Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 366/2003 vp Hallinto-oikeuksien resurssien lisääminen Eduskunnan puhemiehelle Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut voimassa muutaman vuoden. Uuden lain mukaan muutoksenhakupaikoiksi tulivat hallinto-oikeudet. Laissa kuntien päätösvaltaa vahvistettiin ja samalla luovuttiin ympäristöministeriön kaavojen vahvistamisesta maakuntakaavaa lukuun ottamatta. Maankäyttö- ja rakennuslakiin liittyvät valitukset hallinto-oikeuksiin ovat lisänneet näiden työtä. Lakia valmisteltaessa oli keskusteluissa esillä, että ympäristöministeriöstä siirretään resursseja hallinto-oikeuksiin, jotta valitukset ehditään käsitellä kohtuuajassa ja koska ympäristöministeriössä tehtävät vähenevät. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Koska ympäristöministeriöstä siirretään resursseja hallinto-oikeuksille, että valitukset hallinto-oikeuksissa voidaan käsitellä kohtuuajassa? Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2003 Jari Koskinen /kok Versio 2.0

Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Koskisen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 366/2003 vp: Koska ympäristöministeriöstä siirretään resursseja hallinto-oikeuksille, että valitukset hallinto-oikeuksissa voidaan käsitellä kohtuuajassa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Maankäyttö- ja rakennuslakia valmisteltaessa selvitettiin uudistuksen vaikutuksia ympäristöministeriön, ympäristökeskusten, kuntien, maakuntien liittojen ja silloisten lääninoikeuksien (nykyisten hallinto-oikeuksien) henkilöstövoimavarojen tarpeeseen. Hallituksen esityksessä (HE 101/1998 vp) arvioitiin, että ympäristöministeriössä voidaan lain voimaantuloon liittyvän noin 2 3 vuoden siirtymäkauden jälkeen vähentää henkilövoimavaroja kaavoitukseen liittyvissä tehtävissä noin neljää henkilötyövuotta vastaavalla määrällä. Ympäristöministeriössä on tämän mukaisesti kaavoitukseen liittyvissä tehtävissä henkilövoimavaroja vähennetty. Muutoksenhakujärjestelmän uudistamisen vuoksi hallinto-oikeuksiin siirtyvien asioiden määrä arvioitiin varsin yksityiskohtaisesti. Hallituksen esityksessä on todettu, että siirtyvien valitusasioiden käsittely edellyttää tulevissa hallinto-oikeuksissa yhteensä yhdeksää esittelijän virkaa vastaavat voimavarat sekä lisäksi toimistohenkilökuntaa kunkin tuomioistuimen tilanteesta riippuen. Hallituksen esityksessä ei kuitenkaan lähdetty siitä, että ympäristöministeriöstä siirretään resursseja hallinto-oikeuksiin. Lakia valmisteltaessa ympäristöministeriön ja oikeusministeriön virkamiesten kesken käytiin neuvotteluja hallintooikeuksien resurssitarpeesta. Oikeusministeriön taholta vakuutettiin tuolloin, että tarvittavat resurssit näihin tehtäviin voidaan hallinto-oikeuksiin saada. Myös hallintotuomioistuinten taholta vakuutettiin lain valmisteluvaiheessa eri yhteyksissä, että hallintotuomioistuimissa huolehditaan tarvittavien lisävoimavarojen suuntaamisesta uusiin tehtäviin. Ympäristöministeriössä on seurattu ja arvioitu maankäyttö- ja rakennuslain toimivuudesta saatuja kokemuksia. Keväällä 2002 julkaistiin laajapohjaisen seurantatyöryhmän arviointiraportti lain toimivuudesta siihen mennessä saaduista kokemuksista. Raportissa kiinnitettiin huomiota hallinto-oikeuksien maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten valitusasioiden käsittelyn ruuhkautumiseen. Tuon arviointiraportin valmistumisen jälkeen näiden valitusten käsittelyajat hallinto-oikeuksissa näyttävät edelleen pidentyneen. Vuonna 2001 hallinto-oikeuksissa ratkaistujen kaavavalitusasioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 11 kuukautta ja vuonna 2002 13,8 kuukautta. Suunnittelutarveratkaisuja ja poikkeamispäätöksiä koskevien valitusten keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna 2001 9,6 kuukautta ja vuonna 2002 11 kuukautta. Rakennuslupavalitusten keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna 2001 8,2 kuukautta ja vuonna 2002 9,2 kuukautta. Eri hallinto-oikeuksien välillä näyttää olevan varsin suuria eroja käsittelyajoissa. Ympäristöministeriö on saattanut oikeusministeriön tietoon oman näkemyksensä voimava- 2

Ministerin vastaus KK 366/2003 vp Jari Koskinen /kok rojen lisäämisen tarpeellisuudesta eri hallinto-oikeuksiin. Ympäristöministeriön saamien tietojen mukaan eräisiin hallinto-oikeuksiin olisi tulossa lisävoimavaroja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten valitusten käsittelyyn. Ympäristöministeriön toimesta selvitetään parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden seurannan osana muutoksenhakujärjestelmän toimivuutta. Selvitys koskee mm. valitusperusteita, valitusoikeuden käyttöä, valitusherkkyyden mahdollisia muutoksia ja myös valitusten käsittelyaikoja. Hallitusohjelman mukaisesti selvitetään myös mahdollisuuksia valitustarpeen vähentämiseen. Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 2003 Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam 3

Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Jari Koskinen /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 366/2003 rd: När flyttas resurser över från miljöministeriet till förvaltningsdomstolarna så att förvaltningsdomstolarna kan handlägga besvärsärendena inom rimlig tid? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Då markanvändnings- och bygglagen bereddes utreddes de verkningar som reformen skulle ha på behovet av personella resurser vid miljöministeriet, i miljöcentralerna, i kommunerna, i landskapens förbund och vid de dåvarande länsrätterna (de nuvarande förvaltningsdomstolarna). I regeringens proposition (RP 101/1998 rd) räknade man med att det efter en 2 3 års övergångstid efter att lagen trätt i kraft vore möjligt att vid miljöministeriet minska personalresurserna i uppgifter inom planläggningen med ett antal som motsvarar ca fyra årsverken. I enlighet med detta har personalresurserna inom planläggningen minskats vid miljöministeriet. På grund av reformeringen av systemet för ändringssökande utvärderades den mängd ärenden som överfördes till förvaltningsdomstolarna i rätt stor detalj. I regeringens proposition konstaterades att handläggningen av de överförda besvärsärendena vid förvaltningsdomstolarna kommer att förutsätta resurser som motsvarar nio tjänster för föredragande och dessutom kontorspersonal i enlighet med situationen vid respektive domstol. Regeringens proposition utgick i alla fall inte från att resurser förs över från miljöministeriet till förvaltningsdomstolarna. Under beredningen av lagen rådgjorde tjänstemännen vid miljöministeriet och justitieministeriet med varandra om resursbehovet vid förvaltningsdomstolarna. Från justitieministeriets sida försäkrades då att de erforderliga resurserna för dessa uppgifter kan tilldelas förvaltningsdomstolarna. Likaså försäkrades från förvaltningsdomstolarna i olika sammanhang under beredningen av lagen att förvaltningsdomstolarna sörjer för att de behövliga tillläggsresurserna kanaliseras till de nya uppgifterna. Miljöministeriet har följt och utvärderat de erfarenheter som gjorts av hur markanvändningsoch bygglagen fungerar. Våren 2002 publicerades en utvärderingsrapport som en uppföljningsgrupp på bred bas hade sammanställt av de dittillsvarande erfarenheterna av hur lagen fungerat. Rapporten riktade uppmärksamhet på att det uppstått en anhopning av besvärsärenden enligt markanvändnings- och bygglagen i handläggningen vid förvaltningsdomstolarna. Efter att rapporten förelåg verkar det som om tiden för handläggning av dessa besvärsärenden ytterligare hade förlängts. År 2001 var den genomsnittliga tiden för handläggning vid förvaltningsdomstolarna av ärenden som gällde besvär över planläggningen och avgjordes där 11 månader, år 2002 13,8 månader. Den genomsnittliga handläggningstiden för besvär i fråga om avgöranden som gällde behov av planläggning och beslut om undantag var år 2001 9,6 månader, år 2002 11 månader. Den genomsnittliga tiden för handläggning av besvär i bygglovsärenden var 8,2 månader år 2001 och 9,2 månader år 2002. Det finns mycket stora 4

Ministerns svar KK 366/2003 vp Jari Koskinen /kok skillnader i handläggningstiderna vid olika förvaltningsdomstolar. Miljöministeriet har informerat justitieministeriet om sin uppfattning om behovet av ytterligare resurser vid förvaltningsdomstolarna. Enligt de uppgifter som miljöministeriet har fått kommer vissa förvaltningsdomstolar att få ytterligare resurser för handläggning av besvärsärenden enligt markanvändnings- och bygglagen. Miljöministeriet utreder som bäst, som en del av undersökningen av hur markanvändnings- och bygglagen fungerar, hur systemet för ändringssökande fungerar. Utredningen gäller bl.a. grunderna för besvären, användningen av besvärsrätten, eventuella ändringar i benägenheten att överklaga samt den tid handläggningen av besvären tar. I enlighet med regeringsprogrammet undersöks dessutom möjligheterna att minska behovet att söka ändring. Helsingfors den 21 oktober 2003 Miljöminister Jan-Erik Enestam 5