Joonas Hietapakka VARASTON LAYOUT-SUUNNITELA JA KEHITTÄINEN Opinnäytetyö CENTRIA-AATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Lokakuu 6
Yksikkö Kokkola Aika Lokakuu 6 Tekijä/tekijät Joonas Hietapakka Koulutusohjelma Kone- ja tuotantotekniikka Työn nimi VARASTON LAYOUT-SUUNNITELA JA KEHITTÄINEN Työn ohjaaja Ilkka Rasehorn Sivumäärä 3 + 9 Työelämäohjaaja Jonas Kronqvist Tämä opinnäytetyö on valmistettu Boliden Kokkola Oy:n käyttöön. Työn tavoitteena oli varaston varastopaikkoja osoittavan layout piirustuksen uusiminen sekä varastointitoiminnan kehittäminen. Työssä keskityttiin Boliden Kokkola Oy:n teräsvarastoon. Teoreettisessa osuudessa käsitellään varastoinnin merkitystä sekä esitellään työn aikana käytettyjä tiedon käsittelyn ja keräämisen työkaluja. Empiirisessä osuudessa määritellään varaston ongelmakohdat SWOT-analyysin avulla, jonka mukaan kehitetään varaston uusi layout. Lopussa esitetään mahdollisia kehitysmahdollisuuksia ja kootaan yhteenveto työn tuloksista. Asiasanat ABC-analyysi, Layout, SWOT-analyysi, Varastointi, Varastointi teknologia, XYZ analyysi
CENTRIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Kokkola Degree programme echanical Engineering Name of thesis Warehouse s layout and development Instructor Ilkka Rasehorn Supervisor Jonas Kronqvist Date October 6 Author Joonas Hietapakka Pages 3 + 9 This thesis is made for Boliden Kokkola Oy's use. The goal was to develope a new layout of the warehouse and improve the development of storage activities. The project focused on Boliden Kokkola Oy's steel warehouse, as well as the outdoor area. The theoretical part deals with the importance of storage and shows the processing and data collection tools presented during the work. In the empirical part defines the warehouse problems by using SWOT analysis, according to which the new warehouse layout is developed. The end of the report shows possible development opportunities and compiles a summary of the results of the work. Key words ABC-analysis, Layout, SWOT-analysis, XYZ-analysis, Warehousing, Warehousing technology
TIIVISTELÄ ABSTRACT KÄSITTEIDEN ÄÄRITTELY SISÄLLYS JOHDANTO... 3. Työn tavoite... 3. Työn vaiheistus... 3 YRITYSESITTELY... 4. Kokkolan sinkkitehdas... 5. Tuotantoprosessi... 5 VARASTOINTI... 8 3. Varastoimisen tarpeellisuus... 8 3. Varastoinnin merkitys teollisuudessa... 9 3.3 Varastomuodot tuotantoteollisuudessa... 9 3.4 Varaston inventointi... 3.5 Varastointiteknologia... 3.5. Lavahyllyt... 3.5. Pientavarahyllyt... 3.5.3 Oksahyllyt... SWOT-ANALYYSI... 3 ABC-ANALYYSI... 4 XYZ-ANALYYSI... 5 TERÄSVARASTO... 6 7. Lähtökohdat... 6 7. Teräsvaraston arviointi... 6 7.. Strenghts... 7 7.. Weaknesses... 7 7..3 Opportunities... 8 7..4 Threats... 8 7.3 Varaston ongelmat... 9 LAYOUT... 8. Nykyinen layout... 8. Uudet layoutit... 8.. Versio... 8.. Versio... 3 8..3 Versio 3... 3 8..4 Versio 4... 4 8..5 Versio OVO... 5 8..6 Ulkoalue... 5
JATKOKEHITYSSUUNNITELAT... 7 9. Varaston läpikäynti/inventaario... 7 9. erkinnät ja turvallisuus... 7 9.3 Järjestely ja toimintatavat... 8 YHTEENVETO... 9. Layout... 9. Ylläpito... 9 LÄHTEET... 3 LIITTEET KUVIOT KUVIO. SWOT-nelikenttä... 3 KUVIO. ABC-analyysi... 4 KUVIO 3. SWOT-nelikenttä teräsvarastosta... 7 KUVAT KUVA Tuotantoprosessin vaiheet... 6 KUVA. Kuormalavahylly... KUVA 3. Pientavarahylly... KUVA 4. Oksahylly... KUVA 5. Esimerkki lattialla tiellä olevasta tavarasta.... 8 KUVA 6. Vanhanaikainen hyllystö 6L... KUVA 7. Nykyinen layout varaston oikeasta puolesta.... KUVA 8. Layout v.... KUVA 9. Layout v.... 3 KUVA. Layout v.3... 4 KUVA. Layout v.4... 5 KUVA. Layout v.ovo... 5 KUVA 3. Ulkoalueen Layout.... 6 TAULUKOT TAULUKKO. Varaston layout tiedot...
3 JOHDANTO Tämän opinnäytetyön aihe on saatu Boliden Kokkola Oy: n toimeksiannosta. Yritys on minulle tuttu aikaisemmin, koska olen ollut siellä useamman kesän kesätöissä. Kesällä 5 esitin kiinnostukseni valmistaa opinnäytetyöni Boliden Kokkola Oy: lle, ja he tarjosivat minulle tätä työtä. Näin työn sopivan hyvin suunnittelijan opintoihini, joten valitsin sen. Työn tekoa helpotti paljon se, että kesätöiden kautta olin jo tutustunut jonkin verran Boliden Kokkolan varastotoimintaan.. Työn tavoite Opinnäytetyön päätavoitteena on kehittää Boliden Kokkolan teräsvaraston toimintaa. Ensimmäisenä tehtävänä oli kehittää teräsvaraston layout nykypäivän tarpeisiin sopivaksi. Toisena tehtävänä oli tutkia varastonnimikkeiden tarpeellisuutta niiden myyntitapahtumien mukaan. Layoutin uusiminen rajattiin vain teräsvaraston päärakennukseen sekä ulkoalueen telineisiin.. Työn vaiheistus Opinnäytetyön alussa esitellään yritys johon työ suoritettiin. Luvusta 3 alkaa teoreettinen osuus, jossa aluksi käydään läpi varastoinnin merkitystä tuotantoteollisuudessa ja esitellään varastointiteknologioita. Työn aikana käytettyjen tutkimusmenetelmien teoriaa käsitellään luvuissa 4 6. Tämän jälkeen alkaa itse työtulosten esitteleminen. Luku 7 kattaa varaston arvioinnin, jonka mukaan uusi layout suunnitellaan. Uudet layoutit esitellään luvussa 8.
4 YRITYSESITTELY New Boliden AB on lähtöisin Ruotsin Bolidenin kylästä. Ruotsin Skellefteåssa ja sen lähialueilla alkoi 9-luvun alussa kultakuume. Pankit perustivat erilaisia omistusyhtiöitä kaivoksille, joista käytettiin nimeä Emissionsbolag. Yhtä näistä on kutsuttu nykyaikaisen Bolidenin aluksi, joka oli alkuperäiseltä nimeltään Centralgruppens Emissionsbolag. Vuoden 94 kultalöytö Boliden kylän Fågelmyranin alueella aloitti Ruotsin Klondiken synnyn, sekä Bolidenin perustan. Centralgruppenin rahoittanut pankki otti yrityksen haltuunsa, ja vuonna 95 luotiin kaksi uutta kaivosyhtiötä: Västerbottens Gruvaktiebolag sekä Skellefteå Gruvaktiebolag. Ruotsalainen sijoittaja ja teollisuuden edelläkävijä Ivar Kreuger osti 9 prosenttia yrityksestä juuri ennnen suurta lamaa. (Boliden 4.) Ensimmäisen suuren laman aikaan, 93-luvun alussa, Västerbottens Gruvaktiebolag ja Skellefteå Gruvaktiebolag yhdistyivät Bolideniksi. Lamakausi ei vaikuttanut Bolidenin kasvuun lainkaan. Jo vuonna 935 Boliden oli kasvanut 5 työläisen yritykseksi. Yrityksen kasvaessa myös Bolidenin kylä kasvoi isommaksi kaivoskyläksi. Vuosien 94-97 aikana Boliden hankki itselleen useita tehtaita sekä kaivoksia ympäri Ruotsia, kuten Euroopan yhden suurimmista lyijykaivoksista Laisvallassa sekä Aitikin avolouhoksen, josta tuli yksi Euroopan suurimmista kuparilähteistä. 96- ja 97-luvun aikana kemiallisten aineiden tuotannon merkitys kasvoi teollisuudessa, jonka johdosta Boliden sekä sen tytäryhtiö Supra alkoivat valmistaa rikkihappoa miljoonan tonnin vuosituotannolla. (Boliden 4.) 97-luvun alusta alkoi Bolidenin globalistuminen. Yhdistyminen Saksalaisen Preussag yrityksen kanssa kasvatti lyijyn valmistus- ja jalostuskapasiteettia. Yritys teki myös useita hankintoja modernistaen teollisuutensa prosessien teknologiaa. Vuonna 987 ruotsalainen monialayritys Trelleborg AB osti Bolidenin omaksi tytäryhtiökseen. Tämän jälkeen yritys alkoi hankkia monia kuparin ja messingin valmistukseen keskittyviä yrityksiä Euroopan alueelta. Boliden sai myös yhteishankkeen kullan valmistamisesta Saudi Arabian valtion omistaman yrityksen kanssa Sukhaybaratin alueelta. 99- luvulla yritys investoi useisiin kaivos ja sulatto kohteisiinsa uutta koneistoa. Trelleborg aloitti vuonna 996 yrityksen rakenneuudistukset, jonka johdosta Bolidenin kaivos-, sulatto-, ja valmistustoiminnat laitettiin myyntiin. Uusi yritys syntyi nimellä Boliden Limited, ja sen päätoimisto siirtyi Kanadan Torontoon, jossa se listattiin ontrealin pörssiin. (Boliden 4.)
5 Kanadassa Boliden osti Kanadalaisen Westmin kaivosyhtiön. Kaupan mukana Boliden sai yra Fallsin kaivoksen sekä kuparin valmistukseen keskittyneen tehtaan Chilessä. Vuonna 999 Boliden järjesti yrityksen eri osa-alueet uudelleen. Tämä johti lopulta Boliden Groupin siirtymisen takaisin Ruotsiin, jossa se listattiin Tukholman pörssiin. Vuonna 3 Boliden muuttui New Bolideniksi Outkumpu Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen jälkeen, jossa Outokumpu Oy myi kaksi suomalaista sulattoaan Kokkolasta ja Harjavallasta sekä norjalaisen sulaton Oddasta. Loppuvuosikymmenellä Boliden investoi Aitikin kaivokseen 5, miljardia Ruotsin kruunua tuplaten Aitikin vuosituotannon. Vuonna Boliden aloitti kullan ja telluurin erottelun Kankbergin kaivoksella Boliden alueella. Viimeisimpänä hankintana Boliden hankki Kylynlahden kuparikaivoksen Suomesta vuonna 4. Kauppaan kuului myös Outokummun alueen tutkimuslupa. (Boliden 4.). Kokkolan sinkkitehdas Kokkolan sinkkitehdas on perustettu vuonna 969 Outokumpu Oy:n nimissä. Boliden osti tehtaan Outokummulta vuonna 3. Tehtaan päätuotto on puhdas sinkki, jota se valmistaa Euroopan toiseksi suurimmalla 35 tonnin tuotantokapasiteetilla. Tehtaan lopputuote on monen eri painoisia sinkki harkkoja 5 kg:sta aina 4 kg:an asti. Suurin osa tuotannosta myydään terästehtaille. Tehtaalla sinkkirikasteesta valmistetaan pasuttamalla ja valamalla sinkkiharkkoja. Vuonna tehdas on myös aloittanut tuottamaan rikkihappoa. Sivutuotteena kertyvää hopeaa on alettu keräämään vuonna 4 valmistuneessa hopean talteenotossa. Tehtaan käyttämät rikasteet tulevat pääosin Boliden omilta kaivoksilta Ruotsista ja Irlannista. Noin 85 % rikasteesta tuodaan tehdasalueen satamaan laivoilla. Loput 5 % tuodaan junalla. Boliden Kokkolan sinkkitehtaan palveluksessa on yli 5 työntekijää joista 4 kunnossapidossa. Lisäksi alihankinta on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Tehdas on Kokkolan suurin yksityinen työnantaja. (Boliden 4.). Tuotantoprosessi Suuri osa Kokkolan tehtaan käyttämästä sinkkirikasteesta tulee Bolidenin omilta kaivoksilta Ruotsista ja Irlannista. Rikasteita ostetaan myös muilta kaivosyhtiöiltä Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Perusta. Sinkin tuotantoprosessissa on viisi eri vaihetta: pasutus, liuotus, liuospuhdistus, elektrolyysi ja valu. Raaka-aineen sinkkipitoisuus noin 5 prosenttia. Valmiin SHG-sinkin puhtausaste vähintään 99,995 prosenttia. Keskimääräinen vuorokausituotanto 863 tonnia. Prosessin kesto rikasteesta valmiiksi
6 lopputuotteeksi on vuorokautta. Hyödynnettäviä sivutuotteita ovat rikkihappo, kuparisakka, höyry, sinkkisulfaattiliuos ja prosessilämpö, vuodesta 4 alkaen myös hopearikaste. KUVA Tuotantoprosessin vaiheet (Boliden Kokkola 3.) Tuotantoprosessin ensimmäisessä vaiheessa sinkkirikaste syötetään pasutusuuniin, jossa sinkkirikaste poltetaan 95 C:ssa. Pasutusprosessin tuotteena syntyy sinkkioksidia eli pasutetta. Pasutuksessa sivutuotteena muodostuva rikkidioksidipitoinen kaasu jäähdytetään ja sen sisältämä lämpö otetaan talteen höyrynä. Jäähtynyt rikkidioksidikaasu johdetaan happotehtaalle rikkihapon raaka-aineeksi. (Boliden Kokkola 3) Pasutusprosessista sivutuotteena saatava rikkidioksidikaasu hapetetaan happotehtaan konvertterissa rikkitrioksidiksi. Rikkitrioksidikaasu imeytetään veteen, jolloin syntyy rikkihappoa. Prosessissa muodostunut lämpöenergia otetaan talteen kaukolämpönä. (Boliden Kokkola 3.) Pasutettaessa syntynyt pasute ja suoraliuotusmenetelmällä käsiteltävä rikaste liuotetaan rikkihappoliuoksessa, jota saadaan elektrolyysistä niin sanottuna paluuhappona. Rauta saostetaan ja suodatetaan pois prosessista jarosiittina. Liuotuksessa syntyy sinkkisulfaattiliuosta. Parhaillaan tehtaalle rakennetaan hopean talteenottolaitosta. Prosessiin tehtävien muutosten myötä pasutteessa oleva hopea saadaan talteen hopearikasteena. (Boliden Kokkola 3.) Liuotuksen jälkeen sinkkisulfaattiliuoksessa on pieniä määriä sinkin mukana liuenneita epäpuhtauksia, jotka täytyy poistaa liuoksesta ennen elektrolyysiä. Puhdistus tapahtuu kolmivaiheisella prosessilla. Puhdistuksen kolmannen vaiheen jälkeen sinkkisulfaattiliuos sisältää sinkkiä noin 5 g/l.
7 Liuospuhdistuksen jälkeen puhdas liuos jäähdytetään ja pumpataan elektrolyysiin. (Boliden Kokkola 3.) Elektrolyysissä sinkki saostuu liuoksesta alumiinilevyjen eli niin sanottujen katodien pinnalle sähkövirran avulla. Sinkkilevyjen annetaan kasvaa katodien pinnalla noin 35 tuntia. Tämän jälkeen katodit poistetaan liuoksesta ja tilalle vaihdetaan uudet katodit. Sinkkilevyt irrotetaan katodien pinnalta automaattisten irrotuskoneiden avulla. Alumiinilevyt palautetaan altaisiin. (Boliden Kokkola 3.) Elektrolyysistä saatavat sinkkilevyt sulatetaan valimon induktiouunissa. Sulatettu sinkki valetaan joko 5 kilon harkoiksi tai sinkkijumboiksi. Osaan tuotteista seostetaan alumiinia tai muita metalleja asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Valun jälkeen sinkki on valmis myytäväksi tuotteeksi. (Boliden Kokkola 3.)
8 VARASTOINTI Sana varasto voi tarkoittaa kahta eri asiaa. Englannin kielessä nämä kaksi tarkoitusta on erotettu kahdelle eri sanalle, inventory ja warehouse. Inventory -sanalla tarkoitetaankin yritykseen hankittuja materiaaleja, jotka eivät ole jalostuksessa. Sana warehouse tarkoittaa fyysistä tilaa, jossa materiaalia säilytetään. Käytännössä varastoksi voi kutsua mitä tahansa paikkaa, jossa tavara pysyy käyttämättömänä paikoillaan. Varastointi on osa logistiikkaa. Lähes jokaisessa yrityksessä esiintyy varastointia jossain muodossa. Teollisuuden alalla hallittu logistiikka onkin yrityksen strategisen johtamisen perusta. Oikein ohjatuilla kuljetuksilla sekä varastoinnilla vähennetään teollisuusyrityksen toiminnan harjoittamisen häiriötilanteita. Varastoimalla oikea määrä tuotetta, varaosaa, työkaluja tai muuta yrityksen omistavaa tavaraa varmistetaan varastoidun tuotteen nopea saatavuus. Näitä tilanteiden määrää voidaan arvioida aikaisempien kokemuksien mukaan, josta voidaan päätellä varastoitavan määrän tarve. (Hokkanen, Karhunen & Luukkainen 4.) 3. Varastoimisen tarpeellisuus Varastointi itsessään ei tuota yritykselle lisäarvoa, joitain tapauksia lukuun ottamatta. Varastointi on silti lähes välttämätön osa tuottavan yrityksen tuotantotoimintaa. Varastointia voidaan perustella useilla syillä kuten: - kuljetuskustannusten alentaminen - tuotantokustannusten alentaminen - suurten hankintaerien edullisuus - toimitusten varmistaminen - yrityksen asiakaspalvelupolitiikan tukeminen - markkinatilanteen muutosten tasaaminen - tuottajien ja kuluttajien välisten aika- ja tilaerojen tasaaminen
9 - myyjien, toimittajien ja asiakkaiden JIT-ohjelmien tukeminen. (Hokkanen ym. 4.) 3. Varastoinnin merkitys teollisuudessa Teollisuuden prosessien ylläpitämiseksi varaosien, raaka-aineiden ja työkalujen nopea saatavuus on elin tärkeää. Tästä johtuen kyseisten tarvikkeiden varastoiminen on tarpeellista. Kunnossapidon sisäinen logistisen verkon täytyy toimia saumattomasti taaten tuotantoprosessin jatkuvuuden. Yrityksen prosessin konekannan varaosista muodostuvassa varastossa täytyy säilyttää pääasiassa koneiden varaosia joita joudutaan vaihtamaan tarpeen vaatiessa. ietittäessä harvemmin vaihtoa vaativien varaosien varastoimista on otettava huomioon kyseisen varaosan toimitusaika. Jos varaosan vaurioituminen aiheuttaa tuotantotehokkuuden alenemisen on sen varastoimisen tarpeellisuus korkeampi. Varaosavarastoihin sitoutuu aikaa myöten yleensä enemmän pääomaa nimikkeiden lisääntyessä, kun prosessin koneita muutetaan tai prosessiin tuodaan uusia koneita. Onkin tärkeää uusien nimikkeiden tullessa miettiä, tarvitseeko vanhempia varaosia enää varastoida. (Pouri 997.) 3.3 Varastomuodot tuotantoteollisuudessa Varastot, jotka vaikuttavat tuotantoprosessiin, voidaan jakaa seuraaviin osioihin: ) Raaka-ainevarasto, joka sisältää materiaalit joita kuluu valmistusprosessissa. ) Puolivalmiste- eli välivarasto, joissa säilytetään keskeneräistä tuotantoa. 3) Valmiste- eli tuotevarasto, jonne varastoidaan prosessin valmis tuote. 4) Tarvikevarasto, jossa säilytetään tuotannolle tarpeellisia apuaineita ja tarvikkeita. 5) Työvälinevarasto, joka nimensä mukaan sisältää tuotannon ylläpitämiseksi tarvittavia työvälineitä. (Hokkanen ym. 4.)
3.4 Varaston inventointi Varaston ylläpitämiseksi on hyvä tietää varastonimikkeiden saldo ja kunto. Inventaariossa tuotteet tarkastetaan ja lasketaan. Inventointitilanteessa vastaan tulevat tavarat, joita ei löydy tietokannasta, tulee rekisteröidä välittömästi järjestelmään. Samoin mikäli tuotteen saldossa on eroavaisuutta tietokannan saldomerkintään, tulisi mahdollisimman pian merkitä se järjestelmään ja selvittää, mistä eroavaisuus johtuu. Ilman näitä toimenpiteitä aiheutetaan hukkatavaran määrän nousua. Inventointi suoritetaan yleisesti kirjanpitolain velvoittamana tai käytännön tarpeesta lähtien. (Hokkanen & Virtanen 3.) 3.5 Varastointiteknologia Varastoitavien tavaroiden mitat ja paino vaikuttavat varastointitapoihin sekä varastointiteknologioihin. Erilaisia varastointimuotoja on useita, kuten kuormalavat, oksahyllyt, pientavarahyllyt jne. Usein tavaraa käsitellessä tarvitaan erilaisia nosto- ja siirtoapuvälineitä. Varaston suunnittelussa tulisikin ottaa huomioon varastomuodon tuomat logistiset tarpeet kuten trukkien toiminta-alueet ja ajoväylät. (Logistiikan maailma 6.) 3.5. Lavahyllyt Lavahylly koostuu pylväselementeistä ja niiden väliin tulevista vaakapalkeista, jotka kannattelevat kuormalavoja kuvan mukaisesti. Ne mitoitetaan FIN- ( mm x mm) ja kuormalavahyllyjen (8 mm x mm) mukaisesti. Varastoitavan tavaran paino määrää pylväselementtien sekä vaakapalkkien koon. Vaakapalkkien etäisyys toisistaan vaikuttaa välikkökuorman suuruuteen. Nykypäivänä lavahyllyihin löytyy myös erilaisia lisäosia kuten vetotasoja, tynnyrialustoja ja erilaisia kuormatasoja. Näiden avulla lavahyllyillä voidaan säilyttää tavaraa ilman lavoja. (Logistiikan maailma 6.)
KUVA. Kuormalavahylly (Intolog 6.) 3.5. Pientavarahyllyt Pientavarahyllyt valmistetaan yleisesti ohutlevystä. Hyllyn rakenne koostuu erilaisista elementtisarjoista joiden avulla voidaan hyllysarjaa muunnella moneen eri muotoon. Se sopiikin hyvin käsin hyllyyn nostettavissa oleville tavaroille. Hyllykköön löytyy myös monenlaisia lisäosia, joilla voidaan helpottaa tavaroiden järjestelemistä ja säilytystä. Kuva 3 esittää tavallista pientavarahyllyä. KUVA 3. Pientavarahylly (Intolog 6.)
3.5.3 Oksahyllyt Oksahyllyissä säilytetään yleensä pitkää salkotavaraa. Tilankäytön kannalta sisätiloissa oksahyllyjen käyttö on vaivalloista. Käytäväleveydet on suunniteltava tarpeeksi suuriksi tai vaihtoehtoisesti on investoitava kylkitrukki, jotta tavara voidaan tuoda hyllyyn paikalleen. Tyypillisesti oksahyllyn rakenne koostuu pylväselementistä, joiden välille asennetaan ristikkotuenta, sekä vaakatasossa olevista oksapalkeista kuten kuvassa 4. Näitä hyllykköjä voidaan asentaa sarjaan peräkkäin varastoitavan tavaran pituuden mukaan. KUVA 4. Oksahylly (Intolog 6.)
3 SWOT-ANALYYSI SWOT-analyysi kehitettiin Stanfordin yliopistossa 96-luvulla yrityksille, joidenka tavoitteidenasettelun puutteellisuudesta syntyi yritykselle tappiota. Analyysillä etsitään analysoitavan kohteen toiminnan ja sisäisen rakenteen heikkouksia sekä vahvuuksia. Samalla tarkastellaan kohteeseen vaikuttavia ulkoisia uhkatekijöitä sekä mahdollisuuksia. Nämä asiat täyttämällä SWOT-nelikenttään saadaan yleiskuva kohteesta. Analyysia voidaan soveltaa eri tilanteisiin, kuten esimerkiksi hankintaan. (Hokkanen ym. 4; Krogerus.) SWOT-nelikenttä koostuu nimensä mukaan neljästä eri täyttökohdasta taulukon mukaisesti. Vasempaan sarakkeeseen kuuluu positiiviset asiat ja oikeaan negatiiviset. Ylempi rivi sisältää analysoitavan kohteen sisäisesti vaikuttavat asiat, esim. työntekijät, tilat ja varallisuuden. Alempi rivi käsittää asiat, jotka ovat itsestään riippuvaisia, esim. ulkoa vaikuttavat tekijät. (Hokkanen ym. 4; Krogerus.) + - Sisäinen ympäristö S Vahvuudet W Heikkoudet Ulkoinen ympäristö O ahdollisuudet T Uhat KUVIO. SWOT-nelikenttä
4 ABC-ANALYYSI ABC-analyysi soveltuu vanhasta /8-säännöstä. Säännön mukaan % varastonimikkeistä aiheuttaa 8 % vuosikulutuksesta. Tätä sääntöä on sovellettu muihinkin käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi % virheistä aiheuttaa 8 % virhekustannuksista tai % tuotteista vastaa 8 % liikevaihdosta. (Haverila, Uusi-Rauva, Kouri & iettinen 9.) ABC-analyysillä pyritään erottelemaan merkitsevät asiat vähemmän merkittävistä. Ideaa voidaan soveltaa moneen eri asiaan, mutta yleisesti ABC-analyysillä tutkitaan materiaalivarastoja. Analyysissä varaston nimikkeet luokitellaan eri ryhmiin vuosikulutuksen perusteella. Luokkien määrä riippuu käyttötarpeesta. Esimerkiksi kuvassa 5 graafisessa käyrässä on käytetty kolmea eri luokkaa: A, B ja C. Useimmissa yrityksissä käytetään kahden luokan ryhmittelyä, A- ja C-luokka. Luokkarajat asetetaan prosenttiosuuksina koko nimikemäärästä. A-luokan nimikkeisiin kannattaa soveltaa tarkempaa materiaalinohjausta sekä valvontaa. C-luokan nimikkeisiin voidaan käyttää karkeampia menetelmiä. Varastonimikkeiden luokittelua käytetään nimikkeiden varastonvalvontaperiaatteita suunniteltaessa ja kehityskohteiden analysoinnissa. (Haverila ym. 9.) KUVIO. ABC-analyysi jossa A-luokka on %, B-luokka sisältää 3 % ja C-luokka loput 5 % koko nimikemäärästä (Logistiikan maailma 6.)
5 XYZ-ANALYYSI XYZ-analyysi on periaatteessa muunnos ABC-analyysistä, jossa myynnin sijaan tuotteet luokitellaan tapahtumamäärien, kuten myynti- tai ostotapahtuman mukaan. Luokittelu tehdään siten, että lopputulos näyttää tapahtumamäärien jakauman mahdollisimman tarkasti. Esimerkiksi luokittelu voi tapahtua seuraavasti: - X-Luokka = Tuotteella on ollut myyntitapahtumia yli kpl vuodessa - Y-Luokka = Tuotteella on ollut myyntitapahtumia 99 kpl vuodessa - Z-Luokka = Tuotteella on ollut myyntitapahtumia 3 9 kpl vuodessa - ZZ-Luokka = Tuotteella on ollut myyntitapahtumia kpl vuodessa - - Luokka = Tuotteella on ollut myyntitapahtumia kpl vuodessa. XYZ-analyysiin avulla voidaan päätellä tavarankäsittelyyn liittyviä kehitys mahdollisuuksia. Se myös antaa selvän kuvan siitä, miten varastopaikat olisi hyvä määritellä tavaran liikkuvuuden mukaan. ABCanalyysi ja XYZ-analyysi täydentävät toisiaan. Niiden avulla saadaan parempi kuva varastonimikkeiden kannattavuuksista sekä logistisista kustannuksista. (Sakki 3.)
6 TERÄSVARASTO Boliden Kokkola Oy: n tarvikevaraston yhteydessä oleva teräsvarasto tulisi layoutiltaan päivittää uuteen nykyaikaiseen muotoon, joka vastaa yrityksen nykyistä toimintatapaa. Työn tavoitteena on löytää varaston nykyisen ongelmat ja miettiä, miten ne voidaan ratkaista uudella layoutilla sekä uudelleen järjestämisellä. 7. Lähtökohdat Bolidenin päävarasto sisältää yli nimikettä. Koko varastoalueen sisällä on kappaletta lavahyllypaikkaa sekä 8 metriä pientavarahyllyä. Varasto on pinta-alaltaan 34 neliömetriä ja se on rakennettu 97-luvulla. Varaston nimikkeet koostuvat suurimmilta osin prosessilaitteiden varaosista, työkaluista sekä raakamateriaalista. Teräsvarasto on osa päävarastoa, joka on sijoitettu eri rakennukseen päävarastosta. Nimensä mukaisesti sen nimikkeet sisältävät lähinnä raakamateriaalia koneistamon ja leikkaamon tarpeisiin. SAP-varastointiohjelman mukaan teräsvarastossa on yli 8 kappaletta nimikkeitä, mutta varaston alueella on myös tavaraa, joita ei löydy järjestelmästä. Teräsvarastolla on myös lavahyllypaikkoja, joissa säilytetään isoimpia varaosia ja kokonaisia koneita. Varaston ulkopuolella piha-alueella säilytetään isompaa metritavaraa sekä isoimpia lavahyllyihin mahtumattomia koneenosia. 7. Teräsvaraston arviointi SWOT-analyysiin haastateltiin neljää varaston henkilökunnan työntekijää. Tarkoituksena oli kohdentaa saatavaa tietoa valitsemalla haastatteluun vain henkilöitä, joilla oli eniten tietoa teräsvaraston alueesta. Haastateltaviin kuului niin esimiehiä kuin työntekijöitä, heidän työpalvelusaikansa vaihteli kahdesta vuodesta 45 vuoteen. SWOT-analyysin tarkoituksena tässä tilanteessa on rakentaa pohjimmainen ajatus siitä, missä kunnossa nykyisen teräsvaraston tila on ja mikä se voisi olla. Vastauksista koottiin SWOTnelikenttä, joka löytyy kuviosta 3.
7 + - Sisäinen ympäristö - Leikkaamo - Leikkaamon tulevan tavaran sijoitus - Varaston leikkaamosta vasen puoli - Ei muutoksia sitten 7-luvun - Ainestodistus puutteellinen - Puutteellinen järjestys - Hyllymerkinnät puutteelliset - Henkilökunnan tarve Ulkoinen ympäristö - Järkeistäminen - Siivous - Työturvallisuus - Hukka tavara KUVIO 3. SWOT-nelikenttä teräsvarastosta 7.. Strenghts Varaston yhteyteen sijoitettuun leikkaamoon tulevan tavaran sijainti todettiin hyvin toteutetuksi. Eri paksuiset levyt, lattaraudat ja tangot ovat nopeasti saatavilla leikkaamon oven vieressä. Leikkaamosta vasemmalla puolelle jäävä varaston puoli todettiin hyvin suunnitelluksi. 7.. Weaknesses Varastoon itsessään ei ole muutoksia tehty moneen vuosikymmeneen, eli se vastaa vieläkin 7-luvulla tehtyä suunnitelmaa, jolloin joitain varastoitavia tavaroita varastoitiin useampi määrä niiden vaikean saatavuuden vuoksi. Yleisessä järjestyksessä on huomattavia puutteita. Hyllyille tuleva tavara merkitään järjestelmään vain hyllyn mukaan. Hyllypaikkoja ei ole erikseen merkitty. Hyllyjen merkkaukset puuttuivat osasta hyllyistä kokonaan. Osa lattialla säilytettävästä tavarasta sijaitsee kulkukäytävillä kuten kuvassa 5. Joidenkin varastoitavien tavaroiden saldomäärä on korkeampi kuin todellisuudessa
8 tarvittava varastoimismäärä. Osa tavarasta ei löydy järjestelmästä lainkaan. Tavaran toimitus katkeaa päävaraston ja teräsvaraston välillä ainakin kerran johtuen hyllyväleistä. Osiin hyllypaikkoihin pääsee vain pienemmällä trukilla ja tavarat tuodaan päävarastolta isommalla trukilla. Tästä aiheutuu ylimääräistä työtä varaston henkilökunnalle. KUVA 5. Esimerkki lattialla tiellä olevasta tavarasta. 7..3 Opportunities Varasto on tilavuudeltaan oikeanlainen varastoitavan tavaran määrään nähden. Hyllyt voidaan järjestää tilaan uudelleen niin, että tavarantuonti ei katkea. Hyllyt ja hyllymerkinnät voidaan uudistaa niin, että ne vastaavat varaston nykyistä toimintamallia. 7..4 Threats Nykyinen epäsiisteys luo turvallisuusriskejä. Huonoista merkinnöistä johtuen työaikaa kuluu hukkaan tavaroita etsiessä. Hukkatavaran määrä on suuri.
9 7.3 Varaston ongelmat SWOT-analyysistä selvisivät seuraavat ongelmat: - Tavaran tuonti teräsvarastoon kulkee päävaraston kautta. Useimmiten tavara tuodaan teräsvarastolle isommalla trukilla, joka jättää tavaran teräsvaraston lattialle josta se täytyy hyllyttää erikseen pienemmällä trukilla johtuen hyllyjen väleistä. Tämä ongelma on osasyyllinen siihen, miksi tavaraa on kertynyt myös lattialle. - Hyllypaikkoja ei ole erikseen merkitty. Vain hyllyt on merkitty ja osa niiden merkinnöistä puuttuu kokonaan itse paikanpäältä. Ulkokentällä merkit ovat vanhanaikaisia tai puuttuvat kokonaan. Hyllyjen järjestys on sekava. Näistä syistä työaikaa kuluu turhamaiseen etsiskelyyn. - Varasto sisältää tavaraa jota ei löydy sähköisestä järjestelmästä. Osa tästä tavarasta on vanhaa tekniikkaa, jota ei edes käytetä enää tehtaalla. Tästä aiheutuu turhaa varastoimista. - Teräsvaraston ulkokentällä sijaitsevat varastoitavat tavarat ovat telineillä suojaamattomina. etallitavarasta suurin osa on pintaruosteessa. uovi- ja kumitavara altistuu UV-valolle joka aiheuttaa haurastumista. Osaa ongelmista voidaan ratkaista uuden layoutin suunnittelulla. uut ongelmat liittyvät varastointitoimintaan, joihin etsitään vastauksia kappaleessa 9.
LAYOUT Yritys haki uudella layoutilla varaston yksinkertaistamista sekä modernistamista. Suunnittelun kannalta rajaavina tekijöinä olivat varaston tila sekä varastoitavan tavaran määrä. Tarkoituksena on säilyttää lavahyllypaikkojen sekä lattiatavaralle varatun lattiatilan määrä. Varaston leikkaamosta vasemmalle puolelle jäävä puoli jätetään uudistamatta, koska se todettiin jo hyvin toteutetuksi. Uusissa layoutsuunnitelmissa käytetään mahdollisimman monta valmiiksi omistettua hyllyä investointikulujen vähentämiseksi. Silti jokaiseen suunnitelmaan investoitavia hyllyjä kertyi, koska 6L hyllyrivin kuvassa 6 näkyvät hyllyt ovat vanhanaikaiset sekä yhteen sopimattomat uusiin hyllyihin nähden. Jokaisen layoutin hyllyjen määrät sekä tilankäytön tiedot löytyvät taulukosta. Ulko-aluetta suunnitellessa otettiin huomioon vain sisäpihan teline-alue. Yrityksen toiveena oli saada ulko-alueen tavarat oksahyllykköihin. KUVA 6. Vanhanaikainen hyllystö 6L.
8. Nykyinen layout Sisävarasto jakautuu kolmeen eri osa-alueeseen. Leikkaamon oven edessä on leikkuutavaran säilytys. Pateri-säilytys järjestelmän takana ja vieressä sijaitsee lavahyllyjen paikat. 6L-lavahyllyn edessä sijaitsee lattialla säilytettävän tavaran alue. Kuvassa 7 vasemmalla näkyvän leikkaamon oven viereisissä hyllyissä -3B säilytetään leikkaamoon tulevaa levymateriaalia. Oven vasemmalla puolella sijaitsevat pienet oksahyllyt, joissa säilytetään erilaisia tankoja ja lattarautoja. Paterissa säilytetään isompia leikkuutavaroita. Tarkempi piirros layoutista löytyy liite. KUVA 7. Nykyinen layout varaston oikeasta puolesta. 8. Uudet layoutit Varaston sisäosasta uusia layout suunnitelmia tuli viisi kappaletta. Jokaisessa tärkeimpänä huomioon otettavana asiana oli hyllyjen työväli sekä lattiatilan määrä. Piirroksiin piirrettyjen hyllyjen mitat on mitattu paikan päällä olevista hyllyistä, jotka vastasivat myös Intolog kuvastossa annettuja dimensioita. Tarkoituksena on käyttää mahdollisesti kaikkia jo valmiiksi omistettuja hyllyjä kustannussyistä. Suunnitelmien tiedoista laadittiin taulukko vertailemisen helpottamiseksi.
TAULUKKO. Varaston layout tiedot Versio 3 4 OVO Nykyinen 3*4mm 4 9 5 3 37 hylly 3*35mm 3 9 4 5 hylly 34*4mm 3 3 3 4 4 hylly Lavapaikat (m³) 37 46 35 39 3 374 Lattiatila (m²) 47 3 3 35 3 8.. Versio Varaston oikea yläreuna käytettäisiin kokonaan hyväksi pistämällä hyllyt kolmeen pitkään riviin. Hyllyvälin ollessa n. 4,8 metriä pääsee tavaraa tuomaan sisempään hyllystöön isommallakin trukilla. Oikeaan alareunaan sijoitetaan tavarat joita ei voi hyllyttää. Hankittavia hyllyjä on 3 kappaletta, kooltaan 3*4 mm. Varastossa kuvan 8 mukaan yläreunan seinustalla sijaitseva kisko täytyy poistaa hyllyjen tieltä. Iso oksahylly siirretään toiselle seinustalle. Tarkempi piirros layoutista löytyy liite 3. KUVA 8. Layout v.
3 8.. Versio Varaston oikea alareuna järjestellään uudelleen niin, että työväli on 3,5 m kuvan 9 mukaisesti. Tavaraa tuodaan sisempään hyllystöön pienemmällä trukilla. Katon tukipilarien ympärillä olevat hyllyt järjestetään uudestaan. Piirustuksessa ylemmät hyllyt vaihdetaan uusiin ja ne kohdistetaan niin että tukipilarit mahtuvat hyllyjen rakenteiden sisälle. Varaston ylempi alue jää lattialle sijoittuvalle tavaralle. Hankittavia hyllyjä on kappaletta, kooltaan 3*35 mm. Tarkempi piirros layoutista löytyy liite 4. KUVA 9. Layout v. 8..3 Versio 3 Hyllyt sijoitetaan seinustoille, jolloin mahdollistetaan isommalla trukilla pääsy joka hyllylle. Oikealle alas tehdään hyllysaareke kuvan mukaisesti, jotta lavahyllypaikkojen määrä säilyisi. Saarekkeen päähän laitetaan oksahylly. Lattiatavara sijoitetaan tukipilarien ylemmälle alueelle. Isompi oksahylly siirretään vasempaan yläreunaan. Hankintoja kertyy 6 kappaletta 3*35 mm kokoisia hyllyjä. Tarkempi piirros layoutista löytyy liite 5.
4 KUVA. Layout v.3 8..4 Versio 4 Varaston oikeapuoli otetaan kokonaan hyllyjen käyttöön. Oikealle ylös hyllyt asetellaan kuvan mukaisesti taskumaiseen muotoon ja alaosa muutettaan samanlaiseen muotoon kuin versio :ssa. Iso oksahylly sijoitetaan yläpuolen oviaukon viereen. Hankintoja tarvitaan yksi kappale, 3*4mm kokoinen hylly sekä 4 kappaletta 3*35 hyllyä. Lattialle sijoittuva tavara tulee yläpuolen oven vasemmalle puolelle. Tarkempi piirros layoutista löytyy liite 6. KUVA. Layout v.4
5 8..5 Versio OVO Investoidaan OVO-siirtohyllyjärjestelmä. Järjestelmässä hyllyjä voidaan siirtää lähelle toisiaan, jolloin tilankäyttö maksimoidaan. Järjestelmä sijoitetaan kuvan mukaisesti varaston oikeaan alareunaan. Lattiatavara pysyy samalla sille varatulla paikalla. Tarkempi piirros layoutista löytyy liite 7. KUVA. Layout v.ovo 8..6 Ulkoalue Piha-alueelta poistetaan kaikki telineet ja piha asfaltoidaan. Kuvassa 3 näkyviin E- ja Ftelinepaikkoihin tehdään kaksi uutta samanlaista telinettä isoille akseleille ja muille tukevan telineen vaativille tavaroille. Keskialueelle sijoitetaan seitsemän kappaletta kummankin puolisia oksahyllyjä joiden pituus on 6 metriä. Yksi hyllykkö asennetaan metriseksi, joidenkin metritavarasalkojen ollessa metriä. Oikealle vaakaan tulevat hyllyt ovat myös metriä pitkiä. Tarkempi piirros ulkoalueen layoutin muutoksista löytyy liite 8 ja liite 9.
KUVA 3. Ulkoalueen Layout. 6
7 JATKOKEHITYSSUUNNITELAT Uudella layoutilla ratkaistiin joitakin SWOT-analyysissä esiin tulleita ongelmia. Tässä kappaleessa esittelen muille ongelmille ratkaisuja sekä uuden layoutin käyttöönottoon ja varastoinnin ylläpitämiseen liittyviä asioita. 9. Varaston läpikäynti/inventaario Uutta layoutia käyttöön ottaessa olisi hyvä samalla suorittaa inventaario teräsvarastosta. Varastolla säilytetään tällä hetkellä tavaraa, jotka eivät löydy tietokannasta. Nämä olisi hyvä syöttää järjestelmään sekä selvittää niiden varastoimisen tarpeellisuus. yöskin tavarat, jotka löytyivät järjestelmästä, sisälsivät ylimääräisiä kappaleita varastoitavaan tarpeellisuuteensa nähden. Esimerkiksi varastossa säilytettään useita erilaisia vaihteita, joissa SAP-järjestelmän mukaan viime myyntitapahtuma on vuodelta 6. Esimerkkinä lieriöhammasvaihde 3L63 4.3:, jota säilytetään kolmea kappaletta varastossa. Liitteestä löytyy varastosta mahdollisesti poistuvien nimikkeiden lista. Nämä nimikkeet on valittu XYZ-analyysin avulla vuoden myynti- ja ostotapahtumien mukaan varastonimilistasta. Varastonimikkeet, jotka päätyivät poistolistaan, kuuluivat XYZ-analyysin -luokkaan. Näitten nimikkeiden varastoinnin tai varastointimäärän tarpeellisuus tulisi tarkastaa. 9. erkinnät ja turvallisuus Uudet hyllyt tulisi merkitä asianmukaisesti hyllypaikkoineen. Lattiaan tulisi merkitä trukkien kulkuväylät. Lattialla säilytettävien tavaroiden säilytyspaikat tulisi merkitä selvästi ja ne olisi hyvä numeroida. Uusin layout tuo katon tukipilarit esiin, joten ne tulisi suojata trukeilta oikeanlaisilla suojilla. Varaston ovien läheisyyteen laitetaan seinälle kartta varastosta, josta saa selville hyllyjen ja alueiden merkinnät.
8 9.3 Järjestely ja toimintatavat Tavaran kuljetuksesta teräsvarastoon tehdään selvät ohjeistukset tavaran vastaanottamisesta hyllyttämiseen asti. Näin estetään tavaran kertyminen vääriin paikkoihin. Inventaarion yhteydessä tarkastetaan tavarakohtainen varastoimisen tarpeellisuus.
9 YHTEENVETO Boliden yrityksenä oli minulle tuttu työskenneltyäni siellä neljän kesän aikana kesätyöntekijänä. Oli kuitenkin mielenkiintoista päästä tutustumaan varaston toimintaan lähemmin. Yrityksen tarjoama opinnäytetyö aihe oli itselleni hyvinkin mielekäs, koska se liittyi omaan suuntautumiseeni läheisesti. Valitettavasti en pääse itse näkemään työni vaikutusta yrityksen varastoon, mutta toivon sen auttavan toteutusta, kun se otetaan käyttöön.. Layout Esitin yrityksessä varastonhenkilökunnalle palaverissa kaikki eri versiot uusista layouteista. Henkilökunnan kanssa valitsimme parhaimmaksi vaihtoehdoksi version. Valittu layout muutti varaston tilankäytön optimaaliseen tilaan. Ulkoalueen suunnitelma vastasi yrityksen kuvaa siitä, millainen sen haluttiin olevan. Näillä muutoksilla saadaan aikaan se, että tavaran tuonti ja haku pystytään toteuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Se myös yksinkertaistaa varastontoimintoja merkittävästi.. Ylläpito erkintöjen avulla saadaan aikaan turvallisempi ja tehokkaampi työympäristö varaston työntekijöille sekä muille varastontoimintoja käyttäville. Inventoimisjärjestelmää kehittämällä taataan varaston toimintavarmuuden jatkuva sujuvuus. Samalla estetään turhan pääoman sijoittaminen.
3 LÄHTEET Boliden. 4. Boliden s history. Saatavissa: http://www.boliden.fi/about/history/ Viitattu 3.3.6. Boliden Kokkola. 3. Rikasteesta metalliksi - sinkin tuotantoprosessi. Haverila,., Uusi-Rauva, E., Kouri, I. & iettinen, A. 9. Teollisuustalous. Tampere: Hämeen Kirjapaino Oy. Hokkanen, S., Karhunen, J. & Luukkainen,. 4. Logistisen ajattelun perusteet. Jyväskylä: Kopijyvä. Hokkanen, S. & Virtanen, S. 3. Varastonhoitajan käsikirja. Tallinna: Tallinna Raamatutrükikoda. Intolog. 6. Intolog kuvasto 6 Saatavissa: http://www.intolog.fi/epaper/intolog_kuvasto_6/. Viitattu 7.3.6. Krogerus,. & Tschäppeler, R.. Pieni suuri päätösten kirja: 5 toimivinta ratkaisumallia. EU: Atena Kustannus Oy. Logistiikan maailma. 6. Varastohyllyt. Saatavissa: http://www.logistiikanmaailma.fi/wiki/varastohyllyt Viitattu 5.3.6. Logistiikan maailma. 6. Varastonohjaus: ABC-analyysi. Saatavissa: http://www.logistiikanmaailma.fi/wiki/varastonohjaus Viitattu 5.3.6. Pouri, R. 997. Businesslogistiikka.Helsinki: WSOY. Sakki, J. 3. Tilaus-toimitusketjun hallinta: Logistinen B-to-B-prosessi. Espoo: Hakapaino Oy.
3 LIITE ( 6 ) Nimike 55 OOTTORILIERIÖVAIHDE FZVD 46S 58 HEHKUTETTU TERÄSLANKA.6 33 JOUSITERÄSLANKA.5 DIN 76 A 336 JOUSITERÄSLANKA DIN 76 A 34 JOUSITERÄSLANKA 3 DIN 76 A 34 JOUSITERÄSLANKA 4 DIN 76 A 346 JOUSITERÄSLANKA 6 DIN 76 A 53 AKSELI ST5 BKO-66575-- 54 LAPA BKO-66576--/ 55 LAPA BKO-66576--/ 898 NESTEKYTKIN GTP-4 56 BREDA SIN- CLA 5 HAASVAIHDE 3KW ZG KRS4 5R/ 85 PP-PAINEPUTKI 63X5.8 PN DIN 877 8546 PP-PAINEPUTKI 75X6.9 PN DIN 877 3755 LUISTI DN8 H 73/74 4876 LAAKERIPESÄ 334896 48577 PUPUN ALUSTA BKO-43993-48983 AKSIAALIPUHALLIN PCA -6 4949 PUPUN PESÄ 4 T96 4945 KIERRETANKO 7X.4436 DIN 975-49454 KIERRETANKO 3X.4436 DIN 975-6968 PIIDIOKSIDIPULVERI AEROSIL 6697 NOSTOKÖYSI 4X3 -HAARAINEN 6699 NOSTOKÖYSI 6X5 -HAARAINEN 6473 NOSTOKÖYSI 6X3 -HAARAINEN 6474 NOSTOKÖYSI 6X6 -HAARAINEN 665 LIERIÖHAASVAIHDE 3L63 4.3: 6853 PESÄ EL /7 86459 PTFE-PYÖRÖTANKO 5 868 PTFE-AINESPUTKI 5/ A 886 PUPUN ALUSTA NC-H6K- 8879 NOSTOKÖYSI 6X.5 -HAARAINEN 9346 JUOKSUPYÖRÄ U 85554 DUR Varaston kulutus Vuosina 6-6 Kok.kulutus,7 3,8,5 # Kok.Varast. 3 8,4 4,7,7 9,7 4,8 3,5 7 4 6 3 7,34 4, # Arvo 6,66 8,89 4,9 36,4 8,34 5,3,,5,3 39, 3,84 74, 43,6 45,4 9,7, 59,5, # Viime tapahtuma 5.9.4 3.4.7 4..8 7.9.8 7..4 4.. 5.5.8.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6 3.7.9 4.8.4 6.3.7 5.3.9.9.7..4.9.7.4.6 6.6.6.5. 3..9.4.6..4.4.6
3 LIITE ( 6 ) Nimike 9454 AKSELI BKO-43379-94579 TAITTORUPU 4/65X38 KUI- OITU 9 SULKUSYÖTIN 75 LURGI 898 TAPPIVAIHDE TV 9.44: 99 SEKOITTAJA BKO-84359-3948 TAITTORUPU 63/65X95 5.75. 545 LIETEPUPPU VASA 336-6 897 TAPPIKIERUKKAVAIHDE TKV- 8: 886 KULJETINHIHNA X5 EP4/3-3/ 3886 PTFE-AINESPUTKI 75/9 A 47 NASH-TYHJÖPUPPU H-5 935 KIERUKKALIERIÖVAIHDE 38.5: 877 SULKUSYÖTIN 533A O-COF LURGI 3458 LIERIÖHAASVAIHDE HHV 345 G-6 35479 VAIHDE DKPF884E3/./.3PS 7/ 3955 SIDEPALKKI BKO-66565-3- 39555 ARINAN NOSTOPALKKI BKO-665657-3- 4944 KETJUPYÖRÄ Z-57 BKO-466-566 HIHNASUOJA BKO-44584-3 559 KIILAHIHNASUOJA BKO-445839-3 593 OOTTORILIERIÖVAIHDE FZVD 46S 6735 HIHNARULLA B 8XX SFS 74 6773 PALUURULLA B 8/63X6X SFS 74 695 KANNATUSRULLA /4/5.649. 76838 SYÖTTÖKISKO X3 44A747HA59 S 7769 VETOPYÖRÄ Z- BKO-7468-3 777 TAITTOPYÖRÄ 35 BKO-7463-3 774 LAAKERIPESÄ 397395 LASIKUITU 8356 LIERIÖHAASVAIHDE 3L63 6.6: 855 SEULAKUDOS NO45.5.4436 8665 ALUIINI-T-TANKO 5X5X5.6 878 IUPÄÄTY 3679-9356 TAPPIKYTKIN EK3 35/ Varaston kulutus Vuosina 6-6 Kok.kulutus 5 # Kok.Varast. 3 3,7 4,4 3 3 3 46 5 8 3,,7 # Arvo, 3 56,7,3,5,, 4,96, # Viime tapahtuma.4.6.4.6 6..9..8 3..8 3.5.6.4.6.4.6 3..8 3..8 7...4.6 3..6.4.6.4.6 6.8.8...4.6.4.6.4.6.4.6...4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6 4.7.6.4.6.4.6.4.6
33 LIITE 3( 6 ) Nimike 9643 OOTTORILIERIÖVAIHDE 3PKL5 535/3.4 96847 POHJAKARTIO BKO-4776-995 LIERIÖHAASVAIHDE 4PKL39 9/.5RP 38638 KUUSIOTANKO 7.4539 DIN 76 38639 KUUSIOTANKO 9.4539 DIN 76 3873 PP-PAINEPUTKI 5X4.6 PN DIN 877 33 PP-PAINEPUTKI 9X8. PN DIN 877 369 LOKEROPYÖRÄ AKSELEINEEN BKO- 43778-369 KULUTUSHOLKKI BKO-43776-383 SEULAVERKKO 6-3X3-8X8 3863 SEULAVERKKO 3-X-8X8 33884 POKSIKANSI 57374 DUR 33479 LAAKERIPESÄ 3947 5 GRS 34836 PTFE-PYÖRÖTANKO 358 KESKIPAKOPUPPU DA 5/S 355569 INDUKTORI -57 KEPPI OY 439 TAITTORUPU 4/5X87 KUIOITU 434 ROOTTORI BKO-8459-3 466 PROFIILIKISKO 6ES5 7-8A 435 VINOLAPA-AKSELI BKO-84387-433 ADAPTERI LP7 R43 45975 PUHALLINPYÖRÄ HACS-5-58-84 4396 OOTTORIHAASVAIHDE G6- /DP5A84-37 4444 OOTTORIHAASVAIHDE SC34BC7-> 4485 OOTTORIHAASVAIHDE R3R7DT9S4 4486 OOTTORIHAASVAIHDE S7 R43DT7D4 4487 OOTTORIHAASVAIHDE FA6 R43 DT7 457 D4 PESÄ 4967 R 4854 IRROTUSAINE CRA-5 5L 4956 PE-HD T-KAPPALE 5X36.8 7 PN 457 TAPPIVAIHDE T-55 9/6RP 47 KYTKIN BKO-846968-45867 PVDF-PUTKI DN5 X.9 PN6 Varaston kulutus Vuosina 6-6 Kok.kulutus 7 3,655 - # Kok.Varast. 6,4 7, 5 3 3 3 3 5 6 # Arvo 58, 8,4,7,5 68,6 45,,,,,,, 6,9,6 # Viime tapahtuma.4.6.4.6 7..9 9..4.7.4.4.6.4.6.4.6.4.6 5..9 8..6.4.6.4.6.4.6.4.6 7...4.6.4.6.8.4.4.6.4.6 8..7.4.6.4.6.7.4.4.6 8.9.6.4.6..9.4.6 7...4.6.4.6
34 LIITE 4( 6 ) Nimike 45868 PVDF-PUTKI DN 5X.9 PN6 4587 PVDF-PUTKI DN65 75X.5 PN 45873 PVDF-PUTKI DN8 9X.8 PN 45874 PVDF-PUTKI DN X3.5 PN 468 OOTTORIHAASVAIHDE AK3G-> 435 KYTKINPUOLIKAS BKO-84778-3 4367 KOTELO LAAKERIPESÄKANSINEEN NTK- 434 AKSELI 4LA8 L=356 4377 VETORUPU 4/95/THV4 43739 KIERUKKAVAIHDE CTK-35 355: 438 KYTKIN 74BD65A4 D=4/3 (SC-35) 4397 TERÄSAIHIO ST 5-3 HALK 4 LEV 4 4399 VENTTIILIN KARA BKO-43487-3 LAIPOIN 4385 LIERIÖHAASVAIHDE 3L63 45.3: 4333 KAAPELIHYLLY LATU 5 4 4 4-7 43339 NESTEKYTKIN 4.5 + SÄHKÖOOTTORI 43679 OOTTORIHAASVAIHDE SAF3D63L4 BO3 43343 H ÄNNÄNVARSIAINE SKF 8 K 8,/ 43368 LIITOSKAPPALE AKSP9 BKO-86475-4 43369 SYÖTTÖK.KISKONPIDIN PII.3.355/3-43366 KARTIOHAASVAIHDE KF7 DV34 7.5K 4343 HAASVAIHDE DANFOSS RR3 DF/4.9 43437 JUOKSUPYÖRÄ+AKSELI 43485 TAITTORUPU 63X8 BKO-86373-434687 DC-EROTIN HCC--8 43485 TAPPIVAIHDE THV-4-A-JV 5.7: 434967 TAPPIVAIHDE BT 43766 KAARI X9 TEL-B KY 4385 JATKOLENKKI KULJETINKETJULLE 4- E- 4385 AKSELI BKO-84963-3 4385 AKSELI BKO-84967-3 438379 VETORUPU BEC8KC-63X-5 43838 VETORUPU BEC5KC-8X-5 Varaston kulutus Vuosina 6-6 Kok.kulutus # Kok.Varast. 8 5 3,4 3 47 4 3 4 # Arvo,,8,,5,, 74,6,4, 549,6 85,53 # Viime tapahtuma.4.6.4.6.4.6.4.6 7...4.6.4.6.4.6.4.6.4.6 4..7.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6..9.4.6 9..7 3..9.4.6.4.6.4.6 3..7 4..7 3..9..9.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6
35 LIITE 5( 6 ) Nimike 438393 HAASVAIHDE RF 3 : 438394 HAASVAIHDE RF 34 3.5: 438395 HAASVAIHDE RGA-35JH-5 438396 HAASVAIHDE RG-44-4-RA-E 43845 VÄLPPÄ TS--OP 43955 L-PUTKI DN35 PN VEH 43985 SYÖTTÖLAATIKKO BKO-86836-43994 ROOTTORI BKO-8777-43998 STAATTORI BKO-8778-43999 ISTUKKA BKO-87734-3 4399 ROOTTORI BKO-8773-4399 STAATTORIPUOLIKAS BKO-8774-43993 ISTUKKA BKO-877-3 43997 ROOTTORI BKO-87698-43998 STAATTORI BKO-87699-43999 ISTUKKA D3 BKO-8776-3 447 LIETESYLINTERI LP3645 448 LIETEÄNTÄ 3LP3647 4468 VOIAKAAPELI CK 4X3/5 6/KV 4469 VOIAKAAPELI NSHXAFÖ /85 3KV 447 VIRTAUUNTAJA 45KW 5-3/5/5/5A 5 44539 KULJETINKETJU 8-E-8 ALLI 44634 SEKOITINELIN BKO-86844-3 LAPA 8 44637 SEKOITINELIN BKO-868385-3 LAPA 44639 SEKOITINELIN BKO-868433-3 LAPA 7 4464 HAASVAIHDE SF 6.: 44679 JATKOAKSELI BKO-868433-3 L=665 449 OOTTORIHAASVAIHDE R87 DTLS4 447 B3 SEKOITINELIN BKO-867453-3 448 AKSELI BKO-8733-444 KULJETINKETJU 8E8K. 4 LENKK 444 OOTTORIHAASVAIHDE DK9D3/6W 44476 KYTKENTÄKAAPPI AE.6 RITTAL Varaston kulutus Vuosina 6-6 Kok.kulutus # Kok.Varast. 3 6 3 36 4 7 # Arvo,,33 7 95,8 66,7 # Viime tapahtuma.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6.4.6 7...4.6.4.6.4.6 9..9.4.6..9.4.6 5..9.4.6 7.. 7.. 5.9.6.4.6 4..7
36 LIITE 6( 6 ) Varaston kulutus Vuosina 6-6 Nimike Kok.kulutus # Kok.Varast. 4467 VETORUPU KS-3 6/6X6 KU- IOIT 4475 HAASVAIHDE SF 9.5: 4487 SF6-KATKAISIJA LTB 45 D/OHJAIN BLK 4494 POTKURI BKO-4348-.4436 4443 SEKOITINAKSELI BKO-8685-3 447 TAPPIVAIHDE FA77/A/G 4/8.5R/IN 44439 OOTTORIHAASVAIHDE KA87/TR57DT9L4-4455 PALJETASAIN PRF-/4/+-7,5/538 445 PALJETASAIN DN3 IRTOLAIPOIN PRF/3 448 KULJETUSHIHNA 65 EP4/3 3X,5,5 58533 TAPPIVAIHDE J3A 5.45: 58787 OOTTORIHAASVAIHDE RF-36HJ- 8-L 5884 OOTTORI KW R/ 3BP 355 SB 6 5899 SEKOITINELIN BKO-88487-589 PYSTYPUPPU DCP-5/36 58686 HAASVAIHDE LFA-3J-45-RAN 45/ # Arvo,, 74, 767,6 48,5, # Viime tapahtuma 4..7 7.. 7...4.6.4.4.4.6 7...4.6.4.6 9..9 3..7 7..8.4.4 7.9.7..7 7.7.9
37 LIITE
38 LIITE 3
39 LIITE 4
4 LIITE 5
4 LIITE 6
4 LIITE 7
43 LIITE 8
44 LIITE 9