Potilashoidon vuosikertomus 2016 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka
Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikan toimintaan kuuluvat gastroenterologinen kirurgia, urologian ja verisuonikirurgian toiminnat sekä sisätautinen gastroenterologian avohoito Tyks kantasairaalassa ja lähisairaaloissa tapahtuva näiden alojen toiminta. Toiminta keskittyy paljolti syövän diagnostiikkaan ja hoitoon sekä päivystysluonteiseen toimintaan Vuosi 2016 oli toiminnallisesti hyvin vilkas. Keskitetty päivystys lisäsi edelleen T-sairaalan vuodeosastojen kuormitusta ja potilaita selvästi Operatiiviselle päivystysosastolle T-sairaalaan. T-sairaalan leikkausosaston toiminta elektiivisessä gastrokirurgiassa ja verisuonikirurgiassa toimi erittäin hyvin ja myös päivystyspotilaiden virka-aikainen leikkaushoito toteutui aiempaa sujuvammin. A-sairaalan leikkausosaston ja päiväkirurgisen yksikön toiminta oli tehokasta. Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloissa toiminta keskittyi päiväkirurgiaan ja Salon sairaalassa vuodeosastohoitoa vaativaa kirurgiaa tehtiin edelleen lukuun ottamatta kiireellisiä päivystysleikkauksia. Tavoitteiden mukaisesti gastroenterologian poliklinikan toimintaa uusissa A-sairaalan tiloissa kehitettiin ja lisättiin runsaan kysynnän takia. Myös verisuonikirurgian lähipalvelu alueen sairaaloissa vakiintui kattavaksi. Vatsaelinkirurgian vastuualueella sairaansijojen riittämättömyys aiheutti vaikeuksia hoidossa raskaamman kirurgian ja päivystyskirurgian keskittyessä Tyks kantasairaalaan. Muiden kuin elektiiviseen kirurgiseen toimenpiteeseen tulevien syöpäpotilaiden leikkausaikoja jouduttiin siirtämään ja Operatiivisella päivystysosastolla ja Vatsakirurgian osastolla potilaita jouduttiin sijoittamaan ylipaikoille, mikä hankaloitti ajoittain potilaiden hoitoa. Potilashoidon tunnusluvut Avohoitokäynnit lisääntyivät kaikilla vastuualueilla, hoitojaksot ja hoitopäivät vähenivät, koska vuodeosastot Loimaalla ja Uudessakaupungissa siirtyivät perusterveydenhuollolle. Keskimääräinen hoitoaika laski edellisestä vuodesta ollen 3,2 vuorokautta. Valtimokirurgisten potilaiden endovaskulaariset hoidot vähensivät hoitopäiviä ja tehohoitopäiviä. Taulukossa 1 esitetyt luvut sisältävät oman toiminnan. TAULUKKO 1. TOIMINNAN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUOSINA 2015-2016. VUODEN 2015 LUVUISSA MUKANA LOIMAAN JA VAKKA-SUOMEN SAIRAALOIDEN LU- VUT, JOTKA 2016 ALKAEN HANKITTU OSTOPALVELUNA. Avohoito Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitoaika Erikoisala 2015 2016 2015 2016 2015 2016 2015 2016 Päivystyskirurgia (ei 1.1.2016 lukien) 406 0 2 289 0 6 963 0 3,0 Vatsaelinkirurgia 34 419 39 896 3 486 5 247 1 4335 18 274 4,1 3,5 Urologia 17 761 17 620 2 495 2 407 6 385 5 806 2,6 2,4 Verisuonikirurgia 4 946 5 476 1 179 1 113 4 580 3 644 3,9 3,3 Yhteensä 57 532 62 992 9 449 8 767 32 263 27 724 3,4 3,2 Lähde:Atlas/Laskutus 2
Lähetteitä saapui vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalle vuonna 2016 yhteensä 13 847. Lisäksi päivystyksellisiä lähetteitä EPLL:n kautta tuli 3 666, joista otettiin klinikan osastoille keskimäärin 200-230 potilasta kuukaudessa (taulukko 2). TAULUKKO 2. LÄHETTEET VUOSINA 2015-2016. Erikoisala Päivystyskirurgia Vatsaelinkirurgia Urologia Verisuonikirurgia Vatsa YKP Yhteensä EPLL:n kautta 2015 2016 1 689 1 132 2 838 604 577 274 242 8 9 3 707 3 666 Toimenpiteet ja leikkaukset Elektiiviset lähetteet 2015 2016 6 951 3 642 1 836 7 925 3 880 2 042 12 429 13 847 Lähde:Tietovarasto/Toiminta lastot Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalla tehtiin vuonna 2016 leikkaustoimenpiteitä 8 015. Päiväkirurgian osuus oli 35 %. Taulukossa 3 on esitetty yleisimmät leikkaukset Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikassa vuonna 2016 ja vastaavat luvut vuodelta. 2015. TAULUKKO 3. YLEISIMMÄT LEIKKAUKSET 2016 JA VASTAAVAT LUVUT VUODELTA 2015. Koodi Leikkaussalissa tehdyt toimenpiteet 2016 JAB Nivustyrän leikkaus 737 JKA Sappirakon poisto 641 JEA Umpilisäkkeen poisto 732 491 JFB Ohut- ja paksusuolen osapoisto 364 KFD Kivespussin ja siemenjohtimen toimenpide 351 309 KED Eturauhasen liikakasvun toimenpide 353 KCD Virtsarakon osien tai muutoksen poisto 301 249 JAF Napatyräleikkaus 215 168 KCV Virtsarakon botuliinitoksiinihoito 201 KEC Eturauhasen kokopoisto KBV Virtsanjohtimien toimenpide KGH Esinahan ahtauden korjausleikkaus 208 174 173 163 2015 639 389 244 256 184 213 195 3
Toimialueella modernien, mini-invasiivisten tekniikoiden osuus on merkittävä ja edelleen kasvava. Tähystyskirurgian osuus on iso eturauhasen, umpilisäkkeen ja munuaisen poistoissa, lihavuuskirurgiassa ja suolistosyövän hoidossa. Näiden toimenpiteiden määrien kehittyminen viimeisten kuuden vuoden aikana on esitetty kaavioissa 1-5. Vuosien 2015-16 luvuissa mukana ovat myös lähisairaaloissa tehdyt toimenpiteet. Lisäksi on kuvattu tähystyksenä tehtyjen leikkausten määrä ja osuus. Urologiassa eturauhassyövän radikaalileikkaukset tehdään leikkausrobotin avulla. KAAVIO 1. ETURAUHASSYÖVÄN RADIKAALIKIRURGIAN AVO- JA ROBOTTILEIKKAUK- SET TYKSISSÄ VUOSINA 2011-2016. KAAVIO 2. UMPILISÄKKEEN POISTOT, TÄHYSTYS- JA AVOLEIKKAUKSET TYKSISSÄ 2011-2016. 4
KAAVIO 3. MUNUAISKASVAINTEN TÄHYSTYS- JA AVOLEIKKAUKSET TYKSISSÄ VUO- SINA 2011-2016. KAAVIO 5. SUOLISTOSYÖVÄN RADIKAALIKIRURGIA TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2016: PÄIVYSTYSLEIKKAUSTEN SEKÄ SUUNNITELTUJEN TÄHYSTYS- JA AVOLEIKKAUS- TEN MÄÄRÄT. KAAVIO 4. LIHAVUUSKIRURGIAN TÄHYSTYS- JA AVOLEIKKAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011-2016. 5
Tutkimukset Diagnostisia tutkimuksia ovat mm. tähystykset ja kuvantamistutkimukset. Yleisimmät diagnostiset tutkimukset vatsaelinkirurgian ja urologian toimialueella vuosina 2015-2016 on esitetty taulukossa 4. TAULUKKO 4. YLEISIMMÄT TAUTI- JA ELINKOHTAISET DIAGNOSTISTEN TUTKIMUSTEN RYHMÄT VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKASSA VUONNA 2016 JA VASTAAVAT LUVUT VUONNA 2015. Koodi Diagnostinen tutkimus- tai toimenpideryhmä 2016 2015 UJF Suoliston tähystys 4 680 4 189 UJD Mahalaukun tähystys 3 975 3 661 UKC Virtsarakon tähystys 2 456 2 401 KE1 TKW Eturauhasen ultraääni Rakkohuuhtelu Kystostoomakatetrin laitto tai vaihto Invasiivinen alaraajojen valtimokuvantamistutkimus Sappi- ja haimatietähystykset Suonensisäinen valtimoverisuonten pallolaajennus, johon saatetaan liittää tukiverkko 1 089 839 562 555 553 871 812 661 327 546 525 447 TKC PD4 UJK PD3 Hoitoon pääsy Hoitotakuun toteutumista seurataan THL:n ohjeistuksen mukaisesti. Keskimäärin lähetteet käsiteltiin saapumisesta kahden seuraavan päivän aikana. Koko vuoden aikana 21 lähetteen osalta hoitotakuu jäi toteutumatta. Taulukossa 5 on esitetty lähetteiden käsittelyn toteutuminen. TAULUKKO 5. LÄHETTEIDEN KÄSITTELYN TOTEUTUMINEN VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKALLA VUONNA 2016. joista lähetteen käsittely Erikoisalat VSSHP Käsitellyt lähetteet 0-3 4-21 yli 21 yli 21 % Aika lähetteen saapumisesta käsittelyyn mediaani 5 545 4 433 1 107 5 0,1 1 Vatsaelinkirurgia Sisätautigastroenterologia 2 364 1 689 669 6 0,2 2 Urologia 3 423 2 619 797 7 0,2 1 Verisuonikirurgia 1 812 1 669 140 3 0,2 1 13 144 10 410 2 713 21 0,1 Yhteensä Lähde: Tietovarasto/Hoitotakuu 6
Poikkileikkaustilanne 29.12.2016 osoittaa, että hoidon tarpeen arviointia odottavien keskimääräinen odotusaika oli neljästä kuuteen viikkoon (taulukko 6). Leikkaukseen pääsyn odotusaika on kuvattu taulukossa 7. Hoitotakuun varmistamiseksi hoidon tarpeen arvioinnissa toimintaa tehostettiin varsinkin urologian poliklinikalla ja gastroenterologian poliklinikalla. TAULUKKO 6. HOIDON TARPEEN ARVIOINTIA ODOTTANEET 29.12.2016. Erikoisalat Käyntiä joista odottaneet 1-60 61-90 yli 90 TAULUKKO 7. HOITOON ODOTTANEET 29.12.2016. yli 90 % Aika lähetteen saapumisesta hoidon tarpeen arviointiin mediaani Vatsaelinkirurgia 153 137 13 3 1,9 31 Sisätautigastroenterologia 103 81 16 6 5,8 37 Urologia 152 128 23 1 0,6 27 Verisuonikirurgia 166 114 39 13 7,8 43 Yhteensä 574 460 91 23 4,0 Erikoisalatt Hoitoa odottavien joista odottaneet 1-90 90-150 150-180 Lähde: Tietovarasto/Hoitotakuu yli 180 yli 180 % Aika hoidon tarpeen arvioinnista hoitoon mediaani Vatsaelinkirurgia 519 499 14 0 6 1,1 22 Sisätauti - gastroenterologia 146 134 8 1 3 2.0 20,5 Urologia 375 332 24 2 17 4,5 27 Verisuonikirurgia 119 111 5 1 2 1,6 28 Yhteensä 1 159 1 075 51 4 28 2,4 2. ASIAKASTULOKSET Potilaspalautteiden keskiarvo vuonna 2016 oli 4,7 (4,6 vuonna 2015) asteikolla 1-5. Avoimista palautteista (n=140) oli kiitoksia 36 % (51), moitteita 33 % (46) ja ehdotuksia 31 % (43). Taulukossa 8 on esitetty vuosien 2015-2016 potilaspalautteiden tulokset. TAULUKKO 8. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN VUOSINA 2015-2016. VUOSI 2015 VUOSI 2016 n Ka. 4&5 n Ka. 4&5 Kysymys (%) (%) 1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää. 129 4,7 93 230 4,7 92 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin. 130 4,7 92 231 4,7 93 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää. 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani. 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana. 131 4,6 88 228 4,7 95 125 4,4 86 225 4,5 88 129 4,7 93 228 4,7 92 Lähde: QPro/Po laspalau eet n: vastanneiden lukumäärä ka: vastausten numeerinen keskiarvo 4 & 5 (%): osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4-5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4-5. (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, missä tavoitetasoa ei saavutettu. Lähde: Tietovarasto/Hoitotakuu 7
3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Laadunhallinta Toimialueella toimi työryhmä, joka kokosi tietoa syöpäpotilaan (suolisto- ja eturauhassyöpä) hoidon tunnusluvuista mm. hoitoon pääsyajoista, jotka on julkaistu VSSHP:n internet -sivuilla. Potilaslähtöisyyttä tarkasteltiin kuvaamalla suolistosyöpäpotilaan hoitopolkua potilaan näkökulmasta yhteisesti VSSHP:n, Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa. Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikan kirjaamisen kehittämishankeen (2014) jälkeen jatkettiin perushoidon laadun kehittämistä STEPPI -hankkeella (2015-2020). STEPPI -hankkeessa kartoitettiin ensin henkilökunnan nykytila ja kehittämistä on lähdetty työstämään yksiköiden tarpeiden mukaan, kuten mm. suunhoidon ja potilaan mahdollisimman nopeaan kuntoutumiseen leikkauksen jälkeen. Hankkeessa ovat mukana VSSHP Kehittämispalvelut, Turun yliopisto, SATSHP, VSHP, HUS, Turun kaupunki, Turun ammatti-instituutti ja Turun ammattikorkeakoulu. Toimialueen hoitotyön kirjaamisen kehittämisprojekti on yhtenäistänyt koko toimialueen kirjaamista vähentäen kirjaamiseen kuluvaa aikaa 25 % työvuorossa. Kehittämistyö kirjaamisen parissa jatkuu aktiivisena edelleen. Mobiilikirjaaminen otettiin käyttöön kaikissa yksikössä vuoden 2016 alussa. Tämä helpottaa ja nopeuttaa hoitohenkilökunnan työtä sekä lisää potilasturvallisuutta kirjaamisen tapahtuessa reaaliajassa. 8
Potilasturvallisuus ja sairaalahygienia Potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevien menettelyjen toteutuminen on kuvattu taulukossa 9 ja HaiPro -ilmoitukset taulukossa 10. Toimialueella toimii potilasturvallisuustyöryhmä, jossa tarkastellaan potilasturvallisuustilannetta HaiPro - ilmoitusten, potilaspalautteiden ja muuten työntekijöiden esiin ottamien asioiden pohjalta. Työryhmän avulla käytäntöjä yhtenäistetään ja läpinäkyvyyttä lisätään. Työryhmä otti käyttöön tietotaulut joka yksikössä. Tietotauluissa on visuaalisesti tuotu esille koko henkilökunnalle tunnuslukuja potilasturvallisuuteen ja laatuun liittyen (HaiProt, potilaspalautteet, infektio- ja käsidesinfektiotilastot sekä kehittämistoimenpiteet). Lääkehoitoon liittyvät ilmoitukset ovat vähentyneet käytäntöjen yhtenäistämisten myötä. EPLL:n kanssa on järjestetty yhteistyöpalavereja, joissa käsitellään rajapintatyöskentelyyn liittyviä asioita, kuten tiedonkulkua. TAULUKKO 10. HAIPRO -ILMOITUKSET VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKASSA 2016. Yksikkö, jossa tapahtui on TO3 (213) Ilmoittajan yksikkö on TO3 (256) Läheltä piti -ilmoitus (tavoite 50 % tai yli) 36 % (77) 34 % (86) Yleisin ilmoitus: Tiedonkulkuun liittyvä 43 % (91) 46 % (118) Toiseksi yleisin ilmoitus: Lääkehoitoon liittyvä ilmoitus 26 % (56) 23 % (60) Seuraus potilaalle, vakava haitta 1 % (1) 1 % (3) Seuraus potilaalle, lievä tai kohtalainen haitta 28 % (59) 29 % (73) Riskiluokka: IV-V merkittävä tai vakava riski 2 % (4) 3 % (8) Seurauksena yksikölle lisätyötä tai vähäisiä hoitotoimia 54 % (114) 49 % (125) Suunnitellaan kehittämistoimenpide 6 % (13) 7 % (22) TAULUKKO 9. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MENETTELYJEN TOTEUTUMINEN VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKAS- SA VUOSINA 2015-2016. 2015 2016 HaiPro-ilmoitusten kokonaismäärä, ilmoitusaktiivisuus 300 256 Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä 3 säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmä kokoontuu (x/vuosi) 3 Kehittämistoimenpiteet 2 Tunnistusranneke /Suullinen tunnistaminen ISBAR raportoinnin tarkistuslista käytössä Muut tarkistuslistat (kirurginen tarkistuslista, kotiutuskortti) GTT INTO-verkkokurssin (infektioiden torjunta) suorittaneet % henkilöstöstä 1.1.2017 mennessä. Kyllä/Kyllä Kyllä Käsihuuhdekulutus (l/1000hp) 52 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) 1,43 2 Ei 52 3 3 2 Kyllä/Kyllä Kyllä 2 Ei 52 56 1,72 9
Urologian toiminta on rakenteellisesti jatkunut ennallaan. Potilas- ja toimenpidemäärät ovat tasaisessa kasvussa johtuen väestörakenteesta ja hoitojen paranemisesta. Leikkauspuolella mini-invasiivisen (robotti- ja laparoskooppinen kirurgia) ja lyhythoitoisen kirurgian osuus on edelleen kasvussa. Yksikössä on panostettu runsaasti erityisesti syöpädiagnostiikan ja hoidon nopeaan toteuttamiseen. Potilaita on hoidettu runsaasti oman piirin ulkopuolelta ja erityisesti kivessyövän osalta myös Tyksin erityisvastuualueen ulkopuolelta. Myös kliininen tutkimustoiminta on määrällisesti edelleen kasvanut. Verisuonikirurgian valtimotoimenpiteiden määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Syynä tähän on väestön ikärakenteen muutos ja aikuistyypin diabeetikoiden määrän kasvu. Hoitojaksoja pystyttiin vähentämään alaraajaverenkiertotoimenpiteissä hoitoprosessin tehostamisella siten, että samassa toimenpiteessä potilaille pyritään tekemään sekä tarvittava radiologinen toimenpide, että kirurginen valtimotoimenpide. Verisuonikirurgian toinen suuren volyymin toiminta on laskimokirurgia, jossa suurin osa potilaista (lähes 95 %) voidaan hoitaa polikliinisesti. Turussa kehitettyyn polikliiniseen laskimoiden hoitoon on tultu tutustumaan kaikista suurista yliopistollisista keskussairaaloista ja malli on otettu käyttöön yliopistosairaaloissa ja keskussairaaloissa ympäri maan. Polikliinisiin toimenpiteisiin liittyy lyhyempi sairausloman tarve, vähemmän kipua ja nopea paluu normaaliin toimintaan kun verrataan perinteiseen leikkaushoitoon. Tutkimusten perusteella polikliinisesti toteutettu hoito on myös kustannustehokasta. 4. TOIMINNAN TULOKSET Vuonna 2016 painopiste potilashoidossa entisestään painottui avohoitopalveluihin. Potilaat vuodeosastoillamme ja poliklinikoilla ovat lisääntyvässä määrin ikäihmisiä, monia sairauksia sairastavia ja monen potilaan diagnoosina on krooninen sairaus tai syöpätauti. Hoitomuodot lääketieteen tai teknisten apuvälineiden kehittymisestä huolimatta ovat potilaille raskaita niin fyysisesti kuin henkisestikin. Potilaiden kokonaisvaltaiseen hoitoon on vuonna 2016 kiinnitetty erityistä huomiota. Hoitajavastaanotot on perustettu huolehtimaan potilaiden tiedonsaannista ja sairauden kanssa pärjäämisestä. Vertaistukitoiminta on aloitettu vatsakirurgian osastolla ja kokemusasiantuntijatoimintaan on toimialueellemme saatu kaksi henkilöä, joiden koulutus päättyy vuonna 2017. Vatsaelinkirurgialla potilas- ja toimenpidemäärät ovat samoin tasaisessa kasvussa, kuten muillakin toimialueen erikoisaloilla. Yhteistyötä tehdään lisääntyvästi Tyksin erityisvastuualueen sairaaloiden kanssa ja mm. raskasta syöpäkirurgiaa lähetetään lisääntyvästi yliopistosairaalaan. Haastaviakin toimenpiteitä tehdään lisääntyvissä määrin polikliinisesti kehon luonnollisten aukkojen kautta samoin kuin tähystystekniikan käyttö leikkauksissa lisääntyy jatkuvasti. Vuodeosastotoiminta on jatkunut edelleen alimitoitetuissa tiloissa samalla kun alueellisesti osastotoimintaa on selkeästi vähennetty. Päivystysleikkaukset muodostavat noin puolet kantasairaalan leikkausmääristä ja toinen puoli on joko raskasta syöpäkirurgiaa tai muuta erityisosaamista tai -palveluja vaativaa kirurgiaa. Päiväkirurginen ja lyhytjälkihoitoinen kirurgia on keskitetty suurelta osin alueen muihin sairaaloihin. Kliinistä tutkimustoimintaa tehdään laaja-alaisesti mahasuolikanavan sairauksiin liittyen. 10
Tieteelinen tutkimus Tieteellisen tutkimuksen pääasialliset tutkimusaiheet olivat urologiassa haavan paraneminen, eturauhas- ja virtsarakkosyövän magneetti- ja PET -kuvaukset diagnostiikassa ja levinneisyyden arvioinnissa. Lisäksi tehtiin eturauhas- ja virtsarakkosyövän lääketutkimuksia, epidemiologisia ja kliinisiä tutkimuksia. Verisuonikirurgiassa aiheena olivat perifeerisen valtimotaudin ennustetekijät ja mikroverenkierron säätelymekanismit sekä potilasvahingot kymmenen vuoden ajanjaksolta. Vatsaelinkirurgiassa tutkimuksen kohteena olivat vatsaelinkirurginen syöpäja lääketutkimus, endoskooppinen kirurgia, lihavuuskirurgia ja umpilisäkkeen tulehduksen hoitoon liittyvät tutkimukset. Klinikasta valmistui yksi väitöskirja ja 41 julkaisua. Laatupoikkeamat Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon liittyvien infektioiden määrää ja tyyppejä seurataan SAI-rekisterin avulla. SAI-ilmoitusten perusteella infektioiden määrä vatsaelinkirurgian ja urologian klinikalla oli 1,72 sataa hoitojaksoa kohti vuonna 2016 (2015: 1,43). Muut laatuindikaattorit Potilasvakuutuksen selvitys- ja vastinepyynnöt: 42 Hoidon haittavaikutusdiagnoosikoodien (T80-T88) lukumäärät: 1,6 % hoitojaksoista 30 :n aikana alkuperäisen leikkauksen jälkeen komplikaation vuoksi tehdyt uusintaleikkaukset: 1,6 % leikkaushoitojaksoista Vuodeosastolle päivystyksenä tulleet 30 :n sisällä edellisestä hoitojaksosta: 9,9 % hoitojaksoista Hoitojaksokuolleisuus: 0,9 % hoitojaksoista 11