on hieman kasvanut. Tähän on vaikuttanut paitsi määrätietoinen markkinointi myös se, että ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksymistä TTY:llä tehtävään tutkintoon on helpotettu. Vuonna 2009 puolensataa TTY:n opiskelijaa oli ulkomailla suorittamassa tutkintoon kuuluvaa työharjoitteluaan. Vaihto-opiskelijat liikkuvat yliopistojen välillä solmittujen yhteistyösopimusten puitteissa. TTY:llä on yli 250 yhteistyöyliopistoa eri puolilla maailmaa. TTY:n seitsemän englanninkielistä maisteriohjelmaa kasvattivat suosiotaan ja hakemuksia saapui jälleen enemmän kuin edellisinä vuosina. Opiskelupaikan sai 306 hakijaa. Vuonna 2009 perustettiin myös uusi englanninkielinen arkkitehtuurin ohjelma. Suomalainen arkkitehtuuri on kansainvälisesti maineikasta, joten myös ohjelman odotetaan olevan suosittu. Ensimmäiset opiskelijat aloittavat opinnot syksyllä 2010. TTY:n strategian 2010 2013 yhtenä painopistealueena on kansainvälistyminen. Strategian toimeenpanemiseksi perustettiin työryhmä, jonka tavoitteena on jalkauttaa kansainvälisyyteen liittyviä toimenpiteitä yliopistolla sekä kehittää yliopistoa kohti aidosti kansainvälistä yhteisöä. ULKOMAALAISET OPISKELIJAT Ulkomaalaisia opiskelijoita 907 942 827 Perustutkinto-opiskelijoita 372 299 267 Jatko-tutkinto-opiskelijoita 152 206 165 VAIHTO-OPISKELIJAT 3 10 kk mittaiset vaihtojaksot TTY:ltä opiskelijavaihtoon lähteneet 236 184 188 TTY:lle opiskelijavaihtoon saapuneet 383 437 295 OPETTAJA- JA TUTKIJAVIERAILUT Yli 1 kk kestäneet vierailut TTY:ltä ulkomaille 80 52 54 Ulkomailta TTY:lle 224 172 271 2 viikkoa 1kk kestäneet vierailut TTY:ltä ulkomaille 24 15 20 Ulkomailta TTY:lle 32 24 14 6 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus KANSAINVÄLISYYS 7

Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunta Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunta Hydrauliikan ja automatiikan laitos Konstruktiotekniikan laitos Materiaaliopin laitos Systeemitekniikan laitos Tuotantotekniikan laitos Automaatiotekniikan koulutusohjelma Konetekniikan koulutusohjelma Kuitu ja tekstiilitekniikan koulutusohjelma Materiaalitekniikan koulutusohjelma International Master s Degree Programme in Machine Automation International Master s Degree Programme in Materials Science Perustutkinto-opiskelijat 3 074 3 076 Jatkotutkinto-opiskelijat 348 383 Perustutkinto 252 254 Lisensiaatti 3 1 Tohtori 17 12 Opetushenkilöstö 58 61 Muu henkilöstö 397 385 -referee/muu 154/82 126/138 -referee/muu 19/62 - /68 Tiiviit suhteet teollisuuteen kehittävät tutkimusta ja koulutusta TTY:n tiedekunnista automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunta on painottunut puhtaasti tekniikkaan. Sen laitokset toimivat läheisessä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ja ovat mukana useissa strategisen huippuosaamisen keskittymissä (SHOK). Vuonna 2009 tiedekunta järjesti ensimmäisen teollisuusfoorumin vahvistaakseen yhteyksiään teollisuuteen. Muun muassa näin elinkeinoelämästä saatavan palautteen avulla kehitetään koulutusta ja tutkimusta. Tiedekunnan laitokset saivat vuonna 2009 monipuolista tunnustusta ja palkintoja omilla tutkimuksen erityisosaamisalueillaan. Näistä mainittakoon Suomen automaatioseura ry:n myöntämä Automaatiopalkinto sekä ITEA Achievement Award. Hydrauliikan ja automatiikan laitos on nimetty Suomen Akatemian huippuyksiköksi vuosille 2008 2013. Tuotantotekniikan laitos oli yliopistokoulutuksen laatuyksikkö vuosina 2007 2009. Kertomusvuonna tiedekunta osallistui valtiontalouden tarkastusviraston teettämään inhimillisten voimavarojen arviointiin. Vuonna 2009 käynnistyi kaikkien tiedekunnan laitosten ja koulutusohjelmien yhteinen kandidaatin tutkinnon suorittamista sujuvoittava koulutuksen kehittämishanke. Uusi tiedekuntarakenne on osoittautunut toimivaksi. Henkilökunnan ja opiskelijoiden määrällä mitattuna TTY:n toiseksi suurimmassa tiedekunnassa vallitsee vahva yhteishenki ja yhteistyö sekä koulutuksessa että tutkimuksessa. Dekaani Toivo Lepistö Huippututkimus houkuttaa lahjakkaita tutkijoita ja opiskelijoita Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunnan tutkimuksen painopistealat liittyvät nanotieteisiin ja -tekniikkaan sekä energia-, bio- ja lääketieteelliseen tekniikkaan. Nanofotoniikka on yliopiston tutkimuksen kärkialoja ja biotekniikka kehittyvä vahvuusala. Tiedekunnassa on myös merkittävää teoreettisen ja laskennallisen mallintamisen osaamista. Tutkimus on synnyttänyt useita high-tech -yrityksiä. Vuonna 2009 tiedekunnan ryhmät menestyivät erinomaisesti muun muassa Suomen Akatemian tutkimusohjelmissa ja strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) hankkeissa. Tiedekunnan tutkijoille myönnettiin TEKin väitöskirjapalkinto ja Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinto. Tiedekunnan alaisen Optoelektroniikan tutkimuskeskuksen (ORC) johtoon nimitettiin Pekka Savolainen professori Markus Pessan siirryttyä eläkkeelle. Tiedekunnan koulutusohjelmat ovat hakijoiden keskuudessa TTY:n suosituimpia. Ne houkuttelevat lahjakkaita opiskelijoita, mutta pyrkijöistä vain kolmasosa hyväksytään opiskelijaksi. Tiedekunnan laitokset vastaavat koko TTY:n luonnontieteellisestä perusopetuksesta. Tiedekunnan antaman opetuksen osuus on runsas viidennes koko yliopiston opetuksesta. Tiedekunnan laitokset tuottavat yli 40 prosenttia TTY:n vertaisarvioiduista kansainvälisistä julkaisuista. Näistä suuri osa on syntynyt yhteistyössä ulkomaisten yliopistojen kanssa. Dekaani Helge Lemmetyinen Biolääketieteen tekniikan laitos Energia- ja prosessitekniikan laitos Fysiikan laitos Kemian ja biotekniikan laitos Matematiikan laitos Optoelektroniikan tutkimuskeskus Biotekniikan koulutusohjelma Teknis-luonnontieteellinen koulutusohjelma Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelma International Master s Degree Programme in Biomedical Engineering International Master s Degree Programme in Science and Bioengineering Perustutkinto-opiskelijat 871 834 Jatkotutkinto-opiskelijat 273 255 Perustutkinto 77 66 Lisensiaatti 2 - Tohtori 15 16 Opetushenkilöstö 96 93 Muu henkilöstö 326 308 -referee/muu 347/117 289/272 -referee/muu 11/71 8/73 Patentit 1 1 Patentit 2 4 8 TIEDEKUNNAT TIEDEKUNNAT 9

Rakennetun ympäristön tiedekunta Teknis-taloudellinen tiedekunta Arkkitehtuurin laitos Rakennustekniikan laitos Arkkitehtuurin koulutusohjelma Rakennustekniikan koulutusohjelma Perustutkinto-opiskelijat 1 367 1 285 Jatkotutkinto-opiskelijat 141 149 Perustutkinto -arkkitehdit 29 31 -diplomi-insinöörit 44 60 Lisensiaatti - 1 Tohtori 1 - Opetushenkilöstö 49 48 Muu henkilöstö 101 88 -referee/muu 32/16 30/17 -referee/muu 11/65 12/76 Arkkitehtuurin ja rakennustekniikan kumppanuus avaa uusia mahdollisuuksia Lähes 30 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta kertyy rakentamisesta ja siihen läheisesti liittyvistä toiminnoista. Noin 70 prosenttia kansallisvarallisuudesta on sidottu rakennettuun ympäristöön ja rakennuksiin. Tämä asettaa arkkitehti- ja diplomi-insinööritutkinnoille korkeat ammattitaitovaatimukset. Arkkitehtuurin ja rakennustekniikan laitosten yhteistyö on todellinen mahdollisuus, jota on hyödynnetty järjestämällä yhteisiä opintojaksoja. Tarjontaa on laajennettu siten, että arkkitehtuurin opiskelijat voivat sisällyttää opintoihinsa enemmän rakentamiseen liittyviä opintojaksoja ja päinvastoin. Uusimpia tutkimustuloksia siirretään aktiivisesti opetukseen. Opetusohjelman sisältöä ja opetuksen laatua kehitetään siten, että kiinnostus ja motivaatio alaa kohtaan säilyvät. Tiedekunnan vahvuutena ovat yhteiskunnan tarpeista lähtevät tutkimusalat, joilla vastataan muun muassa uudis- ja korjausrakentamisen haasteisiin. Vuonna 2009 käynnistyi arkkitehtuurin ja rakennustekniikan laitosten yhteistyönä ARA:n rahoittama tutkimushanke Energiatehokas lähiökorjaaminen. Rakennustekniikan laitos ja Ratahallintokeskus solmivat puitesopimuksen Elinkaaritehokas rata -tutkimusohjelmasta vuosille 2009 2012. Teknillisen korkeakoulun ja elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä toteutettu mittava tutkimushanke Asuinrakennusten ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energiatalous saatiin päätökseen. Dekaani Ralf Lindberg Insinööri tarvitsee liiketoimintaosaamista ja kielitaitoa Tekniikan akateemisten liitto ja Elinkeinoelämän keskusliitto korostavat liiketoimintaosaamisen tärkeyttä diplomi-insinöörikoulutuksessa. TTY:llä teknis-taloudellinen tiedekunta vastaa diplomi-insinöörien liiketaloudellisesta osaamisesta ja kielitaidosta. Sen laitokset tuottavat opetusta paitsi omiin koulutusohjelmiinsa myös runsaasti sivuaineopintoja yliopiston muihin koulutusohjelmiin. Kielikeskuksessa voi opiskella kymmentä eri kieltä, muun muassa venäjää ja kiinaa. Tutkimuksessaan tiedekunta painottaa liiketoiminnan kannattavuuden, innovaatioiden, turvallisuuden johtamisen ja riskien hallinnan, tiedon ja tietoturvallisuuden johtamisen sekä logistiikan tutkimusta. Vuonna 2009 tiedekunnassa aloitti viisi uutta professoria, joista kaksi nimitettiin lahjoitusprofessuureihin. Toinen niistä perustettiin teollisuustalouden laitokselle, joka on yliopiston toiseksi suurin opintopisteiden tuottaja. Yrjö ja Senja Koivusen säätiön rahoittama professuuri keskittyy teollisen yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämiseen ja projektinhallintaan globaalissa toimintaympäristössä. Se täydentää laitoksen resursseja ja vastaa osuvalla tavalla teollisuuden tarpeisiin. Tiedonhallinnan laitokselle perustettiin digitaaliseen mediatuotantoon keskittyvä professuuri, joka tukee hyvin laitoksen toimintaa. Sen lahjoitti Kunnallisneuvos C. V. Åkerlundin säätiö. Dekaani Olavi Uusitalo Kielikeskus Teollisuustalouden laitos Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Tietojohtamisen koulutusohjelma Tuotantotalouden koulutusohjelma Programme in Business and Technology Perustutkinto-opiskelijat 1 013 970 Jatkotutkinto-opiskelijat 281 262 Perustutkinto 90 102 Lisensiaatti 2 2 Tohtori 9 9 Opetushenkilöstö 66 62 Muu henkilöstö 79 81 -referee/muu 152/29 105/32 -referee/muu 1/36 3/57 Patentit 1 - Patentit - - 10 TIEDEKUNNAT TIEDEKUNNAT 11

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Uusi henkilöstöstrategia painottaa johtamista ja hyvinvointia Elektroniikan laitos Ohjelmistotekniikan laitos Signaalinkäsittelyn laitos Sähköenergiatekniikan laitos Tietokonetekniikan laitos Tietoliikennetekniikan laitos Signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Sähkötekniikan koulutusohjelma Tietotekniikan koulutusohjelma International Master s Degree Programme in Information Technology International Master s Degree Programme in Radio Frequency Electronics perustutkinto-opiskelijat 3 588 3 799 jatkotutkinto-opiskelijat 609 613 Kansainvälisestä tiedekunnasta valmistui ennätysmäärä tohtoreita Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta on Tampereen teknillisen yliopiston suurin. Sen laaja kansainvälinen tutkimus painottuu signaalinkäsittelyyn pohjautuvien menetelmien, älykkäiden ja hajautettujen sähköenergiajärjestelmien, lyhyen kantaman radiotekniikan tiedonvälityksen sovelluksiin ja sähkötekniikan ilmiöiden matemaattiseen mallinnukseen. Vuonna 2009 tiedekunnasta valmistui 42 tohtoria, mikä on ennätys ja puolet koko yliopistosta valmistuneiden tohtoreiden määrästä. Tiedekunnan koulutusohjelmat ovat vastanneet hyvin elinkeinoelämän tarpeisiin, josta on hyvänä osoituksena valmistuneiden opiskelijoiden erinomainen työllistyminen. Esimerkiksi tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistuneista työllistyi 97 prosenttia. Tiedekunta on varsin kansainvälinen. Sen kahdessa kansainvälisessä maisteriohjelmassa ja jatkotutkinto-opiskelijoina on vuosittain noin 400 opiskelijaa. Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä tiivistävät tiedekunnan laitoksille saadut neljä FiDiPro-professoria. Vuonna 2009 tiedekunta sai yhden uuden Tekesin rahoittaman FiDiPro-professuurin elektroniikan laitokselle. Vuonna 2009 TTY:llä tehtiin 2020 henkilötyövuotta, mikä on 3,5 prosenttia edellisvuotista enemmän. Henkilöstöä oli 2168 ja henkilöstömenot kasvoivat 7 prosenttia. TTY:llä on edelleen paljon määräaikaisia työntekijöitä. Suuri osa heistä on opiskelijoita, joiden opintoja työnteko tukee. Siksi myös TTY:n henkilöstön keski-ikä on varsin alhainen, 36 vuotta. Vuoden 2008 lopussa valmistui TTY:n henkilöstöstrategia, jossa painotetaan osaamisen, johtamisen ja työhyvinvoinnin edistämistä. Samoihin aikoihin yliopistossa toteutettiin henkilöstötutkimus, joka muun muassa luotasi henkilöstön kokemuksia työstään, yksikkönsä toiminnasta ja johtamisesta. Kertomusvuonna henkilöstötutkimuksen tulosten käsittely ja henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelmat saatiin onnistuneesti sidottua yhteen. Alkuvuodesta yliopiston eri laitokset ja yksiköt käsittelivät keskuudessaan henkilöstötutkimuksen tuloksia. Keväällä tehty seurantakysely kertoo, että suurin osa oli käsitellyt tuloksia laitoskokouksissaan, laitoksen johtoryhmässä tai yhteisillä kehittämispäivillään. Vuoden aikana laitokset ja yksiköt laativat myös toimenpidesuunnitelmat henkilöstöstrategian toteuttamiseksi. Henkilöstöstrategian mukaisesti kaikkien esimiesten odotetaan osallistuvan esimieskoulutukseen. Esimieskoulutuksen tarjonta ja koulutukseen osallistuminen onkin lisääntynyt. Keväällä 2009 alkoi seitsemäs TAHTO-valmennus. Syksyllä aloitettiin myös uusi valmennussarja Esimiehenä arjessa. Yksi kertomusvuoden painopisteistä oli perehdyttämisen kehittäminen. Jokaiselle laitokselle nimettiin perehdytysyhdyshenkilö, jonka tehtävänä on edistää perehdytystä omassa yksikössään. Perehdytysverkostolle järjestetään säännöllisesti koulutusta. Kaikissa yliopistoissa siirryttiin 1.1.2010 virkasuhteista työsuhteisiin, ja TTY:lläkin valmistauduttiin tähän muutokseen. Kaikille TTY:n työntekijöille laadittiin uusi työsopimus loppuvuodesta 2009. TTY:N HENKILÖSTÖ TTY:n henkilöstö (htv) 2 020 1 951 1 940 Opettajia 392 378 376 Tutkijoita 803 776 781 Tutkimusapulaisia 397 397 397 Tukihenkilöstöä 428 400 386 Perustutkinto 302 296 Lisensiaatti 3 5 Tohtori 42 27 Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa toimii Suomen Akatemian ja opetusministeriön valitsemana tutkimuksen huippuyksikkönä signaalinkäsittelyn tutkimusryhmä, Center of Excellence in Signal Processing (SPAG ). Opetushenkilöstö 91 86 Muu henkilöstö 481 480 Dekaani Ulla Ruotsalainen -referee/muu 396/108 477/292 -referee/muu 2/30 2/27 Patentit 2 3 Henkilöstöstä 2009 Naisia 32 % Ulkomaalaisia 10 % Osa-aikaisia 19 % Määräaikaisia 72 % Korkeakoulututkinnon suorittaneita 59 % Tohtorin tutkinnon suorittaneita 15 % 12 TIEDEKUNNAT HENKILÖSTÖ 13

Kokonaistuotot kasvoivat TILINPÄÄTÖS 2009 Vuonna 2009 TTY:n kokonaistuotot kasvoivat edellisvuodesta 2 prosentilla 154,5 miljoonaan euroon. Tuottojen kasvua hillitsi yleinen taloudellinen epävarmuus, mikä näkyi yritysrahoituksen määrän pienenemisenä. Tuotoista 62 prosenttia oli yliopistolle valtion talousarviossa osoitettua määräraharahoitusta ja 38 prosenttia varsinaista tulorahoitusta sekä muiden valtion virastojen tutkimus- ja koulutushankkeisiin osoittamia määrärahoja. Noin kolmannes kertyi yritysten, Suomen Akatemian, Tekesin ja EU:n tutkimusrahoituksesta. Suomen Akatemian rahoitus kasvoi merkittävästi. TTY:n kokonaismenot vuonna 2009 olivat 133,6 miljoonaa euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 7 miljoonaa. Suurimmat kuluerät olivat henkilöstökulut, joiden osuus oli 66 prosenttia kaikista toiminnan kuluista, vuokrien osuus oli 11 prosenttia ja palvelujen ostojen 8 prosenttia. Tilinpäätös Tilinpäätös Osuus Muutos 2008 2009 2009 2008 2009 KOKONAISTUOTOT Maksullinen palvelutoiminta: 20 478 000 18 280 000 12 % -11 % Yritykset ja yksityiset 17 545 000 14 594 000 Julkishallinto 2 933 000 3 686 000 Yhteisrahoitteinen toiminta: 30 559 000 32 122 000 21 % 5 % Tekes 17 635 000 18 125 000 EU ja muu ulkomainen 3 847 000 3 694 000 Muut rahoittajat 9 077 000 10 303 000 Muu täydentävä rahoitus 6 879 000 7 846 000 5 % 14 % Suomen Akatemia 6 007 000 7 017 000 Muu julkishallinto 872 000 829 000 Budjettirahoitus 93 186 000 96 229 000 62 % 3 % Siirtyvä raha edelliseltä vuodelta 22 518 000 24 884 000 Kuluvan vuoden toimintamenoraha 70 668 000 71 345 000 KOKONAISRAHOITUS 2007 2009, milj. euroa TUOTOT YHTEENSÄ 151 102 000 154 477 000 100 % 2 % 200 150 Täydentävä rahoitus Budjettirahoitus 142,9 151,1 154,5 Rahoitus lähteittäin 2009 Yritykset 16,2 milj. KOKONAISMENOT Palkat sivukuluineen 82 877 000 88 247 000 66 % 6 % Aineet ja tarvikkeet 6 868 000 7 305 000 5 % 6 % Vuokrat 13 536 000 14 184 000 11 % 5 % 100 50 57,7 57,9 58,2 85,2 93,2 96,3 Muut julkiset rahoittajat 13,2 milj. EU ja ulkomaat 3,7 milj. Tekes 18,1 milj. Suomen Akatemia 7 milj. Budjettirahoitus 96,3 milj. Ostetut palvelut 10 538 000 10 986 000 8 % 4 % Matkat 4 075 000 4 203 000 3 % 3 % Muut kulutusmenot 4 728 000 5 109 000 4 % 8 % Hankinnat 3 764 000 3 580 000 3 % -5 % MENOT YHTEENSÄ 126 386 000 133 614 000 100 % 6 % 0 2007 2008 2009 KOKONAISJÄÄMÄ 24 716 000 20 863 000-16 % KOKONAISJÄÄMÄ % 16 % 14 % 14 TALOUS TALOUS 15

Korkeakoulunkatu 10 PL 527, 33101 Tampere Puhelin (03) 311 511 TTY-säätiön säädekirja allekirjoitettiin 9. helmikuuta 2009 TTY:llä. Valtioneuvoston puolesta säädekirjan allekirjoitti opetusministeri Henna Virkkunen ja Teknologiateollisuus ry:n ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön puolesta Wärtsilän toimitusjohtaja Ole Johansson. Rehtori Markku Kivikoski ja Tekniikan Akateemiset ry:n hallituksen puheenjohtaja Merja Strengell seuraavat allekirjoitusta. Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekunta Korkeakoulunkatu 6, PL 589, 33101 Tampere Hydrauliikan ja automatiikan laitos Konstruktiotekniikan laitos Materiaaliopin laitos Systeemitekniikan laitos Tuotantotekniikan laitos Luonnontieteiden ja ympäristötekniikan tiedekunta Korkeakoulunkatu 3, PL 692, 33101 Tampere Biolääketieteen tekniikan laitos Energia- ja prosessitekniikan laitos Fysiikan laitos Kemian ja biotekniikan laitos Matematiikan laitos Optoelektroniikan tutkimuskeskus Rakennetun ympäristön tiedekunta Tekniikankatu 12, PL 600, 33101 Tampere Arkkitehtuurin laitos Rakennustekniikan laitos Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Korkeakoulunkatu 1, PL 553, 33101 Tampere Elektroniikan laitos Ohjelmistotekniikan laitos Signaalinkäsittelyn laitos Sähköenergiatekniikan laitos Tietokonetekniikan laitos Tietoliikennetekniikan laitos Erillislaitokset Kirjasto Korkeakoulunkatu 10, PL 537, 33101 Tampere Täydennyskoulutuskeskus Edutech Hermiankatu 1, PL 589, 33101 Tampere Puhelin (03) 3115 2442 Porin yksikkö Pohjoisranta 11 A, PL 300, 28101 Pori Puhelin (03) 311 511 Teknis-taloudellinen tiedekunta Korkeakoulunkatu 8, PL 541, 33101 Tampere Kielikeskus Teollisuustalouden laitos Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos www.tut.fi