MO FI 0727-4 031076 AE- JA HOITO OHJEET
Yleistä Lyhyt tuotekuvaus... 2 äätötaulukko... 2 Järjestelmän kuvaus Toimintaperiaate... 3 Käyttötaulu Rakenne... 4 elitys... 4 Huonelämpötila Lämpöautomatiikka... 6 Perusasetus... 6 Huonelämpötilan muutos... 6 Lämpöautomatiikan lähtöarvot... 7 Lämpöautomatiikan säädöt äätäminen käyrän avulla... 8 Lämpökäyrän muutos -2... 8 Lämpökäyrän muutos 0... 8 Lämpökäyrän muutos +2... 8 Yleistä asentajalle Kuljetus ja säilytys... 9 Asennus... 9 Master / lave... 9 lkoinen ohjaus (esim. DC)... 9 Keruuputket... 9 Asennusten tarkastus... 9 Yläluukkujen irrotus... 10 Alaluukkujen irrotus... 10 Putkiasennukset Yleistä... 11 Putkiasennukset (lämpöjohdot)... 11 Putkiasennukset (lämmönkeruu)... 11 Painepaisuntasäiliö... 12 Lauhduttimen meno- ja tulolämpötilan rajoitus...12 Käytettävissä oleva paine, lämpöjohtopuoli... 12 Käytettävissä oleva paine, lämmönkeruupuoli (etanoli 28 %)... 12 Lämmönkeruujärjestelmän täyttö ja ilmaus... 13 Lämpöjohtojärjestelmän täyttö... 13 isäiset ilmausventtiilit... 13 Jälkisäädöt, lämpöjohtopuoli... 13 Jälkisäädöt, lämmönkeruupuoli... 13 Laiteliitännät Yleistä... 14 Esimerkki liitetty öljy-/pellettikattilaan ja vedenlämmittimeen (vaihteleva lauhdutus)... 14 Esimerkki liitetty sähkövastukseen/sähkökattilaan ja vedenlämmittimeen (vaihteleva lauhdutus)... 15 ähköliitäntä ähköasennus... 16 lkoisten anturien kytkeminen... 16 Kytkentä... 17 Vaihejärjestysvahti...17 Toiminnan kuvaus - Käynnistys Tarkastus... 18 Käynnistys, kun järjestelmässä on yksi... 20 Käynnistys, kun järjestelmässä on useampi... 20 Käyttötilan asetus... 21 äytönsäästäjä... 21 Master / lave... 22 Toiminnan kuvaus - Perustoiminnot Lämmönkeruupumppu... 23 Tasovahti...23 Lämpöjohtopumput (VBP-A/VBP-B ja VBP3)... 23 Lämmöntuotanto... 24 isältö 1 Käyttöveden lämmitys... 26 "Lisäkäyttövesi"... 27 Lisäsähkö... 28 Lisäöljy... 30 Kaasukattila... 32 HPAC... 32 Kiinteä lauhdutus... 34 Lattiankuivaustoiminto... 34 Huoneohjaus... 35 Toiminnan kuvaus - Laajennuskortti 1 Lisäsähkö... 36 HPAC... 36 Kiertovesipumppu... 37 Allas... 38 Alishuntti... 40 Toiminnan kuvaus - Laajennuskortti 2 Liitäntäohjeita... 42 Pohjavesipumppu... 43 Passiivinen jäähdytys 4-putkijärjestelmällä... 44 Passiivinen jäähdytys 2-putkijärjestelmällä... 46 Yhdistetty jäähdytys-/lämmityskäyttö varaajilla... 48 Toiminnan kuvaus - lkoinen ohjaus ähköliitäntä, lisäyksen ja kompressorin ulkoinen ohjaus... 50 Ohjaus Yleistä... 51 Pikasiirto... 51 äytönsäästäjä... 51 Painikelukko... 51 Parametrien muuttaminen... 52 Valikkopuu... 52 Päävalikot... 55 0.0 Järjestelmä... 56 1.0 Käyttövesi lämpö... 56 2.0 Meno lämpö... 57 3.0 Meno lämpö 2... 59 4.0 lkolämpötila... 60 5.0 Lämpöpumppu... 60 6.0 lkoiset yksiköt... 63 7.0 Kello... 68 8.0 Muut asetukset... 69 9.0 Huoltovalikot... 71 Komponenttien sijainti Komponenttien sijainti... 74 Komponenttiluettelo Komponenttiluettelo... 75 Mitat Mitat ja tilavaraukset... 76 Lisävarusteet Lisävarusteet... 77 Tekniset tiedot Tekniset tiedot... 78 Varustesarja... 78 Toimenpiteet käyttöhäiriöiden yhteydessä Alhainen huonelämpötila... 79 Korkea huonelämpötila... 79 Käyttövesi liian kylmää tai ei käyttövettä... 79 Varatila... 79 Hälytys... 80 Automaattisella palautuksella varustettu hälytys.. 80 Pysyvä hälytys... 81 Tyhjennys, lämpöjohtopuoli... 82 Tyhjennys, lämmönkeruupuoli... 82 Kiertopumpun apukäynnistys... 82 Kiertopumpun puhdistus... 82
2 Yleistä Lue huolellisesti nämä asennus- ja hoito-ohjeet, niin saat parhaan hyödyn -lämpöpumpusta. on maalämpöpumppu suurehkojen kiinteistöjen kuten kerrostalojen ja teollisuuskiinteistöjen lämmitykseen. Lämmönlähteinä voidaan käyttää muun muassa maaperää, kallioperää, järvivettä tai pohjavettä. on Ruotsissa valmistettu pitkäikäinen ja luotettava laatutuote. Asennus- ja hoito-ohjeissa käsitellään myös :n lisävarusteita, ja kuvissa lämpöpumppu näkyy lisävarusteet asennettuna. Asentaja täyttää lämpöpumpun asennuksen jälkeen Tyyppimerkintä/valmistenumero - kw / 089 _ Asennuspäivä Asentaja Lämmönkeruuainetyyppi seossuhde/jäätymispiste Aktiivinen poraussyvyys/keruuputkiston pituus Asetukset Valikko Tehdas-asetus Valikko Tehdasasetus 0.2.1 Käyttötila Päälaite Pois 0.2.2 Käyttötila Laite 1 Pois 0.2.3 Käyttötila Laite 2 Pois 0.2.4 Käyttötila Laite 3 Pois 0.2.5 Käyttötila Laite 4 Pois 0.2.6 Käyttötila Laite 5 Pois 0.2.7 Käyttötila Laite 6 Pois 0.2.8 Käyttötila Laite 7 Pois 0.2.9 Käyttötila Laite 8 Pois 2.1 Lämpökäyrä........... 9 2.2 Rinnakkaissiirto........... 0 6.1.1 Tila ulk.kiertopump............ Jatkuva 9.1.1 Laajennuskortti 1........... Pois 9.1.2 Laajennuskortti 2........... Pois 9.1.3 RC........... Pois 9.1.4 Alishuntti........... Pois 9.1.5 Allas........... Pois 9.1.6 Lämminvesisäiliö........... Pois 9.1.7 Kiinteä lauhdutus........... Pois 9.1.8 Lisäys........... Pois 9.1.9 Lisäkeruupiiri........... Pois 9.1.10 Jäähdytys........... Pois 9.1.11 Huoneohjaustyyppi........... Pois Päiväys Allekirjoitus
A B I II Järjestelmän kuvaus 3 Toimintaperiaate :een kuluu kaksi lämpöpumppumoduulia sekä näytöllä varustettu CP-yksikkö lämpöpumpun ja mahdollisen lisälämmön ohjaukseen. FIGHTER 1330:ssa on sisäänrakennetut kiertopumput, minkä vuoksi se on helppo liittää lämmönkeruu- tai lämpöjohtopiiriin. Energia otetaan lämmönlähteestä suljetun lämmönkeruujärjestelmän kautta, jossa kiertää jäätymisenestoaine-vesiseos. Lämmönlähteenä voi olla kallio, maaperä, järvivesi, poistoilma tai muu prosessilämpö. Myös pohjavettä voidaan käyttää lämmönlähteenä, mikä vaatii kuitenkin välissä olevan lämmönvaihtimen. Lämmönkeruunesteen energia siirtyy lämpöpumpun höyrystimessä kylmäaineeseen, joka höyrystyy ja puristetaan sitten kompressorissa. iinä lämmennyt kylmäaine johdetaan lauhduttimeen, josta sen energia siirtyy lämpöjohtopiiriin. A B 50.0 C Varmvattentemperatur 1.0 13.43 Expansionsventil Paisuntaventtiili Lämmönkeruu Köldbärare-ut ulos Lämmönkeruupumppu Köldbärarpump Lämmönkeruu Köldbärare-in sisään uodatin mutsfilter B A Kompressori Kompressor B Käyttövesi Varmvatten-fram meno / Lämpöjohto Värmebärare-fram meno Kiertovesipumppu B Värmebärarpump B mutsfilter uodatin Varmvatten-retur Käyttövesi paluu Lämpöjohto paluu Värmebärare-retur uodatin mutsfilter Lämpöjohto Värmebärare-fram meno Värmebärarpump Kiertovesipumppu A A Kompressori A Höyrystin Förångare Lauhdutin Kondensor
4 Käyttötaulu Rakenne äyttö B A B A B I II 50.0 C Käyttövesi lämpötila 1.0 13.43 E Oikeanpuoleiset painikkeet Vasemmanpuoleiset painikkeet C Lämpökäyrän muutos D A Katkaisin elitys A Katkaisin kolme asentoa: 1-0 - : 1 ormaaliasento. Kaikki ohjaustoiminnot kytkettyinä. 0 Lämpöpumppu suljettu kokonaan. Katso Toiminnan kuvaus Käynnistys > Vara-asento. A B "Lisäkäyttövesi"-symboli äkyy, kun "Lisäkäyttövesi"-toiminto on aktiivinen. A näkyy, kun tilapäinen lämpötilan nosto on aktivoitu. B näkyy, kun määräaikainen, esim. jaksottainen, lämpötilan nosto on aktivoitu. B A B I II III Katkaisinta ei saa kääntää asentoon 1 tai, ennen kuin lämmitysjärjestelmä on täytetty. äyttö Ensimmäinen rivi: Kompressorisymboli äkyy, kun lämpöpumpun jompikumpi kompressori on käytössä. A näkyy, kun kompressori A (alamoduuli) on käytössä. B näkyy, kun kompressori B (ylämoduuli) on käytössä. Lisäsähkösymboli äkyy, kun lisäsähkö on kytketty. I II Toinen rivi: Kolmas rivi: eljäs rivi: Kiertopumppusymboli I näkyy, kun lämpöjohtopumppu A on käytössä. II näkyy, kun lämpöjohtopumppu B on käytössä. Öljykattilasymboli äkyy, kun lisäöljy on käytössä. Kyseisen parametrin arvo. Kyseisen näyttöparametrin kuvaus. äyttää valikon numeron, avainsymbolin, kellosymbolin ja ajan.
Käyttötaulu 5 B C äyttö (jatkoa) Kun painikelukko on aktivoitu, ohjelma sivuuttaa Enter-painikkeen painalluksen, mikä estää asetusten muuttamisen. Painikelukko aktivoidaan päävalikoissa painamalla plus- ja miinuspainiketta samanaikaisesti. Avainsymboli näkyy nyt näytössä. Käytöstä poistaminen tapahtuu samalla tavalla. 1 ymboli tulee näkyviin, kun on valittu jokin ajastintoiminto, esim. menolämpötilan määräaikainen pudotus tai lisäkäyttöveden aika-asetus. 54,1 55,7 C Laite 3 KP HÄLY Laite 3 äytönsäästäjä äytönsäästäjä näyttää hälytyksen, jos sellainen on aktiivisena, sekä menolämpötilat, jotka kompressoreista kulloinkin lähtevät (VBFA ja VBFB), ja onko lämpöpumppu Päälaite (Master) vai Laite (lave). äytönsäästäjä kytketään pois päältä pitämällä Enter-painiketta ja alimpana vasemmalla olevaa painiketta painettuna n. 8 sekunnin ajan. äyttöön tulee silloin valikko 1.0. äytönsäästäjä kytkeytyy automaattisesti 30 minuutin kuluttua viimeisestä painikkeen painalluksesta sekä lämpöpumpun käynnistyessä. Vasemmanpuoleiset painikkeet Lisäkäyttövesi Kun painiketta painetaan, näytössä näkyy nykyinen Lisäkäyttövesi -tila, joka vaihtuu jokaisella painikkeen painalluksella järjestyksessä 24, 12, 6 ja 3 tuntia sekä poiskytketty tila. Kun Lisäkäyttövesi on aktivoitu, käyttöveden lämpötila nousee normaalia korkeammalle tasolle (asetettavissa valikossa 1.4). en jälkeen tapahtuu paluu normaaliin lämpötilaan. Kun Lisäkäyttövesi -symbolin yläpuolella on A, toiminto on aktivoitu. Katso näytönsäästäjä. D Lämpökäyrän muutos äätimellä "Lämpökäyrän muutos" avulla muutetaan lämpökäyrän rinnakkaissiirtoa ja samalla huonelämpötilaa. Myötäpäivään kiertäminen nostaa huonelämpötilaa. äädintä kierrettäessä näytössä näkyy valikko 2.0 ja lasketun menolämpötilan arvo muuttuu. Huomaa, että vain Master-yksikön säädintä voi käyttää tähän säätöön. Painikkeella Käyttötila asetetaan haluttu käyttötila sen mukaan halutaanko kiertopumppu ja lisäenergia sallia/estää. Valintaa ei tarvitse vahvistaa Enter-painikkeella. Kun painiketta painetaan, nykyinen käyttötila näkyy näytössä, ja seuraava painallus muuttaa tilan. ormaaliin näyttötilaan palataan Enter-painiketta painamalla. Käyttötilat ovat: Automaattitila: valitsee käyttötilan automaattisesti ottaen huomioon ulkolämpötilan. Kiertopumput ja lisälämpö kytketään tarpeen mukaan. Kesätila: tuottaa vain käyttöveden. Kiertopumput ja lisälämpö on estetty. Lisälämpö (XVV) voi kuitenkin kytkeytyä, kun valitaan "Lisäkäyttövesi". Kevät/syksytila: lämmittää ja tuottaa käyttöveden. Kiertopumput käytössä. Lisälämpö estetty. Lisälämpö (XVV) voi kuitenkin kytkeytyä, kun valitaan "Lisäkäyttövesi". Vain lisäys: Kompressorien toiminta estetään. Toiminto voidaan aktivoida/deaktivoida myös painamalla käyttötilapainiketta 7 sekunnin ajan. E Oikeanpuoleiset painikkeet Pluspainikkeella liikutaan valikkojärjestelmässä (eteenpäin) tai suurennetaan valitun parametrin arvoa. Katso Ohjaus > Yleistä. Miinuspainikkeella liikutaan valikkojärjestelmässä (taaksepäin) tai pienennetään valitun parametrin arvoa. Katso Ohjaus > Yleistä. Enter-painikkeella valitaan valikkojärjestelmän alavalikko, aktivoidaan parametrin muuttaminen ja vahvistetaan parametriin mahdollisesti tehty muutos. Katso Ohjaus > Yleistä.
6 Huonelämpötila Lämpöautomatiikka isälämpötila on riippuvainen monista eri seikoista. Lämpimänä vuodenaikana riittää useimmiten auringon säteilemä lämpö sekä ihmisten ja eri laitteiden luovuttama lämpö talon pitämiseksi lämpimänä. Kun ilma kylmenee, tarvitaan lämmitysjärjestelmää. Mitä kylmempää ulkona on, sitä lämpimämpiä pattereiden/lattiasilmukoiden on oltava. Lämmöntuotantoa ohjataan tavallisesti vaihtelevan lauhdutuksen periaatteella, mikä tarkoittaa, että lämmitykseen tarvittava lämpö tietyn ulkolämpötilan vallitessa tuotetaan ulkolämpötila- ja menolämpötila-anturista kerättyjen arvojen perusteella. äätö tapahtuu automaattisesti, mutta ensin on kuitenkin tehtävä lämpöpumpun perusasetus, katso kohta "Huonelämpötila" > "Perusasetus". Perusasetus A B A B I II 50.0 C Käyttövesi lämpötila 1.0 13.43 Lämpökäyrän muutos Perusasetus tehdään valikossa 2.1 ja säätimellä "Lämpökäyrän muutos". Jos ei ole tiedossa, mitkä arvot tulee asettaa, lähtöarvot voi katsoa seuraavalla sivulla olevasta kartasta. Jos huonelämpötilaa ei saada halutuksi, jälkisäätö on ehkä tarpeen. HOM!Odota säätöjen välillä vuorokausi, jotta lämpötilat ehtivät asettua. Perusasetuksen jälkisäätö Kylmä sää Jos huonelämpötila on liian alhainen, lisätään Lämpökäyrän jyrkkyyden arvoa yhdellä valikossa 2.1. Jos huonelämpötila on liian korkea, vähennetään Lämpökäyrän jyrkkyyden arvoa yhdellä valikossa 2.1. Lämmin sää Jos huonelämpötila on liian alhainen, kierrä säädintä "Lämpökäyrän muutos" askel myötäpäivään. Jos huonelämpötila on liian korkea, kierrä säädintä "Lämpökäyrän muutos" askel vastapäivään. Huonelämpötilan muutos Huonelämpötilan muutos käsisäädöllä Jos haluat laskea tai korottaa sisälämpötilaa joko tilapäisesti tai pysyvästi aikaisempaan lämpötilaan verrattuna, kierrä säädintä "Lämpökäyrän muutos" myötätai vastapäivään. 1-3 viivaa vastaa n. 1 asteen huonelämpötilan muutosta. HOM! Lämpöpatterien tai lattialämmön termostaatit saattavat "jarruttaa" huonelämpötilan kohoamista, jolloin niitä on myös säädettävä ylöspäin.
Huonelämpötila 7 Lämpöautomatiikan lähtöarvot Kartassa annetut arvot ovat "Lämpökäyrän jyrkkyyksiä". Ensimmäinen arvo on lämminpatterijärjestelmiä* varten. Lämpökäyrän muutokseksi asetetaan -2. uluissa oleva arvo on betonipalkkirakenteeseen asennettuja lattialämmitysjärjestelmiä** varten. Puupalkkirakenteeseen asennettujen järjestelmien tapauksessa voidaan lähteä sulkuja edeltävästä luvusta, josta vähennetään kaksi yksikköä. "Lämpökäyrä muutokseksi" asetetaan näissä tapauksissa -1. Kartan arvot ovat useimmiten hyvä alkuvalinta, jolla pyritään saamaan noin 20 C:n huonelämpötila. Arvoja voidaan muuttaa tarvittaessa jälkikäteen. Ivalo Esimerkkejä lähtöarvojen valinnasta: 1. Talo, jossa on lämminpatterijärjestelmä* 7 (3) Vaasa = alue 9 (4). Aseta valikossa 2.1 arvoksi 9 ja säätimellä "Lämpökäyrän muutos" arvo -2. Rovaniemi 2. Talo, jossa on betonipalkkirakenteeseen asennettu lattialämmitys** 8 (4) Vaasa = alue 9 (4). Aseta valikossa 2.1 arvoksi 4 ja säätimellä "Lämpökäyrän muutos" arvo -1. 3. Talo, jossa on puupalkkirakenteeseen asennettu lattialämmitys** Esimerkki: Oulu Kajaani Vaasa = alue 9 (4). Aseta valikossa 2.1 arvoksi 7 (9-2=7) ja säätimellä "Lämpökäyrän muutos" arvo -1. 9 (4) Vaasa Jyväskylä Kuopio Pori Tampere Lahti Turku Helsinki * Lämminpatterijärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jonka menolämpötilan on oltava kylmimpänä päivänä 55 C. ** Lattialämmitys voidaan mitoittaa monella eri tavalla. Yllä olevassa esimerkissä 2 ja 3 tarkoitetaan järjestelmää, jonka menolämpötilan on oltava kylmimpänä päivänä noin 35 40 C tai 45 50 C.
8 Lämpöautomatiikan säädöt Asetus kaavion avulla on varustettu ulkolämpötilan ohjaamalla lämpöautomatiikalla. e tarkoittaa, että menolämpötilaa säädetään suhteessa ulkolämpötilaan. lko- ja menolämpötilan suhde asetetaan valikossa 2.1, "Lämpökäyrän jyrkkyys". Käyrästön lähtökohtana on paikkakunnan mitoittava ulkolämpötila ja lämmitysjärjestelmän mitoitettu menolämpötila. Lämpöautomatiikan käyrän jyrkkyys nähdään näiden kahden arvon leikkauskohdasta. Lämpökäyrän muutos asetetaan sitten Master-yksikön säätimellä. Lattialämmityksen sopiva arvo on -1 ja patterijärjestelmän -2. FRAMLEDIGTEMPERATR MEOLÄMPÖTILA + 5 C 70 60 50 40 30 Lämpökäyrän muutos -2 VÄRMEKRVA LÄMPÖKÄYRÄ 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1-5 10 0-10 LÄMPÖKÄYRÄ FÖRKJTIG VÄRMEKRVA MTO (-2) - 20-30 - 40 C LKOLÄMPÖTILA TETEMPERATR Lämpökäyrän muutos 0 VÄRMEKRVA LÄMPÖKÄYRÄ FRAMLEDIGTEMPERATR MEOLÄMPÖTILA + 5 C 70 60 50 40 30 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1-5 10 0-10 - 20-30 - 40 C LÄMPÖKÄYRÄ FÖRKJTIG LKOLÄMPÖTILA TETEMPERATR VÄRMEKRVA MTO (0) Lämpökäyrän muutos +2 VÄRMEKRVA LÄMPÖKÄYRÄ FRAMLEDIGTEMPERATR MEOLÄMPÖTILA + 5 C 70 60 50 40 30 1514 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1-5 10 0-10 LÄMPÖKÄYRÄ FÖRKJTIG VÄRMEKRVA MTO (+2) - 20-30 - 40 C TETEMPERATR LKOLÄMPÖTILA
Yleistä asentajalle 9 Kuljetus ja säilytys on kuljetettava ja säilytettävä pystyasennossa kuivassa paikassa. Asennuspaikka tulee asettaa vakaalle alustalle, mieluiten betonilattialle tai jalustalle kattilahuoneeseen tai erityiseen laitehuoneeseen. ijoittamista sellaiseen tilaan tai sellaisen tilan (esim. makuuhuoneen) viereen, jossa käyntiääni häiritsee, tulee välttää. ijoituksesta riippumatta on hiljaista tilaa vasten oleva seinä äänieristettävä. Master / lave seampia lämpöpumppuja voi kytkeä toimimaan yhdessä. Tämä tehdään asettamalla yksi lämpöpumppu Päälaitteeksi (Master) ja muut Laitteiksi (lave). lkoiset yksiköt, kuten öljykattila, kytketään Master-yksikköön. Jokaiselle Laitteelle (laveyksikkö) annetaan oma osoite Päälaitteen (Masteryksikkö) kanssa tapahtuvaa tiedonsiirtoa varten. Katso Toiminnan kuvaus Käynnistys > Master / lave". lkoinen ohjaus (esim. DC) lämpöpumppua voi tietyssä määrin ohjata ulkoisten järjestelmien (esim. DC) signaaleilla. Katso Toiminnan kuvaus - lkoinen ohjaus. Keruuputkien karkeat ohjearvot Tyyppi Pintamaalämpö Kalliolämpö suositeltu suositeltu putkistopituus poraussyvyys 22 3 x 350 4 x 400 m 2 x 180 3 x 180m 30 3 x 450 4 x 450 m 3 x 150 5 x 150 m 40 4 x 500 6 x 500 m 4 x 170 5 x 200 m uurin pituus silmukkaa kohti on 500 m. ormaalisti käytetään PEM-putkea 40 x 2,4 P 6,3. Keruuputkiston pituus vaihtelee kallio-/maaperän ja lämmitysjärjestelmän (patteri- tai lattialämmitys) mukaan. Putkistot kytketään aina rinnakkain ja siten, että on mahdollista säätää virtausta. Pintamaalämmön putkien asennussyvyyden on oltava noin 1 m ja putkien välisen etäisyyden vähintään 1,5 m. Kalliolämmön porausreikien välin on oltava vähintään 15 m. Asennusten tarkastus Lämmitysjärjestelmä on tarkastettava voimassa olevien määräysten mukaan, ennen kuin se otetaan käyttöön. Tarkastuksen saa tehdä vain tehtävään pätevä henkilö ja siitä on tehtävä tarkastuspöytäkirja. Edellä mainittu koskee suljettuja lämmitysjärjestelmiä. Jos lämpöpumppu vaihdetaan, järjestelmä on tarkastettava uudelleen. HOM! Anturi- ja tiedonsiirtokaapeleita ei saa vetää vahvavirtajohtojen läheisyydessä. Tämä koskee kaikkia ulkoisia antureita ja kaikkia tiedonsiirtokaapeleita. Mahdollinen ulkoanturin kaapeliputki on tiivistettävä ulkoanturin kotelon kondenssin estämiseksi.
10 Yleistä asentajalle Yläluukkujen irrotus 1 2 3 4 Alaluukkujen irrotus
A B A B 50.0 C Varmvattentemperatur 1.0 13.43 I II Putkiasennukset 11 Yleistä Putkiasennukset on tehtävä voimassa olevien määräysten mukaisesti. -lämpöpumpun suurin sallittu paluulämpötila on n. 58 C ja suurin sallittu menolämpötila n. 65 C. Koska lämpöpumppua ei ole varustettu sulkuventtiileillä, sellaiset on asennettava lämpöpumpun ulkopuolelle tulevan huollon helpottamiseksi. Putkiliitäntä (lämpöjohto) Putkiliitäntä on lämpöpumpun takasivulla. Asenna vaadittavat suojalaitteet, sulku- ja säätöventtiilit (asennetaan mahdollisimman lähelle lämpöpumppua) sekä mukana toimitettu suodatin ja joustavat letkut. Liitäntä termostaateilla varustettuun järjestelmään edellyttää, että kaikkiin pattereihin/silmukoihin asennetaan ohitusventtiili tai että poistetaan muutama termostaatti tarpeeksi tehokkaan virtauksen takaamiseksi. Laitteen rakenne sallii käyttöveden lämmityksen yhdellä tai kahdella lämpöpumpulla. Tämä edellyttää kuitenkin erilaisia putki- ja sähköasennuksia. HOM! Putkisto on huuhdeltava ennen lämpöpumpun asennusta epäpuhtauksien aiheuttamien vahinkojen välttämiseksi. Tämä koskee sekä lämmintä että kylmää puolta. Putkiliitäntä (lämmönkeruu) Keruuputkistoa mitoitettaessa on otettava huomioon maantieteellinen sijainti, kallio-/maaperätyyppi sekä lämpöpumpun lämmöntuottokyky. Keruuputkistoa vedettäessä on huolehdittava siitä, että se nousee jatkuvasti lämpöpumppua kohti ilmataskujen välttämiseksi. Jos tämä ei ole mahdollista, korkeimpiin kohtiin on järjestettävä ilmaus. Kaikki lämmitetyissä tiloissa olevat lämmönkeruuputket on eristettävä veden tiivistymisen välttämiseksi. Koska lämmönkeruujärjestelmän lämpötila voi laskea alle 0 C:n, järjestelmä on suojattava jäätymiseltä -15 C lämpötilaan asti. Tilavuuslaskelman ohjearvona voidaan käyttää 1 litraa valmiiksi sekoitettua lämmönkeruunestettä keruuputken metriä kohti (koskee PEMputkea 40 x 2,4 P 6,3). Lämmönkeruujärjestelmään on merkittävä käytetyn jäätymisenestoaineen nimi. ulkuventtiilit on asennettava mahdollisimman lähelle lämpöpumppua. Asenna suodatin sisään tulevaan putkeen. Liitäntä avoimeen pohjavesijärjestelmään vaatii välissä olevan, pakkassuojatun piirin höyrystimen likautumis- ja jäätymisvaaran vuoksi. Tämä vaatii ylimääräisen lämmönvaihtimen. EXP AV BK EXP JK F P AV BK / JK keruu KBut ulos KBP KB-in. F keruu sisään B A ulkuventtiili Kalliokeruuputki Paisuntasäiliö Maalämpöputki uodatin VVF VBFB VBP-B VVR VBRA/VBRB VBFA VBP-A
12 Putkiasennukset Painepaisuntasäiliö Lämmönkeruupiiri on varustettava painepaisuntasäiliöllä. Mahdollinen nykyinen tasopaisuntasäiliö vaihdetaan. Lämmönkeruu-järjestelmän paineen on oltava vähintään 0,5 bar. Painepaisuntasäiliö tulee mitoittaa kaavion mukaan käyntihäiriöiden välttämiseksi. Painepaisuntasäiliön lämpötila-alue on -10 C - +20 C esipaineella 0,5 bar, ja varoventtiilin avautumispaine on 3 bar. Lauhduttimen meno- ja tulolämpötilan rajoitus Kun LK-lämpötila on yli -5 C, lauhduttimen suurin sallittu menolämpötila on 65 C ja suurin sallittu paluulämpötila 58 C. Kun LK-lämpötila on alle -5 C, lauhduttimen suurinta sallittua meno- ja paluulämpötila lasketaan automaattisesti. Tämä tapahtuu käyrästön mukaisesti. Haluttu menojohdon lämpötila ylläpidetään lisäyksellä. Kun LK-lämpötila on alle -8 C, kompressori pysähtyy ja haluttu menojohdon lämpötila ylläpidetään vain lisäyksellä. ckexpansionskärl Painepaisuntasäiliö l 60 50 40 30 20 10 0 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 1100 1200 1300 1400 1500 Köldbärar Keruupiirin volym tilavuus l Lauhduttimen Kondensor ut menolämpötila Käytettävissä oleva paine, lämpöjohtopuoli C 70 68 66 64 62 60 58 56 54 52 50-9 -7-5 -3-1 1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 1. Lauhduttimen menolämpötila 2. Lauhduttimen paluulämpötila 1 2 LKnesteen Köldbärare pötila paluuläm in C Paine Tryck kpa mvp 100 10 FIGHTER 1320-20 1330-22 Paine Tryck kpa mvp 100 10 FIGHTER 1320-25/30/40 1330-30/40 80 8 60 6 40 4 3 2 80 8 60 6 40 4 3 20 0 2 0 0 500 1000 1500 2000 1 2500 3000 3500 4000 4500 5000 Virtaama Flöde l/h 20 0 2 0 0 500 1000 1500 2000 1 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 6000 2 Flöde Virtaama l/h Käytettävissä oleva paine, lämmönkeruupuoli (etanoli 28 %) -22/30/40 Paine Tryck -22/30/40 kpa mvp 300 30 40 250 25 200 20 22 30 150 15 100 50 0 10 5 0 Virtaama Flöde 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 l/h
A B A B 50.0 C Varmvattentemperatur 1.0 13.43 I II Putkiasennukset 13 Lämmönkeruujärjestelmän täyttö ja ilmaus Lämmönkeruujärjestelmää täytettäessä vesi ja jäätymisenestoaine sekoitetaan avoimessa astiassa, joka liitetään täyttöpumppuun ja putkiin kuvan mukaisesti. Lämmönkeruunesteen tulee kestää jäätymättä -15 C. ulje huoltoliitäntöjen välinen pääputken venttiili. Järjestelmä täytetään käynnistämällä täyttöastian pumppu ja antamalla sen käydä, kunnes nestettä virtaa paluuputkesta. este saa kiertää sekoitusastian kautta, kunnes paluuputkesta tulevassa nesteessä ei ole enää ilmaa. Pysäytä täyttöpumppu ja puhdista suodattimen siivilä. Käynnistä täyttöpumppu uudelleen. Avaa huoltoliitäntöjen välinen pääputken venttiili täyttöpumpun ollessa yhä käynnissä (jotta ilma pääsee poistumaan liitäntöjen välistä). ulje paluuputken venttiili. Paineista järjestelmä sitten täyttöpumpun avulla (enintään 3 bar). ulje täyttöventtiili ja pysäytä täyttöpumppu. isäiset ilmausventtiilit 77 75 P EXP AV BK EXP JK F AV BK / JK keruu ulos KBut KBP. KB-in F keruu sisään ulkuventtiili Kalliokeruuputki Paisuntasäiliö Maakeruuputki uodatin B A VVF VBFB VBP-B VVR VBRA/VBRB VBFA VBP-A Lämpöjohtojärjestelmän täyttö Jälkisäädöt, lämpöjohtopuoli (75) Alkuaikoina lämmitysvedessä saattaa olla ilmaa, ja ilmaukset ovat ehkä tarpeen. Jos lämpöpumpusta kuuluu lorinaa, koko järjestelmä on ilmattava uudelleen. Kun järjestelmä on asettunut (paine on oikea ja kaikki ilma poistettu), lämpöautomatiikka voidaan säätää haluttuihin arvoihin. Jälkisäädöt, lämmönkeruupuoli (77) Tarkasta avaamalla ilmausventtiilit, että kaikki ilma on poistunut lämmönkeruujärjestelmästä. Lämmönkeruupiirin paine tarkistetaan painemittareilla. Lämmönkeruujärjestelmä täytetään pumppaamalla täyttöventtiilien kautta valmiiksi sekoitettua lämmönkeruunestettä. Täyttö ja ilmaus toistetaan, kunnes kaikki ilma on poistunut ja paine on oikea (0,5 3 bar). Lämpöjohtojärjestelmä täytetään vedellä vaadittuun paineeseen ja ilmataan.
A B A B 50.0 C Varmvattentemra petur 1.0 13.43 I II 14 Laiteliitännät voidaan asentaa monella eri tavalla, joista annetaan muutama esimerkki alla. Lisää liitäntävaihtoehtoja on osoitteessa http://www.haato.fi Yleistä Esimerkki liitetty öljy-/pellettikattilaan ja vedenlämmittimeen (vaihteleva lauhdutus) ÄV HOM! Kaikkien laiteliitäntöjen suojalaitteet on asennettava voimassa olevien määräysten mukaan. PG V-P VBP3 FG EXP CP HR RG G HR kattila Panna VXV ÄV* T VVG VVB AV EXP ÄV P AV keruu ulos KB-ut AV keruu sisään KB-in F B A RV BV F ÄV F RV AV BV HR VVB / ACK priorisoi käyttöveden tuotannon puolella teholla (lämpöpumppumoduuli B) vaihtoventtiilin (VXV) kautta. Kun vedenlämmitin/varainsäiliö (VVB/ACK) on täyteen varattu, vaihtoventtiili (VXV) vaihtaa lämpöjohtopiiriin. Kun tarvitaan lämmitystä, moduuli A käynnistyy ensiksi. Kun lämmitystarve on suuri, myös moduuli B käynnistyy lämmityskäyttöön. Kattila kytkeytyy automaattisesti, kun energiantarve ylittää lämpöpumpun kapasiteetin, ja shuntti (V-P) aktivoituu, kun kattila-anturin (PG) lämpötila on yli 55 C. Jos VVB/ACK varustetaan sähkövastuksella (I) ja kytkentäkotelolla (K11), voidaan käyttää toimintoa Lisäkäyttövesi. Ohikytkettävää kontaktoria suositellaan. * Katkoviivalla merkitty varoventtiili (ÄV*) käytetään sähkövastuksen yhteydessä. A Lämpöpumppumo duuli A AV ulkuventtiili B Lämpöpumppumo duuli B BV Takaiskuventtiili EXP Paisuntasäiliö ja vaadittavat suojalaitteet FG Menolämpötila-anturi HR Apurele/Kontaktori ohituksella keruu sisään Lämmönkeruu sisään keruu ulos Lämmönkeruu ulos PG Kattila-anturi RG Paluulämpötila-anturi RV äätöventtiili F uodatin V-P huntti ÄV Varoventtiili G lkolämpötila-anturi VBP3 Lämpöjohtopumppu 3 VVB Vedenlämmitin VBB/ACK Varain ja vedenlämmitin VVG Käyttövesianturi VXV Vaihtoventtiili
A B A B 50.0 C 1.0 Varmvattentemperatur 13.43 I II Laiteliitännät 15 Esimerkki liitettysähkövastukseen/sähkökattilaan ja vedenlämmittimeen (vaihteleva lauhdutus) EXP ÄV ähkökattila Elkassett/ Elpanna RV AV HR VBP3 BV FG RG G VXV ÄV* T keruu ulos KB-ut AV B F RV BV HR VVG VVB / ACK VVB EXP P AV keruu sisään KB-in F A ÄV F AV RV BV priorisoi käyttöveden tuotannon puolella teholla (lämpöpumppumoduuli B) vaihtoventtiilin (VXV) kautta. Kun vedenlämmitin/varaajasäiliö (VVB/ACK) on täyteen varattu, vaihtoventtiili (VXV) vaihtaa lämpöjohtopiiriin. Kun tarvitaan lämmitystä, moduuli A käynnistyy ensiksi. Kun lämmitystarve on suuri, myös moduuli B käynnistyy lämmityskäyttöön. ähkökattila kytkeytyy automaattisesti, kun energiantarve ylittää lämpöpumpun kapasiteetin. Jos VVB/ACK varustetaan sähkövastuksella (I) ja kytkentäkotelolla (K11), voidaan käyttää toimintoa Lisäkäyttövesi. Ohikytkettävää kontaktoria suositellaan. * Katkoviivalla merkitty varoventtiili (ÄV*) käytetään sähkövastuksen yhteydessä. A Lämpöpumppumoduuli A AV ulkuventtiili B Lämpöpumppumoduuli B KP/MP Kalliokeruuputket/maakeruuputket BV Takaiskuventtiili EXP Paisuntasäiliö ja vaadittavat suojalaitteet FG Menolämpötila-anturi HR Apurele/Kontaktori ohituksella KB-in Keruu sisään KB-ut Keruu ulos V Paisuntasäiliö RG Paluulämpötila-anturi RV äätöventtiili F uodatin ÄV Varoventtiili G lkolämpötila-anturi VBP3 Lämpöjohtopumppu 3 VVB Vedenlämmitin VVB/ACK Vedenlämmitin / varaaja VVG Käyttövesianturi VXV Vaihtoventtiili
16 ähköliitännät ähköasennukset ähkönsyöttökaapeli on vedettävä sisään takasivun läpiviennin kautta kuvan mukaisesti. Anturitulot ja tiedonsiirtoliitäntä ovat turvallista pienjännitetyyppiä (ELV). Anturikaapeleita ei saa vetää sähkönsyöttökaapeleiden vieressä. Kaapelit vedetään sisään lämpöpumpun takasivun läpivientien kautta. Anturikaapelien vahvavirta starkström (syöttö) (matning) läpiviennit Kabelintag, givare lkoisten anturien kytkeminen lkoisten anturien kytkeminen, katso kyseinen toiminnan kuvaus. Esim. menolämpötila-anturia (FG) ja paluulämpötilaanturia (RG) ja ulkolämpötila-anturia (G) koskien katso Toiminnan kuvaus Perustoiminnot > Lämmitys. Käyttövesianturia (VVG) koskien katso Toiminnan kuvaus Perustoiminnot > Käyttöveden lämmitys. HOM! Anturi- ja tiedonsiirtokaapeleita ei saa vetää vahvavirtajohtojen läheisyydessä. Tämä koskee kaikkia ulkoisia antureita ja kaikkia tiedonsiirtokaapeleita. Mahdollinen ulkoanturin kaapeliputki on tiivistettävä ulkoanturin kotelon kondenssin estämiseksi. HOM! ähköasennukset ja mahdolliset huollot saa tehdä vain valtuutetun sähköasentajan valvonnassa. ähköasennukset ja johtimien veto on tehtävä voimassa olevien määräysten mukaisesti.
ähköliitännät 17 Kytkentä Lämpöpumppua ei saa kytkeä ilman sähkön toimittajan suostumusta, ja kytkentä on suoritettava pätevän sähköasentajan valvonnassa. Jos käytetään automaattivaroketta, sen on oltava moottorikäyttöön sopiva ( D, kompressorikäyttö). Varokekoot, katso Tekniset tiedot. Jos kiinteistö on varustettu vikavirtasuojilla, lämpöpumppu pitää kytkeä erilliseen vikavirtasuojaan. :ssa ei ole katkaisinta, joka katkaisee tulevan sähkönsyötön kaikki navat. e on sen vuoksi varustettava työkatkaisimella, jonka kosketinväli on vähintään 3 mm. Lämpöpumppu on kytkettävä irti kiinteistön mahdollisen eristystestin ajaksi. Lämpöpumpun liitäntään X9 kytketään 400 V jännite (3-vaihetta, nolla + maatto) varokkeilla varustetusta sähkökeskuksesta. Jos kytketään useampia lämpöpumppuja, jokaisella yksiköllä on oltava oma sähkönsyöttö. Jatka asennusta suorittamalla tarkastus kohdan Toiminnan kuvaus Käynnistys > Tarkastus mukaisesti. HOM! ähkökytkentätilaan ei saa asentaa muita komponentteja. Huomaa, että lähettää 230 V ohjaussignaaleja, jotka on tarkoitettu ulkoisten kontaktorien ohjaukseen, ei pumppujen käyttöön. Anturikaapelit X9, tuleva sähkö yöttökaapeli 164 Vaihejärjestysvahti FIGHTER 1330-30, 40 kw Aseta katkaisin asentoon 1 ja tarkasta vaihejärjestys seuraavasti. Oranssi valodiodi palaa, kun vaihejärjestys on oikea. Vihreä valodiodi palaa, kun järjestelmä saa jännitteen.
18 Toiminnan kuvaus - Käynnistys Tarkastus Tämä tarkastus tulee suorittaa järjestelmän jokaiselle lämpöpumpulle erikseen. Muut lämpöpumput on kytkettävä pois päältä tarkastuksen ajaksi. Jos kytketään pois päältä tarkastuksen aikana, tila Huolto on valittava uudelleen valikossa 8.1.1, jotta päästään muuten suljettuihin valikoihin. 1. Käynnistä lämpöpumppu kääntämällä katkaisin (8) asentoon 1. Yksikössä näkyy nyt näytönsäästäjä, ja näytön alimmalla rivillä on teksti Master. Jos näytössä vilkkuu vain Connecting, tämä voi johtua siitä, että lämpöpumppu on asetettu Laitteeksi (lave). Aseta yksikkö siinä tapauksessa Päälaitteeksi (Master) kohdan Toiminnan kuvaus Käynnistys > Master / lave". 2. Kytke näytönsäästäjä pois päältä pitämällä alimpana vasemmalla olevaa painiketta ja Enter-painiketta painettuna n. 8 sekunnin ajan. (Katso Toiminnan kuvaus Käynnistys > äytönsäästäjä. 3. Aseta tila Huolto valikossa 8.1.1. (Katso esimerkki kohdassa Ohjaus > Parametrien muuttaminen.) 4. :n valikkokieleksi on asetettu tehtaalla englanti, ja sitä voi haluttaessa vaihtaa valikossa 8.1.2. 5. Käynnistä lämmönkeruupumppu (KBP) asettamalla valikossa 5.4.6 käyttötilaksi Jatkuva. Katso Toiminnan kuvaus Perustoiminnot > Lämmönkeruupumppu. 6. Tarkasta, että lämmönkeruupumpun pyörimissuunta on pumppuun merkityn nuolen mukainen. Jos pyörimissuunta on väärä, tulee kaksi liittimeen X9 tulevaa vaihejohdinta vaihtaa keskenään. 7. Käynnistä lämpöjohtopumppu A (VBP-A) asettamalla valikossa 5.4.7 käyttötilaksi Jatkuva. Katso Toiminnan kuvaus Perustoiminnot > Lämpöjohtopumppu. 8. Tarkasta, että lämmönkeruupumppu ja lämpöjohtopumppu on ilmattu ja auta pumput tarvittaessa käyntiin. 9. Mene valikkoon 5.2.2 ja tarkasta, että lämpötilat vastaavat keruuputkiston lämpötilaa, mikä ilmaisee lämmönkeruuaineen virtaavan. +EBV-card X9 +Measure card J5 X4
Toiminnan kuvaus - Käynnistys 19 Tarkastus 10. Oikosulje tulot KPRAA ja KPRAB siltauksillaan. 11. Aseta lämpöpumpun käyttötilaksi lkoinen ohjaus valikossa 0.2.1. 12. Poista kompressorin A siltaus (KPRAA). 13. Kompressori A käynnistyy. Huomaa, että saattaa kestää muutaman minuutin, ennen kuin käynnistyminen tapahtuu. Valikosta 0.1.1 näet ajan, jonka kuluttua käynnistyminen tapahtuu. 14. Tarkista lämpöjohdon lämpötilaero valikossa 5.2.1. imellinen ero on 5 10 C. 15. Tarkista keruupiirin lämpötilaero valikossa 5.2.2. imellinen ero on 2 5 C. 16. Aseta takaisin kompressorin A siltaus (KPRAA). 17. Poista kompressorin B siltaus (KPRAB). 18. Kompressori B käynnistyy. Huomaa, että saattaa kestää muutaman minuutin, ennen kuin käynnistyminen tapahtuu. Valikosta 0.1.2 näet ajan, jonka kuluttua käynnistyminen tapahtuu. 19. Tarkista lämpöjohdon lämpötilaero valikossa 5.3.1. imellinen ero on 5 10 C. 20. Tarkista keruupiirin lämpötilaero valikossa 5.3.2. imellinen ero on 2 5 C. 21. Aseta takaisin kompressorin B siltaus (KPRAB). 22. Palauta tehdasasetukset valikossa 5.4.10 valitsemalla Laajennettu. Huomaa, että asetukseksi palautuu Pois heti, kun lämpöpumppu on suorittanut tehdasasetukset, ja että kieliasetukseksi palautuu englanti (voit halutessasi vaihtaa tilalle toisen kielen valikossa 8.1.2). 23. Aseta katkaisin (8) asentoon 0. 24. Poista molemmat siltaukset (KPRAA ja KPRAB). Kun tämä tarkastus on tehty kaikille lämpöpumpuille, jatka kohdasta Toiminnan kuvaus Käynnistys > Käynnistys, kun järjestelmässä on yksi FIGHTER 1330, tai jos useampia lämpöpumppuja on kytketty yhteen, kohdasta Toiminnan kuvaus Käynnistys > Käynnistys, kun järjestelmässä on useampi. Katso Toimenpiteet toimintahäiriöiden yhteydessä vihkon lopussa, jos ongelma ilmenee käynnistyksen aikana.
20 Toiminnan kuvaus - Käynnistys Käynnistys, kun järjestelmässä on yksi 1. Käynnistä lämpöpumppu kääntämällä katkaisin (8) asentoon 1. Yksikössä näkyy nyt näytönsäästäjä, ja näytön alimmalla rivillä on teksti Master. Jos näytössä vilkkuu vain Connecting, tämä voi johtua siitä, että lämpöpumppu on asetettu Laitteeksi (lave). Aseta yksikkö siinä tapauksessa Päälaitteeksi (Master) kohdan Toiminnan kuvaus Käynnistys > Master / lave". 2. Kytke näytönsäästäjä pois päältä pitämällä alimpana vasemmalla olevaa painiketta ja Enter-painiketta painettuna n. 8 sekunnin ajan. (Katso Toiminnan kuvaus Käynnistys > äytönsäästäjä. 3. Aseta tila Huolto valikossa 8.1.1. (Katso esimerkki kohdassa Ohjaus > Parametrien muuttaminen.) 4. Aseta lämpöpumpun käyttötila, ts. onko lämpöpumpun määrä tuottaa käyttövettä ja/tai lämpöä. Tämä tehdään valikossa 0.2.1. (Katso Toiminnan kuvaus Käynnistys > Käyttötilan asetus.) 5. Jatka käynnistysasetuksia kohdan Toiminnan kuvaus Perustoiminnot mukaisesti. Kytke ja aseta kyseistä laitteistoa koskevat toiminnot. Käynnistys, kun järjestelmässä on useampi 1. toimitetaan Päälaitteena (Master). Järjestelmän muut yksiköt pitää asettaa Laitteeksi (lave). Katso ohjeet kohdasta Toiminnan kuvaus Käynnistys > Master / lave. On tärkeää, että tämä on tehty kaikille yksiköille, kun alla selostettuja asetuksia tehdään. 2. Käynnistä kaikki lämpöpumput kääntämällä katkaisin (8) asentoon 1. Laitteiden (lave) näytössä vilkkuu Connecting, kun taas Päälaitteen (Master) näytössä on näytönsäästäjä. 3. Kytke Päälaitteen näytönsäästäjä pois päältä pitämällä alimpana vasemmalla olevaa painiketta ja Enter-painiketta painettuna n. 8 sekunnin ajan. (Katso Toiminnan kuvaus Käynnistys > äytönsäästäjä. 4. Aseta tila Huolto valikossa 8.1.1. (Katso esimerkki kohdassa Ohjaus > Parametrien muuttaminen.) 5. Aseta jokaisen lämpöpumpun käyttötila, ts. onko kyseisen lämpöpumpun määrä tuottaa käyttövettä ja/tai lämpöä. Tämä tehdään valikossa 0.2.1. (Katso Toiminnan kuvaus Käynnistys > Käyttötilan asetus.) iin kauan kuin käyttötilaksi on valittu Pois, tiedonsiirtoa Laitteen kanssa ei tapahdu, mutta heti kun käyttötilaksi valitaan joku muu, Connecting lakkaa vilkkumasta ja Laitteen näyttöön tulee näytönsäästäjä. 6. Tarkasta, että kaikkien kytkettyjen lämpöpumppujen näytössä on oikea Laitteen numero. Ellei näin ole, tarkasta, että kaikki tiedonsiirtokaapelit on kytketty oikein, ja pysäytä kaikki lämpöpumput. Käynnistä sitten uudelleen ensin Laitteet ja niiden jälkeen Päälaite. Jos jossain näytössä on väärä Laitteen numero tai vilkkuva Connecting, aloita Master/lave-asetus uudelleen kohdasta 1. 7. Jatka käynnistysasetuksia kohdan Toiminnan kuvaus Perustoiminnot mukaisesti. Kytke ja aseta kyseistä laitteistoa koskevat toiminnot.
Toiminnan kuvaus - Käynnistys 21 Käyttötilan asetus Jokaiselle kytketylle yksikölle on valittava käyttötila. Tämä valitaan valikon 0.2.0 alavalikoissa, ja vaihtoehdot ovat: Pois: Kompressorimoduuleja A ja B ei käytetä. Tiedonsiirtoa lämpöpumppuun ei tapahdu. Lämmitys: Kompressorimoduuleja A ja B käytetään vain lämmitykseen. Vaihtoventtiiliä ei tarvita. Käyttövesi: Kompressorimoduulit A ja B tuottavat vain käyttövettä. Vaihtoventtiiliä ei tarvita. Kombi: Kompressorimoduuli B tuottaa sekä käyttövettä että lämpöä vaihtoventtiilin kautta, kun taas kompressorimoduulia A käytetään aina lämmitykseen. Vaihtoventtiili pitää kytkeä kompressorin B menojohtoon. Rinnan: Kompressorimoduulit A ja B tuottavat sekä käyttövettä että lämpöä vaihtoventtiilin kautta. Vaihtoventtiili pitää kytkeä kompressorien A ja B yhteiseen menojohtoon. lk. Ohjaus: Käynnistys- ja pysäytyssignaali ulkoisesta laitteesta. Vaihtoventtiilin voi kytkeä, mutta sitä ei saa ohjata :lla. äytönsäästäjä äytönsäästäjä näyttää hälytyksen, jos sellainen on aktiivisena, sekä menolämpötilat, jotka kompressoreista kulloinkin lähtevät (VBFA ja VBFB), ja onko lämpöpumppu Päälaite (Master) vai Laite (lave). äytönsäästäjä kytketään pois päältä pitämällä Enterpainiketta ja alimpana vasemmalla olevaa painiketta painettuna n. 8 sekunnin ajan. äyttöön tulee silloin valikko 1.0. äytönsäästäjä kytkeytyy automaattisesti 30 minuutin kuluttua viimeisestä painikkeen painalluksesta sekä lämpöpumpun käynnistyessä. Esimerkki: 54,1 55,7 C Laite 3 tai KP HÄLY Laite 3
22 Toiminnan kuvaus - Käynnistys Master / lave toimitetaan Päälaitteena (Master). Päälaitteeseen (Master) voidaan kytkeä enintään 8 Laitetta (lave). seamman lämpöpumpun järjestelmässä jokaiselle lämpöpumpulle pitää antaa oma osoite, ts. vain yksi Päälaite ja vain yksi Laite 5. lkoiset lämpötila-anturit ja ohjaussignaalit kytketään vain Päälaitteeseen (Master) lukuun ottamatta vaihtoventtiiliä/venttiilejä (VXV), jotka voidaan liittää jokaiseen lämpöpumppuun. Katso asetukset kohdasta Toiminnan kuvaus Käynnistys > Käyttötilan asetus ja vaihtoventtiilin (VXV) liitäntä kohdasta Toiminnan kuvaus Perustoiminnot > Käyttöveden lämmitys. Jos lämpöpumppujen välinen yhteys katkeaa, Päälaite yrittää palauttaa tiedonsiirtoyhteyden 10 minuutin välein. Tiedonsiirtovian aikana valikoissa 0.1.x, 5.2.0 ja 5.3.0 näytetään lämpöpumpun tilana teksti Yhteysvirhe. Kun käynnistetään useamman lämpöpumpun järjestelmää, Päälaitetta (Master) ei saa käynnistää ennen Laitteita (lave). Jos näin tapahtuu, Päälaite ei löydä Laitteita käynnistyksen yhteydessä, ja Laitteet alkavat silloin toimia vasta n. 10 minuutin kuluttua. 1 4 6 Lämpöpumppu asetetaan Päälaitteeksi tai Laitteeksi 1 8 seuraavasti: 1. Tarkasta, että lämpöpumppu on pysäytetty. Kytke irti tiedonsiirtoyhteydet lämpöpumppujen väliltä. Tämä on helpointa tehdä irrottamalla kaapelit tiedonsiirtokortista (katso kuva 1). 2. Aseta katkaisin (8) asentoon 1. 3. Odota 30 sekuntia. 4. Käännä mittauskortin kiertokytkin 6 (kuva 4) pienellä ruuvitaltalla haluttuun asentoon. 0 tarkoittaa Päälaitetta ja 1 8 tarkoittaa Laitetta 1 8. Jokaiselle Laitteelle (lave-yksikkö) annetaan oma osoite Päälaitteen (Master-yksikkö) kanssa tapahtuvaa tiedonsiirtoa varten. 5. Odota n. 5 sekuntia ja tarkista, näkyykö valintasi näytössä. Esimerkki: Laite 1 8 6. Pysäytä lämpöpumppu kääntämällä katkaisin (8) asentoon 0. Lämpöpumppu on nyt asetettu toimimaan tehdyn asetuksen mukaisesti. 7. Kytke kohdassa 1 irrotetut kaapelit. Master / lave -kytkentä Kytke lämpöpumput toisiinsa suojatulla 3-napaisella kaapelilla. Paikka A tiedonsiirtokortin (3) liittimessä X4 Cable kytketään paikkaan A seuraavan lämpöpumpun tiedonsiirtokortin liittimessä X4 Cable. amalla tavalla kytketään paikat B ja GD seuraavan lämpöpumpun tiedonsiirtokorttiin. LAVE 2 LAVE 1 X4 Cable X3 Cable MATER
Toiminnan kuvaus - Perustoiminnot 23 Lämmönkeruupumppu isäänrakennetun lämmönkeruupumpun käyttötila voidaan asettaa erikseen jokaiselle lämpöpumpulle valikossa 5.4.6. Pikaohje valikkoasetukset lämmönkeruupumppu Valikko 5.4.6 Käyttötila keruupump Tässä asetetaan lämmönkeruupumpun käyttötila. Vaihtoehtoja ovat: Ajoittainen: Lämmönkeruupumppu käynnistyy 20 s ennen kompressoria ja pysähtyy 20 s kompressorin jälkeen. Jatkuva: Jatkuva käyttö. (10). Jatkuva käyttö 10 vuorokautta. en jälkeen pumppu siirtyy ajoittaiseen käyttöön. Tehdasasetus on Ajoittainen. Tasovahti Järjestelmään voidaan kytkeä tasovahti, lämmönkeruunesteen painevahti tai virtausvahti estämään käyttö lämmönkeruupiirin vuodon yhteydessä. Tulon tilan tarkastus suoritetaan kompressorikäytön yhteydessä sekä juuri ennen kompressorin käynnistystä (kun lämmönkeruupumppu on jo toiminnassa). Hälytys annetaan jatkuvana ja lämmönkeruupumpun toiminta estetään, kunnes hälytys on poistettu. Liitäntä tasovahti Tasovahti liitetään liittimeen X1:16-17. Pikaohje valikkoasetukset tasovahti Valikko 5.4.4 Tasovahti Tässä valitaan onko EBV-korttiin kytketty ulkoinen lämmönkeruunesteen painevahti, tasovahti vai virtausvahti. Mahdolliset asetukset ovat Päällä (C), Päällä (O) tai Pois. Tehdasasetus on Pois. Jos asetus on Päällä (C), hälytys annetaan, kun tulo aukeaa. Jos asetus on Päällä (O), hälytys annetaan, kun tulo sulkeutuu. Periaatekaavio kytkentäohjeineen löytyy osoitteesta www.haato.fi. Lämpöjohtopumput (VBP-A/VBP-B ja VBP3) Kompressorin A/B lämpöjohtopumpun (VBP-A/VBP- B) käyttötila voidaan asettaa erikseen jokaiselle lämpöpumpulle valikossa 5.4.7/5.4.8. lkoisen lämpöjohtopumpun (VBP3) käyttötila asetetaan valikossa 6.1.1. äästötilan asetukset ovat samat kummallekin pumpulle ja asetetaan valikoissa 6.1.2 ja 6.1.3. Lämpöjohtopumpun VBP3 kytkentä lkoisen lämpöjohtopumpun (VBP3) ohjaussignaali kytketään liittimiin X6:19 (230 V), X6:20 () (maks. 0,2 A). Pikaohje valikkoasetukset, lämpöjohtopumput (VBP-A/VBP-B ja VBP3) Valikko 5.4.7 / 5.4.8 Käyttötila LJ-pump A / B Tässä asetetaan lämpöjohtopumpun A/B (VBP- A/VBP-B) käyttötila. Vaihtoehtoja ovat: Ajoittainen: Lämpöjohtopumppu käynnistyy 20 s ennen kompressoria ja pysähtyy 20 s kompressorin jälkeen. Jatkuva: Jatkuva käyttö. Talous: Pumppu käy tietyn ajan jaksoa kohti (katso valikot 6.1.2 ja 6.1.3) sekä yhdessä kompressorin kanssa. Tehdasasetus on Ajoittainen. Talouskäyttöä ja Jatkuvaa käyttöä suositellaan vain, kun ulkoinen kiertopumppu puuttuu. Valikko 6.1.1 Tila ulk.kiertopump. Tässä asetetaan ulkoisen kiertopumpun (VBP3) käyttötila. Vaihtoehtoja ovat: Jatkuva: Jatkuva käyttö. Talous: Pumppu käy tietyn ajan jaksoa kohti (katso valikot 6.1.2 ja 6.1.3) sekä yhdessä kompressorin kanssa. Tehdasasetus on Jatkuva. Jos valikossa 5.4.7 on valittu Talous, myös tämän valikon asetuksen on oltava Talous. Valikko 6.1.2 Jaksoaika äästö Tässä valitaan jaksoaika säästötilalle. Tämä koskee lämpöjohtopumppua A/B (VBP-A/VBP- B), jos valikossa 5.4.7/5.4.8 on valittu Talous, ja/tai ulkoista lämpöjohtopumppua (VBP3), jos valikossa 6.1.1 on valittu Talous. Asetettavissa välillä 5 120 minuuttia. Tehdasasetus on 20 minuuttia. Valikko 6.1.3 Käyntiaika äästö Tässä valitaan käyntiaika jaksoa kohti säästötilalle. Tämä koskee lämpöjohtopumppua A/B (VBP-A/VBP-B), jos valikossa 5.4.7/5.4.8 on valittu Talous, ja/tai ulkoista lämpöjohtopumppua (VBP3), jos valikossa 6.1.1 on valittu Talous. Asetettavissa välillä 1 120 minuuttia. Tehdasasetus on 5 minuuttia.
24 Toiminnan kuvaus - Perustoiminnot Lämmöntuotanto lkolämpötila (G) ja lämpökäyrälle asetettu arvo antavat teoreettisen asetusarvon, jonka talon lämmitysjärjestelmä tarvitsee voidakseen lämmittää talon. Asetusarvo antaa todellisen menolämpötilan (FG) funktiona arvon asteminuutteina, joka on perusta käytölle lämmitystilassa. Painikkeella Käyttötila asetetaan haluttu käyttötila sen mukaan halutaanko kiertopumppu ja lisäenergia sallia/estää. Valintaa ei tarvitse vahvistaa Enter-painikkeella. Kun painiketta painetaan, nykyinen käyttötila näkyy näytössä, ja seuraava painallus muuttaa tilan. ormaaliin näyttötilaan palataan Enter-painiketta painamalla. Käyttötilat ovat: Automaattitila: valitsee käyttötilan automaattisesti ottaen huomioon ulkolämpötilan. Kiertopumput ja lisälämpö kytketään tarpeen mukaan. Kesätila: tuottaa vain käyttöveden. Kiertopumput ja lisälämpö on estetty. Lisälämpö (XVV) voi kuitenkin kytkeytyä, kun valitaan "Lisäkäyttövesi". Kevät/syksytila: lämmittää ja tuottaa käyttöveden. Kiertopumput käytössä. Lisälämpö estetty. Lisälämpö (XVV) voi kuitenkin kytkeytyä, kun valitaan "Lisäkäyttövesi". Vain lisäys: Kompressorien toiminta estetään. Toiminto voidaan aktivoida/deaktivoida myös painamalla käyttötilapainiketta 7 sekunnin ajan. Lämmöntuotannon liitäntä Menojohdon lämpötila-anturi (FG) asennetaan lämmitysjärjestelmään menevään menojohtoon. Katso tarkempi sijoitus kyseisestä liitäntävaihtoehdosta. Toimiakseen kunnolla anturilla pitää olla hyvä kosketus mittauskohtaan. Paras kosketus putkeen saadaan kun ei käytetä mukana toimitettuja kupariputkitaskuja. Anturi kytketään EBV-kortin ruuviliittimiin X4:15 ja X4:16. Paluujohdon lämpötila-anturi (RG) asennetaan lämmitysjärjestelmän paluujohtoon. Katso tarkempi sijoitus valitusta liitäntävaihtoehdosta. Toimiakseen kunnolla anturilla pitää olla hyvä kosketus mittauskohtaan. Paras kosketus putkeen saadaan kun ei käytetä mukana toimitettuja kupariputkitaskuja. Anturi kytketään EBV-kortin ruuviliittimiin X4:13 ja X4:14. lkolämpötila-anturi (G) on sijoitettava varjoisaan paikkaan talon pohjois- tai luoteispuolelle, jottei mahdollinen aamuaurinko vaikuta siihen. Anturi kytketään kaksinapaisella kaapelilla EBV-kortin liittimiin X1:1 ja X1:2. lkoisen lämpöjohtopumpun (VBP3) ohjaussignaali kytketään X6-riman liittimiin X6:19 (230 V), X6:20 () (maks. 0,2 A). Huomaa, että antaa 230 V ohjaussignaaleja, jotka on tarkoitettu ulkoisten kontaktorien ohjaukseen, ei pumppujen käyttöön. +EBV-card X4 X1 X6 +EBV-card X4
Toiminnan kuvaus - Perustoiminnot 25 Pikaohje valikkoasetukset, lämmöntuotanto Käyttötila Valikkoon pääsee käyttötilapainikkeella. Tässä valitaan, onko lämmitys sallittu, ja jos on, saako lisäsähköä käyttää. Valikko 2.1 Lämpökäyrä 1 Tässä näytetään valittu lämpökäyrän jyrkkyys. Arvoksi voi asettaa käyrän 1-15 tai Oma lämpökäyrä (asetus 0). Oman lämpökäyrän arvot asetetaan valikossa 2.6.0. Tehdasasetus on 9. Valikko 2.2 Rinnakkaissiirto 1 Tässä näytetään valittu lämpökäyrän rinnakkaissiirto. Arvo on asetettavissa välillä -10 - +10. HOM! Arvoa ei voi muuttaa plus- ja miinuspainikkeilla vaan vain Päälaiteyksikön säätimellä Lämpökäyrän muutos. Jos huoneanturi on kytketty, näytetään siihen asetettu muutos suluissa. Todellinen muutos on silloin asetetun muutoksen ja huoneanturin muutoksen summa. Lämmöntuotanto Valikko 2.3 Meno lämpö 1 min Tässä näkyy asetettu minimitaso menolämpötilalle lämmitysjärjestelmään. Laskettu menolämpötila ei koskaan alita tätä tasoa riippumatta ulkolämpötilasta, käyrän jyrkkyydestä tai lämpökäyrän muutoksesta. Arvo on asetettavissa välillä 2-65 C. Tehdasasetus on 15 C. Valikko 2.4 Meno lämpö 1 max Tässä näkyy asetettu maksimitaso menolämpötilalle lämmitysjärjestelmään. Laskettu menolämpötila ei koskaan ylitä tätä tasoa riippumatta ulkolämpötilasta, käyrän jyrkkyydestä tai lämpökäyrän muutoksesta. Arvo on asetettavissa välillä 10-80 C. Tehdasasetus on 55 C. Periaatekaavio kytkentäohjeineen löytyy osoitteesta www.haato.fi.
26 Toiminnan kuvaus - Perustoiminnot Käyttöveden lämmitys Käyttöveden lämmitystä tarvitaan, kun käyttövesianturin (VVG) lämpötila alittaa valikossa 1.1 asetetun lämpötilan. Lämmitystarve lakkaa, kun lämpötila ylittää valikossa 1.2 asetetun lämpötilan. Jos kaksi tai useampia kompressoreita on ohjelmoitu lämmittämään käyttövettä, ne kytketään päälle ja pois 0,5 asteen miinuserolla. Arvo voidaan asettaa valikossa 1.8. Toisin sanoen jos kompressori 1 käynnistyy lämpötilassa 50 C ja pysähtyy lämpötilassa 55 C, niin kompressori 2 käynnistyy lämpötilassa 49,5 C ja pysähtyy lämpötilassa 54,5 C jne. Jokainen, jossa on vaihtomahdollisuus käyttöveden ja lämmityksen välillä, on varustettu vaihtoventtiilillä. Käyttöveden lämmityksen kytkentä Vaihtoventtiili (VXV) kytketään liittimiin X6:4 (230 V), X6:5 () ja X6:7 (230 V). Käyttövesianturi (VVG) asennetaan lämminvesivaraajan uppoputkeen. Toimiakseen kunnolla anturilla pitää olla hyvä kosketus mittauskohtaan. Anturi kytketään EBV-kortin ruuviliittimiin X4:11 ja X4:12. ormaalisti käyttövesikäyttö priorisoidaan lämmityskäyttöön nähden. On kuitenkin mahdollista asettaa jaksoaika ja maksimiaika käyttöveden lämmitykselle valikoissa 1.6 ja 1.7. Lämmityskäytössä käyttöveden lämpötila mitataan ennen pysäytystä. Jos käyttövesikäynnistykseen on alle 2 astetta, käyttövesilämmitys aloitetaan kompressorilla pysähtymättä, kun lämmitystarve on tyydytetty. X6 +EBV-card X4 X4 Pikaohje valikkoasetukset, käyttöveden lämmitys Valikko 1.1 Käyttövesi start Tässä valitaan, missä lämpötilassa lämpöpumppu aloittaa käyttöveden lämmityksen. Jos näytössä on sulut, tämä tarkoittaa, että ylipainevahti on lauennut käyttövesilämmityksen aikana, ja FIGH- TER 1330 on automaattisesti laskenut asetettua lämpötilaa suluissa olevan arvon verran. Lämpötilan lasku poistuu, kun arvoa muutetaan ohjelmassa. Arvo on asetettavissa välillä 5-55 C. Tehdasasetus on 45 C. Valikko 1.2 Käyttövesi stop Tässä valitaan, missä lämpötilassa lämpöpumppu lopettaa käyttöveden lämmityksen. Jos näytössä on sulut, tämä tarkoittaa, että ylipainevahti on lauennut käyttövesilämmityksen aikana, ja on automaattisesti laskenut asetettua lämpötilaa suluissa olevan arvon verran. Lämpötilan lasku poistuu, kun arvoa muutetaan ohjelmassa. Arvo on asetettavissa välillä 20-60 C. Tehdasasetus on 50 C. Valikko 1.6 Jaksoaika LV/lämmity Tässä valitaan käyttövesituotannon ja lämmityksen jaksoajan pituus. Arvo on asetettavissa välillä 5 60 minuuttia. Tehdasasetus on 60 minuuttia. Valikko 1.7 Maks.aika LV/lämmity Tässä valitaan, kuinka pitkä aika jaksoajasta (valikko 1.6) käyttövettä lämmitetään, jos tarvitaan sekä lämmitystä että käyttövettä. Arvo on asetettavissa välillä 5 60 minuuttia. Tehdasasetus on 60 minuuttia.